Helsinki OT-rakenne - tiedolla ohjaaminen

Transkriptio

1 Helsinki OT-rakenne - tiedolla ohjaaminen Klaus Ranta, Hannu Heiskala, Leena Repokari, Leena Männikkö, Marjaana Karjalainen Sos. huolto: Laura Yliruka, Saila Nummikoski, Riitta Vartio, Mirja Satka, Ilse Julkunen, Aino Kääriäinen

2 TERVEYDENHUOLLON OT-TOIMIJAT OT-keskus Helsinki = toiminnallinen verkosto (ei organisaatio) Hyks nuorisopsykiatria OT 1. Palvelut OT-toiminnot: osasto, erityispolit 2. Koordinaatio: psykosos, hoitojen ohjaus, hoitoketjut, PTY 3. Kehittäminen ja tutkimus; yhteys yliopiston oppiaine = OT koordinaattori / järjestöt / sivistystoimi / sosiaalitoimi Hyks Lastenpsykiatria OT 1. Palvelut OT-toiminnot: osasto, erityispolit 2. Koordinaatio: psykosos. hoitojen ohjaus, hoitoketjut, PTY 3. Kehittäminen ja tutkimus; yhteys yliopiston oppiaine = OT koordinaattori / järjestöt / sivistystoimi / sosiaalitoimi Koo Monialainen koordinoiva tehotiimi SOSIAALIHUOLLON OT-TOIMIJAT VANHA KUVA Sosiaalihuollon OT opetus, tutkimus, tiedolla johtamin asiakastyö Koordinointi yhteistoiminta-alueella Yliopiston sosiaalityön tieteenala Kaksoisvirkaprofessuurit* Tohtorikoulutettavat, väitelleet tutkijat Practice Research Center* (HWI & MWI) Erikoistuvat sosiaalityöntekijät; kaksoisvirat: OT erityistaso* Henkilöstön koulutus/socca Vaikeat, monialaista osaamista ja arviointia tarvitsevat perheen/lapsen/nuoren ongelmat yhteistyössä terveyden opetuksen, juridisten palveluiden ja aikuisten palveluiden lastensuojelun vaativat asiakkuudet: vaikeat huolto- ja tapaamisriidat vaativat kulttuuriin liittyvät (esim. traumat, radikalisoitu pakkoavioliitot, kunniaväkivalta, ihmiskauppa, pape ja tähän liittyvä kv yhteistyö ylisukupolvisesti asioivat (jälkihuolto) seri vaativa sijaishuolto vaativat vammaispalvelut uudet ilmiöt Yliopiston sosiaalityön tieteenala (muut) Hyks Pediatria OT 1. Palvelut OT-toiminnot eri lasten erikoialaloilta 2. Koordinaatio: hoitoketjut hoitojen ohjaus, PTY 3. Kehittäminen ja tutkimus; yhteys yliopiston PRC, HSY = OT koordinaattori / järjestöt / sivistystoimi / sosiaalitoimi Hki / työrukkanen 7.6. * rakenteet puuttuvat/luotava

3 TERVEYDENHUOLLON OT-TOIMIJAT OT-keskus Helsinki = toiminnallinen verkosto (ei organisaatio) SOSIAALIHUOLLON OT-TOIMIJAT Hyks nuorisopsykiatria OT 1. Palvelut OT-toiminnot: osasto, erityispolit 2. Koordinaatio: psykosos, hoitojen ohjaus, hoitoketjut, PTY 3. Kehittäminen ja tutkimus; yhteys yliopiston oppiaine = OT koordinaattori / järjestöt / sivistystoimi / sosiaalitoimi Hyks Lastenpsykiatria OT 1. Palvelut OT-toiminnot: osasto, erityispolit 2. Koordinaatio: psykosos. hoitojen ohjaus, hoitoketjut, PTY 3. Kehittäminen ja tutkimus; yhteys yliopiston oppiaine = OT koordinaattori / järjestöt / sivistystoimi / sosiaalitoimi Monialainen koordinoiva Koo tehotiimi Lastensuojelun OT-toiminnot 1. Palvelut OT-toiminnot: yksiköt 2. Koordinaatio: jalkautuva työ, konsultaatiot 3. Kehittäminen ja tutkimus: yhteys sosiaalityön tieteenala (PRC) ja muut tieteenalat, vaikeat, monialaista osaamista ja arviointia tarvitsevat perheen/lapsen/nuoren ongelmat yhteistyössä terveydenhuollon, opetuksen, juridisten palveluiden ja aikuisten palveluiden kanssa vaikeat huolto- ja tapaamisriidat ylisukupolvisesti asioivat (jälkihuolto) seri vaativa sijaishuolto Vammaispalvelun OT-toiminnot 1. Palvelut OT-toiminnot: yksiköt 2. Koordinaatio: jalkautuva työ, konsultaatiot 3. Kehittäminen ja tutkimus (PRC) yhteys sosia tieteenala ja muut tieteenalat vaativat vammaispalvelut yhteistyössä Terveydenhuollon ym. kanssa Hyks Pediatria OT 1. Palvelut OT-toiminnot eri lasten erikoialaloilta 2. Koordinaatio: hoitoketjut hoitojen ohjaus, PTY 3. Kehittäminen ja tutkimus; yhteys yliopiston PRC, HSY = OT koordinaattori / järjestöt / sivistystoimi / sosiaalitoimi Maahanmuuttajapalvelujen OT-toiminnot 1. Palvelut OT-toiminnot: yksiköt 2. Koordinaatio: jalkautuva työ, konsultaatiot 3. Kehittäminen ja tutkimus (PRC): yhteys sosiaalityön tieteenala ja muut tieteenalat vaativat kulttuuriin liittyvät (esim. traumat, radikalisoitumi pakkoavioliitot, kunniaväkivalta, ihmiskauppa, paperittomat tähän liittyvä kv yhteistyö * rakenteet puuttuvat/luotava Hki / työrukkanen 7.6. ; soshuolto LY8.6.

4 Mitä yhteiselle OT-tontille? -ajatuksia, joita esitetty Monialainen koordinoiva tiimi & asiantuntijatiimit Yhteiset koulutukset ja seminaarit Neuvottelukunta, keskitetty tutkimus- ja kehittämisrahan hakeminen Asiantuntijapankki Verkkosivusto Ohjelmallista kehittämistä (vrt. VIP-verkosto) OT-tutkimushautomotoiminta Täydennyskoulutusta Vaativista caseista oppimista - yhteys yliopisto-opetuksee OT-johtoryhmä

5 OT-organisaatiomalli / tiedolla ohjaus Helsinki Miten toteutetaan? th: verkostorakenne: yliopistosairaalan toimijoita, uusien funktioiden resursointi hoitojen ohjaukseen avoin sosh: ydinyksikkö Helsingissä, temaattiset verkostot. Keitä ovat OT-keskuksen toimijat? th: 1. ammattihenkilöt vaikeimpien häiriöiden palvelufunktiossa, 2. ammattihenkilöt hoitojen koordinointi- ja ohjaustehtävissä, 3. ammattihenkilöt tutkimus-ja kehittämistoiminnoissa, 4. nimetyt ammattihenkilöt jotka koordinoivat yhteistyötä: ulospäin (järjestöt, SI)/ sosiaalitoimeen / ammattihenkilöt yliopistoyhteistyössä erityisesti koulutusten järjestämisessä sosh: 1. ammattihenkilöt erityisosaajia, työskentelevät erityis- ja vaativan tason palvelufunktioissa. Saavat tukea ydinyksiköstä, verkostoituneet asiantuntijaryhmiksi. 2. ammattihenkilöt palvelujen koordinointi- ja ohjaustehtävissä 3. ammattihenkilöt tutkimus- ja kehittämistoiminnoissa; erikoistuvat sosiaalityöntekijät ja kaksoisvirkaprofessorit (OT-HY) 4. nimetyt ammattihenkilöt (ydinyksikkö), (opetus, tutkimusten koordinointi, koulutus, asiantuntijapankin ylläpito, integratiivinen työ, verkkosivujen päivitys tms.) > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

6 OT-organisaatiomalli, Helsinki Millaisissa rooleissa tulevat mukaan? (asiakastyö/palvelut/koordinointi/tki-toiminnan näkökulmat huomioiden) th: ammattihenkilöt kaikissa yllämainitut roolit (1-3). lisäksi konsultoivat työntekijät (4.) sos: ks. edellä Miten toimintaa johdetaan? yhteinen alue: verkostojohtaminen, muodostuu säännöllisistä yhteistyöryhmistä, vuoropuheenjohtajuus. SOTE-keskittämisasetus määrittelee yhteisen alueen. OT:n johtoryhmä: erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon johdon, yliopiston (PRC), sosiaalialan oske-edustus, edustajat maakunnista, järjestöedustus, sivi (VIP) Maakunta määrittelee integratiiviset palveluketjut (syksyllä työ alkamassa). Th: linjajohto vie hoitoketjuihin, koordinoi NPH yhteistyössä partnereiden HY, järjestöt, ITLA ym. Sos: Järjestäjä määrittelee yleisellä tasolla kriteerit, joita palvelujen tuottajien tulee noudattaa. OT-keskus toimii järjestäjän ja palvelun tuottajan tukena määrittelemässä tutkimusperusteisia käytäntöjä. Yliopisto johtaa tutkimustoimintaa; ohjelmakausittaiset tavoitteet.

7 Helsinki OT: organisaatiomalli Henkilöresurssointi ja painotuksen jakautuminen resursseissa th: OT-keskusta ei ole resursoitu 2) funktion osalta toistaiseksi. erityisesti koordinointi ja hoitojen kehittäminen ja disseminaatio edellyttää uutta resursointia; rahoitus näytön perusteella?, esim. kehittämisprojektit tietylle ohjausfunktiolla 3-5 viisivuotiskaudeksi ->, väestövaikuttavuudet arvioitaisi -> ylläpito suunnitellaan erikseen -> vaikutusarvio jne. Rahoitus ohjelmakausittain. Muut huomioitavat asiat organisaatiomallin kannalta? th: OT keskuksessa keskeistä so-si koordinaation lisääminen; säännölliset foorumit myös tälle, OT: keskeistä tiedontuotannon jalkauttaminen = uusi risteys / koordinaatiorakenne Erityiset haasteet? Resurssit Kaksoisvirkaprofessuurien perustaminen sosiaalihuoltoon > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

8 Helsinki / Etelä-Suomen OT-alue - tiedolla ohjaaminen Klaus Ranta, Leena Repokari, Hannu Heiskala Laura Yliruka

9 Tiedolla ohjaaminen / Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Nykytila (=esteet): lanu mt-palvelujärjestelmän pirstaleisuus ( = ammattikuntainen, hallinnollinen, alueellinen, organisaatioiden sisäinen) -> ikäryhmäkohtainen NPH ei toteudu eikä leviä palveluissa (eriävä käytetty tieto, käsitteet, lainsäädäntö / sektoreittain, riittämättömät yksikkökoot) -> kehityksellinen epidemiologia ja häiriöiden ilmaantuvuus palvelujen tarjoamista ohjaavana pohjana ei vastaavasti toteudu ei hahmoteta edes mielenterveystyön kohdetta yhdenmukaisesti -> myöskään strateginen (= tehokas, tietoon perustuva) toiminnallinen ohjaus ei toteudu: hoitoketjuun ei ole mahdollista implementoida lukuisia eri interventiota, interventioiden tulee täyttää paikkansa kokonaisuudessa -> strateginen priorisointi ja ohjaus ei toimi (= mikä ensisijaista hoitaa, mitä hoitoa on jo olemassa, mitä ei-näyttöön perustuvaa, mahdollisesti tehotonta on) -> stepped -care tyyppinen hoidon porrastus ei toteudu (kuka tekee missä) -> päätöksenteko tapahtuu pienillä alueilla, kapeasti ammattiryhmissä, riittämättömin koulutusresurssein, sisältää kaikki em. virhelähteet,

10 Tiedolla ohjaaminen / Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Tavoitetila (mahdollisuus): väestötarpeesta nouseva mt-palvelujen OT -ohjaus Epidemiologiset tarpeet = hoidon kohteet häiriöt, painotukset (mm. universaali/ selektiivinen/ indikoitu preventio vs. hoito) tarve määritellään joka viidellä alueella Tausta: Valtakunnallisen LANU mt -strategian tarve? STM? Asiantuntijaohjauksessa / OT verkoston kanssa,+ keskeiset mt -toimijat. Järjestelmätieto Suomesta ohjaamaan. OT: vie tiedon yt-alueiden hoitoketjuun: OT + verkosto + keskeiset managerit neuvottelukunta / jokaiselle YT-alueelle: saman ohjaavan tiedon levitys -> sama 5 alueilla (OT koordinoijarooli) strateginen ohjaus yhdessä YT.maakuntien kanssa. Valitaan hoitoketjuun omalla alueella vietävät interventiot (mitä on, mitä tarvitaan) tarpeen mukaan stepped -care tyyppinen hoidon porrastus saadaan toteutumaan (kuka tekee missä) koulutusohjaus: mitä koulutusta tarvitaan tuotettavaksi - yliopistoyhteistyö OT: verkostoituu koordinointifunktionsa tueksi yliopistot, THL, ITLA: tiedon tuotanto kv. yhteydenpito ja mallinnos: importoi, yhteistyö kv. mallit tiedolla ohjaamiseen mm. IAPT, CYP IAPT, headspace & CE, kansalliset Pohjoismaiset keskukset järjestötyön koordinointi eri järjestöillä nyt erillään olevat konseptit & know-how kytketään alueelliseen kokonaisuutteen maakunnalliset kehittäjäorganisaatiot onko 1 valtakunnallinen keskus (vrt. syöpäkeskus) / yhdessä esim. OT -työnjaolla ositettu (yksi kehittää, toiset jakavat) -

11 Tiedolla ohjaaminen/lasten somaattinen terveydenhuolto Lasten sairauksien somaattisilla erikoisaloilla tiedolla ohjaaminen on arkea: - runsaasti kansainvälisiä hoitosuosituksia - kansallisia Käypä hoito-suosituksia - HUS ja ERVA-alueen hoitopolkuja ja hoitosuosituksia - sairaalan omia hoito-ja potilasohjeita - erikoisalojen omia hoitosuosituksia

12 Mistä ymmärrys erityisen vaikeisiin asiakastilanteisiin? Tarvitaan tiedolla johtamista ns. top-down ja bottom-up Helppo asiakastyön/potilastyön tilanne Ei OT-työtä Epäselvyys vähenee asiakastyön edetessä, standardipalvelut" Hoitoketjut Epäselvä/kompleksinen Selkeä asiakastyö/potilastyö OT-yhteisen sote-työn alue Systemaattinen oppiminen tärkeintä, vähitellen rakentuva ymmärrys, laadullinen tutkimus (esim. case study) ja oppimista tukeva työkalut, tutkimustiedon aktiivinen hyödyntäminen prosessissa. OT-työn alue te (so) EVB, selkeät toimintaohjeet hoitoketjut; vuokaaviot Vaativa asiakastyö/potilastyö Yliruka

13 THL:n työpapereita 16/2018 OT-keskusten suunnittelun tueksi

14 Ylisukupolvisuus Case: Reetan tarina Psyykkisesti sairas lapsi sijoitettu ls-laitokseen useamman äidin miesystävän hyväksikäyttämänä ja hyvin epämääräisen lapsuusajan elämisen jälkeen, ho sijoittanut välillä nuoren kotiin olettaen äidin vakautuneeseen elämään uuden miehen vaihtuessa, itsetuhoinen ja useita psyk.osastojaksoja lyhyen ajan sisällä. Laitos ei pysty vastaamaan hoidosta nuoren viiltäessä ja karkaillessa mm. makaamaan ajotielle, lääkevastetta ei löydy lukuisista yrityksistä huolimatta, paino nousee ja dosetti on täynnä lääkkeitä, itseinho ja itsetuhon keinot lisääntyvät, uusi sijoituspaikka uusi paikkakunta, sama ralli psyk. ja laitoksen välillä jatkuu.

15 Case: Reetan tarina 2/5 Lisäksi tulevat päihteet, hatkat ja salamannopeat irtosuhteet, kokeillaan kodinomaisempaa yksikköä laitoksen sisällä, paluu tiukkaan raamitukseen, uudestaan toiseen psykiatrisesti suuntautuneeseen yksikköön ja välillä viiltelyt ja hoitojaksot, poliisi ja putkat, työntekijöiden päälle käymiset, jälkihuoltoon saman laitoksen uuteen yksikköön, ei ole kauaa, haluaa muualle, lopettaa omatoimisesti raskaan lääkityksen ja ei asetu mihinkään, ei sitoudu mihinkään mutta pitää omaehtoisesti yhteyttä sairaalaan ja vastuusosiaalityöntekijään: selvisi lähellä pititilanteista hengissä lastensuojelun ja jälkihuollon sekä nuorisopsykiatrian mukana ollessa, enempää ei enää tietoa Laura Yliruka

16 Case: Reetan tarina 3/5 Perustele, mikä tekee asiakastilanteesta monimutkaisen/epäselvän Monisukupolvinen (ainakin kolmen) lastensuojelun ja psykiatrian asiakkuus, päihteiden ja huumeiden käyttö, läheisillä samat ongelmat eikä yhtään tukevaa aikuista, läheisillä uskomattomat kuviot omissa elämissään rakkauksien, muuttojen, päihteiden ym. kanssa, skitsofreniaa, väkivaltaa, nuorella sisaruksia, joiden kanssa yhteinen aika suojeltavaa nuorempien ollessa kyseessä. Kukaan ei aidosti välitä tai jaksa välittää lapsesta, jolla jo omat omituisuutensa, jotka lähinnä ärsyttävät läheisiä (rahan jatkuva pyytäminen, kännykän käyttö jne.) Lapsen elämä on tuhoutunut ja miten sitä yhtään korjataan, millä keinoin, kun mitkään keinot eivät toimi, onko sijoituspaikka ylipäätään oikea tai onko tavoitteet liian suuria tai mitä voisi tehdä toisin vai oliko alkujaankin ratkaisut niin vääriä että lopputulos olikin niin hyvä kuin mahdollista. Yliruka

17 Kompleksisuutta rakentavat Yritykset vähentää tekijät (pos. ja neg.) kompleksisuutta Lapsi Traumat Psykiatrinen hoito Itseinhon vahvistuva kierre, Lääkitys viiltely, itsemurhayritys Laitospaikan vaihtaminen; Hatkat tasapainottelu kodinomaisen Salamasuhteet ja raamitetun välillä Lapsen sosiaaliset suhteet Lasta hyväksikäytetty useasti Viranomaiset pyrkineet Kompleksisuutta rakentavat tekijät ja yritykset vähentää kompleksisuutta Yliruka ym. 2018, 35 (mukaan lukien vanhemmat) Viranomaisten toiminta Ei yhtään läheistä aikuista (-) Sukulaiset ärsyyntyvät lapsen käytöksestä Hallinto-oikeuden päätös kotiuttamisesta näyttäytyy jälkikäteen ongelmallisena Laitoshoidossa edetty yritysten ja erehdysten kautta luomaan hyvää vuorovaikutusta lapseen näkyy siinä, että lapsi osannut hakea tarvittaessa kriisiapua. Paljon tukitoimia, yhteistyö viranomaisten välillä ollut joustavaa. Lapsen sukulaisvierailuja tuettu (+/-) Ei kykyä vaikuttaa läheisten suhtautumiseen lapseen. Konteksti Monta maantieteellistä aluetta, paljon viranomaisverkostoja Lainsäädäntö Velvoite perheen jälleen yhdistämiseen näennäisesti (?) vakautuneessa tilanteessa.

18 Suositukset Tunnistetaan ylisukupolvisesti asioivat, niin sanotut suuren huolen asiakkaat omaksi OT-ryhmäkseen ja kutsutaan tätä ryhmää VIPasiakkaiksi. Kehitetään systeeminen toimintamalli yhteisen oppimisprosessin kautta, joka huomioi tämän erityisryhmän tarpeet.