TALOUSARVIO Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2016 Taloussuunnitelma Hyväksytty valtuustossa

2 1. KUNNAN STRATEGIA Ympäröivän maailman muutokset Kemiönsaaren strategia Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Ympäristötekijät TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloustilanne ja kuntatalous Kemiönsaaren kunnan talous ja siinä tapahtuvat muutokset Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosille TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintatavoitteet Tuloperusteet Menoperusteet Henkilöstö Käyttötalousosa Tuloslaskelma Investoinnit Toiminnan rahoitus Talousarviovalmistelu ja talouden tasapainottaminen TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA Netto- ja bruttobudjetointi Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta KUNTAKONSERNI Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje KÄYTTÖTALOUSOSA Hallinto-osasto Kehitysosasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto

3 7. TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA Hallinto-osasto Kehitysosasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto RAHOITUSOSA LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN Kemiönsaaren Vesi

4 1. KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ympäröivän maailman muutokset Kuntakentän epävarma tilanne jatkuu. Uudistukset ovat jatkuneet vuosista saakka, jolloin kuntarakenneuudistus käynnistyi. Keväällä 2014 puolueet tekivät täyskäännöksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja loivat koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan mallin. Vuotta myöhemmin, keväällä 2015, pidettiin eduskuntavaalit, jolloin sote-uudistus sysättiin seuraavalle hallitukselle. Nykyinen hallitus on asettanut yhdeksi hallitusohjelman tavoitteeksi, että sote-uudistus toteutetaan kuluvan vaalikauden aikana. Sote-uudistus Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Sen mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Sosiaali- ja terveysministeriö on lokakuussa käynnistänyt sote-uudistuksen uuden valmistelun. Sote-uudistuksen linjaukset tekee hallitus. Lokakuun aikana on tarkoitus linjata jatkovalmistelun pohjana käytettävä itsehallintoalueiden määrä. Hallitusohjelman mukaan alueita voi olla enintään 19. Tämän jälkeen kuntia kuullaan alueratkaisusta. STM:llä ja VM:llä on yhteinen virkamiesohjausryhmä ja projektiryhmä valmistelemassa sote-uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta. Ryhmien tehtävänä on valmistella ja toteuttaa soteuudistus rahoitusratkaisuineen sekä siihen liittyvä itsehallintoalueiden perustaminen. Projektiryhmän alaisuudessa toimii eri asiakokonaisuuksia valmistelevia ryhmiä. Ne valmistelevat aluejakoja, järjestämis- ja voimaanpanolakia, itsehallintoaluelakia ja rahoitussäännöksiä. Eri toimijoita kutsutaan joustavasti mukaan eri valmisteluvaiheisiin. Valmisteluaikataulu on tiivis. Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä Uudet sote-alueet aloittavat toimintansa vuonna Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu Lain muutos ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. Valtionosuuksiin tulee merkittäviä leikkauksia, jotka perustuvat aiemmille kehyspäätöksille. Yhdessä valtionosuusperusteiden uudistamisen vaikutusten kanssa nämä johtavat valtionosuuden merkittävään vähenemiseen useiden kuntien kohdalla. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Kemiönsaaren kunnan osalta valtionosuusjärjestelmän uudistus merkitsee 290 euron vähennystä asukasta kohden tai yhteensä kahta miljoonaa euroa. 1.2 Kemiönsaaren strategia Kemiönsaaren kunnan strategia on voimassa vuodet Uutta strategiaa ei ole alettu laatia, koska kuntauudistus ja sote-uudistus ovat olleet erittäin epävarmalla pohjalla. Uudistukset ovat olleet ajankohtaiset useaan otteeseen viime vuosina, ja joka kerta kustakin uudistuksesta on ilmoitettu nopealla aikataululla. Sekä kuntarakenneuudistus että sote-uudistus muuttaisivat olennaisesti kunnan toimintaedellytyksiä. Strategian päivittämisestä on keskusteltu valtuuston seminaareissa. Toistaiseksi on vallinnut yksimielisyys siitä, ettei uuden strategian laatiminen ole ollut järkevää näin epävarmoissa olosuhteissa. Epävarmuudesta huolimatta kunta tarvitsee strategian jatkossakin. Uuden kuntalain mukaan kunnilla on oltava kuntastrategia, joka on voimassa valtuuston toimikauden. Säännös on voimassa seuraavan valtuustokauden alusta eli alkaen. Kemiönsaaren kunta saa uuden kunnanjohtajan alkaen. Yksi uuden 4

5 kunnanjohtajan ensimmäisistä tehtävistä tulee olemaan uuden, kuntalain tavoitteet täyttävän strategian laatimisen aloittaminen yhdessä poliitikkojen kanssa. VISIO Kemiönsaari on itsenäinen, aktiivinen ja rohkea rannikkokunta, joka tietää mitä haluaa ja työskentelee määrätietoisesti sen saavuttamiseksi. ARVOT Avoimuus Haluamme, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja haluavat jäädä Kemiönsaarelle. Tiedotamme ja kommunikoimme suoraan ja avoimesti oikeaan aikaan kahdella kielellä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Avoimesti kahdella kielellä Aktiivisuus Työskentelemme innokkaasti elääksemme aktiivisessa ja eteenpäin pyrkivässä kunnassa. Kuntalaisia ja henkilökuntaa inspiroidaan näkemään Kemiönsaaren parhaat puolet. Näin meistä kaikista tulee Kemiönsaarilähettiläitä ja vahvistamme positiivista imagoamme yhdessä. Eteenpäin joka päivä Uudistumiskykyisyys Löydämme tehokkaampia ratkaisuja ja keinoja arvioimalla ja muuttamalla palvelutuotantoa jatkuvasti sekä hakeutumalla yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Muutos osa arkeamme KUNNAN STRATEGIAN KÄYTTÖ KUNNAN ARKIPÄIVÄSSÄ Strategia Kemiönsaaren strategia Ohjelma Kulttuuri Kestävä kehitys Elinkeinoelämä Talousarviovuoden painopistealueet Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Aikataulu, budjetti, resurssit, vastuuhenkilö, ohjaus 5

6 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2016 aikana 1. Uusi kuntastrategia Mikä: Uuden kuntastrategian laatiminen. Kuntien on laadittava kuntalain mukainen kuntastrategia viimeistään ensi valtuustokauden alkuun mennessä. Uusi kuntastrategia kokoaa kaikki alastrategiat ja ohjelmat yhdeksi kokonaisuudeksi. Aikataulu: Vuonna 2016 Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja yhdessä osastojohtajien kanssa Arvioidut kustannukset: Ei suoraa kustannusvaikutusta 2. Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma Mikä: Peruspalveluosaston suunnitelman toteuttaminen. Toimitilat eivät täytä tämän päivän vaatimuksia; tilat ovat kuluneet ja paikoitellen liian pienet. Aikataulu: Resurssit: Peruspalveluosasto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Arvioidut kustannukset: Investointikustannukset ilmenevät suunnitelmasta. Huomattavat käyttötalouden säästöt. 3. Elinkeinoelämä Mikä: Aikataulu: Resurssit: Vastuuhenkilö: Elinkeinoelämän edellytysten kehittäminen sekä olemassa olevien että perustettavien yritysten toimintaedellytysten helpottamiseksi. Kunnan tavoitteena on kuulua seudun elinkeinomyönteisimpiin kuntiin. Tämän saavuttamiseksi kunnan osastojen on tehtävä yhteistyötä, jotta kunta voisi tarjota muun muassa pitkän tähtäimen kiinteistöratkaisuja, sujuvaa palvelua yrityksille, koulutusta, yhteistyöverkostoja ja ennakoivaa rakennemuutostyötä. Jatkuva Kehitysosasto, tekninen osasto (kehitysjohtaja, tekninen johtaja, matkailupäällikkö, infrapäällikkö, yritysneuvoja, elinkeinokehittäjä, projektipäällikkö). Kunnanjohtaja 4. Matkailuelinkeino Mikä: Matkailuelinkeinolla arvioidaan olevan suurin kasvupotentiaali kaikista toimialoista alueellamme. Toimiala on erityinen kun otetaan huomioon, miten paljon se tukee muuta elinkeinoelämää matkailijoille tuotettujen palvelujen edellyttämien oheispalveluiden kautta. Kunta parantaa matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä toimintasuunnitelman mukaisesti työskentelemällä. Aikataulu: 2014 Resurssit: Kehitysosasto (kehitysjohtaja, matkailupäällikkö, elinkeinokehittäjä, projektipäällikkö) Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja 5. Pakolaisten vastaanotto Mikä: Kunta ottaa vastaan 20 kiintiöpakolaista kevättalvella Aikataulu: Talvi 2016 Vastuuhenkilö: Kotouttamista tukevia toimenpiteitä useilla toimialoilla. Pakolaiskoordinaattori kuuluu sosiaaliyksikköön. Arvioidut kustannukset: Kustannusneutraali 6

7 1.3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kuntakentän epävarma tilanne jatkuu. Uudistukset ovat olleet käynnissä vuosista saakka, jolloin kuntarakenneuudistus käynnistyi. Keväällä 2014 puolueet tekivät täyskäännöksen sosiaali- ja terveydenhuoltoasiassa ja loivat koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan mallin. Vuotta myöhemmin, keväällä 2015, pidettiin eduskuntavaalit, jolloin sote-uudistus sysättiin seuraavalle hallitukselle. Nykyinen hallitus on asettanut yhdeksi hallitusohjelman tavoitteeksi, että sote-uudistus toteutetaan kuluvan vaalikauden aikana. Uudistuksia on kuvailtu lähemmin luvussa Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Kunnan organisaatio ja tulevaisuuden rooli riippuvat sote-uudistuksen muotoutumisesta. Muutos tuo mukanaan aivan uudenlaisia kuntia. Kirjoitushetkellä sote-uudistuksen muotoutuminen on jälleen täysin kirjoittamaton lehti. Uudet lait ovat tuoneet kunnalle joukon uusia tehtäviä viime vuosina. Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tulee voimaan asteittain , ja Lain tarkoituksena on vahvistaa kuntien peruspalveluja ja vähentää sosiaalihuollon korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Pidemmällä aikavälillä tämän on määrä alentaa kuntien kustannuksia. Sosiaalihuollon painopiste siirtyy korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisevään työhön ja nk. matalan kynnyksen palveluihin. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös kunnan muilla toimialoilla. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) edellyttää muutoksia vanhustenhuoltoyksikön ja sosiaaliyksikön asiakastietojen kirjaamisen työtapoihin. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa laissa (980/2012) on säädetty muun muassa ikäihmisten terveyspalveluista. Lain ohella kunnan tulee täyttää tiettyjä kansallisia laatutavoitteita. Sosiaalihuollon ja vanhustenhuollon uuden lainsäädännön lisäksi kuntien edellytetään myös löytävän uusia toimintamalleja työllisyyden lisäämiseksi. Kaikki nämä lakimuutokset edellyttävät lisää resursseja, niin rahan kuin työntekijöidenkin muodossa, jotta kunta voisi hoitaa niiden mukanaan tuomat uudet velvoitteet. Henkilöstöbudjetissa on havaittavissa selvä lisäys peruspalveluosaston henkilöstössä uusien lakisääteisten tehtävien seurauksena. Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu hankkeessa ehdotetaan uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kunnat vastaavat julkisen hallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustamisesta ja ylläpitämisestä. Yhteisissä palvelupisteissä tarjotaan kunnan omat asiakaspalvelut ja ne valtion viranomaisten palvelut, joissa käyntiasiointia on eniten. Lisäksi pisteissä tarjoavat sopimuksen perusteella palvelujaan Kansaneläkelaitos ja Maanmittauslaitos sekä muut valtion viranomaiset. Asiakasta palvellaan joko paikan päällä tai etäyhteydellä. Hankkeen myötä kaikki valtion paikallistason palvelut siirretään yhteisiin palvelupisteisiin. Aiempien suunnitelmien mukaan uudistuksen toteuttaminen Varsinais-Suomessa olisi tullut ajankohtaiseksi vuonna Lakia on valmisteltu vuodesta 2012 saakka, mutta syksyllä 2015 tulleen tiedon mukaan hankkeen toteutuminen on nyt epävarmalla pohjalla. 1.5 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Kemiönsaaren väestönkehitys on pidemmän aikaa ollut laskusuunnassa. Syyskuun lukujen perusteella vuodesta 2015 näyttäisi tulevan parempi vuosi kuin pitkään aikaan mennessä asukasmäärä on vuoden 2015 aikana laskenut 2 henkilöllä (vastaava luku oli viime vuonna 44 ja toissa vuonna 47 henkilöä). Syntyneiden enemmyys kunnassa on 47, eli ihmisiä on kuollut enemmän kuin syntynyt. Sen sijaan maan sisäinen nettomuutto on positiivista, +35 henkilöä, ja myös nettomaahanmuutto on positiivista, +10 henkilöä. Verotuloista ja niiden perusteista on viimeisen vuoden aikana muodostunut yksi suurimmista riskitekijöistä. Vuodesta 2009 vuoden 2015 ennusteeseen ja vuoden 2016 talousarvioon kunnallisverotasossa ei ole tapahtunut 7

8 ollenkaan nousua. Samaan aikaan kunta menettää valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä kaksi miljoonaa euroa valtionosuuksia. Jotta kunta kykenisi selviämään näistä tosiasioista, on toiminnan laajuutta ja rakennetta arvioitava kokonaan uudelleen. Päivittäinen toiminta sisältää joukon vaaratekijöitä, joita kunta pyrkii ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään määrätietoisilla panostuksilla. Korko- ja rahoitusriskejä tarkastellaan jatkuvasti. Kunnan lainasalkusta tehdään vuosittain riskianalyysi osana kunnan sisäistä riskienhallintaa. Lainasalkku muodostuu pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista, ja se on suojattu korkosuojauksella. Työsuojelu ja työterveyshuolto työskentelevät riskikartoitusten parissa, ja taloussuunnitelmakauden aikana ne tekevät vaiheittain kartoituksia eri työpaikoilla. Kunnassa on otettu käyttöön uusi ohjelma tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden raportointia varten. Omaisuusmassa on tarkistettu ja suojattu vakuutuksilla. Vakuutusmeklaripalveluista tehdään hankinta joka neljäs vuosi, ja kunnan vakuutukset ostetaan siten meklarin kautta. Kemiönsaaren kunnalla on tarkoitus kehittää riskianalyysia Kuntaliiton riskienarviointilomakkeen avulla. Riskienarviointilomakkeen tarkoituksena on tukea riskienarviointia ja -hallintaa johtamisessa ja jokapäiväisessä toiminnassa. Lomaketta ei siis tule käyttää sellaisenaan, vaan kunnan organisaation luonteen ja tarpeen mukaan muokattuna. 1.6 Ympäristötekijät Kunta on vuonna 2010 laatinut kestävän kehityksen ohjelman Eko-loogista vuosille Talousarviokirjaan jokainen osasto on kirjannut 1 2 ympäristötavoitetta, jotka on sitovissa tavoitteissa merkitty omena-merkillä. Ympäristötavoitteita arvioidaan sittemmin tilinpäätöksessä värijärjestelmällä. Koska Eko-loogista-ohjelma on määrä päivittää talousarviovuoden aikana ja ympäristötavoitteiden laatimistyö on kesken, valmistelijat ovat päättäneet jättää merkitsemättä ja seuraamatta ympäristötavoitteita erikseen vuoden 2016 talousarviossa. 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleinen taloustilanne ja kuntatalous Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Nettoviennin kontribuutio on siis positiivinen. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. 8

9 Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Paikallishallinnon alijäämä pysyy kuluvana vuonna viime vuoden tasolla. Kulutusmenojen kasvu on edelleen hidasta, sillä kustannusten kasvu jatkuu hyvin maltillisena. Kunnat jatkavat myös omia sopeutustoimiaan, mutta säästötoimien arvioidaan jäävän jonkin verran viime vuotta pienemmiksi. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden alussa kymmenyksellä 19,84 prosenttiin. Useat kunnat korottivat myös kiinteistöveroprosenttejaan. Lakisääteisistä ala- ja ylärajojen nostosta johtuva kiinteistöveron tuoton kasvu ei kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä se vähennetään kuntien valtionosuuksista. Valtion kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden yhteisvaikutus on kuntataloutta heikentävä. Suurin yksittäinen kuntatalouteen vaikuttava toimenpide on osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettu noin 190 milj. euron valtionosuusleikkaus. Kuntien verotulot kasvavat vuosina maltillisesti. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jakoosuuden poistuminen supistaa verotuloja v Kuntien verotulot vahvistuvat kuitenkin jälleen tarkastelujakson loppupuolella työllisyystilanteen parantuessa. Laskelmassa on huomioitu hallitusohjelman mukainen kiinteistöveron korotus (100 milj. euroa vuoden 2019 tasolla). Lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa perushinnat sekä rahoitus tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia, kasvattaa kuntien valtionosuuksia v Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle puolestaan alentaa kuntien valtiolta saamia siirtoja v Paikallishallinnon nettoluotonantoon siirrolla ei juuri ole vaikutusta, sillä kuntien maksamat sosiaaliavustukset supistuvat vastaavasti. Täsmentymättä ovat edelleen erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmä, toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen. Myöskään valmisteilla olevaa toimenpideohjelmaa, jolla pyritään vähentämään kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla, ei ole vielä otettu huomioon. Lisäksi kehitysarviossa ei ole ennakoitu sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen vaikutuksia. Kuntien menot vuosina Kesäkuussa saavutettiin kunta-alalle vuoden 2016 palkantarkistuksista neuvottelutulos. Neuvottelutulos ulottuu ajanjaksolle Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin tehdään pääsääntöisesti vain yleiskorotus, jonka kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,59 prosenttia. Kustannusvaikutus vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja palkkatasoista. Kuntien tulot vuosina Veroperustemuutokset 2016 Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen perusteella vuodelle 2016 esitetyt veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja. Kunnallisveron tuotto tulee jäämään veroperustemuutosten johdosta noin 262 miljoonaa euroa alhaisemmaksi. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen aiheuttaa noin 258 miljoonan laskun kuntien verotuloihin. Kiinteistöveroon esitetään muutoksia, jotka mahdollistavat verotulojen kasvun noin 28 miljoonalla eurolla, mutta edellyttävät kuntien omia päätöksiä. Kunnallisverotukseen esitetyt muutokset Valtion talousarvioesityksen mukaan tuloverotukseen on vuodelle 2016 tulossa pääasiassa verotusta keventäviä muutoksia. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kuntien verotuloja noin 262 miljoonalla eurolla. Veroperustemuutosten vaikutukset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisänä. 9

10 Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja noin 218 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi veroperusteiden indeksitarkistus ansiotulojen kasvua vastaavasti vähentää kunnallisveron tuottoa noin 49 miljoonalla eurolla. Muita verotuloja vähentäviä muutoksia ovat avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen ( 13 milj. ) ja korkeakouluille annettujen lahjoitusten verovapaus ( 1 milj. ). Kunnallisveron tuottoa taas lisäävät muutokset merityötulovähennyksen rakenteeseen (5 milj. ) ja asuntolainojen korkovähennyksen supistaminen siten, että koroista on vähennyskelpoista enää 60 % (14 milj. ). Veromenetykset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisäyksenä. Arviot veroperustemuutosten vaikutuksista kuntien verotuloihin tarkentuvat budjettikäsittelyn edetessä ja eivät siten ole lopullisia. Yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus päättyy Yhteisöveron osalta ei tällä hetkellä ole tiedossa vireillä olevia lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat tulevina vuosina merkittävästi yhteisöverokertymään. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 258 miljoonaa alhaisemmaksi. Vaikutus ei näy jaksotussyistä kokonaisuudessaan kuntien verotulojen kertymässä vielä vuonna Vuoden 2016 tilitykset vähenevät muutoksen johdosta arviolta 222 miljoonalla eurolla. Kiinteistöverotukseen esitetyt muutokset Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta on esitetty muutoksia vuosille 2016 ja Vuodelle 2016 kiinteistöverotukseen esitetään muutoksia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten sekä rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttien enimmäismäärään. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettaisiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Nykyisin 171 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Nykyisin 64 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta. Valtionvarainministeriön arvion mukaan huomattavan moni kunta, joka tällä hetkellä soveltaa lain sallimia ylärajoja, käyttäisi hyväkseen mahdollisuutta korottaa kiinteistöveroprosenttia uusille ylärajoille. Tällä perusteella on arvioitu, että vuonna 2016 kunnille voisi kertyä lakimuutoksen mahdollistamien korotusten kautta noin 25 miljoonaa euroa lisää kiinteistöverotuloja. Vuonna 2017 kiinteistöverotulojen on tällä perusteella arvioitu kasvavan vielä noin 3 miljoonalla eurolla. Lakimuutos ei pakota kuntia korottamaan kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2016, joten lisätuottojen saaminen vaatii kuntien omia päätöksiä veroprosenttien korotuksista. Vuodelle 2017 esitetään muutoksia yleisen sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta kunnille kertyisi noin 24,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotuksen osalta kertyisi lisää noin 17 miljoonaa euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta noin 7,3 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 60 kunnan olisi viimeistään vuonna 2017 korotettava yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 25 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia. Lähde: valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syksy

11 2.2 Kemiönsaaren kunnan talous ja siinä tapahtuvat muutokset Vuoden 2015 talousarvion toteutumisennusteen mukaan vuoden 2015 tuloksesta olisi tulossa hieman budjetoitua parempi. Yhdeksän kuukauden pohjalta tehdyn ennusteen perusteella tulos on painumassa euroa miinuksen puolelle, kun talousarviossa alijäämäksi arvioitiin euroa. Tämä tarkoittaa, että talous on kääntymäisillään ylijäämäkaudesta alijäämäkauteen. Verotuloista ja niiden perusteista on viimeisen vuoden aikana muodostunut yksi suurimmista riskitekijöistä. Erityisesti kunnallisveron kehitys on erittäin heikkoa. Verotulojen kasvu 1,66 % vuosien 2015 ja 2016 talousarvioiden välillä, samalla kun toimintakatteen kasvu on 1,02 %. Tätä tasapainoa ei olisi, mikäli palkkakehitys ei olisi ollut maltillinen viime vuosina. Verokehitys on koko maassa heikko vuoteen 2016 mentäessä, kun työtulovähennyksen ja yhteisövero-osuuden korotukset vaikuttavat negatiivisesti verojen kasvuun. Uusi valtionosuusjärjestelmä merkitsee sitä, että Kemiönsaari saa kaksi miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia. Vähennys on 290 euroa asukasta kohden viisivuotisen siirtymäkauden aikana. Valtionosuuksien leikkaus yhdistettynä siihen, ettei kunnallisverotuloissa tapahdu kasvua, tarkoittaa sitä, että taloudessa ei ole minkäänlaista pelivaraa. Raju talouden heikkeneminen odottaa oven takana. Käyttömenot on sopeutettava vastaamaan näitä edellytyksiä. Samalla kunnan kiinteistömassan korjausvelka on suuri. Tulevien vuosien investointitarve on merkittävä. Koska verokehitys ei ole väliaikaista, vaan se perustuu pysyvään trendiin, täytyy käyttötalous voida sopeuttaa pienentyneisiin tuloihin. Käyttötaloudessa ei voida saavuttaa tarpeeksi suuria kustannusvähennyksiä säästöjen kautta, vaan tarvitaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia, joista on taloudellista hyötyä monen vuoden tähtäimellä. 2.3 Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosille Kemiönsaaren kunnan talous on vaakalaudalla. Viiden ylijäämäisen vuoden jälkeen vuoden 2015 tulos saattaa olla ensimmäistä kertaa miinus- tai nollatulos. Vuoden 2015 talousarvion toteutumisennusteen mukaan vuoden 2015 tuloksesta olisi tulossa hieman budjetoitua parempi. Yhdeksän kuukauden perusteella tehdyn ennusteen mukaan tulos olisi painumassa euroa miinukselle, kun talousarviossa alijäämäksi arvioitiin euroa. Ensimmäiset viisi vuotta olivat taloudellisesti menestyksekkäitä, ja ylijäämä oli vuosittain 1 2 miljoonaa euroa. Talousarviovuosina on ollut havaittavissa selviä merkkejä siitä, että talouden suunta on kääntymässä. Toistaiseksi olemme kyenneet pitämään tilanteen hallinnassa ja siten välttyneet jyrkemmältä syöksyltä. Taloussuunnitelmakaudella on odotettavissa isompia haasteita. Verojen kehitys on edelleen heikkoa. Kemiönsaaren kunnan verojen kehitys on pysähtynyt, eikä siinä näy nousun merkkejä. Vuoden 2016 verotuloiksi arvioidaan 18,3 miljoonaa euroa, kun vuoden 2015 talousarviossa verotuloiksi on arvioitu 18,5 miljoonaa euroa, joten verojen odotetaan pysyvän suunnilleen kuluvan vuoden tasolla. Samanaikaisesti valtio on päättänyt leikata valtionosuuksia, ja Kemiönsaaren osalta leikkaus on 2 miljoonaa euroa vuosina Leikkaukset jakautuvat viiden vuoden siirtymäjaksolle. Tämä tarkoittaa, että valtionosuuden leikkaukset suurenevat vuosi vuodelta. Valtionosuudet ovat olleet menestystekijä Kemiönsaaren kunnalle. Vuosina valtionosuudet kasvoivat yhteensä 6,4 miljoonaa euroa, samanaikaisesti kun verotulot kasvoivat yhteensä vain 0,5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa vuosittain noin miljoonan euron valtionosuuksien kasvua. Tämä kehitys on jo seisahtunut, ja vuoden 2015 ennusteessa kasvua on vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna vain parisataatuhatta. 11

12 Yli- / alijäämä vuosina Vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien 2017 ja 2018 taloussuunnitelmassa kunnalle on arvioitu noin 1 miljoonan euron vuosittainen alijäämä. Tämä tarkoittaa siirtymistä vuosittaisesta miljoonan euron ylijäämästä vuosittaiseen miljoonan euron alijäämään. Kustannukset nousevat yleisesti, ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousun syynä ovat kalliit rakenteet ja uudet lakisääteiset tehtävät. Uusi sosiaalihuoltolaki sekä vanhustenhuollon uusi lainsäädäntö ja uudet suositukset ovat ajaneet kunnat palkkaamaan uutta henkilökuntaa ja tuoneet aivan uusia tehtäviä. Investoinnit ja lainat Kunnan investointitaso on ollut kohtuullinen usean vuoden ajan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että osa hankkeista (esim. uusi päiväkoti) on viivästynyt. Lähivuosina useita hankkeita tullaan toteuttamaan samanaikaisesti. Hankkeet ovat välttämättömiä, jotta toimintaa voitaisiin harjoittaa tarkoituksenmukaisissa ja ajanmukaisissa tiloissa. Taloussuunnitelmassa on noin 15 miljoonan euron investoinnit vuosille Kaikki investoinnit on tarkoitus toteuttaa lainarahalla. Huolimatta siitä, että investointitasoon saatetaan tehdä tiettyjä tarkistuksia, edellyttää jo pelkästään rakennusten korjaaminen suurta investointisummaa lähivuosina. 12

13 Lainat / asukas Analyysi Kuntien strateginen tilanne on tällä hetkellä hankala. Kukaan ei tiedä, mitä tuleman pitää, mutta kaikki tietävät, että jotain tulee tapahtumaan. Sote-uudistus muuttaa perusteellisesti kuntien taloutta ja toimintaedellytyksiä. Strategisten valintojen tekeminen on vaikeaa, kun tulevaisuudenkuva on niin epävarma kuin se maamme kunnissa tällä hetkellä on. Tästä huolimatta meidän on uskallettava tehdä aktiivisia päätöksiä. Ilman aktiivisia päätöksiä annamme Kemiönsaaren kunnan hyvän talouden hävitä ja surkastua. Vakaa talous sekä nykyaikainen ja taloudellisesti kestävä palvelurakenne tarjoavat parhaat eväät tuleviin uudistuksiin. Jo nyt on selvästi havaittavissa, että taloudellinen liikkumavara pienenee, minkä vuoksi meidän on oltava rohkeita - meidän on uskallettava ajatella uudella tavalla ja muuttaa rakenteita. 13

14 Ulkoiset kustannukset, verotulot ja valtionosuudet ,00 50,00 40,00 41,00 42,29 43,78 45,39 47,25 48,08 49,01 49,44 49,98 50,83 Milj. 30,00 21,07 20,98 21,47 20,75 22,59 22,40 22,24 23,12 23,12 23,12 20,00 10,00 15,97 17,78 18,96 20,71 21,91 21,67 22,19 22,01 22,15 22,83 Kustannukset Verotulot 0,00 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Ennuste 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Valtionosuudet Talouden suuntaviivat Valtuusto vahvistaa seuraavat kunnan talouden suuntaviivat vuosille : 1) Kunta myy jatkossakin aktiivisesti kiinteistöjä, jotka ovat toiminnan kannalta tarpeettomia. 2) Investointeja, jotka eivät sisälly taloussuunnitelmaan, tehdään ainoastaan erityisen perustelluista syistä. Peruspalvelun tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma toteutetaan. Näiden lisäksi kaikkien toimialojen tulee tarkastella toimintaansa. 3) Kunnan alijäämä on enintään 1,5 miljoona euroa vuonna 2017 ja vuonna 2018 talousarvion mukaan. Alijäämän mahdollistaa aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä. 4) Kunta selvittää sekä kunnallisveron että kiinteistöveron korottamista vuonna Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Taso/tavoite Investoinnit Velkataakka enintään 30 milj. Velkataakka Vuoden 2018 lopussa n euroa/asukas Ylijäämä/alijäämä Yhteensä enintään 3 miljoonaa v Kassa Päivien määrä 18 päivää 14

15 3 TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintatavoitteet Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden toimintatavoitteet. Tavoitteet ovat sitovia kunnan elimille ja muodostavat osan siitä talousarviosta, jota kunnan tulee toiminnassaan ja taloudenpidossaan seurata. Kun valtuutetut päättävät talousarviosta, tulee siitä selvästi ilmetä mitkä toimintatavoitteet valtuusto on hyväksynyt sitoviksi tavoitteiksi. Toimintatavoitteiden määrittelemiseen yksiköt ja osastot käyttävät määrällisiä, laadullisia, taloudellisia ja tuottavuuteen perustuvia tavoitteita. Tavoitteet pohjautuvat tulosajatteluun ja esitetään sanallisesti avainlukujen ja tulosmittausten avulla. Jokaiselle tavoitteelle on lisäksi ilmoitettava tavoiteltava taso ja seurantamenetelmät. 3.2 Tuloperusteet Useita vuosia jatkunut yhteiskunnan epävarma taloustilanne jatkuu edelleen ja vaikuttaa myös Kemiönsaaren kuntaan. Tulevina vuosina Kemiönsaaren kunnan taloutta varjostavat useat epävarmuustekijät. Tulevan taloussuunnitelmakauden toimintaa, veroja ja valtionosuuksia on vaikea arvioida. Tämä johtuu yhteiskunnan heikosta talouskasvusta, työttömyyden lisääntymisestä sekä tulevan sote-uudistuksen aiheuttamasta epävarmuudesta. Uusi kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistus tulivat voimaan Uuden valtionosuusjärjestelmän myötä Kemiönsaari saa kaksi miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia viiden vuoden siirtymäkauden aikana. Verotulot Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu 19,75 prosentin tuloveroprosentin mukaan. Vuoden 2014 kunnallisverotulot olivat 18 miljoonaa euroa, ja vuoden 2015 kunnallisverotulojen ennustetaan nousevan 18,55 miljoonaan euroon. Vuoden 2016 kunnallisverotuloiksi arvioidaan 18,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 ei näin ollen ole odotettavissa kasvua, vaan päinvastoin kunnallisvero laskee kuluvan vuoden tasosta. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on ehdotetulla työtulovähennyksen korotuksella, jonka seurauksena kuntien verotulot pienenevät noin 218 miljoonaa euroa. Myös muut ehdotetut veroperustemuutokset pienentävät kuntien verotuloja vuonna Valtion talousarvioesityksen seurauksena kuntien verotulot pienenevät noin 262 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon kaikki vuonna 2016 voimaan tulevat muutokset. Vaikutuksia kuntien talouteen on ehdotettu tasattavan suurentamalla valtionosuuksia. Kunnallisverotulojen heikon kasvun seurauksena tuloveroprosentin korotus saattaa tulla ajankohtaiseksi suunnitelmakaudella. Vuoden 2016 yhteisöverotuloiksi arvioidaan euroa, mikä merkitsee merkittävää heikennystä Verohallinnon arvioimaan tämän vuoden jako-osuuteen, joka on euroa. Heikennys johtuu yhteisöveroosuuden määräaikaisen korotuksen päättymisestä vuoden 2015 lopussa. Kuntien vuoden 2016 ryhmäosuus on 30,92 prosenttia. Vuodelle 2016 kiinteistöverotukseen esitetään muutoksia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten sekä rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttien enimmäismäärään. Nämä muutokset eivät koske Kemiönsaaren kuntaa. Vuodelle 2017 esitetään myös muutoksia kiinteistöveroon. Vuodelle 2017 esitetään muutoksia yleisen sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Kemiönsaaren kunnan osalta tämä tarkoittaa n euro lisää kiinteistöveroa. Verotuloihin odotetaan vain pientä kasvua taloussuunnitelmakauden aikana. 15

16 MUUTETTU Verolaji TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Verotulot TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). 16

17 Valtionosuusuudistus Valtionosuusuudistus tuli voimaan Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat: - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. Valtionosuuksiin tulee merkittäviä leikkauksia, jotka perus-tuvat aiemmille kehyspäätöksille. Yhdessä valtionosuusperusteiden uudistamisen vaikutusten kanssa nämä johtavat valtionosuuden merkittävään vähenemiseen useiden kuntien kohdalla. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Kemiönsaaren kunnan osalta valtionosuusjärjestelmän uudistus merkitsee 290 euron vähennystä asukasta kohden tai yhteensä kahta miljoonaa euroa vuosina Leikkaukset jakautuvat viiden vuoden siirtymäjaksolle. Tämä tarkoittaa, että valtionosuuden leikkaukset kasvavat vuosi vuodelta. Vuonna 2016 valtion ja kuntien välistä kustannusjakoa tarkistetaan, mikä vaikuttaa positiivisesti kuntien valtionosuuksiin. Myös tuloverotukseen tehdään muutoksia, jotka heikentävät kuntien verotulojen kasvua. Muun muassa työtulovähennykseen on tulossa korotus. Veromuutoksia kompensoidaan lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Kemiönsaaren kohdalla kompensaatio on n euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus vuodelle 2016 Talousarvioesityksen mukaan laskettu valtionosuusprosentti on 28,91 % ja kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus 298 euroa asukasta kohti. Kuten monien muiden kuntien kohdalla, tämä valtionosuus on Kemiönsaaren kunnalla negatiivinen. Tiedot Kemiönsaaren kunnan vuoden 2016 valtionosuuksista perustuvat valtion talousarvioesitykseen ja Kuntaliiton tietoihin, ja ne on arvioitu voimaan tulevan lain mukaisesti. Kemiönsaaren vuoden 2016 valtionosuuksiksi on arvioitu 22,0 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudella on huomioitu yhteensä 290 euron leikkaus asukasta kohden viiden vuoden siirtymäkauden aikana. 17

18 Valtionosuudet tilinpäätös taloussuunnitelma Toiminnan tuotot nousevat 2,5 prosentilla vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna. Tuloihin kuuluu sisäinen vuokra. Sisäinen vuokra sisältää mm. kunnan rakennusten pääomakustannukset. Vuodesta 2011 lähtien kunnalla on ollut euron kunnossapitoerä, johon varataan rahaa tuleviin kunnostuksiin ja korjauksiin. Sisäinen vuokra tuloutetaan kiinteistöyksikön tuloihin, koska kiinteistöyksiköllä on kaikki kiinteistökulut. Kiinteistöyksikkö ei saa käyttää vuokratuloja toimintamenoihin, vaan tulot tulee varata mm. poistoihin. Rahoitustuottojen arvioidaan olevan euroa pienemmät kuin talousarviossa Alhaiset markkinakorot vaikuttavat myös peruspääoman korkotuloihin kuntayhtymiltä. Kunnan puolella rahoitustuottoihin kirjataan vesiliikelaitoksen korvaus peruspääomasta. Korvaus peruspääomasta lasketaan edeltävän vuoden 1. syyskuun 12 kuukauden euribor-noteerauksen mukaan. Vuoden 2016 tuotto nousee euroon. 3.3 Menoperusteet Toimintakate nousee 2,6 prosenttia vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon ja 0,7 prosenttia muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulujen arvioidaan nousevan hieman tai 0,7 prosenttia, samalla kun ostopalvelujen arvioidaan nousevan eurolla vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna. Lainojen korot ovat jo pitkään olleet poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Ulkoisten korkokulujen määräksi arvioidaan euroa vuonna Vesiliikelaitoksen kunnan sisäisten lainojen korkokuluiksi arvioidaan euroa. Vuosikate ei kata poistoja. Vuosikate on 2,46 miljoonaa euroa. Se ei riitä kattamaan 2,34 miljoonan euron lainanlyhennyksiä eikä 6,18 miljoonan euron nettoinvestointeja. Tämä tarkoittaa, että kunnan täytyy nostaa 5 miljoonaa euroa lainaa vuonna Velkataakan arvioidaan olevan yhteensä 25,38 miljoonaa euroa tai euroa asukasta kohden vuoden 2016 lopussa. Summaan sisältyy Kemiönsaaren Vesi, jolla on 6,59 miljoonaa euroa ulkoista lainaa per Vesiliikelaitoksen sisäiset lainat kunnalta ovat 2,8 miljoonaa euroa per

19 Lainaus Lainaus Lainakanta Vuoden 2015 muutetun talousarvion mukaan Kemiönsaaren kunnan tase on arviolta noin 12,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen Vuoden 2016 talousarviossa ylijäämä pienenee eurolla. 3.4 Henkilöstö Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan henkilöstöstrategiaa päivitettiin vuonna 2013, ja päivitetty strategia on voimassa vuodet Yhteinen arvopohjamme perustuu avoimuuteen, aktiivisuuteen ja uudistumiskykyyn. Niin työntekijät, johtajat kuin poliitikotkin soveltavat näitä arvoja arkielämässään ja päätöksenteossa. Kemiönsaaren kunnan henkilöstöpolitiikkaa ohjaa valtuuston hyväksymä henkilöstöstrategia. Strategia toimii apuvälineenä henkilöstöjohtamisessa sekä päätöksenteon pohjana henkilöstöä koskevissa kysymyksissä eri tasoilla. Työterveyshuolto Suurin yksittäinen henkilöstöinvestointi muodostuu Dalmed Oy:ltä ostettavista työterveyshuollon palveluista vuosina sekä yhden lisävuoden optiosta. Palvelut kattavat laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuollon terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapia sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Työterveyshuollon kanssa tehtävän kehittämistyön painopiste on ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä. 19

20 Henkilöstömäärän kehitys Henkilötyövuosien määrä nousee kahdeksalla 488:stä 496:een vuoden 2015 talousarviosta vuoden 2016 talousarvioon. Muutokset osastoittain: Hallinto + 2,0 (projektityöntekijä +2) Kehitys 2,0 Sivistys 2,5 Peruspalvelu + 11,0 (suurimmat muutokset: sosiaalihuolto + 4,90, vanhustenhuolto + 6,99 ) YjT 0,5 20

21 Tulevan viiden vuoden aikana, vuoteen 2020 mennessä, ennusteiden mukaan noin 100 henkilöä eli suunnilleen prosenttia kunnan henkilöstöstä jää eläkkeelle. Jokaista eläkkeelle jäämistä ja mahdollisia uusia rekrytointeja täytyy tarkastella kriittisesti, toisaalta suhteessa tulevaan sote-uudistukseen, toisaalta suhteessa heikentyneeseen kuntatalouteen. 21

22 3.5 Käyttötalousosa Käyttötalousosa kuvaa viiden toiminta-alueen käyttötuloja ja käyttökustannuksia. Toiminnan tulot Hallinto 4 % Kehitys 0 % Sivistys 6 % Peruspalvelu 21 % Ympäristö ja tekniikka 69 % Toiminnan tuotot kasvavat eurolla vuoden 2015 talousarviosta. Suurin kasvu, euroa, tulee myyntituloista. Maksuista kertyvät tulot kasvavat euroa ja tuet ja avustukset euroa vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna. Vuokratulot, joihin sisältyvät myös sisäiset vuokrat, kasvavat euroa. Muut toimintatuotot pienenevät euroa. Ympäristö ja tekniikka 18 % Toiminnan menot Hallinto 5 % Kehitys 1 % Sivistys 25 % Peruspalvelu 51 % 22

23 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Toiminnan menot milj Hallinto Kehitys Sivistys PeruspalveluYmpäristö ja tekniikka (sis vesi) TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2015 Vuonna 2016 käyttökustannukset kasvavat 2,3 miljoonaa euroa eli 4,2 prosenttia vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna ja 2,7 prosenttia tai 1,54 miljoonaa euroa vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna kasvu on 1,17 prosenttia tai euroa vuonna Henkilöstökustannukset pysyvät suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden 2015 muutetussa talousarviossa, lisäys on 0,6 prosenttia. Suurin kasvu on ostopalveluissa, jotka kasvavat 3,4 prosenttia vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja 1,4 prosenttia muutettuun talousarvioon verrattuna. Vuokrat 7 % Avustukset 3 % Ostot 6 % Menot Muut 0 % Henkilöstömenot 46 % Palvelut 38 % Vuoden 2016 talousarvion käyttökustannukset ovat 57,74 miljoonaa euroa ja käyttötulot 15,42 miljoonaa euroa. Toimintakate on 42,31 miljoonaa euroa, mikä on euroa asukasta kohden. Vuonna 2015 toimintakate oli euroa asukasta kohden. 23

24 KÄYTTÖTALOUS 2016 TP 2014 TA 2015 TA-muutos Muutettu TA TA 2016 TS 2017 TS HALLINTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TALOUSYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE IKT-YKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE HALLINTO-OSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KEHITYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SAARISTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE MATKAILU TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE MAASEUTU TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE MARKKINOINTI TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE ELINKEINOELÄMÄ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE 24