Esimies on työnantajan edustaja

Transkriptio

1 ESIMIES a j j asiakaspalvelupäällikkö elinkeinojohtaja huoltopäällikkö kansliapäällikkö teatterinjohtaja laatupäällikkö kirjanpitopäällikkö konepäällikkö koulutoimen johtaja koulutuspäällikkö liikuntatoimenjohtaja laskentapäällikkö tekninen päällikkö maakuntajohtaja markkinointipäällikkö matkailupäällikkö museonjohtaja nuorisotoimenjohtaja palveluesimies palvelukeskuksen johtaja palvelupäällikkö päivähoitoalueen johtaja rahoitusjohtaja rakennusmestari ravitsemisesimies sairaanhoitopiirinjohtaja ON AVAIN Kunta on hyvä työnantaja Esimies on työnantajan edustaja Kunta-alan yleisimpiä esimiesnimikkeitä lukumäärä Osastonhoitajat Ylilääkärit Päiväkodin johtaja Rehtorit Rakennusmestarit sastonlääkärit Työnjohtaja 800 Yliopettajat 730 Ylihoitaja 390 Ruokapalveluesimies 360 Kunnanjohtaja 330 Palopäällikkö 370 Paloesimies 330 Talouspäällikkö 320 Siivoustyönjohtaja 310 Ravitsemistyönjohtaja 300 Toimistopäällikkö 300 Osastonjohtaja 290 Kirjaston johtaja 280 Sosiaalijohtaja 240 Johtaja 210 Palomestari 200 Talousjohtaja 170 Tekninen johtaja 130 Hallintopäällikkö 140 Kehittämispäällikkö 130 Koulutuspäällikkö 120 Koulutusjohtaja 110 Kaupunginjohtaja 110 Vanhustyönjohtaja 110 Vanhainkodinjohtaja 100 Kuntia ja kuntayhtymiä työnantajina edustavat työssään esimiehet. Heidän tehtävänä on myös valvoa työnantajan etua. Paikallisten esimiesten rooli on viime vuosina korostunut samalla kun paikallista päätösvaltaa palkkaus- ja palvelussuhdeasioissa on lisätty valtakunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa. Esimiehillä on melkoisesti valtaa ja vastuuta jopa niin paljon, että käytännössä huomattava osa siitä jää käyttämättä. Kunnallisilla esimiehillä on keskeinen rooli mm. meneillään olevan kunta-alan uuden palkkausjärjestelmän täytäntöönpanossa. Uudet palkkausjärjestelmät edellyttävät johdolta ja esimiehiltä merkittävää lisäpanostusta mm. tehtävien vaativuuden että työsuoritusten arvioinnissa. Esimies on työnantajan edustaja työtehtäviä hoitaessaan. Tämä käy ilmi mm. työsopimuslain 1 luvun 9 :stä: "Työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä." Uuden viranhaltijalain mukaan viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Vastaava säännös on nykyisin kuntalaissa. Sama periaate koskee myös työsuhteisia. Kyseisten säännösten merkitys korostuu erityisesti johtavilla ja esimiesasemassa olevilla viranhaltijoilla. Esimiehen on otettava kaikessa toiminnassaan huomioon kunnan tai kuntayhtymän yleinen etu. Esimiehen on oltava myös tasapuolinen ja johdonmukainen. Esimiehen vastuu Esimiehen tehtäviä työnantajan edustajana Esimiehen tärkein tehtävä on suunnitella ja järjestää työyksikön työt mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tähän liittyy tärkeänä tekijänä henkilöstön työajan tehokas käyttö. Tarkoituksena on siis maksimoida työn tulokset ja minimoida kustannukset. Esimiehillä on sekä toiminnallinen että taloudellinen vastuu työyksikkönsä toiminnasta. Esimiestehtävien hoitaminen vaatiikin paineensietokykyä ja esimiesasennetta. Esimiehelle kuuluu työnantajan edustajana yleensä mm. seuraavia työnantajatehtäviä: töiden ja työvuorojen suunnittelu työmenetelmien kehittäminen työtehtävien jakaminen ja työhön opastus tietojen välittäminen organisaatiossa ylhäältä alaspäin ja päinvastoin työsuojelukysymyksistä huolehtiminen 6 Kuntatyönantaja 5/2003

2 Esimies on avain Johtamiseen ja esimiestyöhön panostetaan kunnissa Henkilöstön motivointi tärkeä tehtävä Henkilöstön motivointi on keskeinen ja tärkeä esimiestehtävä. Kysymys on johtamistavasta; tavasta käsitellä ja hoitaa asioita ja kohdella henkilöstöä. Esimiesten pitäisi toimia kannustavasti ja saada henkilöstö toimimaan mahdollisimman tehokkaasti yksikön tavoitteiden toteuttamisessa. Tähän kuuluu olennaisena osana työyhteisön hyvinvoinnista ja ilmapiiristä huolehtiminen. Esimies avainasemassa palkkausta uudistettaessa Esimiehet ovat avainasemassa uuden palkkausjärjestelmän täytäntöönpanossa. Työnantajien tulee huolehtia siitä, että esimiehillä on riittävät tiedot ja valmiudet palkkausjärjestelmien soveltamiseen. Esimiehet osallistuvat alaisensa henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointiin. Esimiehet laativat arvioinnissa mahdollisesti tarvittavat pelkistetyt tehtävänkuvaukset alaisistaan. Lisäksi esimiehet suorittavat alaistensa työsuoritusten arvioinnin paikallisesti annettujen ohjeiden mukaan. Neuvottelupäällikkö Heikki Saipio Kunnissa tehdään paljon työtä työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kaikkein eniten kunnissa on pyritty vaikuttamaan johtamisen ja esimiestyön, tiedonvälityksen, yhteistyön ja tiimityön parantamiseen. Työhyvinvoinnin edistäminen on Kuntatyö tutkimuksen mukaan hyvin yleistä kunnissa. Kuntien eläkevakuutuksen tutkimukseen vastasivat sekä kuntaalan työntekijät että henkilöstöasioista vastaavat. Tutkimukseen vastanneista 85 prosenttia katsoi, että kuntatyöpaikalla panostetaan työhyvinvoinnin edistämiseen erittäin paljon tai paljon. Kuntatyö tutkimus selvitti myös toimenpiteitä, joilla työhyvinvointia on edistetty kunnissa. Kaikkein eniten kunnissa on pyritty vaikuttamaan johtamiseen ja esimiestyöhön, tiedonvälitykseen sekä yhteistyön ja tiimityön parantamiseen. Noin joka kolmannessa kunnassa johtamiseen ja esimiestyöhön, tiedonvälitykseen ja yhteistyöhön on tutkimuksen mukaan panostettu paljon. Kaikilla työhyvinvointia edistävillä toimenpiteillä katsottiin olevan myönteistä vaikutusta: noin 70 prosenttia vastaajista katsoi, että toimenpiteet paransivat työhyvinvointia. Suhtautuminen työhyvinvointia edistävää toimintaa kohtaan on kunta-alalla muuttunut myönteisimmiksi. Suurin muutos on tapahtunut poliittisten päättäjien suhtautumisessa. Lähes puolet henkilöstöasioista vastaavista arvioi kuntansa lisäävän taloudellisia resursseja työhyvinvoinnin edistämiseen. Esimiehillä hyvät tiedot alaistensa työhyvinvoinisa Esimiehet ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemisessa. Esimiehet näkevät työntekijän työssä suoriutumisen ja sen mahdolliset ongelmat lähempää kuin vaikkapa työterveyshuollon henkilöstö. Kuntatyö tutkimuksessa viitataan tutkimuksiin, joissa on havaittu, että esimiehen arvio työntekijän huonosta työkyvystä ennustaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Kuntatyö tutkimuksen työntekijäaineiston vastaajista 15 prosenttia toimi esimiesasemassa. Heiltä tie- Esimiehen henkilöstöhallinnollisia tehtäviä Esimiehen toimivallasta riippuvien esimiehen tehtäviin voi kuulua myös seuraavia tehtäviä: yleinen johtaminen ja henkilöstön motivointi työsopimusten tekeminen ja viranhoitomääräysten antaminen (jos kuuluu toimivaltaan) palkkausasioita koskevat päätökset tai esitykset vuosilomien vahvistaminen tai niitä koskevat esitykset työlomien ja virkavapauksien myöntäminen tai lausunnon antaminen asiasta tarvittaessa neuvottelut luottamusmiehen kanssa tarvittaessa paikallisneuvotteluihin osallistuminen täydennyskoulutuksesta huolehtiminen yleissopimuksesta aiheutuvat tehtävät yhteistoiminta-asioissa huomautusten/varoitusten antaminen työntekijälle/viranhaltijalle töiden laiminlyönneistä tai muusta moitittavasta menettelystä tarvittaessa toimenpiteisiin ryhtyminen palvelussuhteen purkamiseksi tai irtisanomiseksi tai työntekijän/viranhaltijan lomauttamiseksi, kun siihen on aihetta (kiinnitettävä erityistä huomiota perusteiden pitävyyteen ja menettelytapamääräysten noudattamiseen, syytä olla yhteydessä asiantuntijaan). Kuntatyönantaja 5/2003 7

3 Esimies on avain Johtamiseen ja esimiestyöhön panostetaan kunnissa Esimiehellä suuri vastuu työntekijöiden työhyvinvoinnista Vuoden alussa voimaan tullut työturvallisuuslaki korostaa esimiehen vastuuta työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Esimies on myös avainasemassa työhyvinvoinnin edistämisessä. dusteltiin, kuinka he kokevat tuntevansa alaistensa työhyvinvointia. Yli 90 prosenttia arvioi tuntevansa alaistensa työhyvinvoinnin hyvin. Myönteistä on se, että tutkimuksen mukaan esimiehillä on varsin hyvin tiedossaan keinoja, joilla alaisten työssä jaksamista on mahdollista tukea. Kuitenkin vain vajaa puolet esimiehistä ilmoitti pystyvänsä käyttämään näitä keinoja alaistensa tukemiseen. Arviot esimiestyöstä Työntekijöiden antamat arviot esimiestyöstä ovat kohtalaisen hyvät. Esimiehen antama tuki koetaan melko hyväksi. Kaksi kolmesta kokee esimiehen kuuntelevan tärkeissä asioissa ja 57 prosenttia kokee saavansa tukea ªja rohkaisua esimiehiltä. Esimiehen johtamistapaan on tyytyväisiä 59 prosenttia vastaajista. Työntekijät kaipaavat parannusta tiedottamiseen työpaikan asioista, etenkin esimiehiltä kaivattaisiin lisää palautetta. Esimiehen viestinnän suhteen jokaisella toimialalla on vähintään kolmasosa niitä, jotka ovat tyytymättömiä tiedonkulkuun. Toimialojen väliset erot esimiestyön suhteen ovat pieniä. Parhaimmaksi esimiestyö koetaan sosiaali- ja opetusalalla. Tyytymättömimpiä oltiin hallinnossa ja taloushallinnossa. Sosiaalialalla tyytyväisiä lähimmän esimiehen johtamistapaan on kaksi kolmesta vastaajista, kun hallinnossa ja taloushallinnossa noin puolet vastaajista. Eniten esimiehen lisätukea kaivataan hallinnossa, taloushallinnossa sekä teknisessä toimessa. Näillä hallinnonaloilla noin kolmannes työntekijöistä koki, ettei saanut riittävästi tukea esimiehiltä. Esimiehet ovat työturvallisuuslain mukaan työnantajan edustajina velvollisia huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Esimiesten tulee ottaa huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on lisäksi huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. Työntekijällä vastuuta omasta työkyvystään Toisaalta myös työntekijöillä on työturvallisuuslain mukaan työhyvinvointiin liittyviä velvollisuuksia. Työntekijän on noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheut- taa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työhyvinvointistrategian mukaan työntekijällä on ensisijainen vastuu omasta terveydestään ja työkyvystään. Esimiehen ja laajemmin työyhteisön vastuu on vasta toissijaista. Myös esimiesten työhyvinvoinnista huolehdittava Työhyvinvoinnin edistäminen on vuorovaikutukseen perustuvaa yhteistyötä. Se koskee kaikkia: työnantajaa, johtoa, esimiehiä, työyhteisöjä sekä yksittäisiä työntekijöitä ja viranhaltijoita. Tuloksellinen työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää yhteistoiminnan toteutumista toiminnan kaikilla tasoilla. Tätä edistää parhaiten välitön yhteistoiminta esimiehen ja alaisen välillä. Työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä voidaan ja tulee käsitellä esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäjinä esimiehet ja päättäjät ovat avainasemassa. Myös heidän omasta työhyvinvoinnista tulee huolehtia. Luottamushenkilöiden tuki ja esimerkki työhyvinvointia edistävän käyttäytymisen ja toimenpiteiden toteuttamisen kannalta on merkittävä. Tutkija Bjarne Andersson 8 Kuntatyönantaja 5/2003

4 Henkilöstöhallinto yhä tärkeämpi Noin puolessa kuntatyksiköitä on palkattu päätoiminen henkilö, joka vastaa henkilöstöasioista. Osassa kuntayksiköitä henkilöstöasioita hoidetaan muiden tehtävien rinnalla. Paikallisen päätösvallan lisääntyminen palkkaus- ja palvelussuhdeasioissa lisää paikallisten esimiesten vastuuta ja tehtäviä. Tulevaisuudessa kuntien henkilöstöhallinnossa tarvitaan uutta työvoimaa, sillä henkilöstöhallinnossakin ikäännytään. Henkilöstöjohtajista, henkilöstöpäälliköistä, palvelussuhdepäälliköistä ja henkilöstösihteereistä joka kolmas on yli 55 -vuotias. Henkilöstöhallinnosta vastaavina työskennellään mm. henkilöstöjohtajan, henkilöstöpäällikön, palvelussuhdepäällikön ja henkilöstösihteerin nimikkeellä. Toki henkilöstöhallinnosta vastaavan työtä tehdään myös muilla nimikkeillä, sillä usein vastuu henkilöstöasioista sisältyy muihin tehtäviin, kuten esimerkiksi n, hallintojohtajan, hallintopäällikön, talousjohtajan, talouspäällikön, kunnansihteerin tai kaupunginsihteerin tehtäviin. Näin varsinkin pienissä kunnissa tai kuntayhtymissä. Kun tarkastellaan ainoastaan henkilöstöjohtajan, henkilöstöpäällikön, palvelussuhdepäällikön ja henkilöstösihteereinä työskentelevien ikäjakaumaa, käy ilmi että kunta-alan henkilöstöhallinnossakin ikäännytään. Näillä nimikkeillä työskentelevistä kaksi kolmesta on yli 50 -vuotiaita. Joka kolmas on yli 55 -vuotias. Kuntien henkilöstöhallinnosta vastaavat ovat hyvin koulutettua. Valtaosalla on korkeakouluasteen tutkinto yhteiskunnalliselta alalta. Henkilöstöjohtajat Henkilöstöjohtajan nimikkeellä työskentelee 16 henkilöä. Heistä kaksi kolmesta on miehiä. Yli 50 -vuotiaita on 69 % prosenttia ja alle 40 -vuotiaita on 19 %. Lähes jokaisella on yhteiskuntatieteellinen koulutus ja ylempi korkeakouluasteen tutkinto. Yleisin tutkinto on oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Palvelussuhdepäälliköt Palvelussuhdepäällikkönä työskentelee 10 henkilöä, joista valtaosa on naisia. Lähes jokaisella on yhteiskuntatieteellinen koulutus ja ylempi korkeakouluasteen tutkinto. Yleisin tutkinto on oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Henkilöstöpäälliköt Henkilöstöpäällikön tehtävissä työskentelee 90 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa on naisia. Yli 50 -vuotiaita on 67 % ja alle 40 -vuotiaita on 18 %. Valtaosalla on yhteiskuntatieteellinen tutkinto. Kahdella kolmesta on ylempi korkeakouluasteen tutkinto. Yleisimmät tutkinnot ovat hallintotieteiden maisterin, yhteiskuntatieteiden maisterin ja valtiotieteiden maisterin tutkinnot. Henkilöstösihteerit Henkilöstösihteerin nimikkeellä työskentelee noin 170 henkilöä. Heistä noin 90 prosenttia on naisia. Yli 50- vuotiaita on 62 prosenttia ja alle 40- vuotiaita on 11 prosenttia. Valtaosalla eli noin 80 prosentilla henkilöstösihteereistä on kaupallinen tai yhteiskuntatieteellinen koulutus. Kahdella viidestä on alin korkea-asteen tutkinto. Ylempi korkeakouluasteen tutkinto on joka viidennellä. ESIMIES aikuiskoulutusjohtaja asiakaspalvelupäällikkö elinkeinojohtaja huoltopäällikkö kansliapäällikkö teatterinjohtaja laatupäällikkö kirjanpitopäällikkö konepäällikkö koulutoimen johtaja koulutuspäällikkö liikuntatoimenjohtaja laskentapäällikkö tekninen päällikkö maakuntajohtaja markkinointipäällikkö matkailupäällikkö museonjohtaja nuorisotoimenjohtaja palveluesimies palvelukeskuksen johtaja palvelupäällikkö päivähoitoalueen johtaja rahoitusjohtaja rakennusmestari ravitsemisesimies sairaanhoitopiirinjohtaja Esimiehiä hallinnonaloittain Järjestystoimi maaseutupäällikkö paloesimies sammutuspäällikkö ympäristönsuojelupäällikkö ympäristöpäällikkö Kaavoitus ja yleiset työt kaavoituspäällikkö mittaustyönjohtaja puistotyönjohtaja tekninen johtaja Kiinteistöt kiinteistötyönjohtaja Liike- ja palvelutoiminta hankintapäällikkö keittiöesimies myyntipäällikkö ravintotyönjohtaja ravitsemistyönjohtaja vesihuoltopäällikkö Sivistystoimi aikuiskoulutusjohtaja aikuiskoulutuspäällikkö johtajaopettaja kirjastotoimenjohtaja koulutusjohtaja kulttuuritoimen johtaja museotoimen johtaja nuorisotalonjohtaja nuorisotoimen johtaja opetuspäällikkö ON AVAIN Kunta on hyvä työnantaja Kuntatyönantaja 5/2003 9

5 ESIMIES asiakaspalvelupäällikkö elinkeinojohtaja huoltopäällikkö kansliapäällikkö teatterinjohtaja laatupäällikkö kirjanpitopäällikkö konepäällikkö koulutoimen johtaja koulutuspäällikkö liikuntatoimenjohtaja laskentapäällikkö tekninen päällikkö maakuntajohtaja markkinointipäällikkö matkailupäällikkö museonjohtaja nuorisotoimenjohtaja palveluesimies palvelukeskuksen johtaja palvelupäällikkö päivähoitoalueen johtaja rahoitusjohtaja rakennusmestari ravitsemisesimies sairaanhoitopiirinjohtaja ON AVAIN Kunta on hyvä työnantaja Esimiehiä hallinnonaloittain Millainen on hyvä esimies? Millainen on hyvä esimies? Miten kunnan henkilöstöhallinnon esimies kokee työnsä? Kysyimme sitä henkilöstöjohtaja Mauri Temisevältä ja henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuomiselta. Sosiaalitoimi A-klinikan johtaja nuorisokodin johtaja palvelutalon johtaja sosiaalityön johtaja työkeskuksen johtaja vanhustyön johtaja Terveydenhuolto johtava hoitaja osastonlääkäri Yleishallinto hallintojohtaja henkilöstöjohtaja talousjohtaja talouspäällikkö Kaikilla hallinnonaloilla esiintyviä nimikkeitä ravitsemispäällikkö ravitsemistyönjohtaja ruokahuoltopäällikkö ruokapalveluesimies suunnittelupäällikkö talousjohtaja talouspäällikkö toimistopäällikkö työnjohtaja työpäällikkö Esimies ottaa ihmiset huomioon Mauri Temisevä Henkilöstöjohtaja, Joensuun kaupunki 1. Henkilöstöhallinnon tehtävissä olen toiminut vuodesta 1974 alkaen. Ensiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä, sen jälkeen täällä Joensuussa. Tehtävä on muuttunut varsin radikaalisesti 70-luvun henkilöstöasioiden hoidosta, jotka lähinnä olivat palkka-asiamiehen tehtäviä. 90-luvulla kuntien valtionosuusjärjestelmän muutos muutti myös henkilöstötyön luonnetta samankaltaiseksi kuin suurissa yrityksissä henkilöstöasioita hoidetaan. 2.. Hyvä esimies on tuloshakuinen ja päämäärätietoinen. Hän osaa myös ottaa ihmiset yksilöinä huomioon. Esimiehen tulee olla myös itse hyvin motivoitunut ja ottaa osaa monipuolisesti työyhteisönsä työhön. Työtä ei voi johtaa etätyönä, vaan olemalla mukana ja panemalla itsensä likoon. Pitää uskaltaa ottaa myös riskejä. 3. Perinteisesti esimiehen tehtäväksi on lueteltu: johtaminen, kehittäminen ja seuranta. Ne ovat edelleen hyviä esimiehen työn määritelmiä. Johtaminen ei toki tarkoita määräämistä tai sanelemista, mutta kyllä esimiehen täytyy pystyä näkemään tulevaisuuteen, ottaa johtajuus omalla asiantuntemuksellaan ja esimerkillään. Vaikka paljon puhutaan tiimeistä ja että johtamista ei tarvita samalla tavalla kuin ennen, johtajuus ei tiimissäkään mihinkään katoa. Esimiehen tulee pystyä myös jatkuvasti kehittämään työtä ja työyhteisöä. Sen vuoksi asioita on välillä hyvä katsoa kauempaa. Hyvän seurannan perusteella kannustaminen ja motivointi on helpompaa ja koetaan myös osuvammaksi kuin kiitos, jonka perusteet eivät ole vankalla pohjalla. 4. Ehkä tänä päivänä haasteellisinta on ihmisten johtaminen. Asioiden tuntemus, niiden kehittäminen ja eteenpäinvieminen on sittenkin helpompaa kuin ihmisten johtaminen. Päätösten ja ratkaisujen taustalla ovat työntekijät omine käsityksineen omine tarpeineen. 5. Kunnallinen esimies joutuu kokemaan paljon enemmän ristipaineita kuin yksityissektorilla. Kunta-alalla asiakkaiden ovat suurempia eikä palvelun saaja ole valmis maksamaan palvelusta täyttä hintaa. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet kokevat riittämättömyyttä, koska palveluja ei pystytä antamaan kysyntää vastaavasti. Toisaalta myös päätöksentekijät vaativat hyviä palveluja, vaikka eivät ole valmiita antamaan resursseja. 10 Kuntatyönantaja 5/2003

6 Esimies on avain 1. Kauanko olet toiminut tehtävässäsi? 2. Millainen on hyvä esimies? 3. Mitkä ovat mielestäsi esimiehen tärkeimmät tehtävät? 4. Mikä on mielestäsi haasteellisinta esimiehen tehtävissä? 5. Onko kunnallisen esimiehen roolissa jotain erityistä verrattuna yksityisen sektorin esimiehen rooliin? 6. Milloin esimies voi kokea onnistuneensa tehtävissään? 7. Millaisina hetkinä olet katunut uravalintaasi? 8. Mitkä asiat auttavat jaksamaan työssäsi? 6. Kun on työssään onnistunut, saanut suoritettua tehtävän loppuun. Kokenut, että on onnistunut. Kiitoksia tulee harvoin, mutta ne tuntuvat sitä paremmilta. 7. Epäonnistumisen hetket voivat tuoda mieleen, kunt miettii, että tulikohan tehtyä väärä päätös. Palkkapolitiikan muuttuminen paikalliseksi tuo aivan uudet vaatimukset kuntatasolle. Olen sinänsä ollut sitä kannattamassa, vaikkakin olisin toivonut, että menetelmiä olisi kehitetty pitemmälle valtakunnallisella tasolla. Nyt kaikki paineet kohdistuvat paikalliselle tasolle. 8. Työ kokonaisuutena on ollut haastavaa ja olen saanut kehittyä työn mukana. Olen myös innostunut kuntourheilusta. Seitsemän maratonia on takana ja aion vielä eläkevuosinakin juosta maratonin. Hyvä kunto, hiki ja tunne, että vielä selviän parinkymmenen kilometrin lenkistä suuremmitta väsymättä, antaa voimia. Esimies asettaa selkeät tavoitteet Marja Salmi-Tuominen Henkilöstöjohtaja, Turun kaupunki 1.. Vuodesta 1986 lähtien, nyt on 17. vuosi menossa. 2. Hyvä esimies on kannustava, kuunteleva, oikeudenmukainen, uudistuva. Toimiva yhdistelmä asioiden ja ihmisten johtamista. 3.. Esimiehen tärkeimmät tehtävät ovat vastata yksikkönsä toiminnan sujuvuudesta osana laajempaa kokonaisuutta, asettaa selkeitä tavoitteita ja huolehtia hyvistä työskentelyn edellytyksistä. 4.. Haasteellisinta on päivittäisessä työskentelyssä ja ongelmanratkaisuissa olennaisen erottaminen ja oman ajankäytön hallinta 5.. Kunnallisen demokratian kaksitasoinen päätöksentekojärjestelmä ja valtarakenne esimiehen kannalta usein kuin sadun kaksipäinen lohikäärme. 6. Esimies on onnistunut tehtävissään, kun työyhteisö voi hyvin, uudistuu ja hoitaa tehtävänsä joustavasti ja tuloksellisesti. 7. Uravalintaa on tullut mietittyä erityisesti silloin, kun pitkään ja hyvin valmistellut asiat juuttuvat päätöksentekovaiheessa. Toki väliin haaveilen mahdollisuudesta keskittyä hoitamaan vain yhtä asiaa loppuun asti. 8. Arkipäivän pienet ihmeet, ihanan haasteellinen henkilöstöhallinnon ammattilaisten työyhteisö ja syksyiset Aurajoen rannat. Kunnanjohtajat ja t Kuntia johtavat t ja t. Lokakuun 2002 tilastotietojen mukaan kaupunginjohtajia on 107 ja kunnanjohtajia 329. Kaupunginjohtajista lähes kaikki ovat miehiä. Vain yhdeksässä kaupungissa n tehtävissä on nainen. Kaksi kolmesta on yli 50 -vuotiaita. Alle 40 -vuotiaita on vain muutama. Valtaosalla kaupunginjohtajista koulutus on yhteiskuntatieteellinen. Yleisimmät tutkinnot ovat oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä hallintotieteiden, yhteiskuntatieteiden ja valtiotieteiden maisterin tutkinnot. Kunnanjohtajan tehtävissä työskentelevistä 90 prosenttia on miehiä. Nainen on na 42 kunnassa. Kaksi kolmesta on yli 50 -vuotiaita ja alle 40 -vuotiaita on joka kymmenes. Kunnanjohtajien koulutus on yleensä yhteiskuntatieteellinen. Koulutustaustat ovat monipuolisemmat kuin kaupunginjohtajilla. Yleisin tutkinto on kunnallistutkinto, joka on neljännellä lla. Hallintotieteiden maisterin tutkinto on joka viidennellä. Muita yleisimpiä tutkintoja ovat valtiotieteiden maisterin tutkinnot. Kuntatyönantaja 5/