MAAILMAN MAHTAVIN MAASEUTU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAILMAN MAHTAVIN MAASEUTU"

Transkriptio

1 MAAILMAN MAHTAVIN MAASEUTU DIRECT RESPONSE MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2014 Keskiviikkona 29. ja torstaina 30. lokakuuta 2014 Neuvotteluväki kokoontui Lahden Fellmanniassa! Missä olemme onnistuneet? Mitä voisi tehdä paremmin tulevalla ohjelmakaudella? Miten päästään sujuvasti uuden ohjelmakauden alkuun vai onko se ylipäätään enää mahdollista? Ainakin näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivillä Lahden Felmannia-talossa Neuvottelupäivien ohjelma koostuu vanhan kauden tiiviistä tulosten analysoinnista ja katseesta uuteen ohjelmakauteen. Neuvottelupäivät rakentavat siltaa vanhan ja uuden ohjelmakauden välillä. Tämän vuoden neuvottelupäivien muodossa on panostettu erityisesti vuorovaikutteiseen osallistumiseen. Neuvottelut- työpajoissa mietitään hallinnon asiakaspalvelua kokonaisuutena, yhteistyötä, maaseutua mahdollisuuksien varassa, maaseudun muuttuvia palveluita, maaseudun investointeja ja ympäristöasioita. Toivottavasti jokainen löytää oman paikkansa neuvottelutyöpajoissa. Aamustudiossa on haastateltavana ohjelmatyön ammattilaisia, viranomaisia, toimijoita sekä yrittäjiä. Tavoitteena on löytää uusiakin näkökulmia kehittämisohjelman mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tämä ohjelmakausi on toivottu alkavan erityisesti mahdollisuuksien kertomisella, joten etsitään yhdessä niitä mahdollisuuksia eikä vain rajoitteita ja esteitä tekemiselle. Lahti on kolmen päivän ajan tiivis maaseudun kehittämisen tiedon ja taidon näyttämö. Neuvottelupäiviä edeltää vanhan ohjelmakauden sulkemisen seminaari, missä todellakin paneudutaan tämän ohjelmakauden lopettamisen ja sulkemisen asioihin melko yksityiskohtaisesti. Maaseudun kehittämistä ja maaseudun parhaita käytäntöjä juhlitaan Maaseutugaalassa neuvottelupäivien illalla Sibeliustalolla. Manner-suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäiville 2014 kerääntyi noin 230 osallistujaa ympäri Suomea. Eikä se ole ihme, sillä meillähän on käsillä maailman mahtavin maaseutu ja sen tekijät! Kokosimme neuvottelupäivien parhaat palat tähän, Olkaa hyvät! Näillä eväin on hyvä jatkaa uudelle ohjelmakaudelle. Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja 1

2 #Folkmelske siirtää ensi viikolla maaseudun kehittämisen uuteen ohjelmakauteen. #lahti Aamukahvit odottavisssa Miten turvataan lähiruoan saatavuus uudella ohjelmakaudella? #Neuvottelupäivät2014 #Lahti Ihana avaus Roinilan lihatilan yrittäjä isännältä neuvottelupäivillä Maaseudun kehittämisohjelmalla yli uutta/säilytettyä työpaikkaa, 2200 uutta yritystä, 3000 maatilaspv:ta Jännittyneenä järjestelemme iltapukuja. Viikon päästä Manner-Suomen maaseudun Parhaat käytännöt #Maaseutugaala ssa #maaseutu Käsiohjelma ke-to huippukohtaamiseen valmistui juuri! Kyllä tuli HIENO! #neuvottelupäivät2014 #mavi ILMASE - keinoja torjua #ilmastonmuutos ta maalla. Hiilinielut, uusiutuva energia jne. listalla. #maaseutu2020 https:// Suomen lantaongelmaan etsitään ratkaisuja - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi Komissio hyväksyi Suomen kumppanuussopimuksen. Nyt odotellaan maaseutuohjelman hyväksyntää. Monta hyvää hanketta mistä valita- #maaseutu2020 Parhaat Käytännöt 2014 Maanantain makeat: #maaseutu2020 ohjelman seurantakomitea otti varaslähdön! https://www.maaseutu.fi/fi/maaseu- tuohjelma/viestinta/uutiset/uutiset-2014/sivut/maanantain-ma- Ajankohtaista yritystuista menossa #Seinäjoki #maaseutu2020 Yhteistyöllä menestystä maaseudulle #seinäjoki. Tupa täynnä. Ensi viikolla Oulu ja Helsinki. #maaseutu2020 #ytr Puheensorina täyttää Fellmannian ravintolan neuvottelupäivien ensimmäisenä aamuna. Innokkuutta on selvästi ilmassa! Ylä-Savon Veturi ry:n Maria Hartikainen ja Sari Hyttinen sekä Pirjo Ikäheimonen Jyväsriihestä odottavat neuvottelupäiviltä eniten lounaskeskusteluja. Keskustelujen teemoissa oli hurjasti mielenkiintoisia aiheita ja työskentely keskustelun muodossa pienissä ryhmissä tuntuu tehokkaalta tavalta laajentaa näkemyksiä. Tietenkin tätä kolmikkoa kiinnostaa erityisesti myös millainen uusi konsepti on. Keskusteluun liittyy Pirjo Oukarinen Oulujärvi Leaderista ja esille tulee myös toive neuvottelujen tuloksien jakamisesta. Summa summarum, innokkaat naiset odottavat innovatiivisia ja ketteriä keskusteluja sekä verkostoitumista. Ari Lindqvist Hämeen ELY-kesksesta, Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta ja Susanne Björkman, Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta miettivät mitä uusi ohjelmakausi tuo tullessaan? Vai ollaankohan vielä vähän vaiheessa? Odotukset neuvottelupäiviltä ovat konkretiassa. Neuvottelupäivät on henkinen ponnahduslauta tulevalle, toivotaan tietoa ja voimaantumista. Aimo annos tukea omaan työhön! Uuden kauden avaaminen, strategia ja työkalut tavoitteiden saavuttamiseen ovat päällimmäisenä Anna-Kaisa Teurajärven (Lapin ELY-keskus) ja Hilkka Konttaniemi (Outokaira tuottamhan ry) mielessä. Tietenkin myös Valtionhallinnon tilanteen vaikutukset. Edellispäivän sulkemisseminaarissa tietoa oli paljon, se oli arvokasta ja Mavin materiaalista sai paljon käytännön työkaluja omaan työhön. Nyt seuraavilta päiviltä toivotaankin vähän taivaiden maalaamista ja tietysti myös konkretiaa, miten päivittää tietoa asiakkaiden kanssa? Ja miten ne ovat käytännössä toteuttettavia? Yleisesti Anna-Kaisa ja Hilkka vaikuttavat erittäin tyytyväisiltä neuvottelupäiviin ja odotukset ovat korkealla. He toteavatkin melkein yhteen ääneen: Harvoista töistä saa tällaisia elämyksiä! Marjatta Valkosen (Veej jakaja ry) ja Kaija Siikavirran (Etelä-Savon ELY-keskus) odotukset neuvottelupäiviltä on hyvin monenlaiset. Edellisen kauden tulokset, jotain käteen jäävää ja muutakin mitä kylillä on puhuttu. Uuden kauden suuntaviivat ja niistä kuuleminen on odotuksisa myös korkealla. Kaija lisää vielä että neuvottelut pienemmissä ryhmissä ja päivän aikana käytävät muut keskustelut ovat mieluisia. Edellisen ohjelmakauden nätisti sulkeminen ja uuden ohjelmakauden avaaminen selkein suuntaviivoin, niistä syntyy nämä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät Toimitus Jaana Utti Karl-Erik Michelsen Mirja Borgström Kirsi Parviainen Saara Utti Jani Henriksson Joonas Liimatainen 2

3 Hyvää huomenta neuvotteluväki! Hyvää huomenta neuvotteluväki! Manner-Suomen maaseudun neuvottelupäivät 2014 alkoi Lahden Fellmanniassa aamustudion tuvassa kun Mirja Borgström ja Karl-Erik Michelsen rakensivat siltaa päättyvästä ohjelmakaudesta tulevaan yhdessä studiovieraiden kanssa. Mukavat olosuhteet ja paljon tärkeää asiaa heti aamusta. Kasvun edellytyksiä riittää hankerahastossa, toteaa Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola. Käytännön toimijoiden yhteistyön avulla ja hyödyntämällä uutta teknologiaa ja markkinointia saadaan kasvu liikkeelle. Yksikön päällikkö Kari Kivistö, Hämeen ELY- keskuksesta, miettii vahvan kasvun riippuvan siitä, miten yhteiskunta kehittyy. Kokonaisnäkemys onnistumisesta Kokonaisuudessa maaseudun kehittämistoiminnassa ollaan saavutettu hyviä tuloksia. Myös kansainvälisesti on saatu paljon aikaan. Ohjelmavalmisteluissa on pyritty yksinkertaistamaan asioita esimerkiksi sähköisillä järjestelmillä ja järjestelmiä pyritään kehittämään käyttäjäystävällisemmiksi. Yhtenä kysymyksenä tuli esiin, että kuka kannustaisi nuoria viljelijöitä, jotka meillä ennakkoluulottomasti suhtautuu uusiin asioihin ja innovaatioihin ja viljelijöiden keskinäiseen yhteistyöhön. Myös kokeiluihin olisi hyvä saada tukea. Usko uusien yrittäjien syntyyn maaseudulla uuden ohjelmakauden tavoitteilla on vahva. Olemme ideoiva kansakunta. Ajatus siitä, että voi lähteä yrittämään ja tieto siitä, että on mahdollisuus tukiin kannustaa yrittämään. Jos syntyy useita muutaman hengen yrityksiä, niin ne työllistävät yhdessä jo satoja ihmisiä. Ei tarvitse pyrkiä suureen kansainväliseen liiketoimintaan. Tietoa jalkautetaan ja tietoa välitetään, jotta se saadaan toteutumaan arjessa. Esimerkiksi järjestetään maakierroksia, joilla tietoa jaetaan toimijoille. Yhteistyötoiminta toimii talkoilla, yhteistyöllä ja toisten auttamisella. Talkootyö onkin ollut mahtava resurssi. Vapaaehtoistyö näkyy paikallisessa työssä ja meillä on hyvät välineet tähän. Lisäksi on kehittämishankkeita, jotka ei ole niin tiukasti rajattu vaan tuottajalla esimerkiksi matkailun puolella on vapaus rakentaa omat tuotekokonaisuutensa. Päättyvän ohjelmakauden yrityksille on luvassa seurantaa. On ilmennyt myös selkeää näyttöä siitä, että maaseutuyritykset ovat hyvin sitkeitä. Ja jatkossakin sitkeät sissit haluavat asua ja yrittää maaseudulla. Kamera kiertää Maaseutureportteri on kiertänyt maailman mahtavimmalla maaseudulla, Lehmonkärjessä ja kysynyt: Marjo Yrjölä, millaisena koet päättyvän ohjelmakauden? Kokemukset päättyvästä ohjelmakaudesta ovat ehdottomasti olleet positiivisia. Olemme olleet mukana kehittämis- ja koulutushankkeissa. Kaikki hankkeet ovat vieneet liiketoimintaa kovasti eteenpäin. Mitä odotatte seuraavalta ohjelmakaudelta? Ohjelmakaudelta odotetaan samantapaisia toimenpiteitä ja ennen kaikkea olemassa olevien yritysten laadullista ja toiminnallista tukemista. Tarjontaa on jo paljon, mutta seiniä ei kannata tukea. Se vääristää kilpailua maaseudulla. Panostetaan olemassa oleviin entistä enemmän. Miten syntyy tulevaisuuden menestyvä maaseutu? Erikoistumalla siihen toimialaan, jonka osaa parhaiten. Toisaalta myös monipuolistamalla tukijalkoja eri yrityksillä. Vähän ristiriitainen lausunto kyllä, mutta ajatus on, että panostetaan omaan erikoisosaamiseen. 3

4 Lounaskeskusteluiden 26 teemaa Luonnon monimuotoisuus Kehittämisessä vertaus vanhaan. Mitä vielä voisi parantaa? Mikä on muuttunut ja mikä ei? Mennään niinkuin ennenkin, muutetaan pelkästään epäkohdat. Maaseudun uusi aika Strategia. Uuden ohjelmakauden tiedon jakaminen. Onnistumiset. Paikallisten strategioiden tärkeys. Missä onnistuit? Missä epäonnistuit? Mitä tekisit toisin? Mahdollisuuksien maaseutu Kaivataan innostuneita maaseudun kehittäjiä. Mitkä on maaseudun mahdollisuudet? Käännetään kiellot mahdollisuuksiksi. Miten tuetaan osaamisen tason nostamista ja osaamisen kehittämistä? Ammattiosaaminen kehittämisen puolella. Alueiden asiantuntijat. Omat vahvuudet ja niiden hyödyntäminen. Rohkeutta viisaaseen hulluuteen yksilötasolla. Maistelulounas vei neuvotteluväen makujen maailmaan 26:n eri teeman parissa. Teemoissa käsiteltiin tulevaisuutta, digitaalisuutta, rakenteita, maksatusta, hyvinvointia ja kulttuuria sekä montaa muuta eri teemaa. Maistelulounas antoi mahdollisuuden keskustella tärkeistä asioista vapaammin, verkostoitua ja avartaa näkökulmia. Reportterimme kiersi pöydissä tarkkailemassa ja kyselemässä millaisia asioita keskusteluissa nousi esille. Virtuaalisuus. Virtuaalisuuden pitää olla läpinäkyvää, olemassa olevaa ja helposti tavoiteltavaa. Esimerkiksi some-kirpputoreilla on vallalla kuri, käsittämätön kuri. Vallankäyttö on hurjaa ja siihen vastataan todella intohimoisesti, niin negatiivisesti kuin positiivisestikin. Tällainen intohimo täytyisi saada myös maaseudun somen ympärille. Tietysti eri keinoin, ei kurin ja vallankäytön kautta. Lisää tarjontaa luomuun? Kauppakunnostus. Luomun suosiminen, kun tehdään investointitukipäätöksiä. Mitä itse voi tehdä ja mitä itse tekee? Ruokapiiri, luomupiiri. Saatavuus. Markkinalähtöisyys. Kohtavaatko tuotteet ja tarpeet, ovatko tuotteet oikeita? Jalostuksen kehittäminen yhteistyössä. Maaseutu ja rakenteet Päättyvän ohjelmakauden rahojen käyttö on onnistunut erittäin hyvin. Sähköinen asiointi tulee vahvasti ja hyvä niin. Käsittelyprosessit tehostuu. Arts&Marketing Idea, työ, viimeistely ja markkina. Luodaan kasvot, pidetään esillä. Aina pitää olla mukana tuoreita yrttejä. Tuotetietous. Palveluinnovaatiot. Meillä on jatkossa rohkea kokeilukulttuuri. Maaseudun olemassa oleva ympäristö ja rakenteet toimivat uusien palveluinnovaatioiden ja sisältöjen lähteinä, esim.vihreän hoivan alalla. Lähipalveluita saa myös etänä. Johtamisen vallankumous. Vieraan silmät. Työyhteisöihin ja vaikkapa maatiloille tulee ulkopuolinen, eri alan ihminen tarkastelemaan kuinka asiat voi tehdä toisin ja miten saada enemmän aikaan olemassa olevilla resursseilla. Legot levälleen ja uudelleen kasaan. Kunnissa ja organisaatioissa rikotaan kaikki rakenteet toimialojen välillä ja järjestetään toiminta uudestaan. Kansainvälinen leader-työ. Olemassa olevan tiedon levittäminen. Maatilatalous. Kannattavuus. Siinä on isoja haasteita. Vaatii keskittymistä. Monipuolistamista lisää. Mitkä on tavoitteet? Miltä tulevaisuus näyttää? Strategiat. Viestintä ja verkosto. Tiedon jakaminen verkostojen luomisessa. Smalltalkin hallitsemisen tärkeys. Hyvä keino löytää yhteinen sävel. Jos ei kerrota mitään kenellekään, ei mitään tapahdu. 4

5 Kolme suomalaisen ruuan kokkia maaseudun makujen maailmassa "Syödä, rakastaa, laulaa ja sulattaa ruoka ovat neljä näytöstä siinä koomisessa oopperassa, jota me kutsumme elämäksi ja joka haihtuu kuin samppanjapullon kuplat" -Rossini- Ville Penttilä, Ulla Liukkonen, Oula Hänninen. Ville Penttilä Lahden seurahuoneelta. Ville on toiminut Lahden Seurahuoneella nyt vuoden ja Osuuskauppa Hämeenmaassa yhteensä kuusi vuotta. Alalla hän on ollut jo 21 vuotta. Ville oli suunnittelemassa menua ja räätälöimässä meille raaka-aineita, jonka paikallinen keittiö sitten toteutti. Seurahuoneella tarjotaan nyt paikallisruokaa, suosikkina esim. siikaa. Ville toteaa: Nyt on Suomen ja pohjoismaisen ruuan aika maailmalla, se näkyy esim. kansainvälisissä kilpailuissa. Toimitusvarmuus on aina haasteena, ympäri vuoden ja suuremmissa volyymeissa. Oula Hänninen on hämeenlinnalainen paluumuuttaja, joka on nyt toiminut Katisten kartanossa 8 vuotta. Aiemmin hän toimi useissa Helsingin huippuravintoloissa. Oula on Pro-keittiömestari 2014 ja saanut mm. Hämeen kulttuuritunnustuspalkinnon lähiruuan edistämisestä. Oulan anti päivän menuun oli haudutettu mallaspossu ja kaalipaistos eli hyvää ruokaa laadukkaista, hyvistä raaka-aineista. Oulan keittiö Katisten kartanossa tarjoilee tällä hetkellä esimerkiksi peuraa, sorsaa sekä kalaa Vanajavedestä ja lisäksi sieniä lähimetsistä. Oulan mukaan lähiruuassa kannattaa edetä vuodenaikojen mukaan, sesonkia hyödyntäen. Ympärivuotisesti Suomessa se on toki haastavaa, mutta on mentävä mahdollisuuksien mukaan. Suomalainen kuluttaja haluaa tietää, mistä meidän raaka-aineet ovat peräisin. Meidän tehtävänä on kertoa tuottajan tarina, eli kuka on kasvattanut, mistä poimittu, jne. Ulla Liukkonen toimii nyt Linnoituksen Krouvissa Lappeenrannassa. Hänen meriittilistansa on mittava: Suomen keittiömestareiden puheenjohtaja, kokkimaajoukkueen hallituksen puheenjohtaja. Paistinkääntäjät hakivat juuri pronssisen mitalin Pariisista Ullalle viime viikolla. Ullan kolmas keittokirja Tuunattua ruokaa tulee ulos tammikuussa ja tähtää hukkaruuan minimointiin ja hyödyntämiseen. Edellinen kirja oli karjalaisesta keittiöstä vuonna Vien suomalaista ruokakulttuuria ympäri Pohjoismaita. Suomi- ruoka on suuressa nousussa maailmalla. Itse suosin Lappeenrannassa paikallista ruokaa. Haasteena on hankkia laadukkaita raaka-aineita läheltä, pienemmissä paikoissa pystyy helpommin niitä hankkimaan. Itse teen myös terveysjuomia porkkanoista, inkivääreistä, jne. Ullan herkku huomenna on pinaatti-lasagnea, lehtikaalia ja punajuurta. Suomi-ruuan menestystarinalla ja alan kehittämisen esimerkillä pitäisi oppia soveltamaan myös muille aloille. 5

6 Asiakasymmärryksen rakentaminen Maaseutuohjelman tulokset varmistetaan vain saamalla asiakkaat mukaan! Moniarvoisessa, kompleksisessa ja globaalissa yhteiskunnassa on oleellista, että asioita kyetään tarkastelemaan eri näkökulmista ja ratkaisujen seurannaisvaikutuksista voidaan keskustella laajasti. Tämä edellyttää sen oivaltamista, että asioihin ylipäätään on monta näkökulmaa. Se, että organisaatio voi kehittää toimintaansa asiakaslähtöisesti, vaatii sitä, että organisaatio ymmärtää omia asiakkaitaan ja niiden toimintaa, kulttuuria ja haasteita. Organisaatio tarvitsee myös kykyä kehittää toimintaansa tämän ymmärryksen perusteella. Toiminta lähtee asiakkaan lähtökohdista, ja organisaatio toimii asiakkaan rinnalla. Asiakaslähtöisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mennään asiakkaiden ehdoilla, vaan sitä, että luodaan uutta ymmärrystä kaikille osapuolille. Maaseutuohjelman toimintaympäristön muutosvoimia asiakaspalvelun kehittämisen näkökulmasta ovat muun muassa kansalaisten vaatimustason kasvu ja monimuotoistuvat tarpeet. Asiakkailla on tarpeidensa toteuttamiseen erilaisia vaihtoehtoja. Asiakkaat koostuvat kirjavasta joukosta tuensaajia, joita ovat muun muassa yritykset, yhdistykset, maatilat sekä muut juridiset ja luonnolliset henkilöt. Palveluja tulee tarjota sekä suomeksi että ruotsiksi. Esimerkiksi Hyrrä-sähköisen asiointipalvelun asiakkaista on hahmoteltu neljä erilaista hakijatyyppiä. Hakijatyyppien määrittelyissä on arvioitu asiakkaiden sähköisen asioinnin valmiuksia ja tietoteknisiä taitoja suhteessa hakuprosessiosaamiseen. Sähköisen asioinnin kehittämistyössä ydinkysymys on, miten yksi järjestelmä voi huomioida näiden erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Hallinto vastaa haasteeseen ja pyrkii avaamaan toimintaansa ja siihen liittyvää tietoa. Tavoitteena on varmistaa kansalaisen ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Digitalisoituminen ja teknologiat kehittyvät nopeasti. Niiden avulla organisaatiot myös julkinen hallinto kehittävät monikanavaisia palvelumalleja, joissa asiakkaita ohjataan yhä enemmän itsepalveluihin. Parhaimmillaan itsepalvelut sujuvoittavat palvelun saamista ja vuorovaikutusta. Myös ilmastonmuutos pakottaa kehittämään ratkaisuja, joilla pyritään vähentämään liikkumista. Väestön keski-ikä nousee ja väestö eläköityy. Tämä kiristää julkista taloutta ja pakottaa hakemaan suurempaa tuottavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Budjettien kasvu on kääntynyt niukkuudeksi, jossa perätään radikaaleja uudistuksia ja uutta liiketoimin taa. Alueiden ja maiden välillä on globaali paikkakilpailu, jossa palvelut ovat tärkeä yritysten ja kansalaisten sijoittumisen ja toiminnan suuntaamisen vetovoimatekijä. Avainkysymyksiä on, pystyykö maaseutuohjelmaa toimeenpaneva hallinto sopeutumaan yhä väheneviin resursseihinsa ja samalla varmistamaan, että toiminta on asiakaslähtöistä ja asiakkaat saavat hyvää palvelua. Miten hallinto voisi entistä paremmin tukea maaseutuohjelman asiakkaita saavuttamaan tuloksia ja hyötyjä, jotka edistävät myös ohjelman tavoitteiden toteutumista? Sähköisen asioinnin kehittäminen parantaa maaseutuohjelman asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteena on, että palvelut ovat helppokäyttöisiä ja laadukkaita. Järjestelmä ohjaa hakemuksen tekemistä siten, että haku on mahdollisimman helppoa. Sähköisten järjestelmien helppokäyttöisyyden ja laadun mittaaminen ei ole yksinkertaista. On todettu, että monet tyytyväisyystutkimukset tuottavat liian positiivista palautetta. Tutkimukset eivät kovin hyvin kykene erottelemaan, ketkä palveluiden käyttäjistä ovat enemmän tai vähemmän tyytyväisiä. Tyytyväisyystutkimukset eivät yleensä kerro, miten järjestelmää voitaisiin muuttaa asiakaslähtöisemmäksi. Yhteistyöterveisin ja tapaamisiin neuvottelupäivillä, Raisa Ikonen, Mavi, Eero Pehkonen, MMM, Sari Honkola, Mavi. Neuvottelut Asiakasnäkökulma, asiakasymmärrys. Yhteys asiakkaaseen. Vierellä kulkeminen. Kuittirumba pois. Myönteinen asiakasymmärrys. Aito kiinnostus. Toiminnan muutos. Resurssit. Kokonaispalvelu. Selkeä, asiantunteva, selkokäyttöinen järjestelmä. Selkeä prosessi. Palautejärjestelmä. Uudet toimijat. Tyytyväisyys. Vaikuttavuus paranee. Elinvoimainen maaseutu. Suomalainen maaseutu pelastuu. 6

7 Yhteistyön monet muodot Kosketelkaa uusia rajapintoja! Herkuttelen ajatuksella, että alkava ohjelmakausi erityisesti biotalouden kehityksessä avaa aivan uusia näköaloja ja uusia innovaatioita sinkoilee arvaamattomista suunnista. Metsä on meidän runsain bioresurssimme ja puskee uutta vihreää massaa koko tarmollaan. Puusta saadaan aikaan monenmoista, mutta onko katsottu puun taakse? Mitä sieltä löytää puun ja muovien kemisti, luonnontuotteita keräilevä ja tutkiva laboratorio tai mielen ja kehon hyvinvoinnin asiantuntija? Saati kun aletaan rakentaa kaikista biomassoista yhteisiä kasvun ja kierron prosesseja? On kovin kulunutta viitata Uudenkaupungin Sybimarin integroidun vesiviljelyn ja energiantuotannon konseptiin, mutta tuleeko muita yhtä inspiroivaa kokonaisuutta mieleen. Suljetun kierron energiaratkaisu, jossa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian ja elintarviketuotantoon. Paitsi kaloja, yrttejä ja energiaa, tässä pilottilaitoshankkeessa yhteen saatettiin hallinnollisesti eri EU rahastoja, säädöksiä ja arvatenkin nivaska ehtoja ja hallintokulttuureita. Vastaavaa rohkeaa ajattelua tarvitaan kaikilla tasoilla, jotta teollisuuden uudet symbioosit alkavat tuottaa myös taloudellista tulosta. Provinssi rokkaa! Juuri nyt tuntuu, että alueellisesta yhteistyöstä tai paikkaperusteisesta kehittämisestä ei saa edes puhua vaan liekinheitin tanassa toteuttaa muodikasta luovaa tuhoa, jotta pienten yritysten raunioilla rehottaisi luvattu suuri puu. Näinköhän saataisiin Suomi nousuun? Minusta on tylyä aliarvioida maakunnallista tai seudullista ymmärrystä ja yhteistä tahtotilaa, jolla vaikkapa Oulusta aikanaan rakentui ällistyttävä pohjoinen kasvukeskus. Vähemmällä saadaan enemmän, kun eriväriset pelimerkit kootaan samaan kekoon ja rakennetaan yhteinen peliteoria. Tuskin se suuri yritys tipahtaa tyhjästä työpaikkoja pelastamaan. Tärkeämpää on, että ne pienet yritykset uskaltavat palkata yhden tai pari uutta työntekijää. Yhteensä se tarkoittaa monta työpaikkaa. Ja se on ihan mahdollista. Kun pelimerkit edelleen ovat vähissä, kannatta kurkottaa rajojen yli ja haalia hommaan yhä laajempi porukka asiantuntemusta ja yrityksiä, joilla on tahto yhdessä voittaa koko puulaakisarja. Kierrätys kunniaan, mutta kyllä tehokkuus kasvaa ja rahaa säästyy kun lyödään hynttyyt yhteen naapurin kanssa. Rajoille ja niiden yli! Ydintoiminnan ytimessä taotaan perustoimintaan lisää tehoa. Siellä mietitään parannuksia ja säästöä tuovia ajatuksia, vaikka halpalentoyhtiötä. Mutta entä jos kuitenkin tuodaan soppaan jotain aivan uutta maustetta? Innovaatioita kuulemma syntyy erityisesti rajapinnoilla. Italialainen Pohjois-Karjalassa inspiroituu sienistä enemmän kuin puista, valotaiteilija näkee pimeydessä mahdollisuuden ja it nörtti savustamossa ehkä nettimyyntipisteen. Olisiko naapurisiilossa jotain uusia ajatuksia, joista yhdessä saisimme kehitettyä paremman palvelutuotteen. Huhuu, kuuluuko jostain koputtelua? Täältä Euroopan koilliskulmasta on pitkä matka Maltan markkinoille tai tsekkeihin tsekkaamaan tukkipuisia unelmia. Sitäkin kannattaa yrittää ja löytyyhän lähempääkin mahdollisuuksia uusiin avauksiin. Importtia ja eksporttia se maaseutukin tarvitsee. Voiko yhteistyöhön pakottaa kuin rauhaan? Vaatii tiettyä luonteenlujuutta heittäytyä hankkeissa poikkiteloin ja torpedoida muiden yhteistyötä. Sillä tavalla saa kaikki huomaamaan, että mikään ei kannata. Ja tosiaankaan, mikään ei muutu! Onneksi meillä sentään on aika liuta sellaisia toimijoita, jotka osaavat rakentaa kestävää yhteistyötä. Pässinpökkimänoobel heille kuuluu! Positiivinen asenne ja uteliaisuus yhdistettynä rohkeuteen tuottaa väistämättä jotain uutta. Kun siitä vielä uskaltaa puhua, kutsua mukaan uutta osaamista, voi tuloksena olla jotain, joka suorastaan imee rahoittajat kyytiin. Jokainen innovaatioleiri ja yritysryhmähanke on osoittanut, että pienten yritysten yhdistetty voima on enemmän kuin niiden yhteen laskettu htv. EU tarjoaa tällä kaudella yhteistyön porkkanoita, riittääkö se? Pitääkö selän takana olla myös se kepakko vai riittääkö nopealiikkeisiä yhteistyön Martteja jokaiseen tahtiairoon? Sirpa Karjalainen, Neuvotteleva virkamies, Maa- ja metsätalousministeriö Neuvottelujen tuotokset Edellinen ohjelmakausi tuotti paljon erilaisia yhteistyömalleja, rakenteita ja hyviä käytäntöjä. Nyt näitä voi viedä eteenpäin. Hahmotetaan miten roolitetaan eri toimijat kuten Mavi ja ministeriöt. Koko ohjelma muodostaa ikään kuin käytävät mitä pitkin yrittäjät pystyvät viemään käytäntöjä eteenpäin.tästä seuraa jalkauttaminen tukiorganisaatioihin yhteistyön kehittämiseksi. Siilojen murtaminen. Jos alla on kypsymisvaiheessa olevat muodot, niin seuraavaksi syntyy tukitoiminnot ja jalkautetaan toimintamallit, joiden kautta yrittäjät pystyvät tekemään yhteistyötä. Nyt yhteistyön rakentaminen siirtyy oikeasti tekijöille. Neuvottelujen visiona 2020 maaseudulla tiedonkulku on sujuvaa ja sitä käytetään joustavasti ja avoimesti. Maaseudun erityispiirteet ymmärretään ja niitä pystytään laaja-alaisesti hyödyntämään. Luomaan yhteistyöverkostoja alueellisesti, kansallisesti ja monikansallisesti. 7

8 Maaseudun vahvuuksien varassa Maaseudun vahvuuksien varassa Maaseutuohjelman viimeistely on loppusuoralla. Ohjelman valmistelu on ajoittunut talouden murrosvaiheeseen, joka koskee maaseutua siinä missä kaupunkeja. Maaseudun yritystuki toimii kannustimena, joka auttaa yrityksiä saamaan myös muuta rahoitusta kehittämistoimenpiteidensä toteuttamiseen. Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä odotetaan paljon. Uusien työpaikkojen luomisen lisäksi yritysten on vastattava esimerkiksi ohjelman innovaatioita, ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevien monialaisten tavoitteiden toteutumiseen. Maaseuturahaston kohdalla EU:n sääntely on yksityiskohtaista määrittäen toimenpiteitä ja niiden yksityiskohtia, jolloin kansallista liikkumavaraa on jäänyt vähemmän jäljelle. Kilpailukyvyn kannalta tärkeässä asemassa ovat kauden tapaan investoinnit. Sen verran liikkumatilaa on, että varman päälle pelaamisen ohella haetaan uusia riskipitoisiakin avauksia ja innovaatioita. Uuden yrityksen perustamisvaiheessa vasta toiminta ja kokeilut paljastavat sen mikä toimii ja mikä ei. Yrityksen perustamistuen ehtona on liiketoimintasuunnitelma ja sen pohjalta määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen. Ennakoimattomat muutokset kuuluvat jokapäiväiseen elämään ja yritystoimintaan, joten kokeiluille on jätettävä tilaa. Esimerkiksi epäonnistuneen tuotteen voi kytkeä uuteen kontekstiin tai brändiin eli virheitä voi kääntää eduksi. On hyväksyttävä, että innovointi ei aina etene ennalta määritellyllä tavalla vaikkakin tavoitteista on pidettävä kiinni. Jos yritys on huolissaan vain takaiskuista, niin sillä ei ole mahdollisuutta mennä eteenpäin, innovoida ja olla edelläkävijä. Maaseutu on erilaistumassa sisäisesti, samoin erilaistuvat elinkeinorakenne ja maaseudun kehittämismahdollisuudet. Yhteisenä tekijänä voidaan nähdä luonnonvarat, joiden varaan monipuolista yrittäjyyttä voidaan rakentaa unohtamatta kaupunkien ja keskusten kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja siellä olevia asiakkaita. Menestyäkseen yritysten on saatava tukea toinen toisiltaan verkottumalla kotimaassa ja kansainvälisesti sekä hyödyntämällä asiantuntijapalveluita. Ohjelman toimissa erityisesti yhteistyön merkitys korostuu ja siihen toivotaankin toimijoilta uusia innovatiivisia avauksia. Alueilla tarvitaan yhteistyötä investointien saamiseksi ja houkuttelemiseksi. Laajemmin katsottuna suurimmista investoinneista kilpaillaan muiden EU-maiden kanssa. Investoinneilla pyritään synnyttämään työpaikkoja tai vähintäänkin turvaamaan olemassa olevia työpaikkoja. Kaikkein parhaimmassa tapauksessa investointi perustuu innovaatioon, uusi tuote tulee markkinoille ja investointi tukee työllisyyttä. Etenkin suuremmat yritykset seuraavat markkinoita ja kilpailijoita enemmän kuin pienet. Globaalien hankintojen hyödyntäminen yrityksen tuotteiden valmistamisessa on keskeinen ja vajaasti hyödynnetty keino etenkin pk-yrityksissä. Yrityksen kilpailukyky muodostuu sen hyödyntämän toimitusketjun kilpailukyvystä. Yhteistyö- ja valmistusverkostojen tulisi ulottua myös maan rajojen ulkopuolelle. Kalliiden työvaiheiden teettäminen muualla säilyttää työpaikkoja Suomessa sen sijaan, että toiminnot Suomessa loppuisivat kokonaan. Pk-yrityksiltä puuttuu usein resurssit, verkostot ja asiantuntemus, joita tämäntyyppisissä hankinnoissa tarvitaan. Juuri näiden haasteiden ratkaisemista pyritäänkin tukemaan erilaisin julkihallinnon rahoitustuottein - ei yksistään maaseuturahaston kautta. Informaatioteknologiaa hyödyntävät yritykset saavuttavat markkinat paremmin ja edullisemmin. Yritysten tuotteet kytkeytyvät paremmin asiakkaiden tapaa elää ja tehdä työtä. Tieto kulkee nopeasti eri kanavia pitkin. Tuotteita ja markkinoita luodaan ja tuhotaan yhden yön aikana. Toimialat eivät voi välttää tuhoutumisen riskiä. Tieto on useimmilla toimialoilla yksi jäljelle 8 jääneistä kilpailueduista. Säännellyt toimialat ovat jääneet jälkeen digitaalisesta vallankumouksesta. Tällaisille toimialoille tulevat kilpailijat vaikuttavat vakiintuneisiin toimijoihin hyvin nopeastikin. Menestyvät yritykset ymmärtävät paremmin innovaatioiden uuden elinkaaren. Menestyminen alalla kuin alalla merkitsee sitä, että yrityksellä on mahdollisuuksia yrittää uudelleen. Tällöin kilpailu kääntyy yrityksen suurimmaksi menestykseksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on mukana rakentamassa maaseudun yritysten menestystarinoita Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski, Ruokaosasto, maaseudun kehittämisyksikkö, Maa- ja metsätalousministeriö Neuvottelut Neuvottelussa keskityttiin miettimään mitä maaseutu on tulevaisuudessa ja ketkä ovat sen tekijät. Maaseudun vahvuuksina nähtiin puhdas luonto, vesi ja luonnonvarat. Hoidettu maaseutu, metsät ja maalaismaisemat koettiin yhtenä suurena puistona, joka tarjoaa ihmiselle rauhoittumisen paikan ja energian lähteen. Pelkona on se, että tämä pääoma heikentyy ja rapistuu hoidon puutteessa. Maaseutu tarvitsee siellä asuvien ja siellä yrittävien kunnioituksen ja arvostuksen noston. Biotaloudessa nähtiin paljon kasvun mahdollisuuksia ja jatkossa energiatuotannon suhteen kasvun. Työ on perusasia elävälle, asutulle ja toimivalle maaseudulle. Tavoitteena on paikkaan sitoutumattomat työpaikat, jotka edellyttävät esteettömiä ja sujuvia tietoliikenneyhteyksiä ja muita logistisia ratkaisuja. Matkailukehittämisessä nähtiin paljon mahdollisuuksia luonnon arvostuksen ja tuotteistamisen keinoin. Tuottavuutta pystytään kasvattamaan ja kilpailukykyä lisäämään kehittämällä verkostoja ja yhteistyötä.

9 Maaseudun kehittyvät palvelut Maaseudun palvelut, kangastustako vain? Maaseudulla palvelut eivät ole enää pitkiin aikoihin olleet itsestäänselvyys. Kuntarakenteen muutos vaikuttaa väistämättä palvelurakenteeseen ja palvelujen saatavuuteen. Kurjistunut taloustilanne vie tilannetta vielä huonommaksi. Mistä kaikesta kannattaa säästää ja millä hinnalla? Maaseudun palvelujen kehittäminen on suuri haaste, jonka ratkaisun avaimet eivät tunnu olevan kenelläkään hallussa. Väestö ikääntyy, koulumatkat pitenevät, synnytykset joudutaan hoitamaan tien päällä. Tuleen ei silti kannata jäädä makaamaan. Eikä ole jäätykään. Palveluiden organisoimiseksi on kehitetty monenlaisia malleja ja eri puolilla maata kokeiluista on saatu hyviä kokemuksia. Jotta mallit lähtisivät elämään ja niiden avulla voitaisiin jatkossa tuottaa palveluja, tarvitaan visioita, rohkeutta, ehkä hieman hullunrohkeuttakin sekä viestin välittämistä. Hyvät ideat on saatava sikiämään uusia hyviä ideoita. Palveluiden organisoimisessa kohtaa monia eri alojen säädöksiä ja kieltojen ja lupien vyyhti voi lamaannuttaa. Kuviossa tarvitaan yhteistyötä, yhteistyötä ja yhteistyötä. Näiden lisäksi tarvitaan myös päättäväisyyttä, kärsivällisyyttä, nokkeluutta, rohkeutta sekä hurjasti työtä. Ite-palvelut, palveluja ei saada annettuina, ne on tehtävä. Suomessa kolmannen sektorin toimijat ovat jo pitkään hoitaneet ison osan palvelutarpeesta. Suunta tuskin tulee kääntymään tulevina vuosina tai vuosikymmeninä. Miten kolmas sektori jaksaa? Toimivat tietoliikenneyhteydet tarjoavat mahdollisuuksia myös palveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen. Toki ne yhteydet on ensin rakennettava. Maaseudun kehittämisohjelmassa on mahdollisuuksia maaseudun palvelujen parantamiseksi, myös yhteyksien ja saavutettavuuden parantamiseksi. Maaseudun tulevaisuus on sen ihmisissä ja luonnonvaroissa sekä luovissa ratkaisuissa! Marianne Selkäinaho, maaseutuylitarkastaja, Maaseudun kehittämisyksikkö, Maa- ja metsätalousministeriö Hämmennyksen hallinnasta luovuuden kukkasiin Visio ja rohkeus, luottamus Sekä toimiva infrastruktuuri Asenne ja tahtotila, luovuus Yhteistyö (YYA) Onnistumisen edellytyksinä 9

10 Kustannustehokkaat maaseudun investoinnit Kilpailukyvyn parantaminen kustannustehokkailla investoinneilla Täällä Suomen pohjoisissa ja karuissa oloissa maataloutta harjoitetaan perheviljelminä. Kuitenkin viime vuosina maatilojen koko on kasvanut nopeassa tahdissa. Tilojen määrä vähentyy vuosittain noin kolmen prosentin vauhdilla ja samalla jatkavat tilat suurenevat investoimalla uusiin tuotantorakennuksiin, peltoihin, koneisiin ja laitteisiin. Maatilojen yrityskoon kasvaminen on välttämätöntä, jotta pystyttäisiin säilyttämään nykyinen tuotanto ja parantamaan maatilojen kilpailukykyä. Maatilojen kilpailukyvyn parantaminen ja tuotannon laajentaminen Suomessa vaatii erityisen paljon pääomia, johtuen mm. kylmästä ilmastosta, pitkistä välimatkoista ja pirstoutuneista tiluskuvioista. Ensi rahoituskaudella pyritään myös erityisesti suuntaamaan rahoitusta nuorille viljelijöille, jotta pystytään nykyinen kotimainen tuotanto turvaamaan näin vaikeissa pohjoisissa oloissa ja sitä kautta turvaamaan kotimaisen elintarvikkeiden saanti Suomessa. Kotimaiset elintarvikkeet jättävät hyödyn Suomeen työpaikkoina ja verotuloina. Lisäksi kotimaiset elintarvikkeet ovat puhtaita, laadukkaita ja turvallisia sekä lisäksi ne ovat ymäristöystävällisempiä kuin tuontielintarvikkeet. Kilpailukyvyn parantamisen lisäksi tärkeää rahoituksessa on ottaa huomioon myös eläinten hyvinvointi, ympäristönsuojelu ja työympäristön parantaminen. Aulis Kuusela, Mavi. Visiona 2020 meillä on FIXUJA investointeja jatkaville maatiloille. Visiomme 2020: FIXUJA investointeja jatkaville maatiloille. Kustannustehokkaiden investointien juuret ovat tukevasti ammattitaidon, resurssien, hakumenettelyiden sekä ennen kaikkea asiantuntevien ja osaavien suunnittelijoiden ja neuvojien lannoittamassa maassa. Tästä maasta kasvaa investointien puu, jonka oksia tuivertaa muutosten tuulet. Sähköinen haku näyttäytyy myräkkänä, joka tuo tullessaan myös huolia mm. järjestelmän toteutuksesta ja toimivuudesta. Resurssituuli tuo mukanaan tiimityön lisääntymisen ELY-keskuksissa, sillä valintamenettelyssä tarvitaan yhteistyötä niin resurssien kuin osaamisenkin osalta. Asiakastuulet muistuttavat meitä siitä, että hallintoa ei tarvita ilman asiakkaita, olemme jakamassa yhteisiä varoja. Ammattitaito on käytettävä asiakkaan hyväksi. Puu tuottaa maukkaita hedelmiä. Yhdenmukaisuus nopeuttaa toteutusta. Keskustelu edistää oppimista, vaikuttaa valintaan ja hakemusten tasoon. Valintamenettely antaa hyvät työkalut hankkeiden arviointiin, hyväksyntään ja hylkäämiseen. Maksu ei ole pelkkä tekninen toimenpide. Muheva multa, vahvat juuret, suotuisat tuulet ja maukkaat hedelmät tekevät visiostamme totta: Fixuja investointeja jatkaville maatiloille. 10

11 Ympäristön hyvinvointia rakentamassa Ympäristöasiat maaseutuohjelmassa ketä kiinnostaa? Maaseutuohjelmassa ympäristöasiat on totuttu maaseutuohjelmassa liittämään vain viljelijöille suunnattuun ympäristötukeen. Tulevassa maaseutuohjelmassa tämä näkökulma on auttamatta liian kapea ja ympäristöasioiden tulisi kiinnostaa kaikkia ohjelman toimijoita niin hallinnossa kuin toteuttajissa. Ympäristön huomioon ottaminen kulkee siis läpi ohjelman kaikkien toimenpiteiden ja toimien. Osassa maaseutuohjelman toimenpiteitä ympäristö on pääroolissa, toisissa sivuroolissa, kolmansissa ehkä valintakriteerin lisäpisteen antajana ja toisinaan taas tuensaannin perustason edellytyksenä. Ympäristö ei ole maaseutuohjelman keksintö eikä itsetarkoitus vaan tavoitteet ja tahtotila ympäristön tilan edistämiseen tulee kaikista niistä kansallisista ja kansainvälisistä päämääristä, joihin Suomi on sitoutunut. Ohjelma on siinä väline sen kaikilla tasoilla. Helpoiten tämä kokonaisvaltaisuus konkretisoituu, jos esimerkiksi ajatellaan alueellisia vesienhoitosuunnitelmia. Niissä on tunnistettu vesien tilan parantamiseksi hyvin monenlaisia tarpeita ja keinoja, eivätkä ne kohdistu vain yhteen tahoon tai rahoituslähteeseen. Myös hyöty parantuvasta ympäristöstä, vastuullisesta yritystoiminnasta ulottuu laajalle. Ympäristön tilan parantaminen on toki näkyvimmässä roolissa maaseutuohjelman ympäristökorvauksissa, joilla pyritään peltoviljelyn ympäristöystävällisyyteen sekä rahoittamaan laajemmankin toimijajoukon tekemää luonnonhoitoa kosteikoilla ja perinnebiotoopeilla. Luonnonmukaisessa tuotannossa on etenkin luonnon monimuotoisuuden edistäminen esillä. Luonnonhaittakorvauksissa ei ympäristöasiat tule ensimmäisenä mieleen, mutta ylläpitämällä maataloutta koko maassa, autamme maatalousympäristöön sopeutuneen lajiston ja maiseman olemassa oloa. Luonnonhaittakorvauksessa uutena on, että myös pysyvät nurmet voivat olla korvauskelpoisia, jolloin kiinnostus vanhojen laidunalueiden hylkäämiseen ei ehkä jatkossa ole yhtä suurta kuin ennen. Maatalouteen liittyvien investointien tuissa ympäristö näkyy sekä suoraan että välillisesti. Toisaalta tuettavilta investoinneilta vaaditaan ympräistöllisesti kestäviä ratkaisuja jo lainsäädännön vaatimusten takia ja toisaalta tukea voidaan myöntää erityisesti ympäristöä edistäviin investoineihin, kuten lannankäsittelyn tekniikkaan. Uusi maaseutuohjelman toimenpide on myös viljelijöille suunnattu neuvonta, jonka mahdollisuuksia paikallisten ja alueellisten ympäristötavoitteiden edistämisessä ei voi liikaa korostaa. Että ympäristö koskee vain viljelijöitä? No ei tosiaan, sillä ympräistöteema koskee kaikkia maaseutuohjelman toimenpiteitä. Esimerkiksi noissa yllä mainituissa vesienhoitosuunnitelmissa on tunnistettu monenlaisia ympäristön tarpeita, keinoja ja toimijoita. Maaseutuohjelma tarjoaa mahdollisuuksia ympäristön tilan edistämiseen hankkeilla alueellisesti, valtakunnallisesti tai paikallisesti ja yritystoiminnan kehittämisen kautta. Olisi sitten kyse tiedottamisesta, koulutuksesta, yhteistyöstä tai paikallisesta kehittämisestä voi hankkeella voi saada paljon aikaan maaseudulla kun yhdessä tehdään ja tekemisen kohde on harkiten valittu. Ympäristöasioita ei pidä nähdä aina vaan rajoitteena, sillä toiminta voi samalla hyvinkin johtaa kylän elävöittämiseen, matkailun edistämiseen, lähiruoan brändäämiseen, paikallisen energiatuotannon lisääntymiseen tai oman kylän tai alueen imagon kohottamiseen. Toimivien ympäristötekniikoiden kehittäminen yritystukien avulla vaikkapa lannan parempaan hyödyntämiseen auttaa ympäristötyötä myös ruohonjuuritasolla, kun saadaan paras mahdollinen tekniikka käyttöön. Ympäristöön liittyvän yrittäjyyden, yhteistyön tietotaidon kehittäminen on kaikkien maaseudun toimijoille kasvun mahdollisuus sitä paljon puhuttua biotaloutta, josta voisi riittää myös vientituotteeksikin. Anna Schulman, MMM ja Riikka Klemola, Mavi Neuvottelutunnelmat ohjaajan näkökulmasta Neuvotteluihin saapui lounaan jälkeen joukko kahvin tarpeessa olevia asiantuntijoita. Anna Schulman aloitti lyhyellä alustuksella ja sen jälkeen ohjaaja opasti tehtävien pariin. Ensimmäinen tehtävä oli miettiä tulevaisuuden kuvaa ja visioida tulevaa. Ryhmät saapuivat monipuolisten ehdotusten kanssa kahvia tankanneena ja lyhyen keskustelun jälkeen kolme jäi muotoilemaan noita neljäksi pääkohdaksi: Puhtaat vedet ja ravinteet kietää, luonto on monimuotoista ja maisemia hoidetaan, maaseutu omavarainen energiatuotannossa ja ympäristösivistys lisääntyy. Ensimmäisen ideoinnin jälkeen ryhmämme oli täysin herännyt tekemisen meininkiin ja puun hedelmät syntyivät jo helposti rutiinilla. Ympäristön tuulia ja mahdollisia uhkia mietti yksi ryhmä parin turvallisuusjohtajan osaavalla ja kaikenkattavalla otteella. Samaan aikaan yksi ryhmä mietti puun juuria ja vahvuuksia ja toinen persoonallista esitystapaa (Ensi-ilta ja toistaiseksi ainoa esitys luvassa Fellmannian auditoriossa!). Lopussa tunnelma oli jo katossa, voluumi korkealla, monet nauroivat ja olivat intoa täynnä. Siitä oli reipas mieli siirtyä valmistautumaan ilta-gaalaan. Ohjaajan näkökulmasta onnistuimme ryhmänä lyhyessä ajassa erinomaisesti poimimaan läpileikkaavia, positiviisia, tulevaisuussuuntautuneita avainasioita esitettäväksi. Nämä toimivat inspiraationa ja ohjeina jatkoon, ja sen pohjalta on hyvä lähteä miettimään kehittämisohjelman yksityiskohtia käytännön hankkeissa. 11

12 Juhlatunnelmaa ja parhaat k Maaseutuverkoston maaseutugaalassa nautittiin maaseudun kehittämistyön tuloksista ja juhlittiin Parhaat käytännöt kilpailun voittajia. Lahden Sibeliustalolla tilaisuuden avasi Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Maaseutugaalan juontajina toimi koko kansan suosikki Nicke Lignell ja aina yhtä hurmaava Vappu Pimiä. Tanssimusiikkia maaseutugaalassa tarjoili Mikko Mäkisen gaalaorkesteri solisteinaan Nina Tapio ja Mikael Konttinen. Tuula Kuvaja, Kemijärven kaupunginjohtaja, Marja Mathlein, Tornion kaupunki ja Markku Iso-Heiko, Arjen turvaa kunnissa hanke Tunnelmia Lähdimme maaseutugaalaan oikein hyvällä mielellä. Oma hanke Arjen turvaa kunnissa on finaalissa. Hankkeessa saatetaan yhteen useita tahoja, kuten kuntaelimiä, järjestöjä ja yrityksiä, kylätoimikuntia, pelastuslaitos ja poliisi ym. Hankkeen tavoitteena on kehittää kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyötä tehostava toimintamalli, jonka tehtävänä on turvata arkea ja tehostaa palvelutuotantoa harva-asutusseuduilla. Arjen turvaa kunnissa -hanke on saanut tukia mm. maaseuturahastosta. Resursseja saatiin myös osaamisen kehittämiseen. Hankkeen ensimmäinen vaihe, toimintamallin tekeminen, on valmis vuoden loppuun mennessä. Hankkeeseen tulee jatkoa Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Tuula Kuvaja, Kemijärven kaupunginjohtaja Marja Mathlein, Tornion kaupunki Markku Iso-Heiko, Arjen turvaa kunnissa hanke 12

13 äytännöt maaseutugaalassa Parhaat käytännöt kilpailu Parhaat käytännöt kilpailu nostaa esiin Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien hyviä käytäntöjä. Maaseudun kehittämisohjelmat ovat EU:n osarahoittamia. Parhaat käytännöt 2014-kilpailussa oli viisi sarjaa: nuoret, yhteistyö, ympäristö ja ilmasto, kulttuuri sekä elinkeino ja yrittäjyys. Kilpailun kaikki finalistit esiteltiin maaseutugaalan ständitorilla. Tuhannesti Onnea, Voittajat! Maaseutugaalassa tunnelma oli katossa, kun Parhaat käytännöt 2014 voittajat selvisivät. Tyytyväisyys omaan työhön ja sen kehittämiseen oli käsin kosketeltavaa, eikä suotta! Nuorten sarjan voitti Spirit hanke. Onnea! Yhteistyö sarjassa voittajaksi valikoitui Kylätalo monipalvelukeskus. Onnea! Energiakylä -hanke kehitti uusia ratkaisuja energian omavaraisuuden kehittämiseksi. Hankkeen mallinnuksessa käytettiin uudenlaista ajattelua sekä hankkeen mallintaminen oli ensiluokkaista. Energiakylä voitti ympäristö ja ilmasto -sarjan. Onnea! Kulttuuri-sarjan voittaja Hai Art -hanke on yhdistänyt onnistuneesti osallistavan taiteen Hailuodon elämään. Hankkeella on ollut konkreettisia työllistäviä vaikutuksia sekä edistänyt lasten ja nuorten toimintaa. Onnea! Elinkeinot ja yrittäjyys -sarjan voittajaksi valittiin Yrttien käyttö eläimien hyvinvointiin. Onnea! Parhaat käytännöt 2014 kilpailussa yleisönsuosikiksi Amazing Lande. Onnea! Hanke on innostava, luova sekä edesauttanut erityisesti nuorten yhteistyötä. Kunniamaininnan sai maaseudun kehittäjä: Hilkka Vihinen. Onnea! Tunnelmia 1. Mitä tästä päivästä jäi päällimmäisenä mieleen? Yrittäjä Heikki Manninen oli hyvä. Harvoin pääsee kuulemaan näkökulmia noin ruohonjuuritasolta. Hän toi hauskalla tavalla esiin kriittisetkin näkökulmansa. Kokonaisuudessaan ohjelma on aikamoinen yhteenpuristus. 2. Päästiinkö neuvotteluissa konkreettisiin tuloksiin? Työryhmässä saatiin aikaan hyvää keskustelua perustamistuesta, joka on uusi tukimuoto. 3. Millä mielellä gaalaan? Todella hyvällä mielellä. Gaaloja on liian harvoin, pitäisi olla joka vuosi. Petri Rinne, Pirkanmaan Leader/Joutsenten reitti Juhani Lindroos, Pirkanmaan ELY-keskus Airi Paananen, Leader/Kantri Ry Eliisa Vesisenaho, Leader/Pirkan Helmi Ry Anne Värilä, Pirkanmaan ELY-keskus Yksin tätä ei tee kukaan #maaseutu2020 #neuvottelupäivät2014 #mavi #neuvottelupäivät #maaseutu2020 #felmannia #päijäthäme ja maaseutuohjelman mahdollisuudet Hyvää huomenta #maaseutu2020 Elinkeinot ja yrittäjyys-sarjan finalistit, mukana kihniöläinen Wall maskit #maaseutugaala #maaseutu

14 Lähiosallisuuskeskus turvaa maaseudun elinvoiman Lähiosallisuuskeskus turvaa maaseudun elinvoiman Manner-Suomen maaseuturahaston kumppanuudessa kolme eteläsavolaista pikkukylää lähti rakentamaan elinvoiman konseptia lähiosallisuuskeskuksen varaan. Kylissä oli puolentuhatta asukasta, kahdessa kylässä oli koulu ainoana julkisen sektorin palveluna, yhdessä kylistä ei sitäkään. Kun palvelut ovat sirpaloituneet siiloihin, ne yksi kerrallaan häviävät ja palveluiden myötä häviävät myös elinvoiman eväät. On totuttu jo siihen, näin käy pikkukylissä. Nyt turvaa sama näyttäisi maaseudun koituvan elinvoiman. myös Manner-Suomen kirkonkylien maaseuturahaston kohtaloksi. Voiko kumppanuudessa vastavirtaan kolme uida? eteläsavolaista Voiko aito pikkukylää yhdessä lähti teke- rakentamaan Lähiosallisuuskeskus elin-voiman konseptia lähiosallisuuskeskuksen varaan. Kylissä oli puolentuhatta asukasta, kahdessa kylässä oli koulu ainoana julkisen sektorin palveluna, yhdessä kylistä ei misen kulttuuri ja lähiosallisuuskeskus mahdollista elinvoimasta maaseutua? Kyllä voi, sanovat eteläsavolaiset. sitäkään. Kun palvelut ovat sirpaloituneet siiloihin, ne yksi kerrallaan häviävät ja palveluiden myötä häviävät myös elinvoiman eväät. On totuttu jo siihen, näin käy pikkukylissä. Nyt sama näyttäisi koituvan myös kirkonkylien kohtaloksi. Voiko vastavirtaan uida? Voiko aito yhdessä tekemisen kulttuuri ja lähiosallisuuskeskus mahdollista elinvoimasta maaseutua? Kyllä Lähiosallisuuskeskus voi, sanovat eteläsavolaiset. syntyy rajusti rajoja rikkomalla ja kolmen kivijalan varassa KIVISJALKA 1. KIVIJALKA 2. KIVIJALKA 3. AVOIN TYÖPAJA KYLÄRAVIVINTOLA DIGISALI Merkityksellistä tekemistä, luonteva ja välittävä yhteisö ja tulevaisuushakuinen valmennus. Läheltä olevaa ruokaa. Yhdessä kasvattaen ja valmistaen. Koululaisille, kyläläisille ja heidän vierailleen. Avoimessa digitaalisessa maailmassa uusi koulunkäynnin tapa. Maailman palvelut digisalissa kyläläisten käytössä.. Me onnistuimme. Eläköön maaseutu! Pelastetaan edes kirkonkylät! Mitä jos ryhdymme hyvinvoivan maaseudun rakentajiksi? Me onnistuimme. Eläköön maaseutu! Pelastetaan edes kirkonkylät! Asukkaiden, ympäristön ja yritysten hyvinvointia rajat rikkoen tuottaen se onnistuu kyllä. Osallisuuskeskuksessa ei voi olla organisaatio- eikä sukupolvirajoja. Ovet on avattava reippaasti kaikille toimijoille, ruoka ja liikunta ovat vahvoja yhteen vetäviä voimia. Olemassa olevia palveluja yhdistämällä saadaan hyötyä. Digitaalisesti saadaan uuttakin osallisuutta. Mutta lähiosallisuuskeskuksen myötä kunta ei voi tuoda mitään uutta ainoastaan tarjota foorumin ja olemassa olevat toimijat yhdessä kehittämiselle. Asukkaiden, Onnistuu ympäristön kyllä. Mutta ja yritysten vähintään koulu pitää olla. Pienessä kylässä, koulunkaan kanssa tehtävä on todella haastava. rajat Jotta rikkoen voidaan rakentaa tuottaen kestävästi, on yritysten ja asukkaiden tultava mukaan ilman panostuksia tuotantoon, hyvinvointia se onnistuu julkisten kyllä. palveluiden Osallisuuskeskuksessa ei voi olla palvelutuotannon organisaatio- eikä tukemiseen sukupolvi- siirtymävaiheessakaan. Vanhat totutut urat ja luottamuksen puute tekevät tästä on muutettava toimintojaan. Kestävässä mallissa rahaa voi käyttää vain kehittämiseen ei rajoja. Ovet on avattava reippaasti kaikille haastavaa kaikkialla. Hyvinvointihyöty ei synny siiloissa. Yhdessä tehden pystymme takaamaan elinvoiman kasvun. voimia. Ainakin Olemassa kirkonkylissä. olevia pal- Pelastetaan edes kirkonkylät! toimijoille, ruoka ja liikunta ovat vahvoja yhteen vetäviä veluja yhdistämällä saadaan hyötyä. Digitaalisesti saadaan Haluatko uuttakin tietää osallisuutta. miten tämä Mutta tehdään? Lisätietoja Teresa Gestranius, lähiosallisuuskeskuksen myötä kunta ei voi tuoda mitään uutta ainoastaan tarjota foorumin ja olemassa olevat toimijat yhdessä Soile Kuitinen, Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja tuleva kuntoutussäätiön toimitusjohtaja kehittämiselle. Digitaalisuus muuttaa yhteiskuntaamme enemmän kuin sähkö aikanaan. Yhteiskunnallisen murroksen keskellä on vaikeaa nähdä sen suuruutta ja tarttua olennaisiin asioihin. Aivan kuin teollisen vallankumouksen äärellä se oli uusi Onnistuu kyllä. Mutta vähintään koulu pitää tapa tuottaa raaka-aineita, nyt digitaalinen vallankumous tekee saman palveluille. Samalla se luo maaseudulle ennennäkemättömät mahdollisuudet. Siinä missä teollinen vallankumous tyhjensi maaseudun voi nyt digitaalinen val- olla. Pienessä kylässä, koulunkaan kanssa tehtävä on todella haasta-va. Jotta voidaan lankumous puhaltaa sinne aivan uuden sielun. Teollinen yhteiskunta ajoi meidänvahvoihin hierarkioihin. Julkisella rakentaa kestävästi, on yritysten ja asukkaiden tultava mukaan ilman panostuksia tuo- sektorilla se on tarkoittanut siiloutumista ja resusrssien sirpaloitumista. Resurssiohjaus on pakottanut suunnannut katseemme resurssien määrään sen sijaan, että katsoisimme mitä niillä saadaan aikaan. Kun henkilöstörakenne on jäykkä ja sijaitsee välillä taivaisiin asti ulottuvissa siiloissa, emme helposti näe muuta keinoa kuin resurssien niukentamisen. Se heikentää ihmisten motivaatiota ja yhdessä tekemisen tahtoa. On vaikeaa innostua riittämättömyyden tantoon, julkisten palveluiden on muutettava toimintojaan. Kestävässä mallissa rahaa tunteen keskellä edes asukkaan, yritysten ja hyvinvoinnista. Nähdä sitä tapaa tehdä toisin. Nyt on aika irrota siiloista voi käyttää vain kehittämiseen ei palvelutuotannon tukemiseen siirtymä vaiheessa- ja astua yhdessä avoimeen digitaaliseen maailmaan. Radikaalit ratkaisut ovat tarpeen. Jostain on luovuttava, että tilaa voi tulla uudelle. Anttola elinvoimaisen ja identiteetiltään vahvan kirkonkylän kohdalla ei tarvitse luopua kuin meidän totutusta tavasta tehdä. Siitä tavasta, joka vääjäämättä siiloihin sijoittumalla näivettää palvelut ja lopulta koko kaan. Vanhat totutut urat ja luottamuksen kylän. Tila uudelle tarkoittaa digitaalisuutta, osallisuutta, sukupolvien ja sektoreiden rajojen murtamista. Lokeroimisen lakkaamista ja aidosti elämänmakuista palvelujen tuottamista. Se tarkoittaa uusia vuorovaikutuksen kenttiä puute tekevät tästä haastavaa kaikkialla. Hyvinvointihyöty ei synny siiloissa. Yhdessä tehden pystymme takaamaan elinvoiman ja asukkaiden mukaan ottamista aidosti ei vain palveluiden käyttämiseen ja suunnittelun vaan ensisijaisesti niiden tuottamiseen. Meidän ei pidä automatisoida meidän nykyisiä palveluita, vaan rakentaa uusia vuorovaikutuksen kenttiä ja antaa tilaa ihmisten osallisuudelle oman hyvinvointinsa tuottamiseen. kasvun. Ainakin kirkonkylissä. Pelastetaan edes kirkonkylät! Kiitän kaikesta sydämestäni Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Olemme saaneet rakentaa lähiosallisuuskeskuksen toimintamallin kolmesssa pienesssä kylässä. Malli tulee näkyy nyt eteläsavolaissa kirkonkylissä. Se tulee näkymään kaikkialla Suomessa. Mikkelissä lokakuussa 2014, Soile Kuitunen, Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja 14

15 Folkmelskettä vapauttamaan seminaariväen ajatuksia rutiineista Toinen neuvottelupäivä alkoi Maaseutugaalan jäkeisissä tunnelmissa torstaina Hermanni Turkin elävällä esityksellä. Akustisesti esiintynyt Hermanni Turkki sai hymyn nousemaan neuvotteluväen kasvoille. Tästä oli hyvä siirtyä kuuntelmaan Maaseutugaalassa eilen palkittujen Parhaat käytännöt kilpailun voittajien tunnelmia. Studiovieraiksi saapui maakuntajohtaja Jari Parkkonen, ProAgrian Keskusten Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä ja kehittämisohjelman ennakkoarvioinnissa mukana ollut Janne Antikainen. Mirja Borgström ja Karl-Erik Michelsenin johdolla pohdittiin menestyvän Suomen rakentamista ja kehittämisohjelman ja maseuduen kehittämisen roolia tulevaisuuden Suomessa. Päivän aikana esitettiin myös Neuvottelujen tuotokset innnovatiisin ja persoonallisin tavoin. Esiintymistyyleissä nähtiin perfformanssia, laulua ja keskusteluja. Välissä virkistävä lounas ja lopulta otettiin askeleet kohti tulevaisuuden maaseutua kun Professori Karl-Erik Michelsenin valotti näkökulmia seutujen kehittämiseen. Hermanni Turkin folkmelske kuvaa hyvin seitsenhenkinen yhtyeen mekkalaa, joka syntyy akustisista instrumenteista, selkeistä melodioista ja kovaäänisestä laulusta. Soitto on kansanmusiikkihenkistä ja rosoista, ja ääntä pitää olla paljon. Ääntä mahtui hyvin Felmanniaan. Seminaariväen puheensorinan, opiskelijoiden jalkojen kopseen ja astioiden kilinän joukossa se sointui ihan niin kuin kunnon katumusiikin kuuluukin. Kamera kiertää maailman mahtavimmalla maaseudulla Maaseutureportteri on kiertänyt maailman mahtavimmalla maaseudulla Tertin kartanossa ja kysynyt: Matti Pylkkänen, mitä odotatte seuraavalta ohjelmakaudelta? Matkailu on meidän suurin juttu, joten olen ehkä vähän jäävi vastaamaan. Painopistealueet ovat olleet hyvät, mutta ymmärrettävää on, että ne muuttuvat ohjelmakausittain. Sukupolvenvaihdokset ja niiden tekemisen helpottaminen on ehdottomasti tärkeää koko maaseudun kehittämisen kannalta. Ainoastaan näyttöpäätteen kanssa asioiminen ei juuri houkuttele. Kasvotusten asioista haastelu on erittäin tärkeää ja se on hankkeiden alussa hyvin toteutunutkin. Kun taas päättyvän ohjelmakauden tuotteet ovat olleet meidän tarpeisiin erinomaisen soveliaita. Olemme saaneet tehtyä investoinnit ja kehittämishankkeet siinä laajuudessa missä aiottiinkin. Tulevaisuuden menestyvä maaseutu syntyy mielestäni monimuotoisuudesta ja ammattimaisesta toiminnasta. 15

16 #maaseutu2020 #mavi #neuvottelupäivät2020 Yhteistyöllä menestystä maaseudulle-kiertue Seinäjoella #maaseutu2020 Palvelupirssi kaipaa kehujen lisäksi myös tilauksia #maaseutu2020 Yle Uutiset yle.fi Valmistelut illan #Maaseutugaala an ovat täydessä vauhdissa Metsähallissa. #Sibeliustalo #Lahti Tiina Ihalainen, Vaara-Karjalan Leader Ry, toiminnanjohtaja Alina Koponen, Vaara-Karjalan Leader Ry, hallituksen puheenjohtaja Tunnelmia 1. Mitä päivästä jäi päällimmäisenä mieleen? Jaana Utin vetämä lounaskeskustelu sekä neuvottelupaja. Hän sai ymmärtämään, että asiat pitää tehdä uudella tavalla tuloksien aikaansaamisekski. Myös paneelikeskustelut jäivät mieleen, jotka olivat viihdyttäviä ja nykyaikaisesti toteutettuja. 2. Saavutettiinko neuvotteluissa tuloksia? Hankala sanoa ennen tulosten varsinaista purkua. Ei vielä ainakaan kauhean konkreettista, mutta katsotaan päivien jälkeen ajatuksia, joita nousee mieleen. 3. Mitä odotuksia uudelle ohjelmakaudelle? Enemmän vaikuttavuutta ja tuloksia. Aiemmin ollut ehkä hieman liikaa numeroiden pyörittelyä ja byrokratiaa. Toivottavaa on ajatustyö siitä, miten yhteistyötä voidaan oikeasti kehittää ja miten se saadaan päivää asiaa maaseutuohjelman onnistumisesta ja tulevaisuudesta. Sikalan isäntä avaa aamun standupilla. Miten viesti maaseudun mahdollisuuksista saadaan laajasti myös kaupunkilaisten tietoisuuteen? #mavi #neuvottelupäivät2014 Odotamme maailman mahtavimman maaseudun rakentajia. #mavi #neuvottelupäivät2014 #maaseutu 4. Millä mielellä gaalaan? Jännää. Omalta alueelta on yksi kilpailija finaalissa. Tiina Ihalainen, Vaara-Karjalan Leader Ry, toiminnanjohtaja Alina Koponen, Vaara-Karjalan Leader Ry, hallituksen puheenjohtaja Uusilla innovaatioilla taataan maaseudun tulevaisuus! #Maaseutu2020 Mukava kuulla virkamiesten lisäksi todellista ruohonjuuritason yrittäjää!#maaseutu Maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät käynnistyivät tiukoilla neuvotteluilla Lahdessa. #maaseutu Parhaat käytännöt -finaali eli #Maaseutugaala Miten käy Ahlaste tuupi-, Hai Art- ja energiakylä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman iltagaalassa palkitaan vaikuttavimmat hankkeet. #maaseutu2020 #Mavi #Lahti

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku?

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku? Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö 28.10.2016 Miten toteutuu sähköinen luukku? Teollisuusneuvos Sirpa Alitalo Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Asiakkaiden ja viranomaisten toiveita

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys Maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 2. muutosesitys Seurantakomitea 17.11.2015 Tiina Malm Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Yleistä muutosesityksestä Muutosesitys on linjassa nykytilan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8. ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.2016 10.6.2016 Kanta-liittymisen tukiprojekti Miksi? Auttaa liittymisen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Maaseudun kehittäminen Mieslahti 10.02.2015 Sisältö Alueellinen ja paikallinen kehittäminen Uudistuksia Koulutus ja tiedonvälitys Palvelut ja kylien

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot