Tietokantojen erityispiirteitä MANET-verkoissa

Transkriptio

1 hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokantojen erityispiirteitä MANET-verkoissa Jarmo Suoranta Seminaarityö Helsinki HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution Department Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Tekijä Författare Author Tietojenkäsittelytieteen laitos Jarmo Suoranta Työn nimi Arbetets titel Title Tietokantojen erityispiirteitä MANET-verkoissa Oppiaine Läroämne Subject Tietojenkäsittelytiede Työn laji Arbetets art Level Seminaarityö Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages 10 Työssä esitellään MANET-verkoissa toimivien tietokantojen erityispiirteitä. Lisäksi työssä esitetään muutamia malleja, joilla näiden ominaisuuksien aiheuttamia ongelmia voidaan pienentää. ACM Computing Classification System (CCS): Avainsanat Nyckelord Keywords MANET, mobiili tietokanta Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

3 Sisältö 1 Johdanto MANET verkot Tietokantojen erityispiirteitä MANET:issa Solmujen liikkuvuus Solmujen virran kulutus Reaaliaikaisuus Solmujen säännöllinen irtikytkeytyminen verkosta Tiedon toisintaminen MANET-verkoissa Toisintamisajankohdan valinta Tiedon oikeellisuus Toisinnettavan tiedon levitys verkossa Virrankulutuksen hallinta Yhteenveto...10

4 1 1 Johdanto Tietokannat mobiileissa verkoissa on tällä hetkellä pinnalla oleva tutkimuksen alue, koska mobiilit verkkoympäristöt tarjoavat mahdollisuuden uuden tyyppisten tietojärjestelmien rakentamisen. MANET-verkko on erään tyyppinen mobiili verkkoinfrastruktuuri, joka muistuttaa tyypiltään mobileja P2P-verkkoja [Pad08]. Tässä työssä esitellään MANET-verkkojen ominaisuuksien tuomia erityispiirteitä niissä toimiville tietokannoille. Yleisistä mobiilien tietokantojen ongelmista ja niiden ratkaisumalleista löytyy paljon artikkeleja. Tässä on esitelty niistä vain muutamia, jotka keskittyvät MANET-verkoissa toimivien tietokantojen ongelmiin. Osa ongelmista ja niiden ratkaisuista on kuitenkin samoja kaiken tyyppisillä mobileilla tietokannoilla. 2 MANET verkot Mobiili Ad hoc -verkko eli MANET-verkko on tiettyyn tarkoitukseen suunniteltu verkko, jossa jokainen solmu voi olla liikkuva [Pad08]. Jokainen laite voi olla myös palvelin, asiakas tai molempia. Lisäksi jokainen laite toimii reitittimenä. Verkon solmu voi olla esimerkiksi puhelin, kämmentietokone, kannettava tietokone, ajoneuvoon asennettu tietokone, navigointilaite tai johonkin spesifiin tarkoitukseen suunniteltu koje. MANET-verkko ei vaadi toimiakseen mitään kiinteää infrastruktuuria [Wol06]. Verkossa olevat laitteet keskustelevat muiden laitteiden kanssa esimerkiksi langattomien IEEE , Bluetooth, tai Ultra Wide Band (UWB) -yhteyksien kautta. Liikkuvan luonteensa takia MANET-verkot tarjoavat mielenkiintoisen pohjan esimerkiksi asevoimien ja pelastusjoukkojen operaatioiden tietojärjestelmille. Kuvassa 1 on esitetty erilaisia liikkuvia solmuja asevoimien tarkoitukseen suunnitellussa, MANET-verkkoon perustuvassa järjestelmässä. Kuvassa on useita erillisiä verkkoja, joilla on rajapinnat myös toisiinsa. Näin ne muodostavat myös yhdessä yhden ison MANET-verkon.

5 2 Kuva 1. Asevoimien tarkoituksiin suunniteltuja MANET-verkkoja [Dil07]. Kuten monessa muussakin tietojärjestelmässä, myös MANET-verkoissa toimivissa tietojärjestelmissä tietokannat ovat useasti tärkeässä roolissa [Pad08]. MANETverkoissa toimivat tietokannat ovat tyypiltä hajautettuja tietokantoja. Hajautettujen tietokantojen erityispiirteitä ovat mm. tiedon saatavuuteen ja yhteneväisyyteen liittyvät kysymykset. Nämä samat kysymykset ovat oleellisessa roolissa myös mobiileissa tietokannoissa. Solmujen liikkuminen hajautusverkossa tuo saatavuuteen ja yhteneväisyyteen liittyviin kysymyksiin lisää huomioitavia aspekteja. Perinteisissä mobiileissa hajautetuissa tietokannoissa on liikkuvien solujen lisäksi kiinteitä soluja [Luo07]. MANET-verkoissa toimivat tietokannat poikkeavat tässä suhteessa perinteisistä mobileista tietokannoista, koska MANET-verkoissa ei ole kiinteitä solmuja. Muuten MANET-verkoissa toimivia tietokantoja koskevat samat ongelmat kuin perinteisiä mobileja tietokantoja. Kuvassa 2 on esitetty perinteisen mobiliin verkon topologia ja kuvassa 3 MANETverkon topologia. Ympyrät ovat verkon liikkuvia solmuja ja neliöt kiinteitä solmuja. Katkoviivoilla on esitetty langattomia yhteyksiä.

6 3 Kuva 2. Perinteisen mobiilin verkon topologia. Liikkuvat solmut ovat yhteydessä kiinteisiin palvelimiin. Kuva 3. MANET- verkon topologia, jossa kaikki solmut ovat liikkuvia. 3 Tietokantojen erityispiirteitä MANET:issa MANET-verkkojen hajautetuille tietokannoille voidaan tunnistaa seuraavia erityispiirteitä jotka täytyy huomioida [Pad08]: 1) Solmujen liikkuvuus 2) Solmujen virran kulutus

7 4 3) Reaaliaikaisuus 4) Solmujen säännöllinen irtikytkeytyminen verkosta 3.1 Solmujen liikkuvuus Toisin kuin perinteisissä mobiileissa tietokannoissa, MANET-verkoissa myös palvelimet liikkuvat. Tämän takia hajautusverkon topologia voi vaihdella hyvinkin nopeasti [Pad08]. Palvelimet voivat liikkua myös esimerkiksi paikkoihin, joissa nämä eivät saa yhteyttä muihin palvelimiin tai asiakkaat eivät pysty tavoittamaan palvelinta eli verkko pirstaloituu. Ongelmallinen tilanne on varsinkin silloin, kun palvelimella on kuumaa, eli muiden solmujen paljon hauissaan pyytämää tietoa. MANET-verkoissa luonnollisesti myös asiakkaat ovat liikkuvia. Eräs asiakkaiden ja palvelinten liikkumisesta syntyvä ongelma tietokannoilla MANET-verkoissa on isäntien tunnistaminen [Wol06]. Verkkotopologian muuttuessa kysyjällä ei välttämättä ole tiedossa optimaalisimman palvelimena toimivan solmun verkkotunnistetta, jolla kyseiselle palvelimelle voitaisiin kysely kohdistaa. Sekä asiakas- että palvelinsolmujen liikkuminen rajoittaa MANET-verkoissa käytettäviä laitteistoja. Liikkumisen edellytys on laitteiden toimiminen langattomissa verkoissa. Tällaisissa verkoissa tiedonsiirtokapasiteetti vastaa harvoin kiinteän verkon kapasiteettiä ja tiedonsiirrossa saattaa esiintyä virheitä [Que06]. Lisäksi liikkuvien laitteiden toivotaan yleensä olevan pieniä, mikä vaikuttaa muun muassa siten, että muistin ja muiden komponenttien määrä ei vastaa kiinteiden laitteiden määriä. Tämä aiheuttaa haasteita tietokannoille rajoitetun suorituskyvyn muodossa. 3.2 Solmujen virran kulutus Liikkuvan luonteensa takia myös palvelimet MANET-verkossa toimivat akkujen ja patterien varassa [Pad08]. Tämä vaikuttaa tietokannanhallintajärjestelmien vaatimuksiin MANET-verkoissa toimivissa järjestelmissä. Virran loppuminen sulkee solmun pois verkosta ja aiheuttaa verkon topologian pirstaloitumista. Käytettävissä olevat virtaresurssit vaikuttavat myös muun muassa siten, että laitteiden laskentatehosta joudutaan tinkimään. Toivottava tila on se, jossa hyvässä latauksessa olevat palvelimet palvelisivat

8 5 asiakkaitaan enemmän kuin vähävirtaiset palvelimet [Pad08]. Tietoa on saatettu toisintaa verkkoon niin, että syntyy solmuja joilla on kuumaa tietoa. Kuumaa tietoa sisältävien palvelimien virrankulutus on suurta verrattuna muihin palvelimiin. Lisäksi pitää huomioida se, miten toimitaan kuuman tiedon palvelimen virran loppuessa. Kuten palvelimet, myös asiakkaat toimivat MANET-verkoissa akkujen ja pattereiden virralla. Asiakkaalla saattaa kulua huomattavasti virtaa, jos se joutuu odottamaan kyselyynsä kauan vastausta [Wol06]. 3.3 Reaaliaikaisuus Monet MANET-verkoissa toimivat järjestelmät ovat kriittisiä tiedon reaaliaikaisuudesta [Pad08]. Jos tieto on vanhentunutta, sen merkitys menetetään. Esimerkkinä voidaan ottaa ilmapuolustuksen tulenjohtojärjestelmä. Ilmatorjunta-aseessa oleva asiakassolmu kysyy valvontadataa keräävältä palvelimelta suuntaustietoja. Jos asiakas joutuu odottamaan vastausta liian kauan, on tieto aseen suuntauksen kannalta merkityksetöntä. 3.4 Solmujen säännöllinen irtikytkeytyminen verkosta Kuten aikaisemmin on esitetty, MANET-verkoissa solmut saattavat kytkeytyä irti verkosta esimerkiksi akun loppumisen tai katvealueiden takia [Pad08]. Käyttäjät saattavat myös akkuja säästääkseen tai tietoturvasyistä kytkeä laitteensa pois päältä. Tämä takia MANET-verkoissa toimivien järjestelmien tietokannoissa tulisi huomioida poiskytkeytymisien ennustaminen ja tiedotus. Poiskytkevä palvelin voidaan esimerkiksi pakottaa toisintamaan ainakin kuuma tieto muille palvelimille. Näin pysytään parantamaan tietojen saatavuutta. Solmujen säännöllinen irtikytkeytyminen verkosta aiheuttaa myös hajautetuille tietokannoille tyypillistä verkkotopologian sekä tiedon pirstaloitumista. MANETverkoissa pirstaloitumien on erityisen voimakasta. Irtikytkeytynyt solmu ei voi toimia verkossa reitittimenä ja kytkeytyessä takaisin verkkoon sillä ei ole välttämättä uusinta toisinnettua tietoa. 4 Tiedon toisintaminen MANET-verkoissa Tiedon saatavuutta hajautetuissa tietokannoissa parannetaan tiedon replikoinnilla eli

9 6 toisintamisella [Mon07]. Tiedon toisintamisella tarkoitetaan sitä, että tietokannan tietoa on monistettu eri solmuille hajautetussa tietokannassa. Ääritapauksessa toisinnetaan koko tietokanta kaikille solmuille, jolloin pystytään parantamaan hakujen suorituskykyä. Tällöin haittana on se, että päivitykset hidastuvat. Toisessa ääritapauksessa tietoa ei toisinneta ollenkaan, jolloin haun tekevä solmu on riippuvainen halutut tiedot sisältävästä solmusta. Näiden kahden ääripään välillä vaihtoehtona on se, että tietoa on toisinnettu osittain solmukohtaisesti. Tiedon toisintamistavat voidaan jakaa innokkaisiin ja laiskoihin käytäntöihin [Val06]. Innokkaissa menetelmissä pyritään ylläpitämään pääkannan toisinnettavaksi valitun osan tarkkaa kopiota kaikissa kannoissa. Tämä takaa tiedon oikeellisuuden, mutta on tehokkuudelta huono eikä sovi hyvin mobiileihin tietokantoihin. Laiskoissa menetelmissä suoritetaan pääkannan kopiointi paikallisiin kantoihin tietyin väliajoin. Tämä tapa ei kuluta innokkaiden käytäntöjen tavoin resursseja, mutta aiheuttaa tiedon pirstaloitumista. 4.1 Toisintamisajankohdan valinta Laiskoissa toisintamismenetelmissä toisintamishetki voidaan valita neljällä eri tavalla [Pad08]. Yksikertaisimmassa tavassa toisinto tehdään tietyn kiinteän ajan välein. Toisinto voidaan tehdä myös sijaintiin sidottuna. Tällöin toisinto tehdään, jos tietty kiinteä aika on kulunut ja solmu on liikkunut edellisen toisinnon jälkeen. Tietojen toisintaminen voidaan sitoa myös solmujen verkkoon kytkemiseen. Kun tietty määrä solmuja on kytkeytynyt verkkoon tai verkosta pois, toisintava solmu lähettää toisinnettavan tiedon. Viimeisenä tapana solmu toisintaa tiedon, kun sen tiedoista määrätty prosentuaalinen osa on muuttunut. 4.2 Tiedon oikeellisuus Tiedon pirstaloitumisen takia toisinnettavan tiedon oikeellisuutta pitää hallita [Mon07]. Oikeellisuuden tilaa, jossa toisinnetuille tiedoille tehdyt kyselyiden vastaukset vastaavat samojen kyselyiden tekoa päätietokannalle, kutsutaan yhden kopion sarjallistuvuudeksi. On esitetty useita menetelmiä, joilla tilanteeseen päästään, mutta nämä menetelmät vaativat runsaasti viestinvaihtoja tai lokiin kirjoitettujen operaatioiden toistoja. Nämä eivät ole hyviä lähentymistapoja mobiilien laitteiden ja niiden käyttämien verkkojen

10 7 rajallisten resurssien takia. On kuitenkin esitetty ehdotus menetelmästä, joissa edellä mainitut ongelmat voitaisiin välttää. Ehdotus perustuu ideaan, jossa pidetään yllä väliaikaista tietoa siitä, koska toisinnettua tietoa on muutettu tai luettu. 4.3 Toisinnettavan tiedon levitys verkossa Kuten kappaleessa 2.1 mainittiin, eräs MANET-verkon ongelmista on siinä, että aina ei ole tiedossa mikä on se palvelinsolmu jolle asiakkaan kannattaisi kyselynsä osoittaa [Wol06]. Sama ongelma koskee myös toisinnettavan tiedon levitystä. Perinteisesti tähän ongelmaan on esitetty sekä työntäviä (push), että vetäviä (pull) ratkaisumalleja. Vetävässä ratkaisumallissa asiakas lähettää kyselyn tai toisinto pyynnön verkkoon ja toivoo verkosta löytyvän palvelimen joka tehtävään parhaiten voisi vastata. Työntävässä mallissa taas palvelin levittää verkkoon tietoa tarjoamistaan palveluista kaikille solmuille. Ongelma molemmissa malleissa on siinä, että varsinkin nopeasti liikkuvissa verkoissa joko asiakkaan tai palvelimen verkko-osoite saattaa vaihtua hyvin tiuhaan. Vetävässä mallissa kysely saattaa löytää palvelimen, mutta kyselyn käsittelyn aikana asiakkaan verkko-osoite on voinut vaihtua. Tällöin kyselyn vastausta ei pystytä saattamaan perille. Työntävässä mallissa vastaavasti palvelimen ilmoittama verkko-osoite on voinut vaihtua ennen kuin asiakkaan kysely palvelinta saavuttaa. Jotta järjestelmä voisi toimia tehokkaasti, on verkon topologiatietoja pidettävä jatkuvasti yllä tai kyselyitä menetetään. Topologian ylläpito saattaa olla erittäin haasteellista. Ongelman ratkaisemiseksi on esitetty malli, jossa on yhdistetty piirteitä sekä vetävästä, että työstävästä mallista [Wol06]. Koska MANET-verkossa solmu voi toimia sekä palvelimena että asiakkaana, mallissa tietoa pyritään toisintamaan mahdollisimman laajasti ympäri verkkoa. Tiedon ollessa jokaisella solmulla paikallisesti, ei kyselyitä tarvitse lähettää käsiteltäväksi muille solmuille, tai ainakin vastaus löytyy useilta solmuilta. Tällöin tietoa verkon topologiasta ei tarvitse pitää yllä niin tarkasti. Lisäksi hajautetussa tietokannassa mahdollisimman usealle solmulle toisinnettu kuuma tieto vähentää muun muassa palvelinten poiskytkeytymisestä aiheutuvia riskejä ja vähentää yksittäisten palvelinten virrankulumista.

11 8 Mallissa solmu lähettää säännöllisin väliajoin k-kappaletta tärkeimmiksi luokiteltuja tietoja naapureilleen toisinnettavaksi [Wol06]. Luokittelulla tarkoitetaan tiedon rankkausta sen kuumuuden perusteella. Vastaanottava naapuri toisintaa tiedot jos ne todetaan oikeellisiksi ja lähettää vastaavasti k-kappaletta tärkeimmiksi luokiteltuja tietojaan toisinnettavaksi naapureilleen. Näin tieto leviää ympäri verkkoa. Tietojen lähetyksen tiheys ja k riippuvat tietoliikenneverkon kapasiteetista. Lähetettävät tiedot voitaisiin valita myös satunnaisesti ilman luokittelua, mutta on osoitettu järjestelmien toimivan paremmin kun luokittelukriteeri on valittu hyvin [Wol06]. Kuvassa 4 esitetään eroja luokitellun ja satunnaisen tiedon osuvuudessa eri toistamisväleillä. Vaaka-akselilla on toisintamisen aikaväli ja pystyakselilla kuvataan sitä, kuinka hyvin toisinnettavaksi valittu tieto palvelee muiden solmujen tarvetta. Jos toisintamisten välinen aika on lyhyt, ei luokittelusta ole paljon apua, koska todennäköisesti kuuma tieto leviää joka tapauksessa solmujen välillä kun toisintamista tehdään usein. Usein toisinnettaessa todennäköisyys kuuman tiedon leviämiselle kasvaa. Kun toisintamisten aikaväli kasvaa, tiedon luokittelulla saadaan kuumaa tietoa levitettyä paremmin eri solmuille. Harvoin toisinnettaessa todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittuna kuuman tiedon leviäsi, laskee. Kuva 4. Kuuman tiedon jakautuminen toisintamisessa kun toisinnettava tieto on luokiteltu (yhteinen viiva) tai ei ole luokiteltu (katkoviiva) [Wol06].

12 9 5 Virrankulutuksen hallinta Virrankulutuksen MANET-järjestelmille asettaman ongelman pienentämiseksi on esitetty kyselyiden käsittelyille mallia, joka perustuu kyselyiden luokitteluun niiden reaaliaikaisuuden tarpeen mukaan [Gru06]. Kovaksi luokitellaan kysely, jonka tulos muuttuu hyödyttömäksi tietyn aikarajan jälkeen. Näin ollen kyselyille asetetaan vain yksi aikaraja. Jos tämä aikaraja ylitetään, kyselyn tulos hylätään. Pehmeitä ovat kyselyt, joille voidaan asettaa kaksi aikarajaa. Ensimmäinen on aikaraja, jonka jälkeen vastausta ei enää yritetä saada korkealla prioriteetillä. Toisen aikarajan jälkeen kyselyn tulos hylätään. Mallissa solmuilla on kolme erilaista virrankulutustilaa: 1) Aktiivinen tila, jossa solmu voi lähettää ja vastaanottaa kyselyitä ja laitteen prosessori toimii täydellä laskentateholla. 2) Torkkutila, jossa solmu voi lähettää ja vastaanottaa kyselyitä, mutta laitteen prosessori ei toimi täydellä laskentateholla. 3) Valmiustila, jossa solmu ei vastaanota tai lähetä kyselyitä ja prosessori on säädetty toimimaan pienimmällä mahdollisella virtamäärällä. Kyselyn lähettävä solmu luokittelee lähetettävän kyselyn joko kovaksi tai pehmeäksi. Jos kysely on kova, asettaa asiakassolmu virrankulutustilakseen aktiivisen. Jos kysely on pehmeä, solmu menee torkkutilaan. Ennen kyselyn lähetystä asiakassolmu arvioi vielä eri palvelimien virran määrän. Jos kysely on kova, se lähetetään lähimmälle ja vähinten kuormaa omaavalle palvelimelle. Pehmeät kyselyt taas lähetetään niille palvelimille, joilla on eniten virtaa. Huomioitava on, että tiedot voivat löytyä myös kyselevältä solmulta paikallisesti. Kyselyt saatetaan silti suorittaa muilla solmuilla. Kyselyä suorittava palvelin tutkii kyselyn ja mahdollisesti hajauttaa sitä muille palvelimille suoritettavaksi. Jos palvelimella on suoritettavana yksikin kovaksi luokiteltava kysely, se pysyy aktiivisessa virrankäyttötilassa. Muuten palvelin on torkkutilassa. Kyselyn suoritettuun kysely lähetään asiakkaalle. Asiakassolmu on saattanut esimerkiksi hetkellisesti poistua verkosta, eikä näin ollen saa vastausta. Jotta kyselyä ei tarvitsisi suorittaa uudestaan, tallennetaan kyselyn tulos odottamaan

13 asiakkaan palaamista verkkoon väliaikaiseen tauluun. Taulu poistetaan, jos kyselyyn asetettu hylkäysaikaraja täyttyy ennen kuin vastausta saadaan asiakkaalle toimitettua Yhteenveto MANET-verkot tarjoavat pohjan täysin liikkuville tietojärjestelmille. Liikkuvuus asettaa järjestelmille kuitenkin myös haasteita. Haasteita tuovat muun muassa kapeahko tiedonsiirtokaista, rajalliset muisti- sekä suoritusresurssit, akuilla toimivat laitteet ja laitteiden liikkuminen katvealuille. Näistä syistä johtuen on tiedon toisintaminen MANET-verkoissa tärkeää, mutta samoista syitä johtuen toisintamiseen liittyy haasteita. Tieto voi pisrtaloitua laitteiden kytkeytyessä eri syistä pois verkoista, jolloin joudutaan ratkaisemaan kysymyksiä tiedon oikeellisuudesta. Solmujen liikkuessa ei myöskään verkon topologiatietoja ole helppoa pitää ajan tasalla kaikilla solmuille, jolloin solmujen tietoisuus toisistaan pitää myös huomioida. Kuuman tiedon kasaantuessa harvoille solmuille näiden rajalliset resurssit joutuvat muita solmuja suurempaan kuormitukseen. Kaikkiin edellä lueteltuihin ongelmiin on eri artikkeleissa annettu ratkaisuehdotuksia. Osa näistä on kuitenkin vain ehdotuksia, eikä niiden toimimista ole kokeiltu todellisissa järjestelmissä. Tässä työssä esitellyistä menetelmistä ainakin virranhallinnan menetelmää on kokeiltu Yhdysvaltain puolustusvoimille suunnitellussa MANETjärjestelmässä. MANET-verkoissa toimiviin järjestelmiin liittyvien mahdollisuuksien takia on oletettavaa, että ratkaisuehdotukset tullaan lähiaikoina myös implementoimaan todellisiin järjestelmiin. Varsinkin kun MANET-verkot tarjoavat mahdollisuuksia uusille asevoimien järjestelmille, on todennäköistä että järjestelmien tutkimiseen ja kehittämiseen löytyy kiinnostuksen ohella myös taloudellisia resursseja.

14 11 Lähteet Dil07 Gru06 Luo07 Mon07 Pad08 Que06 Wol06 Val06 Dillingham R.,Communicating on the move: mobile ad-hoc networks, Crosstalk the journal of defence software engineering, 2007 Gruenwald L., Bernedo P., Padmanabhan P, PETRANET: a power efficient transaction management technique for real-time mobile ad-hoc network Databases, International conference on data engineering, 2006 Luo Y., Wolfson O., Mobile Peer-to-Peer Databases, the Encyclopedia of Geographic Information Science, Springer, 2007 Monteiro J., Brayner A., Lifschitz S., A mechanism for replicated data consistency in mobile computing environments. Proceedings of the 2007 ACM symposium on Applied computing Padmanabhan P., Gruenwald L., Vallur A., Atiquzzaman M., A survey of data replication techniques for mobile ad hoc network databases. VLDB Journal, 2008 Qureshi K., Object caching model for cell phone mobile database. Proc. international conference on E-Learning, E-Business, enterprise information systems, and E-Government, Wolfson O., Xu B., Yin H., Cao H., Searching local information in mobile matabases, International conference on data engineering, 2006 Valtonen T., Replikointi hajautetuissa tietokannoissa, Pro gradu tutkielma, 2006