Globalisaation tulkinnan uusi paradigma toimintojen välinen kilpailu*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Globalisaation tulkinnan uusi paradigma toimintojen välinen kilpailu*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 4/2007 Globalisaation tulkinnan uusi paradigma toimintojen välinen kilpailu* Paavo Okko Kansantaloustieteen emeritusprofessori turun kauppakorkeakoulu Globalisaation uusi vaihe: toinen suuri osittuminen t alouksien kansainvälistyminen ja maailmantalouden kasvu ovat edenneet aaltomaisesti. on makuasia, milloin sanotaan globalisaation lähteneen liikkeelle, mutta monet kutsuvat ensimmäiseksi aalloksi 1800 luvun loppupuolelta ensimmäiseen maailmansotaan kestänyttä nopeaa kansainvälisen työnjaon syvenemistä. tuohon aikaan maailmankauppa kasvoi ja sekä pääomat että ihmiset liikkuivat paljon. Maailman viennin osuus maailman tuotannosta nousi 5prosentista 10 prosenttiin (rouvinen ym. 2007, 70). kuljetusteknologia edistyi, eikä tuotannon tarvinnut enää sijaita lähellä kuluttajia. tapahtui ensimmäinen suuri osittuminen (unbundling), jossa tuotannon ja kuluttamisen vuorovaikutusketjun osia voitiin sijoittaa entistä vapaammin eri puolille maailmaa (Baldwin * Artikkeli perustuu kirjoitukseen, joka sisältyi rehtori Tapio Reposen juhlajulkaisuun Suomi, R., Salmela, H. ja Ruohonen, M. (toim.), Tutkijasta johtajaksi, Näkökulmia akateemiseen ja liike elämän johtamiseen, Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja C2: ). nykyisessä kiihtyneen globalisaation vaiheessa on myös sisällöllisesti uutta, eikä se ole vain entisenlaisen tuotannon osittumisen jatkoa ja laajenemista. tarkastelen tässä viime aikojen uusia globalisaatiotulkintoja, joiden mukaan on kyse suorastaan uudesta paradigmasta. Globalisaation toiseksi aalloksi on kutsuttu 1960 luvulta alkanutta työnjaon syvenemisen ja kaupan lisääntymisen vaihetta. tämän aallon alkuvaiheessa oli vielä vallitsevana piirteenä entisenlainenensimmäisen asteen globalisoituminen (ensimmäinen osittuminen Baldwinin terminologiassa), jossa kilpailu tapahtui enimmäkseen tuotteiden ja toimialojen kesken. tuote tai puolivalmiste valmistettiin kaukana kulutuksesta tai lopputuotteen kokoamisesta, ja kauppavirrat sisälsivät enimmäkseen materiaalisia hyödykkeitä. ensimmäisen asteen globalisaation ensimmäisessä aallossa euroopan ja hiukan myöhemmin pohjois amerikan teollisuustuotanto alkoi 449

2 KAK 4/2007 kasvaa ja syrjäytti itä aasian teollisuustuotannon sen valta asemasta. toisessa aallossa osat kääntyivät. läntinen kehittynyt maailma alkoi deindustrialisoitua ja itä aasia teollistua uudelleen. aasiasta on tullut maailman teollinen työpaja (rouvinen ym.2007, 36). itä aasian osuus maailman teollisuustuotannosta on nyt suurempi kuin euroopan tai pohjois amerikan. nyt maailman kokonaistuotanto kasvaa nopeammin kuin koskaan ja alhaisen tulotason kehittyvät maat kurovat tulotasokuilua pienemmäksi. Maailman viennin suhde maailman tuotantoon on noussut noin 20 prosentin tasolle. uusimman globalisaatioaallon aikana on tapahtunut kuitenkin merkittävä sisällöllinen muutos. nykykehitystä voi kutsua toisen asteen globalisaatioksi. Baldwin (2006) nimittää sitä toiseksi suureksi osittumiseksi. hyödykkeiden, ihmisten, pääomien ja erityisesti tiedon siirtokustannukset ovat alentuneet vahvasti. Monet tietoa sisältävät palvelutuotteet on voitu muuttaa tieto ja viestintäteknologian avulla siirrettävissä oleviksi. niistäkin on tullut kaupan kohteita. näin tuotannon jalostusarvoketjut voidaan osittaa entistä hienojakoisemmin. eri vaiheet ja eri tehtävät voidaan tuottaa eri puolilla maailmaa. sen vuoksi kilpailua ei käydä periaatteella (loppu)tuote vastaan (loppu)tuote vaan enemmänkin työtehtävä vastaan työtehtävä. samalla ulkoistaminen on alkanut koskea entistä vahvemmin myös palveluja ja yritysten johtamistoimintoja eikä vain reaaliprosessin osia. edellä kuvattu muutos alkoi tulla näkyviin 1980 luvulla. tuotujen panoksien osuus panoskäytöstä tai tuotoksesta alkoi kasvaa (yi 2003 sekä Grossman ja rossi hansberg 2006, 7). panoksien siirrettävyys tehostui ja kuljetuskustannukset alentuivat viestintäteknologian edistymisen ja lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Myös perinteisen meri ja maaliikenteen palvelukyky on parantunut. hienojakoisempi osittuminen näkyy sekä euroopassa ja usa:ssa että myös aasian maiden välisessä työnjaossa. japanin ja kiinan suuri palkkatasoero ja lyhyt etäisyys antoivat hyvän lähtökohdan tälle kehitykselle. japanilaiset yritykset ovat ylläpitäneet kilpailukykyään läntisillä markkinoilla sekä kotimaassaan ulkoistamalla työvaltaisia toimintoja kehittyviin aasian maihin, erityisesti kiinaan. tätä kehitystä vauhdittaa kiinan halu integroitua maailmantalouteen. se synnytti lisäksi vetotekijän korkean palkkatason maiden yritysten halutessa työntää tehtäviä pois itseltään. toisen asteen globalisaatiossa yritys voi ulkoistaa niin paljon, että se alkaa näyttää ontolta (hollowing out). yrityksen teoriassa on jo aikaisemmin korostettu sitä, että yritys on sopimusten solmukohta (nexus of trieties) (ks. esim. illiamson 1985). yrityksessä ei ole olennaisinta sen reaaliprosessi vaan sen ansaintalogiikka, jonka välttämätön ehto on sellainen sopimusten järjestelmä, joka pystyy toimittamaan yritykselle tuloja tuottavia tuotteita markkinoille. tuotteet voivat olla kenen tahansa tekemiä, kunhan yritys vain hallitsee prosessia niin, että toiminta on kannattavaa yrityksen oman rahaprosessin näkökulmasta. tässä suunnassa kehitys voi nykyisin mennä varsin pitkälle. yritys voi olla melko pitkälle virtuaalinen (okko ja haukioja 2000). tämän kehityksen myötä maiden taloudet näyttävät kulkevan eri suuntiin. toisista tulee pääkonttoritalouksia ja toisista teollisia työpajoja, joita leimaa sivutoimipaikkavaltaisuus. näin on käynyt aasiassa ja suomessakin tämä huoli on nostettu esille. ulkoistamisen ja kansainvälistymisen myötä yritykset kasvavat globaaleiksi toimijoiksi, joiden toimet eivät enää tue kotipesän kilpailukykyä. tällaisessa tilan 450

3 Paavo Okko teessa ei ole myöskään odotettavissa, että ulkomaiset yritykset tuovat pääkonttoritoimintojaan maahan. Maan menestyksen kannalta on tärkeää, että riittävä määrä sopimusverkoston ydinkohtia säilyy maassa. liikkeenjohdon strategisen ytimen ja tutkimus ja kehitystoiminnan yhteys on vahva. samoin on t&k:n ja tuotannon läheisyys usein välttämätöntä. tämän vuoksi teollisen tuotannon säilyminen ainakin joltakin osin maassa on tärkeää, vaikka deindustrialisaatio onkin korkean tulotason maiden kehityksen yleissuunta. sellainen tuotanto pysyy, jossa kehitystoiminta on jatkuvaa ja tiiviisti tuotannossa tapahtuvaa. samalla on kuitenkin tärkeätä muistaa, että valtaosa tuotannosta ei ole edes ulkoistamisharkinnan kohteena ja meidän tulotasomme määräytyy viime kädessä sen mukaan, kuinka tuottavasti hoidamme täällä kotona tapahtuvan tuotannon. siinä taas palvelujen osuus on suuri ja edelleen kasvava. toisen asteen globalisaatio koskee siis aikaisempaa vahvemmin palveluja. tietotuotteiden digitalisointi on vahvistanut tätä kehitystä. yrityksen puhelinpalvelut tai taloushallinnon rutiinit sekä ohjelmistotuotanto voidaan hankkia nyt ulkomailta. internetin avulla monista ohjelmistoista on tullut siirrettävissä olevia palveluja. niihin voi turvautua tarvittaessa verkon kautta. internetissä voidaan myydä vaikkapa vakuutuspalveluja niin, että myyntiverkosto on virtuaalisesti hajautettu, vaikka itse vakuutuspalvelu on edelleen yritys tai kotitalouskohtainen asia. palvelujen kaupassa on kokonaisuudessaan kaksi vastakkaista trendiä. Vaikka rutiinipalveluja voidaan ostaa ulkoa korkean tulotason maihin, ovat monet muut palvelut tyypillisiä korkean tulotason maiden vientituotteita. niinpä palvelujen ulkomaankaupassa on ylijäämä esim. usa:lla ja iso Britannialla. sama kuitenkin pätee myös intiaan, joka on ilmeisesti päässyt nauttimaan muiden maiden palvelujen ulkoistamisesta (amiti ja ei 2005, 326). suomalaiset yritykset ovat ulkoistaneet palveluja ulkomaille vielä hyvin vähän (ali yrkkö 2007). Uusi paradigma kansainvälisen kaupan tulkintaan perinteinen kansainvälisen kaupan teoria (ricardon teoria) tarkasteli talouksia, joiden resurssit pysyvät maassa, mutta joiden tuottamat tuotteet (viini ja kangas) voitiin kuljettaa maasta toiseen ilman liian suuria kustannuksia. kankaan tai viinin puolivalmisteiden siirtely maasta toiseen ei tullut niissä oloissa kysymykseen. Maat erikoistuivat suhteellisten etujen mukaan ja niiden tuottajat ja tuotannonalat joutuivat lopputuotekilpailuun keskenään. toisen asteen globalisaatiossa kilpailunpaine kohdistuu hienojakoisemmin tuotantoketjun eri vaiheisiin. ala voi olla kokonaisuudessaan meillä kilpailukykyinen, mutta jotkut tehtävät silläkin alalla hankitaan ulkomailta. eri toiminnoissa toimivien suhteelliset edut joutuvat vertailuun eikä vain koko toimialan. Maiden suhteellinen etu voi myös muuttua entistä nopeammin, koska suorien sijoitusten myötä yritykset siirtävät kilpailuetunsa uusiin maihin. Maat joutuvat samalla keskinäiseen kilpailuun tuotantoympäristöinä. hyödykkeiden asemesta on syytä tarkastella yrityksen sisällä olevien erilaisten toimintojen kilpailukykyä. enää ei ole kyse siitä, tuotetaanko viiniä vai kangasta, vaan mitä tuotannon vaiheita teemme suomessa ja mitkä teetämme muualla. Muualla on mahdollista teetättää jopa yrityksen taloushallinnon tehtäviä tai puhelinvaihteen ja asiakasneuvonnan tehtäviä komponenteista ja puolivalmisteista puhumattakaan. 451

4 KAK 4/2007 Kuvio 1.Ensimmäisen ja toisen asteen globalisaatio ja paradigman muutos lähde: Baldwin (2006). kuvion 1esittelemä kansainvälisen kaupan luonteen muutos vaatii siis kansainvälisen kaupan teorialta uutta lähestymistapaa (ks. myös Grossman ja rossi hansberg 2006). kansainvälisen kaupan hyödyistä on edelleen kysymys, vaikka ne toteutuvat uudella tavalla. siinä mielessä kehityskulku on tuttu, ettäkaupanhyödyt kasvavat kuljetuskustannusten alentuessa ja hyödykkeiden ja toimintojen muuttuessa entistä laajemmin siirrettävissä oleviksi (tradable). kaupan kohteeksi on tullut sellaista, joka ei aikaisemmin sitä ollut. palvelujen ulkoistamisen lisääntyminen on tehnyt ilmiöstä keskustelun ja pelon aiheen, koska korkean tulotason maissa on totuttu ajattelemaan, että palvelusektori pystyy tarjoamaan lisää työtä teollisuuden supistuessa. taloustieteellinen ajattelu sanoo edelleen, että jos tuote tai palvelu on mahdollista saada edullisemmin ulkomailta, se kannattaa hankkia sieltä ja siirtää kotimainen työvoima tuottavampaan käyttöön (Mann 2003). silti tässä on uusi haaste juuri korkean tulotason maille (Blinder 2006). toisen asteen globalisaation ilmiö on siis syntynyt teknologisesta kehityksestä, joka on saanut aikaan uutta työnjakoa ja erikoistumista. sen vaikutus ei kuitenkaan rajoitu vain kuljetuskustannuksiin, vaan hienojakoisempi osittuminen vaikuttaa kuten teknologinen edistys itse tuotantoteknologiassa. Välituotekaupan lisääntymisen ja sen tuottamien hyötyjen takia lopputuotteiden tuottamisen tuottavuus nousee. ulkoistamisella on kolme vaikutusta (ks. Grossman ja rossi hansberg 2006, 2, ja Baldwin 2006, 39). alhaisemmin kustannuksin ulkomailta hankitut toiminnot muuttavat suhteellisia hintoja, mikä merkitsee samalla edullista 452

5 Paavo Okko vaihtosuhdevaikutusta, koska tuotujen hyödykkeiden hinnat alentuvat. ulkoistamisen vaikutus työvoiman kysyntään ja työpaikkojen määrään on tietysti yleisesti tunnettu. kotimainen työvoima menettää joitakin työpaikkoja, ja muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina palkkojen pitäisi laskea entisen työllisyystason säilyttämiseksi. näin onnettomasti ei kuitenkaan tarvitse käydä, koska kotimainen työvoima joutuu etsimään uusia tehtäviä, jotka ovat keskimäärin tuottavampiakuin ulkoistetut työpaikat. siksi kotimaisen työvoiman tuottavuus nousee, eli ulkoistamisella on tuottavuusvaikutus. tämän vuoksi muut tekijät eivät pysy entisellään ja vaikutukset eivät pysähdy työpaikkojen vähenemiseen ja ulkoistamisuhan alla olevien työntekijöiden palkkojen laskupaineeseen. Grossman ja rossi hansberg (2006, 16 17) osoittavat, että tavanomaisissa olosuhteissa tuottavuusvaikutus dominoi niin, että ulkoistamisen lisääntyminen tietyissä tehtävissä nostaa kotimaisen työvoiman palkkatasoa jopa näissäkin tehtävissä, koska palkat seuraavat alan keskimääräistä tuottavuutta. tuotantovaiheen ulkoistaminen alhaisempien kustannusten maihin vaikuttaa tässä toiminnossa tarvittavan panoksen tuottavuuteen samalla tavalla kuin panoksen tuottavuutta nostava tekninen kehitys. tämä puoli on jäänyt sekä julkisessa keskustelussa että kansainvälisen kaupan teoriassa paljolti huomaamatta. työpaikkojen väheneminen on helposti näkyvä ilmiö ja sitä on helppo vastustaa. tuottavuuden nousua tuskin kukaan vastustaa, mutta sitä on vaikeampi havaita. kaupan hyödyt hankitaan sopeutumishaittojen kautta (gains and pains from trade), ja viimeksi mainitut ovat helpommin havaittavia, minkä takia keskustelusta tulee epäsymmetristä. ulkoistaminen on johtanut siihen, että rutiinitehtäviä poistuu enemmän ja ei rutiinitehtävät kasvattavat osuuttaan kotimaassa (usa:n osalta ks. Grossman ja rossi hansberg 2006, 11). tämä on kotimaisen työvoiman kannalta myönteistä kehitystä. samalla myös alhaisen tuottavuustason tehtävissä palkkatasooli noussut enemmän kuin yleisen kokonaistuottavuuden ja vaihtosuhteen kehityksen perusteella oli ennakoitavissa. palkkojen määräytymisen kannaltahienojakoisempi osittuminen vaikuttaa siihen suuntaan, että palkkataso ei voi entiseen tapaan seurata koko tuotannonalan tuottavuuskehitystä, vaan siihen alkaa heijastua samojen tehtävien hoitamisen kustannustaso potentiaalisissa ulkoistamiskohteissa. tämä on yksi peruste palkoista sopimisen hajauttamiselle. joustavuuden lisääminen on kuitenkin vaikeaa, vaikka jäykän järjestelmän uhkat ovat ilmeiset. kun saksan autoteollisuus on vaikeuksissa, on parempi ulkoistaa joitakin tehtäviä puolaan kuin vastustaa ulkoistamista ja palkkajoustoja ja aiheuttaa autoteollisuuden loppuminen saksassa (Baldwinin esimerkki). Mitkä tehtävät ovat ulkoistamisuhan alla ja mitä sopeutuminen vaatii politiikalta? ulkoistamisessa on aina kyse perinteisestä kysymyksestä, tuotetaanko itse vai hankitaanko muualta (make or buy). Muualta hankkimisessa on tietysti vaihtoehtoina kotimaa ja ulkomaa. Vastaus on yksinkertainen: valitaan edullisempi vaihtoehto. Vastauksen etsiminen on kuitenkin vaativa tehtävä, koska pelkät tuotantokustannukset eivät riitä vertailuun, vaan on arvioitava myös liiketoimikustannukset (ks. illiamson 1985 ja myös okko ja haukioja 2000) ja strategiset sekä dynaamiset seuraukset. hiukan 453

6 KAK 4/2007 yksityiskohtaisemmin katsottuna ulkoistamisen välttämätön ehto vaatii, että tuote/toiminto on ulkoistettavissa eli siirrettävissä oleva ja riittävä ehto, että ulkoistamalla sen kokonaiskustannus on tuotanto ja liiketoimikustannusten huomioon ottamisen jälkeen edullisempi vaihtoehto. päättelyä voidaan jatkaa sanomalla, että ulkomaisen ja kotimaisen vaihtoehdon vertailu tiivistyy palkkaeron ja tuottavuuseron vertailuun. kotimainen vaihtoehto on edullisempi, jos sen tuottavuus on ulkomaista vaihtoehtoa korkeampi vähintään yhtä paljon kuin sen palkkakustannus on ulkomaista vaihtoehtoa korkeampi. kotimaassa pysyy tuotanto, jota ei voi siirtää tai jonka tuottavuus on riittävän hyvä eliminoimaan ulkomaiden kustannusedun. teknologian kehitys on johtanut siihen, että ulkoistettavissa olevien tuotteiden ja toimintojen piiri on siis laajentunut. aikaisemmin siirrettävissä olevia hyödykkeitä olivat lähinnä teollisuustuotteet ja raakaaineet. nyt ulkoistaminen koskee laajasti myös palveluksia. palvelujen ulkoistamisen on tehnyt mahdolliseksi tuotteiden sisällön saattaminen digitalisoituun ja sähköisesti siirrettävissä olevaan muotoon (ks. myös Blinder 2006). internet on laskenut tiedonvälityksen kustannuksia sekä muodostaa palvelujen siirron kanavan. ulkoistettavissa olevia tehtäviä on sekä alhaisen että korkean ammattitaidon töissä. Merkittävää on se, että myös korkean teknologian tuotannonaloilla olevia joitakin alemman ammattitaidon sekä erikoisosaamista vaativia tehtäviä voidaan ulkoistaa. on todennäköisempää, että uusi teknologia muuttaa ulkoistettavissa oleviksi tuottajapalveluksia kuin kuluttajapalveluksia, koska viimeksi mainitut ovat enemmän henkilökohtaisia. ulkoistaminen on sitä todennäköisempää mitä enemmän tehtävä on tietotekninen työn tulos voidaan siirtää sähköisesti tehtävän sisältö voidaan koodata (muuntaa digitaaliseksi) tehtävä sisältää vähän kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta. tällaisia siirrettävissä olevia tehtäviä on arvioitu olevan usa:n työllisyydestä noin 20 prosenttia. siellä on myös havaittu, että juuri tietoteknisten tehtävien matalapalkkaiset työt ovat olleet siirtymässä ulkoistamisen myötä maasta. sen takia, että uhka koskee myös palveluja sekä kilpailukykyisiksi uskottuja informaatio ja viestintäaloja, ilmiö on synnyttänyt suurtahuoltapalvelutyöpaikkojen katoamisesta. huoli on hyvin sama kuin halvan ulkomaisen työvoiman pelko yleensä. siinä unohtuu se, että pitkän päälle tuottavuusvaikutus on ratkaiseva. teollisten työpaikkojen supistuminen ei ole lopulta merkki talouden näivettymisestä vaan on osa rikkaana pysymisen strategiaa. suomessa tuotannon ulkoistaminen ulkomaille saakka on melko vähäistä. Vuotuiset ulkomaille ulkoistukset ja tuotannon siirrot ovat vieneet työpaikkaa, kun kotimaahan on samanaikaisesti ulkoistettu työpaikkaa (ali yrkkö 2007). erityisesti palvelujen ulkoistaminen ulkomaille on vähäistä, vaikka palvelujen ulkoistaminen kotimaahan on yleisempää kuin valmistuksen ulkoistaminen kotimaahan. ulkoistamisen syiksi suomalaiset yritykset mainitsevat ensin lisäkapasiteetin tai lisäosaamisen hankkimisen ja sitten joustavuuden lisäämisen. kolmanneksi syyksi tulee kustannussäästöjen tavoittelu. yhteiskunnan sopeutumista edistävän politiikan kannalta uusi kehitysvaihe edellyttää kolmen uuden piirteen arvioimista. kehitys on arvaamatonta ja muutokset äkillisiä ja ne kos 454

7 Paavo Okko kevat enemmän yksittäisiä työtehtäviä ja yksilöitä kuin kokonaisia toimialoja ja yrityksiä. koska muutokset purkavat tuotantoketjuja uudella tavalla, niiden vaikutukset ovat vaikeasti ennakoitavissa. taloustieteessäkään ei ole harrastettu paljon sen tutkimista, mitkä tekijät ovat niputtaneet tähän saakka tietyt toiminnot yhteen. näin globalisaation voittajia ja häviäjiä on entistä vaikeampi ennustaa. politiikan on siis vaikea menestyä etsimällä nousevia menestysaloja ja investoimalla niihin. Muutoksien äkillisyys on myös kasvanut. teknologia saattaa muuttaa hetkessä hyvin edulliseksi joidenkin tehtävien hoitamisen ulkomailla. suomalainen ohjelmistosuunnittelija, joka on tehnyt työtä toimeksiantajalleen, voi kohdata tilanteen, jossa päämies on löytänyt intialaisen ohjelmistotuottajan, joka tekee saman puoleen hintaan. Muutoksen äkillisyyttä lisää se, että globaali yritys on jo valmis tuotantoverkosto, jonka sisällä on helppo toteuttaa nopeasti tuotannon uudelleensijoittaminen. olemme tottuneet ajattelemaan, että jos yritys menestyy suomessa, sen kaikki työntekijät voivat pitää työpaikkansa. nyt voi kuitenkin kilpailukykyisen yrityksen jotkut tehtävät olla edullista ulkoistaa. puhelinpalvelun voi hoitaa tallinnasta ja jotkut atk työt intiasta. se että ulkoistaminen etenee yrityksen sisällä vaihtelevasti ja koskee myös hallintopuolen töitä, merkitsee yllätyksellisyyttä ja globalisaation paineen epätasaista kohdistumista yritysten sisälläkin. korkean tulotason maat ovat luottaneet tähän saakka liiaksi siihen, että kilpailukyky voidaan hoitaa kehittämällä joitakin vaativia tuotannon aloja. Baldwin (2006) mainitsee eu:n tietoyhteiskuntastrategian esimerkkinä liian kaavamaisesta politiikasta. lissabonin strategia olisi onnistuneenakin ollut melko epävarma, koska se haluaa viedä eurooppaa juuri siihen suuntaan, missä ulkoistettavissa olevien tehtävien määrä kasvaa. tietoyhteiskunnassa on paljon it intensiivisiä digitalisoituja tuotteita, joita on helppo ulkoistaa. työmarkkinajoustojen lisääminen olisi ilmeisen tehokas tapa sopeuttaa eurooppaa uuteen globalisaatioon. Globalisaatiokehityksellä on vaikutusta myös koulutuksen tarpeeseen. yleinen koulutustason nostaminen on tietysti ollut paikallaan. uudet työpaikat edellyttävät suomessa vähintään opistotasoista koulutusta, ja ulkomaille tuotantoa siirtäneet yritykset vähentävät matalan koulutustason henkilöstöä ja lisäävät korkean koulutustason henkilöstöä (ali yrkkö 2007). koulutusta ei ole kuitenkaan enää helppo kohdistaa tiettyihin tehtäviin. koulutuksessa korostuu taito oppia uusia taitoja työelämän vaatimusten mukaan. tämä on toki elinikäisen oppimisen ajattelussa jo huomattukin. suomen koulutusstrategiassa on nyt tultu yhden vaiheen päätökseen. koulutuksen keskimääräisen tason nostaminen siirtämällä painopistettä korkeakoulutuksen suuntaan ei ole enää tarpeellista. suomi on ollut menestyvä talous ja ottanut kiinni korkean tulotason maiden etumatkan. koulutuksen avulla hankittu inhimillinen pääoma on varmasti yksi selittäjä tälle kehitykselle. kasvututkimus osoittaa kuitenkin, että keskimääräisen koulutustason lisäksi kasvuun on positiivinen lisävaikutus sillä, että koulutus on tasaisesti jakautunut eri koulutustasoille (park 2006). korkeampi koulutus ei ole aina parempi kuin alempi. korkeakoulutus ei aina myöskään lisää työvoiman ammatillista liikkuvuutta, jota äkillisten muutosten maailmassa tarvittaisiin. Maan menestys riippuu pitkän päälle sen oman tuotannon tuottavuudesta. suomen tuottavuuskehityksessä on huolenaiheena nyt se, että työvoiman laatu ei ole viime aikoina enää 455

8 KAK 4/2007 noussut eikä myöskään pääomaintensiteetin nousu ole tuonut työn tuottavuuteen lisävauhtia (pohjola 2007). koulutustaso on jo nostettu korkealle ja investointien määrä on ollut alempana kuin investointivetoisessa kehitysvaiheessamme aikaisemmin. koska työvoimasta on suuri osa yksityisten ja julkisten palvelusten tuotannossa, olisi tärkeää pitää huolta, että ne tehtävät tulevat hoidetuksi tehokkaasti. samoin teollisen tuotannon puolellakin on suomessa paljon tehtäviä, jotka vaativat sellaisia taitoja, joita korkeakoulutus ei voi antaa. siksi on ilmeistä, että suomessa pitää kiinnittää huomiota nyt ammatilliseen koulutukseen ja edistää koulutusjakautuman tasapainoa. se on osa hyvää globalisaatiostrategiaa. yliopistolaitoksen rakenteellinen kehittäminen on myös tärkeä osa globalisaatiostrategiaamme. tutkimuksessa on sama tilanne kuin tuotannossakin. eturivin maiden etumatkan kiinnikurominen merkitsee sitä, että joillakin alueilla on päästävä kärkeen ja keskimääräisen tason on oltava hyvä. suomen taloudellinen menestyminen globaalissa kilpailussa ei ole kuitenkaan ensisijaisesti kiinni yliopistojen huippujen tasosta. Globalisoituneet yritykset hankkivat parhaan tiedon sieltä, mistä sen saavat. suomalaisten globalisoituneiden huippuyritysten menestyksen ei ole tarpeen nojata vain suomalaisiin yliopistoihin. kotimaisen tutkimuksen ja koulutuksen merkitys on tärkeämpi kotimaassa toimivalle tuotannolle. siksi yliopistojen on hyvä toimia tutkimuksessa ja koulutuksessa läheisessä vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. joidenkin suomalaisten yliopistojen pääseminen kansainvälisen tason huipulle on tärkeämpää maan tutkimuksen ja koulutuksen kehittymisen kuin suomalaisen yritystoiminnan kannalta. Yhteenveto Markkinoiden yhdentyessä globaalisti tuotantoketjut pilkkoontuvat entistä hienojakoisemmin ja alueellisesti klusteroituneet tuotantoyksiköt osittuvat eri puolille maailmaa. tuotannon tiivistyminen alueellisiksi toimintopaketeiksi on tapahtunut siirtokustannusten välttämisen tai siirtämisen mahdottomuuden takia. teknologinen kehitys on purkanut näitä tuotantokeskittymiä jo kauan. ensimmäinen osittuminen voimistui 1800 luvun lopulla ja johti tuotannon ja kulutuksen eriytymiseen. tätä ensimmäisen asteen globalisaatiota tapahtuu vieläkin. nyt osittumisessa on kuitenkin uuttatelekommunikaation mahdollistamat uudet siirrettävät tuotteet ja siirtämisen kustannusten vahva alentuminen. tuotannon sijoittumisen periaate on entinen, eli tuotanto, kuljetus ja liiketoimikustannukset yhdessä ratkaisevat kunkin tuotantovaiheen sijaintipaikan. uudessa ympäristössä tulokseksi tulee tyypillisesti entistä hienojakoisemmin osittunut tuotantoketju. toisen asteen globalisaatio vaikuttaa hintoihin, panoskysyntäänjatuottavuuteen. yksityiskohtaisempi osittuminen on uusi tuottavuuden lähde. samalla kilpailuasetelma muuttuu tuotteiden ja kokonaisten yritysten sekä toimialojen välisestä kilpailusta tiettyjä tehtäviä ja toimintoja koskevaksi. aikaisemmin hintojen ja palkkojen muodostusoli enemmän toimialakohtaista ja tapahtui alueellisilla markkinoilla. nyt palkoissa on tarvetta ottaa huomioon vastaavan tehtävän palkkataso globaaleilla markkinoilla. tämä johtaa lisääntyviin kaupan hyötyihin sekä sopeutumishaittoihin. samankin yrityksen eri työntekijöiden globalisaatiouhka on eri suuri. hallitun rakennemuutoksen tekeminen on vaikeutunut. kun siitä aikoinaan suomessa pu 456

9 Paavo Okko huttiin, sillä piti parhaimmillaan tavoitella talouden sopeutumiskyvyn lisäämistä. sopeutumista tapahtuikin valtavasti, mutta se tapahtui kovin vahvasti laman aiheuttaman luovan tuhon kautta. nyt on entistä selvempää, että rakennemuutoksen hallinta ei voi merkitä sen pysäyttämistä. kun työpaikat ovat entistä yllätyksellisemmällä tavalla vaarassa, on joustavuuden lisääminen palkanmuodostuksessa yksi vaatimus. pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan antamaa suojaakin on hyvä miettiä siltä kannalta,ettäsuojaaeipitäisi kohdistaa vahvasti työpaikkoihin vaan enemmän työntekijöihin. Meillä onkin jo paljon tätä tekeviä elementtejä työttömyysturvassa ja uudelleenkoulutuksessa. entistä enemmän pitäisi kuitenkin edistää uusien työpaikkojen syntymistä ja yrittää säilyttää entisiä lisäämällä joustavuutta. jos työehdoissa tiedetään olevan joustoja, yritykset ovat valmiimpia luomaan työpaikkoja lisää. kotimaisten työpaikkojen vahvin suoja on kuitenkin tuottavuusetu. Kirjallisuus ali yrkkö, j. (2007), outsourcing in Finnish manufacturing does industry matter?, the research institute of the Finnish economy,discussion papers no amiti. M. ja ei, s j. (2005), Fear of service outsourcing, is it justified?, Economic Policy, april 2005: Baldwin, r. (2006), Globalisation: the great unbundling(s), teoksessa Globalisation challenges for Europe, report by the secreteriat of the economic Council part i, prime Minister s office: publications 18/2006, helsinki: Blinder, a.s. (2006), offshoring: the next industrial revolution?, Foreign Affairs,85, number 2. Grossman, G.M. ja rossi hansberg, e. (2006), the rise of offshoring: it s not wine for cloth anymore, paper for the symposium sponsored by the Federal reserve bank of kansas City on the new economic Geography: effects and policy implications, august Mann, C.l. (2003), Globalisation of it services and white collar jobs: the next wave of productivity growth, International Economics Policy Briefs, december. okko, p. ja haukioja, t. (2000), Globalization and Governance structures: Contractual theory of the Firm approach, proceedings of the 9th international Conference on Management of technology, February 2000, Miami usa (Cd rom publication). park, j. (2006), dispersion of human capital and economic growth, Journal of Macroeconomics 28: pohjola, M. (2007), työn tuottavuus ja siihen vaikuttavat tekijät, Kansantaloudellinen aikakauskirja 103: rouvinen, p.,vartia, p. ja ylä anttila, p. (2007), Seuraavat sata vuotta, Aikamatka maailmaan ja Suomeen , taloustieto oy, helsinki. illiamson, o.e. (1985), The Economic Institutions of Capitalism, new york. yi,k M. (2003), Can vertical specialization explain the growth of world trade?, Journal of Political Economy 111:

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Menestymisen edellytykset globaalissa kilpailussa 2015

Menestymisen edellytykset globaalissa kilpailussa 2015 Menestymisen edellytykset globaalissa kilpailussa 2015 Paavo Okko, TuKKK XV Teollisuuspäivä, Turku 10.10.07 1. Globalisaatio uudet piirteet toinen suuri osittuminen 2. Mitä se merkitsee suomalaisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi

Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Luento 9. June 2, Luento 9

Luento 9. June 2, Luento 9 June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa Samuli Rikama Pk-yritysten viennin kehitys eri maissa, osuus tavaraviennistä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tanska Hollanti Saksa Ruotsi Suomi 2011

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa

Lisätiedot

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät

Lisätiedot

Erkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS. Kansantaloudellinen Yhdistys

Erkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS. Kansantaloudellinen Yhdistys Erkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS Kansantaloudellinen Yhdistys 13.4.2005 Pankkivaltuusto/30.3.2005 4 USA kaksoisvajeet Vaihtotase Prosenttia bruttokansantuotteesta Budjetti 2 0-2 -4-6 1980 1985 1990

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteosta

Valtioneuvoston selonteosta Valtioneuvoston selonteosta Valtiovarainvaliokunta 15.10.2015 Pertti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 15.10.2015 Keskeiset päätelmät Kysynnän vähyys Suomen ja euroalueen suurin ongelma, ei mitään uutta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos - mahdollisuus vai uhka maataloudelle ja metsille Königstedt 21.5.2008 Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Risto Seppälä Esityksen sisältö Metsäalan globaalit muutosajurit Suomen metsäsektorin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Valmet Automotiven strategia muuttuvassa toimintaympäristössä. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Johtaja Robert Blumberg

Valmet Automotiven strategia muuttuvassa toimintaympäristössä. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Johtaja Robert Blumberg Valmet Automotiven strategia muuttuvassa toimintaympäristössä Finnmobile Vaikuttajafoorumi 8.11.2012 Johtaja Robert Blumberg 1. Autoteollisuus ja markkinat 2. Valmet Automotive muuttuvassa ympäristössä

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003 DELFOI I Tuloksia Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 3.11.2010 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot