KAINUUN UUSI SAIRAALA PROJEKTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN UUSI SAIRAALA PROJEKTISUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KAINUUN UUSI SAIRAALA PROJEKTISUUNNITELMA v. 1.3 ( )

2 Hankesuunnitelma perustuu Kainuun maakuntajohtajan nimittämän erikoissairaanhoidon tulevaisuus työryhmän työskentelyyn. Työryhmän kokoonpano ajalla on ollut seuraava: Pääkkönen Tuomo, lääkintöneuvos (pj, ajalla ) Ahopelto Maire, sosiaali- ja terveysjohtaja (pj, alkaen) Saari Mauno, terveysjohtaja Ahonen Esa, hallintoylilääkäri Tolonen Eija, vanhuspalvelujohtaja Ruokolainen Marja-Liisa, perhepalvelujohtaja Pikkarainen Marita, kehittämisjohtaja Hämäläinen Markku, henkilöstöjohtaja Juvonen Jukka, ylilääkäri Komulainen Asta, vastuualuepäällikkö Keravuo Ritva, ylilääkäri Heikkinen Helena, hallintoylihoitaja, (aj ) Huovinen-Tervo Marjo, vs. hallintoylihoitaja, (30.9. alk. ) Pekkala Terho (siht.) Versiot: 1.2 (riskienhallinnan päivitys) / Organisaatiomuutosten päivitykset (kpl ja 6.3.2) Liitteet: - Vuoden 2012 kustannusarvio - Suunnitteluuryhmien kokoonpano - Toiminnallisen suunnittelun alustava sisältä ja toteutus 2

3 Sisältö: 1. TAUSTA HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Strategiset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Hankkeen toimiala ja rajaukset KOHDERYHMÄ, EDUNSAAJAT JA SIDOSRYHMÄT HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Valmisteluvaihe Suunnitteluvaihe Rakentaminen Käyttöönotto HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Yleistä Projektiorganisaatio Roolit, tehtävät ja vastuut Projektiorganisaation toimielinten jäsenten nimeäminen ja tehtäväkuvien vahvistaminen Ohjausryhmä Johtoryhmä Projektihenkilöstö Työryhmät PROJEKTIN DOKUMENTOINTI JA VIESTINTÄ RISKIEN HALLINTA SEURANTA, ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

4 1. TAUSTA Kainuun maakuntavaltuusto on linjannut kokouksessaan kainuulaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuuden suunnan. Päätöksen mukaisesti vaativaa erikoissairaanhoitoa jatketaan ja päivystysaikainen toiminta turvataan Kainuussa 1. Ratkaisu erikoissairaanhoidon säilymisestä ja kehittämisestä Kainuussa tarkoittaa myös investointeja, joilla toiminnan laatu, tehokkuus ja taloudellisuus turvataan. Valtuuston päätöstä on edeltänyt pitkällinen valmisteluprosessi, jossa Kainuun asukkaat, viranhaltijat ja asiantuntijat ovat esittäneet käsityksiään eri vaihtoehdoista. Nyt linjatun päätöksen lisäksi vaihtoehtoina oli esitetty sekä päivystyksellisestä toiminnasta luopumista eli ns. peruserikoissairaanhoidon säilymistä että luopumista kokonaan erikoissairaanhoidosta. Toiminnan supistamiseen tai lopettamiseen liittyvät vaihtoehtoiset kustannukset ja muut vaikutukset olisivat olleet merkittäviä heikennyksiä maakunnan elinvoimaan ja asukkaiden palveluihin. Vähenevät työvoimareservit ovat tulevaisuuden suurin haaste. On pystyttävä kilpailemaan vähenevästä työvoimasta ja lisättävä käytettävissä olevan työvoiman tuottavuutta. Tarvitaan uudenlaista henkilöstöpolitiikkaa ja toimintaprosessien organisointia. Toimintamalleja on muutettava nykyvaatimuksia vastaavaksi ja organisaatiorakenteen tulee palvella tehokasta toimintaa. Nykyiset tilat ovat huonossa kunnossa eivätkä tue nykyaikaisia toimintamalleja. Rakennusinvestointeja tarvitaan akuuttien taloteknisten ongelmien ratkaisemiseen. Lisäksi nykyaikaisten toimintamallien mukaan suunnitellut tilat mahdollistavat työvoiman tehokkaan käytön. Alustavien arvioiden mukaan Kainuun keskussairaalan alueelle tarvitaan sekä saneeraus- että uudisrakentamista useilla kymmenillä miljoonilla euroilla. Kyseessä ei kuitenkaan ole vain tekninen uudistus, vaan myös kokonaisvaltaiseen toiminnan kehittämiseen ja henkilöstöön ulottuva prosessi. Arkkitehtuurin lisäksi on suunniteltava hoito- ja sen tukiprosessit asiakkaiden hoitoa parhaiten palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tämän vuoksi erikoissairaanhoidon tulevaisuuden rakentaminen sisältää myös yhteisen kehittämistyön perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden ja niiden asiakkaiden kanssa. Toimintamallien kehittämisen myötä on pystyttävä muuttamaan myös henkilöstöpolitiikkaa kannustavaan ja työkykyä tukevaan suuntaan, jotta tarvittavien resurssien saaminen ja ylläpitäminen onnistuisi. Samalla koko johtamisjärjestelmää on tarkasteltava ja etsittävä sellaisia malleja, jotka parhaiten palvelevat uudistettua toimintaa

5 2. HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Hankkeen tarkoituksena on tukea kainuulaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittymistä asiakaslähtöiseksi, tehokkaaksi ja vetovoimaiseksi toimijaksi ja turvata vaativan erikoissairaanhoidon palvelut Kainuussa. Hanke on strategisesti erittäin keskeinen koko maakunnan elinvoiman kannalta. Hankkeen päämääränä on uudistaa kainuulaisen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Sote-palvelujen saumaton yhteentoimivuus on asiakkaan näkökulmasta ja prosessien tehokkuuden kannalta keskeistä. Hankkeen tavoitteet jaetaan strategisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Strategiset tavoitteet määrittävät halutun lopputuloksen. Toiminnalliset tavoitteet ovat hankkeen varsinaisen työskentelyn konkretisointia eli täsmentävät tehtävän toteuttamista ja sen tuloksia. 2.1 Strategiset tavoitteet Hankkeen tavoitteet jakautuvat kahdeksaan alueeseen, joille on määritelty strateginen tavoite ja kriittiset menestystekijät. 1. Asiakaslähtöisyys Potilas saa tarpeenmukaista, laadukasta palvelua o Asiakasta kuunnellen o Palvelut tuotetaan mahdollisimman valmiiksi yhdellä käynnillä -periaatteella o Potilas on mahdollisuuksiensa mukaan aktiivinen toimija 2. Hoito- ja palveluprosessit Pth, esh ja sos.työn muodostama integroitu malli säilyy ja kehittyy o Toiminta ohjautuu toisiaan tukevien hoito- ja palveluprosessien mukaan o Toiminta perustuu sovituille hoitoketjuille o Yhteistyö rajapinnoilla on hallittua ja helppoa. Sitä tukee kehittyneen informaatioteknologian mahdollistama sujuva tiedonkulku o Potilaan tutkimus-, hoito- ja kuntoutusvastuu on määritelty tarkoituksenmukaiselle taholle o Erva-yhteistyö tukee tehokasta palvelutuotantoa 3. Potilaan hoito sairaalassa Avohoitopainotteinen sairaala, jossa toimivat keskeiset päivystävät erikoisalat o Menestyy vapaan valinnan järjestelmässä o Tilat tukevat tehokasta toimintaa o Logistiikka suunnitellaan tehokkaaksi prosessien mukaan o Akuutit ja elektiiviset potilasvirrat on erotettu toisistaan o Potilaan sijoittumista osastoille ohjaa hoitoisuus o Kuntoutuksen, kotihoidon ja omahoidon rooli korostuu o Perusth:n ja esh:n integraatiota tuetaan myös tilaratkaisuin o Turvallinen hoito- ja työpaikka 4. Johtamisjärjestelmä Tukee palvelutuotantoa o Mahdollistaa prosessien johtamisen o Esimiestyössä yhdistyvät osaaminen, valta ja vastuu 5

6 5. Henkilöstöhallinto ja -suunnittelu Vetovoimainen ja osaava organisaatio o Henkilöstöpolitiikka ottaa huomioon kilpailun työvoimasta ja alueen sijainnin o Osaava ja oikein mitoitettu henkilöstö viihtyy ja jaksaa työssään o Työnjaon kehittäminen: koulutuksen tuoma osaaminen kohdistuu tarkoituksenmukaisesti kunkin ydinosaamiseen 6. Tietotekniikka Hyödynnetään uudenaikaista tietotekniikkaa o Tietotekniikka tuottaa reaaliaikaista tietoa, automatisoi toimintaa ja tukee päätöksentekoa. 7. Tukipalvelut Tukipalvelut tukevat ydintoimintoja 8. Talous Investoinnit ovat kannattavia o Rakennetaan kustannustehokkaasti o Uudet prosessit ja tilat mahdollistavat 10 %:n tuottavuuden kasvun v mennessä. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Hankkeen kolme toiminnallista tavoitetta on johdettu strategisista tavoitteista. Suunnittelu on vaiheistettu siten, että hoito- ja palveluketjujen suunnittelusta edetään niiden johtamiseen ja organisoitumiseen. Huolellisen toimintasuunnittelun pohjalta puolestaan toteutetaan sairaalan tekninen suunnittelu ja rakentaminen. Keskeisinä periaatteina toteutuksessa noudatetaan henkilöstön ja asiakkaiden osallisuutta sekä työn tuottavuuden parantamista. Nämä läpäisevät kaikki hanketavoitteet ja toimenpiteet. Asiakaslähtöiset toimintamallit Tavoitteena on määritellä, kehittää ja ottaa käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöiset hoito- ja palveluprosessit Johtamismalli Tuloksena ovat keskeiset asiakkaiden hyvinvointia tukevat prosessit, jotka perustuvat väestön ja alueellisiin tarpeisiin joissa yhdistyvät vaikuttavasti hoidon ja tuen oikea-aikainen porrastus ja eri tasojen toimintojen tarkoituksenmukainen käyttö joiden perusteella suunnitellaan toiminnan edellyttämät tilat joiden tehokkuus parantaa tuottavuutta Tavoitteena on uudistetun johtamismallin luominen ja käyttöönotto Tuloksena ovat hoito- ja palveluketjuissa tapahtuvaa asiakastyötä tukeva johtamisjärjestelmä sekä kannustavan henkilöstöpolitiikan käytännöt. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa prosessien johtamisen siten, että päätösvalta ja tulosvastuu ovat mahdollisimman lähellä operatiivista toimintaa. Henkilöstöpolitiikka luo edellytykset vetovoimaisen ja osaavan organisaation toiminnalle. 6

7 Rakentaminen ja teknologia Tavoitteena on keskussairaalan saneeraus- ja uudisrakennusinvestoinnin ja niihin liittyvien toiminnallisten teknologiaratkaisujen suunnittelu ja toteuttaminen Tuloksena on aikataulun ja talousarvion mukaisesti toteutunut investointikokonaisuus, jossa toimitilat ovat standardointiin ja muuntojoustavuuteen perustuvia ratkaisut tukevat tehokasta työskentelyä ja innovatiivisuutta logistiset ratkaisut tukevat ydintoimintoja tietotekniikka lisää tuottavuutta sekä palvelee tuotantoa ja asiakasta TAVOITEALUE 1: Asiakaslähtöiset toimintamallit Sisältö: Asiakkaiden hyvinvointia tukevat prosessit TAVOITEALUE 2: Johtamismalli Sisällöt: - Asiakastyötä tukeva johtamisjärjestelmä sekä kannustavan henkilöstöpolitiikan käytännöt TAVOITEALUE 3: Rakentaminen ja teknologia Sisällöt: - Investointien suunnittelu ja toteuttaminen T o i m i v a k o k o n a i s u u s Henkilöstön osallisuus Asiakaslähtöisyys Työn tuottavuuden parantaminen Kuva 1. Hankkeen tavoitealueet ja toteutusperiaatteet 7

8 2.3 Hankkeen toimiala ja rajaukset Hanke perustuu Kainuun maakuntavaltuuston päätökseen erikoissairaanhoidon kehittämisestä. Kainuun hallintokokeilun myötä kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu organisaatioratkaisu edellyttää kuitenkin, että toimintamalleja kehitetään koko palvelujärjestelmän tasolla. Tämä hanke sisältää rajapinta- ja prosessikehittämisen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhdistäviltä osin. Rakennus- ja teknologiainvestoinneilla tarkoitetaan tässä hankkeessa Kainuun keskussairaalan toimintaan liittyviä tarpeita, huomioiden kuitenkin organisaation kokonaisuuden edellyttämän yhteistoiminnan (esimerkiksi yhteispäivystyksen, kuntoutuksen tms. toiminnallisuuksien tarpeet). Kainuun maakunta -kuntayhtymän organisaatio sisältää sosiaali- ja terveystoimialan lisäksi mm. yhteisten hallintopalveluiden toimintoja, joita ilman ei varsinainen palvelutuotanto onnistu. Tämän vuoksi hankkeen toiminta ulottuu myös sellaisiin organisaatioon kokonaisuutena vaikuttaviin toimintoihin, jotka eivät ole sote-toimialan alaisuudessa. Tällä pyritään parantamaan koko organisaation toimintakykyä ja turvaamaan strategisten tavoitteiden toteutumista. Hanke ei sisällä Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimialaan liittyviä tavoitteita tai toimintoja. Hankkeessa otetaan huomioon Kainuun Työterveys-liikelaitoksen tilatarpeet sekä muut oman organisaation mahdolliset lisätarpeet. 3. KOHDERYHMÄ, EDUNSAAJAT JA SIDOSRYHMÄT Hankkeen kohderyhmäjaottelu seuraa hankkeen rakennetta: - Toiminnan suunnittelussa keskeinen toimijajoukko muodostuu kuntayhtymän henkilöstöstä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaiset osallistetaan suunnitteluun siten, että paras käytännön asiantuntemus on käytettävissä. - Johtamismallista vastaavat soten toimialajohdon lisäksi soten vastuualueiden esimiehet sekä tulosyksiköiden päälliköt sekä muut hoito- ja hoivatyön esimiehet, jotka vastaavat päivittäisestä palvelutoiminnasta. Työ tehdään yhteistyössä maakunnan yhteisten palveluiden vastuuhenkilöiden kanssa. - Rakennussuunnittelu kytkeytyy voimakkaasti toiminnan suunnitteluun, joten edellä mainitut tahot lisättynä teknisen palvelun henkilöstöllä muodostavat suunnittelun avainhenkilöt. Edunsaajina ovat palveluiden asiakkaat ja veronmaksajat, jotka hyötyvät parantuneesta palvelusta ja tehostuneesta toiminnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityistasolla työskentelevät henkilöt ovat edunsaajina työhön liittyvien hoito- ja palveluketjujen, johtamisen ja toimitilojen uudistuessa. Keskeiset sidosryhmät ovat suunnittelua ja toteutusta tukevat asiantuntijat. Muina sidosryhminä ovat mm. kuntayhtymän henkilöstö- ja viestintäpalvelut. Lisäksi sairaala-alueen Masterplan-työhön liittyvät ainakin seuraavat osapuolet: Kajaanin kaupunki, muut Kainuun kunnat, ammattikorkeakoulu ja Kainuun ammattiopisto ja yksityisen sektorin toimijat. Hankkeen toiminnalla on yhteys muihin samansuuntaisiin toimenpiteisiin ja kehittämishankkeisiin. Näitä ovat mm. pohjoisen erva-alueen yhteistyön kehittäminen, soten johtamisen ja toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen sekä hyvinvointijohtamisen edistäminen. Lisäksi benchmarkyhteistyötä toteutetaan muiden alueiden sairaalasuunnitteluhankkeiden kanssa. Suunnitteluun osallistetaan maakunnan luottamushenkilöt, henkilöstö ja asiakkaat. 8

9 4. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Hankkeen toiminta jaetaan neljään päävaiheeseen: 1) Valmisteluvaihe 2) Suunnitteluvaihe 3) Rakentaminen 4) Käyttöönotto Kullekin vaiheelle laaditaan tarkennettu työsuunnitelma tämän projektisuunnitelman liitteeksi. PROJEKTIN VAIHEISTUS tarveselvitys Suunnitteluvaihe hankesuunnittelu rakennussuunnittelu Valmisteluvaihe Konseptisuunnittelu Toiminnallinen suunnittelu Tekninen suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto Kuva 2. Projektin päävaiheet (päivitettynä rakennushankkeen täsmennyksillä) 4.1 Valmisteluvaihe Hankkeen valmisteluvaiheessa ( ) Täsmennetään hankkeen perustehtävä, toimintamallit ja tavoitteet Laaditaan hankesuunnitelma Luodaan projektiorganisaatio em. suunnitelman mukaan Laajennetaan yhteistä näkemystä sairaalasuunnittelusta Varmistetaan viestinnän toteutuminen Konkretisoidaan toteutuksen eteneminen (v työsuunnitelmatasolla ja muut vaiheet projektisuunnitelman tavoitetasolla) Valmisteluvaiheen tehtävät toteutetaan osa-aikaisen (oto.) projektihenkilöstön toimesta. Toimintaa ohjaa maakuntajohtajan nimeämä valmisteluryhmä ( / 7). 9

10 4.2 Suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa ( ) Selvitetään palvelu- ja resurssitarpeet ja niiden kehittyminen tulevaisuudessa Suunnitellaan erikoissairaanhoidon toiminnalliset kokonaisuudet huomioiden rajapinnat perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon (konseptit) Laaditaan sairaala-alueen Masterplan (tekninen yleissuunnitelma sisältäen yhteistoiminnan kuntien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa) Määritellään maakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisprosessit liittyen erikoissairaanhoidon toimintaan (sisältäen ERVA-yhteistyön) Toteutetaan työsuunnitelmien mukaiset prosessien / hoitolinjojen suunnittelu- ja kehitystyö Toteutetaan johtamismallin ja henkilöstöpolitiikan kehittämistyö Yhdistetään arkkitehtuuriasiantuntijuus hoitoprosessien suunnitteluun Toteutetaan tarvittavien muutos/uudisrakentamisen suunnittelu toiminnallisen suunnitteluun pohjautuen (ml. toiminnallinen teknologia) Varmistetaan hallittu muutosvaiheen tuki prosessin osallisille (asiakkaille, henkilöstölle ja johdolle) Laaditaan tarvittavien investointien rahoitussuunnitelma. Hankkeen suunnittelun toimintaperiaatteena on kehittämisprosessi, jossa vaiheittain etenevän suunnittelun avulla kertynyttä tietoa muokataan ja tarkennetaan prosessin edetessä. Suunnittelussa toistuu syklimäinen kulku ns. suunnittelukehien muodossa. Kuva 3. Sairaalasuunnittelun päävaiheet (SOTERA-insitituutti). 10

11 Varsinaisessa sairaalasuunnittelussa erotetaan kolme päävaihetta: 1. Konseptisuunnittelu (2012) Konseptisuunnittelu sisältää strategisten linjausten laatimista aluesuunnittelun lähtökohdista, sairaalan palveluvalikoiman ja toimintaperiaatteiden sekä toiminnallisten kokonaisuuksien määrittämistä ja pääprosessien hahmottamista. Konseptisuunnittelussa palvelutarve ja resurssit sovitetaan yhteen sekä jaetaan sairaalatason volyymi osakokonaisuuksiin. 2. Toiminnallinen suunnittelu (2013) Toiminnallinen suunnittelu on yksikkö- ja käytännön tason suunnittelutyötä. Tässä konseptisuunnittelun perusteella osakokonaisuuksien tasolta edetään potilasprosessien tarkennetun kulun, työpisteiden, huonetilojen ja logististen virtojen työstämiseen. 3. Tekninen suunnittelu ( ) Tekninen suunnittelu sisältää arkkitehtuurisuunnitelmat ja rakennuspiirustukset sekä teknologisten sovelluksien määrittelyn toiminnallisen suunnittelun pohjalta. Suunnitteluvaiheen toiminnasta ja hankkeen toteutuksesta vastaa projektisuunnitelman mukaan vahvistettu projektiorganisaatio. Konseptisuunnittelun tarkennettu työsuunnitelma vuoden 2012 osalta laaditaan projektin käynnistyessä. 4.3 Rakentaminen Rakentamisvaiheessa (2014-) Toteutetaan suunnittelun mukaiset rakennusinvestoinnit sekä teknologiset hankinnat Rakentamisvaihe toteutetaan toiminnallisen ja teknisen suunnittelun vaiheiden perusteella. Rakentaminen projektoidaan, budjetoidaan ja vastuutetaan erillisen, myöhemmässä vaiheessa laadittavan suunnitelman mukaisesti. 4.4 Käyttöönotto Käyttöönottovaiheessa toteutetaan Uusien toimintamallien mukaisen hoidon ja tilojen asteittainen käyttöönotto Käyttöönotto on asteittain etenevä prosessi, joka seuraa suunnittelu- ja rakentamisvaiheita. Käyttöönotto sisältää uusiin toimitiloihin liittyvän perehdyttämisen sekä tilojen luovuttamisen yksiköille. Kehitetyistä toimintamalleista valtaosa voidaan ottaa käyttöön vasta uusissa tiloissa, mutta osa (esim. johtamismalli ja henkilöstökäytännöt) voidaan vahvistaa jo aiemmin. Käyttöönottovaihe on linjaorganisaation kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettava projektin merkittävä osavaihe, johon on resursoitava riittävästi. Mm. laatuorganisaation keskeinen rooli korostuu, koska toimintakäytäntöjen ja -ohjeiden muutokset on tehtävä hallitusti. Käyttöönottovaihe suunnitellaan, budjetoidaan ja vastuutetaan erillisen, myöhemmässä vaiheessa laadittavan suunnitelman mukaisesti. 11

12 5. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Koko hankkeen kustannusarvio koostuu vaiheiden 1 4 kustannusarvioista, jotka vahvistetaan tämän projektisuunnitelman ja maakunnan ohjeiden mukaisesti. Kustannusarviot ja niiden käyttösuunnitelmat laaditaan tämän projektisuunnitelman liitteiksi. Investointeihin tarvittavien rahoitussuunnitelmien laatiminen toteutetaan projektisuunnitelman ja maakunnan ohjeiden mukaisesti. Vuosien 2013 ja 2014 suunnittelukustannuksista laaditaan kustannusarviot konseptisuunnitteluvaiheessa. Rakentamiseen liittyvä kustannusarvio laaditaan teknisen suunnittelun vaiheessa. Yhteenveto hankkeen käynnistysvaiheen arvioiduista kustannuksista ja resursseista ( ): Valmisteluvaihe ( ) Henkilöresurssit: - projektijohtaja 60 % (oto), ei palkkakustannuksia hankkeelle - projektipäällikkö 50 % Valmisteluvaiheen kustannukset: - henkilöstön palkkakustannukset palveluiden ostot (asiantuntija- ja suunnittelutilaisuuksien kustannukset) sairaalasuunnittelun tutustumiskäyntien kustannukset muut kustannukset 2000 Kustannukset yhteensä n Suunnitteluvaihe (2012) Henkilöresurssit: - projektijohtaja 60 % - projektipäällikkö 80 % Vuoden 2012 kustannukset: - henkilöstön palkkakustannukset konsultointipalveluiden ostot muut kustannukset Kustannukset yhteensä n

13 6. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN 6.1 Yleistä Hankkeen tilaajana, hallinnoijana ja rahoittajana on Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kuntayhtymän projektiorganisaatiolla on päävastuu toiminnallisesta suunnittelusta, johon osallistuu organisaation eri alojen edustajat. Hallinnoijan osalta hanke perustetaan sosiaali- ja terveystoimen johto -tulosyksikköön. Hankehenkilöstön esimiehenä toimii sosiaali- ja terveysjohtaja. Oman toimen ohella työskentelevien työntekijöiden esimiehenä voi toimia myös oman yksikön esimies. Suunnittelussa käytetään asiantuntijoita, joiden tehtävät ja keskinäiset suhteet määritellään hankintasopimuksissa ja tämän projektisuunnitelman liitteissä. Päätöksenteossa noudatetaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallintosääntöä sekä sotetoimialan johtosääntöä ja niiden ohjaamaa linjaorganisaation ratkaisuvalta- ja vastuunjakoa. Projektin toteuttamisessa huomioidaan ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan käynnissä olevat ja haettavat kehittämishankkeet sekä muu sote-toimialan tutkimus, kehittämis- ja suunnittelutoiminta. Pyrkimyksenä on hyödyntää myös muita mahdollisia ulkopuolisia rahoituslähteitä. 6.2 Projektiorganisaatio Projektiorganisaatio jakaantuu tilaajan, tuottajan ja suunnittelijoiden tehtäviin. Myöhemmin projektiorganisaatiota laajennetaan urakoitsijatehtäviin, jotka määritellään hankintasopimuksissa. Tilaajaa edustaa Kainuun maakuntahallituksen nimittämä ohjausryhmä. Tuottajalla tarkoitetaan projektin toteuttajaorganisaatiota, joka vastaa toiminnallisen sisällön tuottamisesta sekä projektin toimeenpanosta. Suunnittelijat ja urakoitsijat ovat projektin hallinnoijan sopimuskumppaneita eli toimittajia, jotka vastaavat tehtävänsä mukaisesta työstä. 13

14 PROJEKTIORGANISAATIO Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Sote-lautakunta Tilaaja Tuottaja Johtoryhmä OHJAUSRYHMÄ Projektijohtaja Projektipäällikkö Suunnittelukoordinaattori Projektisihteeri Työryhmät Toimintaryhmä Talousryhmä Tekninen ryhmä -Alatyöryhmät Akuuttihoito Masterplan Elektiivinen hoito Tietotekniikka Kuntoutus Sairaalalaitteet Pth Logistiikka Sos.huolto Tilat Suunnittelija / urakoitsija Konsultit Arkkitehtisuunnittelijat Erikoissuunnittelijat (Urakoitsijat) Kuva 4. Projektiorganisaatio 6.3 Roolit, tehtävät ja vastuut Projektiorganisaation toimielinten jäsenten nimeäminen ja tehtäväkuvien vahvistaminen Yhtymähallitus asettaa ohjausryhmän ja nimeää sen jäsenet Yhtymähallitus nimeää johtoryhmän puheenjohtajan ja jäsenet, työryhmien puheenjohtajat sekä vahvistaa johtoryhmän ja työryhmien tehtäväkuvaukset. Sosiaali- ja terveysjohtaja ja hallintojohtaja nimeävät työryhmien jäsenet alaisestaan henkilöstöstä projektijohtajan esityksestä. Muutokset työryhmien jäsenissä annetaan tiedoksi projektiorganisaation jäsenille, mutta ne eivät vaadi erillistä projektisuunnitelman versiopäivitystä. Vahvistettu kokoonpano projektiorganisaation toimielinten jäsenistä lisätään projektisuunnitelman liitteeksi Ohjausryhmä Ohjausryhmä vastaa hankkeen ohjaamisesta ja kokonaisseurannasta hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti. Lisäksi ohjausryhmä vastaa keskeisten tavoitteiden ja suunnitelmien hyväksymisestä sekä raportointien ja talouden käsittelemisestä. 14

15 Ohjausryhmän tehtävinä on: - Käyttää ylintä päätösvaltaa projektissa ja valvoa Kainuun sote -kuntayhtymän etuja valtuuston ja -hallituksen tekemien linjausten mukaisesti. - Valmistella projektiin liittyvät valtuuston ja hallituksen päätettävät asiat. - Hyväksyä projektisuunnitelma ja merkittävät projektia koskevat aikataulumuutokset. - Päättää projektin kustannuksiin vaikuttavista merkittävistä talousarvion muutoksista. - Raportoida valtuustolle ja hallitukselle projektin etenemisestä. Ohjausryhmän jäsenet nimetään maakunta -kuntayhtymän henkilöstöstä ja luottamushenkilöistä sekä kuntien edustajista seutukunnittain ja ulkopuolisista asiantuntijoista. Ohjausryhmän esittelijänä toimii sote-johtaja Johtoryhmä Johtoryhmä vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta sekä sen organisoinnista ja johtamisesta. Lisäksi johtoryhmä toimii johtamismallin ja henkilöstökysymysten kehittämisestä vastaavana työryhmänä. Johtoryhmän tehtävinä on: - Käsitellä hankkeen projektisuunnitelma ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset ohjausryhmän päätettäväksi. - Seurata projektin etenemistä, aikataulussa pysymistä ja kustannuksia. - Valmistella päätösehdotuksia ohjausryhmälle. - Tukea projektijohtajaa hankkeen toteutuksessa sekä projektin kuluessa ilmenevien oleellisten ongelmien ratkaisemisessa. - Varmistaa projektiorganisaation ja linjaorganisaation yhteistyön sujuvuus tavoitteiden saavuttamiseksi - Valmistella kokonaisuutta tukeva johtamismalli sekä kannustavan henkilöstöpolitiikan käytännöt. - Seurata muiden työryhmien työskentelyä ja käsitellä niiden tulokset - Tiedottaa projektista ulkopuolisille. Johtoryhmä muodostuu sosiaali- ja terveysjohtajasta, projektijohtajasta, projektipäälliköstä, henkilöstöjohtajasta, soten tulosalueiden johtajista ja kehittämisjohtajasta, työryhmien puheenjohtajista, sekä muista nimettävistä henkilöstön edustajista. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii sote-johtaja ja esittelijänä projektijohtaja Projektihenkilöstö Projektijohtaja Projektijohtaja johtaa hankkeen toimintaa ja vastaa siitä, että osakokonaisuudet etenevät tavoitteiden, suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Projektijohtajan tehtävinä on: - Vastata projektisuunnitelman laatimisesta - Vastata hyväksytyn projektisuunnitelman toteuttamisesta - Seurata projektin edistymistä ja raportoida projektin etenemisestä johto- ja ohjausryhmälle. 15

16 - Seurata projektin kustannuksia ja vastata budjetin toteutumisesta. - Tehdä tarvittaessa ehdotus projektisuunnitelman muuttamisesta. - Toimia toimintaryhmän puheenjohtajana ja seurata toimintatyöryhmien työskentelyä. - Toimia yhteistyössä talous- ja teknisen ryhmän puheenjohtajien kanssa hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Vastata hankkeen viestinnästä - Toimia esittelijänä johtoryhmässä. Projektipäällikkö Projektipäällikkö tukee projektijohtajaa hankkeen toteuttamisessa sen tavoitteiden, suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Projektipäällikön tehtävinä on: - Toimia yhteistyössä ja avustaa projektijohtajaa projektin suunnittelussa ja toteutuksessa - Vastata projektin hallinnollisten ja toiminnallisten dokumenttien sekä raporttien laatimisesta. - Toimia valmistelijana johto- ja ohjausryhmissä käsiteltävissä asioissa. - Tukea hankkeen työryhmien toimintaa - Toimia johtoryhmän ja ohjausryhmän kokousten sihteerinä - Toimia projektijohtajan sijaisena Suunnittelukoordinaattori Suunnittelukoordinaattori toimii hankkeen toiminnallisen suunnittelun vaiheessa käyttäjän asiantuntijana. Suunnittelukoordinaattorin tehtävinä on: - Toimia yhteistyössä projektijohtajan ja projektipäällikön kanssa projektin suunnittelussa ja toteutuksessa - Tukea hankkeen työryhmien toimintaa - Vastata yksiköiden toiminnallisen suunnittelun tuesta ja tilasuunnittelun koordinaatiosta,mm. huonekorttien laatimisesta. Projektisihteeri Projektisihteeri tukee projektiorganisaatiota hankkeen toimeenpanossa ja avustaa hallinnollisissa tehtävissä. Projektisihteerin tehtävinä on: - Vastata taloushallinnon tehtävistä (maksatukset, seuranta ja raportointi sekä asiatarkastus) - Avustaa hankeaineiston dokumentoinnissa ja arkistoinnissa - Avustaa projektin toteutuksen tehtävissä (mm. tilaisuuksien järjestelyt, sisäinen viestintä) Työryhmät Hankkeen organisaatioon kuuluvat työryhmät muodostuvat toimintaryhmästä, talousryhmästä ja teknisestä ryhmästä sekä näiden muodostamista alatyöryhmistä. Työryhmien ja niiden puheenjohtajien tehtävät on määritelty tässä suunnitelmassa. Hankkeen vaiheistuksesta johtuen työryhmät voidaan nimetä projektin alkuvaiheessa, mutta alatyöryhmiä nimetään ja aktivoidaan suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. Projektin iteroivan luonteen vuoksi uusia työ- ja alaryhmiä voidaan muuttaa, perustaa uusia sekä jo nimettyjä tarvittaessa lakkauttaa. 16

17 Toimintaryhmä Toimintaryhmä vastaa uusien prosessien ja niiden edellyttämän toiminnan suunnittelusta. Toimintaryhmä toteuttaa myös käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun. Toimintaryhmän muodostavat alaryhmien puheenjohtajat sekä projektijohtaja, joka toimii toimintaryhmän puheenjohtajana. Toimintaryhmä jakaantuu seuraaviin alatyöryhmiin, joiden vastuulla on tehtäväksiannon mukaisen kokonaisuuden työstäminen: - Akuutti hoito - Elektiivinen hoito - Kuntoutus - Perusterveydenhuollon rajapinta (krooniset kansansairaudet) - Sosiaalihuollon rajapinta - Tukipalvelut Toimintaryhmän tehtävinä on: Konseptisuunnitteluvaiheessa: - Määritellä toiminnallisten kokonaisuuksien pääprosessit sekä toiminta näiden rajapinnassa. - Hahmottaa sairaalatason volyymien ja resurssien jakautuminen osakokonaisuuksiin Toiminnallisen suunnittelun vaiheessa: - Määritellä toiminnallisten kokonaisuuksien osaprosessit ja yksikkökohtaiset toiminnot - Määritellä potilasprosessit valittujen kokonaisuuksien sisällä - Määritellä suunnitellun toimintatavan tarvitsemat tilat huomioiden annetut reunaehdot - (mm. standardit, monikäyttöisyys, muunneltavuus, yhteiskäyttömahdollisuudet, henkilökuntaresurssit, tilojen pinta-alarajoitukset) - Määritellä tiloihin huonekohtaisesti tarvittava varustus ja kalustus (tavoitteena standardiratkaisut) - Osallistua käyttäjätapaamisiin, joissa tilojen suunnittelua käydään läpi yhdessä arkkitehtisuunnittelijoiden kanssa. Talousryhmä Talousryhmä vastaa hankkeen taloussuunnittelusta, rahoituksesta, kustannusten seurannasta ja taloushallinnon järjestelyistä. Talousryhmän tehtävinä on: - Laatia hankkeen talousarvio ja rahoitussuunnitelma - Laatia investointianalyysi - Vastata rahoituksen hankkimisesta - Järjestää hankkeen taloushallinto (asiatarkastus-, hyväksymis- ja maksuposti- sekä seuranta ja raportointikäytännöt) - Seurata rakentamis- ja käynnistämiskustannuksia (kuten laitteet, kalusteet). - Arvioida ja seurata investointien vaikutuksia käyttötalouteen o kiinteistön hoitokulut, vuokrat o henkilöstökulut o logistiikkakulut o toimintojen kehittyminen ja keskittyminen o osasto- ja pkl-toiminta, päiväkirurgia jne. o leikkaussalien käytön tehostuminen o tukipalveluiden kehittäminen 17

18 Talousryhmän muodostavat kuntayhtymän talousjohtaja, sosiaali- ja terveystoimialan talouspäällikkö sekä muut tehtävään nimetyt henkilöt. Tekninen ryhmä Tekninen ryhmä vastaa hankkeen rakentamisen, teknologiaratkaisujen ja teknisen tilasuunnittelun toteuttamisesta. Teknisen ryhmän muodostaa alatyöryhmien puheenjohtajat, joista yksi toimii teknisen ryhmän puheenjohtajana. Tekninen ryhmä jakaantuu seuraaviin alatyöryhmiin, joiden vastuulla on tehtäväksiannon mukaisen kokonaisuuden työstäminen: Tilaryhmä Tilatyöryhmä vastaa siitä, että hankkeen tekninen tilasuunnittelu ja rakentamisvaiheen valmistelu toteutuu suunnitelman mukaisesti. Tilatyöryhmän tehtävinä on: - Osallistua alueen Masterplan-suunnitelman laatimiseen - Ohjata tilojen teknistä suunnittelua toiminnallisten tavoitteiden mukaan. - Ohjata ja valvoa teknisen suunnittelutyön etenemistä suunnittelusopimuksen edellyttämällä tavalla. - Tehdä kiinteistöteknisten järjestelmien valinnat suunnittelijoiden esittämistä vaihtoehdoista - Seurata rakennushankkeen laajuutta ja selvittää muutokset rakennus- ja käyttökustannuksissa. - Valmistella rakentamisvaihe yhdessä suunnittelijoiden kanssa. Tietotekniikkaryhmä Tietotekniikkaryhmä vastaa siitä, että hankkeeseen liittyvät informaatioteknologiset ratkaisut tukevat kokonaisuutta. Tietotekniikkaryhmän tehtävinä on: - Hyödyntää uudenaikaista tietotekniikkaa - Seurata IT-infrastruktuurin suunnittelua ja koordinoida käyttäjävaatimuksia tiedon saatavuuden ja liikkumisen varmistamiseksi. - Selvittää, mitä informaatioteknologisia ratkaisuja tarvitaan, jotta hoito- ja hallintoprosessit sujuisivat joustavasti kun uudet tilat otetaan käyttöön. - Vastata tarvittavien hankintoje valmisteluista. - Suunnitella tulevaisuuden erityiskysymyksiä: (esim. sähköinen asiointi, itseilmoittautuminen asiakaspäätteet jne.) Laitehankintaryhmä Laitehankintaryhmä vastaa siitä, että uuden toiminnan ja tilojen edellyttämät sairaalatekniset laitehankinnat tukevat kokonaisuutta. Laitehankintaryhmän tehtävinä on: - Linjata erilaisia hankintoihin liittyviä käytäntöjä. - Valmistella rakennusvaiheeseen liittyvien kiinteiden ja irtainten sairaalalaitteiden hankinnat. 18

19 Logistiikkaryhmä Logistiikkaryhmä vastaa siitä, että uuden toiminnan ja tilojen edellyttämät sairaalatekniset laitehankinnat tukevat kokonaisuutta. Logistiikkaryhmän tehtävinä on: - osallistua logististen ratkaisujen suunnitteluun uusien tilojen ja muun sairaalakompleksin välillä, kuten esim: o varastot o huoltotilat o jätehuolto o materiaalien täyttöpalvelut o välinehuolto o huoltoliikenne o asiakas- ja henkilöstöliikenne o apteekkipalvelut o laboratoriopalvelut 7. PROJEKTIN DOKUMENTOINTI JA VIESTINTÄ Kehittämistyötä koskevan viestinnän ensisijainen vastuu on projektijohtajalla ja johtoryhmällä. Ohjausryhmä tiedottaa osaltaan kuntayhtymän toimielimille projektin etenemisestä ja tuloksista. Viestintää varten laaditaan viestintäsuunnitelma, jonka toteutusta seuraa johtoryhmä. Projektin sisäiseen viestintään ja dokumenttien jakeluun käytetään KAIMA-intranetiä, johon perustetaan sekä yleinen viestintäsivusto että työryhmätilat hankkeen toimielimille ja työryhmille. Työryhmätilassa on mahdollista jakaa ja työstää dokumentteja, ylläpitää valmistelukeskustelua sekä jakaa ajankohtaista informaatiota.projektin hallinnolliset dokumentit ja materiaalit sekä työryhmien aineistot. tallennetaan projektiorganisaation mukaisesti työryhmätilaan. Dokumenttien jakeluun voidaan perustaa myös extranet-sivusto, joka helpottaa ulkoisten kumppaneiden kanssa toimimista. Sisäisen viestinnän muina kanavina hyödynnetään kuntayhtymän olemassa olevia tiedotuskanavia: henkilöstölehti, Kainuu-uutiskirjettä sekä toimiyksiköiden kokouksia. Projektiorganisaation jäsenet vievät tietoa tulos- ja vastuualueiden ja tulosyksiköiden johtoryhmien kokouksien kautta osastoille ja työyksiköihin. Lisäksi henkilöstölle järjestetään muita tiedotustilaisuuksia tarpeen mukaan. Ulkoisen viestinnän osalta noudatetaan kuntayhtymän yleisiä viestintäperiaatteita, jonka mukaan hankkeet ovat osa Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimintaa. Tiedottamisen tulee pohjautua kuntayhtymän hyväksyttyyn viestintästrategiaan ja suunnitelmaan ( 8. RISKIEN HALLINTA Hankkeen riskien hallinta sisältää riskianalyysin, varautumistoimenpiteet ja arviointimenettelyn. Riskitilanteen arviointi käydään kaikissa ohjausryhmän kokouksissa yhdessä seurantaraportin kanssa. Riskit on arvioitu arviointihetkeen todennäköisyyden ja vaikutuksen vakavuuden mukaan. 19

20 Riski luokitellaan lieväksi tai kohtuulliseksi (vihreä) mikäli yksittäisen riskin tai riskikategorian pisteet ovat alle puolet yhteissummasta. Riskitaso on vakava (keltainen), jos ovat yli puolet yhteissummasta. Erittäin vakavaksi (punainen) luokitellaan mikäli ne ovat yli kaksi kolmasosaa pisteistä. Merkittäviä riskitekijöitä ovat ulkoisten riskien lisäksi tuotantoriskit (epäonnistutaan tavoitteissa), aikatauluriskit (epäonnistutaan aikatauluhallinnassa) sekä taloudelliset riskit (epäonnistutaan kustannusten hallinnassa). Muita riskejä ovat henkilöstöriskit (epäonnistuminen linjaorganisaation osallistamisessa ja sitoutumisessa sekä projektin avainhenkilöstön vaihdokset), asiakasriskit (epäonnistuminen viestinnässä ja asiakasosallisuudessa) ja projektin sisäisten ristiriitojen riski (kiistat tavoitteista ja toteutuksesta sekä arvovallasta). Ulkoiset riskit liittyvät toimintaympäristön muutoksiin, kuten kunta- ja palvelurakenteen sekä rahoitusmallin muutoksiin sekä julkisen sektorin rahoituskriisiin. HANKKEEN RISKIT RISKIT MITEN VAIKUTTAA? MITEN VARAUDU- TAAN? Tuotantoriskit: 18 / 50 Tavoitteista tai toteutuksesta ei synny yhtenäistä käsitystä organisaatiossa - Hankkeen vaikutukset jäävät kompromissien vuoksi vaatimattomiksi. - Hankkeelle syntyy uskottavuuskriisi. Sisältötavoitteita ei saavuteta - Kokonaisuus jää epätasapainoiseksi - Panostetaan laajaan ennakkovalmisteluun ja yhteisen ymmärryksen luomiseen -.Panostetaan priorisointiin ja keskitytään ydintehtäviin - Painotetaan sisältötavoitteiden merkitystä edellytysten luojina TODENNÄ KÖISYYS (1-5) VAIKU- TUKSEN VAKA- VUUS (1-5) YHT. Aikatauluriskit: 14 / 50 Projekti jää aikataulusta jälkeen vat tuotannon pidetes- - Kustannukset kasvasä - Paineen kasvaessa virheiden määrä voi kasvaa - Panostetaan suunnitteluun ja ennakointiin -.Ositetaan hankkeen tehtäviä - Huolehditaan tilanneraportoinnista - Korostetaan suunnittelun merkitystä - Aikataulutetaan riittävästi asioiden käsittelyyn Projektissa edetään liian nopeasti - Liika kiire voi vaikuttaa laatua heikentävästi - Taloudelliset riskit: 27 / 50 Kustannusarvio on - Lisärahoituksen hinta liian alhainen on alkuperäistä kalliimpi - Päätöksentekijöiden luottamus toteutuk- - Varmistetaan riittävä asiantuntijuus - Laaditaan vaihtoehtoisia vertai

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010 POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1 Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.28 31.1.21 Pohjois-Suomi, kaikki vaiheet yhteensä Vuosi Vuosi 1.1.21- Yhteensä 2 8 2 9 31.1.21 Henkilöstömenot, joista

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Konsernirakenne. POPmaakunta

Konsernirakenne. POPmaakunta Konsernirakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan konsernirakenne LOPULLINEN päätös rakenteesta on saatava maakuntavaltuustossa alkuvuodesta 2019 JOTTA muu valmistelu pystytään toteuttamaan hallitusti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Strategia prosessista käytäntöön!

Strategia prosessista käytäntöön! Strategia prosessista käytäntöön! Kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, TtM Maire Ahopelto, Kainuun sote Hyve-johtamisen kartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Kainuun osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Tilannekatsaus

Tilannekatsaus Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Lisätiedot

HUS SOTE-TYÖSUUNNITELMA. Janne Aaltonen

HUS SOTE-TYÖSUUNNITELMA. Janne Aaltonen HUS SOTE-TYÖSUUNNITELMA Janne Aaltonen SOTE-ORGANISOITUMINEN HUS:SSA Kokoontuu tarvittaessa, lähtökohtaisesti viikoittain Koordinaatioryhmä Janne Aaltonen Grigori Joffe Niina Kauppinen Sune Lang Lauri

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainuun uusi sairaala -hanke Nykyinen sairaala on valmistunut 1969. Kiinteistön ongelmat: heikko

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Esityksen sisältö Taustaa Tavoitteet Osahankkeiden toteuttaminen ja aikataulu

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Lapin sotetuotantoalue. Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Tapio Kekki

Työsuunnitelma. Lapin sotetuotantoalue. Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Tapio Kekki Työsuunnitelma Lapin sotetuotantoalue Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti Tapio Kekki Työsuunnitelma Lapin sote-tuotantoalue Keskeiset periaatteet - Sosiaali- terveydenhuollon

Lisätiedot

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa

Lisätiedot

- palvelutuotanto - yhdyspinnat - hallittu siirto ja prosessin ohjaus (järjestämisen ja tuotannon yhteensovittaminen).

- palvelutuotanto - yhdyspinnat - hallittu siirto ja prosessin ohjaus (järjestämisen ja tuotannon yhteensovittaminen). Väliaikainen valmistelutoimielin 89 19.12.2017 Väliaikainen valmistelutoimielin 5 09.01.2018 Sote-valmistelun organisoituminen LLVate 19.12.2017 89 Väliaikainen valmistelutoimielin on kokouksessaan 24.10.2017

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

HYVE -JOHTAMISEN KARTTA -HANKE 1.3.2012-31.10.2014 Kainuun osahankkeen riskienarviointi Pvm:30.7.2013 Laatijat: PirjoJokelainen Niina Komulainen Riskin vaikutus Vähäinen (1) Vakava (2) Erittäin vakava

Lisätiedot

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) YHTEINEN KEITTIÖ HANKKEEN OSAPROJEKTI: KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) PROJEKTISUUNNITELMA 1. PROJEKTIN TAUSTATIEDOT... 3 2. YHTEINEN KEITTIÖ-HANKE

Lisätiedot

TEHTÄVÄKUVA. Tehtävänimike: Kunnanjohtaja (vs 5.3. alkaen ja virassa alkaen) Kelpoisuusehdot:

TEHTÄVÄKUVA. Tehtävänimike: Kunnanjohtaja (vs 5.3. alkaen ja virassa alkaen) Kelpoisuusehdot: TEHTÄVÄKUVA Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Kelpoisuusehdot: Henkilön nimi: Välittömät alaiset: Nurmijärven kunta, ylin päätöksenteko Kunnanjohtaja (vs 5.3. alkaen ja virassa 1.5.2018 alkaen)

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Päivi Leikkola vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto. Liikelaitos, alihankinnat ja asiakassetelipalvelut

Päivi Leikkola vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto. Liikelaitos, alihankinnat ja asiakassetelipalvelut Päivi Leikkola vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto Liikelaitos, alihankinnat ja asiakassetelipalvelut Sote-liikelaitos Liikelaitoksen toimipisteessä arvioidaan asiakkaan palvelutarve ja asiakkaalle tehdään

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ TAUSTA-AJATTELUA Voiko näin suuri hanke olla innovatiivinen ja toimiva vai kaatuuko se liian moniin tavoitteisiin, toimijoihin,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus, Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus, HB #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019 Etunimi Sukunimi Tarve muutokselle - Ikääntyminen Mahdollisuus muutokseen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Miten muotoutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Satasotessa miten sairaalapalvelut järjestyvät maakunnan kunnissa

Miten muotoutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Satasotessa miten sairaalapalvelut järjestyvät maakunnan kunnissa Miten muotoutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Satasotessa miten sairaalapalvelut järjestyvät maakunnan kunnissa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Satakunnan keskussairaala -

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS HANKKEEN Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Hankkeen (ja/tai kehittämisosion) nimi KP LAPE Koko hankkeen menot ja rahoitus yhteensä 2 17 2 18 Henkilöstömenot, joista 691 98 41 14 1

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Mikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg

Mikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg Mikä on projekti? järjestökonsultti Järjestöhautomo Hanke eli projekti aikataulutettu tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus sillä on oma projektiorganisaatio omat, juuri kyseistä

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014 TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen Sote- ja maakuntauudistus Väliaikainen hallinto 1.7.2017 alkaen 6.2.2017 Valmistelun vaiheet 9/2016 1.7.2017 1.7.2017 28.2.2018 1.3. 31.12.2018 Esivalmistelu 10 kk Väliaikainen hallinto 8 kk Käynnistäminen

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

TAHE-projekti Kymenlaaksossa

TAHE-projekti Kymenlaaksossa TAHE-projekti Kymenlaaksossa I. valinnanvapauspilotti 1.7.2018 II. vapaaehtoinen sote ky 1.1.2019 III.sote- ja maakunta 1.1.2020 1.1.2017-31.1.2019 Tähän mennessä TAHE-tietojärjestelmä Tehty esiselvitykset

Lisätiedot

Valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) Perustetaan

Valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) Perustetaan Valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) Perustetaan 1.1.2020 Mistä on kyse? 2 3 Työnjako kunta-maakunta-valtio Maakunta- ja sote - uudistuksen myötä Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla,

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Työvaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous Työvaliokunnan kannanotot Työvaliokunnan kokous 13.3.2019 TYÖVALIOKUNTA KOROSTAA YHTEISTYÖTÄ Kuntien ja Hyvinvointikuntayhtymän keskeisimpänä tavoitetilana tulee olla yhteisen tilannekuvan, toimintaperiaatteiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Viraston toimintaympäristön muutokset

Viraston toimintaympäristön muutokset 1 HANKINTAKESKUS Viraston toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2017 talousarvioon Johtamisjärjestelmän uudistus tulee vaikuttamaan hankintakeskuksen ydintoimintoihin. Arvio

Lisätiedot

Henkilöstöinfo

Henkilöstöinfo Henkilöstöinfo 2.5.2018 Maire Ahopelto/ kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sis. Kainuun sairaanhoitopiiri ja Kainuun erityishuoltopiiri

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä KYTKE hanke / Kainuu

Kainuun maakunta -kuntayhtymä KYTKE hanke / Kainuu Kainuun maakunta -kuntayhtymä KYTKE hanke / Kainuu 17.5. 2011 KYTKE Kainuun ohjausryhmä 2 / 2011 Aika: 17.5.2011 klo 9 12 Paikka: Urho Kekkosen katu 2 4, sote-johdon nh Läsnä: - Asta Komulainen, pj - Marita

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus 30.10.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

LASTEN KASTE -HANKKEEN OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA JA AIKATAULU

LASTEN KASTE -HANKKEEN OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA JA AIKATAULU LASTEN KASTE -HANKKEEN OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA JA AIKATAULU Sirkka Kiilakoski projektipäällikkö Oulun eteläisten kuntien toiminnallinen osakokonaisuus

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Ihminen edellä -valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa hankkeen jatkaminen

Ihminen edellä -valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa hankkeen jatkaminen Yhtymähallitus 88 24.05.2016 Yhtymähallitus 129 16.08.2016 Yhtymähallitus 221 07.12.2016 Ihminen edellä -valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa hankkeen jatkaminen 2017-2018 129/00.01.05/2016 Yhall 24.05.2016

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot