NAPUE 300v. - muistovuosi

Transkriptio

1 NAPUE 300v. - muistovuosi 2014

2 Narvasta Napuelle Napuen taistelusta 300 vuotta Napuen taistelu Isossakyrössä 19. helmikuuta 1714 on Suomen sotahistorian tunnetuimpia. Ruotsin suurvaltakauden päättäneen Suuren Pohjan sodan ( ) taisteluista vain kaksi on sitä maineikkaampia: Narva ja Pultava. Missään taistelussa ennen Tamperetta 1918 ei niin moni suomalainen kaatunut. Napuen taistelussa Ruotsin Suomen-armeijalla oli viimeinen, tosin enää teoreettinen, mahdollisuus kääntää sodan kulku. Armeijaa komentanut kenraalimajuri Carl Gustaf Armfelt oli ottanut 14 vuotta aikaisemmin kapteenina osaa Narvan taisteluun. Hän aloitti Napuella samalla taktiikalla: rajulla rintamahyökkäyksellä lukumääräisesti paljon vahvempaa vihollisarmeijaa vastaan. Alku näytti hyvältä. Napuesta ei kuitenkaan tullut uutta Narvaa, vaan pienois- Pultava, musertava tappio Armfeltin karoliiniarmeija oli pienempi ja muutenkin vähävoimaisempi kuin oli ollut Kaarle XII:n itsensä johtama voitonuskoinen armeija Narvassa. Armfeltin 4500 sotilaalla oli takanaan pitkiä perääntymismarsseja ja Kostianvirran tappio. Huolto oli kurja ja usko puolustuksen onnistumiseen horjui. Vastustaja ei ollut lukumääräisesti niin ylivoimainen kuin Narvassa, mutta venäläiset olivat ottaneet tappioistaan opikseen. Heidän sotilaansa eivät olleet vähemmän urhoollisia ja upseerinsa vähemmän taitavia. Sitä paitsi venäläiset tiesivät, mihin vaaraan he tappion tullen olisivat joutuneet vihamielisen siviiliväestön keskellä ja kaukana yhteyksistä eteläiseen Suomeen. Armfelt menetti sotilaistaan liki puolet, noin 2500, kaatuneina ja yli 500 vankeina. Joukossa oli monta sataa Kyrönmaan ja Vaasan seudun talonpoikaa, jotka olivat käskyä noudattaen nostoväkenä yhtyneet armeijaan. Voittajien menetykset jäivät 1500:n tienoille. Armfeltin jäljelle jäänyt armeija lähti pohjoista ja päätyi koko ajan huveten Länsi-Pohjaan; viimeiset rippeet joutuivat vielä epäonnistuneelle Norjan retkelle ja kuolonmarssille talvimyrskyisten tunturien ylitse joulukuussa Yhtä synkkä kohtalo odotti siviiliväestöä Pohjanmaalla, jossa isoviha koettiin kaikkein raskaimmin. Yksi syy terrorin totaalisuuteen ja raakuuteen oli talonpoikaisnostoväen osallistuminen Napuen taisteluun. Ilmeisesti mukana oli myös kostoa Kaarle XII:n luvalla Narvan taistelun jälkeen tehdyistä surma- ja tuhotöistä venäläiskylissä. Napuen muistoa on sen murheellisuudesta huolimatta vaalittu. Tieto ensimmäisestä muistojuhlasta on vuodelta Matti Björklund-Visannin suunnittelema komea monumentti valmistui 1920, jolloin pidettiin suuret kolmipäiväiset juhlat. Myös taistelun 250-vuotisjuhla 1964 oli arvokas. Vaikka Napuen taistelu päättyi raskaaseen tappioon, on paitsi kotiseudulla myös valtakunnallisesti haluttu kunnioittaa siihen osallistuneiden urhoollisuutta ja uhrivalmiutta. Tekstin on kirjoittanut muistopäivätoimikunnan jäsen, professori Kari Hokkanen

3

4 MUISTOPÄIVÄ Muistopäivän liikennöinti Muistopäivänä parkkeeraus on sallittu ainoastaan koulukeskuksen pihassa, josta linja-autot kuljettavat osallistujat kirkkoon ja sieltä edelleen taistelukentän kautta kiertäen Napuen patsaalle. Kirkosta autoihin tulevat mukaan oppaat, jotka kertovat tietoja taistelusta ja taistelualueesta. Kirkon pihassa ja muistomerkillä ainoastaan inva-paikat muille kuin linja-autoille.

5 MUISTOPÄIVÄ Muistojumalanpalvelus Kunniakäynti Napuen patsaalla Klo Isonkyrön pääkirkko Klo Napuen muistomerkki Saarna, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala Liturgina Artturi Kivineva Laurius-kuoro, Kyrönjoen mieskuoro ja Laihian mieslaulajat Kanttoreina Suvi Koivisto ja Jari Nieminen Seppelpartioiden lähettäminen Patsaan muistotekstit lukee Jarmo Korpela Seppelten lasku Virsi 577: 1-4 Napuen marssi, Laivaston soittokunta, johtajana musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen

6 MUISTOPÄIVÄ Muistojuhla Klo liikuntahallissa Laivaston Soittokunta, joht. Timo Kotilainen Napuen taistelu Tutkijatohtori Ville Sarkamo Tervehdyssanat Miko Heinilä, kunnanvaltuuston pj. Nuijamiesten marssi Isänmaalle Napue kuoro (kuoron muodostavat Kyrönjoen mieskuoro, Laihian mieslaulajat, Mieskuoro Pohjan Miehet ja Mieskuoro Ilkanmiehet) Lispen laulu kaipuusta näytelmästä Lumi ja hurme Hanna Myllyniemi / naisryhmä ja Marita Ylevä, harmonikka Isoviha Pohjanmaalla Professori Kustaa H.J. Vilkuna Saaran laulu näytelmästä Lumi ja hurme Reeta Utunen, laulu ja Marita Ylevä, harmonikka Laivaston Soittokunta, joht. Timo Kotilainen Suuri Pohjan sota Professori Kari Hokkanen Miesten uholaulu näytelmästä Lumi ja hurme Näytelmän miesryhmä ja Marita Ylevä, harmonikka Oi, terve, lakeus Pohjanmaan Sininen lakeus Napuen perintö, kantaesitys säv. Erkki Rajamäki / san. Matti Nummensalo Napue - kuoro

7 TEKIJÄT Käsikirjoitus Jyrki Tuulari Ohjaus Eija-Irmeli Lahti Laulujen sävellys Jussi-Pekka Heikkilä Musiikin sovitus ja johto Martti Tiainen Puvustus Sedun opiskelijat Valot / äänet / ohjaajan avustaja Pertti T. Lehto Tuottaja Teatteri Kyröö ROOLEISSA Iisakki Vähä-Palo Ari Antila Saara, talon emäntä Reeta Utunen Juhannus, vanhin poika Petteri Blomster Seppo, poika Juha Riippi Katariina, tytär Lyydianna Hangassalo Anna-Sofia eli Lumi, tytär Veera Mäkelä / Aliisa Koskela Jaakko, poika Aleksi Moilanen Riepu-Maija, tytär Ada Lehtokunnas Mummo (Maria Tuomaantytär) Sisko Aho Vaari (Kustaa Jaakonpoika) Väinö Pollari Eemil Yläkomia, talollisen poika Antti Iivari Archenius, pappi Heikki Riippi Matti Matinpoika, seppä Henri Uusi-Viitala Lispe, papin piika (Saaran sisar) Hanna Myllyniemi Elias, edellisen mielitietty, itäisen maailman kiertäjä Pasi Myllyniemi Helena (Juhannuksen morsian) Sara Lehtonen Miiru, kylän nainen Susanna Palomäki Meri, kylän nainen (Sepon mors.) Sofia Ala-Lahti Valma, kylän nainen Pirjo Jokela Aapra, kylän vanha viisas mies Ahto Karhu Tuska-Jooseppi Jorma Mäki-Reini Hornborg, Ruotsin arm. sotilas Heikki Nortunen Bergström, Ruotsin arm. sotilas Veijo Ojanen Armfelt, Ruotsin arm. komentaja Eino Arjovuo Vladimir, Venäjän arm. sotilas Asko Mäkelä Jevgeny, Venäjän arm. sotilas Heikki Peltomäki Galitzin, Venäjän arm. komentaja Tapio Rintamäki Lisäksi kylän miehiä: Antti Romu, Teijo Iivari, Mike Perämäki, Roger Lundberg, Tapani Mäki-Reini, Toivo Mäki-Reini ja Pentti Kalliomaa

8

9

10 Päätoimikunta Katri Kemppainen, pj. Väinö Pollari, varapj. Johanna Talso Mikko Jylhä Juhani Arkkola Raimo Suhonen Pertti T. Lehto Artturi Kivineva Esa Perttu Reino Paloniemi Jaakko Heinimäki Göran Backman Muistopäivätoimikunta Katri Kemppainen, pj. Artturi Kivineva Heikki Hattunen Ulla Isosaari Kari Hokkanen Erkki Rintala Antti Romu Taistelunäytöstoimikunta Juhani Arkkola, pj. Liikenne- ja turvallisuustoimikunta Erkki Hölsö, pj. Tiedotus- ja markkinointitoimikunta Mikko Jylhä, pj. Rahoitustoimikunta Johanna Talso, pj.

11 2014 Lisätietoja ja tarkemmat tiedustelut: Muistovuosi ja muistopäivä Katri Kemppainen puh Lumi ja hurme näytelmä Pertti T. Lehto puh Elämää sodassa ja rauhassa tapahtuma Johanna Talso puh Kotisivut: eline Esitetilaukset: Isonkyrön kunta puh. (06)