Kansainvälisen talouden näkymistä, euroalueen taloudesta ja EKP:n rahapolitiikasta; Entä Suomi täytettyään 100 vuotta?

Transkriptio

1 Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymistä, euroalueen taloudesta ja EKP:n rahapolitiikasta; Entä Suomi täytettyään 100 vuotta? 1

2 Teemat Maailmantalous kasvaa laaja-alaisesti. Heikomman kehityksen riskit pääasiassa poliittisia Euroalueen kasvuennustetta nostettu edelleen, mutta inflaatio pysynyt vaimeana, rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä Suomi tavoitti kehittyneet maat, entä tästä eteenpäin? 2

3 Teollisuuden näkymät kehittyneissä talouksissa kohentuneet 3

4 Heikomman kehityksen riskit: poliittinen epävarmuus, jonka taloudellisen suuruuden arviointi on vaikeaa Eurooppa - BREXIT - Poliittinen epävarmuus Venäjä Rooli kvyhteisössä Lähi-itä - Geopoliittiset riskit - Turkin kehitys Yhdysvallat - Politiikan polarisoituminen - Nafta - Iran Pohjois-Korea Aseellisen yhteenoton riski Globaali Ilmastonmuutoksen seuraukset 4

5 Euroalueen kasvu yllättävänkin vahvaa inflaatio kuitenkin pysynyt vaimeana, 5

6 Euroalueen kasvu laaja-alaista viime vuosina 6 Ranska Saksa Italia Espanja Euroalue BKT:n määrä, vuosimuutos % Lähteet: Eurostat ja Macrobond @BKTisot%y 6

7 Bruttokansantuotteen kasvu nojaa tällä hetkellä investointeihin ja yksityiseen kulutukseen 7

8 Inflaatio-odotukset vahvistuneet jonkin verran (euroalue) 3 1 vuosi 1 vuoden jälkeen 3 vuotta 3 vuoden jälkeen 5 vuotta 5 vuoden jälkeen Inflaatio-odotukset*, % Lähteet: Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat. patu32426@odot1 * Laskettu inflaatioswapeista. 8

9 EKP:n neuvosto tammikuussa 2018: Rahapolitiikka pysyy keveänä. Seuraava kokous maaliskuussa. Taloutta tukevaa ja hintakehitystä kiihdyttävää rahapolitiikkaa jatketaan kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaation palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi Arvopaperiostoja tehdään vuoden 2018 tammikuusta syyskuun loppuun 30 miljardin euron arvosta kuukaudessa Ostoja voidaan jatkaa pidempäänkin, mikäli inflaatio ei näytä kiihtyvän tavoitteenmukaiseksi ilman rahapolitiikan tukea Netto-ostojen päätyttyä eurojärjestelmä tulee jälleensijoittamaan velkakirjoista erääntyvät varat, mikä osaltaan ylläpitää rahapolitiikan taloutta edistävää vaikutusta EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa vielä omaisuuserien netto-ostojen päätyttyäkin 9

10 Kevyt rahapolitiikka välittyy euroalueen lainakorkoihin 10

11 Luotonanto yksityiselle sektorille on jatkanut elpymistään 11

12 Suomi 100 vuotta, pitkä tie kehittyneiden maiden kärkijoukkoon 12

13 Suomen nousu kehittyneimpien talouksien joukkoon BKT henkeä kohti, vuoden 2011 kansainvälistä dollaria Yhdysvallat Argentiina Iso-Britannia Ruotsi Suomi Kiina Intia Lähde: Maddison Project Database Maidenväliseen vertailuun optimoitu aineisto

14 Sodan jälkeen suuret ikäluokat muovanneet väestökehitystä 14

15 Suomen suuret ikäluokat syntyivät vuosina Syntyvyys Elävänä syntyneiden määrä väkiluvun tuhatta henkeä kohti Muihin maihin verrattuna suuren syntyvyyden kausi oli Suomessa voimakas ja loppui varhain Lähde: Tilastokeskus

16 Työikäisen väestön määrässä käänne vuonna Työikäisen väestön määrä ( vuotiaat) Miljoonaa henkeä 3 Syntyvyyden pitkä laskutrendi painaa 2 Suuret ikäluokat työikään Suuret ikäluokat eläkeikään Lähde: Tilastokeskus

17 Työn tuottavuus kasvoi sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, ja talouden rakenteet muuttuivat 17

18 Työn tuottavuuden kasvu sekä vuoden 2004 kasvuprojektiot vuosille

19 Suuri kysymys: Onko digitalisaatio aiempien tuottavuuden kasvuaaltojen veroinen? Pessimistit Tietokoneet näkyvät kaikkialla paitsi tuottavuustilastoissa (Robert Solow) Kehitys rajautunut lähinnä viihteeseen ja viestintään (Robert Gordon) Optimistit Koneiden toinen tuleminen, paras on vielä näkemättä (Erik Brynjolfsson & Andrew McAfee; Joel Mokyr) Pessimistejä oli myös teollisen vallankumouksen kynnyksellä Tilastot eivät kerro kaikkea 19

20 Aiempien vuosikymmenten nopeaan kasvuvauhtiin ei pysyvästi päästä Taustalla kaksi merkittävää tekijää: Väestökehitys, ikääntyminen Työn tuottavuuden kasvu on trendin omaisesti alentunut Siksi julkiset tulot eivät pitkällä aikavälillä riitä menojen rahoittamiseen ilman uusia toimia Sukupolvinäkökulma tärkeää päätöksenteossa 20

21 Nyt otettava velka lankeaa nuorten hoidettavaksi Julkisen velan kasvu olisi pienempi ongelma, jos odotettavissa olisi vahvaa talouskasvua pidemmän aikaa Nykyisten nuorten maksettavaksi lankeamassa Vanhempien ikäluokkien hoitomenot Vanhempien ikäluokkien eläkkeistä suurin osa (rahastoimaton osa) Kasvavan julkisen velan hoitaminen Tämän ajan ongelma: Moni nuori ilman työtä tai opiskelupaikkaa 21

22 Taloutta vahvistavilla toimilla ollut suuri merkitys Talouteen on vuodesta 2008 lähtien kohdistunut useita häiriöitä Näkymiä vahvistaneet päätökset keskeisiä Eläkeuudistus Kilpailukykysopimus Toimet julkisen talouden vahvistamiseksi Suotuisan kehityksen varmistaminen vaatii silti lisää toimia 22

23 Nopea kasvu jatkumassa vuoden 2018 alussa Teollisuuden ja viennin kasvuluvut herättävät kysymyksen, onko voimakkaimman kasvun vaihe sivuutettu Luottamusindikaattorit ja työmarkkinaluvut puolestaan viittaavat vahvaan kasvuun Suomen Pankissa kehitetyt ns. Nowcasting-mallit päätyvät siihen, että kasvu on nyt jatkumassa reippaana 23

24 Työllisyys kohenee, ja työttömyys laskee 72 Työllisyysaste, vuotiaat, trendi (vasen asteikko) Työttömyysaste, vuotiaat, trendi (oikea asteikko) % % Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrä on supistunut Loka-joulukuun luvut vahvoja 68 8 Työttömyys alenee, mutta on edelleen yli 8 % 66 6 Pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt, mutta yhä suuri Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet) @Työllisyyden muutos trendi 4 24

25 Metalliteollisuuden työpaikkojen väheneminen tuntui monilla alueilla (samaan tapaan kuin metsäteollisuuden) Joillain alueilla kokonaistyöllisyys kasvoi , vaikka metalliteollisuuden työt vähenivät Vaasa Kokkola Turunmaa Kemi-Tornio Raasepori Raahe Metalliteollisuuden työllisten määrän muutos vuosien 2000 ja 2013 välillä suhteessa alueen kaikkien työllisten määrään vuonna 2000, % Jarkko Kivistö: Suomen rakennemuutos alueiden näkökulmasta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 25

26 Työllisyys koheni useimmissa maakunnissa vuonna Työllisyysaste (15-64 v.) % Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Ahvenanmaan työllisyysaste oli 83 % vuonna Lähde: Tilastokeskus Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 26

27 Vahvistavien toimien jatkaminen hyvin tärkeää Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on kääntynyt. On ensiarvoista, että ote pitää ja vuosikymmenen menetykset kurotaan umpeen Työllisyyden ja tuottavuuskasvun edellytysten parantaminen, erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentäminen, koulutus, innovaatiot, kilpailu Julkista taloutta tulee edelleen vahvistaa, pitkän aikavälin kestävyys on tärkeä varmistaa 27

28 Kiitos! 28