Uuden jätedirek-ivin vaikutukset ja toimeenpano Suomessa. Rii6a Levinen 32. Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät

Transkriptio

1 Uuden jätedirek-ivin vaikutukset ja toimeenpano Suomessa Rii6a Levinen 32. Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Helsinki

2 EU:n jätesäädöspake0 = 4 direk-iviä, joilla muutetaan kuu6a jätealan direk-iviä Jätedirek4ivin muutos 2018/851 Pakkausjätedirek4ivin muutos 2018/852 Kaatopaikkadirek4ivin muutos 2018/850 Romuajoneuvo-, paristo- ja SER- direk4ivien muutos 2018/849 HyväksyKin Julkais-in EU:n virallisessa lehdessä (EUVL L 150) Tuli voimaan Pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä Ø Tarvitaan olennaisia muutoksia jätelakiin, ympäristönsuojelulakiin sekä lähes kaikkiin jätealan asetuksiin Ø Hallituksen lakiesitykset eduskuntaan viimeistään 2020 alussa Rii6a Levinen YM 2

3 Mikä muuguu EU:n jätesäädöspake4n myötä? Jätehierarkian vahvistaminen JäGeen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Elintarvikejä6een, roskaantumisen vähentäminen Uudelleenkäytön lisääminen Ilmoi6aminen esineiden vaarallisista aineista (SVHC) Kierrätyksen lisääminen Yhdyskuntajä6eet, pakkausjä6eet, jäteöljy Erilliskeräyksen tehostaminen KaatopaikkakäsiGelyn vähentäminen tavoi6eet, kiellot TuoGajavastuujärjestelmien harmonisoin4 vähimmäisvaa-mukset SujuvoiGaminen EoW- ja sivutuotemene6elyt Seurannan tehostaminen, jäte4etojen vertailukelpoisuuden parantaminen Tavoi6eiden laskentamenetelmien harmonisoin- Vaarallisten jä6eiden jäljite6ävyys (sähköinen raportoin-) Jäsenmaiden raportoinnin laajentaminen ja fokusoin- Rii6a Levinen YM 3

4 EU- tavoite 2030: max 10 % kaatopaikalle EU- kierrätys- tavoi6eet * 4

5 PakkausjäGeen kierrätystavoigeet ja toteuma 2016 Muovin ja puun tavoi6eet sekä kokonaistavoite haastavimmat Pakkauksilla keskeinen rooli myös -ukentuvien yhdyskuntajä6een kierrätystavoi6eiden saavu6amisessa (nyt 42 % - > 65 % v. 2035) Rii6a Levinen YM 5

6 Kierrätysasteen laskentamenetelmät 4ukentuvat 1. ensisijaises- lopulliseen kierrätykseen toimitetun jä6een määrästä 2. vaihtoehtoisesesikäsi6elyvaiheista - > laji6elurejek-t (joita ei kierrätetä) vähenne6ävä kierrätetyn jä6een määrästä Ø Uusien laskentasääntöjen seurauksena yhdyskuntajä6een ja pakkausjä6een kierrätysasteen lähtötaso laskee nykyisestä vähintään muutamilla prosenkyksiköillä Ø Uusia haasteita -edonkeruuseen ja raportoin-in: jäte-etojärjestelmän kehi6äminen Ø Komission tarkemmat asetukset laskentamenetelmistä tulossa 3/2019 Ø YM selvitys laskentamenetelmän vaikutuksesta, tekijöinä TK/SYKE/PIR- ELY/RINKI, valmistuu syksyllä 2018 Rii6a Levinen YM 6

7 Erilliskeräysvelvollisuuksien täsmentäminen Paperi/ kuitu metalli lasi muovi biojäte teks-ili- jäte Vaar. jäte > > [2025- >] Erilliskeräys järjeste6ävä em. yhdyskuntajägeen jakeille kiinteistökohtainen/ aluekeräys biojä6eelle myös ko-kompostoin- Rakennus- ja purkujägeen erilliskeräys lisäksi: puu, mineraalifrak-ot (betoni, -ili, laatat, keramikka, kivet) ja kipsi Tie6yjen jätelajien yhteiskeräys mahdollista, ellei heikennä laatua Erilliskeräysvelvollisuudesta voidaan sallia poikkeuksia erityisin perustein (ympäristö-, tekniset, taloudelliset); poikkeuksia tarkasteltava säännöllisesjätesuunnitelmassa ja raportoitava komissiolle

8 Erilliskeräysvelvollisuuksien toimeenpano Suomessa Vaa-musten -ukentaminen ja/tai kohdentaminen ja yksilöin- nykyistä tarkemmin: ko-taloudet, palvelut, elinkeinotoiminta, tuo6ajavastuun piiriin kuuluvat tuo6ajat Suhde kunnan jätehuoltomääräyksissä anne6aviin laji6elumääräyksiin? Kunnan vastuu vs tuo6ajan vastuu (kustannusvastuu?) Aluekeräys vs. kiinteistökohtainen keräys (erityises- pakkaukset) Ko-kompostoinnin edistäminen, laadunvarmentaminen, ilmoitusvelvollisuus? Teks-ilijä6een keräys erillään uudelleenkäyte6ävistä vaa6eista? VN/TEAS JÄTEKIVA- hanke (2018) selvi6ää eri ohjauskeinojen mahdollisuuksia kierrätysasteen kasva6amiseen sekä näiden ohjauskeinojen vaikutuksia (myös nykyisen pakkausten tuo6ajavastuujärjestelmän toimivuuden arvioin-) YM:n tukemat kokeiluhankkeet: Itä- Uudenmaan jätehuollon kokeiluhanke nelilokerokeräyksestä (10 lokeroa kussakin pientalossa) Telaketju- hanke teks-ilijä6een kierrä6ämiseksi 8

9 TuoGajavastuun vähimmäisvaa4mukset - täytegävä mennessä (54 kk) Lisäyksiä ja täsmennyksiä jätelakiin/ tuo6ajavastuuasetuksiin, mm: : TuoGajien kustannusvastuun kategava (50 % / 80 %) Erilliskeräys, kuljetus ja käsi6ely Tilastoin- ja raportoin-. Tiedotus ja neuvonta Miten arvioidaan? Edelly0ääkö muutoksia pakkausten tuo0ajavastuujärjestelmään? Pakollinen pakkausten tuogajavastuu (viim ) kaikille pakkauksille Onko tarkasteltava uudelleen nykyistä 1 milj. euron tuo0ajavastuun liikevaihtorajaa? Mukautetut tuogajavastuumaksut Maksut räätälöitävä o6aen huomioon kestävyyden, korja6avuuden ja uudelleenkäyte6ävyyden sekä kierräte6ävyyden ja vaaralliset aineet.

10 Jätedirek4ivejä tarkentavia komission asetuksia tulossa mennessä ElintarvikejäGeen määrän mi6aaminen YhdyskuntajäGeen ja pakkausjägeen kierrätysasteen laskentasäännöt jä6een polton tuhkasta kierrätykseen erotetut metallit ko-kompostoitu biojäte keskimääräiset hävikkiasteet syntyvän pakkausjä6een määrän laskenta puupakkausten korjauksen huomioon o6aminen kierrätetyn pakkausjä6een määrässä pakkausten kierrätysasteessa saatavan hyvityksen laskenta markkinoille saatetuista uudelleenkäyte6ävistä kulu6ajapakkauksista Kaatopaikalle sijoitetun yhdyskuntajägeen määrän laskenta Rii6a Levinen YM 10

11 Raportoin4 komissiolle uudistuu Komission asetukset raportoinnista mennessä Vuotuinen raportoin-, alkaen vuodesta 2020 (+18 kk) Tuo6eiden uudelleenkäy6ö Elintarvike- jä6een määrä Pakkausten uudelleen- käy6ö Yhdyskunta- jä6een kierrätys, kaatopaikka- käsi6ely ja muu käsi6ely Markkinoille saatetut öljyt, jäteöljyn keräys ja käsi6ely Pakkaus- jä6een määrä, kierrätys ja muu käsi6ely Eri toimijoiden sähköinen raportoin- vaarallisesta jä6eestä - > jäljitegävyys, 4etojärjestelmän kehigäminen Rii6a Levinen YM 11

12 Komission varhaisvaroitusrapor4n suosituksia Suomelle kierrätyksen lisäämiseksi Kierrätystavoi6eet/ jäännösjä6een vähentämistavoi6eet kunnille, sakot tavoi6eiden saavu6ama6a jä6ämisestä Alueellisen seurannan järjestäminen, järjestämisvastuiden keski6äminen kunnalle Yhteistoimintasopimukset eri toimijoiden välillä Taloudelliset ohjauskeinot jä6eenpol6overo, jätemaksujen ohjaavuuden parantaminen, tuo6ajien korvausvelvollisuus kunnille (kierrätysmateriaalien myyn-, sekajä6een käsi6ely) Biojä6een ja muiden kierrätysjakeiden erilliskeräyksen lisääminen kiinteistöiltä (ko-taloudet, elinkeinotoiminta); kansalliset vähimmäisvaa-mukset palvelutasosta Tekninen tuki kunnille Neuvonnan lisääminen (kampanjat ym) Pitkällä tähtäimellä (10-15 vuo6a) hajallaan olevien vastuiden kokoaminen Rii6a Levinen YM 12

13 SelviteGäviä/ harkigavia toimenpiteitä Suomessa muun muassa: Varhaisvaroitusrapor-n ehdotukset tutkitaan, eivät kuitenkaan sitovia Eri toimijoiden yhteistoiminnan vahvistaminen, järjestämis- ja kustannusvastuiden täsmentäminen, sopimusjärjestelyt eri toimijoiden kesken? Jätemaksujen kannustavuuden parantaminen esim. painoperusteisten jätemaksujen laajempi käy6ööno6o? Jäte-edon keruu- ja seurantajärjestelmän kehi6äminen työkaluksi jätealan toimijoille ja viranomaisille mahdollistaisi jätevirtojen paremman seurannan, myös alueellises- Neuvonnan lisääminen laji6elusta ym. Valtakunnalliset/ alueelliset kampanjat: lisää tehoa laji6eluun Asenteisiin vaiku6aminen: sanoista tekoihin! ymmärre6ävä, e6ä jätehuolto on ammakmaista toimintaa, joka vaa-i suunni6elua, ennakoin-a ja siitä on oltava valmis maksamaan Rii6a Levinen YM 13

14 Kiitos! Rii6a.levinen(at)ym.fi