Globalisaation tulkinnan uusi paradigma toimintojen välinen kilpailu*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Globalisaation tulkinnan uusi paradigma toimintojen välinen kilpailu*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 4/2007 Globalisaation tulkinnan uusi paradigma toimintojen välinen kilpailu* Paavo Okko Kansantaloustieteen emeritusprofessori turun kauppakorkeakoulu Globalisaation uusi vaihe: toinen suuri osittuminen t alouksien kansainvälistyminen ja maailmantalouden kasvu ovat edenneet aaltomaisesti. on makuasia, milloin sanotaan globalisaation lähteneen liikkeelle, mutta monet kutsuvat ensimmäiseksi aalloksi 1800 luvun loppupuolelta ensimmäiseen maailmansotaan kestänyttä nopeaa kansainvälisen työnjaon syvenemistä. tuohon aikaan maailmankauppa kasvoi ja sekä pääomat että ihmiset liikkuivat paljon. Maailman viennin osuus maailman tuotannosta nousi 5prosentista 10 prosenttiin (rouvinen ym. 2007, 70). kuljetusteknologia edistyi, eikä tuotannon tarvinnut enää sijaita lähellä kuluttajia. tapahtui ensimmäinen suuri osittuminen (unbundling), jossa tuotannon ja kuluttamisen vuorovaikutusketjun osia voitiin sijoittaa entistä vapaammin eri puolille maailmaa (Baldwin * Artikkeli perustuu kirjoitukseen, joka sisältyi rehtori Tapio Reposen juhlajulkaisuun Suomi, R., Salmela, H. ja Ruohonen, M. (toim.), Tutkijasta johtajaksi, Näkökulmia akateemiseen ja liike elämän johtamiseen, Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja C2: ). nykyisessä kiihtyneen globalisaation vaiheessa on myös sisällöllisesti uutta, eikä se ole vain entisenlaisen tuotannon osittumisen jatkoa ja laajenemista. tarkastelen tässä viime aikojen uusia globalisaatiotulkintoja, joiden mukaan on kyse suorastaan uudesta paradigmasta. Globalisaation toiseksi aalloksi on kutsuttu 1960 luvulta alkanutta työnjaon syvenemisen ja kaupan lisääntymisen vaihetta. tämän aallon alkuvaiheessa oli vielä vallitsevana piirteenä entisenlainenensimmäisen asteen globalisoituminen (ensimmäinen osittuminen Baldwinin terminologiassa), jossa kilpailu tapahtui enimmäkseen tuotteiden ja toimialojen kesken. tuote tai puolivalmiste valmistettiin kaukana kulutuksesta tai lopputuotteen kokoamisesta, ja kauppavirrat sisälsivät enimmäkseen materiaalisia hyödykkeitä. ensimmäisen asteen globalisaation ensimmäisessä aallossa euroopan ja hiukan myöhemmin pohjois amerikan teollisuustuotanto alkoi 449

2 KAK 4/2007 kasvaa ja syrjäytti itä aasian teollisuustuotannon sen valta asemasta. toisessa aallossa osat kääntyivät. läntinen kehittynyt maailma alkoi deindustrialisoitua ja itä aasia teollistua uudelleen. aasiasta on tullut maailman teollinen työpaja (rouvinen ym.2007, 36). itä aasian osuus maailman teollisuustuotannosta on nyt suurempi kuin euroopan tai pohjois amerikan. nyt maailman kokonaistuotanto kasvaa nopeammin kuin koskaan ja alhaisen tulotason kehittyvät maat kurovat tulotasokuilua pienemmäksi. Maailman viennin suhde maailman tuotantoon on noussut noin 20 prosentin tasolle. uusimman globalisaatioaallon aikana on tapahtunut kuitenkin merkittävä sisällöllinen muutos. nykykehitystä voi kutsua toisen asteen globalisaatioksi. Baldwin (2006) nimittää sitä toiseksi suureksi osittumiseksi. hyödykkeiden, ihmisten, pääomien ja erityisesti tiedon siirtokustannukset ovat alentuneet vahvasti. Monet tietoa sisältävät palvelutuotteet on voitu muuttaa tieto ja viestintäteknologian avulla siirrettävissä oleviksi. niistäkin on tullut kaupan kohteita. näin tuotannon jalostusarvoketjut voidaan osittaa entistä hienojakoisemmin. eri vaiheet ja eri tehtävät voidaan tuottaa eri puolilla maailmaa. sen vuoksi kilpailua ei käydä periaatteella (loppu)tuote vastaan (loppu)tuote vaan enemmänkin työtehtävä vastaan työtehtävä. samalla ulkoistaminen on alkanut koskea entistä vahvemmin myös palveluja ja yritysten johtamistoimintoja eikä vain reaaliprosessin osia. edellä kuvattu muutos alkoi tulla näkyviin 1980 luvulla. tuotujen panoksien osuus panoskäytöstä tai tuotoksesta alkoi kasvaa (yi 2003 sekä Grossman ja rossi hansberg 2006, 7). panoksien siirrettävyys tehostui ja kuljetuskustannukset alentuivat viestintäteknologian edistymisen ja lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Myös perinteisen meri ja maaliikenteen palvelukyky on parantunut. hienojakoisempi osittuminen näkyy sekä euroopassa ja usa:ssa että myös aasian maiden välisessä työnjaossa. japanin ja kiinan suuri palkkatasoero ja lyhyt etäisyys antoivat hyvän lähtökohdan tälle kehitykselle. japanilaiset yritykset ovat ylläpitäneet kilpailukykyään läntisillä markkinoilla sekä kotimaassaan ulkoistamalla työvaltaisia toimintoja kehittyviin aasian maihin, erityisesti kiinaan. tätä kehitystä vauhdittaa kiinan halu integroitua maailmantalouteen. se synnytti lisäksi vetotekijän korkean palkkatason maiden yritysten halutessa työntää tehtäviä pois itseltään. toisen asteen globalisaatiossa yritys voi ulkoistaa niin paljon, että se alkaa näyttää ontolta (hollowing out). yrityksen teoriassa on jo aikaisemmin korostettu sitä, että yritys on sopimusten solmukohta (nexus of trieties) (ks. esim. illiamson 1985). yrityksessä ei ole olennaisinta sen reaaliprosessi vaan sen ansaintalogiikka, jonka välttämätön ehto on sellainen sopimusten järjestelmä, joka pystyy toimittamaan yritykselle tuloja tuottavia tuotteita markkinoille. tuotteet voivat olla kenen tahansa tekemiä, kunhan yritys vain hallitsee prosessia niin, että toiminta on kannattavaa yrityksen oman rahaprosessin näkökulmasta. tässä suunnassa kehitys voi nykyisin mennä varsin pitkälle. yritys voi olla melko pitkälle virtuaalinen (okko ja haukioja 2000). tämän kehityksen myötä maiden taloudet näyttävät kulkevan eri suuntiin. toisista tulee pääkonttoritalouksia ja toisista teollisia työpajoja, joita leimaa sivutoimipaikkavaltaisuus. näin on käynyt aasiassa ja suomessakin tämä huoli on nostettu esille. ulkoistamisen ja kansainvälistymisen myötä yritykset kasvavat globaaleiksi toimijoiksi, joiden toimet eivät enää tue kotipesän kilpailukykyä. tällaisessa tilan 450

3 Paavo Okko teessa ei ole myöskään odotettavissa, että ulkomaiset yritykset tuovat pääkonttoritoimintojaan maahan. Maan menestyksen kannalta on tärkeää, että riittävä määrä sopimusverkoston ydinkohtia säilyy maassa. liikkeenjohdon strategisen ytimen ja tutkimus ja kehitystoiminnan yhteys on vahva. samoin on t&k:n ja tuotannon läheisyys usein välttämätöntä. tämän vuoksi teollisen tuotannon säilyminen ainakin joltakin osin maassa on tärkeää, vaikka deindustrialisaatio onkin korkean tulotason maiden kehityksen yleissuunta. sellainen tuotanto pysyy, jossa kehitystoiminta on jatkuvaa ja tiiviisti tuotannossa tapahtuvaa. samalla on kuitenkin tärkeätä muistaa, että valtaosa tuotannosta ei ole edes ulkoistamisharkinnan kohteena ja meidän tulotasomme määräytyy viime kädessä sen mukaan, kuinka tuottavasti hoidamme täällä kotona tapahtuvan tuotannon. siinä taas palvelujen osuus on suuri ja edelleen kasvava. toisen asteen globalisaatio koskee siis aikaisempaa vahvemmin palveluja. tietotuotteiden digitalisointi on vahvistanut tätä kehitystä. yrityksen puhelinpalvelut tai taloushallinnon rutiinit sekä ohjelmistotuotanto voidaan hankkia nyt ulkomailta. internetin avulla monista ohjelmistoista on tullut siirrettävissä olevia palveluja. niihin voi turvautua tarvittaessa verkon kautta. internetissä voidaan myydä vaikkapa vakuutuspalveluja niin, että myyntiverkosto on virtuaalisesti hajautettu, vaikka itse vakuutuspalvelu on edelleen yritys tai kotitalouskohtainen asia. palvelujen kaupassa on kokonaisuudessaan kaksi vastakkaista trendiä. Vaikka rutiinipalveluja voidaan ostaa ulkoa korkean tulotason maihin, ovat monet muut palvelut tyypillisiä korkean tulotason maiden vientituotteita. niinpä palvelujen ulkomaankaupassa on ylijäämä esim. usa:lla ja iso Britannialla. sama kuitenkin pätee myös intiaan, joka on ilmeisesti päässyt nauttimaan muiden maiden palvelujen ulkoistamisesta (amiti ja ei 2005, 326). suomalaiset yritykset ovat ulkoistaneet palveluja ulkomaille vielä hyvin vähän (ali yrkkö 2007). Uusi paradigma kansainvälisen kaupan tulkintaan perinteinen kansainvälisen kaupan teoria (ricardon teoria) tarkasteli talouksia, joiden resurssit pysyvät maassa, mutta joiden tuottamat tuotteet (viini ja kangas) voitiin kuljettaa maasta toiseen ilman liian suuria kustannuksia. kankaan tai viinin puolivalmisteiden siirtely maasta toiseen ei tullut niissä oloissa kysymykseen. Maat erikoistuivat suhteellisten etujen mukaan ja niiden tuottajat ja tuotannonalat joutuivat lopputuotekilpailuun keskenään. toisen asteen globalisaatiossa kilpailunpaine kohdistuu hienojakoisemmin tuotantoketjun eri vaiheisiin. ala voi olla kokonaisuudessaan meillä kilpailukykyinen, mutta jotkut tehtävät silläkin alalla hankitaan ulkomailta. eri toiminnoissa toimivien suhteelliset edut joutuvat vertailuun eikä vain koko toimialan. Maiden suhteellinen etu voi myös muuttua entistä nopeammin, koska suorien sijoitusten myötä yritykset siirtävät kilpailuetunsa uusiin maihin. Maat joutuvat samalla keskinäiseen kilpailuun tuotantoympäristöinä. hyödykkeiden asemesta on syytä tarkastella yrityksen sisällä olevien erilaisten toimintojen kilpailukykyä. enää ei ole kyse siitä, tuotetaanko viiniä vai kangasta, vaan mitä tuotannon vaiheita teemme suomessa ja mitkä teetämme muualla. Muualla on mahdollista teetättää jopa yrityksen taloushallinnon tehtäviä tai puhelinvaihteen ja asiakasneuvonnan tehtäviä komponenteista ja puolivalmisteista puhumattakaan. 451

4 KAK 4/2007 Kuvio 1.Ensimmäisen ja toisen asteen globalisaatio ja paradigman muutos lähde: Baldwin (2006). kuvion 1esittelemä kansainvälisen kaupan luonteen muutos vaatii siis kansainvälisen kaupan teorialta uutta lähestymistapaa (ks. myös Grossman ja rossi hansberg 2006). kansainvälisen kaupan hyödyistä on edelleen kysymys, vaikka ne toteutuvat uudella tavalla. siinä mielessä kehityskulku on tuttu, ettäkaupanhyödyt kasvavat kuljetuskustannusten alentuessa ja hyödykkeiden ja toimintojen muuttuessa entistä laajemmin siirrettävissä oleviksi (tradable). kaupan kohteeksi on tullut sellaista, joka ei aikaisemmin sitä ollut. palvelujen ulkoistamisen lisääntyminen on tehnyt ilmiöstä keskustelun ja pelon aiheen, koska korkean tulotason maissa on totuttu ajattelemaan, että palvelusektori pystyy tarjoamaan lisää työtä teollisuuden supistuessa. taloustieteellinen ajattelu sanoo edelleen, että jos tuote tai palvelu on mahdollista saada edullisemmin ulkomailta, se kannattaa hankkia sieltä ja siirtää kotimainen työvoima tuottavampaan käyttöön (Mann 2003). silti tässä on uusi haaste juuri korkean tulotason maille (Blinder 2006). toisen asteen globalisaation ilmiö on siis syntynyt teknologisesta kehityksestä, joka on saanut aikaan uutta työnjakoa ja erikoistumista. sen vaikutus ei kuitenkaan rajoitu vain kuljetuskustannuksiin, vaan hienojakoisempi osittuminen vaikuttaa kuten teknologinen edistys itse tuotantoteknologiassa. Välituotekaupan lisääntymisen ja sen tuottamien hyötyjen takia lopputuotteiden tuottamisen tuottavuus nousee. ulkoistamisella on kolme vaikutusta (ks. Grossman ja rossi hansberg 2006, 2, ja Baldwin 2006, 39). alhaisemmin kustannuksin ulkomailta hankitut toiminnot muuttavat suhteellisia hintoja, mikä merkitsee samalla edullista 452

5 Paavo Okko vaihtosuhdevaikutusta, koska tuotujen hyödykkeiden hinnat alentuvat. ulkoistamisen vaikutus työvoiman kysyntään ja työpaikkojen määrään on tietysti yleisesti tunnettu. kotimainen työvoima menettää joitakin työpaikkoja, ja muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina palkkojen pitäisi laskea entisen työllisyystason säilyttämiseksi. näin onnettomasti ei kuitenkaan tarvitse käydä, koska kotimainen työvoima joutuu etsimään uusia tehtäviä, jotka ovat keskimäärin tuottavampiakuin ulkoistetut työpaikat. siksi kotimaisen työvoiman tuottavuus nousee, eli ulkoistamisella on tuottavuusvaikutus. tämän vuoksi muut tekijät eivät pysy entisellään ja vaikutukset eivät pysähdy työpaikkojen vähenemiseen ja ulkoistamisuhan alla olevien työntekijöiden palkkojen laskupaineeseen. Grossman ja rossi hansberg (2006, 16 17) osoittavat, että tavanomaisissa olosuhteissa tuottavuusvaikutus dominoi niin, että ulkoistamisen lisääntyminen tietyissä tehtävissä nostaa kotimaisen työvoiman palkkatasoa jopa näissäkin tehtävissä, koska palkat seuraavat alan keskimääräistä tuottavuutta. tuotantovaiheen ulkoistaminen alhaisempien kustannusten maihin vaikuttaa tässä toiminnossa tarvittavan panoksen tuottavuuteen samalla tavalla kuin panoksen tuottavuutta nostava tekninen kehitys. tämä puoli on jäänyt sekä julkisessa keskustelussa että kansainvälisen kaupan teoriassa paljolti huomaamatta. työpaikkojen väheneminen on helposti näkyvä ilmiö ja sitä on helppo vastustaa. tuottavuuden nousua tuskin kukaan vastustaa, mutta sitä on vaikeampi havaita. kaupan hyödyt hankitaan sopeutumishaittojen kautta (gains and pains from trade), ja viimeksi mainitut ovat helpommin havaittavia, minkä takia keskustelusta tulee epäsymmetristä. ulkoistaminen on johtanut siihen, että rutiinitehtäviä poistuu enemmän ja ei rutiinitehtävät kasvattavat osuuttaan kotimaassa (usa:n osalta ks. Grossman ja rossi hansberg 2006, 11). tämä on kotimaisen työvoiman kannalta myönteistä kehitystä. samalla myös alhaisen tuottavuustason tehtävissä palkkatasooli noussut enemmän kuin yleisen kokonaistuottavuuden ja vaihtosuhteen kehityksen perusteella oli ennakoitavissa. palkkojen määräytymisen kannaltahienojakoisempi osittuminen vaikuttaa siihen suuntaan, että palkkataso ei voi entiseen tapaan seurata koko tuotannonalan tuottavuuskehitystä, vaan siihen alkaa heijastua samojen tehtävien hoitamisen kustannustaso potentiaalisissa ulkoistamiskohteissa. tämä on yksi peruste palkoista sopimisen hajauttamiselle. joustavuuden lisääminen on kuitenkin vaikeaa, vaikka jäykän järjestelmän uhkat ovat ilmeiset. kun saksan autoteollisuus on vaikeuksissa, on parempi ulkoistaa joitakin tehtäviä puolaan kuin vastustaa ulkoistamista ja palkkajoustoja ja aiheuttaa autoteollisuuden loppuminen saksassa (Baldwinin esimerkki). Mitkä tehtävät ovat ulkoistamisuhan alla ja mitä sopeutuminen vaatii politiikalta? ulkoistamisessa on aina kyse perinteisestä kysymyksestä, tuotetaanko itse vai hankitaanko muualta (make or buy). Muualta hankkimisessa on tietysti vaihtoehtoina kotimaa ja ulkomaa. Vastaus on yksinkertainen: valitaan edullisempi vaihtoehto. Vastauksen etsiminen on kuitenkin vaativa tehtävä, koska pelkät tuotantokustannukset eivät riitä vertailuun, vaan on arvioitava myös liiketoimikustannukset (ks. illiamson 1985 ja myös okko ja haukioja 2000) ja strategiset sekä dynaamiset seuraukset. hiukan 453

6 KAK 4/2007 yksityiskohtaisemmin katsottuna ulkoistamisen välttämätön ehto vaatii, että tuote/toiminto on ulkoistettavissa eli siirrettävissä oleva ja riittävä ehto, että ulkoistamalla sen kokonaiskustannus on tuotanto ja liiketoimikustannusten huomioon ottamisen jälkeen edullisempi vaihtoehto. päättelyä voidaan jatkaa sanomalla, että ulkomaisen ja kotimaisen vaihtoehdon vertailu tiivistyy palkkaeron ja tuottavuuseron vertailuun. kotimainen vaihtoehto on edullisempi, jos sen tuottavuus on ulkomaista vaihtoehtoa korkeampi vähintään yhtä paljon kuin sen palkkakustannus on ulkomaista vaihtoehtoa korkeampi. kotimaassa pysyy tuotanto, jota ei voi siirtää tai jonka tuottavuus on riittävän hyvä eliminoimaan ulkomaiden kustannusedun. teknologian kehitys on johtanut siihen, että ulkoistettavissa olevien tuotteiden ja toimintojen piiri on siis laajentunut. aikaisemmin siirrettävissä olevia hyödykkeitä olivat lähinnä teollisuustuotteet ja raakaaineet. nyt ulkoistaminen koskee laajasti myös palveluksia. palvelujen ulkoistamisen on tehnyt mahdolliseksi tuotteiden sisällön saattaminen digitalisoituun ja sähköisesti siirrettävissä olevaan muotoon (ks. myös Blinder 2006). internet on laskenut tiedonvälityksen kustannuksia sekä muodostaa palvelujen siirron kanavan. ulkoistettavissa olevia tehtäviä on sekä alhaisen että korkean ammattitaidon töissä. Merkittävää on se, että myös korkean teknologian tuotannonaloilla olevia joitakin alemman ammattitaidon sekä erikoisosaamista vaativia tehtäviä voidaan ulkoistaa. on todennäköisempää, että uusi teknologia muuttaa ulkoistettavissa oleviksi tuottajapalveluksia kuin kuluttajapalveluksia, koska viimeksi mainitut ovat enemmän henkilökohtaisia. ulkoistaminen on sitä todennäköisempää mitä enemmän tehtävä on tietotekninen työn tulos voidaan siirtää sähköisesti tehtävän sisältö voidaan koodata (muuntaa digitaaliseksi) tehtävä sisältää vähän kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta. tällaisia siirrettävissä olevia tehtäviä on arvioitu olevan usa:n työllisyydestä noin 20 prosenttia. siellä on myös havaittu, että juuri tietoteknisten tehtävien matalapalkkaiset työt ovat olleet siirtymässä ulkoistamisen myötä maasta. sen takia, että uhka koskee myös palveluja sekä kilpailukykyisiksi uskottuja informaatio ja viestintäaloja, ilmiö on synnyttänyt suurtahuoltapalvelutyöpaikkojen katoamisesta. huoli on hyvin sama kuin halvan ulkomaisen työvoiman pelko yleensä. siinä unohtuu se, että pitkän päälle tuottavuusvaikutus on ratkaiseva. teollisten työpaikkojen supistuminen ei ole lopulta merkki talouden näivettymisestä vaan on osa rikkaana pysymisen strategiaa. suomessa tuotannon ulkoistaminen ulkomaille saakka on melko vähäistä. Vuotuiset ulkomaille ulkoistukset ja tuotannon siirrot ovat vieneet työpaikkaa, kun kotimaahan on samanaikaisesti ulkoistettu työpaikkaa (ali yrkkö 2007). erityisesti palvelujen ulkoistaminen ulkomaille on vähäistä, vaikka palvelujen ulkoistaminen kotimaahan on yleisempää kuin valmistuksen ulkoistaminen kotimaahan. ulkoistamisen syiksi suomalaiset yritykset mainitsevat ensin lisäkapasiteetin tai lisäosaamisen hankkimisen ja sitten joustavuuden lisäämisen. kolmanneksi syyksi tulee kustannussäästöjen tavoittelu. yhteiskunnan sopeutumista edistävän politiikan kannalta uusi kehitysvaihe edellyttää kolmen uuden piirteen arvioimista. kehitys on arvaamatonta ja muutokset äkillisiä ja ne kos 454

7 Paavo Okko kevat enemmän yksittäisiä työtehtäviä ja yksilöitä kuin kokonaisia toimialoja ja yrityksiä. koska muutokset purkavat tuotantoketjuja uudella tavalla, niiden vaikutukset ovat vaikeasti ennakoitavissa. taloustieteessäkään ei ole harrastettu paljon sen tutkimista, mitkä tekijät ovat niputtaneet tähän saakka tietyt toiminnot yhteen. näin globalisaation voittajia ja häviäjiä on entistä vaikeampi ennustaa. politiikan on siis vaikea menestyä etsimällä nousevia menestysaloja ja investoimalla niihin. Muutoksien äkillisyys on myös kasvanut. teknologia saattaa muuttaa hetkessä hyvin edulliseksi joidenkin tehtävien hoitamisen ulkomailla. suomalainen ohjelmistosuunnittelija, joka on tehnyt työtä toimeksiantajalleen, voi kohdata tilanteen, jossa päämies on löytänyt intialaisen ohjelmistotuottajan, joka tekee saman puoleen hintaan. Muutoksen äkillisyyttä lisää se, että globaali yritys on jo valmis tuotantoverkosto, jonka sisällä on helppo toteuttaa nopeasti tuotannon uudelleensijoittaminen. olemme tottuneet ajattelemaan, että jos yritys menestyy suomessa, sen kaikki työntekijät voivat pitää työpaikkansa. nyt voi kuitenkin kilpailukykyisen yrityksen jotkut tehtävät olla edullista ulkoistaa. puhelinpalvelun voi hoitaa tallinnasta ja jotkut atk työt intiasta. se että ulkoistaminen etenee yrityksen sisällä vaihtelevasti ja koskee myös hallintopuolen töitä, merkitsee yllätyksellisyyttä ja globalisaation paineen epätasaista kohdistumista yritysten sisälläkin. korkean tulotason maat ovat luottaneet tähän saakka liiaksi siihen, että kilpailukyky voidaan hoitaa kehittämällä joitakin vaativia tuotannon aloja. Baldwin (2006) mainitsee eu:n tietoyhteiskuntastrategian esimerkkinä liian kaavamaisesta politiikasta. lissabonin strategia olisi onnistuneenakin ollut melko epävarma, koska se haluaa viedä eurooppaa juuri siihen suuntaan, missä ulkoistettavissa olevien tehtävien määrä kasvaa. tietoyhteiskunnassa on paljon it intensiivisiä digitalisoituja tuotteita, joita on helppo ulkoistaa. työmarkkinajoustojen lisääminen olisi ilmeisen tehokas tapa sopeuttaa eurooppaa uuteen globalisaatioon. Globalisaatiokehityksellä on vaikutusta myös koulutuksen tarpeeseen. yleinen koulutustason nostaminen on tietysti ollut paikallaan. uudet työpaikat edellyttävät suomessa vähintään opistotasoista koulutusta, ja ulkomaille tuotantoa siirtäneet yritykset vähentävät matalan koulutustason henkilöstöä ja lisäävät korkean koulutustason henkilöstöä (ali yrkkö 2007). koulutusta ei ole kuitenkaan enää helppo kohdistaa tiettyihin tehtäviin. koulutuksessa korostuu taito oppia uusia taitoja työelämän vaatimusten mukaan. tämä on toki elinikäisen oppimisen ajattelussa jo huomattukin. suomen koulutusstrategiassa on nyt tultu yhden vaiheen päätökseen. koulutuksen keskimääräisen tason nostaminen siirtämällä painopistettä korkeakoulutuksen suuntaan ei ole enää tarpeellista. suomi on ollut menestyvä talous ja ottanut kiinni korkean tulotason maiden etumatkan. koulutuksen avulla hankittu inhimillinen pääoma on varmasti yksi selittäjä tälle kehitykselle. kasvututkimus osoittaa kuitenkin, että keskimääräisen koulutustason lisäksi kasvuun on positiivinen lisävaikutus sillä, että koulutus on tasaisesti jakautunut eri koulutustasoille (park 2006). korkeampi koulutus ei ole aina parempi kuin alempi. korkeakoulutus ei aina myöskään lisää työvoiman ammatillista liikkuvuutta, jota äkillisten muutosten maailmassa tarvittaisiin. Maan menestys riippuu pitkän päälle sen oman tuotannon tuottavuudesta. suomen tuottavuuskehityksessä on huolenaiheena nyt se, että työvoiman laatu ei ole viime aikoina enää 455

8 KAK 4/2007 noussut eikä myöskään pääomaintensiteetin nousu ole tuonut työn tuottavuuteen lisävauhtia (pohjola 2007). koulutustaso on jo nostettu korkealle ja investointien määrä on ollut alempana kuin investointivetoisessa kehitysvaiheessamme aikaisemmin. koska työvoimasta on suuri osa yksityisten ja julkisten palvelusten tuotannossa, olisi tärkeää pitää huolta, että ne tehtävät tulevat hoidetuksi tehokkaasti. samoin teollisen tuotannon puolellakin on suomessa paljon tehtäviä, jotka vaativat sellaisia taitoja, joita korkeakoulutus ei voi antaa. siksi on ilmeistä, että suomessa pitää kiinnittää huomiota nyt ammatilliseen koulutukseen ja edistää koulutusjakautuman tasapainoa. se on osa hyvää globalisaatiostrategiaa. yliopistolaitoksen rakenteellinen kehittäminen on myös tärkeä osa globalisaatiostrategiaamme. tutkimuksessa on sama tilanne kuin tuotannossakin. eturivin maiden etumatkan kiinnikurominen merkitsee sitä, että joillakin alueilla on päästävä kärkeen ja keskimääräisen tason on oltava hyvä. suomen taloudellinen menestyminen globaalissa kilpailussa ei ole kuitenkaan ensisijaisesti kiinni yliopistojen huippujen tasosta. Globalisoituneet yritykset hankkivat parhaan tiedon sieltä, mistä sen saavat. suomalaisten globalisoituneiden huippuyritysten menestyksen ei ole tarpeen nojata vain suomalaisiin yliopistoihin. kotimaisen tutkimuksen ja koulutuksen merkitys on tärkeämpi kotimaassa toimivalle tuotannolle. siksi yliopistojen on hyvä toimia tutkimuksessa ja koulutuksessa läheisessä vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. joidenkin suomalaisten yliopistojen pääseminen kansainvälisen tason huipulle on tärkeämpää maan tutkimuksen ja koulutuksen kehittymisen kuin suomalaisen yritystoiminnan kannalta. Yhteenveto Markkinoiden yhdentyessä globaalisti tuotantoketjut pilkkoontuvat entistä hienojakoisemmin ja alueellisesti klusteroituneet tuotantoyksiköt osittuvat eri puolille maailmaa. tuotannon tiivistyminen alueellisiksi toimintopaketeiksi on tapahtunut siirtokustannusten välttämisen tai siirtämisen mahdottomuuden takia. teknologinen kehitys on purkanut näitä tuotantokeskittymiä jo kauan. ensimmäinen osittuminen voimistui 1800 luvun lopulla ja johti tuotannon ja kulutuksen eriytymiseen. tätä ensimmäisen asteen globalisaatiota tapahtuu vieläkin. nyt osittumisessa on kuitenkin uuttatelekommunikaation mahdollistamat uudet siirrettävät tuotteet ja siirtämisen kustannusten vahva alentuminen. tuotannon sijoittumisen periaate on entinen, eli tuotanto, kuljetus ja liiketoimikustannukset yhdessä ratkaisevat kunkin tuotantovaiheen sijaintipaikan. uudessa ympäristössä tulokseksi tulee tyypillisesti entistä hienojakoisemmin osittunut tuotantoketju. toisen asteen globalisaatio vaikuttaa hintoihin, panoskysyntäänjatuottavuuteen. yksityiskohtaisempi osittuminen on uusi tuottavuuden lähde. samalla kilpailuasetelma muuttuu tuotteiden ja kokonaisten yritysten sekä toimialojen välisestä kilpailusta tiettyjä tehtäviä ja toimintoja koskevaksi. aikaisemmin hintojen ja palkkojen muodostusoli enemmän toimialakohtaista ja tapahtui alueellisilla markkinoilla. nyt palkoissa on tarvetta ottaa huomioon vastaavan tehtävän palkkataso globaaleilla markkinoilla. tämä johtaa lisääntyviin kaupan hyötyihin sekä sopeutumishaittoihin. samankin yrityksen eri työntekijöiden globalisaatiouhka on eri suuri. hallitun rakennemuutoksen tekeminen on vaikeutunut. kun siitä aikoinaan suomessa pu 456

9 Paavo Okko huttiin, sillä piti parhaimmillaan tavoitella talouden sopeutumiskyvyn lisäämistä. sopeutumista tapahtuikin valtavasti, mutta se tapahtui kovin vahvasti laman aiheuttaman luovan tuhon kautta. nyt on entistä selvempää, että rakennemuutoksen hallinta ei voi merkitä sen pysäyttämistä. kun työpaikat ovat entistä yllätyksellisemmällä tavalla vaarassa, on joustavuuden lisääminen palkanmuodostuksessa yksi vaatimus. pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan antamaa suojaakin on hyvä miettiä siltä kannalta,ettäsuojaaeipitäisi kohdistaa vahvasti työpaikkoihin vaan enemmän työntekijöihin. Meillä onkin jo paljon tätä tekeviä elementtejä työttömyysturvassa ja uudelleenkoulutuksessa. entistä enemmän pitäisi kuitenkin edistää uusien työpaikkojen syntymistä ja yrittää säilyttää entisiä lisäämällä joustavuutta. jos työehdoissa tiedetään olevan joustoja, yritykset ovat valmiimpia luomaan työpaikkoja lisää. kotimaisten työpaikkojen vahvin suoja on kuitenkin tuottavuusetu. Kirjallisuus ali yrkkö, j. (2007), outsourcing in Finnish manufacturing does industry matter?, the research institute of the Finnish economy,discussion papers no amiti. M. ja ei, s j. (2005), Fear of service outsourcing, is it justified?, Economic Policy, april 2005: Baldwin, r. (2006), Globalisation: the great unbundling(s), teoksessa Globalisation challenges for Europe, report by the secreteriat of the economic Council part i, prime Minister s office: publications 18/2006, helsinki: Blinder, a.s. (2006), offshoring: the next industrial revolution?, Foreign Affairs,85, number 2. Grossman, G.M. ja rossi hansberg, e. (2006), the rise of offshoring: it s not wine for cloth anymore, paper for the symposium sponsored by the Federal reserve bank of kansas City on the new economic Geography: effects and policy implications, august Mann, C.l. (2003), Globalisation of it services and white collar jobs: the next wave of productivity growth, International Economics Policy Briefs, december. okko, p. ja haukioja, t. (2000), Globalization and Governance structures: Contractual theory of the Firm approach, proceedings of the 9th international Conference on Management of technology, February 2000, Miami usa (Cd rom publication). park, j. (2006), dispersion of human capital and economic growth, Journal of Macroeconomics 28: pohjola, M. (2007), työn tuottavuus ja siihen vaikuttavat tekijät, Kansantaloudellinen aikakauskirja 103: rouvinen, p.,vartia, p. ja ylä anttila, p. (2007), Seuraavat sata vuotta, Aikamatka maailmaan ja Suomeen , taloustieto oy, helsinki. illiamson, o.e. (1985), The Economic Institutions of Capitalism, new york. yi,k M. (2003), Can vertical specialization explain the growth of world trade?, Journal of Political Economy 111:

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Menestymisen edellytykset globaalissa kilpailussa 2015

Menestymisen edellytykset globaalissa kilpailussa 2015 Menestymisen edellytykset globaalissa kilpailussa 2015 Paavo Okko, TuKKK XV Teollisuuspäivä, Turku 10.10.07 1. Globalisaatio uudet piirteet toinen suuri osittuminen 2. Mitä se merkitsee suomalaisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteosta

Valtioneuvoston selonteosta Valtioneuvoston selonteosta Valtiovarainvaliokunta 15.10.2015 Pertti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 15.10.2015 Keskeiset päätelmät Kysynnän vähyys Suomen ja euroalueen suurin ongelma, ei mitään uutta

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003 DELFOI I Tuloksia Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Kilpailu ja tuottavuus kommentti 1

Kilpailu ja tuottavuus kommentti 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 2/2005 ESITELMIÄ Kilpailu ja tuottavuus kommentti 1 Pekka Ylä-Anttila Tutkimusjohtaja ETLA 1. USA vs. Eurooppa mistä tuottavuus- ja kilpailukykyerot johtuvat?

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut IBM Global Business Services (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) ITviikko Seminaari torstaina 10.5.2007 Pekka Leppänen (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) Myytinmurtajat 1. Globalisaatio ei vaikuta korkean osaamisen

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Tomi Salo Pj Helsingin Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Pitkää nousua takana pörssinousu

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot