Globalisaation tulkinnan uusi paradigma toimintojen välinen kilpailu*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Globalisaation tulkinnan uusi paradigma toimintojen välinen kilpailu*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 4/2007 Globalisaation tulkinnan uusi paradigma toimintojen välinen kilpailu* Paavo Okko Kansantaloustieteen emeritusprofessori turun kauppakorkeakoulu Globalisaation uusi vaihe: toinen suuri osittuminen t alouksien kansainvälistyminen ja maailmantalouden kasvu ovat edenneet aaltomaisesti. on makuasia, milloin sanotaan globalisaation lähteneen liikkeelle, mutta monet kutsuvat ensimmäiseksi aalloksi 1800 luvun loppupuolelta ensimmäiseen maailmansotaan kestänyttä nopeaa kansainvälisen työnjaon syvenemistä. tuohon aikaan maailmankauppa kasvoi ja sekä pääomat että ihmiset liikkuivat paljon. Maailman viennin osuus maailman tuotannosta nousi 5prosentista 10 prosenttiin (rouvinen ym. 2007, 70). kuljetusteknologia edistyi, eikä tuotannon tarvinnut enää sijaita lähellä kuluttajia. tapahtui ensimmäinen suuri osittuminen (unbundling), jossa tuotannon ja kuluttamisen vuorovaikutusketjun osia voitiin sijoittaa entistä vapaammin eri puolille maailmaa (Baldwin * Artikkeli perustuu kirjoitukseen, joka sisältyi rehtori Tapio Reposen juhlajulkaisuun Suomi, R., Salmela, H. ja Ruohonen, M. (toim.), Tutkijasta johtajaksi, Näkökulmia akateemiseen ja liike elämän johtamiseen, Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja C2: ). nykyisessä kiihtyneen globalisaation vaiheessa on myös sisällöllisesti uutta, eikä se ole vain entisenlaisen tuotannon osittumisen jatkoa ja laajenemista. tarkastelen tässä viime aikojen uusia globalisaatiotulkintoja, joiden mukaan on kyse suorastaan uudesta paradigmasta. Globalisaation toiseksi aalloksi on kutsuttu 1960 luvulta alkanutta työnjaon syvenemisen ja kaupan lisääntymisen vaihetta. tämän aallon alkuvaiheessa oli vielä vallitsevana piirteenä entisenlainenensimmäisen asteen globalisoituminen (ensimmäinen osittuminen Baldwinin terminologiassa), jossa kilpailu tapahtui enimmäkseen tuotteiden ja toimialojen kesken. tuote tai puolivalmiste valmistettiin kaukana kulutuksesta tai lopputuotteen kokoamisesta, ja kauppavirrat sisälsivät enimmäkseen materiaalisia hyödykkeitä. ensimmäisen asteen globalisaation ensimmäisessä aallossa euroopan ja hiukan myöhemmin pohjois amerikan teollisuustuotanto alkoi 449

2 KAK 4/2007 kasvaa ja syrjäytti itä aasian teollisuustuotannon sen valta asemasta. toisessa aallossa osat kääntyivät. läntinen kehittynyt maailma alkoi deindustrialisoitua ja itä aasia teollistua uudelleen. aasiasta on tullut maailman teollinen työpaja (rouvinen ym.2007, 36). itä aasian osuus maailman teollisuustuotannosta on nyt suurempi kuin euroopan tai pohjois amerikan. nyt maailman kokonaistuotanto kasvaa nopeammin kuin koskaan ja alhaisen tulotason kehittyvät maat kurovat tulotasokuilua pienemmäksi. Maailman viennin suhde maailman tuotantoon on noussut noin 20 prosentin tasolle. uusimman globalisaatioaallon aikana on tapahtunut kuitenkin merkittävä sisällöllinen muutos. nykykehitystä voi kutsua toisen asteen globalisaatioksi. Baldwin (2006) nimittää sitä toiseksi suureksi osittumiseksi. hyödykkeiden, ihmisten, pääomien ja erityisesti tiedon siirtokustannukset ovat alentuneet vahvasti. Monet tietoa sisältävät palvelutuotteet on voitu muuttaa tieto ja viestintäteknologian avulla siirrettävissä oleviksi. niistäkin on tullut kaupan kohteita. näin tuotannon jalostusarvoketjut voidaan osittaa entistä hienojakoisemmin. eri vaiheet ja eri tehtävät voidaan tuottaa eri puolilla maailmaa. sen vuoksi kilpailua ei käydä periaatteella (loppu)tuote vastaan (loppu)tuote vaan enemmänkin työtehtävä vastaan työtehtävä. samalla ulkoistaminen on alkanut koskea entistä vahvemmin myös palveluja ja yritysten johtamistoimintoja eikä vain reaaliprosessin osia. edellä kuvattu muutos alkoi tulla näkyviin 1980 luvulla. tuotujen panoksien osuus panoskäytöstä tai tuotoksesta alkoi kasvaa (yi 2003 sekä Grossman ja rossi hansberg 2006, 7). panoksien siirrettävyys tehostui ja kuljetuskustannukset alentuivat viestintäteknologian edistymisen ja lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Myös perinteisen meri ja maaliikenteen palvelukyky on parantunut. hienojakoisempi osittuminen näkyy sekä euroopassa ja usa:ssa että myös aasian maiden välisessä työnjaossa. japanin ja kiinan suuri palkkatasoero ja lyhyt etäisyys antoivat hyvän lähtökohdan tälle kehitykselle. japanilaiset yritykset ovat ylläpitäneet kilpailukykyään läntisillä markkinoilla sekä kotimaassaan ulkoistamalla työvaltaisia toimintoja kehittyviin aasian maihin, erityisesti kiinaan. tätä kehitystä vauhdittaa kiinan halu integroitua maailmantalouteen. se synnytti lisäksi vetotekijän korkean palkkatason maiden yritysten halutessa työntää tehtäviä pois itseltään. toisen asteen globalisaatiossa yritys voi ulkoistaa niin paljon, että se alkaa näyttää ontolta (hollowing out). yrityksen teoriassa on jo aikaisemmin korostettu sitä, että yritys on sopimusten solmukohta (nexus of trieties) (ks. esim. illiamson 1985). yrityksessä ei ole olennaisinta sen reaaliprosessi vaan sen ansaintalogiikka, jonka välttämätön ehto on sellainen sopimusten järjestelmä, joka pystyy toimittamaan yritykselle tuloja tuottavia tuotteita markkinoille. tuotteet voivat olla kenen tahansa tekemiä, kunhan yritys vain hallitsee prosessia niin, että toiminta on kannattavaa yrityksen oman rahaprosessin näkökulmasta. tässä suunnassa kehitys voi nykyisin mennä varsin pitkälle. yritys voi olla melko pitkälle virtuaalinen (okko ja haukioja 2000). tämän kehityksen myötä maiden taloudet näyttävät kulkevan eri suuntiin. toisista tulee pääkonttoritalouksia ja toisista teollisia työpajoja, joita leimaa sivutoimipaikkavaltaisuus. näin on käynyt aasiassa ja suomessakin tämä huoli on nostettu esille. ulkoistamisen ja kansainvälistymisen myötä yritykset kasvavat globaaleiksi toimijoiksi, joiden toimet eivät enää tue kotipesän kilpailukykyä. tällaisessa tilan 450

3 Paavo Okko teessa ei ole myöskään odotettavissa, että ulkomaiset yritykset tuovat pääkonttoritoimintojaan maahan. Maan menestyksen kannalta on tärkeää, että riittävä määrä sopimusverkoston ydinkohtia säilyy maassa. liikkeenjohdon strategisen ytimen ja tutkimus ja kehitystoiminnan yhteys on vahva. samoin on t&k:n ja tuotannon läheisyys usein välttämätöntä. tämän vuoksi teollisen tuotannon säilyminen ainakin joltakin osin maassa on tärkeää, vaikka deindustrialisaatio onkin korkean tulotason maiden kehityksen yleissuunta. sellainen tuotanto pysyy, jossa kehitystoiminta on jatkuvaa ja tiiviisti tuotannossa tapahtuvaa. samalla on kuitenkin tärkeätä muistaa, että valtaosa tuotannosta ei ole edes ulkoistamisharkinnan kohteena ja meidän tulotasomme määräytyy viime kädessä sen mukaan, kuinka tuottavasti hoidamme täällä kotona tapahtuvan tuotannon. siinä taas palvelujen osuus on suuri ja edelleen kasvava. toisen asteen globalisaatio koskee siis aikaisempaa vahvemmin palveluja. tietotuotteiden digitalisointi on vahvistanut tätä kehitystä. yrityksen puhelinpalvelut tai taloushallinnon rutiinit sekä ohjelmistotuotanto voidaan hankkia nyt ulkomailta. internetin avulla monista ohjelmistoista on tullut siirrettävissä olevia palveluja. niihin voi turvautua tarvittaessa verkon kautta. internetissä voidaan myydä vaikkapa vakuutuspalveluja niin, että myyntiverkosto on virtuaalisesti hajautettu, vaikka itse vakuutuspalvelu on edelleen yritys tai kotitalouskohtainen asia. palvelujen kaupassa on kokonaisuudessaan kaksi vastakkaista trendiä. Vaikka rutiinipalveluja voidaan ostaa ulkoa korkean tulotason maihin, ovat monet muut palvelut tyypillisiä korkean tulotason maiden vientituotteita. niinpä palvelujen ulkomaankaupassa on ylijäämä esim. usa:lla ja iso Britannialla. sama kuitenkin pätee myös intiaan, joka on ilmeisesti päässyt nauttimaan muiden maiden palvelujen ulkoistamisesta (amiti ja ei 2005, 326). suomalaiset yritykset ovat ulkoistaneet palveluja ulkomaille vielä hyvin vähän (ali yrkkö 2007). Uusi paradigma kansainvälisen kaupan tulkintaan perinteinen kansainvälisen kaupan teoria (ricardon teoria) tarkasteli talouksia, joiden resurssit pysyvät maassa, mutta joiden tuottamat tuotteet (viini ja kangas) voitiin kuljettaa maasta toiseen ilman liian suuria kustannuksia. kankaan tai viinin puolivalmisteiden siirtely maasta toiseen ei tullut niissä oloissa kysymykseen. Maat erikoistuivat suhteellisten etujen mukaan ja niiden tuottajat ja tuotannonalat joutuivat lopputuotekilpailuun keskenään. toisen asteen globalisaatiossa kilpailunpaine kohdistuu hienojakoisemmin tuotantoketjun eri vaiheisiin. ala voi olla kokonaisuudessaan meillä kilpailukykyinen, mutta jotkut tehtävät silläkin alalla hankitaan ulkomailta. eri toiminnoissa toimivien suhteelliset edut joutuvat vertailuun eikä vain koko toimialan. Maiden suhteellinen etu voi myös muuttua entistä nopeammin, koska suorien sijoitusten myötä yritykset siirtävät kilpailuetunsa uusiin maihin. Maat joutuvat samalla keskinäiseen kilpailuun tuotantoympäristöinä. hyödykkeiden asemesta on syytä tarkastella yrityksen sisällä olevien erilaisten toimintojen kilpailukykyä. enää ei ole kyse siitä, tuotetaanko viiniä vai kangasta, vaan mitä tuotannon vaiheita teemme suomessa ja mitkä teetämme muualla. Muualla on mahdollista teetättää jopa yrityksen taloushallinnon tehtäviä tai puhelinvaihteen ja asiakasneuvonnan tehtäviä komponenteista ja puolivalmisteista puhumattakaan. 451

4 KAK 4/2007 Kuvio 1.Ensimmäisen ja toisen asteen globalisaatio ja paradigman muutos lähde: Baldwin (2006). kuvion 1esittelemä kansainvälisen kaupan luonteen muutos vaatii siis kansainvälisen kaupan teorialta uutta lähestymistapaa (ks. myös Grossman ja rossi hansberg 2006). kansainvälisen kaupan hyödyistä on edelleen kysymys, vaikka ne toteutuvat uudella tavalla. siinä mielessä kehityskulku on tuttu, ettäkaupanhyödyt kasvavat kuljetuskustannusten alentuessa ja hyödykkeiden ja toimintojen muuttuessa entistä laajemmin siirrettävissä oleviksi (tradable). kaupan kohteeksi on tullut sellaista, joka ei aikaisemmin sitä ollut. palvelujen ulkoistamisen lisääntyminen on tehnyt ilmiöstä keskustelun ja pelon aiheen, koska korkean tulotason maissa on totuttu ajattelemaan, että palvelusektori pystyy tarjoamaan lisää työtä teollisuuden supistuessa. taloustieteellinen ajattelu sanoo edelleen, että jos tuote tai palvelu on mahdollista saada edullisemmin ulkomailta, se kannattaa hankkia sieltä ja siirtää kotimainen työvoima tuottavampaan käyttöön (Mann 2003). silti tässä on uusi haaste juuri korkean tulotason maille (Blinder 2006). toisen asteen globalisaation ilmiö on siis syntynyt teknologisesta kehityksestä, joka on saanut aikaan uutta työnjakoa ja erikoistumista. sen vaikutus ei kuitenkaan rajoitu vain kuljetuskustannuksiin, vaan hienojakoisempi osittuminen vaikuttaa kuten teknologinen edistys itse tuotantoteknologiassa. Välituotekaupan lisääntymisen ja sen tuottamien hyötyjen takia lopputuotteiden tuottamisen tuottavuus nousee. ulkoistamisella on kolme vaikutusta (ks. Grossman ja rossi hansberg 2006, 2, ja Baldwin 2006, 39). alhaisemmin kustannuksin ulkomailta hankitut toiminnot muuttavat suhteellisia hintoja, mikä merkitsee samalla edullista 452

5 Paavo Okko vaihtosuhdevaikutusta, koska tuotujen hyödykkeiden hinnat alentuvat. ulkoistamisen vaikutus työvoiman kysyntään ja työpaikkojen määrään on tietysti yleisesti tunnettu. kotimainen työvoima menettää joitakin työpaikkoja, ja muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina palkkojen pitäisi laskea entisen työllisyystason säilyttämiseksi. näin onnettomasti ei kuitenkaan tarvitse käydä, koska kotimainen työvoima joutuu etsimään uusia tehtäviä, jotka ovat keskimäärin tuottavampiakuin ulkoistetut työpaikat. siksi kotimaisen työvoiman tuottavuus nousee, eli ulkoistamisella on tuottavuusvaikutus. tämän vuoksi muut tekijät eivät pysy entisellään ja vaikutukset eivät pysähdy työpaikkojen vähenemiseen ja ulkoistamisuhan alla olevien työntekijöiden palkkojen laskupaineeseen. Grossman ja rossi hansberg (2006, 16 17) osoittavat, että tavanomaisissa olosuhteissa tuottavuusvaikutus dominoi niin, että ulkoistamisen lisääntyminen tietyissä tehtävissä nostaa kotimaisen työvoiman palkkatasoa jopa näissäkin tehtävissä, koska palkat seuraavat alan keskimääräistä tuottavuutta. tuotantovaiheen ulkoistaminen alhaisempien kustannusten maihin vaikuttaa tässä toiminnossa tarvittavan panoksen tuottavuuteen samalla tavalla kuin panoksen tuottavuutta nostava tekninen kehitys. tämä puoli on jäänyt sekä julkisessa keskustelussa että kansainvälisen kaupan teoriassa paljolti huomaamatta. työpaikkojen väheneminen on helposti näkyvä ilmiö ja sitä on helppo vastustaa. tuottavuuden nousua tuskin kukaan vastustaa, mutta sitä on vaikeampi havaita. kaupan hyödyt hankitaan sopeutumishaittojen kautta (gains and pains from trade), ja viimeksi mainitut ovat helpommin havaittavia, minkä takia keskustelusta tulee epäsymmetristä. ulkoistaminen on johtanut siihen, että rutiinitehtäviä poistuu enemmän ja ei rutiinitehtävät kasvattavat osuuttaan kotimaassa (usa:n osalta ks. Grossman ja rossi hansberg 2006, 11). tämä on kotimaisen työvoiman kannalta myönteistä kehitystä. samalla myös alhaisen tuottavuustason tehtävissä palkkatasooli noussut enemmän kuin yleisen kokonaistuottavuuden ja vaihtosuhteen kehityksen perusteella oli ennakoitavissa. palkkojen määräytymisen kannaltahienojakoisempi osittuminen vaikuttaa siihen suuntaan, että palkkataso ei voi entiseen tapaan seurata koko tuotannonalan tuottavuuskehitystä, vaan siihen alkaa heijastua samojen tehtävien hoitamisen kustannustaso potentiaalisissa ulkoistamiskohteissa. tämä on yksi peruste palkoista sopimisen hajauttamiselle. joustavuuden lisääminen on kuitenkin vaikeaa, vaikka jäykän järjestelmän uhkat ovat ilmeiset. kun saksan autoteollisuus on vaikeuksissa, on parempi ulkoistaa joitakin tehtäviä puolaan kuin vastustaa ulkoistamista ja palkkajoustoja ja aiheuttaa autoteollisuuden loppuminen saksassa (Baldwinin esimerkki). Mitkä tehtävät ovat ulkoistamisuhan alla ja mitä sopeutuminen vaatii politiikalta? ulkoistamisessa on aina kyse perinteisestä kysymyksestä, tuotetaanko itse vai hankitaanko muualta (make or buy). Muualta hankkimisessa on tietysti vaihtoehtoina kotimaa ja ulkomaa. Vastaus on yksinkertainen: valitaan edullisempi vaihtoehto. Vastauksen etsiminen on kuitenkin vaativa tehtävä, koska pelkät tuotantokustannukset eivät riitä vertailuun, vaan on arvioitava myös liiketoimikustannukset (ks. illiamson 1985 ja myös okko ja haukioja 2000) ja strategiset sekä dynaamiset seuraukset. hiukan 453

6 KAK 4/2007 yksityiskohtaisemmin katsottuna ulkoistamisen välttämätön ehto vaatii, että tuote/toiminto on ulkoistettavissa eli siirrettävissä oleva ja riittävä ehto, että ulkoistamalla sen kokonaiskustannus on tuotanto ja liiketoimikustannusten huomioon ottamisen jälkeen edullisempi vaihtoehto. päättelyä voidaan jatkaa sanomalla, että ulkomaisen ja kotimaisen vaihtoehdon vertailu tiivistyy palkkaeron ja tuottavuuseron vertailuun. kotimainen vaihtoehto on edullisempi, jos sen tuottavuus on ulkomaista vaihtoehtoa korkeampi vähintään yhtä paljon kuin sen palkkakustannus on ulkomaista vaihtoehtoa korkeampi. kotimaassa pysyy tuotanto, jota ei voi siirtää tai jonka tuottavuus on riittävän hyvä eliminoimaan ulkomaiden kustannusedun. teknologian kehitys on johtanut siihen, että ulkoistettavissa olevien tuotteiden ja toimintojen piiri on siis laajentunut. aikaisemmin siirrettävissä olevia hyödykkeitä olivat lähinnä teollisuustuotteet ja raakaaineet. nyt ulkoistaminen koskee laajasti myös palveluksia. palvelujen ulkoistamisen on tehnyt mahdolliseksi tuotteiden sisällön saattaminen digitalisoituun ja sähköisesti siirrettävissä olevaan muotoon (ks. myös Blinder 2006). internet on laskenut tiedonvälityksen kustannuksia sekä muodostaa palvelujen siirron kanavan. ulkoistettavissa olevia tehtäviä on sekä alhaisen että korkean ammattitaidon töissä. Merkittävää on se, että myös korkean teknologian tuotannonaloilla olevia joitakin alemman ammattitaidon sekä erikoisosaamista vaativia tehtäviä voidaan ulkoistaa. on todennäköisempää, että uusi teknologia muuttaa ulkoistettavissa oleviksi tuottajapalveluksia kuin kuluttajapalveluksia, koska viimeksi mainitut ovat enemmän henkilökohtaisia. ulkoistaminen on sitä todennäköisempää mitä enemmän tehtävä on tietotekninen työn tulos voidaan siirtää sähköisesti tehtävän sisältö voidaan koodata (muuntaa digitaaliseksi) tehtävä sisältää vähän kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta. tällaisia siirrettävissä olevia tehtäviä on arvioitu olevan usa:n työllisyydestä noin 20 prosenttia. siellä on myös havaittu, että juuri tietoteknisten tehtävien matalapalkkaiset työt ovat olleet siirtymässä ulkoistamisen myötä maasta. sen takia, että uhka koskee myös palveluja sekä kilpailukykyisiksi uskottuja informaatio ja viestintäaloja, ilmiö on synnyttänyt suurtahuoltapalvelutyöpaikkojen katoamisesta. huoli on hyvin sama kuin halvan ulkomaisen työvoiman pelko yleensä. siinä unohtuu se, että pitkän päälle tuottavuusvaikutus on ratkaiseva. teollisten työpaikkojen supistuminen ei ole lopulta merkki talouden näivettymisestä vaan on osa rikkaana pysymisen strategiaa. suomessa tuotannon ulkoistaminen ulkomaille saakka on melko vähäistä. Vuotuiset ulkomaille ulkoistukset ja tuotannon siirrot ovat vieneet työpaikkaa, kun kotimaahan on samanaikaisesti ulkoistettu työpaikkaa (ali yrkkö 2007). erityisesti palvelujen ulkoistaminen ulkomaille on vähäistä, vaikka palvelujen ulkoistaminen kotimaahan on yleisempää kuin valmistuksen ulkoistaminen kotimaahan. ulkoistamisen syiksi suomalaiset yritykset mainitsevat ensin lisäkapasiteetin tai lisäosaamisen hankkimisen ja sitten joustavuuden lisäämisen. kolmanneksi syyksi tulee kustannussäästöjen tavoittelu. yhteiskunnan sopeutumista edistävän politiikan kannalta uusi kehitysvaihe edellyttää kolmen uuden piirteen arvioimista. kehitys on arvaamatonta ja muutokset äkillisiä ja ne kos 454

7 Paavo Okko kevat enemmän yksittäisiä työtehtäviä ja yksilöitä kuin kokonaisia toimialoja ja yrityksiä. koska muutokset purkavat tuotantoketjuja uudella tavalla, niiden vaikutukset ovat vaikeasti ennakoitavissa. taloustieteessäkään ei ole harrastettu paljon sen tutkimista, mitkä tekijät ovat niputtaneet tähän saakka tietyt toiminnot yhteen. näin globalisaation voittajia ja häviäjiä on entistä vaikeampi ennustaa. politiikan on siis vaikea menestyä etsimällä nousevia menestysaloja ja investoimalla niihin. Muutoksien äkillisyys on myös kasvanut. teknologia saattaa muuttaa hetkessä hyvin edulliseksi joidenkin tehtävien hoitamisen ulkomailla. suomalainen ohjelmistosuunnittelija, joka on tehnyt työtä toimeksiantajalleen, voi kohdata tilanteen, jossa päämies on löytänyt intialaisen ohjelmistotuottajan, joka tekee saman puoleen hintaan. Muutoksen äkillisyyttä lisää se, että globaali yritys on jo valmis tuotantoverkosto, jonka sisällä on helppo toteuttaa nopeasti tuotannon uudelleensijoittaminen. olemme tottuneet ajattelemaan, että jos yritys menestyy suomessa, sen kaikki työntekijät voivat pitää työpaikkansa. nyt voi kuitenkin kilpailukykyisen yrityksen jotkut tehtävät olla edullista ulkoistaa. puhelinpalvelun voi hoitaa tallinnasta ja jotkut atk työt intiasta. se että ulkoistaminen etenee yrityksen sisällä vaihtelevasti ja koskee myös hallintopuolen töitä, merkitsee yllätyksellisyyttä ja globalisaation paineen epätasaista kohdistumista yritysten sisälläkin. korkean tulotason maat ovat luottaneet tähän saakka liiaksi siihen, että kilpailukyky voidaan hoitaa kehittämällä joitakin vaativia tuotannon aloja. Baldwin (2006) mainitsee eu:n tietoyhteiskuntastrategian esimerkkinä liian kaavamaisesta politiikasta. lissabonin strategia olisi onnistuneenakin ollut melko epävarma, koska se haluaa viedä eurooppaa juuri siihen suuntaan, missä ulkoistettavissa olevien tehtävien määrä kasvaa. tietoyhteiskunnassa on paljon it intensiivisiä digitalisoituja tuotteita, joita on helppo ulkoistaa. työmarkkinajoustojen lisääminen olisi ilmeisen tehokas tapa sopeuttaa eurooppaa uuteen globalisaatioon. Globalisaatiokehityksellä on vaikutusta myös koulutuksen tarpeeseen. yleinen koulutustason nostaminen on tietysti ollut paikallaan. uudet työpaikat edellyttävät suomessa vähintään opistotasoista koulutusta, ja ulkomaille tuotantoa siirtäneet yritykset vähentävät matalan koulutustason henkilöstöä ja lisäävät korkean koulutustason henkilöstöä (ali yrkkö 2007). koulutusta ei ole kuitenkaan enää helppo kohdistaa tiettyihin tehtäviin. koulutuksessa korostuu taito oppia uusia taitoja työelämän vaatimusten mukaan. tämä on toki elinikäisen oppimisen ajattelussa jo huomattukin. suomen koulutusstrategiassa on nyt tultu yhden vaiheen päätökseen. koulutuksen keskimääräisen tason nostaminen siirtämällä painopistettä korkeakoulutuksen suuntaan ei ole enää tarpeellista. suomi on ollut menestyvä talous ja ottanut kiinni korkean tulotason maiden etumatkan. koulutuksen avulla hankittu inhimillinen pääoma on varmasti yksi selittäjä tälle kehitykselle. kasvututkimus osoittaa kuitenkin, että keskimääräisen koulutustason lisäksi kasvuun on positiivinen lisävaikutus sillä, että koulutus on tasaisesti jakautunut eri koulutustasoille (park 2006). korkeampi koulutus ei ole aina parempi kuin alempi. korkeakoulutus ei aina myöskään lisää työvoiman ammatillista liikkuvuutta, jota äkillisten muutosten maailmassa tarvittaisiin. Maan menestys riippuu pitkän päälle sen oman tuotannon tuottavuudesta. suomen tuottavuuskehityksessä on huolenaiheena nyt se, että työvoiman laatu ei ole viime aikoina enää 455

8 KAK 4/2007 noussut eikä myöskään pääomaintensiteetin nousu ole tuonut työn tuottavuuteen lisävauhtia (pohjola 2007). koulutustaso on jo nostettu korkealle ja investointien määrä on ollut alempana kuin investointivetoisessa kehitysvaiheessamme aikaisemmin. koska työvoimasta on suuri osa yksityisten ja julkisten palvelusten tuotannossa, olisi tärkeää pitää huolta, että ne tehtävät tulevat hoidetuksi tehokkaasti. samoin teollisen tuotannon puolellakin on suomessa paljon tehtäviä, jotka vaativat sellaisia taitoja, joita korkeakoulutus ei voi antaa. siksi on ilmeistä, että suomessa pitää kiinnittää huomiota nyt ammatilliseen koulutukseen ja edistää koulutusjakautuman tasapainoa. se on osa hyvää globalisaatiostrategiaa. yliopistolaitoksen rakenteellinen kehittäminen on myös tärkeä osa globalisaatiostrategiaamme. tutkimuksessa on sama tilanne kuin tuotannossakin. eturivin maiden etumatkan kiinnikurominen merkitsee sitä, että joillakin alueilla on päästävä kärkeen ja keskimääräisen tason on oltava hyvä. suomen taloudellinen menestyminen globaalissa kilpailussa ei ole kuitenkaan ensisijaisesti kiinni yliopistojen huippujen tasosta. Globalisoituneet yritykset hankkivat parhaan tiedon sieltä, mistä sen saavat. suomalaisten globalisoituneiden huippuyritysten menestyksen ei ole tarpeen nojata vain suomalaisiin yliopistoihin. kotimaisen tutkimuksen ja koulutuksen merkitys on tärkeämpi kotimaassa toimivalle tuotannolle. siksi yliopistojen on hyvä toimia tutkimuksessa ja koulutuksessa läheisessä vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. joidenkin suomalaisten yliopistojen pääseminen kansainvälisen tason huipulle on tärkeämpää maan tutkimuksen ja koulutuksen kehittymisen kuin suomalaisen yritystoiminnan kannalta. Yhteenveto Markkinoiden yhdentyessä globaalisti tuotantoketjut pilkkoontuvat entistä hienojakoisemmin ja alueellisesti klusteroituneet tuotantoyksiköt osittuvat eri puolille maailmaa. tuotannon tiivistyminen alueellisiksi toimintopaketeiksi on tapahtunut siirtokustannusten välttämisen tai siirtämisen mahdottomuuden takia. teknologinen kehitys on purkanut näitä tuotantokeskittymiä jo kauan. ensimmäinen osittuminen voimistui 1800 luvun lopulla ja johti tuotannon ja kulutuksen eriytymiseen. tätä ensimmäisen asteen globalisaatiota tapahtuu vieläkin. nyt osittumisessa on kuitenkin uuttatelekommunikaation mahdollistamat uudet siirrettävät tuotteet ja siirtämisen kustannusten vahva alentuminen. tuotannon sijoittumisen periaate on entinen, eli tuotanto, kuljetus ja liiketoimikustannukset yhdessä ratkaisevat kunkin tuotantovaiheen sijaintipaikan. uudessa ympäristössä tulokseksi tulee tyypillisesti entistä hienojakoisemmin osittunut tuotantoketju. toisen asteen globalisaatio vaikuttaa hintoihin, panoskysyntäänjatuottavuuteen. yksityiskohtaisempi osittuminen on uusi tuottavuuden lähde. samalla kilpailuasetelma muuttuu tuotteiden ja kokonaisten yritysten sekä toimialojen välisestä kilpailusta tiettyjä tehtäviä ja toimintoja koskevaksi. aikaisemmin hintojen ja palkkojen muodostusoli enemmän toimialakohtaista ja tapahtui alueellisilla markkinoilla. nyt palkoissa on tarvetta ottaa huomioon vastaavan tehtävän palkkataso globaaleilla markkinoilla. tämä johtaa lisääntyviin kaupan hyötyihin sekä sopeutumishaittoihin. samankin yrityksen eri työntekijöiden globalisaatiouhka on eri suuri. hallitun rakennemuutoksen tekeminen on vaikeutunut. kun siitä aikoinaan suomessa pu 456

9 Paavo Okko huttiin, sillä piti parhaimmillaan tavoitella talouden sopeutumiskyvyn lisäämistä. sopeutumista tapahtuikin valtavasti, mutta se tapahtui kovin vahvasti laman aiheuttaman luovan tuhon kautta. nyt on entistä selvempää, että rakennemuutoksen hallinta ei voi merkitä sen pysäyttämistä. kun työpaikat ovat entistä yllätyksellisemmällä tavalla vaarassa, on joustavuuden lisääminen palkanmuodostuksessa yksi vaatimus. pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan antamaa suojaakin on hyvä miettiä siltä kannalta,ettäsuojaaeipitäisi kohdistaa vahvasti työpaikkoihin vaan enemmän työntekijöihin. Meillä onkin jo paljon tätä tekeviä elementtejä työttömyysturvassa ja uudelleenkoulutuksessa. entistä enemmän pitäisi kuitenkin edistää uusien työpaikkojen syntymistä ja yrittää säilyttää entisiä lisäämällä joustavuutta. jos työehdoissa tiedetään olevan joustoja, yritykset ovat valmiimpia luomaan työpaikkoja lisää. kotimaisten työpaikkojen vahvin suoja on kuitenkin tuottavuusetu. Kirjallisuus ali yrkkö, j. (2007), outsourcing in Finnish manufacturing does industry matter?, the research institute of the Finnish economy,discussion papers no amiti. M. ja ei, s j. (2005), Fear of service outsourcing, is it justified?, Economic Policy, april 2005: Baldwin, r. (2006), Globalisation: the great unbundling(s), teoksessa Globalisation challenges for Europe, report by the secreteriat of the economic Council part i, prime Minister s office: publications 18/2006, helsinki: Blinder, a.s. (2006), offshoring: the next industrial revolution?, Foreign Affairs,85, number 2. Grossman, G.M. ja rossi hansberg, e. (2006), the rise of offshoring: it s not wine for cloth anymore, paper for the symposium sponsored by the Federal reserve bank of kansas City on the new economic Geography: effects and policy implications, august Mann, C.l. (2003), Globalisation of it services and white collar jobs: the next wave of productivity growth, International Economics Policy Briefs, december. okko, p. ja haukioja, t. (2000), Globalization and Governance structures: Contractual theory of the Firm approach, proceedings of the 9th international Conference on Management of technology, February 2000, Miami usa (Cd rom publication). park, j. (2006), dispersion of human capital and economic growth, Journal of Macroeconomics 28: pohjola, M. (2007), työn tuottavuus ja siihen vaikuttavat tekijät, Kansantaloudellinen aikakauskirja 103: rouvinen, p.,vartia, p. ja ylä anttila, p. (2007), Seuraavat sata vuotta, Aikamatka maailmaan ja Suomeen , taloustieto oy, helsinki. illiamson, o.e. (1985), The Economic Institutions of Capitalism, new york. yi,k M. (2003), Can vertical specialization explain the growth of world trade?, Journal of Political Economy 111:

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Tomi Salo Pj Helsingin Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Pitkää nousua takana pörssinousu

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Digitalouden haasteet. KARI PENTTINEN Ohjelmapäällikkö Teollinen internet - ohjelma Tekes puh

Digitalouden haasteet. KARI PENTTINEN Ohjelmapäällikkö Teollinen internet - ohjelma Tekes puh Digitalouden haasteet KARI PENTTINEN Ohjelmapäällikkö Teollinen internet - ohjelma Tekes puh. 0295055916 kari.penttinen@tekes.fi Mikä on muuttunut? Älypuhelimessa laskentatehoa ja muistia kuin ison firman

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Mitä pitäisi kehittää?

Mitä pitäisi kehittää? Tuottavuutta toimintaan konepajateollisuuden kehitysnäkymiä 16.3.2010, Tampere Mitä pitäisi kehittää? Prof. Reijo Tuokko Talouskriisi valmistavassa teollisuudessa Manufacturing matters! Euroopan Komission

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Talous, tulos ja tasa arvo globaalissa kilpailussa?

Talous, tulos ja tasa arvo globaalissa kilpailussa? Kuka johtaa? elinkeinoelämä ja tasa arvo Tasa arvoasiain neuvottelukunta 19.3.2010 Talous, tulos ja tasa arvo globaalissa kilpailussa? Minna Canth Akatemiaprofessori Anne Kovalainen Turun yliopisto, kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Petri Rouvinen Etlatieto Oy Finnmobile Vaikuttajafoorumi Hotelli Rantasipi Airport 8.11.2012, 9.40 10.15 Suomen teollinen tulevaisuus? Suomen päävientialat vaikeuksissa

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot