Innovaatioekosysteemien kehittäminen osana elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä Pirjo Kutinlahti

Transkriptio

1 Innovaatioekosysteemien kehittäminen osana elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä Pirjo Kutinlahti Valtakunnallinen yliopistokeskusseminaari Tulevaisuuden innovaatioiden, oppimisen ja osaamisen ekosysteemejä Kajaanissa

2 Esityksen sisältö Hallituksen politiikkalinjauksia Ekosysteemit keskiössä Tutkimusinfrat ja kehitysalustat voimavaroina Työ- ja elinkeinoministeriö

3 Hallituksen politiikkalinjauksia

4 OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen Rajat ylittävä TKI-toiminta ja koulutus Sivistys, osallisuus ja merkityksellisyys Suomen vahvuuksiksi OSAAMISALUSTOJEN JA KASVUEKOSYSTEEMIEN KEHITTÄMINEN Mahdollistava julkinen hallinto Osaamisalustat vauhdittavat uusia ratkaisuja Innovaatiokumppanuudet ja ekosysteemit uudistavat taloutta Data ja tekoäly alustatalouden ajureina STRATEGISTEN VALINTOJEN MENETTELYT SUOMI ON VETOVOIMAISIN JA OSAAVIN INNOVAATIO- JA KOKEILUYMPÄRISTÖ KANSAINVÄLISYYS LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN EDELLYTYKSENÄ Suomen vetovoima vahvemmaksi Liikkuvuus tavaksi Suomalaiset toimijat lunastavat paikkansa globaaleissa verkostoissa

5 2017 Hallituskauden toimet Lyhyen ajan tavoite Pitkän ajan tavoite Mahdollistava julkinen hallinto Osaamisalustojen ja kasvuekosysteemien kehittäminen Strategisten kasvualojen kehitystä tuetaan hallinnonalojen yhteisillä toimilla ja tutkimus- ja innovaatiotiekartoilla Poikkihallinnollinen yhteistyö, salliva säädöspohja ja innovatiiviset julkiset hankinnat mahdollistavat edelläkävijämarkkinoiden synnyn ja kehittymisen Suomi on edelläkävijä innovatiivisten yritysten ja ekosysteemien kasvua vauhdittavan yrittäjyys- ja markkinaympäristön kehittämisessä Osaamisalustat vauhdittavat uusia ratkaisuja Luodaan vahvat kannusteet tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteiskäyttöisille tutkimusympäristöille ja kokeilualustoille Osaamisalustat vauhdittavat uusien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa luoden innovaatiopohjaista uutta liiketoimintaa ja vientiä Innovaatiokumppanuudet ja ekosysteemikehitys uudistavat taloutta Kasvumoottoreilla kehitetään Lippulaivojen tukemina lupaavia kasvuekosysteemejä strategisten painopistevalintojen pohjalta Innovaatiokumppanuudet vauhdittavat kasvuekosysteemien kehittymistä ja talouden uudistumista Data ja tekoäly alustatalouden ajureina Suomen tutkimus- ja kokeiluympäristöt ovat strategisilla vahvuusaloilla kansainvälistä kärkeä ja houkuttelevat lahjakkaita yksilöitä ja investointeja Suomeen Suomessa on useita yritysvetoisia miljardiluokan kasvuekosysteemejä, jotka tuottavat kilpailukykyisiä ratkaisuja globaaleihin tarpeisiin 2030 SUOMI ON VETOVOIMAISI N JA OSAAVIN INNOVAATIO- JA KOKEILU- YMPÄRISTÖ Tiivistetään hallinnonalojen yhteistyötä tekoälyn soveltamisessa sekä alustatalouden tiekartan toimeenpanossa Dataa ja sen käyttöä tehostavaa tekoälyä hyödynnetään suunnitelmallisesti kaikkien toimialojen uudistumiseen ja arvonlisäyksen kasvattamiseen Suomi on yksi digitaalisen alustatalouden kehityksen kärkimaista maailmassa ja hyödynnämme sen luomat globaalit liiketoimintamahdollisuudet Asiakohta 3, liite 2 5

6 Strategiset valinnat Innovaatiopolitiikan tavoitteet ja toiminnalliset kärjet Tavoitteet Toiminnalliset kärjet 1 2 Kasvua yhteiskunnallisista haasteista ja teknologiamurroksista Tutkimuksesta ja osaamisesta ratkaisuja maailmalle Innovaatiokumppanuudet ekosysteemit kehitysympäris töt Aineeton arvonluonti ja digitaalisuus 3 4 Aineeton arvonluonti kilpailukyvyn perustana Kytkeytyminen osaksi globaalia kilpailua Kestävät ja innovatiiviset julkiset hankinnat Globaalit arvoverkot Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien systemaattinen tunnistaminen luo perustan strategisille valinnoille LÄHTEET Innovaatiorahoittajat ja toimijat Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset Elinkeinoelämän näkemykset Ministeriöiden tulevaisuustyö Kaupungit ja alueet Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien tunnistaminen Strategiset kasvuvalinnat Tutkimus- ja innovaationeuvos to linjaa periaatteet Toimijat ottavat huomioon omissa strategisissa valinnoissaan Kasvumoottorit Lippulaivat Innovaatiokumppanuudet ja ekosysteemien kehittäminen Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Jatkuvasti päivittyvä kasvuportfolio Globaalit megatrendit ja kysyntä Kasvuportfolio x kasvumo ottorit Rahoittajat Biotalous Cleantech Digi Terveys Arktinen Matkailu Strategiset valinnat Hallinnon (valtio, alueet) tutkimuksen ja ellinkeinoelämän vuoropuhelun kautta Yritykset Suomalaiset vahvuudet, kyvykkyydet ja ekosysteemit Tutkimusosaamisen hyödyntäminen Vahvat ekosysteemit Tutkimus Kehittyvät ekosysteemit Hallinto Lupaavat ekosysteemit Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Ekosysteemit ja kumppanuudet innovaatiopolitiikan keskiössä

10 Miksi ekosysteeminäkökulmasta on tullut ajankohtainen? Uudet liiketoimintaekosysteemit monipuolistavat elinkeinorakennetta Kestävän kasvun uudet lähteet Suomelle? Kohti kokeilevampaa systeemitason elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa Kasvanut epävarmuus, kompleksisuus, nopeasyklisyys, digitaalisuus Globaalit arvoverkostot, joihin myös suomalaisyritysten kytkeydyttävä Työ- ja elinkeinoministeriö

11 KOHTI EKOSYSTEEMISTÄ POLITIIKKAA Käytännössä ekosysteeminen politiikka tarkoittaa paitsi huolehtimista hyvin toimivasta yleisestä toimintaympäristöstä (mm. koulutus, tutkimus, rahoitus, infrastruktuuri), myös innovaatiokentän toimijoiden ponnistelujen suuntaamisesta kohti merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita ja mahdollisuuksia. Ekosysteeminen politiikka edellyttää julkisen sektorin rohkeaa ja aktiivista toimintaa uusien ekosysteemien pohjan rakentamisessa ja eri toimijoiden välisen yhteistyön rakentamista. Kansainvälisesti verkottuneessa maailmassa yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten ekosysteemit ovat globaaleja, mutta paikallisuus ja ihmisten väliset kontaktit ovat käytännössä innovaatioiden synnylle edelleen tärkeitä. Työ- ja elinkeinoministeriö

12 Mitä ekosysteemeillä tarkoitetaan? Termi lähtöisin luonnontieteistä, missä sillä viitataan eri organismien muodostamaan yhteisöön ja sen laajempaan toimintaympäristöön Ekosysteemien keskeisiä ominaisuuksia ovat mm. avoimuus, itseohjautuvuus, dynaamisuus ja eri toimijoiden välinen keskinäisriippuvuus ja kilpailu Ekosysteemien ymmärtämiseksi on tunnistettava eri toimijoiden väliset suhteet ja dynamiikka Erilaisia ekosysteemejä voidaan jäsennellä niiden elinkaaren tai toimintojen mukaan (kts. seuraava dia) Ekosysteemit voidaan ymmärtää (perinteiset toimiala- ja maantieteelliset rajat ylittävinä) klustereina tai keskittyminä, joilla on yhteinen jaettu suunta ja visio. Alueiden uudistumisen näkökulmasta ekosysteemin käsitteen merkitys perustuu kertyneen osaamisen kiertokulkuun ja hyödyntämiseen. Usein uudet kasvuekosysteemit syntyvät eri toimialojen rajapinnoissa. Lähteet ja lisätietoja: Esim. Salminen & Halme (2017) Ekosysteemit uuden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kohteena. Työ- ja elinkeinoministeri, Maaliskuu Salminen, V. & Mikkelä, K. (2016). Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Policy Brief 1/2016.; Kaihovaara, A. ym. (2017). Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Työ- ja elinkeinoministeriö

13 Erilaisia ekosysteemejä Innovaatioekosysteemien keskeisiä toimijoita ovat yritysten t&k-toiminnot, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Yrittäjä- tai startup-ekosysteemit ovat alkavista ja innovatiivisista yrityksistä muodostuvia paikallisia ekosysteemejä (esim. Silicon Valley). Kasvuekosysteemit muodostuvat tietyn liiketoiminta-alueen uuden ja nopeasti kasvavan liiketoiminnan kehittäjäyhteisöstä. Liiketoimintaekosysteemillä tarkoitetaan yleensä jo vakiintunutta (usein globaalia) yritysten ekosysteemiä (esim. Googlen ekosysteemi) Työ- ja elinkeinoministeriö

14 Yrittäjyysekosysteemit Yrittäjyysekosysteemit ovat uusien digitalouden yritysten syntyyn erikoistuneita, monista sidosryhmistä ja instituutioista (kuten digitalouden yrittäjät, yrityskiihdyttämöt, jaetut toimitilat, erikoistuneet yritysrahoittajat, verkottumistapahtumat) koostuvia talouden rakenteita, joiden pääasiallinen toiminnallisuus on digitalouden uusien yritysten synnyttäminen ja jotka ruokkivat uusien liiketoimintainnovaatioiden syntyä uusien yritysten kautta. Yrittäjyysekosysteemit ovat leimallisesti digitalouden ilmiö, joka ruokkii ja ylläpitää talouden sopeutumista digitaalisen infrastruktuurin avaamiin mahdollisuuuden, ensisijaisesti uusien palvelukonseptien ja näitä tukevien liiketoimintainnovaatioiden avulla. Lähde:Autio, Erkko; Rannikko, Heikki. Digitalouden yrittäjyysdynamiikka ja Suomen kansainvälinen kilpailukyky Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Miten yrittäjäekosysteemit eroavat perinteisistä teollisista klustereista ja alueellisista innovaatiojärjestelmistä 1. Yrittäjyysekosysteemit organisoituvat digitaalisten alustojen ympärille 2. Yrittäjyysekosysteemin päätuotos on globaalisti skaalautuvat, digitaalisia teknologioita hyödyntävät liiketoimintamallit. 3. Uusien yritysten jatkuva synnyttäminen. Vaikka myös perinteiset klusterit synnyttävät uusia yrityksiä, ne toimivat pääasiallisesti olemassaolevien suurten ja pk-yritysten arvoketjujen kautta. 4. Yrittäjyysekosysteemit ruokkivat ensijaisesti uusien liiketoimintamallien kehittämistä yrittämisen, erehtymisen ja oppimisen kautta. Perinteiset klusterit ruokkivat pääasiallisesti tuotannollisia innovaatioita, tuoteinnovaatioita ja teknologialähtöisiä innovaatioita. 5. Yrittäjyysekosysteemien jaetut resurssit (esimerkiksi kiihdyttämöt, riskirahoittajat, yhteiset työskentelytilat) organisoituvat uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja näiden hyödyntämistä mahdollistavien uusien liiketoimintamallien löytämisen, hyödyntämisen ja skaalaamisen ympärille. Työ- ja elinkeinoministeriö

16 Ekosysteemien elinkaari Työ- ja elinkeinoministeriö

17 Ekosysteemien uudistuminen Kasvu Etsintävaihe Investoinnit osaamiseen ja kehitykseen. Kehitysvaihe Paljon uusia ja keskenään kilpailevia aihioita. Kasvuvaihe Parhaat aihiot jalostuvat ja houkuttelevat lisää resursseja. Kypsyysvaihe Resurssit keskittyneet, altis shokeille. Kypsyys Uusi kasvuvaihe Luovan tuhon vaihe Vakiintuneen ekosysteemin kriisi vapauttaa resursseja. Uusiutumisvaihe Vapautuneet resurssit yhdistyvät uudella tavalla ja synnyttävät uutta kasvua. Lähde: 4FRONT. Soveltaen: Holling 1987; 2001; Hurst 1994; FSG 2016; Moore Työ- ja elinkeinoministeriö

18 Ekosysteemien kehittämisen avainasiat 1. Globaaliin markkinakysyntään kehittyvä ja eri toimijoista koostuva tiivis ja symbioottinen kumppanuusverkosto 2. Lähtökohtana tunnistettu selkeä, kunnianhimoinen mutta toteutuskelpoinen, globaali markkinamahdollisuus, siihen liittyvä yhteinen visio ja tiekartta 3. Tämän taustalla on yhteisen arvonluonnin pohjalta kehittyvä liiketoimintaekosysteemi ja toimijoiden luottamuksen saanut sitoutunut ja kyvykäs koordinaattori (tai orkestroija ) 4. Orkestroija edistää aktiivisesti ekosysteemien ja liiketoimintakärkien kehittymistä tiekartan pohjalta kohti innovaatiovetoista vientiä, tunnistaa pullonkauloja, ideoi tarvittaessa toimenpiteitä ja aihioita Team Finland toimijoille 5. Liiketoimintaekosysteemi pysyy dynaamisena, kansainvälisenä ja avoimena uusille mahdollisuuksille ja toimijoille, monitoroi edistymistä ja reagoi haasteisiin, sekä pyrkii omavaraisuuteen Lähde: Tekes, INKA-ohjelma, Markku Koponen

19 DM Kasvumoottoreilla tutkimustulokset innovaatioiksi - Suomesta mailman vetovoimaisin kokeilu- ja innovaatioympäristö Kasvumoottori: On yritysvetoinen ja tähtää uusien kasvualojen synnyttämiseen Testialustat, living labs Asiakkaat Globaalit verkostot Sitouttaa yritykset ja julkiset toimijat yhteisen kasvuvision toteuttamiseen Kytkee tutkimusinfrastruktuurit, julkiset hankinnat ja sääntelyn kehittämisen yritysten kasvun mahdollistajiksi Rahoittajat Ekosysteemi Yrityskumppanit Muodostaa fasilitoidun alustan eri toimijoiden yhteistyölle Viranomaiset Tutkimusorganisaatiot

20 Ekosysteemin potentiaalin arviointi 1. Mihin kansainväliseen liiketoimintaan ekosysteemi tähtää? (alustava visio) 2. Mihin ainutlaatuisiin suomalaisiin kilpailuetuihin - nykyisiin tai potentiaalisiin - tämä liiketoiminta perustuisi? 3. Tunnetaanko ko. liiketoiminta-alueen kansainvälisten markkinoiden, arvoket-jujen ja toimintapuitteiden (teknologia, instituutiot, politiikka, jne.) luonne ja dynamiikka riittävän hyvin? 4. Onko tällä alueella jo suomalaisia yrityksiä tai yrittäjiä? 5. Mitkä ovat tämän liiketoiminnan kehittymisen kannalta keskeiset sidosryhmät ja yhteistyökumppanit (myös ulkomaiset)? Mitkä ovat niiden näkemykset, intressit ja yhteistoimintavalmiudet? 6. Minkälaisia esteitä ja pullonkauloja tämän liiketoiminnan kehittymisellä on? Nämä voivat liittyä esim. regulaatioon, infraan, osaamiseen, kysyntään, jne. 7. Löytyykö yhteistyön fasilitointiin ja orkestrointiin sopiva, riittävästi resursoitu organisaatio tai voitaisiinko sellainen luoda? Työ- ja elinkeinoministeriö

21 Ekosysteemin kehitysvaiheet 1/2 1. Keskeiset sidosryhmät kutsutaan mukaan ekosysteemin strategisen agendan kehittämisprosessiin. 2. Se aloitetaan luomalla yhteistä tilannekuvaa, kieltä, ymmärrystä ja luottamusta. Tässä voidaan hyödyntää yhteistä ja hyvin fasilitoitua tulevaisuuden ennakointi- ja strategiaprosessia. 3. Sen aikana määritellään ekosysteemin (potentiaaliset) kilpailuedut, visio, strateginen kartta ja polut, kehittämisvastuut, pelinsäännöt sekä seurantajärjestelmä. 4. Sovitaan mikä organisaatio ottaa vastuulleen yhteiskehittämisen fasilitoinnin ja miten se resursoidaan. Se voi olla: (a) yritys, (b) yhdistys, kauppakamari, tms. tai (c) julkinen toimija. 5. Keskeisille kehityshaasteille perustetaan omat työryhmät, joissa mukana niiden kannalta relevantit sidosryhmät. Työryhmät toimivat itseorganisoituvasti. Työ- ja elinkeinoministeriö

22 Ekosysteemin kehitysvaiheet 2/2 6. Kehityshaasteisiin haetaan tarvittaessa ratkaisuja useilla rinnakkaisilla kokeiluilla, joissa yhdistellään eri alojen osaamista sekä hyödynnetään kokemusperäistä ja tutkimustietoa. 7. Eri ratkaisumallien kokeilijat kokoontuvat säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan ja oppimaan toisiltaan. Myös työryhmät kokoontuvat säännöllisesti jakamaan tietoa, oppimaan toisiltaan ja koordinoimaan toimintaansa. 8. Kehitystyötä tuetaan jatkuvalla tulevaisuuden ennakointitoiminnalla ja kehittävällä arvioinnilla. Tilanteen muuttuessa strategista agendaa voidaan muuttaa tai koko hanke lopettaa, jos menestykseltä on mennyt perusta. 9. Hankitaan ekosysteemin kehittämiselle korkean tason poliittinen tuki, joka turvaa sen kehittymiselle suotuisat puitteet ( niche ). Tämä voi tarkoittaa suojaa vakiintuneiden intressiryhmien vastustukselta, uutta räätälöityä regulaatiota tai infraa, taloudellisia kannustimia (esim. syöttötariffi), jne. Työ- ja elinkeinoministeriö

23 Tutkimusinfrastruktuurit ja kehitysalustat

24 Mikä on tilanne? Suomessa on paljon TKI-alustoja, korkealaatuista osaamista ja paljon yrityskäyttöä, mutta suomalaiset alustat ovat keskimäärin pieniä ja niiden kansainvälinen kilpailukyky on heikko. Avoin innovaatiotoiminta ja yhteiskehittämisen toimintamallit ovat kasvava trendi ja TKI-alustojen tarjonnan pitää kyetä vastaamaan tähän kysyntään. Kaupunkien kehitysympäristöjen merkitys kasvaa ja eri toimijoiden (tutkimus- ja koulutustahot, kaupungit, yritykset) tiivis yhteistyö on välttämätöntä alustojen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. 24

25 TKI-alustoja käyttävät isommat yritykset ja toimintamallina pääasiassa yhteishankkeet Lähde: Selvityksen yrityskysely, johon saatiin vastauksia 103 yritykseltä 25

26 Tulevaisuudessa yritykset toivoivat enemmän pitkäaikaisia kumppanuuksia ja yhteiskehittämisen malleja 26

27 Toiminnan kehittämiskohteita Löytääkö yritys yhteyshenkilön? Asiakassuhteen hoidossa, markkinoinnissa ja myynnissä on selkeästi paljon parannettavaa Kuka tekee strategiset päätökset panostaa yritysyhteistyöhön? Palvelujen laadussa on parannettavaa Strategisessa johtamisessa on kehitettävää Alustojen ja palvelujen kehittäminen vaatii investointeja Kansainvälinen kilpailukyky on tulevaisuuden elinehto 27

28 Miten tästä eteenpäin? Alustojen omistajien on tehtävä strategisia valintoja mitä yrityspalveluja tarjoavat ja mitä tavoittelevat. Erityisen haasteellista on tutkimustahojen vastata pk-yritysten tarpeisiin. Alustojen yrityskäytön ja potentiaalin hyödyntämiseksi tarvitaan pitkäjänteisiä kehitysinvestointeja sekä fyysisiin rakenteisiin että palvelujen kehittämiseen sekä tiivistä yhteistyötä! Kansallisesti on priorisoitava ja keskitettävä julkisia panostuksia kansainvälisesti kilpailukykyisimpien alustojen kehittämiseen. Tällä hetkellä pitkäjänteiselle alustojen yhteiskäytön kehittämiselle ei ole selkeää kansallista rahoitusmallia - selvityksen suositus on, että aukko tulisi paikata. Maailmanmaineen kasvattaminen ja tietoisuus Suomessa olevista mahdollisuuksista vaatii kansallisen tason yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja kansainvälistä vaikuttamista. 28