hyvä, paha kaivosteollisuus

Transkriptio

1 074 hyvä, paha kaivosteollisuus Kaivosteollisuus voi Suomessa hyvin; Geologian tutkimuskeskus etsii miljoonilla veroeuroilla vuosittain malmia, paikallistaloudet elpyvät ja kuntaan tulee parhaimmillaan satoja uusia työpaikkoja. Näinkö tosiaan? rita dahl

2 Hyvä, paha kaivos teollisuus 075 aivosteollisuuden osuus Suomen toissavuoden miljoonan euron bruttokansantuotteesta oli kuitenkin 746 miljoonaa euroa ja 6400 työpaikkaa eli hyvin vähän. Kaivosyhtiöt maksavat minimaalista korvausta louhimistaan mineraaleista (Suomen Luonto 2012). Tällä hetkellä louhintakorvaus on 0,15 prosenttia louhitun metallin arvosta ja 0,50 euroa hehtaarilta (Tukes ). Erillistä louhintaveroa Suomessa ei toistaiseksi ole käytössä. Kaivosyhtiöiden edustajat, viranomaiset ja korkeimmat kuntapäättäjät puhuvat kuitenkin julkisuudessa kaivosteollisuuden talousmerkitystä korostaen. Yksittäisen pienen kunnan näkökulmasta kaivosten työllisyysvaikutukset voivat olla merkittäviä. Pienissä pohjoisen kunnissa voi olla kyse sadoista työpaikoista. Markkinahintojen vaihtelut tekevät kuitenkin tuotoista epävakaita. Kaivosteollisuuden uusin uhka on nikkelin markkinahinnan lasku alkuvuoden dollarista tonnilta dollariin. Tämän takia Talvivaaran ensimmäisen vuosipuoliskon tulos oli tappiolla 23,1 miljoonaa (Taloussanomat ). Markkinahintojen kehitys luo paineita myös uusille kaivoksille, esimerkiksi Sodankylässä avattavalle Kevitsalle. Kaivostoiminnan kannattavuus ja työllistävyys ovat siis avoimia kysymyksiä. Pohjois-Suomen valtaukset ja varaukset ovat usein erityisesti monikansallisten yhtiöiden nimissä. Suomi on valinnut toisenlaisen linjan kuin esimerkiksi monet Latinalaisen Amerikan maat, jotka ovat suojanneet kansallistamalla osan luonnonvaroistaan. Bolivia kansallisti maansa energianlähteet allekirjoitettuaan 44 öljysopimusta kahdento- ista yhtiön kanssa (Prensa Latina 2012). Ulkomaisten kaivosyhtiöiden invaasio Suomeen herättää huolen paitsi voittojen valumisesta monikansallisille yrityksille, myös erityisesti kaivosten lähiympäristön kestävästä kehityksestä. Ongelmia on ilmaantunut vasta myöhemmin yleensä odottamattomina ympäristövaikutuksina tai -onnettomuuksina. Viimeistään Talvivaaran tapauksen pitäisi herättää päättäjät pohtimaan, miten kaivos- ja luonnonvarateollisuutta maassamme vastaisuudessa hoidetaan talouden ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kuinka elvyttää elinkeinoelämää, mutta suojella samalla arvokasta luontoamme? YKSITTÄISEN PIENEN KUNNAN NÄKÖKULMASTA KAIVOSTEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET VOIVAT OLLA MERKITTÄVIÄ. PIENISSÄ POHJOISEN KUNNISSA VOI OLLA KYSE SADOISTA TYÖPAIKOISTA. MARKKINAHINTOJEN VAIHTELUT TEKEVÄT KUITENKIN TUOTOISTA EPÄVAKAITA.

3 076 Peruste # rakenteellista korruptiota vai ei? Ei uraanivoimaa Kuusamoon -liikkeen biokemian asiantuntija Jari Natunen toivoo, että päättäjät perehtyisivät kaivosteollisuuteen huolellisesti, eivätkä luottaisi virkamiesten ja kaivosten arviointeihin. Hänestä on selvää, että viranomaisten keskuudessa vallitsee rakenteellinen korruptio. Osa viranomaisista elää käsityksessä, että heidän pitää päättää kaikki asiat kaivoksen eduksi riippumatta ympäristöriskeistä, terveysvaaroista ja muista elinkeinoista. Kuusamossa matkailu, luontotalous sekä kansallispuisto ovat vaarassa. Kaivosviranomaisia on työskennellyt virkavapaalla kaivoksissa. Juha Koskela esitteli Raahen Laivakankaan ympäristöluvan 2009 ja myönsi lupia Pari kuukautta myöhemmin hän siirtyi saman kaivoksen ympäristöpäälliköksi, Natunen kertoo. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää kommentoi Koskelan olleen mahdollisesti esteellinen päätöksiä tehdessään (Kauppinen 2012). Pohjois-Suomen aluehallintoviraston mukaan Juha Koskela ei ollut päätöksiä tehdessään esteellinen ja käsittelyssä noudatettiin puolueettomuuden ja riippumattomuuden vaatimuksia (Kaleva ). Natunen jatkaa lupaviranomaisten kritisoimista: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (PSAVI) luvista puuttuvat raskasmetallit tai niitä aliarvioidaan. Luvissa ei ole juuri lainmukaisia raja-arvoja. Talvivaaran ja Raahen luvista puuttuivat pahimmat metallit, kuten kadmium, lyijy, elohopea, kromi, uraani ja koboltti. Talvivaara hakee uutta ympäristölupaa vanhoilla arvoilla. Talvivaaran suurimmat ongelmat ovat PSAVIn ympäristölupa ja sen heikko valvonta Kainuun Ely-keskuksessa. Ylivoimainen enemmistö kaivosaktiiveista ei ole kaivoksia vastaan sinänsä, vaan kohtuuttomia ja laittomia päästöjä vastaan, Natunen toteaa. Onko meillä varaa murskata ja uuttaa kultaa kalliosta pitoisuudella gramma per kivitonni, jos sille ei ole aitoa tarvetta tai se olisi saatavilla pienemmin vahingoin muualta tai kierrättämällä? Uraaninlouhinnan tarpeellisuuteen ja vaaroihin täytyy kiinnittää huomiota vihdoin Fukushiman jälkeen. ongelmallinen säätely Ympäristöministeri Ville Niinistö on esittänyt kaivosteollisuudelle erillis- OSA VIRANOMAISISTA ELÄÄ KÄSITYKSESSÄ, ETTÄ HEIDÄN PITÄÄ PÄÄTTÄÄ KAIKKI ASIAT KAIVOKSEN EDUKSI RIIPPUMATTA YMPÄRISTÖRISKEISTÄ, TERVEYSVAAROISTA JA MUISTA ELINKEINOISTA. KUUSAMOSSA MATKAILU, LUONTOTALOUS SEKÄ KANSALLISPUISTO OVAT VAARASSA.

4 Hyvä, paha kaivos teollisuus 077 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ON ARVIOINUT KAIVOSHANKKEIDEN INVESTOINTIEN NOUSEVAN YLI NELJÄÄN MILJARDIIN LÄHIVUOSINA. TUOTTO EI SAISI MENNÄ ULKOMAILLE MONIKANSALLISILLE YHTIÖILLE TAI VEROPARATIISEIHIN VAAN PAIKALLISILLE TALOUKSILLE. KAIVOSVERO VOISI OLLA ASKEL TÄHÄN SUUNTAAN tä louhintaveroa (Uusi Suomi ). Vasemmistonuorilla on selkeä kanta asiaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut kaivoshankkeiden investointien nousevan yli neljään miljardiin lähivuosina. Tuotto ei saisi mennä ulkomaille monikansallisille yhtiöille tai veroparatiiseihin vaan paikallisille talouksille. Kaivosvero voisi olla askel tähän suuntaan, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson linjaa. Andersson yrittää ymmärtää paikallistaloutta ja ympäristönsuojelua. Hän haluaisi ohjata luonnonvaroista syntyvää tuottoa pohjoisiin kuntiin korvauksena luonnon tuhoamisesta. Kaivostoiminta ei saa kuitenkaan Anderssonin mielestä mennä ympäristönsuojelun edelle, kuten Sodankylässä, jossa Anglo American -yhtiö havitteli Natura-suojelualuetta. Myös kansalaisten tiedonsaantia kaivosyhtiöistä ja niiden toiminnasta on parannettava. Talvivaaraa Andersson pitää surullisena esimerkkinä nykyisen lupajärjestelmän puutteista. Hänen mielestään Talvivaaralle ei olisi saanut myöntää lupaa uraanin talteenottoon, koska nykyisetkin ympäristöongelmat olivat ratkaisematta. Andersson uskoo, ettei Kainuun ELY-keskus ole toiminut kuten valvovan viranomaisen olisi kuulunut. Talvivaara ja Raahen kultakaivos osoittavat, että ympäristölupaehtojen tiukentamisen lisäksi tarvitaan ympäristölupaehtojen tiukentamista, mutta ennen kaikkea puolueetonta ja tehokkaampaa kaivosteollisuuden toiminnan valvontaa. Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut niin tietokirjoja kuin runokokoelmiakin. TALVIVAARA JA RAAHEN KULTAKAIVOS OSOITTAVAT, ETTÄ YMPÄRISTÖLUPAEHTOJEN TIUKENTAMISEN LISÄKSI TARVITAAN YMPÄRISTÖLUPAEHTOJEN TIUKENTAMISTA, MUTTA ENNEN KAIKKEA PUOLUEETONTA JA TEHOKKAAMPAA KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINNAN VALVONTAA.

5 078 Peruste # lähteet Kaleva ( ) Avi: Juha Koskela ei ollut esteellinen lupa-asioissa, Kauppinen, Juha, ( ) Hallinto-oikeuden professori: luottamus virkamiehen puolueettomuuteen Laivakankaan lupapäätöksissä erityisistä syistä heikentynyt, Prensa Latina/Kominform/Vaihtoehtouutiset (2012) Bolivian luonnonvarojen kansallistaminen etenee suunnitelmien mukaisesti, info/ulkomaat/bolivian_luonnonvarojen_kansallistaminen_etenee_suunnitelmien_ mukaisesti-3881.html. Suomen Luonto (2012) 023&set=a &type=1&theater. Taloussanomat ( ) Talvivaaran tappio syveni, porssi/2012/08/16/talvivaaran-tappio-syveni/ /170. Tukes ( ) Uusi kaivoslaki voimaan heinäkuun alusta, Ajankohtaista/Tiedotteet/9Muut/Uusi-kaivoslaki-voimaan-heinakuun-alussa/. Uusi Suomi ( ) Lehti: Ministeri vaatii uutta veroa uskomatonta,

6 Hyvä, paha kaivos teollisuus 079 tapaus talvivaara alvivaara on tunnetuin vakaviin ympäristöongelmiin ajautuneista kaivoksista Raahen kultakaivoksen ohella. Talvivaaran uraanikaivos on ylittänyt sallitut päästörajoitukset monikymmenkertaisesti. Ympäristövahingot ovat olleet laajat. ELYkeskuksen ympäristöbiologi Ilkka Haataja arveli valuma-alueen vaikutusten olevan havaittavissa Salmisessa, Kalliojoessa, Kolmisopessa, Tuhkajoessa ja Jormasjärvessä. Aluksi kobolttia ja nikkeliä tuottaneen kaivoksen oli myöhemmin määrä alkaa tuottaa myös uraania. Sulfaattipitoisuudet olivat huomattavasti sallittua korkeampia ja nykyisenlainen kaivos ei olisi läpäissyt ympäristönormeja ja saanut lupaa toiminnalleen. Yhtiö vetosi ympäristölupaansa, johon ei ollut merkitty tarkkaa raja-arvoa sulfaateille. Ympäristöministeri Ville Niinistön mukaan Talvivaaran ympäristöpäästöt olivat niin mittavat, ettei tekoa voinut ohittaa. Niinistön mukaan saattoi olla tarpeen keskeyttää yhtiön toiminta tai antaa uhkasakko. Uuden Oulun kahdeksan vihreää yhdistystä ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat pyytäneet Ely-keskukselta Talvivaaran toiminnan keskeyttämistä, mutta Ely-keskus on hylännyt kolme kertaa keskeyttämisvaatimukset (YLE ). Kainuun Ely-keskus on myöntänyt yhä lisää ympäristölupia Talvivaaralle. Ely-keskuksen julkaiseman vesistökatsauksen mukaan Talvivaara on onnistunut vähentämään jätevesien sisältämän sulfaatin määrää yli 60 prosenttia, natriumia lähes 70 prosenttia ja mangaania vielä enemmän. (Ely-keskus 2012.) Eräästä puhdistusaltaasta löytyi kymmeniä lintuja, jotka olivat kuolleet ilmeisesti sulfaattipäästöihin. Lähiympäristön asukkaat ja ympäristöaktivistit ovat jättäneet satoja valituksia Talvivaaran toiminnasta. lähteet Ely-keskus (2012) Talvivaaran kaivosten alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2012, Yle ( ) Kainuun Ely-keskus hylkäsi vaatimuksen Talvivaaran toiminnan keskeyttämisestä, keskeyttamisesta/