KAINUUN UUSI SAIRAALA PROJEKTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN UUSI SAIRAALA PROJEKTISUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KAINUUN UUSI SAIRAALA PROJEKTISUUNNITELMA v. 1.3 ( )

2 Hankesuunnitelma perustuu Kainuun maakuntajohtajan nimittämän erikoissairaanhoidon tulevaisuus työryhmän työskentelyyn. Työryhmän kokoonpano ajalla on ollut seuraava: Pääkkönen Tuomo, lääkintöneuvos (pj, ajalla ) Ahopelto Maire, sosiaali- ja terveysjohtaja (pj, alkaen) Saari Mauno, terveysjohtaja Ahonen Esa, hallintoylilääkäri Tolonen Eija, vanhuspalvelujohtaja Ruokolainen Marja-Liisa, perhepalvelujohtaja Pikkarainen Marita, kehittämisjohtaja Hämäläinen Markku, henkilöstöjohtaja Juvonen Jukka, ylilääkäri Komulainen Asta, vastuualuepäällikkö Keravuo Ritva, ylilääkäri Heikkinen Helena, hallintoylihoitaja, (aj ) Huovinen-Tervo Marjo, vs. hallintoylihoitaja, (30.9. alk. ) Pekkala Terho (siht.) Versiot: 1.2 (riskienhallinnan päivitys) / Organisaatiomuutosten päivitykset (kpl ja 6.3.2) Liitteet: - Vuoden 2012 kustannusarvio - Suunnitteluuryhmien kokoonpano - Toiminnallisen suunnittelun alustava sisältä ja toteutus 2

3 Sisältö: 1. TAUSTA HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Strategiset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Hankkeen toimiala ja rajaukset KOHDERYHMÄ, EDUNSAAJAT JA SIDOSRYHMÄT HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Valmisteluvaihe Suunnitteluvaihe Rakentaminen Käyttöönotto HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Yleistä Projektiorganisaatio Roolit, tehtävät ja vastuut Projektiorganisaation toimielinten jäsenten nimeäminen ja tehtäväkuvien vahvistaminen Ohjausryhmä Johtoryhmä Projektihenkilöstö Työryhmät PROJEKTIN DOKUMENTOINTI JA VIESTINTÄ RISKIEN HALLINTA SEURANTA, ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

4 1. TAUSTA Kainuun maakuntavaltuusto on linjannut kokouksessaan kainuulaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuuden suunnan. Päätöksen mukaisesti vaativaa erikoissairaanhoitoa jatketaan ja päivystysaikainen toiminta turvataan Kainuussa 1. Ratkaisu erikoissairaanhoidon säilymisestä ja kehittämisestä Kainuussa tarkoittaa myös investointeja, joilla toiminnan laatu, tehokkuus ja taloudellisuus turvataan. Valtuuston päätöstä on edeltänyt pitkällinen valmisteluprosessi, jossa Kainuun asukkaat, viranhaltijat ja asiantuntijat ovat esittäneet käsityksiään eri vaihtoehdoista. Nyt linjatun päätöksen lisäksi vaihtoehtoina oli esitetty sekä päivystyksellisestä toiminnasta luopumista eli ns. peruserikoissairaanhoidon säilymistä että luopumista kokonaan erikoissairaanhoidosta. Toiminnan supistamiseen tai lopettamiseen liittyvät vaihtoehtoiset kustannukset ja muut vaikutukset olisivat olleet merkittäviä heikennyksiä maakunnan elinvoimaan ja asukkaiden palveluihin. Vähenevät työvoimareservit ovat tulevaisuuden suurin haaste. On pystyttävä kilpailemaan vähenevästä työvoimasta ja lisättävä käytettävissä olevan työvoiman tuottavuutta. Tarvitaan uudenlaista henkilöstöpolitiikkaa ja toimintaprosessien organisointia. Toimintamalleja on muutettava nykyvaatimuksia vastaavaksi ja organisaatiorakenteen tulee palvella tehokasta toimintaa. Nykyiset tilat ovat huonossa kunnossa eivätkä tue nykyaikaisia toimintamalleja. Rakennusinvestointeja tarvitaan akuuttien taloteknisten ongelmien ratkaisemiseen. Lisäksi nykyaikaisten toimintamallien mukaan suunnitellut tilat mahdollistavat työvoiman tehokkaan käytön. Alustavien arvioiden mukaan Kainuun keskussairaalan alueelle tarvitaan sekä saneeraus- että uudisrakentamista useilla kymmenillä miljoonilla euroilla. Kyseessä ei kuitenkaan ole vain tekninen uudistus, vaan myös kokonaisvaltaiseen toiminnan kehittämiseen ja henkilöstöön ulottuva prosessi. Arkkitehtuurin lisäksi on suunniteltava hoito- ja sen tukiprosessit asiakkaiden hoitoa parhaiten palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tämän vuoksi erikoissairaanhoidon tulevaisuuden rakentaminen sisältää myös yhteisen kehittämistyön perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden ja niiden asiakkaiden kanssa. Toimintamallien kehittämisen myötä on pystyttävä muuttamaan myös henkilöstöpolitiikkaa kannustavaan ja työkykyä tukevaan suuntaan, jotta tarvittavien resurssien saaminen ja ylläpitäminen onnistuisi. Samalla koko johtamisjärjestelmää on tarkasteltava ja etsittävä sellaisia malleja, jotka parhaiten palvelevat uudistettua toimintaa. 1 4

5 2. HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Hankkeen tarkoituksena on tukea kainuulaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittymistä asiakaslähtöiseksi, tehokkaaksi ja vetovoimaiseksi toimijaksi ja turvata vaativan erikoissairaanhoidon palvelut Kainuussa. Hanke on strategisesti erittäin keskeinen koko maakunnan elinvoiman kannalta. Hankkeen päämääränä on uudistaa kainuulaisen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Sote-palvelujen saumaton yhteentoimivuus on asiakkaan näkökulmasta ja prosessien tehokkuuden kannalta keskeistä. Hankkeen tavoitteet jaetaan strategisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Strategiset tavoitteet määrittävät halutun lopputuloksen. Toiminnalliset tavoitteet ovat hankkeen varsinaisen työskentelyn konkretisointia eli täsmentävät tehtävän toteuttamista ja sen tuloksia. 2.1 Strategiset tavoitteet Hankkeen tavoitteet jakautuvat kahdeksaan alueeseen, joille on määritelty strateginen tavoite ja kriittiset menestystekijät. 1. Asiakaslähtöisyys Potilas saa tarpeenmukaista, laadukasta palvelua o Asiakasta kuunnellen o Palvelut tuotetaan mahdollisimman valmiiksi yhdellä käynnillä -periaatteella o Potilas on mahdollisuuksiensa mukaan aktiivinen toimija 2. Hoito- ja palveluprosessit Pth, esh ja sos.työn muodostama integroitu malli säilyy ja kehittyy o Toiminta ohjautuu toisiaan tukevien hoito- ja palveluprosessien mukaan o Toiminta perustuu sovituille hoitoketjuille o Yhteistyö rajapinnoilla on hallittua ja helppoa. Sitä tukee kehittyneen informaatioteknologian mahdollistama sujuva tiedonkulku o Potilaan tutkimus-, hoito- ja kuntoutusvastuu on määritelty tarkoituksenmukaiselle taholle o Erva-yhteistyö tukee tehokasta palvelutuotantoa 3. Potilaan hoito sairaalassa Avohoitopainotteinen sairaala, jossa toimivat keskeiset päivystävät erikoisalat o Menestyy vapaan valinnan järjestelmässä o Tilat tukevat tehokasta toimintaa o Logistiikka suunnitellaan tehokkaaksi prosessien mukaan o Akuutit ja elektiiviset potilasvirrat on erotettu toisistaan o Potilaan sijoittumista osastoille ohjaa hoitoisuus o Kuntoutuksen, kotihoidon ja omahoidon rooli korostuu o Perusth:n ja esh:n integraatiota tuetaan myös tilaratkaisuin o Turvallinen hoito- ja työpaikka 4. Johtamisjärjestelmä Tukee palvelutuotantoa o Mahdollistaa prosessien johtamisen o Esimiestyössä yhdistyvät osaaminen, valta ja vastuu 5

6 5. Henkilöstöhallinto ja -suunnittelu Vetovoimainen ja osaava organisaatio o Henkilöstöpolitiikka ottaa huomioon kilpailun työvoimasta ja alueen sijainnin o Osaava ja oikein mitoitettu henkilöstö viihtyy ja jaksaa työssään o Työnjaon kehittäminen: koulutuksen tuoma osaaminen kohdistuu tarkoituksenmukaisesti kunkin ydinosaamiseen 6. Tietotekniikka Hyödynnetään uudenaikaista tietotekniikkaa o Tietotekniikka tuottaa reaaliaikaista tietoa, automatisoi toimintaa ja tukee päätöksentekoa. 7. Tukipalvelut Tukipalvelut tukevat ydintoimintoja 8. Talous Investoinnit ovat kannattavia o Rakennetaan kustannustehokkaasti o Uudet prosessit ja tilat mahdollistavat 10 %:n tuottavuuden kasvun v mennessä. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Hankkeen kolme toiminnallista tavoitetta on johdettu strategisista tavoitteista. Suunnittelu on vaiheistettu siten, että hoito- ja palveluketjujen suunnittelusta edetään niiden johtamiseen ja organisoitumiseen. Huolellisen toimintasuunnittelun pohjalta puolestaan toteutetaan sairaalan tekninen suunnittelu ja rakentaminen. Keskeisinä periaatteina toteutuksessa noudatetaan henkilöstön ja asiakkaiden osallisuutta sekä työn tuottavuuden parantamista. Nämä läpäisevät kaikki hanketavoitteet ja toimenpiteet. Asiakaslähtöiset toimintamallit Tavoitteena on määritellä, kehittää ja ottaa käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöiset hoito- ja palveluprosessit Johtamismalli Tuloksena ovat keskeiset asiakkaiden hyvinvointia tukevat prosessit, jotka perustuvat väestön ja alueellisiin tarpeisiin joissa yhdistyvät vaikuttavasti hoidon ja tuen oikea-aikainen porrastus ja eri tasojen toimintojen tarkoituksenmukainen käyttö joiden perusteella suunnitellaan toiminnan edellyttämät tilat joiden tehokkuus parantaa tuottavuutta Tavoitteena on uudistetun johtamismallin luominen ja käyttöönotto Tuloksena ovat hoito- ja palveluketjuissa tapahtuvaa asiakastyötä tukeva johtamisjärjestelmä sekä kannustavan henkilöstöpolitiikan käytännöt. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa prosessien johtamisen siten, että päätösvalta ja tulosvastuu ovat mahdollisimman lähellä operatiivista toimintaa. Henkilöstöpolitiikka luo edellytykset vetovoimaisen ja osaavan organisaation toiminnalle. 6

7 Rakentaminen ja teknologia Tavoitteena on keskussairaalan saneeraus- ja uudisrakennusinvestoinnin ja niihin liittyvien toiminnallisten teknologiaratkaisujen suunnittelu ja toteuttaminen Tuloksena on aikataulun ja talousarvion mukaisesti toteutunut investointikokonaisuus, jossa toimitilat ovat standardointiin ja muuntojoustavuuteen perustuvia ratkaisut tukevat tehokasta työskentelyä ja innovatiivisuutta logistiset ratkaisut tukevat ydintoimintoja tietotekniikka lisää tuottavuutta sekä palvelee tuotantoa ja asiakasta TAVOITEALUE 1: Asiakaslähtöiset toimintamallit Sisältö: Asiakkaiden hyvinvointia tukevat prosessit TAVOITEALUE 2: Johtamismalli Sisällöt: - Asiakastyötä tukeva johtamisjärjestelmä sekä kannustavan henkilöstöpolitiikan käytännöt TAVOITEALUE 3: Rakentaminen ja teknologia Sisällöt: - Investointien suunnittelu ja toteuttaminen T o i m i v a k o k o n a i s u u s Henkilöstön osallisuus Asiakaslähtöisyys Työn tuottavuuden parantaminen Kuva 1. Hankkeen tavoitealueet ja toteutusperiaatteet 7

8 2.3 Hankkeen toimiala ja rajaukset Hanke perustuu Kainuun maakuntavaltuuston päätökseen erikoissairaanhoidon kehittämisestä. Kainuun hallintokokeilun myötä kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu organisaatioratkaisu edellyttää kuitenkin, että toimintamalleja kehitetään koko palvelujärjestelmän tasolla. Tämä hanke sisältää rajapinta- ja prosessikehittämisen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhdistäviltä osin. Rakennus- ja teknologiainvestoinneilla tarkoitetaan tässä hankkeessa Kainuun keskussairaalan toimintaan liittyviä tarpeita, huomioiden kuitenkin organisaation kokonaisuuden edellyttämän yhteistoiminnan (esimerkiksi yhteispäivystyksen, kuntoutuksen tms. toiminnallisuuksien tarpeet). Kainuun maakunta -kuntayhtymän organisaatio sisältää sosiaali- ja terveystoimialan lisäksi mm. yhteisten hallintopalveluiden toimintoja, joita ilman ei varsinainen palvelutuotanto onnistu. Tämän vuoksi hankkeen toiminta ulottuu myös sellaisiin organisaatioon kokonaisuutena vaikuttaviin toimintoihin, jotka eivät ole sote-toimialan alaisuudessa. Tällä pyritään parantamaan koko organisaation toimintakykyä ja turvaamaan strategisten tavoitteiden toteutumista. Hanke ei sisällä Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimialaan liittyviä tavoitteita tai toimintoja. Hankkeessa otetaan huomioon Kainuun Työterveys-liikelaitoksen tilatarpeet sekä muut oman organisaation mahdolliset lisätarpeet. 3. KOHDERYHMÄ, EDUNSAAJAT JA SIDOSRYHMÄT Hankkeen kohderyhmäjaottelu seuraa hankkeen rakennetta: - Toiminnan suunnittelussa keskeinen toimijajoukko muodostuu kuntayhtymän henkilöstöstä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaiset osallistetaan suunnitteluun siten, että paras käytännön asiantuntemus on käytettävissä. - Johtamismallista vastaavat soten toimialajohdon lisäksi soten vastuualueiden esimiehet sekä tulosyksiköiden päälliköt sekä muut hoito- ja hoivatyön esimiehet, jotka vastaavat päivittäisestä palvelutoiminnasta. Työ tehdään yhteistyössä maakunnan yhteisten palveluiden vastuuhenkilöiden kanssa. - Rakennussuunnittelu kytkeytyy voimakkaasti toiminnan suunnitteluun, joten edellä mainitut tahot lisättynä teknisen palvelun henkilöstöllä muodostavat suunnittelun avainhenkilöt. Edunsaajina ovat palveluiden asiakkaat ja veronmaksajat, jotka hyötyvät parantuneesta palvelusta ja tehostuneesta toiminnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityistasolla työskentelevät henkilöt ovat edunsaajina työhön liittyvien hoito- ja palveluketjujen, johtamisen ja toimitilojen uudistuessa. Keskeiset sidosryhmät ovat suunnittelua ja toteutusta tukevat asiantuntijat. Muina sidosryhminä ovat mm. kuntayhtymän henkilöstö- ja viestintäpalvelut. Lisäksi sairaala-alueen Masterplan-työhön liittyvät ainakin seuraavat osapuolet: Kajaanin kaupunki, muut Kainuun kunnat, ammattikorkeakoulu ja Kainuun ammattiopisto ja yksityisen sektorin toimijat. Hankkeen toiminnalla on yhteys muihin samansuuntaisiin toimenpiteisiin ja kehittämishankkeisiin. Näitä ovat mm. pohjoisen erva-alueen yhteistyön kehittäminen, soten johtamisen ja toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen sekä hyvinvointijohtamisen edistäminen. Lisäksi benchmarkyhteistyötä toteutetaan muiden alueiden sairaalasuunnitteluhankkeiden kanssa. Suunnitteluun osallistetaan maakunnan luottamushenkilöt, henkilöstö ja asiakkaat. 8

9 4. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Hankkeen toiminta jaetaan neljään päävaiheeseen: 1) Valmisteluvaihe 2) Suunnitteluvaihe 3) Rakentaminen 4) Käyttöönotto Kullekin vaiheelle laaditaan tarkennettu työsuunnitelma tämän projektisuunnitelman liitteeksi. PROJEKTIN VAIHEISTUS tarveselvitys Suunnitteluvaihe hankesuunnittelu rakennussuunnittelu Valmisteluvaihe Konseptisuunnittelu Toiminnallinen suunnittelu Tekninen suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto Kuva 2. Projektin päävaiheet (päivitettynä rakennushankkeen täsmennyksillä) 4.1 Valmisteluvaihe Hankkeen valmisteluvaiheessa ( ) Täsmennetään hankkeen perustehtävä, toimintamallit ja tavoitteet Laaditaan hankesuunnitelma Luodaan projektiorganisaatio em. suunnitelman mukaan Laajennetaan yhteistä näkemystä sairaalasuunnittelusta Varmistetaan viestinnän toteutuminen Konkretisoidaan toteutuksen eteneminen (v työsuunnitelmatasolla ja muut vaiheet projektisuunnitelman tavoitetasolla) Valmisteluvaiheen tehtävät toteutetaan osa-aikaisen (oto.) projektihenkilöstön toimesta. Toimintaa ohjaa maakuntajohtajan nimeämä valmisteluryhmä ( / 7). 9

10 4.2 Suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa ( ) Selvitetään palvelu- ja resurssitarpeet ja niiden kehittyminen tulevaisuudessa Suunnitellaan erikoissairaanhoidon toiminnalliset kokonaisuudet huomioiden rajapinnat perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon (konseptit) Laaditaan sairaala-alueen Masterplan (tekninen yleissuunnitelma sisältäen yhteistoiminnan kuntien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa) Määritellään maakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisprosessit liittyen erikoissairaanhoidon toimintaan (sisältäen ERVA-yhteistyön) Toteutetaan työsuunnitelmien mukaiset prosessien / hoitolinjojen suunnittelu- ja kehitystyö Toteutetaan johtamismallin ja henkilöstöpolitiikan kehittämistyö Yhdistetään arkkitehtuuriasiantuntijuus hoitoprosessien suunnitteluun Toteutetaan tarvittavien muutos/uudisrakentamisen suunnittelu toiminnallisen suunnitteluun pohjautuen (ml. toiminnallinen teknologia) Varmistetaan hallittu muutosvaiheen tuki prosessin osallisille (asiakkaille, henkilöstölle ja johdolle) Laaditaan tarvittavien investointien rahoitussuunnitelma. Hankkeen suunnittelun toimintaperiaatteena on kehittämisprosessi, jossa vaiheittain etenevän suunnittelun avulla kertynyttä tietoa muokataan ja tarkennetaan prosessin edetessä. Suunnittelussa toistuu syklimäinen kulku ns. suunnittelukehien muodossa. Kuva 3. Sairaalasuunnittelun päävaiheet (SOTERA-insitituutti). 10

11 Varsinaisessa sairaalasuunnittelussa erotetaan kolme päävaihetta: 1. Konseptisuunnittelu (2012) Konseptisuunnittelu sisältää strategisten linjausten laatimista aluesuunnittelun lähtökohdista, sairaalan palveluvalikoiman ja toimintaperiaatteiden sekä toiminnallisten kokonaisuuksien määrittämistä ja pääprosessien hahmottamista. Konseptisuunnittelussa palvelutarve ja resurssit sovitetaan yhteen sekä jaetaan sairaalatason volyymi osakokonaisuuksiin. 2. Toiminnallinen suunnittelu (2013) Toiminnallinen suunnittelu on yksikkö- ja käytännön tason suunnittelutyötä. Tässä konseptisuunnittelun perusteella osakokonaisuuksien tasolta edetään potilasprosessien tarkennetun kulun, työpisteiden, huonetilojen ja logististen virtojen työstämiseen. 3. Tekninen suunnittelu ( ) Tekninen suunnittelu sisältää arkkitehtuurisuunnitelmat ja rakennuspiirustukset sekä teknologisten sovelluksien määrittelyn toiminnallisen suunnittelun pohjalta. Suunnitteluvaiheen toiminnasta ja hankkeen toteutuksesta vastaa projektisuunnitelman mukaan vahvistettu projektiorganisaatio. Konseptisuunnittelun tarkennettu työsuunnitelma vuoden 2012 osalta laaditaan projektin käynnistyessä. 4.3 Rakentaminen Rakentamisvaiheessa (2014-) Toteutetaan suunnittelun mukaiset rakennusinvestoinnit sekä teknologiset hankinnat Rakentamisvaihe toteutetaan toiminnallisen ja teknisen suunnittelun vaiheiden perusteella. Rakentaminen projektoidaan, budjetoidaan ja vastuutetaan erillisen, myöhemmässä vaiheessa laadittavan suunnitelman mukaisesti. 4.4 Käyttöönotto Käyttöönottovaiheessa toteutetaan Uusien toimintamallien mukaisen hoidon ja tilojen asteittainen käyttöönotto Käyttöönotto on asteittain etenevä prosessi, joka seuraa suunnittelu- ja rakentamisvaiheita. Käyttöönotto sisältää uusiin toimitiloihin liittyvän perehdyttämisen sekä tilojen luovuttamisen yksiköille. Kehitetyistä toimintamalleista valtaosa voidaan ottaa käyttöön vasta uusissa tiloissa, mutta osa (esim. johtamismalli ja henkilöstökäytännöt) voidaan vahvistaa jo aiemmin. Käyttöönottovaihe on linjaorganisaation kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettava projektin merkittävä osavaihe, johon on resursoitava riittävästi. Mm. laatuorganisaation keskeinen rooli korostuu, koska toimintakäytäntöjen ja -ohjeiden muutokset on tehtävä hallitusti. Käyttöönottovaihe suunnitellaan, budjetoidaan ja vastuutetaan erillisen, myöhemmässä vaiheessa laadittavan suunnitelman mukaisesti. 11

12 5. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Koko hankkeen kustannusarvio koostuu vaiheiden 1 4 kustannusarvioista, jotka vahvistetaan tämän projektisuunnitelman ja maakunnan ohjeiden mukaisesti. Kustannusarviot ja niiden käyttösuunnitelmat laaditaan tämän projektisuunnitelman liitteiksi. Investointeihin tarvittavien rahoitussuunnitelmien laatiminen toteutetaan projektisuunnitelman ja maakunnan ohjeiden mukaisesti. Vuosien 2013 ja 2014 suunnittelukustannuksista laaditaan kustannusarviot konseptisuunnitteluvaiheessa. Rakentamiseen liittyvä kustannusarvio laaditaan teknisen suunnittelun vaiheessa. Yhteenveto hankkeen käynnistysvaiheen arvioiduista kustannuksista ja resursseista ( ): Valmisteluvaihe ( ) Henkilöresurssit: - projektijohtaja 60 % (oto), ei palkkakustannuksia hankkeelle - projektipäällikkö 50 % Valmisteluvaiheen kustannukset: - henkilöstön palkkakustannukset palveluiden ostot (asiantuntija- ja suunnittelutilaisuuksien kustannukset) sairaalasuunnittelun tutustumiskäyntien kustannukset muut kustannukset 2000 Kustannukset yhteensä n Suunnitteluvaihe (2012) Henkilöresurssit: - projektijohtaja 60 % - projektipäällikkö 80 % Vuoden 2012 kustannukset: - henkilöstön palkkakustannukset konsultointipalveluiden ostot muut kustannukset Kustannukset yhteensä n

13 6. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN 6.1 Yleistä Hankkeen tilaajana, hallinnoijana ja rahoittajana on Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kuntayhtymän projektiorganisaatiolla on päävastuu toiminnallisesta suunnittelusta, johon osallistuu organisaation eri alojen edustajat. Hallinnoijan osalta hanke perustetaan sosiaali- ja terveystoimen johto -tulosyksikköön. Hankehenkilöstön esimiehenä toimii sosiaali- ja terveysjohtaja. Oman toimen ohella työskentelevien työntekijöiden esimiehenä voi toimia myös oman yksikön esimies. Suunnittelussa käytetään asiantuntijoita, joiden tehtävät ja keskinäiset suhteet määritellään hankintasopimuksissa ja tämän projektisuunnitelman liitteissä. Päätöksenteossa noudatetaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallintosääntöä sekä sotetoimialan johtosääntöä ja niiden ohjaamaa linjaorganisaation ratkaisuvalta- ja vastuunjakoa. Projektin toteuttamisessa huomioidaan ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan käynnissä olevat ja haettavat kehittämishankkeet sekä muu sote-toimialan tutkimus, kehittämis- ja suunnittelutoiminta. Pyrkimyksenä on hyödyntää myös muita mahdollisia ulkopuolisia rahoituslähteitä. 6.2 Projektiorganisaatio Projektiorganisaatio jakaantuu tilaajan, tuottajan ja suunnittelijoiden tehtäviin. Myöhemmin projektiorganisaatiota laajennetaan urakoitsijatehtäviin, jotka määritellään hankintasopimuksissa. Tilaajaa edustaa Kainuun maakuntahallituksen nimittämä ohjausryhmä. Tuottajalla tarkoitetaan projektin toteuttajaorganisaatiota, joka vastaa toiminnallisen sisällön tuottamisesta sekä projektin toimeenpanosta. Suunnittelijat ja urakoitsijat ovat projektin hallinnoijan sopimuskumppaneita eli toimittajia, jotka vastaavat tehtävänsä mukaisesta työstä. 13

14 PROJEKTIORGANISAATIO Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Sote-lautakunta Tilaaja Tuottaja Johtoryhmä OHJAUSRYHMÄ Projektijohtaja Projektipäällikkö Suunnittelukoordinaattori Projektisihteeri Työryhmät Toimintaryhmä Talousryhmä Tekninen ryhmä -Alatyöryhmät Akuuttihoito Masterplan Elektiivinen hoito Tietotekniikka Kuntoutus Sairaalalaitteet Pth Logistiikka Sos.huolto Tilat Suunnittelija / urakoitsija Konsultit Arkkitehtisuunnittelijat Erikoissuunnittelijat (Urakoitsijat) Kuva 4. Projektiorganisaatio 6.3 Roolit, tehtävät ja vastuut Projektiorganisaation toimielinten jäsenten nimeäminen ja tehtäväkuvien vahvistaminen Yhtymähallitus asettaa ohjausryhmän ja nimeää sen jäsenet Yhtymähallitus nimeää johtoryhmän puheenjohtajan ja jäsenet, työryhmien puheenjohtajat sekä vahvistaa johtoryhmän ja työryhmien tehtäväkuvaukset. Sosiaali- ja terveysjohtaja ja hallintojohtaja nimeävät työryhmien jäsenet alaisestaan henkilöstöstä projektijohtajan esityksestä. Muutokset työryhmien jäsenissä annetaan tiedoksi projektiorganisaation jäsenille, mutta ne eivät vaadi erillistä projektisuunnitelman versiopäivitystä. Vahvistettu kokoonpano projektiorganisaation toimielinten jäsenistä lisätään projektisuunnitelman liitteeksi Ohjausryhmä Ohjausryhmä vastaa hankkeen ohjaamisesta ja kokonaisseurannasta hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti. Lisäksi ohjausryhmä vastaa keskeisten tavoitteiden ja suunnitelmien hyväksymisestä sekä raportointien ja talouden käsittelemisestä. 14

15 Ohjausryhmän tehtävinä on: - Käyttää ylintä päätösvaltaa projektissa ja valvoa Kainuun sote -kuntayhtymän etuja valtuuston ja -hallituksen tekemien linjausten mukaisesti. - Valmistella projektiin liittyvät valtuuston ja hallituksen päätettävät asiat. - Hyväksyä projektisuunnitelma ja merkittävät projektia koskevat aikataulumuutokset. - Päättää projektin kustannuksiin vaikuttavista merkittävistä talousarvion muutoksista. - Raportoida valtuustolle ja hallitukselle projektin etenemisestä. Ohjausryhmän jäsenet nimetään maakunta -kuntayhtymän henkilöstöstä ja luottamushenkilöistä sekä kuntien edustajista seutukunnittain ja ulkopuolisista asiantuntijoista. Ohjausryhmän esittelijänä toimii sote-johtaja Johtoryhmä Johtoryhmä vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta sekä sen organisoinnista ja johtamisesta. Lisäksi johtoryhmä toimii johtamismallin ja henkilöstökysymysten kehittämisestä vastaavana työryhmänä. Johtoryhmän tehtävinä on: - Käsitellä hankkeen projektisuunnitelma ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset ohjausryhmän päätettäväksi. - Seurata projektin etenemistä, aikataulussa pysymistä ja kustannuksia. - Valmistella päätösehdotuksia ohjausryhmälle. - Tukea projektijohtajaa hankkeen toteutuksessa sekä projektin kuluessa ilmenevien oleellisten ongelmien ratkaisemisessa. - Varmistaa projektiorganisaation ja linjaorganisaation yhteistyön sujuvuus tavoitteiden saavuttamiseksi - Valmistella kokonaisuutta tukeva johtamismalli sekä kannustavan henkilöstöpolitiikan käytännöt. - Seurata muiden työryhmien työskentelyä ja käsitellä niiden tulokset - Tiedottaa projektista ulkopuolisille. Johtoryhmä muodostuu sosiaali- ja terveysjohtajasta, projektijohtajasta, projektipäälliköstä, henkilöstöjohtajasta, soten tulosalueiden johtajista ja kehittämisjohtajasta, työryhmien puheenjohtajista, sekä muista nimettävistä henkilöstön edustajista. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii sote-johtaja ja esittelijänä projektijohtaja Projektihenkilöstö Projektijohtaja Projektijohtaja johtaa hankkeen toimintaa ja vastaa siitä, että osakokonaisuudet etenevät tavoitteiden, suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Projektijohtajan tehtävinä on: - Vastata projektisuunnitelman laatimisesta - Vastata hyväksytyn projektisuunnitelman toteuttamisesta - Seurata projektin edistymistä ja raportoida projektin etenemisestä johto- ja ohjausryhmälle. 15

16 - Seurata projektin kustannuksia ja vastata budjetin toteutumisesta. - Tehdä tarvittaessa ehdotus projektisuunnitelman muuttamisesta. - Toimia toimintaryhmän puheenjohtajana ja seurata toimintatyöryhmien työskentelyä. - Toimia yhteistyössä talous- ja teknisen ryhmän puheenjohtajien kanssa hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Vastata hankkeen viestinnästä - Toimia esittelijänä johtoryhmässä. Projektipäällikkö Projektipäällikkö tukee projektijohtajaa hankkeen toteuttamisessa sen tavoitteiden, suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Projektipäällikön tehtävinä on: - Toimia yhteistyössä ja avustaa projektijohtajaa projektin suunnittelussa ja toteutuksessa - Vastata projektin hallinnollisten ja toiminnallisten dokumenttien sekä raporttien laatimisesta. - Toimia valmistelijana johto- ja ohjausryhmissä käsiteltävissä asioissa. - Tukea hankkeen työryhmien toimintaa - Toimia johtoryhmän ja ohjausryhmän kokousten sihteerinä - Toimia projektijohtajan sijaisena Suunnittelukoordinaattori Suunnittelukoordinaattori toimii hankkeen toiminnallisen suunnittelun vaiheessa käyttäjän asiantuntijana. Suunnittelukoordinaattorin tehtävinä on: - Toimia yhteistyössä projektijohtajan ja projektipäällikön kanssa projektin suunnittelussa ja toteutuksessa - Tukea hankkeen työryhmien toimintaa - Vastata yksiköiden toiminnallisen suunnittelun tuesta ja tilasuunnittelun koordinaatiosta,mm. huonekorttien laatimisesta. Projektisihteeri Projektisihteeri tukee projektiorganisaatiota hankkeen toimeenpanossa ja avustaa hallinnollisissa tehtävissä. Projektisihteerin tehtävinä on: - Vastata taloushallinnon tehtävistä (maksatukset, seuranta ja raportointi sekä asiatarkastus) - Avustaa hankeaineiston dokumentoinnissa ja arkistoinnissa - Avustaa projektin toteutuksen tehtävissä (mm. tilaisuuksien järjestelyt, sisäinen viestintä) Työryhmät Hankkeen organisaatioon kuuluvat työryhmät muodostuvat toimintaryhmästä, talousryhmästä ja teknisestä ryhmästä sekä näiden muodostamista alatyöryhmistä. Työryhmien ja niiden puheenjohtajien tehtävät on määritelty tässä suunnitelmassa. Hankkeen vaiheistuksesta johtuen työryhmät voidaan nimetä projektin alkuvaiheessa, mutta alatyöryhmiä nimetään ja aktivoidaan suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. Projektin iteroivan luonteen vuoksi uusia työ- ja alaryhmiä voidaan muuttaa, perustaa uusia sekä jo nimettyjä tarvittaessa lakkauttaa. 16

17 Toimintaryhmä Toimintaryhmä vastaa uusien prosessien ja niiden edellyttämän toiminnan suunnittelusta. Toimintaryhmä toteuttaa myös käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun. Toimintaryhmän muodostavat alaryhmien puheenjohtajat sekä projektijohtaja, joka toimii toimintaryhmän puheenjohtajana. Toimintaryhmä jakaantuu seuraaviin alatyöryhmiin, joiden vastuulla on tehtäväksiannon mukaisen kokonaisuuden työstäminen: - Akuutti hoito - Elektiivinen hoito - Kuntoutus - Perusterveydenhuollon rajapinta (krooniset kansansairaudet) - Sosiaalihuollon rajapinta - Tukipalvelut Toimintaryhmän tehtävinä on: Konseptisuunnitteluvaiheessa: - Määritellä toiminnallisten kokonaisuuksien pääprosessit sekä toiminta näiden rajapinnassa. - Hahmottaa sairaalatason volyymien ja resurssien jakautuminen osakokonaisuuksiin Toiminnallisen suunnittelun vaiheessa: - Määritellä toiminnallisten kokonaisuuksien osaprosessit ja yksikkökohtaiset toiminnot - Määritellä potilasprosessit valittujen kokonaisuuksien sisällä - Määritellä suunnitellun toimintatavan tarvitsemat tilat huomioiden annetut reunaehdot - (mm. standardit, monikäyttöisyys, muunneltavuus, yhteiskäyttömahdollisuudet, henkilökuntaresurssit, tilojen pinta-alarajoitukset) - Määritellä tiloihin huonekohtaisesti tarvittava varustus ja kalustus (tavoitteena standardiratkaisut) - Osallistua käyttäjätapaamisiin, joissa tilojen suunnittelua käydään läpi yhdessä arkkitehtisuunnittelijoiden kanssa. Talousryhmä Talousryhmä vastaa hankkeen taloussuunnittelusta, rahoituksesta, kustannusten seurannasta ja taloushallinnon järjestelyistä. Talousryhmän tehtävinä on: - Laatia hankkeen talousarvio ja rahoitussuunnitelma - Laatia investointianalyysi - Vastata rahoituksen hankkimisesta - Järjestää hankkeen taloushallinto (asiatarkastus-, hyväksymis- ja maksuposti- sekä seuranta ja raportointikäytännöt) - Seurata rakentamis- ja käynnistämiskustannuksia (kuten laitteet, kalusteet). - Arvioida ja seurata investointien vaikutuksia käyttötalouteen o kiinteistön hoitokulut, vuokrat o henkilöstökulut o logistiikkakulut o toimintojen kehittyminen ja keskittyminen o osasto- ja pkl-toiminta, päiväkirurgia jne. o leikkaussalien käytön tehostuminen o tukipalveluiden kehittäminen 17

18 Talousryhmän muodostavat kuntayhtymän talousjohtaja, sosiaali- ja terveystoimialan talouspäällikkö sekä muut tehtävään nimetyt henkilöt. Tekninen ryhmä Tekninen ryhmä vastaa hankkeen rakentamisen, teknologiaratkaisujen ja teknisen tilasuunnittelun toteuttamisesta. Teknisen ryhmän muodostaa alatyöryhmien puheenjohtajat, joista yksi toimii teknisen ryhmän puheenjohtajana. Tekninen ryhmä jakaantuu seuraaviin alatyöryhmiin, joiden vastuulla on tehtäväksiannon mukaisen kokonaisuuden työstäminen: Tilaryhmä Tilatyöryhmä vastaa siitä, että hankkeen tekninen tilasuunnittelu ja rakentamisvaiheen valmistelu toteutuu suunnitelman mukaisesti. Tilatyöryhmän tehtävinä on: - Osallistua alueen Masterplan-suunnitelman laatimiseen - Ohjata tilojen teknistä suunnittelua toiminnallisten tavoitteiden mukaan. - Ohjata ja valvoa teknisen suunnittelutyön etenemistä suunnittelusopimuksen edellyttämällä tavalla. - Tehdä kiinteistöteknisten järjestelmien valinnat suunnittelijoiden esittämistä vaihtoehdoista - Seurata rakennushankkeen laajuutta ja selvittää muutokset rakennus- ja käyttökustannuksissa. - Valmistella rakentamisvaihe yhdessä suunnittelijoiden kanssa. Tietotekniikkaryhmä Tietotekniikkaryhmä vastaa siitä, että hankkeeseen liittyvät informaatioteknologiset ratkaisut tukevat kokonaisuutta. Tietotekniikkaryhmän tehtävinä on: - Hyödyntää uudenaikaista tietotekniikkaa - Seurata IT-infrastruktuurin suunnittelua ja koordinoida käyttäjävaatimuksia tiedon saatavuuden ja liikkumisen varmistamiseksi. - Selvittää, mitä informaatioteknologisia ratkaisuja tarvitaan, jotta hoito- ja hallintoprosessit sujuisivat joustavasti kun uudet tilat otetaan käyttöön. - Vastata tarvittavien hankintoje valmisteluista. - Suunnitella tulevaisuuden erityiskysymyksiä: (esim. sähköinen asiointi, itseilmoittautuminen asiakaspäätteet jne.) Laitehankintaryhmä Laitehankintaryhmä vastaa siitä, että uuden toiminnan ja tilojen edellyttämät sairaalatekniset laitehankinnat tukevat kokonaisuutta. Laitehankintaryhmän tehtävinä on: - Linjata erilaisia hankintoihin liittyviä käytäntöjä. - Valmistella rakennusvaiheeseen liittyvien kiinteiden ja irtainten sairaalalaitteiden hankinnat. 18

19 Logistiikkaryhmä Logistiikkaryhmä vastaa siitä, että uuden toiminnan ja tilojen edellyttämät sairaalatekniset laitehankinnat tukevat kokonaisuutta. Logistiikkaryhmän tehtävinä on: - osallistua logististen ratkaisujen suunnitteluun uusien tilojen ja muun sairaalakompleksin välillä, kuten esim: o varastot o huoltotilat o jätehuolto o materiaalien täyttöpalvelut o välinehuolto o huoltoliikenne o asiakas- ja henkilöstöliikenne o apteekkipalvelut o laboratoriopalvelut 7. PROJEKTIN DOKUMENTOINTI JA VIESTINTÄ Kehittämistyötä koskevan viestinnän ensisijainen vastuu on projektijohtajalla ja johtoryhmällä. Ohjausryhmä tiedottaa osaltaan kuntayhtymän toimielimille projektin etenemisestä ja tuloksista. Viestintää varten laaditaan viestintäsuunnitelma, jonka toteutusta seuraa johtoryhmä. Projektin sisäiseen viestintään ja dokumenttien jakeluun käytetään KAIMA-intranetiä, johon perustetaan sekä yleinen viestintäsivusto että työryhmätilat hankkeen toimielimille ja työryhmille. Työryhmätilassa on mahdollista jakaa ja työstää dokumentteja, ylläpitää valmistelukeskustelua sekä jakaa ajankohtaista informaatiota.projektin hallinnolliset dokumentit ja materiaalit sekä työryhmien aineistot. tallennetaan projektiorganisaation mukaisesti työryhmätilaan. Dokumenttien jakeluun voidaan perustaa myös extranet-sivusto, joka helpottaa ulkoisten kumppaneiden kanssa toimimista. Sisäisen viestinnän muina kanavina hyödynnetään kuntayhtymän olemassa olevia tiedotuskanavia: henkilöstölehti, Kainuu-uutiskirjettä sekä toimiyksiköiden kokouksia. Projektiorganisaation jäsenet vievät tietoa tulos- ja vastuualueiden ja tulosyksiköiden johtoryhmien kokouksien kautta osastoille ja työyksiköihin. Lisäksi henkilöstölle järjestetään muita tiedotustilaisuuksia tarpeen mukaan. Ulkoisen viestinnän osalta noudatetaan kuntayhtymän yleisiä viestintäperiaatteita, jonka mukaan hankkeet ovat osa Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimintaa. Tiedottamisen tulee pohjautua kuntayhtymän hyväksyttyyn viestintästrategiaan ja suunnitelmaan (http://kaima.kainuu.fi/index.asp). 8. RISKIEN HALLINTA Hankkeen riskien hallinta sisältää riskianalyysin, varautumistoimenpiteet ja arviointimenettelyn. Riskitilanteen arviointi käydään kaikissa ohjausryhmän kokouksissa yhdessä seurantaraportin kanssa. Riskit on arvioitu arviointihetkeen todennäköisyyden ja vaikutuksen vakavuuden mukaan. 19

20 Riski luokitellaan lieväksi tai kohtuulliseksi (vihreä) mikäli yksittäisen riskin tai riskikategorian pisteet ovat alle puolet yhteissummasta. Riskitaso on vakava (keltainen), jos ovat yli puolet yhteissummasta. Erittäin vakavaksi (punainen) luokitellaan mikäli ne ovat yli kaksi kolmasosaa pisteistä. Merkittäviä riskitekijöitä ovat ulkoisten riskien lisäksi tuotantoriskit (epäonnistutaan tavoitteissa), aikatauluriskit (epäonnistutaan aikatauluhallinnassa) sekä taloudelliset riskit (epäonnistutaan kustannusten hallinnassa). Muita riskejä ovat henkilöstöriskit (epäonnistuminen linjaorganisaation osallistamisessa ja sitoutumisessa sekä projektin avainhenkilöstön vaihdokset), asiakasriskit (epäonnistuminen viestinnässä ja asiakasosallisuudessa) ja projektin sisäisten ristiriitojen riski (kiistat tavoitteista ja toteutuksesta sekä arvovallasta). Ulkoiset riskit liittyvät toimintaympäristön muutoksiin, kuten kunta- ja palvelurakenteen sekä rahoitusmallin muutoksiin sekä julkisen sektorin rahoituskriisiin. HANKKEEN RISKIT RISKIT MITEN VAIKUTTAA? MITEN VARAUDU- TAAN? Tuotantoriskit: 18 / 50 Tavoitteista tai toteutuksesta ei synny yhtenäistä käsitystä organisaatiossa - Hankkeen vaikutukset jäävät kompromissien vuoksi vaatimattomiksi. - Hankkeelle syntyy uskottavuuskriisi. Sisältötavoitteita ei saavuteta - Kokonaisuus jää epätasapainoiseksi - Panostetaan laajaan ennakkovalmisteluun ja yhteisen ymmärryksen luomiseen -.Panostetaan priorisointiin ja keskitytään ydintehtäviin - Painotetaan sisältötavoitteiden merkitystä edellytysten luojina TODENNÄ KÖISYYS (1-5) VAIKU- TUKSEN VAKA- VUUS (1-5) YHT. Aikatauluriskit: 14 / 50 Projekti jää aikataulusta jälkeen vat tuotannon pidetes- - Kustannukset kasvasä - Paineen kasvaessa virheiden määrä voi kasvaa - Panostetaan suunnitteluun ja ennakointiin -.Ositetaan hankkeen tehtäviä - Huolehditaan tilanneraportoinnista - Korostetaan suunnittelun merkitystä - Aikataulutetaan riittävästi asioiden käsittelyyn Projektissa edetään liian nopeasti - Liika kiire voi vaikuttaa laatua heikentävästi - Taloudelliset riskit: 27 / 50 Kustannusarvio on - Lisärahoituksen hinta liian alhainen on alkuperäistä kalliimpi - Päätöksentekijöiden luottamus toteutuk- - Varmistetaan riittävä asiantuntijuus - Laaditaan vaihtoehtoisia vertai

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010 POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1 Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.28 31.1.21 Pohjois-Suomi, kaikki vaiheet yhteensä Vuosi Vuosi 1.1.21- Yhteensä 2 8 2 9 31.1.21 Henkilöstömenot, joista

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainuun uusi sairaala -hanke Nykyinen sairaala on valmistunut 1969. Kiinteistön ongelmat: heikko

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Esityksen sisältö Taustaa Tavoitteet Osahankkeiden toteuttaminen ja aikataulu

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ TAUSTA-AJATTELUA Voiko näin suuri hanke olla innovatiivinen ja toimiva vai kaatuuko se liian moniin tavoitteisiin, toimijoihin,

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014 TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP Mikä ihmeen G4? Yliopistosairaanhoitopiirit paitsi HUS: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Projektisuunnitelma Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 9.3.2015 Tampere 2017 - Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti, perustiedot Projektin

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE RANUAN KUNTA Aapiskuja 6 B 97700 Ranua X 1 PROJEKTITOIMIN N A N O HJE HISTORIA Pvm. Versio Tekijä Hy väks y j ä / p vm 5.5. 2014 0. 1 Kunnanhallitus 1 Johdanto Projektitoiminnan ohje on suunnitelma toimintatavasta,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Liite 6, 15, 15.11.2004 Kainuun maakuntavaltuusto SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1. luku Toimiala ja organisaatio 1 Toiminta-ajatus 2 Tulosalueet Sosiaali- ja terveystoimen toimiala vastaa maakunnan

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot