Luovutustappioiden käyttöaikaan pidennys. Avoimia rajapintoja kehittämässä. Taloushallinnon ulkoistaminen. Havaintoja 40-vuoden varrelta. s. 8. s.

Transkriptio

1 Luovutustappioiden käyttöaikaan pidennys s. 8 Avoimia rajapintoja kehittämässä Taloushallinnon ulkoistaminen Havaintoja 40-vuoden varrelta s. 6 s. 4 s. 9

2 AJANKOHTAISKATSAUS Jälleen kohti finanssikriisiä? Vuoden 2008 finanssikriisistä on kulunut vain runsaat kolme vuotta ja jälleen ollaan ajautumassa samaan tilanteeseen ja samoista syistä. Syillä on yksi yhteinen nimittäjä holtittomuus. Vuoden 2008 kriisi alkoi amerikkalaisten ahneesta ja holtittomasta elämänmenosta. Tällä kertaa holtittomuus ilmenee ylivelkaantumisena, joka ei ole yritysten, vaan valtioiden ongelma ja ennen muuta myös ylivelkaantumista rahoittaneiden rahalaitosten ongelma. Jo nyt on havaittavissa muutosta pankkien käyttäytymisessä. Pankit eivät luota toisiinsa, mistä seurauksena saattaa olla luottokriisi. Tämä tilanne johtaisi myös yritykset ongelmiin. Investointien rahoitus vaikeutuisi, mikä johtaisi investointien vähenemiseen ja työttömyyden lisääntymiseen. Ylivelkaantumistilanteesta ulospääsy edellyttää menojen saneerausta leikkauksia ja verotuksen kiristymistä. Tämä koskee nyt myös Suomea, joka velkaantuu miljardin euron vuosivauhtia. Kun valtion budjetti on noin 50 miljardia euroa, merkitsee edellä todettu sitä, että valtio maksaa menoistaan 20 % lainalla. Vaikka rahalla ei ole korvamerkkiä, tarkoittaa mainitun suuruinen velkaantuminen esimerkiksi sitä, että koko Kelan toiminta kaikkine, jokaista kansalaista koskevine erilaisine etuuksineen, rahoitetaan velalla. Saneeraustoimilla niin välttämättömiä kuin ne ovatkin on hyvin moniulotteiset yhteiskunnalliset seuraukset. Eräs seurauksista on moraalin lasku. Tämä puolestaan johtaa helposti erilaisten väärinkäytösten lisääntymiseen ja esimerkiksi harmaan talouden kasvuun. Leikkaukset ja muut saneeraustoimet johtavat myös taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymiseen. Saneerauksista kärsivät aina eniten ne, joiden taloudellinen tilanne on heikko. Kriisit ovat seurausta vääristä päätöksistä tai päättämättömyydestä. Tulisi aina muistaa eräässä laulussa esitetty totuus: Tarttes aina ajatella ensteks. Yrjö Tuokko kanslianeuvos 2 TUOKKOnen 3/11

3 AJANKOHTAISTA Yrjö Tuokolle ansiomitali ja jatkoa listauskomitean jäsenyteen Sotaveteraaniliiton ansiomitali Suomen Sotaveteraaniliiton hallitus on kokouksessaan myöntänyt kanslianeuvos Yrjö Tuokolle Sotaveteraaniliiton ansiomitalin sotaveteraanityön päämäärien hyväksi ansiokkaasti ja merkittävästi tehdystä työstä. Listauskomitean jäsenyys NASDAQ OMX Helsinki Ltd on valinnut uudelleen kanslianeuvos Yrjö Tuokon listauskomitean jäseneksi neljännelle kaudelle, joka päättyy Listauskomitea käsittelee pörssiin hyväksyttävät yhtiöt ja listojen väliset siirrot kuten myös listoilta poistamiset. Yrjö Tuokko on ollut listauskomitean jäsen vuodesta Tuokko Tilintarkastus Oy:n nimityksiä JHTT, HTM Mikko Helkiö on nimitetty julkishallinnon palveluista ja tarkastuksista vastaavaksi johtajaksi KHT Ismo Kuutti on nimitetty liiketoimintayrityksille tarjottavien sisäisten tarkastusten palveluiden johtajaksi KTM Ilkka Eräranta on nimitetty tilintarkastusassistentiksi Ekonomi Kirsi Sova on nimitetty sisäiseksi tarkastajaksi KTM Tiina Taimisalo on nimitetty tilintarkastusassistentiksi Tradenomi Susanne Kilpi on nimitetty tilintarkastusassistentiksi TUOKKOnen 3/11 3

4 TALOUSHALLINTO Taloushallinnon ulkoistaminen Ismo Kuutti KHT, KTM, MBA, KLT Tuokko Tilintarkastus Oy Yrityksen tai organisaation koko, toimiala, organisaatiorakenne, yrityskulttuuri, johtamistapa, historia, suhtautuminen tietotekniikkaan ja taloudellinen tilanne vaikuttavat siihen, miten taloushallinto on järjestetty ja minkälainen rooli taloushallinnolla on yrityksen toiminnassa. Taloushallinnon ulkoistaminen voi olla harkinnanarvoinen vaihtoehto taloushallintoa organisoitaessa. Tässä kirjoituksessa käsitellään taloushallinnon ulkoistukseen liittyviä näkökohtia yleisellä tasolla. Taloushallinnon käsite Pienessä organisaatiossa ja suppeimmillaan oma taloushallinto koostuu maksuliikenteen ja kirjanpidon hoitamisesta. Laajimmillaan taloushallinto integroituu esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän kautta organisaation kaikkiin toimintoihin osana toimintoprosesseja. Taloushallinnon tehtäväksi yleisesti luetaan osallistuminen organisaation talouden hoitamiseen, taloutta kuvaavien raporttien tuottaminen johdolle ja muille sidosryhmille sekä johdon muu avustaminen ja taloushallinnon näkökulman mukaan tuominen organisaation johtamiseen. Toimintaympäristön muutokset ovat aiheuttaneet sen, että talousjohdon ja taloushallinnon tehtäviin ovat suurissa organisaatioissa tulleet mukaan strategian toteutumisen valvonta, strategisen analyysit sekä liiketoimintariskien hallintaan liittyvät tehtävät. Taloushallinnon ulkoistaminen vaihtoehtona Taloushallinnon ulkoistamista tarjoavat palveluntuottajat tuovat esille sen, että toimintoja ulkoistavalle organisaatiolle vapautuu aikaa ydintoimintojen hoitamiseen. Nykyisin ulkoistusta tehdään taloushallinnon lisäksi muun muassa myynti- ja asiakaspalvelu- sekä tuotantotoimintojen osalta. Taloushallinnon ulkoistamista harkitaan tyypillisesti seuraavanlaisissa tilanteissa: Toimintaa aloitettaessa ei ole aikaa ja osaamista taloushallinnon hoitamiseksi omin resurssein. Palkanlaskennan todetaan edellyttävän varahenkilöjärjestelyä ja osaamisen ylläpitoa, eikä näitä ole kustannustehokasta järjestää omassa organisaatiossa. Toiminnan kasvaessa ja kehittyessä tulee tarpeelliseksi kasvattaa taloushallinto-organisaatiota ja hankkia uusia ohjelmia taloushallinnon hoitamiseksi; ulkoistaminen nähdään joustavana ja edullisena vaihtoehtona investoinneille henkilöresursseihin sekä aineellisiin ja aineettomiin tase-eriin. Henkilövaihtuvuus, henkilökemiaongelmat tai investointitarpeet uusiin taloushallintojärjestelmiin ja -ohjelmiin aiheuttavat ongelmia omin resurssein hoidettavan taloushallinnon jatkamiselle, johdon aikaa menee liikaa taloushallinnon pyörittämiseen. Strategisena valintana halutaan keskittyä ydinliiketoimintaan. Taloushallinnon osa-alueen tai koko taloushallinnon ulkoistamisen ainoa lähtökohta, motiivi ja tavoite ei saa olla ongelmien ulkoistaminen. Ulkoistamalla voi päästä eroon joistakin ongelmista, mutta on syytä etukäteen suunnitella ulkoistuksen aiheuttamat siirtymävaiheen järjestelyt, omiin prosesseihin (muun muassa ostolaskujen kierto) ja organisaatioon tarvittavat muutokset sekä ulkoistuskumppanin toiminnan valvontatarpeet. Ulkoistuspäätöksen on oltava luonteva osa yrityksen tai organisaation strategisia valintoja. Ulkoistuskumppanin valinta Suurimmat taloushallinnon ulkoistuspalveluja tarjoavat yritykset haluavat kartoittaa mahdollisen asiakkaan toimintaa jo ennen tarjouksen antamista. Tämä mahdollistaa tarjousta laadittaessa realistisen kuvan muodostamisen ulkoistuksen käynnistykseen liittyvistä haasteista ja työmäärästä, asiakasyrityksen resurssien määrästä ja laadusta sekä tietojärjestelmäympäristöstä ja auttaa arvioimaan ulkoistuspalvelun tuottamiseen tarvittavia resursseja ja kustannuksia. Tarjouksia 4 TUOKKOnen 3/11

5 TALOUSHALLINTO Taloushallinnon kehittyminen strategiaa tukevaksi tukitoiminnoksi asettaa sisäiselle laskennalle uusia vaatimuksia. Taloushallinnon ulkoistuspalvelun tuottajat visioivat mielellään tilanteen sellaiseksi, että asiakasyrityksen palkkalistoilla on vain yksi henkilö, taloushallinnon vastuuhenkilö. Kaikki raportointi tulisi palveluntuottajalta. Sisäisen laskennan ulkoistaminen edellyttää avointa ja runsasta kommunikointia asiakasyrityksen ja palveluntuottajan välillä. Suunnittelu-, ennusteja analysointiraporttien tuottaminen edellyttää ymmärrystä liiketoiminnasta, jota raporteilla kuvataan. Ulkoisessa laskennassa noudatettava IFRS raportointi johtaa samankaltaiseen tilanteeseen: palveluntuottajan on tunnettava asiakasyrityksen liiketoiminta erittäin hyvin ja vastuunjako tiedonkeruussa esimerkiksi rahoitusriskejä kuvaavien tilinpäätöksen liitetietojen tuottamiseen liittyen on sovittava selkeästi ennen tilinpäätöksen laatimishetkeä. Kuvassa Ismo Kuutti vertailtaessa on tärkeää saattaa ne samalle viivalle, yhteismitallisiksi. Palvelun hintoja ei kannata verrata varmistamatta tarkasti sitä, mitä hintaan kuuluu ja mitkä palvelut ovat erikseen veloitettavia. Ellei tarjouksista riittävän tarkasti käy esille, on lisätietoja pyytämällä selvitettävä muun muassa se, minkälainen varahenkilöjärjestely, henkilövaihtuvuus ja erikoisalueiden osaamisresurssitilanne tarjouksen jättäneillä palveluntuottajilla on. Erikoisalueita voivat olla esimerkiksi toimialaan liittyvä viranomaisraportointi tai IFRS-raportointi. Eräs suurimpia palvelun laatua heikentäviä tekijöitä taloushallinnon ulkoistuspalveluissa ovat henkilövaihdokset palveluntuottajalla. Jos palveluntuottajan henkilöstöpolitiikka aiheuttaa huonoa ilmapiiriä ja suurta vaihtuvuutta, ei palvelun laatu kovin helposti säily korkealla tasolla. Vaikka taloushallinnon ulkoistuspalvelun tuottajat panostavat yhdenmukaisiin toimintaprosesseihin, toimintokuvauksiin, sisäiseen koulutukseen ja sisäiseen laadunvalvontaan, palvelun laatu on useimmiten hyvin henkilösidonnaista. Jos itse hoidettu taloushallinto on ajautunut vaikeuksiin, täytyy varmistaa, ettei palveluntuottajalla ole omassa organisaatiossaan samankaltaisia ongelmia. Tarjouksia vertailtaessa olisi syytä selvittää sellainenkin asia, joutuuko ensimmäinen kehitystyön tuloksia käyttävä asiakas maksamaan koko kehitystyön (esim. ohjelman räätälöinti), vaikka siitä hyötyisivät myöhemmin lukuisat muutkin palveluntuottajan asiakasyritykset. Sisäinen laskenta ulkoistettuna palveluna Ulkoistuskumppanin toiminnan valvonta Säännölliset tapaamiset ulkoistuskumppanin kanssa ongelmien selvittämiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi ovat ehdoton välttämättömyys. Omassa organisaatiossa on nimettävä henkilö, jonka vastuulla on yhteistyön toimivuus ulkoistuskumppanin kanssa. Ismo Kuutti (KHT, KTM, MBA, KLT) t yöskentelee Tuokko T ilintarkastus Oy:ssä tilintarkastuk seen, sisäiseen v a l v o n t a a n, t a l o u s t o i m i n t o j e n organisointiin sekä konsernilaskentaan j a I F R S r a p o r t o i n t i i n l i i t t y v i s s ä tehtävissä. Hän on osallistunut useisiin taloushallinnon ulkoistusprojekteihin sekä asiakasyrityksen neuvonantajana et tä ulkoistuspalveluja tuot tavissa yrityksissä. TUOKKOnen 3/11 5

6 TUOKKO VIERAILEE Avoimia rajapintoja kehittämässä Haastattelimme syksyn lehteemme PlanMill Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja Thomas Hoodia. PlanMill Oy on vuonna 2001 perustettu yhtiö. Thomas Hood on tätä ennen toiminut pitkään IT-, kemian- ja muovialalla. PlanMill toimittaa kaiken kokoisille yrityksille internetpohjaisia ohjelmistoratkaisuja yrityksen toiminnan ohjaamiseen ja asiakkuuksien hallintaan. Yritys toimii myös kansainvälisillä markkinoilla. Mistä liikeidea sai alkunsa? Liikeidea kypsyi pikkuhiljaa luvulla mm. omien kokemusten ja asiakastarpeiden myötä. Siihen aikaan ei ollut tarjolla ketteriä ja kustannustehokkaita asiakkuuksien hallinnan ja toiminnanohjauksen ohjelmistoratkaisuja asiantuntija-, palvelu- ja projektiliiketoimintaa harjoittaville yrityksille. Näimme merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia kyseisellä alueella aina ulkomaita myöden ja niin sopivan tilaisuuden tullen PlanMill Oy perustettiin lokakuussa Siitä lähtien olemme keskittyneet kehittämään asiakkaidemme liiketoiminnan tueksi edistyneitä ohjelmistoratkaisuja. Yhtiö on perustettu kymmenen vuotta sitten. Onko teknologian kehittyminen vaikuttanut Yhtiön ohjelmistoratkaisuihin ja mitä muutostarpeita teknologian kehittyminen tuo tulevaisuudessa näihin ohjelmistoihin? Teknologion kehitys on vaikuttanut merkittävästi PlanMillin ohjelmistoratkaisuihin viimeisen 10-vuoden aikana. Aikaisemmat integroimattomat client/ server ja MS Excel pohjaiset ratkaisut on korvatattu integroiduilla selainpohjaisilla ratkaisuilla, joita voidaan käyttää Internetin kautta ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi teknologioihin liittyvä murros on muuttanut koko ohjelmistoteollisuuden luonnetta pysyvästi. Esimerkiksi perinteinen ohjelmistokauppa häviää ja korvautuu uudella palvelukeskeisemmällä mallilla. Uuden mallin myötä ohjelmistojen käyttöoikeuksia ei enää osteta, vaan ne vuokrataan sen mukaan, mikä on asiakkaan kulloinenkin tarve. Uskomme, että tulevaisuudessa uusien teknologioiden kehitys tulee jatkumaan entistä voimakkaampana. Kehityksen myötä loppukäyttäjälle tulee tarjolle lukuisia uusia päätelaitteita, kuten kosketusnäyttöpuhelin ja tablettitietokone (esim. ipad). Avoimien rajapintojen myötä ohjelmistoratkaisuja voidaan liittää toisiinsa entistäkin ketterämmin ja siten luoda mm. kokonaan uusia palvelukokonaisuuksia. Keskeisimmät muutostarpeet liittyvät verkostoituneen liiketoiminnan ja prosessien hallintaan, elämykselliseen käyttökokemukseen, sosiaalisten medioiden (esim. Facebook, LinkedIn, Twitter) alustojen integrointiin, itsepalvelupohjaisten toimintojen lisäämiseen sekä PlanMill alustan avoimen rajapinnan edelleen kehittämiseen. Mitkä ovat Yhtiön tulevaisuuden näkymät ja haasteet? PlanMillin tulevaisuuden näkymät ovat tällä hetkellä erittäin hyvät niin kotimaassa kun ulkomailla. Meillä on runsaasti uusia mahdollisuuksia tuoda markkinoille uusia, entistä innovatiivisempia ohjelmistoratkaisuja. Keskeisimmät haasteet liittyvät siihen, että suutari pysyköön lestissään eikä lähde liiaksi rönsyilemään ydinosaamisensa ulkopuolelle. Miten rentoudutte vapaaaikananne? Rentoudun matkustelemalla perheen kanssa, lukemalla hyvää kirjallisuutta sekä liikkumalla rullaluistellen että hiihtäen. Lisäksi grilliruokien tekeminen hyvässä seurassa on myös hyvin rentouttavaa. 6 TUOKKOnen 3/11

7 Tulevia veromuutoksia VEROTUS Tom Hoffström vero-osaston johtaja Tuokko Tilintarkastus Oy Valtiovarainministeriö on julkaissut ehdotuksen vuoden 2012 veromuutoksiksi. Muutokset ovat pääasiassa melko maltillisia, mutta oikealla verosuunnitellulla veronkiristyksiin voidaan ja kannattaa varautua. Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä muutosehdotuksia, joiden on kaavailtu tulevan voimaan vuoden 2012 alusta lukien. Muutokset edellyttävät eduskunnan hyväksyntää. Yhteisöverokanta 25 prosenttiin Yhteisöverokantaa ehdotetaan alennettavaksi vuoden 2012 alusta 25 prosenttiin nykyisestä 26 prosentista. Pääomatulojen verokantaan progressio Pääomatulojen verokanta nostetaan 30 %:iin nykyisestä 28 %:sta. Pääomatuloveron verokanta muutetaan myös progressiiviseksi siten, että veron taso on 32 % pääomatulojen euroa ylittäviltä osin. Listaamattomista yhtiöistä saadun osingon verovapaa määrä pienenee Listautumattomien yritysten osalta verovapaan osingon raja alenee euroon nykyisestä eurosta. Verovapaan osingon laskentapohjana on jatkossakin 9 %:n tuotto nettovarallisuudelle. Osakasta kohti verovapaan osingon enimmäismäärä saavutetaan siten jatkossa noin euron nettovarallisuudella. Osakaskohtaisen nettovarallisuuden ollessa alle euroa, osinkoverotus ei kiristy. Muutosta sovelletaan osinkoihin, jotka on nostettu tai sen jälkeen. Perintö- ja lahjaverotukseen uusi veroluokka Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusi 16 %:n porras yli euron perinnöille ja lahjoille. Muutosta sovelletaan lahjoihin ja perintöihin, jotka on saatu tai sen jälkeen. Asuntolainan korkovähennysoikeuteen kiristys Asuntolainan korkovähennysoikeutta rajataan siten, että vuonna 2012 vähennyskelpoista on 85 %, vuonna %, ja vuonna % asuntolainan koroista. Nykyisin asuntolainan korot ovat kokonaan vähennyskelpoisia pääomatuloista. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alenee Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä lasketaan 2000 euroon (nykyisin 3000 euroa), korvattava prosenttiosuus on jatkossa 45 % (nykyisin 60 %). Miten varautua muutoksiin? Vaikka muutokset ovat useissa tapauksissa melko pieniä, voidaan huolellisella, riittävän ajoissa tehdyllä verosuunnittelulla saavuttaa huomattavia verosäästöjä, varsinkin pitkällä aikavälillä. Pääomatuloverokantaan tulossa oleva veroprogressioon (32 %:n vero yli euron pääomatulolle) voidaan varautua esimerkiksi hajauttamalla omistusta. Samoin lahjoittamalla omaisuutta tai toteutettaessa yhtiön sukupolvenvaihdos jo vuonna 2011, voidaan säästää sekä lahjaverossa että tulevissa osinkoveroissa. Kotitalousvähennyksen vähennysvuoden ja siten myös vähennyksen suuruuden ratkaisee laskun maksuajankohta. Jokaisen yrittäjän olisi syytä kartoittaa oma tilanteessa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oman veroasiantuntijansa kanssa. TUOKKOnen 3/11 7

8 VEROTUS Luovutustappioiden käyttöaikaan pidennys Tom Hoffström vero-osaston johtaja Tuokko Tilintarkastus Oy Vuoden 2010 alusta tuloverolain mukaan verotettavan verovelvollisen omaisuuden luovutustappion käyttöaikaa on pidennetty. Jatkossa luovutustappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kun luovutusvoittoja syntyy. Aikaisemmin luovutustappion käyttöaika oli lyhyempi eli verovuosi ja kolme seuraavaa vuotta. Tuloverolain mukaan verotetaan yksityishenkilöt, jotka eivät harjoita elinkeinotoimintaa sekä muuta kuin elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat yhtiöt. Yhtiöillä voi olla sekä tuloverolain että elinkeinoverolain mukaan verotettavaa tuloa, joihin molempiin sovelletaan omia verosäännöksiä. Muutoksen soveltaminen Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2010 syntyneisiin luovutustappioihin. Vuonna 2010 vahvistettu luovutustappio voidaan siten vähentää viimeistään vuonna 2015 syntyvistä luovutusvoitoista. Vanhempien vuosien vahvistettujen luovutustappioiden osalta sovelletaan edelleen vanhaa sääntöä (verovuosi ja 3 seuraavaa vuotta). Siten esimerkiksi vuonna 2008 vahvistettu luovutustappio on vähennettävä viimeistään vuoden 2011 luovutusvoitoista. Mikäli vahvistettuja luovutustappioita ei voida vähentää niiden käyttöaikana, jää tappio hyödyntämättä verotuksessa. Muita muutoksia luovutustappion käyttöoikeuteen ei tehty. Siten jatkossakaan vahvistettuja luovutustappioita ei voida vähentää muista tuloista, kuten yksityishenkilön muista pääomatuloista tai tuloverolain mukaan verotettavan yhtiön muusta tulosta. Yhtiö ei voi vähentää tuloverolain mukaan vahvistettuja luovutustappioita myöskään mahdollisesta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Muutos pidentää siten merkittävästi aikaa, jona luovutustappiot voidaan vähentää luovutusvoitoista. Vanhojen vuosien osalta on syytä varmistua, että luovutustappio tulee vähennetyksi vanhan säännön mukaisesti. 8 TUOKKOnen 3/11

9 TILINTARKASTUS ratkaisuissa ja esityksissä saattaa tällöin tarkoitushakuisesti olla kyse pääasiassa oman henkilökohtaisen arvostuksen ja taloudellisen menestyksen kasvattamispyrkimyksistä. Hallituksen tärkein rooli on kyseenalaistaminen! Havaintoja 40-vuoden varrelta Kanslianeuvos Yrjö Tuokko Nelikymmenvuotinen toimintani KHTtilintarkastajana päättyi pari vuotta sitten. Noiden vuosien aikana tulin eläneeksi mukana monissa talouselämäämme koetelluissa muutoksissa kuten myös monissa yritystoimintaa ja yrityksen toimintaympäristöä koskevissa muutoksissa. Taaksepäin katsottuna hämmästyttääkin se, miten vähän on jäljellä asioita ja toimintatapoja, jotka eivät ole muuttuneet. Muutosten johdosta jää pakostakin miettimään, ovatko ne kaikki olleet todella tarpeellisia. Nyt on jo havaittavissa varsin kriittistä keskustelua ja kriittisiä mielipiteitä monia toteutettuja muutoksia kohtaan. Yleistä päätöksentekoa koskeva totuushan on se, että sakki päättää ja sakki peruu. Tuo edellä esitetty on kömpelöhkö aasinsilta niihin yritysmaailman asioihin, joita dynamiikka ei ole paljoakaan muuttanut. Näitä tekijöitä voitaisiin leikillisesti kutsua eräänlaisiksi yrityselämän lainalaisuuksiksi. Ne eivät suinkaan koske kaikkia yrityksiä. Yllättävän usein niihin kuitenkin törmää. Olen seuraavaan kerännyt muutaman esimerkin tämän kaltaisista lainalaisuuksista. Jos yrityksellä numeroiden valossa menee huonosti, todellisuudessa sillä menee paljon huonommin! Tähän on ainakin kaksi syytä, aikaero ja johdon optimismi. Numerot ovat vanhoja jo ilmestyessään ja johdon optimismin ja elämän realismin välinen kuilu on liian suuri. Näiden lisäksi syynä saattaa olla myös tilinpäätöksen joustokohtien ja periaatteiden tavoitehakuinen soveltaminen. Isännätön raha polttaa! Se pitää mahdollisimman pian sijoittaa erilaisiin investointeihin, yritysostoihin tms. toiminnan kannalta ei välttämättömiin kohteisiin, mutta kylläkin kohteisiin, jotka palvelevat ensisijaisesti johdon kasvuhalukkuutta ja -innokkuutta. Yritys on vaarallisimmillaan silloin, kun sillä menee hyvin! Tällöin jalat voivat helposti irrota maasta ja yritykseen ladataan sen kantokykyyn verrattuna ylisuuria riskejä. Päätöksenteko saattaa myös olla holtitonta. Johto myöntää toteutuneet tappiot vasta, kun kaikki selitykset on käytetty. Yritysjohdon vaarallisin tauti on suuruudenhulluus! Tauti on pahimmillaan silloin, kun se esiintyy yhdessä ahneuden kanssa. Johdon Tämä pätee kaikissa tilanteissa. Totta on usein myös se, että mitä suuremmista luvuista puhutaan, sitä herkemmin päätös hallituksessa saattaa perustua mutu-tuntumaan ja hyvään uskoon. Muutaman kymmenen, jopa sadantuhannen investoinnin sisältö ja merkitys on helposti miellettävissä, mutta muutaman sadan miljoonan investoinnissa saattaa sormi mennä suuhun. Hallituksella on keskeinen rooli yrityksessä noudatettavien toimintatap ojen ja -periaatteiden määrittelyssä ja niiden noudattamisen valvonnassa, myös eettisestä ja moraalinäkökulmasta tarkasteltuna. On hämmästyttävää, miten vähäpätöisillä asioilla yritysjohto saattaa asettaa arvostuksensa kyseenalaiseksi henkilöstön silmissä! Tämä pätee yhtälailla suuryrityksiin kuin pienyrityksiin. Johtajan tulisi aina tiedostaa, että henkilökunnalla on terve käsitys oikeudenmukaisuudesta, kohtuudesta ja hyväksyttävyydestä. Loppukevennys Kevennyksenomaiseksi lopuksi eräs konkurssipesien omaisuusrealisointeihin liittyvä lainalaisuushavainto: Mikähän mahtaa olla syynä siihen, että konkurssip esien omaisuuden realisoinneissa viimeiseksi realisoitavaksi omaisuuseräksi näyttää lähes poikkeuksetta jäävän Lapin kelopirtti! Eräänkin kelopirtin ostamisesta kiinnostunut ostaja sai kaupan aikaan konkurssipesän kanssa vasta, kun suurin velkoja puuttui asiaan. TUOKKOnen 3/11 9

10 Rami Hietaniemelle painin MM-pronssia O n n i t t e l u m m e p a i n i n MM-pronssimitalin saavuttaneelle Rami Hietaniemelle. Saavutettu mitali merkitsee myös sitä, että kisapaikka ensi syksyn Lontoon olympialaisiin varmistui. Kuvassa painiliiton kunniapuheenjohtaja Yrjö Tuokko onnittelemassa tuoretta MMpronssimitalistia. Muutoksia osakeyhtiölakiin alusta Osakeyhtiölakiin on tullut syyskuun alussa muutoksia Euroopan unionin pääoma- ja yritysjärjestelydirektiivin muuttamisesta annetun direktiivin voimaansaattamiseksi. Muutokset liittyvät sulautumis- ja jakautumismenettelyyn sekä yhtiökokousasiakirjojen nähtävillä pitoon ja lähettämistä koskevaan säätelyyn. Lain muutoksissa on osittain kyse osakeyhtiölain vakiintuneiden tulkintojen kirjaamisesta lakiin. OYL 5 luvun 21 :n mukaisesti asiakirjoja ei enää tarvitse lähettää osakkeenomistajille, jos asiakirjat voidaan ladata ja tulostaa yhtiön Internet-sivuilta. Päätösehdotukset sekä tilinpäätösasiakirjat on vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä osakkeenomistajien nähtävänä yhtiön pääkonttorissa tai internetsivuilla sekä asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa. Sulautumiseen liittyen on muutettu osakeyhtiölain 16 luvun 9 pykälää ja 11 pykälää liittyen tytäryhtiösulautumisesta päättämiseen sekä sulautumisasiakirjojen nähtävillä pitoon ja lähettämiseen liittyvään säätelyyn. Jakautumiseen liittyen on muutettu 17 luvun 4, 9 ja 11, jotka liittyvät kokonaisjakautumiseen ja joissa käsitellään päätöksentekoa ja jakautumisasiakirjojen nähtävillä pitoa ja lähettämistä. 10 TUOKKOnen 3/11

11 Lämpimästi tervetuloa viettämään 40-vuotisen toimintamme kunniaksi avoimien ovien iltapäivää Helsingin toimistollamme torstaina klo Luvassa on vapaamuotoista seurustelua, oheisohjelmaa sekä cocktail-buffet. Ilmoittautumiset mennessä: tai puh. (09) Ei kukkia ei lahjoja, kiitos. Tervetuloa! TUOKKOnen 3/11 11

12 MUISTILISTA Maksuprosentit % % Eläkevakuutusmaksut TyEL -ansion raja 52,49 /kk 51,75 /kk Tilapäinen työnantaja, vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma v.2011 alle 7518 /6kk 23 v.2010 alle 7386 /6kk 22,40 Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma v.2011 vähintään 7518 /6kk v.2010 vähintään 7386 /6kk TyEL- maksu, perusmaksu, ilman asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta palkkasumma alle , palkkasumma alle ,80 - Palkkasumma , nousee liukuvasti 22, Palkkasumma ,80 nousee liukuvasti 21,80-22, palkkasumma yli palkkasumma yli ,40 Työntekijän osuus TyEL- maksusta - alle 53 v. työntekijä 4,7 4,5 - vähintään 53 v. työntekijä 6,0 5,7 YEL 21,6 21,2 53 vuotta täyttäneiltä 22,9 24,4 Työttömyysvakuutusmaksu % % työnantajan osuus 0,80 0,75 työntekijän osuus 0,60 0,40 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,95 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 3,20 Korot % Viivästyskorko korkolain mukaan 8,5 Peruskorko ,5 Peruskorko ,0 Määräaikoja verotuksessa - Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. - Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen jälkeen. - Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä. - Vuoden 2010 alussa käyttöönotettu verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki oma-aloitteiset verot lukuun ottamatta varainsiirtoveroa ja ennakontäydennysmaksua. Verotiliverot ilmoitetaan verohallinnolle kausiveroilmoituksella. - Työnantajasuoritukset (sotu ja ennakkopidätykset) maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, huom. työnantajasuoritukset myöhenevät ja arvonlisäverot aikaistuvat kahdella päivällä. - Sähköisen ilmoituksen on oltava perillä verohallinnossa kuukauden 12. päivä ja paperisen ilmoituksen kuukauden 7. päivä. - Huomioithan, että kannattaa maksaa ennakontäydennystä, jos verolaskelma osoittaa, että ennakot ovat liian pienet. Näin vältytään jäännösveron koroilta, jotka ovat verotuksessa vähennyskelvottomia. Liikaa maksettua ennakkoa voi vielä hakea takaisin neljän kuukauden kuluessa ja ennakkon kokonaan poistamista kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Näin saat liikaa maksetut ennakot nopeammin takaisin. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa! Sotumaksu ,12 2,23 Koska työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuoden 2010 alusta, kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksu on sama ja maksuluokat poistuvat. Helsinki Munkkiniemen puistotie Helsinki Puh. (09) Fax (09) Tampere Hämeenkatu Tampere Puh. (03) Fax (03) Turku Puh. (0440) Oulu Hallituskatu 11 B Oulu Puh. (08) Fax (08) Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A Lappeenranta Puh. (0400) Fax (05) Tallinna Pärnu mnt Tallinn Estonia Puh Fax Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja se on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Yhtiöt Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet.