MAAILMAN MAHTAVIN MAASEUTU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAILMAN MAHTAVIN MAASEUTU"

Transkriptio

1 MAAILMAN MAHTAVIN MAASEUTU DIRECT RESPONSE MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2014 Keskiviikkona 29. ja torstaina 30. lokakuuta 2014 Neuvotteluväki kokoontui Lahden Fellmanniassa! Missä olemme onnistuneet? Mitä voisi tehdä paremmin tulevalla ohjelmakaudella? Miten päästään sujuvasti uuden ohjelmakauden alkuun vai onko se ylipäätään enää mahdollista? Ainakin näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivillä Lahden Felmannia-talossa Neuvottelupäivien ohjelma koostuu vanhan kauden tiiviistä tulosten analysoinnista ja katseesta uuteen ohjelmakauteen. Neuvottelupäivät rakentavat siltaa vanhan ja uuden ohjelmakauden välillä. Tämän vuoden neuvottelupäivien muodossa on panostettu erityisesti vuorovaikutteiseen osallistumiseen. Neuvottelut- työpajoissa mietitään hallinnon asiakaspalvelua kokonaisuutena, yhteistyötä, maaseutua mahdollisuuksien varassa, maaseudun muuttuvia palveluita, maaseudun investointeja ja ympäristöasioita. Toivottavasti jokainen löytää oman paikkansa neuvottelutyöpajoissa. Aamustudiossa on haastateltavana ohjelmatyön ammattilaisia, viranomaisia, toimijoita sekä yrittäjiä. Tavoitteena on löytää uusiakin näkökulmia kehittämisohjelman mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tämä ohjelmakausi on toivottu alkavan erityisesti mahdollisuuksien kertomisella, joten etsitään yhdessä niitä mahdollisuuksia eikä vain rajoitteita ja esteitä tekemiselle. Lahti on kolmen päivän ajan tiivis maaseudun kehittämisen tiedon ja taidon näyttämö. Neuvottelupäiviä edeltää vanhan ohjelmakauden sulkemisen seminaari, missä todellakin paneudutaan tämän ohjelmakauden lopettamisen ja sulkemisen asioihin melko yksityiskohtaisesti. Maaseudun kehittämistä ja maaseudun parhaita käytäntöjä juhlitaan Maaseutugaalassa neuvottelupäivien illalla Sibeliustalolla. Manner-suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäiville 2014 kerääntyi noin 230 osallistujaa ympäri Suomea. Eikä se ole ihme, sillä meillähän on käsillä maailman mahtavin maaseutu ja sen tekijät! Kokosimme neuvottelupäivien parhaat palat tähän, Olkaa hyvät! Näillä eväin on hyvä jatkaa uudelle ohjelmakaudelle. Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja 1

2 #Folkmelske siirtää ensi viikolla maaseudun kehittämisen uuteen ohjelmakauteen. #lahti Aamukahvit odottavisssa Miten turvataan lähiruoan saatavuus uudella ohjelmakaudella? #Neuvottelupäivät2014 #Lahti Ihana avaus Roinilan lihatilan yrittäjä isännältä neuvottelupäivillä Maaseudun kehittämisohjelmalla yli uutta/säilytettyä työpaikkaa, 2200 uutta yritystä, 3000 maatilaspv:ta Jännittyneenä järjestelemme iltapukuja. Viikon päästä Manner-Suomen maaseudun Parhaat käytännöt #Maaseutugaala ssa #maaseutu Käsiohjelma ke-to huippukohtaamiseen valmistui juuri! Kyllä tuli HIENO! #neuvottelupäivät2014 #mavi ILMASE - keinoja torjua #ilmastonmuutos ta maalla. Hiilinielut, uusiutuva energia jne. listalla. #maaseutu2020 https:// Suomen lantaongelmaan etsitään ratkaisuja - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi Komissio hyväksyi Suomen kumppanuussopimuksen. Nyt odotellaan maaseutuohjelman hyväksyntää. Monta hyvää hanketta mistä valita- #maaseutu2020 Parhaat Käytännöt 2014 Maanantain makeat: #maaseutu2020 ohjelman seurantakomitea otti varaslähdön! https://www.maaseutu.fi/fi/maaseu- tuohjelma/viestinta/uutiset/uutiset-2014/sivut/maanantain-ma- Ajankohtaista yritystuista menossa #Seinäjoki #maaseutu2020 Yhteistyöllä menestystä maaseudulle #seinäjoki. Tupa täynnä. Ensi viikolla Oulu ja Helsinki. #maaseutu2020 #ytr Puheensorina täyttää Fellmannian ravintolan neuvottelupäivien ensimmäisenä aamuna. Innokkuutta on selvästi ilmassa! Ylä-Savon Veturi ry:n Maria Hartikainen ja Sari Hyttinen sekä Pirjo Ikäheimonen Jyväsriihestä odottavat neuvottelupäiviltä eniten lounaskeskusteluja. Keskustelujen teemoissa oli hurjasti mielenkiintoisia aiheita ja työskentely keskustelun muodossa pienissä ryhmissä tuntuu tehokkaalta tavalta laajentaa näkemyksiä. Tietenkin tätä kolmikkoa kiinnostaa erityisesti myös millainen uusi konsepti on. Keskusteluun liittyy Pirjo Oukarinen Oulujärvi Leaderista ja esille tulee myös toive neuvottelujen tuloksien jakamisesta. Summa summarum, innokkaat naiset odottavat innovatiivisia ja ketteriä keskusteluja sekä verkostoitumista. Ari Lindqvist Hämeen ELY-kesksesta, Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta ja Susanne Björkman, Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta miettivät mitä uusi ohjelmakausi tuo tullessaan? Vai ollaankohan vielä vähän vaiheessa? Odotukset neuvottelupäiviltä ovat konkretiassa. Neuvottelupäivät on henkinen ponnahduslauta tulevalle, toivotaan tietoa ja voimaantumista. Aimo annos tukea omaan työhön! Uuden kauden avaaminen, strategia ja työkalut tavoitteiden saavuttamiseen ovat päällimmäisenä Anna-Kaisa Teurajärven (Lapin ELY-keskus) ja Hilkka Konttaniemi (Outokaira tuottamhan ry) mielessä. Tietenkin myös Valtionhallinnon tilanteen vaikutukset. Edellispäivän sulkemisseminaarissa tietoa oli paljon, se oli arvokasta ja Mavin materiaalista sai paljon käytännön työkaluja omaan työhön. Nyt seuraavilta päiviltä toivotaankin vähän taivaiden maalaamista ja tietysti myös konkretiaa, miten päivittää tietoa asiakkaiden kanssa? Ja miten ne ovat käytännössä toteuttettavia? Yleisesti Anna-Kaisa ja Hilkka vaikuttavat erittäin tyytyväisiltä neuvottelupäiviin ja odotukset ovat korkealla. He toteavatkin melkein yhteen ääneen: Harvoista töistä saa tällaisia elämyksiä! Marjatta Valkosen (Veej jakaja ry) ja Kaija Siikavirran (Etelä-Savon ELY-keskus) odotukset neuvottelupäiviltä on hyvin monenlaiset. Edellisen kauden tulokset, jotain käteen jäävää ja muutakin mitä kylillä on puhuttu. Uuden kauden suuntaviivat ja niistä kuuleminen on odotuksisa myös korkealla. Kaija lisää vielä että neuvottelut pienemmissä ryhmissä ja päivän aikana käytävät muut keskustelut ovat mieluisia. Edellisen ohjelmakauden nätisti sulkeminen ja uuden ohjelmakauden avaaminen selkein suuntaviivoin, niistä syntyy nämä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät Toimitus Jaana Utti Karl-Erik Michelsen Mirja Borgström Kirsi Parviainen Saara Utti Jani Henriksson Joonas Liimatainen 2

3 Hyvää huomenta neuvotteluväki! Hyvää huomenta neuvotteluväki! Manner-Suomen maaseudun neuvottelupäivät 2014 alkoi Lahden Fellmanniassa aamustudion tuvassa kun Mirja Borgström ja Karl-Erik Michelsen rakensivat siltaa päättyvästä ohjelmakaudesta tulevaan yhdessä studiovieraiden kanssa. Mukavat olosuhteet ja paljon tärkeää asiaa heti aamusta. Kasvun edellytyksiä riittää hankerahastossa, toteaa Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola. Käytännön toimijoiden yhteistyön avulla ja hyödyntämällä uutta teknologiaa ja markkinointia saadaan kasvu liikkeelle. Yksikön päällikkö Kari Kivistö, Hämeen ELY- keskuksesta, miettii vahvan kasvun riippuvan siitä, miten yhteiskunta kehittyy. Kokonaisnäkemys onnistumisesta Kokonaisuudessa maaseudun kehittämistoiminnassa ollaan saavutettu hyviä tuloksia. Myös kansainvälisesti on saatu paljon aikaan. Ohjelmavalmisteluissa on pyritty yksinkertaistamaan asioita esimerkiksi sähköisillä järjestelmillä ja järjestelmiä pyritään kehittämään käyttäjäystävällisemmiksi. Yhtenä kysymyksenä tuli esiin, että kuka kannustaisi nuoria viljelijöitä, jotka meillä ennakkoluulottomasti suhtautuu uusiin asioihin ja innovaatioihin ja viljelijöiden keskinäiseen yhteistyöhön. Myös kokeiluihin olisi hyvä saada tukea. Usko uusien yrittäjien syntyyn maaseudulla uuden ohjelmakauden tavoitteilla on vahva. Olemme ideoiva kansakunta. Ajatus siitä, että voi lähteä yrittämään ja tieto siitä, että on mahdollisuus tukiin kannustaa yrittämään. Jos syntyy useita muutaman hengen yrityksiä, niin ne työllistävät yhdessä jo satoja ihmisiä. Ei tarvitse pyrkiä suureen kansainväliseen liiketoimintaan. Tietoa jalkautetaan ja tietoa välitetään, jotta se saadaan toteutumaan arjessa. Esimerkiksi järjestetään maakierroksia, joilla tietoa jaetaan toimijoille. Yhteistyötoiminta toimii talkoilla, yhteistyöllä ja toisten auttamisella. Talkootyö onkin ollut mahtava resurssi. Vapaaehtoistyö näkyy paikallisessa työssä ja meillä on hyvät välineet tähän. Lisäksi on kehittämishankkeita, jotka ei ole niin tiukasti rajattu vaan tuottajalla esimerkiksi matkailun puolella on vapaus rakentaa omat tuotekokonaisuutensa. Päättyvän ohjelmakauden yrityksille on luvassa seurantaa. On ilmennyt myös selkeää näyttöä siitä, että maaseutuyritykset ovat hyvin sitkeitä. Ja jatkossakin sitkeät sissit haluavat asua ja yrittää maaseudulla. Kamera kiertää Maaseutureportteri on kiertänyt maailman mahtavimmalla maaseudulla, Lehmonkärjessä ja kysynyt: Marjo Yrjölä, millaisena koet päättyvän ohjelmakauden? Kokemukset päättyvästä ohjelmakaudesta ovat ehdottomasti olleet positiivisia. Olemme olleet mukana kehittämis- ja koulutushankkeissa. Kaikki hankkeet ovat vieneet liiketoimintaa kovasti eteenpäin. Mitä odotatte seuraavalta ohjelmakaudelta? Ohjelmakaudelta odotetaan samantapaisia toimenpiteitä ja ennen kaikkea olemassa olevien yritysten laadullista ja toiminnallista tukemista. Tarjontaa on jo paljon, mutta seiniä ei kannata tukea. Se vääristää kilpailua maaseudulla. Panostetaan olemassa oleviin entistä enemmän. Miten syntyy tulevaisuuden menestyvä maaseutu? Erikoistumalla siihen toimialaan, jonka osaa parhaiten. Toisaalta myös monipuolistamalla tukijalkoja eri yrityksillä. Vähän ristiriitainen lausunto kyllä, mutta ajatus on, että panostetaan omaan erikoisosaamiseen. 3

4 Lounaskeskusteluiden 26 teemaa Luonnon monimuotoisuus Kehittämisessä vertaus vanhaan. Mitä vielä voisi parantaa? Mikä on muuttunut ja mikä ei? Mennään niinkuin ennenkin, muutetaan pelkästään epäkohdat. Maaseudun uusi aika Strategia. Uuden ohjelmakauden tiedon jakaminen. Onnistumiset. Paikallisten strategioiden tärkeys. Missä onnistuit? Missä epäonnistuit? Mitä tekisit toisin? Mahdollisuuksien maaseutu Kaivataan innostuneita maaseudun kehittäjiä. Mitkä on maaseudun mahdollisuudet? Käännetään kiellot mahdollisuuksiksi. Miten tuetaan osaamisen tason nostamista ja osaamisen kehittämistä? Ammattiosaaminen kehittämisen puolella. Alueiden asiantuntijat. Omat vahvuudet ja niiden hyödyntäminen. Rohkeutta viisaaseen hulluuteen yksilötasolla. Maistelulounas vei neuvotteluväen makujen maailmaan 26:n eri teeman parissa. Teemoissa käsiteltiin tulevaisuutta, digitaalisuutta, rakenteita, maksatusta, hyvinvointia ja kulttuuria sekä montaa muuta eri teemaa. Maistelulounas antoi mahdollisuuden keskustella tärkeistä asioista vapaammin, verkostoitua ja avartaa näkökulmia. Reportterimme kiersi pöydissä tarkkailemassa ja kyselemässä millaisia asioita keskusteluissa nousi esille. Virtuaalisuus. Virtuaalisuuden pitää olla läpinäkyvää, olemassa olevaa ja helposti tavoiteltavaa. Esimerkiksi some-kirpputoreilla on vallalla kuri, käsittämätön kuri. Vallankäyttö on hurjaa ja siihen vastataan todella intohimoisesti, niin negatiivisesti kuin positiivisestikin. Tällainen intohimo täytyisi saada myös maaseudun somen ympärille. Tietysti eri keinoin, ei kurin ja vallankäytön kautta. Lisää tarjontaa luomuun? Kauppakunnostus. Luomun suosiminen, kun tehdään investointitukipäätöksiä. Mitä itse voi tehdä ja mitä itse tekee? Ruokapiiri, luomupiiri. Saatavuus. Markkinalähtöisyys. Kohtavaatko tuotteet ja tarpeet, ovatko tuotteet oikeita? Jalostuksen kehittäminen yhteistyössä. Maaseutu ja rakenteet Päättyvän ohjelmakauden rahojen käyttö on onnistunut erittäin hyvin. Sähköinen asiointi tulee vahvasti ja hyvä niin. Käsittelyprosessit tehostuu. Arts&Marketing Idea, työ, viimeistely ja markkina. Luodaan kasvot, pidetään esillä. Aina pitää olla mukana tuoreita yrttejä. Tuotetietous. Palveluinnovaatiot. Meillä on jatkossa rohkea kokeilukulttuuri. Maaseudun olemassa oleva ympäristö ja rakenteet toimivat uusien palveluinnovaatioiden ja sisältöjen lähteinä, esim.vihreän hoivan alalla. Lähipalveluita saa myös etänä. Johtamisen vallankumous. Vieraan silmät. Työyhteisöihin ja vaikkapa maatiloille tulee ulkopuolinen, eri alan ihminen tarkastelemaan kuinka asiat voi tehdä toisin ja miten saada enemmän aikaan olemassa olevilla resursseilla. Legot levälleen ja uudelleen kasaan. Kunnissa ja organisaatioissa rikotaan kaikki rakenteet toimialojen välillä ja järjestetään toiminta uudestaan. Kansainvälinen leader-työ. Olemassa olevan tiedon levittäminen. Maatilatalous. Kannattavuus. Siinä on isoja haasteita. Vaatii keskittymistä. Monipuolistamista lisää. Mitkä on tavoitteet? Miltä tulevaisuus näyttää? Strategiat. Viestintä ja verkosto. Tiedon jakaminen verkostojen luomisessa. Smalltalkin hallitsemisen tärkeys. Hyvä keino löytää yhteinen sävel. Jos ei kerrota mitään kenellekään, ei mitään tapahdu. 4

5 Kolme suomalaisen ruuan kokkia maaseudun makujen maailmassa "Syödä, rakastaa, laulaa ja sulattaa ruoka ovat neljä näytöstä siinä koomisessa oopperassa, jota me kutsumme elämäksi ja joka haihtuu kuin samppanjapullon kuplat" -Rossini- Ville Penttilä, Ulla Liukkonen, Oula Hänninen. Ville Penttilä Lahden seurahuoneelta. Ville on toiminut Lahden Seurahuoneella nyt vuoden ja Osuuskauppa Hämeenmaassa yhteensä kuusi vuotta. Alalla hän on ollut jo 21 vuotta. Ville oli suunnittelemassa menua ja räätälöimässä meille raaka-aineita, jonka paikallinen keittiö sitten toteutti. Seurahuoneella tarjotaan nyt paikallisruokaa, suosikkina esim. siikaa. Ville toteaa: Nyt on Suomen ja pohjoismaisen ruuan aika maailmalla, se näkyy esim. kansainvälisissä kilpailuissa. Toimitusvarmuus on aina haasteena, ympäri vuoden ja suuremmissa volyymeissa. Oula Hänninen on hämeenlinnalainen paluumuuttaja, joka on nyt toiminut Katisten kartanossa 8 vuotta. Aiemmin hän toimi useissa Helsingin huippuravintoloissa. Oula on Pro-keittiömestari 2014 ja saanut mm. Hämeen kulttuuritunnustuspalkinnon lähiruuan edistämisestä. Oulan anti päivän menuun oli haudutettu mallaspossu ja kaalipaistos eli hyvää ruokaa laadukkaista, hyvistä raaka-aineista. Oulan keittiö Katisten kartanossa tarjoilee tällä hetkellä esimerkiksi peuraa, sorsaa sekä kalaa Vanajavedestä ja lisäksi sieniä lähimetsistä. Oulan mukaan lähiruuassa kannattaa edetä vuodenaikojen mukaan, sesonkia hyödyntäen. Ympärivuotisesti Suomessa se on toki haastavaa, mutta on mentävä mahdollisuuksien mukaan. Suomalainen kuluttaja haluaa tietää, mistä meidän raaka-aineet ovat peräisin. Meidän tehtävänä on kertoa tuottajan tarina, eli kuka on kasvattanut, mistä poimittu, jne. Ulla Liukkonen toimii nyt Linnoituksen Krouvissa Lappeenrannassa. Hänen meriittilistansa on mittava: Suomen keittiömestareiden puheenjohtaja, kokkimaajoukkueen hallituksen puheenjohtaja. Paistinkääntäjät hakivat juuri pronssisen mitalin Pariisista Ullalle viime viikolla. Ullan kolmas keittokirja Tuunattua ruokaa tulee ulos tammikuussa ja tähtää hukkaruuan minimointiin ja hyödyntämiseen. Edellinen kirja oli karjalaisesta keittiöstä vuonna Vien suomalaista ruokakulttuuria ympäri Pohjoismaita. Suomi- ruoka on suuressa nousussa maailmalla. Itse suosin Lappeenrannassa paikallista ruokaa. Haasteena on hankkia laadukkaita raaka-aineita läheltä, pienemmissä paikoissa pystyy helpommin niitä hankkimaan. Itse teen myös terveysjuomia porkkanoista, inkivääreistä, jne. Ullan herkku huomenna on pinaatti-lasagnea, lehtikaalia ja punajuurta. Suomi-ruuan menestystarinalla ja alan kehittämisen esimerkillä pitäisi oppia soveltamaan myös muille aloille. 5

6 Asiakasymmärryksen rakentaminen Maaseutuohjelman tulokset varmistetaan vain saamalla asiakkaat mukaan! Moniarvoisessa, kompleksisessa ja globaalissa yhteiskunnassa on oleellista, että asioita kyetään tarkastelemaan eri näkökulmista ja ratkaisujen seurannaisvaikutuksista voidaan keskustella laajasti. Tämä edellyttää sen oivaltamista, että asioihin ylipäätään on monta näkökulmaa. Se, että organisaatio voi kehittää toimintaansa asiakaslähtöisesti, vaatii sitä, että organisaatio ymmärtää omia asiakkaitaan ja niiden toimintaa, kulttuuria ja haasteita. Organisaatio tarvitsee myös kykyä kehittää toimintaansa tämän ymmärryksen perusteella. Toiminta lähtee asiakkaan lähtökohdista, ja organisaatio toimii asiakkaan rinnalla. Asiakaslähtöisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mennään asiakkaiden ehdoilla, vaan sitä, että luodaan uutta ymmärrystä kaikille osapuolille. Maaseutuohjelman toimintaympäristön muutosvoimia asiakaspalvelun kehittämisen näkökulmasta ovat muun muassa kansalaisten vaatimustason kasvu ja monimuotoistuvat tarpeet. Asiakkailla on tarpeidensa toteuttamiseen erilaisia vaihtoehtoja. Asiakkaat koostuvat kirjavasta joukosta tuensaajia, joita ovat muun muassa yritykset, yhdistykset, maatilat sekä muut juridiset ja luonnolliset henkilöt. Palveluja tulee tarjota sekä suomeksi että ruotsiksi. Esimerkiksi Hyrrä-sähköisen asiointipalvelun asiakkaista on hahmoteltu neljä erilaista hakijatyyppiä. Hakijatyyppien määrittelyissä on arvioitu asiakkaiden sähköisen asioinnin valmiuksia ja tietoteknisiä taitoja suhteessa hakuprosessiosaamiseen. Sähköisen asioinnin kehittämistyössä ydinkysymys on, miten yksi järjestelmä voi huomioida näiden erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Hallinto vastaa haasteeseen ja pyrkii avaamaan toimintaansa ja siihen liittyvää tietoa. Tavoitteena on varmistaa kansalaisen ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Digitalisoituminen ja teknologiat kehittyvät nopeasti. Niiden avulla organisaatiot myös julkinen hallinto kehittävät monikanavaisia palvelumalleja, joissa asiakkaita ohjataan yhä enemmän itsepalveluihin. Parhaimmillaan itsepalvelut sujuvoittavat palvelun saamista ja vuorovaikutusta. Myös ilmastonmuutos pakottaa kehittämään ratkaisuja, joilla pyritään vähentämään liikkumista. Väestön keski-ikä nousee ja väestö eläköityy. Tämä kiristää julkista taloutta ja pakottaa hakemaan suurempaa tuottavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Budjettien kasvu on kääntynyt niukkuudeksi, jossa perätään radikaaleja uudistuksia ja uutta liiketoimin taa. Alueiden ja maiden välillä on globaali paikkakilpailu, jossa palvelut ovat tärkeä yritysten ja kansalaisten sijoittumisen ja toiminnan suuntaamisen vetovoimatekijä. Avainkysymyksiä on, pystyykö maaseutuohjelmaa toimeenpaneva hallinto sopeutumaan yhä väheneviin resursseihinsa ja samalla varmistamaan, että toiminta on asiakaslähtöistä ja asiakkaat saavat hyvää palvelua. Miten hallinto voisi entistä paremmin tukea maaseutuohjelman asiakkaita saavuttamaan tuloksia ja hyötyjä, jotka edistävät myös ohjelman tavoitteiden toteutumista? Sähköisen asioinnin kehittäminen parantaa maaseutuohjelman asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteena on, että palvelut ovat helppokäyttöisiä ja laadukkaita. Järjestelmä ohjaa hakemuksen tekemistä siten, että haku on mahdollisimman helppoa. Sähköisten järjestelmien helppokäyttöisyyden ja laadun mittaaminen ei ole yksinkertaista. On todettu, että monet tyytyväisyystutkimukset tuottavat liian positiivista palautetta. Tutkimukset eivät kovin hyvin kykene erottelemaan, ketkä palveluiden käyttäjistä ovat enemmän tai vähemmän tyytyväisiä. Tyytyväisyystutkimukset eivät yleensä kerro, miten järjestelmää voitaisiin muuttaa asiakaslähtöisemmäksi. Yhteistyöterveisin ja tapaamisiin neuvottelupäivillä, Raisa Ikonen, Mavi, Eero Pehkonen, MMM, Sari Honkola, Mavi. Neuvottelut Asiakasnäkökulma, asiakasymmärrys. Yhteys asiakkaaseen. Vierellä kulkeminen. Kuittirumba pois. Myönteinen asiakasymmärrys. Aito kiinnostus. Toiminnan muutos. Resurssit. Kokonaispalvelu. Selkeä, asiantunteva, selkokäyttöinen järjestelmä. Selkeä prosessi. Palautejärjestelmä. Uudet toimijat. Tyytyväisyys. Vaikuttavuus paranee. Elinvoimainen maaseutu. Suomalainen maaseutu pelastuu. 6

7 Yhteistyön monet muodot Kosketelkaa uusia rajapintoja! Herkuttelen ajatuksella, että alkava ohjelmakausi erityisesti biotalouden kehityksessä avaa aivan uusia näköaloja ja uusia innovaatioita sinkoilee arvaamattomista suunnista. Metsä on meidän runsain bioresurssimme ja puskee uutta vihreää massaa koko tarmollaan. Puusta saadaan aikaan monenmoista, mutta onko katsottu puun taakse? Mitä sieltä löytää puun ja muovien kemisti, luonnontuotteita keräilevä ja tutkiva laboratorio tai mielen ja kehon hyvinvoinnin asiantuntija? Saati kun aletaan rakentaa kaikista biomassoista yhteisiä kasvun ja kierron prosesseja? On kovin kulunutta viitata Uudenkaupungin Sybimarin integroidun vesiviljelyn ja energiantuotannon konseptiin, mutta tuleeko muita yhtä inspiroivaa kokonaisuutta mieleen. Suljetun kierron energiaratkaisu, jossa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian ja elintarviketuotantoon. Paitsi kaloja, yrttejä ja energiaa, tässä pilottilaitoshankkeessa yhteen saatettiin hallinnollisesti eri EU rahastoja, säädöksiä ja arvatenkin nivaska ehtoja ja hallintokulttuureita. Vastaavaa rohkeaa ajattelua tarvitaan kaikilla tasoilla, jotta teollisuuden uudet symbioosit alkavat tuottaa myös taloudellista tulosta. Provinssi rokkaa! Juuri nyt tuntuu, että alueellisesta yhteistyöstä tai paikkaperusteisesta kehittämisestä ei saa edes puhua vaan liekinheitin tanassa toteuttaa muodikasta luovaa tuhoa, jotta pienten yritysten raunioilla rehottaisi luvattu suuri puu. Näinköhän saataisiin Suomi nousuun? Minusta on tylyä aliarvioida maakunnallista tai seudullista ymmärrystä ja yhteistä tahtotilaa, jolla vaikkapa Oulusta aikanaan rakentui ällistyttävä pohjoinen kasvukeskus. Vähemmällä saadaan enemmän, kun eriväriset pelimerkit kootaan samaan kekoon ja rakennetaan yhteinen peliteoria. Tuskin se suuri yritys tipahtaa tyhjästä työpaikkoja pelastamaan. Tärkeämpää on, että ne pienet yritykset uskaltavat palkata yhden tai pari uutta työntekijää. Yhteensä se tarkoittaa monta työpaikkaa. Ja se on ihan mahdollista. Kun pelimerkit edelleen ovat vähissä, kannatta kurkottaa rajojen yli ja haalia hommaan yhä laajempi porukka asiantuntemusta ja yrityksiä, joilla on tahto yhdessä voittaa koko puulaakisarja. Kierrätys kunniaan, mutta kyllä tehokkuus kasvaa ja rahaa säästyy kun lyödään hynttyyt yhteen naapurin kanssa. Rajoille ja niiden yli! Ydintoiminnan ytimessä taotaan perustoimintaan lisää tehoa. Siellä mietitään parannuksia ja säästöä tuovia ajatuksia, vaikka halpalentoyhtiötä. Mutta entä jos kuitenkin tuodaan soppaan jotain aivan uutta maustetta? Innovaatioita kuulemma syntyy erityisesti rajapinnoilla. Italialainen Pohjois-Karjalassa inspiroituu sienistä enemmän kuin puista, valotaiteilija näkee pimeydessä mahdollisuuden ja it nörtti savustamossa ehkä nettimyyntipisteen. Olisiko naapurisiilossa jotain uusia ajatuksia, joista yhdessä saisimme kehitettyä paremman palvelutuotteen. Huhuu, kuuluuko jostain koputtelua? Täältä Euroopan koilliskulmasta on pitkä matka Maltan markkinoille tai tsekkeihin tsekkaamaan tukkipuisia unelmia. Sitäkin kannattaa yrittää ja löytyyhän lähempääkin mahdollisuuksia uusiin avauksiin. Importtia ja eksporttia se maaseutukin tarvitsee. Voiko yhteistyöhön pakottaa kuin rauhaan? Vaatii tiettyä luonteenlujuutta heittäytyä hankkeissa poikkiteloin ja torpedoida muiden yhteistyötä. Sillä tavalla saa kaikki huomaamaan, että mikään ei kannata. Ja tosiaankaan, mikään ei muutu! Onneksi meillä sentään on aika liuta sellaisia toimijoita, jotka osaavat rakentaa kestävää yhteistyötä. Pässinpökkimänoobel heille kuuluu! Positiivinen asenne ja uteliaisuus yhdistettynä rohkeuteen tuottaa väistämättä jotain uutta. Kun siitä vielä uskaltaa puhua, kutsua mukaan uutta osaamista, voi tuloksena olla jotain, joka suorastaan imee rahoittajat kyytiin. Jokainen innovaatioleiri ja yritysryhmähanke on osoittanut, että pienten yritysten yhdistetty voima on enemmän kuin niiden yhteen laskettu htv. EU tarjoaa tällä kaudella yhteistyön porkkanoita, riittääkö se? Pitääkö selän takana olla myös se kepakko vai riittääkö nopealiikkeisiä yhteistyön Martteja jokaiseen tahtiairoon? Sirpa Karjalainen, Neuvotteleva virkamies, Maa- ja metsätalousministeriö Neuvottelujen tuotokset Edellinen ohjelmakausi tuotti paljon erilaisia yhteistyömalleja, rakenteita ja hyviä käytäntöjä. Nyt näitä voi viedä eteenpäin. Hahmotetaan miten roolitetaan eri toimijat kuten Mavi ja ministeriöt. Koko ohjelma muodostaa ikään kuin käytävät mitä pitkin yrittäjät pystyvät viemään käytäntöjä eteenpäin.tästä seuraa jalkauttaminen tukiorganisaatioihin yhteistyön kehittämiseksi. Siilojen murtaminen. Jos alla on kypsymisvaiheessa olevat muodot, niin seuraavaksi syntyy tukitoiminnot ja jalkautetaan toimintamallit, joiden kautta yrittäjät pystyvät tekemään yhteistyötä. Nyt yhteistyön rakentaminen siirtyy oikeasti tekijöille. Neuvottelujen visiona 2020 maaseudulla tiedonkulku on sujuvaa ja sitä käytetään joustavasti ja avoimesti. Maaseudun erityispiirteet ymmärretään ja niitä pystytään laaja-alaisesti hyödyntämään. Luomaan yhteistyöverkostoja alueellisesti, kansallisesti ja monikansallisesti. 7

8 Maaseudun vahvuuksien varassa Maaseudun vahvuuksien varassa Maaseutuohjelman viimeistely on loppusuoralla. Ohjelman valmistelu on ajoittunut talouden murrosvaiheeseen, joka koskee maaseutua siinä missä kaupunkeja. Maaseudun yritystuki toimii kannustimena, joka auttaa yrityksiä saamaan myös muuta rahoitusta kehittämistoimenpiteidensä toteuttamiseen. Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä odotetaan paljon. Uusien työpaikkojen luomisen lisäksi yritysten on vastattava esimerkiksi ohjelman innovaatioita, ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevien monialaisten tavoitteiden toteutumiseen. Maaseuturahaston kohdalla EU:n sääntely on yksityiskohtaista määrittäen toimenpiteitä ja niiden yksityiskohtia, jolloin kansallista liikkumavaraa on jäänyt vähemmän jäljelle. Kilpailukyvyn kannalta tärkeässä asemassa ovat kauden tapaan investoinnit. Sen verran liikkumatilaa on, että varman päälle pelaamisen ohella haetaan uusia riskipitoisiakin avauksia ja innovaatioita. Uuden yrityksen perustamisvaiheessa vasta toiminta ja kokeilut paljastavat sen mikä toimii ja mikä ei. Yrityksen perustamistuen ehtona on liiketoimintasuunnitelma ja sen pohjalta määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen. Ennakoimattomat muutokset kuuluvat jokapäiväiseen elämään ja yritystoimintaan, joten kokeiluille on jätettävä tilaa. Esimerkiksi epäonnistuneen tuotteen voi kytkeä uuteen kontekstiin tai brändiin eli virheitä voi kääntää eduksi. On hyväksyttävä, että innovointi ei aina etene ennalta määritellyllä tavalla vaikkakin tavoitteista on pidettävä kiinni. Jos yritys on huolissaan vain takaiskuista, niin sillä ei ole mahdollisuutta mennä eteenpäin, innovoida ja olla edelläkävijä. Maaseutu on erilaistumassa sisäisesti, samoin erilaistuvat elinkeinorakenne ja maaseudun kehittämismahdollisuudet. Yhteisenä tekijänä voidaan nähdä luonnonvarat, joiden varaan monipuolista yrittäjyyttä voidaan rakentaa unohtamatta kaupunkien ja keskusten kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja siellä olevia asiakkaita. Menestyäkseen yritysten on saatava tukea toinen toisiltaan verkottumalla kotimaassa ja kansainvälisesti sekä hyödyntämällä asiantuntijapalveluita. Ohjelman toimissa erityisesti yhteistyön merkitys korostuu ja siihen toivotaankin toimijoilta uusia innovatiivisia avauksia. Alueilla tarvitaan yhteistyötä investointien saamiseksi ja houkuttelemiseksi. Laajemmin katsottuna suurimmista investoinneista kilpaillaan muiden EU-maiden kanssa. Investoinneilla pyritään synnyttämään työpaikkoja tai vähintäänkin turvaamaan olemassa olevia työpaikkoja. Kaikkein parhaimmassa tapauksessa investointi perustuu innovaatioon, uusi tuote tulee markkinoille ja investointi tukee työllisyyttä. Etenkin suuremmat yritykset seuraavat markkinoita ja kilpailijoita enemmän kuin pienet. Globaalien hankintojen hyödyntäminen yrityksen tuotteiden valmistamisessa on keskeinen ja vajaasti hyödynnetty keino etenkin pk-yrityksissä. Yrityksen kilpailukyky muodostuu sen hyödyntämän toimitusketjun kilpailukyvystä. Yhteistyö- ja valmistusverkostojen tulisi ulottua myös maan rajojen ulkopuolelle. Kalliiden työvaiheiden teettäminen muualla säilyttää työpaikkoja Suomessa sen sijaan, että toiminnot Suomessa loppuisivat kokonaan. Pk-yrityksiltä puuttuu usein resurssit, verkostot ja asiantuntemus, joita tämäntyyppisissä hankinnoissa tarvitaan. Juuri näiden haasteiden ratkaisemista pyritäänkin tukemaan erilaisin julkihallinnon rahoitustuottein - ei yksistään maaseuturahaston kautta. Informaatioteknologiaa hyödyntävät yritykset saavuttavat markkinat paremmin ja edullisemmin. Yritysten tuotteet kytkeytyvät paremmin asiakkaiden tapaa elää ja tehdä työtä. Tieto kulkee nopeasti eri kanavia pitkin. Tuotteita ja markkinoita luodaan ja tuhotaan yhden yön aikana. Toimialat eivät voi välttää tuhoutumisen riskiä. Tieto on useimmilla toimialoilla yksi jäljelle 8 jääneistä kilpailueduista. Säännellyt toimialat ovat jääneet jälkeen digitaalisesta vallankumouksesta. Tällaisille toimialoille tulevat kilpailijat vaikuttavat vakiintuneisiin toimijoihin hyvin nopeastikin. Menestyvät yritykset ymmärtävät paremmin innovaatioiden uuden elinkaaren. Menestyminen alalla kuin alalla merkitsee sitä, että yrityksellä on mahdollisuuksia yrittää uudelleen. Tällöin kilpailu kääntyy yrityksen suurimmaksi menestykseksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on mukana rakentamassa maaseudun yritysten menestystarinoita Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski, Ruokaosasto, maaseudun kehittämisyksikkö, Maa- ja metsätalousministeriö Neuvottelut Neuvottelussa keskityttiin miettimään mitä maaseutu on tulevaisuudessa ja ketkä ovat sen tekijät. Maaseudun vahvuuksina nähtiin puhdas luonto, vesi ja luonnonvarat. Hoidettu maaseutu, metsät ja maalaismaisemat koettiin yhtenä suurena puistona, joka tarjoaa ihmiselle rauhoittumisen paikan ja energian lähteen. Pelkona on se, että tämä pääoma heikentyy ja rapistuu hoidon puutteessa. Maaseutu tarvitsee siellä asuvien ja siellä yrittävien kunnioituksen ja arvostuksen noston. Biotaloudessa nähtiin paljon kasvun mahdollisuuksia ja jatkossa energiatuotannon suhteen kasvun. Työ on perusasia elävälle, asutulle ja toimivalle maaseudulle. Tavoitteena on paikkaan sitoutumattomat työpaikat, jotka edellyttävät esteettömiä ja sujuvia tietoliikenneyhteyksiä ja muita logistisia ratkaisuja. Matkailukehittämisessä nähtiin paljon mahdollisuuksia luonnon arvostuksen ja tuotteistamisen keinoin. Tuottavuutta pystytään kasvattamaan ja kilpailukykyä lisäämään kehittämällä verkostoja ja yhteistyötä.

9 Maaseudun kehittyvät palvelut Maaseudun palvelut, kangastustako vain? Maaseudulla palvelut eivät ole enää pitkiin aikoihin olleet itsestäänselvyys. Kuntarakenteen muutos vaikuttaa väistämättä palvelurakenteeseen ja palvelujen saatavuuteen. Kurjistunut taloustilanne vie tilannetta vielä huonommaksi. Mistä kaikesta kannattaa säästää ja millä hinnalla? Maaseudun palvelujen kehittäminen on suuri haaste, jonka ratkaisun avaimet eivät tunnu olevan kenelläkään hallussa. Väestö ikääntyy, koulumatkat pitenevät, synnytykset joudutaan hoitamaan tien päällä. Tuleen ei silti kannata jäädä makaamaan. Eikä ole jäätykään. Palveluiden organisoimiseksi on kehitetty monenlaisia malleja ja eri puolilla maata kokeiluista on saatu hyviä kokemuksia. Jotta mallit lähtisivät elämään ja niiden avulla voitaisiin jatkossa tuottaa palveluja, tarvitaan visioita, rohkeutta, ehkä hieman hullunrohkeuttakin sekä viestin välittämistä. Hyvät ideat on saatava sikiämään uusia hyviä ideoita. Palveluiden organisoimisessa kohtaa monia eri alojen säädöksiä ja kieltojen ja lupien vyyhti voi lamaannuttaa. Kuviossa tarvitaan yhteistyötä, yhteistyötä ja yhteistyötä. Näiden lisäksi tarvitaan myös päättäväisyyttä, kärsivällisyyttä, nokkeluutta, rohkeutta sekä hurjasti työtä. Ite-palvelut, palveluja ei saada annettuina, ne on tehtävä. Suomessa kolmannen sektorin toimijat ovat jo pitkään hoitaneet ison osan palvelutarpeesta. Suunta tuskin tulee kääntymään tulevina vuosina tai vuosikymmeninä. Miten kolmas sektori jaksaa? Toimivat tietoliikenneyhteydet tarjoavat mahdollisuuksia myös palveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen. Toki ne yhteydet on ensin rakennettava. Maaseudun kehittämisohjelmassa on mahdollisuuksia maaseudun palvelujen parantamiseksi, myös yhteyksien ja saavutettavuuden parantamiseksi. Maaseudun tulevaisuus on sen ihmisissä ja luonnonvaroissa sekä luovissa ratkaisuissa! Marianne Selkäinaho, maaseutuylitarkastaja, Maaseudun kehittämisyksikkö, Maa- ja metsätalousministeriö Hämmennyksen hallinnasta luovuuden kukkasiin Visio ja rohkeus, luottamus Sekä toimiva infrastruktuuri Asenne ja tahtotila, luovuus Yhteistyö (YYA) Onnistumisen edellytyksinä 9

10 Kustannustehokkaat maaseudun investoinnit Kilpailukyvyn parantaminen kustannustehokkailla investoinneilla Täällä Suomen pohjoisissa ja karuissa oloissa maataloutta harjoitetaan perheviljelminä. Kuitenkin viime vuosina maatilojen koko on kasvanut nopeassa tahdissa. Tilojen määrä vähentyy vuosittain noin kolmen prosentin vauhdilla ja samalla jatkavat tilat suurenevat investoimalla uusiin tuotantorakennuksiin, peltoihin, koneisiin ja laitteisiin. Maatilojen yrityskoon kasvaminen on välttämätöntä, jotta pystyttäisiin säilyttämään nykyinen tuotanto ja parantamaan maatilojen kilpailukykyä. Maatilojen kilpailukyvyn parantaminen ja tuotannon laajentaminen Suomessa vaatii erityisen paljon pääomia, johtuen mm. kylmästä ilmastosta, pitkistä välimatkoista ja pirstoutuneista tiluskuvioista. Ensi rahoituskaudella pyritään myös erityisesti suuntaamaan rahoitusta nuorille viljelijöille, jotta pystytään nykyinen kotimainen tuotanto turvaamaan näin vaikeissa pohjoisissa oloissa ja sitä kautta turvaamaan kotimaisen elintarvikkeiden saanti Suomessa. Kotimaiset elintarvikkeet jättävät hyödyn Suomeen työpaikkoina ja verotuloina. Lisäksi kotimaiset elintarvikkeet ovat puhtaita, laadukkaita ja turvallisia sekä lisäksi ne ovat ymäristöystävällisempiä kuin tuontielintarvikkeet. Kilpailukyvyn parantamisen lisäksi tärkeää rahoituksessa on ottaa huomioon myös eläinten hyvinvointi, ympäristönsuojelu ja työympäristön parantaminen. Aulis Kuusela, Mavi. Visiona 2020 meillä on FIXUJA investointeja jatkaville maatiloille. Visiomme 2020: FIXUJA investointeja jatkaville maatiloille. Kustannustehokkaiden investointien juuret ovat tukevasti ammattitaidon, resurssien, hakumenettelyiden sekä ennen kaikkea asiantuntevien ja osaavien suunnittelijoiden ja neuvojien lannoittamassa maassa. Tästä maasta kasvaa investointien puu, jonka oksia tuivertaa muutosten tuulet. Sähköinen haku näyttäytyy myräkkänä, joka tuo tullessaan myös huolia mm. järjestelmän toteutuksesta ja toimivuudesta. Resurssituuli tuo mukanaan tiimityön lisääntymisen ELY-keskuksissa, sillä valintamenettelyssä tarvitaan yhteistyötä niin resurssien kuin osaamisenkin osalta. Asiakastuulet muistuttavat meitä siitä, että hallintoa ei tarvita ilman asiakkaita, olemme jakamassa yhteisiä varoja. Ammattitaito on käytettävä asiakkaan hyväksi. Puu tuottaa maukkaita hedelmiä. Yhdenmukaisuus nopeuttaa toteutusta. Keskustelu edistää oppimista, vaikuttaa valintaan ja hakemusten tasoon. Valintamenettely antaa hyvät työkalut hankkeiden arviointiin, hyväksyntään ja hylkäämiseen. Maksu ei ole pelkkä tekninen toimenpide. Muheva multa, vahvat juuret, suotuisat tuulet ja maukkaat hedelmät tekevät visiostamme totta: Fixuja investointeja jatkaville maatiloille. 10

11 Ympäristön hyvinvointia rakentamassa Ympäristöasiat maaseutuohjelmassa ketä kiinnostaa? Maaseutuohjelmassa ympäristöasiat on totuttu maaseutuohjelmassa liittämään vain viljelijöille suunnattuun ympäristötukeen. Tulevassa maaseutuohjelmassa tämä näkökulma on auttamatta liian kapea ja ympäristöasioiden tulisi kiinnostaa kaikkia ohjelman toimijoita niin hallinnossa kuin toteuttajissa. Ympäristön huomioon ottaminen kulkee siis läpi ohjelman kaikkien toimenpiteiden ja toimien. Osassa maaseutuohjelman toimenpiteitä ympäristö on pääroolissa, toisissa sivuroolissa, kolmansissa ehkä valintakriteerin lisäpisteen antajana ja toisinaan taas tuensaannin perustason edellytyksenä. Ympäristö ei ole maaseutuohjelman keksintö eikä itsetarkoitus vaan tavoitteet ja tahtotila ympäristön tilan edistämiseen tulee kaikista niistä kansallisista ja kansainvälisistä päämääristä, joihin Suomi on sitoutunut. Ohjelma on siinä väline sen kaikilla tasoilla. Helpoiten tämä kokonaisvaltaisuus konkretisoituu, jos esimerkiksi ajatellaan alueellisia vesienhoitosuunnitelmia. Niissä on tunnistettu vesien tilan parantamiseksi hyvin monenlaisia tarpeita ja keinoja, eivätkä ne kohdistu vain yhteen tahoon tai rahoituslähteeseen. Myös hyöty parantuvasta ympäristöstä, vastuullisesta yritystoiminnasta ulottuu laajalle. Ympäristön tilan parantaminen on toki näkyvimmässä roolissa maaseutuohjelman ympäristökorvauksissa, joilla pyritään peltoviljelyn ympäristöystävällisyyteen sekä rahoittamaan laajemmankin toimijajoukon tekemää luonnonhoitoa kosteikoilla ja perinnebiotoopeilla. Luonnonmukaisessa tuotannossa on etenkin luonnon monimuotoisuuden edistäminen esillä. Luonnonhaittakorvauksissa ei ympäristöasiat tule ensimmäisenä mieleen, mutta ylläpitämällä maataloutta koko maassa, autamme maatalousympäristöön sopeutuneen lajiston ja maiseman olemassa oloa. Luonnonhaittakorvauksessa uutena on, että myös pysyvät nurmet voivat olla korvauskelpoisia, jolloin kiinnostus vanhojen laidunalueiden hylkäämiseen ei ehkä jatkossa ole yhtä suurta kuin ennen. Maatalouteen liittyvien investointien tuissa ympäristö näkyy sekä suoraan että välillisesti. Toisaalta tuettavilta investoinneilta vaaditaan ympräistöllisesti kestäviä ratkaisuja jo lainsäädännön vaatimusten takia ja toisaalta tukea voidaan myöntää erityisesti ympäristöä edistäviin investoineihin, kuten lannankäsittelyn tekniikkaan. Uusi maaseutuohjelman toimenpide on myös viljelijöille suunnattu neuvonta, jonka mahdollisuuksia paikallisten ja alueellisten ympäristötavoitteiden edistämisessä ei voi liikaa korostaa. Että ympäristö koskee vain viljelijöitä? No ei tosiaan, sillä ympräistöteema koskee kaikkia maaseutuohjelman toimenpiteitä. Esimerkiksi noissa yllä mainituissa vesienhoitosuunnitelmissa on tunnistettu monenlaisia ympäristön tarpeita, keinoja ja toimijoita. Maaseutuohjelma tarjoaa mahdollisuuksia ympäristön tilan edistämiseen hankkeilla alueellisesti, valtakunnallisesti tai paikallisesti ja yritystoiminnan kehittämisen kautta. Olisi sitten kyse tiedottamisesta, koulutuksesta, yhteistyöstä tai paikallisesta kehittämisestä voi hankkeella voi saada paljon aikaan maaseudulla kun yhdessä tehdään ja tekemisen kohde on harkiten valittu. Ympäristöasioita ei pidä nähdä aina vaan rajoitteena, sillä toiminta voi samalla hyvinkin johtaa kylän elävöittämiseen, matkailun edistämiseen, lähiruoan brändäämiseen, paikallisen energiatuotannon lisääntymiseen tai oman kylän tai alueen imagon kohottamiseen. Toimivien ympäristötekniikoiden kehittäminen yritystukien avulla vaikkapa lannan parempaan hyödyntämiseen auttaa ympäristötyötä myös ruohonjuuritasolla, kun saadaan paras mahdollinen tekniikka käyttöön. Ympäristöön liittyvän yrittäjyyden, yhteistyön tietotaidon kehittäminen on kaikkien maaseudun toimijoille kasvun mahdollisuus sitä paljon puhuttua biotaloutta, josta voisi riittää myös vientituotteeksikin. Anna Schulman, MMM ja Riikka Klemola, Mavi Neuvottelutunnelmat ohjaajan näkökulmasta Neuvotteluihin saapui lounaan jälkeen joukko kahvin tarpeessa olevia asiantuntijoita. Anna Schulman aloitti lyhyellä alustuksella ja sen jälkeen ohjaaja opasti tehtävien pariin. Ensimmäinen tehtävä oli miettiä tulevaisuuden kuvaa ja visioida tulevaa. Ryhmät saapuivat monipuolisten ehdotusten kanssa kahvia tankanneena ja lyhyen keskustelun jälkeen kolme jäi muotoilemaan noita neljäksi pääkohdaksi: Puhtaat vedet ja ravinteet kietää, luonto on monimuotoista ja maisemia hoidetaan, maaseutu omavarainen energiatuotannossa ja ympäristösivistys lisääntyy. Ensimmäisen ideoinnin jälkeen ryhmämme oli täysin herännyt tekemisen meininkiin ja puun hedelmät syntyivät jo helposti rutiinilla. Ympäristön tuulia ja mahdollisia uhkia mietti yksi ryhmä parin turvallisuusjohtajan osaavalla ja kaikenkattavalla otteella. Samaan aikaan yksi ryhmä mietti puun juuria ja vahvuuksia ja toinen persoonallista esitystapaa (Ensi-ilta ja toistaiseksi ainoa esitys luvassa Fellmannian auditoriossa!). Lopussa tunnelma oli jo katossa, voluumi korkealla, monet nauroivat ja olivat intoa täynnä. Siitä oli reipas mieli siirtyä valmistautumaan ilta-gaalaan. Ohjaajan näkökulmasta onnistuimme ryhmänä lyhyessä ajassa erinomaisesti poimimaan läpileikkaavia, positiviisia, tulevaisuussuuntautuneita avainasioita esitettäväksi. Nämä toimivat inspiraationa ja ohjeina jatkoon, ja sen pohjalta on hyvä lähteä miettimään kehittämisohjelman yksityiskohtia käytännön hankkeissa. 11

12 Juhlatunnelmaa ja parhaat k Maaseutuverkoston maaseutugaalassa nautittiin maaseudun kehittämistyön tuloksista ja juhlittiin Parhaat käytännöt kilpailun voittajia. Lahden Sibeliustalolla tilaisuuden avasi Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Maaseutugaalan juontajina toimi koko kansan suosikki Nicke Lignell ja aina yhtä hurmaava Vappu Pimiä. Tanssimusiikkia maaseutugaalassa tarjoili Mikko Mäkisen gaalaorkesteri solisteinaan Nina Tapio ja Mikael Konttinen. Tuula Kuvaja, Kemijärven kaupunginjohtaja, Marja Mathlein, Tornion kaupunki ja Markku Iso-Heiko, Arjen turvaa kunnissa hanke Tunnelmia Lähdimme maaseutugaalaan oikein hyvällä mielellä. Oma hanke Arjen turvaa kunnissa on finaalissa. Hankkeessa saatetaan yhteen useita tahoja, kuten kuntaelimiä, järjestöjä ja yrityksiä, kylätoimikuntia, pelastuslaitos ja poliisi ym. Hankkeen tavoitteena on kehittää kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyötä tehostava toimintamalli, jonka tehtävänä on turvata arkea ja tehostaa palvelutuotantoa harva-asutusseuduilla. Arjen turvaa kunnissa -hanke on saanut tukia mm. maaseuturahastosta. Resursseja saatiin myös osaamisen kehittämiseen. Hankkeen ensimmäinen vaihe, toimintamallin tekeminen, on valmis vuoden loppuun mennessä. Hankkeeseen tulee jatkoa Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Tuula Kuvaja, Kemijärven kaupunginjohtaja Marja Mathlein, Tornion kaupunki Markku Iso-Heiko, Arjen turvaa kunnissa hanke 12

13 äytännöt maaseutugaalassa Parhaat käytännöt kilpailu Parhaat käytännöt kilpailu nostaa esiin Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien hyviä käytäntöjä. Maaseudun kehittämisohjelmat ovat EU:n osarahoittamia. Parhaat käytännöt 2014-kilpailussa oli viisi sarjaa: nuoret, yhteistyö, ympäristö ja ilmasto, kulttuuri sekä elinkeino ja yrittäjyys. Kilpailun kaikki finalistit esiteltiin maaseutugaalan ständitorilla. Tuhannesti Onnea, Voittajat! Maaseutugaalassa tunnelma oli katossa, kun Parhaat käytännöt 2014 voittajat selvisivät. Tyytyväisyys omaan työhön ja sen kehittämiseen oli käsin kosketeltavaa, eikä suotta! Nuorten sarjan voitti Spirit hanke. Onnea! Yhteistyö sarjassa voittajaksi valikoitui Kylätalo monipalvelukeskus. Onnea! Energiakylä -hanke kehitti uusia ratkaisuja energian omavaraisuuden kehittämiseksi. Hankkeen mallinnuksessa käytettiin uudenlaista ajattelua sekä hankkeen mallintaminen oli ensiluokkaista. Energiakylä voitti ympäristö ja ilmasto -sarjan. Onnea! Kulttuuri-sarjan voittaja Hai Art -hanke on yhdistänyt onnistuneesti osallistavan taiteen Hailuodon elämään. Hankkeella on ollut konkreettisia työllistäviä vaikutuksia sekä edistänyt lasten ja nuorten toimintaa. Onnea! Elinkeinot ja yrittäjyys -sarjan voittajaksi valittiin Yrttien käyttö eläimien hyvinvointiin. Onnea! Parhaat käytännöt 2014 kilpailussa yleisönsuosikiksi Amazing Lande. Onnea! Hanke on innostava, luova sekä edesauttanut erityisesti nuorten yhteistyötä. Kunniamaininnan sai maaseudun kehittäjä: Hilkka Vihinen. Onnea! Tunnelmia 1. Mitä tästä päivästä jäi päällimmäisenä mieleen? Yrittäjä Heikki Manninen oli hyvä. Harvoin pääsee kuulemaan näkökulmia noin ruohonjuuritasolta. Hän toi hauskalla tavalla esiin kriittisetkin näkökulmansa. Kokonaisuudessaan ohjelma on aikamoinen yhteenpuristus. 2. Päästiinkö neuvotteluissa konkreettisiin tuloksiin? Työryhmässä saatiin aikaan hyvää keskustelua perustamistuesta, joka on uusi tukimuoto. 3. Millä mielellä gaalaan? Todella hyvällä mielellä. Gaaloja on liian harvoin, pitäisi olla joka vuosi. Petri Rinne, Pirkanmaan Leader/Joutsenten reitti Juhani Lindroos, Pirkanmaan ELY-keskus Airi Paananen, Leader/Kantri Ry Eliisa Vesisenaho, Leader/Pirkan Helmi Ry Anne Värilä, Pirkanmaan ELY-keskus Yksin tätä ei tee kukaan #maaseutu2020 #neuvottelupäivät2014 #mavi #neuvottelupäivät #maaseutu2020 #felmannia #päijäthäme ja maaseutuohjelman mahdollisuudet Hyvää huomenta #maaseutu2020 Elinkeinot ja yrittäjyys-sarjan finalistit, mukana kihniöläinen Wall maskit #maaseutugaala #maaseutu

14 Lähiosallisuuskeskus turvaa maaseudun elinvoiman Lähiosallisuuskeskus turvaa maaseudun elinvoiman Manner-Suomen maaseuturahaston kumppanuudessa kolme eteläsavolaista pikkukylää lähti rakentamaan elinvoiman konseptia lähiosallisuuskeskuksen varaan. Kylissä oli puolentuhatta asukasta, kahdessa kylässä oli koulu ainoana julkisen sektorin palveluna, yhdessä kylistä ei sitäkään. Kun palvelut ovat sirpaloituneet siiloihin, ne yksi kerrallaan häviävät ja palveluiden myötä häviävät myös elinvoiman eväät. On totuttu jo siihen, näin käy pikkukylissä. Nyt turvaa sama näyttäisi maaseudun koituvan elinvoiman. myös Manner-Suomen kirkonkylien maaseuturahaston kohtaloksi. Voiko kumppanuudessa vastavirtaan kolme uida? eteläsavolaista Voiko aito pikkukylää yhdessä lähti teke- rakentamaan Lähiosallisuuskeskus elin-voiman konseptia lähiosallisuuskeskuksen varaan. Kylissä oli puolentuhatta asukasta, kahdessa kylässä oli koulu ainoana julkisen sektorin palveluna, yhdessä kylistä ei misen kulttuuri ja lähiosallisuuskeskus mahdollista elinvoimasta maaseutua? Kyllä voi, sanovat eteläsavolaiset. sitäkään. Kun palvelut ovat sirpaloituneet siiloihin, ne yksi kerrallaan häviävät ja palveluiden myötä häviävät myös elinvoiman eväät. On totuttu jo siihen, näin käy pikkukylissä. Nyt sama näyttäisi koituvan myös kirkonkylien kohtaloksi. Voiko vastavirtaan uida? Voiko aito yhdessä tekemisen kulttuuri ja lähiosallisuuskeskus mahdollista elinvoimasta maaseutua? Kyllä Lähiosallisuuskeskus voi, sanovat eteläsavolaiset. syntyy rajusti rajoja rikkomalla ja kolmen kivijalan varassa KIVISJALKA 1. KIVIJALKA 2. KIVIJALKA 3. AVOIN TYÖPAJA KYLÄRAVIVINTOLA DIGISALI Merkityksellistä tekemistä, luonteva ja välittävä yhteisö ja tulevaisuushakuinen valmennus. Läheltä olevaa ruokaa. Yhdessä kasvattaen ja valmistaen. Koululaisille, kyläläisille ja heidän vierailleen. Avoimessa digitaalisessa maailmassa uusi koulunkäynnin tapa. Maailman palvelut digisalissa kyläläisten käytössä.. Me onnistuimme. Eläköön maaseutu! Pelastetaan edes kirkonkylät! Mitä jos ryhdymme hyvinvoivan maaseudun rakentajiksi? Me onnistuimme. Eläköön maaseutu! Pelastetaan edes kirkonkylät! Asukkaiden, ympäristön ja yritysten hyvinvointia rajat rikkoen tuottaen se onnistuu kyllä. Osallisuuskeskuksessa ei voi olla organisaatio- eikä sukupolvirajoja. Ovet on avattava reippaasti kaikille toimijoille, ruoka ja liikunta ovat vahvoja yhteen vetäviä voimia. Olemassa olevia palveluja yhdistämällä saadaan hyötyä. Digitaalisesti saadaan uuttakin osallisuutta. Mutta lähiosallisuuskeskuksen myötä kunta ei voi tuoda mitään uutta ainoastaan tarjota foorumin ja olemassa olevat toimijat yhdessä kehittämiselle. Asukkaiden, Onnistuu ympäristön kyllä. Mutta ja yritysten vähintään koulu pitää olla. Pienessä kylässä, koulunkaan kanssa tehtävä on todella haastava. rajat Jotta rikkoen voidaan rakentaa tuottaen kestävästi, on yritysten ja asukkaiden tultava mukaan ilman panostuksia tuotantoon, hyvinvointia se onnistuu julkisten kyllä. palveluiden Osallisuuskeskuksessa ei voi olla palvelutuotannon organisaatio- eikä tukemiseen sukupolvi- siirtymävaiheessakaan. Vanhat totutut urat ja luottamuksen puute tekevät tästä on muutettava toimintojaan. Kestävässä mallissa rahaa voi käyttää vain kehittämiseen ei rajoja. Ovet on avattava reippaasti kaikille haastavaa kaikkialla. Hyvinvointihyöty ei synny siiloissa. Yhdessä tehden pystymme takaamaan elinvoiman kasvun. voimia. Ainakin Olemassa kirkonkylissä. olevia pal- Pelastetaan edes kirkonkylät! toimijoille, ruoka ja liikunta ovat vahvoja yhteen vetäviä veluja yhdistämällä saadaan hyötyä. Digitaalisesti saadaan Haluatko uuttakin tietää osallisuutta. miten tämä Mutta tehdään? Lisätietoja Teresa Gestranius, lähiosallisuuskeskuksen myötä kunta ei voi tuoda mitään uutta ainoastaan tarjota foorumin ja olemassa olevat toimijat yhdessä Soile Kuitinen, Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja tuleva kuntoutussäätiön toimitusjohtaja kehittämiselle. Digitaalisuus muuttaa yhteiskuntaamme enemmän kuin sähkö aikanaan. Yhteiskunnallisen murroksen keskellä on vaikeaa nähdä sen suuruutta ja tarttua olennaisiin asioihin. Aivan kuin teollisen vallankumouksen äärellä se oli uusi Onnistuu kyllä. Mutta vähintään koulu pitää tapa tuottaa raaka-aineita, nyt digitaalinen vallankumous tekee saman palveluille. Samalla se luo maaseudulle ennennäkemättömät mahdollisuudet. Siinä missä teollinen vallankumous tyhjensi maaseudun voi nyt digitaalinen val- olla. Pienessä kylässä, koulunkaan kanssa tehtävä on todella haasta-va. Jotta voidaan lankumous puhaltaa sinne aivan uuden sielun. Teollinen yhteiskunta ajoi meidänvahvoihin hierarkioihin. Julkisella rakentaa kestävästi, on yritysten ja asukkaiden tultava mukaan ilman panostuksia tuo- sektorilla se on tarkoittanut siiloutumista ja resusrssien sirpaloitumista. Resurssiohjaus on pakottanut suunnannut katseemme resurssien määrään sen sijaan, että katsoisimme mitä niillä saadaan aikaan. Kun henkilöstörakenne on jäykkä ja sijaitsee välillä taivaisiin asti ulottuvissa siiloissa, emme helposti näe muuta keinoa kuin resurssien niukentamisen. Se heikentää ihmisten motivaatiota ja yhdessä tekemisen tahtoa. On vaikeaa innostua riittämättömyyden tantoon, julkisten palveluiden on muutettava toimintojaan. Kestävässä mallissa rahaa tunteen keskellä edes asukkaan, yritysten ja hyvinvoinnista. Nähdä sitä tapaa tehdä toisin. Nyt on aika irrota siiloista voi käyttää vain kehittämiseen ei palvelutuotannon tukemiseen siirtymä vaiheessa- ja astua yhdessä avoimeen digitaaliseen maailmaan. Radikaalit ratkaisut ovat tarpeen. Jostain on luovuttava, että tilaa voi tulla uudelle. Anttola elinvoimaisen ja identiteetiltään vahvan kirkonkylän kohdalla ei tarvitse luopua kuin meidän totutusta tavasta tehdä. Siitä tavasta, joka vääjäämättä siiloihin sijoittumalla näivettää palvelut ja lopulta koko kaan. Vanhat totutut urat ja luottamuksen kylän. Tila uudelle tarkoittaa digitaalisuutta, osallisuutta, sukupolvien ja sektoreiden rajojen murtamista. Lokeroimisen lakkaamista ja aidosti elämänmakuista palvelujen tuottamista. Se tarkoittaa uusia vuorovaikutuksen kenttiä puute tekevät tästä haastavaa kaikkialla. Hyvinvointihyöty ei synny siiloissa. Yhdessä tehden pystymme takaamaan elinvoiman ja asukkaiden mukaan ottamista aidosti ei vain palveluiden käyttämiseen ja suunnittelun vaan ensisijaisesti niiden tuottamiseen. Meidän ei pidä automatisoida meidän nykyisiä palveluita, vaan rakentaa uusia vuorovaikutuksen kenttiä ja antaa tilaa ihmisten osallisuudelle oman hyvinvointinsa tuottamiseen. kasvun. Ainakin kirkonkylissä. Pelastetaan edes kirkonkylät! Kiitän kaikesta sydämestäni Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Olemme saaneet rakentaa lähiosallisuuskeskuksen toimintamallin kolmesssa pienesssä kylässä. Malli tulee näkyy nyt eteläsavolaissa kirkonkylissä. Se tulee näkymään kaikkialla Suomessa. Mikkelissä lokakuussa 2014, Soile Kuitunen, Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja 14

15 Folkmelskettä vapauttamaan seminaariväen ajatuksia rutiineista Toinen neuvottelupäivä alkoi Maaseutugaalan jäkeisissä tunnelmissa torstaina Hermanni Turkin elävällä esityksellä. Akustisesti esiintynyt Hermanni Turkki sai hymyn nousemaan neuvotteluväen kasvoille. Tästä oli hyvä siirtyä kuuntelmaan Maaseutugaalassa eilen palkittujen Parhaat käytännöt kilpailun voittajien tunnelmia. Studiovieraiksi saapui maakuntajohtaja Jari Parkkonen, ProAgrian Keskusten Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä ja kehittämisohjelman ennakkoarvioinnissa mukana ollut Janne Antikainen. Mirja Borgström ja Karl-Erik Michelsenin johdolla pohdittiin menestyvän Suomen rakentamista ja kehittämisohjelman ja maseuduen kehittämisen roolia tulevaisuuden Suomessa. Päivän aikana esitettiin myös Neuvottelujen tuotokset innnovatiisin ja persoonallisin tavoin. Esiintymistyyleissä nähtiin perfformanssia, laulua ja keskusteluja. Välissä virkistävä lounas ja lopulta otettiin askeleet kohti tulevaisuuden maaseutua kun Professori Karl-Erik Michelsenin valotti näkökulmia seutujen kehittämiseen. Hermanni Turkin folkmelske kuvaa hyvin seitsenhenkinen yhtyeen mekkalaa, joka syntyy akustisista instrumenteista, selkeistä melodioista ja kovaäänisestä laulusta. Soitto on kansanmusiikkihenkistä ja rosoista, ja ääntä pitää olla paljon. Ääntä mahtui hyvin Felmanniaan. Seminaariväen puheensorinan, opiskelijoiden jalkojen kopseen ja astioiden kilinän joukossa se sointui ihan niin kuin kunnon katumusiikin kuuluukin. Kamera kiertää maailman mahtavimmalla maaseudulla Maaseutureportteri on kiertänyt maailman mahtavimmalla maaseudulla Tertin kartanossa ja kysynyt: Matti Pylkkänen, mitä odotatte seuraavalta ohjelmakaudelta? Matkailu on meidän suurin juttu, joten olen ehkä vähän jäävi vastaamaan. Painopistealueet ovat olleet hyvät, mutta ymmärrettävää on, että ne muuttuvat ohjelmakausittain. Sukupolvenvaihdokset ja niiden tekemisen helpottaminen on ehdottomasti tärkeää koko maaseudun kehittämisen kannalta. Ainoastaan näyttöpäätteen kanssa asioiminen ei juuri houkuttele. Kasvotusten asioista haastelu on erittäin tärkeää ja se on hankkeiden alussa hyvin toteutunutkin. Kun taas päättyvän ohjelmakauden tuotteet ovat olleet meidän tarpeisiin erinomaisen soveliaita. Olemme saaneet tehtyä investoinnit ja kehittämishankkeet siinä laajuudessa missä aiottiinkin. Tulevaisuuden menestyvä maaseutu syntyy mielestäni monimuotoisuudesta ja ammattimaisesta toiminnasta. 15

16 #maaseutu2020 #mavi #neuvottelupäivät2020 Yhteistyöllä menestystä maaseudulle-kiertue Seinäjoella #maaseutu2020 Palvelupirssi kaipaa kehujen lisäksi myös tilauksia #maaseutu2020 Yle Uutiset yle.fi Valmistelut illan #Maaseutugaala an ovat täydessä vauhdissa Metsähallissa. #Sibeliustalo #Lahti Tiina Ihalainen, Vaara-Karjalan Leader Ry, toiminnanjohtaja Alina Koponen, Vaara-Karjalan Leader Ry, hallituksen puheenjohtaja Tunnelmia 1. Mitä päivästä jäi päällimmäisenä mieleen? Jaana Utin vetämä lounaskeskustelu sekä neuvottelupaja. Hän sai ymmärtämään, että asiat pitää tehdä uudella tavalla tuloksien aikaansaamisekski. Myös paneelikeskustelut jäivät mieleen, jotka olivat viihdyttäviä ja nykyaikaisesti toteutettuja. 2. Saavutettiinko neuvotteluissa tuloksia? Hankala sanoa ennen tulosten varsinaista purkua. Ei vielä ainakaan kauhean konkreettista, mutta katsotaan päivien jälkeen ajatuksia, joita nousee mieleen. 3. Mitä odotuksia uudelle ohjelmakaudelle? Enemmän vaikuttavuutta ja tuloksia. Aiemmin ollut ehkä hieman liikaa numeroiden pyörittelyä ja byrokratiaa. Toivottavaa on ajatustyö siitä, miten yhteistyötä voidaan oikeasti kehittää ja miten se saadaan päivää asiaa maaseutuohjelman onnistumisesta ja tulevaisuudesta. Sikalan isäntä avaa aamun standupilla. Miten viesti maaseudun mahdollisuuksista saadaan laajasti myös kaupunkilaisten tietoisuuteen? #mavi #neuvottelupäivät2014 Odotamme maailman mahtavimman maaseudun rakentajia. #mavi #neuvottelupäivät2014 #maaseutu 4. Millä mielellä gaalaan? Jännää. Omalta alueelta on yksi kilpailija finaalissa. Tiina Ihalainen, Vaara-Karjalan Leader Ry, toiminnanjohtaja Alina Koponen, Vaara-Karjalan Leader Ry, hallituksen puheenjohtaja Uusilla innovaatioilla taataan maaseudun tulevaisuus! #Maaseutu2020 Mukava kuulla virkamiesten lisäksi todellista ruohonjuuritason yrittäjää!#maaseutu Maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät käynnistyivät tiukoilla neuvotteluilla Lahdessa. #maaseutu Parhaat käytännöt -finaali eli #Maaseutugaala Miten käy Ahlaste tuupi-, Hai Art- ja energiakylä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman iltagaalassa palkitaan vaikuttavimmat hankkeet. #maaseutu2020 #Mavi #Lahti

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot