VARHAISKASVATUKSEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUEN LINJAUKSET 2018

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUKSEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUEN LINJAUKSET 2018

2 1. JOHDANTO KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI VANTAAN VARHAISKASVATUKSESSA Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Tuen tasot Vantaan varhaiskasvatuksessa KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUEN TOTEUTTAMINEN Lapsen ohjautuminen tuen piiriin Tuen tarpeen arviointi ja tukitoimien valmistelu Lapsen yksilölliset suunnitelmat Lapsiryhmän pedagogiset tukitoimet Lapsiryhmän rakenteelliset tukitoimet YHTEISTYÖ TUEN AIKANA Palveluohjaus varhaiskasvatuksessa Yhteistyö huoltajien kanssa Monialainen yhteistyö KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUEN PÄÄTÖKSENTEKO JA JOHTAMINEN Varhaiskasvatuksen tulosalueen kehityksen ja oppimisen tuen kehittäminen ja johtaminen Tulosyksiköiden kehityksen ja oppimisen tuen kehittäminen ja johtajaminen Varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden kehityksen ja oppimisen tuen kehittäminen ja johtaminen Yksityisen varhaiskasvatuksen kehityksen ja oppimisen tuen järjestäminen Tuen järjestämisen periaatteet yksityisessä varhaiskasvatuksessa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Liitteet

3 1. JOHDANTO Vantaan varhaiskasvatuksen kasvun ja oppimisen tuen linjaukset ovat vuodelta Vantaan varhaiskasvatuksessa toteutettiin vuosina arviointi kehityksen ja oppimisen tuen järjestelyistä. Arvioinnissa hyödynnettiin laaja-alaista tietoa kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisestä (muun muassa kuusikko-kuntien tuen järjestelyt, johtamisrakenteet, kehityksen ja oppimisen tuen tilastot ja kustannukset sekä niiden vaikuttavuus, tutkimustieto, kyselyt eri ammattiryhmille). Varhaiskasvatuksen johtoryhmä päätti toimenpideohjelman vuosille kehityksen ja oppimisen tuen kehittämiseksi. Vuoden 2013 alusta päivähoidon hallinto siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Varhaiskasvatus nähdään osana kasvatus- ja koulutuspalveluja, jotka muodostavat lapselle luontevan opinpolun jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen. Päivähoito muuttui varhaiskasvatukseksi uuden varhaiskasvatuslain tultua voimaan Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Laki määrittelee lapselle oikeuden suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuslaissa korostuu lapsen edun ensisijaisuus. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH ) ja Vantaan varhaiskasvatussuunnitelman (Opetuslautakunta ) myötä tuli ajankohtaiseksi päivittää kehityksen ja oppimisen tuen linjaukset. Linjauksien päivittämisessä on huomioitu myös perusopetuslaki, esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) ja Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelma (2016). Varhaiskasvatuksen lainsäädännön kautta linjaukset noudattavat myös YK:n lasten oikeuksien sopimusta (1991). Tässä raportissa kuvataan Vantaan kehityksen ja oppimisen tuen nykytilaa ja linjataan tuen järjestämisen periaatteita. Viimeisessä kappaleessa kuvataan toimenpiteitä vuosille kehityksen ja oppimisen tuen järjestämiseksi. Kehityksen ja oppimisen tuen linjauksia on työstetty kehityksen ja oppimisen tuen linjauksia päivittävässä työryhmässä, jossa on ollut edustus eri ammattiryhmistä. Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa. Tämän lisäksi pienempiä kokonaisuuksia on työstetty alatyöryhmissä, jotka ovat kokoontuneet tarpeen mukaan. Päivittyneet kehityksen ja oppimisen tuen linjaukset on käsitelty varhaiskasvatuksen johtoryhmässä

4 2. KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI VANTAAN VARHAISKAS- VATUKSESSA 2.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Kehityksen ja oppimisen tuki Vantaan varhaiskasvatuksessa perustuu Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmaan (2017) ja Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelmaan (2016). Vantaalla lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Kehityksen ja oppimisen tuki on osa laadukasta pedagogista toimintaa ja kuuluu kaikille sitä tarvitseville lapsille. Kuvio 1. Kehityksen ja oppimisen tuki osana laadukasta varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet, mielenkiinnonkohteet sekä kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tarpeet. Kehityksen ja oppimisen tuki rakentuu yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta. Huomiota kiinnitetään kehityksen ja oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Vantaalla lapsen tarvitsema tuki pyritään järjestämään inklusiivisesti hänen omassa varhaiskasvatuspaikassaan. Kasvattajien ja kasvattajatiimien yhteiset arvot ja asenteet tuen järjestelyissä vaikuttavat inklusiivisten periaatteiden ja käytänteiden toteutumiseen. Lapsiryhmän toimintakulttuuria ja toimintatapoja tarkastellaan ja arvioidaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti huomioiden lasten yksilölliset taidot ja tarpeet. Toimintatapoja kehitetään niin, että lasten yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää. Päämääränä on luoda turvallinen, arvostava ja yhteisöllinen 4

5 oppimisympäristö. Varhaiskasvatuksen inklusiivisen toimintakulttuurin tulee edistää kaikkien lasten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille. Tuen tarpeen havainnointiin ja tuen toteuttamiseen osallistuu koko kasvattajatiimi, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan pedagogisella ohjauksella. Lapsen varhaiskasvatus sekä tarvittavat pedagogiset ja mahdolliset rakenteelliset tukitoimet järjestetään osana lapsiryhmän päivittäistä toimintaa. Kasvattajatiimi huolehtii jokaisen lapsen osallisuudesta siten, että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuuleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten kokemusta osallisuudesta. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat oppimisympäristöä ja ryhmän toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Kasvattajan tehtävä on varmistaa, että jokainen lapsi saa onnistumisen kokemuksia osallistumisesta, vaikuttamisesta sekä joukkoon kuulumisesta. Lasten osallisuus ja toimijuus rakentuvat, toteutuvat ja kehittyvät varhaiskasvatuksen monipuolisissa oppimisympäristöissä, lasten ja aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tukea tarvitseville lapsille on keskeistä löytää oppimisen polku, jossa turvataan lasten suotuisa kehitys, oppiminen sekä tukitoimien jatkuvuus varhaiskasvatuksessa, siirryttäessä esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen. 2.2 Tuen tasot Vantaan varhaiskasvatuksessa Vantaan varhaiskasvatuksessa lapsen tukeminen jaotellaan kehityksen ja oppimisen yleiseksi, tehostetuksi ja erityiseksi tueksi. Kolmiportaisen tuen tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeutta saada tukea riittävän varhain, oikea-aikaisesti ja joustavasti. Lapsen varhaiskasvatuksessa saaman tuen tulee olla pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Kolmiportaisen tuen toteuttamisessa liikutaan yhdeltä tasolta toiselle: yleisestä tuesta tehostettuun tukeen ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen tai päinvastoin, jos lapsen tuen tarve vähenee. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisesti kuin se on tarpeen. Olennaiset erot tuen eri tasoilla liittyvät yksilöllisyyden, erityispedagogisen osaamisen, tuen voimakkuuden sekä monialaisen yhteistyön korostumiseen. Erityispedagogisen osaamisen lisääntyminen tehostetun ja erityisen tuen vaiheessa näkyy erityislastentarhanopettajan vahvempana roolina tarvittavan tuen suunnittelussa ja arvioinnissa. Yksilöllisyys ja intensiteetti kasvavat tuen tasoilla siten, että tukea annetaan lapsen yksilöllisten tarpeiden pohjalta yhä useammissa arjen tilanteissa ja yhä vahvempana. 5

6 Kuvio 2. Kolmiportainen tuki Vantaan varhaiskasvatuksessa Lapsen tarvitsema tuki saattaa näyttäytyä eri tavoin erilaissa ympäristöissä. Tuen tarve voi vaihdella vähäisestä vahvaan tai lyhytaikaisesta säännölliseen ja useita eri pedagogisia tukimuotoja käsittävään kokonaisuuteen. Kehityksen ja oppimisen tuen järjestelyt perustuvat aina lapsen sen hetkiseen tarpeeseen ja tilanteeseen. Lapsen tarvitsema tuki rakennetaan siten, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua lapsiryhmän toimintaan ja vertaisryhmässä toimimiseen joustavin pedagogisin järjestelyin. Erityistä huomiota kiinnitetään ystävyys- ja vertaissuhteiden luomiseen sekä siihen, että lapsi saa onnistumisen kokemuksia oppimisesta sekä yhdessäolosta toisten kanssa. Lapsen tulee voida olla ryhmän täysipainoinen jäsen sekä saada tukea myönteiselle minäkuvalleen. Varhaiskasvatuksen henkilöstöltä edellytetään vankkaa pedagogista asiantuntijuutta, jotta tukea voidaan tarjota oikea-aikaisesti ja oikein tukimuodoin. Kehityksen ja oppimisen tuen järjestelyillä pyritään välttämään erilaisten oppimiseen liittyvien haasteiden lisääntyminen ja monimuotoistuminen. 6

7 Taulukko 1: Tuen tasot ja intensiteetti (muokattu Opetushallituksen kuvion pohjalta) Yleinen tuki Jokaisella vantaalaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa huomioidaan lasten yksilölliset taidot, tarpeet ja oppimistavat. Yleinen tuki perustuu kaikkien lasten oikeuteen saada ohjausta ja tukea kehitykseensä ja oppimiseensa. Yleinen tuki on ensisijainen tuen järjestämisen muoto, joka voidaan aloittaa heti kun tuen tarve ilmenee. Tavoitteena on, että yleisellä tuella voidaan auttaa lasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja laadukkaalla pedagogisella toiminnalla ennaltaehkäistä tehostetumman tuen tarvetta. Yleisen tuen aikana tukitoimina painottuvat muun muassa pedagogisesti tarkoituksenmukainen pienryhmätoiminta, ennakointi, toiminnan strukturointi, sensitiivinen ja kannustava ohjaus sekä puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot. Myös muut pedagogiset tukitoimet ovat mahdollisia yleisen tuen aikana. Pedagogisia tukitoimia käytetään sekä yksittäin sekä yhdessä toisiaan täydentäen. Yleisen tuen aikana käytettävät lomakkeet: - Kehityksen ja oppimisen tuen valikko - Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma - Varhaiskasvatuksen kuvaus lapsesta 7

8 Tehostettu tuki Lapsella on oikeus saada tehostettua tukea, jos häntä ei voida riittävästi tukea yleisellä pedagogisella tuella. Yleisen tuen erilaisia toimintatapoja ja menetelmiä tulee olla kokeiltuna säännöllisesti ja kirjattuna lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ennen tehostetun tuen aloittamista. Osalla varhaiskasvatukseen tulevista lapsista tehostetun tuen tarve on jo tiedossa aloitusvaiheessa. Tehostettu tuki on lapsen kehityksen ja oppimisen yleistä tukea vahvempaa ja yksilöllisempää. Tehostettu tuki on säännöllistä, päivittäistä ja siinä hyödynnetään samanaikaisesti eri pedagogisia tukimuotoja. Pedagogisen tuen lisäksi tehostettu tuki voi sisältää erityispedagogisia menetelmiä ja varhaiskasvatuksen rakenteellisia tukitoimia. Kaikkien tehostettua tukea saavien lasten tuen tarve ei edellytä rakenteellisia tukitoimia, vaan suunnitelmalliset pedagogiset tukitoimet yhdessä mahdollisten muiden kuntouttavien tahojen kanssa edistävät lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Yksittäisen lapsen tuen tarve ei nouse erottelevaksi tekijäksi, kun ympäristö vastaa siihen luontaisesti laadukkaalla oppimisympäristöllä ja pedagogisella toiminnalla. Laadukkaalla pedagogisella toiminnalla ja oppimisympäristöllä voidaan riittävästi tukea osaa tehostettua tukea tarvitsevista lapsista. Tehostetun tuen aikana painottuvat samat pedagogiset tukitoimet kuin yleisen tuen aikanakin, mutta niitä käytetään intensiivisemmin ja yksilöllisemmin. Lisäksi tehostetussa tuessa korostuu lapsen yksilöllinen ohjaus ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö. Tehostetun tuen aikana käytettävät lomakkeet 1-5v.: - Kehityksen ja oppimisen tuen valikko - Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Tehostetun tuen suunnitelma osana lapsen vasua - Varhaiskasvatuksen kuvaus lapsesta - Pedagoginen arvio / selvitys arvioitaessa tuen tarvetta esiopetukseen siirryttäessä Tehostetun tuen aikana käytetyt lomakkeet esiopetus: - Kehityksen ja oppimisen tuen valikko - Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) Tehostetun tuen suunnitelma osana LEOPSia - Varhaiskasvatuksen kuvaus lapsesta - Esiopetusikäisen lapsen havainnointi - Huoltajan / huoltajien suostumus tiedonsiirtoon (SujuKo) - EsKo -tiedonsiirto esiopetuksesta kouluun 8

9 Erityinen tuki Kun tehostettu tuki ei riitä, käynnistetään toimenpiteet erityisen tuen järjestämiseksi lapselle. Erityistä tukea annetaan lapsille, joiden varhaiskasvatusta ei heidän kasvun, kehityksen ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Pääsääntöisesti nämä lapset ovat vaikeasti monivammaisia, kehitysvammaisia ja/tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Erityinen tuki sisältää jo yleisen ja tehostetun tuen aikana käytössä olleet menetelmät ja toimintatavat. Erityissä tuessa hyödynnetään erityispedagogista osaamista sekä rakenteellisia tukitoimia. Erityinen tuki on suunnitelmallista, intensiivistä ja yksilöllistä lapsen tukemista, jossa hyödynnetään erityispedagogisia menetelmiä sekä tiivistä yhteistyötä huoltajien ja yhteistyötahojen kanssa. Vantaalla eritystä tukea saavat pääsääntöisesti pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneet lapset. Erityisen tuen myöntäminen edellyttää perusopetuslain mukaista yksilöllistä erityisen tuen päätöstä. Perusopetuslain säätelemänä erityinen tuki koskee pääsääntöisesti esiopetuksen piirissä olevia lapsia. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuullaan huoltajia ja mahdollisuuksien mukaan lasta. Erityistä tukea tarjotaan kunnallisen varhaiskasvatuksen integroiduissa ryhmissä ja erityisryhmässä tai lapselle on myönnetty hänen tarvitsemiaan pedagogisia ja rakenteellisia tukitoimia. Erityisen tuen toteuttamisesta vastaa erityislastentarhanopettaja ja opetusta antaa ryhmän erityislastentarhanopettaja tai lastentarhanopettaja. Prosessikuvaus pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen päätöksenteosta löytyy henkilöstön intranetistä Avaimesta. Enemmän tietoa erityisestä tuesta ja pidennetystä oppivelvollisuudesta löytyy Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelmasta (2016). Erityisen tuen aikana käytettävät lomakkeet: - Kehityksen ja oppimisen tuen valikko - Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) - Varhaiskasvatuksen kuvaus lapsesta - Esiopetusikäisen lapsen havainnointi - Huoltajan / huoltajien suostumus tiedonsiirtoon (SujuKo) - Oppilaan ja huoltajan kuuleminen - Pedagoginen selvitys 9

10 3. KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUEN TOTEUTTAMINEN Vantaan kunnallisessa varhaiskasvatuksessa lapsi voi saada varhaiskasvatuksessa yleistä, tehostettua tai erityistä kehityksen ja oppimisen tukea. Tuen tarve pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain ja lapselle järjestetään hänen kasvuaan, kehitystään ja oppimistaan edistävä varhaiskasvatusympäristö sekä mahdollinen muu tarvittava tuki. Kehityksen ja oppimisen tuella vaikutetaan oppimisympäristöön siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja oppia yhteisessä ympäristössä. Kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä on keskeistä myönteinen asenne sekä rakentava yhteistyö huoltajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 3.1 Lapsen ohjautuminen tuen piiriin Suurin osa lapsista aloittaa varhaiskasvatuksessa ilman tuen tarvetta tai niin, että tuen tarve ei ole vielä ilmeinen. Varhaiskasvatuksen henkilöstö toimii lasten kanssa päivittäin ja havainnoi lasten toimintaa lapsiryhmässä. Jos lapsen kehityksen ja oppimisen suhteen herää huolta, asia otetaan puheeksi lapsen huoltajien kanssa. Myös huoltajat saattavat tuoda esille huolensa. Kuvio 3. Lapsen ohjautuminen kehityksen ja oppimisen tuen piiriin. Osalla varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen aloittavista lapsista tuen tarve on tiedossa jo hakuvaiheessa. Tällöin lapsi sijoittuu varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen kuvioiden 4 ja 5 mukaisesti. 10

11 Kuvio 4. Kehityksen ja oppimisen tukea tarvitsevan lapsen varhaiskasvatuksen aloitus. Kuvio 5. Kehityksen ja oppimisen tukea tarvitsevan lapsen esiopetuksen aloitus. 11

12 3.2 Tuen tarpeen arviointi ja tukitoimien valmistelu Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lasten kehitystä ja oppimista havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti. Havainnointi toimii koko lapsiryhmän pedagogisen suunnittelun sekä laadukkaan tuen lähtökohtana. Kasvattajat havainnoivat lasta tai lapsiryhmää monipuolisesti ja tehdyt havainnot kirjataan. Havainnoinnin apuvälineinä voidaan käyttää valmiita havainnointilomakkeita, kuvaamista, äänittämistä tai videointia. Vantaalla toimintakulttuurin, oppimisympäristöjen sekä kehityksen ja oppimisen tuen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin välineenä käytetään Kehityksen ja oppimisen tuen valikkoa. Valikkoa hyödynnetään lapsiryhmän ja lasten tarvitseman tuen ja opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa kaikilla tuen tasoilla. Kehityksen ja oppimisen tuen valikko auttaa kasvattajatiimiä seuraamaan ja arvioimaan tuen järjestelyiden riittävyyttä. Lapsen tuen tarpeen arvioinnissa hyödynnetään huoltajien näkemystä, lapsesta tehtyjä havaintoja, lapselle tehtyjen terveystarkastusten ja muiden arviointien tuloksia, aiemmin laadittua lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä erityislastentarhanopettajan asiantuntemusta. Alueellinen kehityksen ja oppimisen tuen työryhmä (AKOT) Vantaan varhaiskasvatuksessa tuen aloittaminen, järjestäminen ja lapsen tarvitsemat rakenteelliset tukitoimet käsitellään Alueellisessa kehityksen ja oppimisen tuen (AKOT) - työryhmässä. Päiväkodin johtaja ja lastentarhanopettaja arvioivat rakenteellisten tukitoimien tarvetta yhdessä huoltajien, konsultoivan erityislastentarhanopettajan sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Päiväkodin johtaja laatii yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa esityksen tarvittavista tukitoimista. Päiväkodin johtaja toimittaa tukitoimiesityksen liitteineen (lastentarhanopettajan laatima Varhaiskasvatuksen kuvaus lapsesta, pedagoginen arvio / selvitys) toimintayksikön konsultoivalle erityislastentarhanopettajalle. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja toimii AKOT-työryhmässä asian esittelijänä ja tulosyksikön varhaiskasvatuspäällikkö toimii päätöksentekijänä. Alle esiopetusikäisten lasten kohdalla tehostettu tuki perustuu lapsen huoltajien, kasvatushenkilöstön, konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteiseen tilannearvioon ja suunnitteluun. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin perustuu varhaiskasvatuksen kuvaukseen lapsesta, mahdollisiin asiantuntijalausuntoihin sekä tukitoimianomukseen. Tehostetun tuen aloittamisesta tai lopettamisesta ja rakenteellisesta tukitoimesta sovitaan AKOT -työryhmässä. Esiopetukseen osallistuvalla lapsella tehostetun tuen tarve arvioidaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu aina pedagogiseen arvioon, jonka laatii lastentarhanopettaja tarvittaessa erityislastentarhanopettajan kanssa. Erityislastentarhanopettaja ohjaa ja konsultoi tehostetun tuen aloittamista. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja mahdolliset rakenteelliset tukitoimet käsitellään AKOT - työryhmässä. 12

13 Työryhmässä päätetyt toimintayksikön tukitoimet kirjataan muistioon, josta asianomaiset pääsevät niitä tarkastelemaan. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja tiedottaa päiväkodin johtajaa ja toimistosihteeriä asiakastietojärjestelmään kirjattavista muutoksista. Kuviossa 6 kuvataan kehityksen ja oppimisen rakenteellisten tukitoimien hakuprosessia. Kuvio 6. Rakenteellisten tukitoimien valmistelu. 3.3 Lapsen yksilölliset suunnitelmat Vantaalla jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen oppimissuunnitelma. Lapsen tarvitseman tuen järjestelyistä ja muodoista sovitaan yhteistyössä huoltajien, varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä tarvittaessa konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet, etu, kiinnostuksen kohteet, taidot ja tarpeet. Huoltajien, lapsen ja henkilöstön havainnot ja näkökulmat huomioidaan lapsen suunnitelman laadinnassa. Lapsen tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kirjataan lapsen yksilölliseen suunnitelmaan. Yhteistyössä sovitut, lapsen toimintaa lapsiryhmässä tukevat toimenpiteet sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet kirjataan lapsen yksilölliseen suunnitelmaan. Tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle. Suunnitelmaan kirjataan lapsen kehityksen ja oppimisen tukeen liittyvät vastuut ja työnjako sekä arviointi. Suunnitelman laadinnassa käytetään erityislastentarhanopettajan asiantuntijuutta ja tarvittaessa laadintaan voi osallistua myös muita asiantuntijoita. 13

14 Lasten yksilöllisten suunnitelmien toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Jos lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, tuen suunnitelmaa tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta. Suunnitelma tulee arvioida vähintään kaksi kertaa toimintavuoden aikana tai aina kun siihen on lapsen tuen tarpeista johtuva syy. Arviointi tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Lisätietoja lasten yksilöllisten suunnitelmien laadinnasta löytyy Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmasta (2017) sekä Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelmasta (2016). Tietojen siirto siirtymävaiheissa Kehityksen ja oppimisen tukea tarvitsevan lapsen siirtyessä ryhmästä, toimintayksiköstä tai kunnasta toiseen huolehditaan riittävästä tiedonsiirrosta. Lastentarhanopettaja vastaa tietojen siirtämisestä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja siihen liittyvä tehostetun tuen suunnitelma siirretään uuteen toimintayksikköön Vantaalla. Toiseen kuntaan suunnitelmat siirretään huoltajien luvalla. Tarvittaessa voidaan järjestää myös tiedonsiirtokeskustelu. Lisää tietoa kaikkia lapsia koskevasta tietojen siirrosta löytyy luvusta Vantaan varhaiskasvatussuunnitelman luvusta 2.3. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. (Perusopetuslaki 40 ) 3.5 Lapsiryhmän pedagogiset tukitoimet Vantaalla toimintakulttuurin, oppimisympäristöjen sekä työtapojen havainnointiin ja arviointiin käytetään kehityksen ja oppimisen tuen valikkoa. Valikko auttaa kasvattajatiimiä kehittämään toimintaansa ja työtapojaan vastaamaan yksittäisten lasten sekä lapsiryhmän tarpeita. Valikko toimii pedagogisena työvälineenä lasten tarvitseman tuen ja opetuksen suunnittelussa sekä arvioinnissa. Valikon avulla kasvattajatiimi käy keskustelua tuen tarjoamisesta lapsille mahdollisimman varhain, ennaltaehkäisevästi ja joustavin ratkaisuin. Kehityksen ja oppimisen tuen valikko toimii myös päiväkodin johtajan ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan työvälineenä. Valikko tukee yhteistä keskustelua ja auttaa hahmottamaan toimintayksikön ja kasvattajatiimien vahvuuksia sekä kehittämiskohteita. Valikko otetaan käyttöön ryhmäkohtaisena työvälineenä toimintakauden alussa ja sitä täydennetään lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Valikkoon on kirjattu pedagogisia ratkaisuja, joista kasvattajatiimit valitsevat oman lapsiryhmänsä kannalta 3-5 olennaista kehittämiskohdetta. Valikkoon kirjataan konkreettiset tavoitteet sekä toimintatavat. Nämä tavoitteet ja toimintatavat kirjataan myös lapsiryhmän toimintasuunnitelmaan ja niitä arvioidaan osana toimintasuunnitelman toteutumista. 14

15 Kuvio 7. Kehityksen ja oppimisen tuen valikko lapsiryhmän pedagogisissa rakenteissa. Lasten kehityksen ja oppimisen tukeminen edellyttää kasvattajalta hyvää lapsituntemusta. Havainnoimalla tunnistetaan lasten yksilölliset tavat oppia ja toimia. Työskentely pienryhmissä edistää kasvattajan tutustumista jokaiseen lapseen yksilönä. Pedagogisesti tarkoituksenmukaiset pienryhmät ja kasvattajien sensitiivinen ohjaus vahvistavat myös lapsen kokemusta joukkoon kuulumisesta. Henkilöstöltä edellytetään ammattitaitoa ja herkkyyttä tunnistaa eri tilanteiden pedagogisia mahdollisuuksia. Tämä näkyy muun muassa taitona havaita lasten aloitteita ja tunnetiloja sekä muuttaa ja suunnata omaa toimintaansa niiden mukaisesti. Ystävyys- ja vertaissuhteiden luomiseen ja kannatteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Vertaisryhmän tuomaa mahdollisuutta ja mallia hyödynnetään kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamisessa. Vuorovaikutus- ja tunnetaitoja harjoitellaan kannustavassa ilmapiirissä aikuisten sekä toisten lasten kanssa. Kasvattaja on läsnä ja ohjaa lapsia sekä ryhmänä että yksilöinä. Lapsiryhmän toimintakulttuurissa lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen ja yhteisöllisyys sovitetaan yhteen. Toiminnassa huomioidaan lasten erilaiset yksilölliset ohjauksen tarpeet eriyttämällä työtapoja ja oppimisympäristöjä. Toimintaa eriyttämällä voidaan tarjota kaikille lapsille sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia kehittyä vahvuuksiensa mukaisesti. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon lasten väliset yksilölliset ja kehitykselliset erot. Pedagogiset menetelmät ja toimintatavat valitaan siten, että kaikkien lasten osallisuus 15

16 toteutuu. Leikkiä, taidetta, liikuntaa, toiminnallisuutta sekä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia hyödynnetään kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä. Vuorovaikutusta tuetaan strukturoimalla toimintaa ja hyödyntämällä puhetta tukevia, täydentäviä ja korvaavia kommunikointikeinoja. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja tukevat lasten luottamusta omiin taitoihinsa. Samanaikaisopettajuutta hyödynnetään tuen toteuttamisessa lapsiryhmässä ja se tukee osaltaan inklusiivisen varhaiskasvatuksen toteuttamista. Samanaikaisopetus on kahden tai mahdollisesti useamman kasvattajan välinen työtapa. Samanaikaisopetuksen toteutus lähtee liikkeelle yhteisestä toiminnan suunnittelusta ja tavoitteiden asettelusta. Toteutustavat vaihtelevat toiminnan, lasten ja lapsiryhmän tarpeiden sekä samanaikaisopetusta toteuttavien kasvattajien vahvuudet ja osaaminen huomioiden. Samanaikaisopettajuus mahdollistaa monipuolisia työskentelytapoja lapsiryhmässä kuten joustavia ryhmittelyjä, pistetyöskentelyä ja vuorottelevaa opetusta, jolloin toinen kasvattajista pystyy havainnoimaan ja ohjaamaan lapsia yksilöllisemmin. Kahden tai useamman kasvattajan työskennellessä yhdessä lasten tuen tarpeet havaitaan helpommin ja tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan varhaisemmassa vaiheessa ja nopeammin. Samanaikaisopetus antaa mahdollisuuksia ammatilliseen jakamiseen, vertaistuen saamiseen sekä erilaisen osaamisen hyödyntämiseen lapsiryhmän tarpeet huomioiden. 3.6 Lapsiryhmän rakenteelliset tukitoimet Pedagogisten tukitoimien lisäksi Vantaan kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on käytössä rakenteellisia tukitoimia. Lapsiryhmän pedagogisia tukitoimia käytetään aina rakenteellisten tukitoimien rinnalla. Rakenteellisen tukitoimen myöntäminen lapsiryhmään mahdollistaa kasvattajatiimin pedagogisen osaamisen kohdentamisen sekä joustavat, toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset ryhmittelyt. Lasten tarvitsema rakenteellinen tuki toteutetaan inklusiivisesti osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. Tuen toteuttamiseen osallistuvat kaikki lapsiryhmän kasvattajat. Kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstö työskentelee toimintayksiköissä vähintään toimintavuoden kerrallaan ja heidän sijoittumistaan määrittelee toimintayksiköissä olevien lasten tarpeet. Kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstö työskentelee pääsääntöisesti pedagogisen toiminta-ajan puitteissa. Tämä henkilöstö ei pääsääntöisesti toimi toimintayksikön sijaisresurssina. Esitykset tukitoimista tuodaan vähintään kerran vuodessa alueelliseen kehityksen ja oppimisen tuen (AKOT) -työryhmään. Edellytyksenä rakenteellisten tukitoimien myöntämiselle on, että yleinen tuki on ollut suunnitelmallisesti käytössä ja vaikuttavuuden arvioinnissa on käytetty kehityksen ja oppimisen tuen valikkoa. Poikkeuksena varhaiskasvatuksessa aloittavat lapset, joiden tuen tarve on jo tiedossa hakuvaiheessa. Tavoitteena on pitkäjänteinen tuen ja tukitoimien suunnittelu. Vahvempaa pedagogista ja erityispedagogista osaamista kohdennetaan lapsiryhmiin pääsääntöisesti jo ennen esiopetusta. Rakenteellisten tukitoimien 16

17 vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti kasvattajatiimeissä ja toimintayksikön johtoryhmässä. Rakenteellisten tukitoimien hakuprosessia on kuvattu luvussa 3.2. Kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstö Konsultoiva erityislastentarhanopettaja Konsultoiva erityislastentarhanopettaja (kelto) on kehityksen ja oppimisen tuen ja erityispedagogiikan asiantuntija. Hän koordinoi kehityksen ja oppimisen tuen järjestelyjä useasta varhaiskasvatuksen toimintayksiköstä muodostuvalla alueella yhteistyössä varhaiskasvatuspäällikön kanssa. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja osallistuu moniammatillisiin työryhmiin kehityksen ja oppimisen tuen asiantuntijana ja kehittäjänä sovittujen rakenteiden ja vastuiden mukaisesti. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja toimii yhteistyössä huoltajien ja päiväkodin johtajien kanssa tarkoituksenmukaisen varhaiskasvatuspaikan järjestämisessä tukea tarvitsevalle lapselle. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja vastaa yhteistyössä päiväkodin johtajien kanssa alueensa lasten tuen tarpeen arvioinnista ja tarvittavien tukitoimien valmistelusta ja toimii esittelijänä alueellisessa kehityksen ja oppimisen tuen työryhmässä. Konsultoivan erityislastentarhanopettajan tehtävä on ohjata valmentavalla työotteella varhaiskasvatuksen henkilöstöä kehityksen ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja arvioi toimintayksikön oppimisympäristöä ja toimintakulttuuria yhdessä päiväkodin johtajan ja johtoryhmän kanssa. Konsultoivalla erityislastentarhanopettajalla on taito tuoda inklusiivinen erityispedagoginen näkökulma toimintayksiköiden toiminnan kehittämiseen. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja vastaa hänelle määriteltyjen pedagogisten asiakirjojen laadinnasta ja kokoamisesta. Lisäksi konsultoiva erityislastentarhanopettaja kouluttaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä lapsikohtaisten pedagogisten asiakirjojen laadinnassa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Resurssierityislastentarhanopettaja Resurssierityislastentarhanopettaja (relto) työskentelee pääsääntöisesti 1-2 lapsiryhmässä, joissa on 4-6 tukea tarvitsevaa lasta. Resurssierityislastentarhanopettajan sijoittaminen lapsiryhmään on perusteltua silloin, kun lapset hyötyvät erityisesti erityispedagogisesta osaamisesta ja tuesta. Resurssierityislastentarhanopettaja toimii erityispedagogisena asiantuntijana toimintayksikön rakenteissa yhteistyössä päiväkodin johtajan kanssa. Resurssierityislastentarhanopettaja osallistuu varhaiskasvatuksen käytäntöjen ja toimintatapojen arviointiin ja kehittämiseen työyhteisössä. Hänellä on taito tuoda inklusiivinen erityispedagoginen näkökulma työyhteisön toiminnan kehittämiseen. 17

18 Resurssierityislastentarhanopettajan tehtävänä on yhdessä lastentarhanopettajan kanssa suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogista toimintaa. Hänen tehtävänään on edistää tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia yhdessä kasvattajatiimin kanssa. Resurssierityislastentarhanopettaja hyödyntää samanaikaisopettajuutta tuen toteuttamisessa. Taidepedagogi Taidepedagogi työskentelee pääsääntöisesti 1-2 lapsiryhmässä, joissa on 3-6 tukea tarvitsevaa lasta. Taidepedagogin sijoittaminen lapsiryhmään on perusteltua silloin, kun lapset hyötyvät erityisesti taidepedagogisista työtavoista. Taidepedagogi osallistuu yhteistyössä lapsiryhmän kasvattajatiimin ja huoltajien kanssa lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Taidepedagogin tehtävänä on yhteistyössä kasvattajatiimin kanssa suunnitella ja toteuttaa taidekasvatusta lasten mielenkiinnon kohteiden ja tarpeiden pohjalta. Taidepedagogi käyttää työssään kasvattajatiimissä yhteisesti sovittuja, tarkoituksenmukaisia ja pedagogisesti perusteltuja työtapoja. Taidepedagogi voi toteuttaa itsenäisesti pienryhmätoimintaa lapsiryhmän toimintasuunnitelman mukaisesti. Taidepedagogi edistää lasten vahvuuksien sekä itsetunnon kehittymistä. Keskeistä on turvata lasten osallisuus oppimiseen ja ryhmässä toimimiseen. Lastenhoitaja (Kehityksen ja oppimisen tuki) Kehityksen ja oppimisen tuen lastenhoitaja työskentelee yhdessä tai kahdessa lapsiryhmässä, joissa on 3-6 tukea tarvitsevaa lasta. Kehityksen ja oppimisen tuen lastenhoitajan sijoittaminen lapsiryhmään on perusteltua silloin, kun lapset tarvitsevat päivän aikana toistuvasti tukea, ohjausta ja/tai hoitotoimenpiteitä, myös lääkinnällisiä. Kehityksen ja oppimisen tuen lastenhoitajan tehtävänä on yhteistyössä lapsiryhmän kasvattajatiimin ja huoltajien kanssa omalta osaltaan varmistaa tukea tarvitsevien lasten suunnitelmien toteutuminen. Lastenhoitaja käyttää työssään kasvattajatiimissä yhteisesti sovittuja, tarkoituksenmukaisia ja pedagogisesti perusteltuja työtapoja. Kehityksen ja oppimisen tuen lastenhoitaja voi toteuttaa itsenäisesti pienryhmätoimintaa lapsiryhmän toimintasuunnitelman mukaisesti. Kehityksen ja oppimisen tuen lastenhoitaja edistää lapsen itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteiseen itsetunnon kehittymistä. Keskeistä on turvata lapsen osallisuus oppimiseen ja ryhmässä toimimiseen. Avustamispalvelu Avustamispalvelulla turvataan lisäresurssia, jolla mahdollistetaan hoito- ja kasvatushenkilöstön suunnittelema ja toteuttama kehityksen ja oppimisen tuki sekä tarkoituksenmukainen pedagoginen toiminta. Avustamispalvelu edistää lapsen itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Keskeistä 18

19 avustamispalveluiden kohdentamisessa on turvata lapsen osallisuus oppimiseen ja ryhmässä toimimiseen. 1) Avustaja 2 5 lapselle Avustaja 2 5 lapselle työskentelee yhdessä tai kahdessa lapsiryhmässä. Avustamispalvelu mahdollistaa hoito- ja kasvatushenkilöstön suunnitteleman ja/ tai toteuttaman kehityksen ja oppimisen tuen. Avustamispalvelu on perusteltua myös silloin, kun lapset tarvitsevat päivän aikana toistuvasti tukea, ohjausta ja/tai hoitotoimenpiteitä. Avustajaa tarvitaan myös tilanteessa, jolloin lasten osallistuminen ja osallisuus ryhmätoimintaan ilman tukea vaikeutuvat kehityksellisten riskitekijöiden vuoksi. Avustaja osallistuu lapsen ja lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhteistyössä kasvattajatiimin ja huoltajien kanssa. 2) Avustaja yhdelle lapselle Avustaja yhdelle lapselle voidaan myöntää, kun lapsella on tutkivan tahon suositus ja lapsi tarvitsee aikuisen jatkuvaa, säännöllistä ja vahvaa tukea, ohjausta, valvontaa ja/tai hoitotoimenpiteitä. Avustajaa tarvitaan myös tilanteessa, jolloin lasten osallistuminen ja osallisuus ryhmätoimintaan ilman tukea vaikeutuvat kehityksellisten riskitekijöiden vuoksi, eivätkä muut rakenteelliset tukitoimet ole riittäviä. Avustaja osallistuu lapsen ja lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhteistyössä kasvattajatiimin ja huoltajien kanssa. Pienennetty ryhmä Pienennetty ryhmä on toimintayksikön ja tulosyksikön kokonaistilanteeseen liittyvä ratkaisu, josta päätetään toimintavuosittain. Ryhmän lasten määrä on enintään 16 lasta, josta 2 5 on kehityksen ja oppimisen tukea tarvitsevia lapsia. Pienennetyssä ryhmässä voi työskennellä 2-3 kasvattajaa. Ryhmän työntekijöistä vähintään yksi toimii lastentarhanopettajan tehtävässä. Pienennetty ryhmä on perusteltua silloin, kun lapset tarvitsevat vahvempaa kasvattajan tukea ja ohjausta. Integroitu ryhmä Integroidun ryhmän muodostamisessa huomioidaan ensisijaisesti toiminnallinen kokonaisuus. Ryhmässä on lasta, joista enintään kuusi on kehityksen ja oppimisen tukea tarvitsevia. Ryhmän työntekijöistä yksi toimii erityislastentarhanopettajan tehtävässä, yksi lastentarhanopettajan tehtävässä ja yksi lastenhoitajan tehtävässä. 19

20 Integroitu ryhmä on perusteltua silloin, kun lapsi tarvitsee oppimiseensa systemaattista erityispedagogista tukea ja ohjausta. Poikkeustilanteessa integroidussa ryhmässä voi olla avustamispalvelua. Erityisryhmä Erityisryhmä muodostuu 8-10 vahvaa kehityksen ja oppimisen tukea tarvitsevasta lapsesta. Ryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja kehitysvammaistenhoitaja. Lisäksi ryhmässä voi olla lasten tarpeet ja varhaiskasvatuksen tavoitteet huomioiden myös muuta avustavaa henkilöstöä. Erityisryhmä on perusteltua silloin, kun lapsen tuen tarve on intensiivistä ja mittavaa, eikä varhaiskasvatuksen muilla rakenteellisilla tukitoimilla voida riittävästi tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Erityisryhmä toimii oppimiskeskuksena, jonne Vantaan varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tulla tutustumaan erilaisiin oppimisympäristöön ja työtapoihin liittyviin ratkaisuihin. Lisäksi voidaan tarpeen mukaan perustaa joustava integroitu ryhmä, joka pystyy vastaamaan vaativaa kehityksen ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin sekä ryhmärakenteessa että lapsimäärässä. Ryhmä toimii integroidun ryhmän henkilöstö- ja lapsirakenteella. Tarvittaessa vaativaa kehityksen ja oppimisen tukea tarvitsevan lapsen sijoittuessa ryhmään, ryhmään sijoitetaan lisäresurssiksi avustaja tai muu mahdollinen tuki. Joustavan integroidun ryhmän perustaminen arvioidaan ja päätetään varhaiskasvatuksen johtoryhmässä. Tuen järjestäminen perhepäivähoidossa Perhepäivähoidossa lasta voidaan tukea pedagogisesti monilla tavoilla. Perhepäivähoitajien työn tukena toimii kehityksen ja oppimisen tuen valikko, joka tarjoaa pedagogisia ratkaisuja oppimisympäristön sekä työtapojen valintaan. Perhepäivähoidossa olevan lapsen tuen tarve arvioidaan alueellisessa kehityksen ja oppimisen tuen työryhmässä. Mikäli lapsen tarvitsema tuki oikeuttaa perhepäivähoidossa käytettävään hoitoisuuskorvaukseen, päiväkodin johtaja tekee esityksen tarvittavista tukitoimista alueelliselle kehityksen ja oppimisen tuen työryhmälle. Lapsen tarvitsema yleinen tai tehostettu tuki kirjataan lapsen yksilölliseen suunnitelmaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa käytetään esimiehenä toimivan päiväkodin johtajan asiantuntijuutta. Tarvittaessa voidaan konsultoida päiväkodin johtajan kautta erityislastentarhanopettajaa. Kuljetuspalvelu Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevalle lapselle voidaan poikkeustapauksessa järjestää myös tarpeelliset kuljetukset (varhaiskasvatuslaki 1 / perusopetuslaki 32 ). Vantaan kaupunki on määritellyt kuljetukseen oikeuttavat kriteerit sekä varhaiskasvatuksen että esiopetuksen osalta. Kuljetus on aina harkinnanvarainen, poikkeuksena kuitenkin 20

21 esiopetuksessa olevat lapset, joilla on tietyin edellytyksin oikeus koulukuljetukseen tai matka-avustukseen. Lisätietoa kuljetuksista löytyy henkilöstön intranetistä Avaimesta. Kehitystä ja oppimista tukevat erityiset apuvälineet Lapsen tarvitsemat sairaanhoidolliset ja kuntouttavat apuvälineet tulevat perheelle erikoissairaanhoidosta. Kunnallisissa päiväkodeissa tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee omien erityistarpeidensa vuoksi pedagogista apuvälinettä oppimisensa tueksi, päiväkodin johtaja laatii yhteistyössä konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa vapaamuotoisen hakemuksen varhaiskasvatuspäällikölle. Hakemukseen liitetään asiantuntijalausunto apuvälineen tarpeesta. Päätöksen apuvälineen hankinnasta tekee varhaiskasvatuksen johtaja. Pienemmät hankinnat tehdään päiväkodin määrärahoista. 4. YHTEISTYÖ TUEN AIKANA 4.1 Palveluohjaus varhaiskasvatuksessa Palveluohjauksen merkitys kasvaa perheen hakiessa varhaiskasvatuspaikkaa tukea tarvitsevalle lapselleen. Lapsen tarpeeseen vastaava varhaiskasvatuspaikka ja tuen tarve selvitetään yhteistyössä päiväkodin johtajan, konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja huoltajien kanssa. Tarvittaessa tehdään kotikäynti tai vierailu edelliseen varhaiskasvatuspaikkaan lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi. 4.2 Yhteistyö huoltajien kanssa Yhteistyö huoltajien kanssa korostuu, kun lapsella on tuen tarvetta. Tuen perustana ovat yhdessä huoltajien kanssa sovitut tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lapsen terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä. Hyvä yhteistyö ei edellytä kaikessa yksimielisyyttä, vaan kyse on tavasta etsiä yhteistä ymmärrystä lapsen tilanteesta. Toimintatapoja arvioidaan ja muutetaan tarvittaessa joustavasti ja ne kirjataan lapsen yksilölliseen suunnitelmaan. Yhteistyö edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä vastuullista aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Yhteistyössä huomioidaan perheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset. Tarvittaessa keskusteluissa käytetään tulkkia molemminpuolisen ymmärryksen varmistamiseksi. 21

22 4.3 Monialainen yhteistyö Yhteistyö eri alojen ammattilaisten kesken luo pohjan lasten hyvinvoinnin tukemiselle. Avoin yhteistyö lapsen asioiden käsittelyyn osallistuvien tahojen välillä on oleellista mahdollisimman sujuvan asioiden hoidon kannalta. Yhteistyötä varhaiskasvatuksen ulkopuolisten tahojen kanssa tehdään aina salassapito- ja tiedonsiirtosäädösten mukaisesti. Tiedonsiirtoon ja yhteistyöhön liittyvät lupa-asiat sovitaan aina huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön on tunnettava eri yhteistyökumppaneiden työnjako ja osattava ohjata lapsi ja perhe tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin. Lapsen tuen tarpeen kartoitusta tehdään yhdessä konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa ja tarvittaessa konsultoidaan eri asiantuntijoita. Huoltajat, varhaiskasvatus ja lasten neuvola tekevät tarvittaessa yhteistyötä silloin kun huoli lapsen tilanteesta ilmenee. Lapsen nelivuotistarkastuksen (pääkaupunkiseudullinen Hyvemalli) yhteydessä tarkastellaan lapsen kehitystä laajemmin. Mallissa varhaiskasvatuksen ja huoltajien välillä käytävää varhaiskasvatuskeskustelua hyödynnetään neuvolassa. Huoltajien luvalla tietoa siirretään terveydenhoitajan ja lääkärin tekemiin tarkastuksiin. Perheneuvola tarjoaa varhaiskasvatukselle asiantuntija-apua lasten psyykkiseen kehitykseen ja perheiden hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lasten huoltajat voivat hakeutua perheneuvolaan lapsen kasvua ja kehitystä koskevien kysymysten vuoksi sekä perheen tuen tarpeen selvittämiseksi. Lisäksi yhteistyötä tehdään vammaispalveluiden, kuntouttavien tahojen, esimerkiksi lasten terapiapalveluiden ja muiden tutkivien tahojen sekä perusopetuksen ja lastensuojelun kanssa. Lapsen yksilöllinen kuntoutus voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa osana lapsiryhmän toimintaa. Vantaalla on käytössä Osallisena perheen elämässä toimintamalli. Toimintamalli koostuu Osallisena perheen elämässä -toimintaperiaatteesta ja toimintatavoista. Yhteinen asialista on tarkoitettu monialaisiin yhteistyöneuvotteluihin työntekijöiden ja huoltajien yhteiseen käyttöön. Yhteistä asialistaa käyttämällä varmistetaan, että erityisesti lapsen ja huoltajien näkemykset ja tarpeet tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi neuvottelussa ja tavoitteista yhdessä sovittaessa. Yhteistyötä varhaiskasvatuksen ulkopuolisten tahojen kanssa tehdään aina salassapito- ja tiedonsiirtosäädösten mukaisesti. Tiedonsiirtoon ja yhteistyöhön liittyvät lupa-asiat keskustellaan aina huoltajien kanssa. Avoin yhteistyö lapsen asioiden käsittelyyn osallistuvien tahojen välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapsen tuki toteutuu mahdollisimman hyvin. 22

23 5. KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUEN PÄÄTÖKSENTEKO JA JOH- TAMINEN 5.1 Varhaiskasvatuksen tulosalueen kehityksen ja oppimisen tuen kehittäminen ja johtaminen Lasten kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisestä vastaavat varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisten palvelujen tulosalueet kumpikin omalta osaltaan. Kehityksen ja oppimisen tuen linjauksista ja resursseista päättää tulosaluejohtaja yhdessä varhaiskasvatuksen johtoryhmän kanssa. Tulosalueen kehityksen ja oppimisen tuen kehittämistä koordinoi kehittämispäällikkö yhteistyössä varhaiskasvatuksen asiantuntijan kanssa. Tulosaluetasoisen kehityksen ja oppimisen tuen työryhmän tavoitteena on strategisten tavoitteiden ja toimintatapojen kehittäminen, tiedon saanti ja välittäminen sekä ajankohtaisista kysymyksistä keskustelu. Työryhmän puheenjohtajana toimii kehittämispäällikkö ja sihteerinä varhaiskasvatuksen asiantuntija. Työryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa ja siihen kuuluvat varhaiskasvatuksen johtoryhmä sekä konsultoivat erityislastentarhanopettajat. Vuosittain järjestetään tulosalueen kehittämisen ja oppimisen tuen kehittämispäivä. Päivään osallistuu laajasti erityislastentarhanopettajia, päiväkodin johtajia sekä varhaiskasvatuksen johtoryhmä. Kehittämispäivän toteuttamisesta vastaavat kehittämispäällikkö sekä varhaiskasvatuksen asiantuntija. 5.2 Tulosyksiköiden kehityksen ja oppimisen tuen kehittäminen ja johtajaminen Tulosyksikön laajennetuissa johtoryhmissä käsitellään säännöllisesti kehityksen ja oppimisen tukeen liittyviä linjauksia. Alueellinen kehityksen ja oppimisen tuen työryhmä (AKOT) seuraa, koordinoi ja valmistelee tuen järjestämistä tulosyksikössä tulosalueen linjausten mukaisesti. Varhaiskasvatuspäällikkö toimii puheenjohtajana ja päättää rakenteellisista tukitoimista tulosyksikön resurssien puitteissa. Konsultoivat erityislastentarhanopettajat toimivat työryhmässä esittelijöinä. Tarvittaessa työryhmään voidaan kutsua resurssierityislastentarhanopettaja. Lisäksi työryhmään kuuluu 2 vuorottain vaihtuvaa päiväkodin johtajaa. Työryhmä kokoontuu 8-10 kertaa vuodessa. Varhaiskasvatussuunnitelman ja kehityksen ja oppimisen linjausten toteutumisen varmistamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi tulosyksikössä järjestetään 1-2 kertaa vuodessa 23

24 vertaistapaamisia kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstölle (eltot, reltot, taidepedagogit, kot -lastenhoitajat sekä avustajat). Kehityksen ja oppimisen tuen sekä kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkötasoiset infot järjestetään vuosittain alkusyksystä. Infojen tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista kehityksen ja oppimisen tuen sekä kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Infojen toteutuksesta vastaavat konsultoivat erityislastentarhanopettajat yhteistyössä kieli- ja kulttuurikoordinaattoreiden kanssa. 5.3 Varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden kehityksen ja oppimisen tuen kehittäminen ja johtaminen Päiväkodin johtaja Päiväkodin johtaja vastaa toimintayksikön kehityksen ja oppimisen tuen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Tukitoimien tarvetta arvioidaan yhteistyössä lastentarhanopettajien ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. Päiväkodin johtaja laatii esityksen tarvittavista tukitoimista tulosyksikön kehityksen ja oppimisen työryhmälle. Päiväkodin johtaja varmistaa, että tuki kohdentuu toimintayksikössä tarkoituksenmukaisesti. Päiväkodin johtaja vastaa siitä, että kehityksen ja oppimisen tuen valikko on käytössä sekä lasten suunnitelmat on laadittu ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Päiväkodin johtaja toimii yksikössä toimivan kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstön lähiesimiehenä ja hänen vastuullaan on perehdyttäminen. Tukea tarvitsevan lapsen siirtyessä Vantaalla toiseen toimintayksikköön, toiseen kuntaan tai perusopetukseen, lähettävän päiväkodin johtaja vastaa tiedonsiirron toteutumisesta. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja saa tiedon muutoksista päiväkodin johtajalta. Päiväkodin johtajan ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan työparityöskentelyllä varmistetaan, että toimintayksikön toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitu kehityksen ja oppimisen tuki. Päiväkodin johtaja ja konsultoiva erityislastentarhanopettaja tapaavat vähintään kolme kertaa toimintavuoden aikana suunnitellakseen ja arvioidakseen tuen toteutumista. Päiväkodin johtaja toimii koollekutsujana. He kartoittavat yhteistyössä toimintayksikön henkilöstön kehityksen ja oppimisen tuen osaamista. Toimintayksikön johtoryhmän suunnittelee ja arvioi kehityksen ja oppimisen tuen toteutumista sekä rakenteellisten tukitoimien kohdentumista toimintayksikössä. Johtoryhmän työskentelyä hyödynnetään erityispedagogisen tiedon ja osaamisen jakamisen paikkana. Kehityksen ja oppimisen tuen asiat ovat säännöllisesti esillä johtoryhmässä ja konsultoiva erityislastentarhanopettaja osallistuu 2-3 kertaa vuodessa toimintayksikön johtoryhmän kokoukseen. Toimintayksikön kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstö kutsutaan johtoryhmän työskentelyyn tarvittaessa silloin, kun käsitellään kehityksen ja oppimisen tukeen liittyviä asioita. 24

25 Lastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja Lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan vastuulla on ottaa lapsen kehitykseen liittyvät asiat puheeksi huoltajien kanssa ja tarvittaessa käynnistää prosessi yleisen, tehostetun tai erityisen tuen järjestämiseksi. Lastentarhanopettaja ja / tai erityislastentarhanopettaja vastaa lapsiryhmässä tarvittavan tuen suunnittelusta, toteutuksesta sekä arvioinnista yhteistyössä kasvattajatiimin kanssa. Päiväkodin johtaja ja tarvittaessa konsultoiva erityislastentarhanopettaja tukevat tässä tehtävässä. Lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja vastaavat kehityksen ja oppimisen tuen valikon käytöstä lapsiryhmässä. He laativat lapsen yksilölliset suunnitelmat sekä pedagogiset asiakirjat. Lastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja kutsuu koolle monialaisen yhteistyökokouksen ja sopivat päiväkodin johtajan sekä kelton kanssa osallistumisesta kokoukseen. Lastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja huolehtii riittävästä tiedottamisesta huoltajille lapsen tuen järjestelyihin ja toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Lapsen tuen tarpeen muuttuessa lastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja varmistaa tiedonsiirron konsultoivalle erityislastentarhanopettajalle, joka vie asian tiedoksi alueelliseen kehityksen ja oppimisen tuen työryhmään. 6. YKSITYISEN VARHAISKASVATUKSEN KEHITYKSEN JA OPPI- MISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN Yksityisessä varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukea järjestetään Vantaan varhaiskasvatussuunnitelman (2017) ja Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman (2016) mukaisesti. Tähän lukuun on täsmennetty Vantaan varhaiskasvatuksen kehityksen oppimisen tuen linjauksia niiltä osin, kun linjaukset koskevat yksityistä varhaiskasvatusta. Vantaan varhaiskasvatuksessa on laadittu toimenpideohjelma vuosille Toimenpideohjelma sisältää kehityksen ja oppimisen tuen järjestelyt yksityisessä varhaiskasvatuksessa. 6.1 Tuen järjestämisen periaatteet yksityisessä varhaiskasvatuksessa Kehityksen ja oppimisen tuen linjausten luvuissa 2.1 ja 3.5 mainittuja tuen toteuttamisen periaatteita ja pedagogista tuen muotoja noudatetaan myös yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kehityksen ja oppimisen tuen valikkoa hyödynnetään toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittämisessä ja arvioinnissa. Pedagogisia tuen muotoja ovat mm. pienryhmätoiminta, ennakointi, toiminnan strukturointi, lapsen sensitiivinen ja kannustava ohjaus ja puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot. Erityistä huomiota kiinnitetään vertais- ja ystävyyssuhteiden luomiseen, joukkoon kuulumiseen sekä osallisuuteen ja onnistumisen kokemuksiin. Myös muut pedagogiset tukitoimet ovat mahdollisia. Pedagogisia tukitoimia käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentäen. 25

26 Yksityisessä varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä neuvolan, lastensuojelun sekä muiden terveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden kesken. Tiedonsiirtoon ja yhteistyöhön liittyvät lupa-asiat sovitaan aina huoltajien kanssa. Yhteistyö edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä vastuullista aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Henkilöstön on tunnettava yhteistyökumppaneiden antamat palvelut sekä osattava ohjata lapsi ja perhe tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Yhteistyössä huomioidaan lasten ja perheiden yksilölliset tarpeet. Lapsen tilannetta tarkastellaan ja arvioidaan kokonaisvaltaisesti yhteistyössä huoltajien ja yksityisen palveluntuottajan kanssa. Mikäli pedagogiset tukitoimet eivät ole olleet riittäviä, voi konsultoiva erityislastentarhanopettaja suositella tehostun tuen suunnitelman laatimista osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tarkoituksenmukaiset tuen järjestelyt sekä varhaiskasvatuspaikka arvioidaan lapsen edun mukaisesti. Yksityiset palveluntuottajat voivat tarvittaessa hyödyntää konsultoivan erityislastentarhanopettajan palveluita alle kouluikäisten lasten asioissa. Yhteydenotto keltoon tapahtuu huoltajien luvalla sekä päiväkodin johtajan kautta. Palvelut ovat pääsääntöisesti puhelimen ja sähköpostin välityksellä tapahtuvaa konsultointia ja ohjausta. Kelton ohjaus kohdistuu pääsääntöisesti toimintakulttuurin, toimintatapojen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Lisäksi keltolta saa lisätietoa kuntatasoisista lapsi- ja perhepalveluista sekä niiden piiriin ohjautumisesta. Esiopetuksen aikana yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat oikeutettuja perusopetuslain edellyttämiin palveluihin kaupungin linjausten mukaisesti. Lisätietoa löytyy Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelmasta (2016). Kuvio 8: Kelton siltaava palvelu lapsi- ja perhepalveluihin. 26

27 Yksityiset palveluntuottajat voivat hankkia myös itse tarvitsemiaan erityisopettajan palveluja. Lisäksi palveluntuottajat huolehtivat henkilöstön ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksista liittyen tuen järjestelyihin. Yksityisen varhaiskasvatuksen henkilöstöä voidaan kutsua kunnan järjestämiin koulutuksiin. 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Seuraavaan kappaleeseen on koottu kehityksen ja oppimisen tuen toimenpideohjelman (liite 1) tärkeimmät nostot vuosille Toimenpideohjelma on konkretisoitu kehityksen ja oppimisen tuen linjausten kehittämisohjelmaan vuosille (liite 2). Suurin osa asioista on pidempää työstämistä edellyttäviä toimenpiteitä. Kehityksen ja oppimisen tuen kehittämisohjelma tarkentuu kunkin asiakokonaisuuden osalta niiden työstämisen yhteydessä. Kehityksen ja oppimisen tuen linjauksien ja valikon jalkauttaminen käynnistyy keväällä 2018 ja sitä jatketaan tarpeen mukaan. Alueellisten kehityksen ja oppimisen tuen (AKOT) työryhmien toimintatavat yhdenmukaistetaan lukien. Yhteiset asiakirjat otetaan käyttöön ja huolehditaan yhdenmukaisen osallistujarakenteen käyttöön ottamisesta. Yleisen tuen vaikuttavuutta vahvistetaan edelleen. Työvälineenä hyödynnetään kehityksen ja oppimisen tuen valikkoa. Linjausten, valikon ja koulutusten avulla yleinen tuki ja pedagogiset tukitoimet tehdään tutuiksi kaikille. Kehityksen ja oppimisen tuen valikkoa käytetään aktiivisesti kaiken pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstön johtamis- ja tukirakenteet otetaan käyttöön lähtien. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien tehtävänkuvaa kehitetään toimenpideohjelman ja linjausten mukaisesti. Päiväkodin johtajien ja konsultoivien erityislastentarhanopettajien työparityöskentelyä vahvistetaan edelleen ja luodaan sille toimivat rakenteet jokaiseen toimintayksikköön alkaen. Kustannustietoisuutta vahvistetaan siten, että kaikilla toimijoilla tulee olla yhteinen käsitys kustannusten vaikutuksesta tuen järjestämiseen. Rakenteellisten tukitoimikustannusten avulla voidaan vertailla, miten lähes samoin kustannuksin voidaan saada enemmän pedagogista vaikuttavuutta. Vaihtoehtoisia kehityksen ja oppimisen tuen tuottamistapoja arvioidaan säännöllisesti. Kehityksen ja oppimisen tukeen suunnatut taloudelliset resurssit käytetään mahdollisimman laadukkaasti lapsen etu huomioiden. Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamis- ja koulutustasoa nostetaan toimenpideohjelman mukaisesti. Henkilöstön koulutustason nosto vahvistaa henkilöstön osaamistasoa ja siten lasten tuen toteuttamista. Uusien ja lisättävien rakenteellisten tukitoimien valmistelua ja käyttöönottoa kehitetään. Kevään rekrytointiaikataulua aikaistetaan. Osa ostetusta avustajaresurssista muutetaan suunnitelmallisesti resurssierityislastentarhanopettaja-, taidepedagogi- ja kehityksen ja oppimisen tuen lastenhoitajaresurssiksi. Vapautuvia avustajavakansseja muutetaan kehityksen ja oppimisen tuen lastenhoitajan tehtäviksi. Vähitellen kaikilla vakituisilla avustajilla on lähihoitajan koulutus. Hoito- ja kasvatushenkilöstön osaamisesta huolehditaan muun muassa 27

28 konsultaatioiden, vertaistapaamisten ja koulutuksen avulla. Muutokset tehdään kustannusneutraalisti vähentämällä Seure Henkilöstöpalveluiden avustajaostoja. Yleisen tuen seurantaa jatketaan. Pedagogisille ja rakenteellisille tukitoimille määritellään tavoitetasot. Tavoite yleisen pedagogisen tuen kattavuudelle on 20% vuoteen 2020 mennessä. Erilaisten rakenteellisten tukitoimien piirissä on edelleen 80% tukea tarvitsevista lapsista. Tukitoimien kattavuutta seurataan ja arvioidaan sekä tarvittaessa tasataan resursseja tulosyksiköiden kesken. Tavoitteena on toteuttaa kehityksen ja oppimisen tuki inklusiivisesti, mahdollisimman laajasti lähipalveluna. Moniammatillisen yhteistyön vahvistamista jatketaan varhaiskasvatuksen ja eri toimijoiden välillä maakuntauudistuksen tuomat muutokset huomioiden. Osallisena perheen elämässä toimintamallin käyttöä jatketaan. Monialaisen yhteistyöneuvottelun asialista/muistiopohja on käytössä oleva työväline. Asialistaa/muistiopohjaa käytetään, kun vähintään kaksi toimijatahoa on mukana neuvottelussa perheen kanssa. Tavoitteena on, että lapselle eri tahoilla tehtävien suunnitelmien yhteensovittaminen toteutuu säännöllisesti. Varhaiskasvatuksessa on toimintayksiköitä, joihin on keskittynyt erityisosaamista, esimerkiksi monivammaisten lasten tukemiseen. Tätä osaamista tehdään näkyvämmäksi ja näiden yksiköiden asiantuntijuutta hyödynnetään kaupunkitasoisina osaamisenjakamisen keskuksina. Palvelunohjauksen kehittämisessä huomioidaan kehityksen ja oppimisen tuen näkökulma. Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatukseen oikeutetun lapsen vanhemmille tai muille huoltajille neuvontaa ja ohjausta heidän käytettävissään olevista varhaiskasvatuspalveluista. Ohjauksessa on selvitettävä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot ja tarjolla olevat vaihtoehdot sekä muut seikat, joilla on vaikutusta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa keväällä 2018 työryhmän selvittämään kysymyksiä tukea tarvitsevien lasten palveluiden turvaamisesta julkisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi odotetaan varhaiskasvatuslain kolmannen vaiheen valmistumista, jolloin tullaan määrittelemään tarkemmin kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisestä myös yksityisessä palvelutuotannossa. Vantaalla kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä yksityisessä varhaiskasvatuksessa seurataan linjausten mukaisesti. 28

29 LIITTEET Liite 1. Kehityksen ja oppimisen tuen tilastot Tässä liitteessä tarkastellaan kehityksen ja oppimisen tuen lasten osuutta kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa sekä tukitoimien jakautumista ja kustannuksia. Kehityksen ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten osuus kaikista varhaiskasvatusikäisistä lapsista on viimeisen kolmen vuoden aikana pysynyt lähes ennallaan. Rakenteellisten tukitoimien piirissä olevien lasten osuus on vähentynyt 7,7%:sta 7,0%:iin viimeisen kolmen vuoden aikana. Lapsimäärään ja osuuteen sisältyvät varhaiskasvatuksen järjestämän esiopetuksen lapset. Vantaalla lasten tarvitsema tuki pyritään järjestämään inklusiivisesti hänen omassa varhaiskasvatuspaikassaan (kuvio 9). 71% tukea tarvitsevista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen lähipäiväkodin tavanomaisessa lapsiryhmässä. Kuvio 9. Lasten jakautuminen ryhmiin, syyskuu Alla olevassa kuviossa tarkastellaan kehityksen ja oppimisen tuen piirissä olevien lasten määrää Vantaalla vuosina Kuviossa esitetään lasten sijoittuminen erilaisten rakenteellisten tukitoimien alle. Pedagogisen tuen piirissä olevien lasten määrä on kasvanut tasaisesti. Muun rakenteellisen tuen piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt. Tämä johtuu pääasiallisesti ulkopuolisen avustajaresurssin (Seure) oston vähentymisestä. 29

30 Kuvio 10. Kehityksen ja oppimisen tuen piirissä olevien lasten määrä Vantaalla vuosina Seuraavassa kuviossa tarkastellaan lasten osuutta eri tukitoimissa. Kuviosta voidaan todeta, että Vantaalla toteutetaan monipuolista tukea. Kehityksen ja oppimisen tuen lastenhoitajan tehtävä vakinaistettiin vuonna Vastaavasti taidepedagogien tehtävä vakinaistettiin vuonna 2016 kaksivuotisen hankkeen tutkimustulosten pohjalta. Edelleen merkittävä osa lasten tuesta toteutetaan avustajaresurssilla. Kuvio 11. Lasten osuus eri tukitoimissa, syyskuu Rakenteellisten tukitoimien kustannukset sisältyvät varhaiskasvatuksen eri hoitomuotojen kokonaiskustannuksiin. Kustannusten arvioinnissa käytetään kustannuslaskentaa, jossa pohjana ovat 3-6-vuotiaan lapsen kokoaikaisen varhaiskasvatuksen laskennalliset vuosikustannukset. Laskennassa tukitoimien tuomat lisäkustannukset kohdennetaan niitä saaville lapsille. Kuviossa 12 on eriteltynä lapsikohtaiset vuosikustannukset ilman tukitoimia sekä eri tukitoimien kanssa. 30

31 Kuvio 12. Tukitoimien kustannukset 2017 Taulukkoon 2 on kuvattu kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstömäärien muutokset toimenpideohjelman mukaisesti. Kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstörakenteen muutoksella pyritään pedagogiikan vahvistamiseen. Taulukko 2. Kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstömäärien muutokset

32 Liite 2. Toimenpideohjelma vuosille Kehityksen ja oppimisen tuen toimenpideohjelma Nro Kehityksen ja oppimisen tuen linjaukset Toimenpiteet Aikataulu Vastuuhenkilöt 1 Kehityksen ja oppimisen tuen linjausten päivitys 1. Linjaustyöryhmän perustaminen (moniammatillinen) 2. Webropol-kyselyiden hyödyntäminen alkaen Kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodin johtaja, kelto, relto, elto, lto, yksityisen päiväkodin johtaja, asiantuntija 2 Kehityksen ja oppimisen tuen valikon päivitys 1. Linjaustyöryhmän kokoon kutsumat työpajat 2. Webropol- kyselyiden hyödyntäminen syksy Kehittämispäällikkö, asiantuntija, linjaustyöryhmä 3 4 Kehityksen ja oppimisen tuen linjausten ja valikon jalkauttaminen Alueellisten kehityksen ja oppimisen tuen (AKOT) - työryhmien yhdenmukaiset toimintatavat 1. Koulutukset 2. Johtamisen rakenteissa perehdytys ja tietoisuuden varmistaminen (tulosyksikkö, toimintayksikön pedagogiset rakenteet) 1.Yhteisten asiakirjojen käyttöön ottaminen (asialista, muistio, koontipohja) ja niiden säilytys 2. Yhdenmukaisen osallistujarakenteen käyttöön ottaminen ja jäsenten vaihtuvuudesta sopiminen (varhaiskasvatuspäällikkö, keltot, pkj) Asiantuntija, keltot, päiväkodin johtaja Varhaiskasvatuspäälliköt 2. Varhaiskasvatuspäällikkö, asiantuntija ja keltoedustus 5 Kehityksen ja oppimisen tuen lomakkeiden päivitys (lapsen vasu, tehostetun tuen suunnitelma, kuvaus lapsesta varhaiskasvatuksessa, lapsiryhmän toimintasuunnitelma) 6 Kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstön (tp, elto, relto, kelto, kot-lh) työskentelyn johtamis- ja tukirakenteet Lomakkeiden päivitys on sisältynyt Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmaprosessiin 1. Ehdotus yhteisistä rakenteista sisältyy Kotarviointiprosessiin 2.Rakenteiden käyttöön ottamisen valmistelu ja niiden sisällön yhteinen kehittäminen ja yhteisen materiaalin valmistaminen esim. perehdytykseen Kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodin johtaja, kelto, elto, lto, asiantuntija Kehittämispäällikkö, asiantuntija ja linjaustyöryhmä 7 Johtajan ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan työparityöskentelyn pedagoginen rakenne 1. Yhteisen perusmallin laatiminen linjaustyöryhmän yhteydessä 2.Työparityöskentelyn tukeminen ja vahvistaminen tulosyksikön johtamisrakenteessa Asiantuntija, kehittämispäällikkö, keltot, päiväkodinjohtajat 2.Varhaiskasvatuspäälliköt, päiväkotien johtajat, keltot 8 Kehityksen ja oppimisen tuen pedagogisen kehittämisen rakenteet ja kokousasialistat päiväkodissa Kehityksen ja oppimisen tuen rakenteiden käyttöönoton käynnistäminen osana toimintayksikön pedagogisia rakenteita. Rakenteiden kalenteroiminen niissä toimintyksiköissä, joissa niitä ei vielä ole. (Toimenpide sisältyy Lastentarhanopettajan pedagogisen roolin selkeyttämistoimenpideohjelmaan 2017) Varhaiskasvatuspäälliköt, päiväkotien johtajat, 9 Uusien ja lisättävien rakenteellisten tukitoimien käyttöön ottamisen valmistelu, perehdytys ja käyttöönotto 1. Tukitoimiin liittyvien reunaehtojen ja tavoitteiden määrittely ja niiden käyttöön ottamisen prosessien valmistelu 2.Uusiin tukitoimien käyttöön ottamisen perehdytys (tehtävien painopisteet /tehtävänkuvat) Kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuspäälliköt, päiväkodin johtajat, keltot, asiantuntija 10 Kehityksen ja oppimisen tuen järjestäminen yksityisessä varhaiskasvatuksessa Selvitetään kehityksen ja oppimisen tuen järjestäminen ja mahdolliset rakenteelliset tukitoimet tai palvelusetilin käyttöönotto yksityisessä varhaiskasvatuksessa Kehittämispäällikkö, Kati Timo, asiantuntijat 32

33 Liite 3. Kehityksen ja oppimisen tuen linjausten kehittämisohjelma TOIMENPIDE AIKATAULU VASTUUHENKILÖ(T) Kehityksen ja oppimisen tuen linjaukset varhaiskasvatuksen johtoryhmään OPLA Varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuksen asiantuntija Varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuksen asiantuntija Linjausten jalkauttaminen Kehityksen ja oppimisen tuen kehittämispäivä Henkilöstön koulutustilaisuudet Alueelliset infot (jatkuva rakenne) / /2018 Varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö (kehityksen ja oppimisen tuki), varhaiskasvatuksen asiantuntija, työryhmän jäsenet Varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuksen asiantuntija Keltot, kiekut Valikon käytön työpajat Alueelliset kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstön vertaistapaamiset (relto, tp, kot-lh, av) Varhaiskasvatuksen asiantuntija, keltot Varhaiskasvatuspäälliköt, keltot

34 Yksityisen varhaiskasvatuksen tuottajat Yksityisten palveluntuottajien tapaamiset syksy 2018 Varhaiskasvatuspäällikkö (yksityinen varhaiskasvatus), varhaiskasvatuksen asiantuntija Kutsuttuna koulutustilaisuuksiin 06/2018 sekä valikon käytön työpajoihin Varhaiskasvatuksen asiantuntija Toimintayksikön pedagogiset rakenteet jatkuva rakenne Päiväkodin johtaja, kelto Uusien ja lisättävien rakenteellisten tukitoimien käyttöön ottamisen valmistelu, perehdytys ja käyttöönotto Resurssierityislastentarhanopettajien rekrytointi ja asteittainen lisääminen Varhaiskasvatuspäälliköt, päiväkodin johtajat Kehityksen ja oppimisen tuen lastenhoitajien rekrytointi ja asteittainen lisääminen Varhaiskasvatuspäälliköt, päiväkodin johtajat Taidepedagogien rekrytointi ja asteittainen lisääminen Varhaiskasvatuspäälliköt, päiväkodin johtajat Kehityksen ja oppimisen tuen järjestäminen yksityisessä varhaiskasvatuksessa Kehityksen ja oppimisen tuen järjestäminen ja seuranta yksityisessä varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö (yksityinen varhaiskasvatus), varhaiskasvatuksen asiantuntija Kehityksen ja oppimisen tukeen liittyvä koulutus ja kehittäminen 34

35 Henkilöstön tarpeet ja strategian huomioiva kehityksen ja oppimisen tuen kaupunkitasoinen koulutustarjonta Osaamisen kehittämisen suunnitelma ja ohjelma Varhaiskasvatuksen tukipalvelut Monialaisen yhteistyön vahvistaminen Monialaisen yhteistyön rakenteiden kehittäminen maakuntauudistuksen myötä Kehityksen ja oppimisen tuen linjausten arviointi Varhaiskasvatuksen johtoryhmä, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, varhaiskasvatuksen asiantuntija Kehityksen ja oppimisen tuen linjausten väliarviointi 2021 Varhaiskasvatuksen johtoryhmä, Tulosalueen kehityksen ja oppimisen tuen työryhmä Varhaiskasvatuslain 3. vaihe: mahdollisten muutosten valmistelu, toimeenpano sekä linjausten päivittäminen Lain tultua voimaan Varhaiskasvatuksen johtoryhmä, varhaiskasvatuksen asiantuntija 35

36 Liite 4. Kehityksen ja oppimisen tuen valikko

37 37

38 38

39 39

40 40

41 41

42 42

43 43

44