TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: Kokoomuksen työmaakokous. Tampere saa yrittäjiltä nyt parempia arvosanoja sivut 4-5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: Kokoomuksen työmaakokous. Tampere saa yrittäjiltä nyt parempia arvosanoja sivut 4-5"

Transkriptio

1 TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti kesäkuu 2/2008 Kokoomuksen työmaakokous Tampereella sivu 3 Tampere saa yrittäjiltä nyt parempia arvosanoja sivut 4-5 Ku n n a ll ll iisva a ll ii o h jj e ll m a s s a ko ro s te ta a n v ä ll ii t t ä m iis t ä jj a y h te iis ö ll ll iis y y t t ä Kokoomus tuo toivoa lapsille, sivu 8 nuorille, perheille ja ikäihmisille

2 2 Tervetuloa kokoomuksen puoluekokoukseen! Tampere on pohjoismaiden suurin sisämaankaupunki ja sen asukasmäärä on lisääntynyt kymmenen vuoden aikana hengellä ollen nyt lähes asukasta. Myös ympäristökunnat ovat kasvaneet Tampereen kehittymisen myötä. Konepajateollisuuden ja kenkätehtaiden kaupunki on muuttunut koulutuksen ja tietotekniikan tyyssijaksi. Eikä vähiten täällä harjoitetun kauaskantoisen tulevaisuutta ennakoivan politiikan ansiosta. Me kokoomuslaiset haluamme esitellä kaupunkiamme pystypäin ja ylpeänä. Meidän kymmenet kulttuurin ja urheilun suurtapahtumamme ovat osa menestyksen salaisuutta, jonka johdosta Tampereelle on helppo tulla viihtymään. Ei pelkästään työtä tekemään. Tulevana viikonvaihteena täällä on puoluekokouksen lisäksi myös Jukolan viestin ja Karjalaisten suurtapahtumat, joten katukuvassa on vipinää ja vilskettä, ja hotellikapasiteetti on täydessä käytössä aina ympäristökuntia myöten. Hyvä niin! Suurimman puolueen aseman säilyttäminen Tampereella vaatii joka päivä oman toiminnan arviointia, jotta kaupunkilaiset voivat olla tyytyväisiä harjoitettuun politiikkaan. Sosiaalidemokraattien pitkään hallitsema kaupunki muuttui vuoden 2007 alusta kokoomusjohteiseksi kaupungiksi, jonka yhteistyöpohja on valtakunnallisen hallituspohjan luonteinen. Punaisesta Tampereesta ja sen värisuorista ei puhuta enää samalla lailla kuin takavuosina. Nyt puhutaan korkeintaan punatiilisestä Tampereesta ja sen koskimaisemasta. Vaikka Tampereen kaupunki onkin arvioitu ulkopuolisten toimesta yhdeksi maamme kiinnostavimmista kaupungeista, aseman säilyttäminen vaatii jatkuvaa toimintojen päivittämistä. Ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tarpeita on aina pystyttävä tunnistamaan, varsinkin nyt kun työtä tekevien ja muiden kansalaisten hoitosuhde kasvaa eläköitymisen johdosta. Vapaaehtoisen omaishoidon ja ystäväpiirin merkitystä ei ole vielä riittäväsi pystytty käyttämään hyväksi, varsinkaan julkisen sektorin organisaatioiden keventämisen välineenä. Myös henkinen pääoma on tärkeä fyysisen terveyden lisänä. Kaupunkilaisten palvelut on saatava joustaviksi, ilman monimutkaisia sivupolkuja. Lasten ja kouluikäisten toimintojen kehittäminen on sekin saatava vielä toimivammaksi mm. iltapäivätoimintaa laajentamalla. Vaatimamme kulttuurisetelijärjestelmä näet vahvistaa myös lasten ja nuorten kulttuuriharrastusta, mikä puolestaan heijastuu myös taiteilijoiden ja taidepiirien elinolosuhteiden paranemiseen. Silti paras investointi tamperelaisten tulevaisuuteen ja hyvinvointiin on panostaa yritysten toimintaedellytyksiin. Tampere tarvitsee osaavia tekijöitä, ja menestyksen edellytyksenä on toimiva kaupunkiseudun kuntien yhteistyö. Yhdyskuntakehityksen, erityisesti ilmastomuutoksen torjumisen, on oltava kaikkia ihmisiä lähellä oleva asia mikäli haluamme luovuttaa isänmaamme onnellisempana tuleville sukupolville. Kaikkea tätä me odotamme linjattavan myös kokoomuksen puoluekokouksen päätöksissä. Toivossa on hyvä elää! Seppo Kovala Puheenjohtaja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry. Reilu kaupunki, reilu pormestari Tampereen pormestarin ohjelmaan oli koottu tärkeitä asioita. Vaikka kausi ei ole vielä lopussa, voimme ylpeästi sanoa, että ohjelma on jo lähes toteutunut. Kokoomusryhmä on tukenut pormestari Timo P. Niemistä tavoitteiden saavuttamiseksi, ja koko XL-ryhmä on ollut siinä mukana. Vakaa talous on turvattu, toimintamallin kehittäminen on jatkunut. Johtosäännöt ovat ryhmien välisissä hyvähenkisissä neuvotteluissa pitkälle pohdittu ja itse ryhmät käsittelevät niitä tykönänsä. Uusia osallistumistapoja on laajalla rintamalla, mm. asukkaiden osallistumisfoorumit Alvarit ovat levittäytymässä kaupunginosiin. Kaiken kiireensä keskellä pormestari Timo P. Nieminen on merkittävällä panoksellaan saanut umpisolmuja aukaistua virkamiesten ja asukkaiden välisissä kiistoissa. Seutuyhteistyö on saanut tuulta siipiensä alle, ja yritysmaailma on antanut jo paljon paremmat arvosanat Tampereelle. Ikea on tulossa Tampereelle, sitä kautta myös Lahdesjärvi-Lakalaivan kehittäminen pääsi uusille urille. Toukokuun valtuustossa saatiin Kauppi-Niihaman osayleiskaava vihdoin päätökseen, ja pientalotontteja on kaavoitettua lisää muualle kaupunkia. Liikenteen ongelmakohtien ratkaisut ovat saaneet potkua rantatunnelihankkeen nytkähdettyä kunnolla eteenpäin. Paljon kiitosta on tullut myös pormestarin siisteyskampanjasta, siinä merkittävää on myös asennekasvatus. Kaupunki pysyy siistinä, kun tamperelaiset sisäistävät, että siisteys on meistä itsestä kiinni. Lupaus Tampere-lisästä tukee lapsia ja lapsiperheitä. Ammatillinen koulutus ja sivistyspalvelut vetävät nuoria ja vanhoja Tampereelle. Kaupungin imago on kohdallaan. Pormestarin asettama vanhusten ongelmia pohtiva vaarityöryhmä tuo kohtapuoleen raporttinsa näytille. Paljon on siis saatu aikaiseksi. Pormestarin vaatimus hoitoketjujen kuntoon saamisesta on oikeastaan ainoa asia, jossa kunnian kukko ei ole laulanut. Demaripuolella yritetään syyllistää asiasta Päivi Sillanaukeeta, vaikka jäljet johtavat suoraan demareiden ideologiselle sylttytehtaalle. Tampereella on hyvin paljon erilaisten toimijoiden, varsinkin 3. sektorin jatkopaikkoja, jonne vanhukset ja sairaalassa väärillä paikalla makuutettavat potilaat voitaisiin siirtää. Nämä palvelut eivät tunnu kaikille demareille kelpaavan. Kustannukset olisivat pienemmät kuin hoitomaksu sairaalassa. Sairaalamaksujen päälle ropisevat isot sakkomaksut, kun potilasta pidetään väärässä paikassa. Maksamme siis miljoonaluokkaa olevia maksuja tyhjästä. Pormestarin ohjelma on linjassa XL-ryhmän ohjelman kanssa. Sieltäkin on lähes kaikki konkreettiset lupaukset täytetty. Kokoomus on ollut jo vuosikymmeniä suurin puolue Tampereella. Nyt XL-yhteistyössä, toinen toistaan kunnioittaen, on kokoomus saanut ohjata kaupunkia parempaan, vapautuneempaan suuntaan. Tervetuloa kunnallisvaalit, kaupungin kehittämisen hedelmät tullaan silloin keräämään. Kokoomus on valmis. Riitta Koskinen Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja. NYKY-TAMPERE Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti Kustantaja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry. Kuninkaankatu 13 B TAMPERE Puh Päätoimittaja Seppo Kovala Ilmoitukset Seppo Kovala P Toimitus ja ulkoasu Plenty s Oy Painos kpl Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2008 Jakelu Tamperelaisiin koteihin ja julkisiin tiloihin PS. Demareilla näyttää olevan valtakunnallisesti uusi slogan Reilu Suomi. Kiva kun peesaavat, pormestari loi Reilun Tampereen jo syksyllä 2006.

3 Kokoomuksen työmaakokous Tampereella! 3 Kansallisen Kokoomuksen ylin päättävä elin, sääntömääräinen vuosikokous, pidetään tänä vuonna Tampereella kesäkuuta. Kokouspaikkana on Tampere-talo. Puoluekokoukselle antaa oman erityisen leimansa se, että puolue täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Juhlavuoden kokous on nimetty työmaakokoukseksi. Valovoimainen Laura Voutilainen tähdittää Kokoomuksen perjantai-illan bileitä Keskustorilla. Kuva: Gugge Wasenius. Varsinainen työmaakokous pidetään Tampere-talon Isossa salissa, mutta koko muukin talo on puolueen käytössä. Puoluekokouksessa käsitellään sääntöjen 13 :ssä mainitut asiat. Näitä ovat mm. puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinnat sekä puoluevaltuuston puheenjohtajan ja jäsenten valinnat. Näitä asioita käsitellään lauantaina 14. kesäkuuta, jolloin puoluekokouksen tapahtumia voivat seurata Keskustorille pystytettävältä jättiscreeniltä myös muut kuin viralliset kokousedustajat. Valitun puheenjohtajan linjapuhe kuullaan Tampere-talossa lauantaina klo Kokouksessa kuullaan myös selonteot puolueen, eduskuntaryhmän ja mep-ryhmän toiminnasta edellisen puoluekokouksen jälkeiseltä ajalta. Kokous käsittelee lisäksi puoluekokoukselle jätetyt aloitteet sekä puoluehallituksen sille valmistelemat kannanotot. Näitä ovat mm. Eurooppa-, Itämeri-, kaupunkiseutu- ja perustuslakikannanotto. Puoluekokoukselle on jätetty kaikkiaan 140 aloitetta. Niiden käsittely aloitetaan perjantaina ja käsittelyä jatketaan kaikkina kokouspäivinä. Aloitteissa esitetään mm. puolueen sääntöjen muuttamista siten, että puheenjohtajan valinnassa käytettäisiin apuna neuvoa-antavaa jäsenäänestystä. Lisäksi aloitteissa esitetään mm. ympäristöpoliittisen toimenpideohjelman laatimista, vaikuttamista opiskelijahuollon resurssien lisäämiseksi sekä voimavarojen kohdentamista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Lauantaina kokouksen ohjelmassa on tentti, jossa puoluevaltuuston puheenjohtajaehdokkaat ja varapuheenjohtajaehdokkaat joutuvat haastattelijoiden ja kokousväen ruuvipenkkiin. Puolueen varapuheenjohtajaksi ovat ehdolla ainakin kansanedustaja Timo Heinonen Lopilta, ylikonstaapeli Kalle Jokinen Orimattilasta, kansanedustaja Sampsa Kataja Porista, europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola Helsingistä, kansanedustaja Arto Satonen Vammalasta ja kansanedustaja Henna Virkkunen Jyväskylästä. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ehdolle ovat asettuneet kansanedustaja Ulla Karvo Rovaniemeltä, kansanedustaja Jukka Mäkelä Espoosta, projektikoordinaattori Sari Rautio Hämeenlinnasta, koulutoimenjohtaja Janne Sankelo Vaasasta, erikoissairaanhoitaja Aulikki Sihvonen Kontiolahdelta ja kauppias Merja Vahter Lahdesta. Perjantai-iltana bileet Keskustorilla 90-vuotias Kokoomus tarjoaa työmaakokouksen väelle ja kaikille muillekin Talkoobileet perjantai-iltana kello Keskustorilla. Tilaisuudessa esiintyvät Laura Voutilainen ja Lapinlahden Linnut. Lauantai-iltana puoluekokouksessa vietetään iltajuhlaa Tampere-talon Sorsapuistosalissa. Tampereen pormestari Timo P. Nieminen tervehtii juhlijoita, ja musiikista vastaavat mm. tanssiyhtye Volare ja Johanna Debreczeni. Uutta toivoa kuntiin Kuntavaalit lokakuussa antavat suuntaa kuntiemme kehittämiselle. Kokoomuksella on koko maan kattavia teemoja kuntavaaleissa, mutta niillä luodaan vain pohjaa menestykselle ja annetaan aihioita jalkauttaa keskustelu kuntatasolle. Kuntavaalit voitetaan tai hävitään paikallisesti. Valtakunnallinen pärjääminen antaa vain suuntaa. Lapsissa on tulevaisuus. Koulutus, sivistys ja osaaminen lähtevät hyvästä peruskoulusta. Inhimillinen pääoma ja sen kartuttaminen on tulevan hyvinvointimme tärkein tekijä. Tuon pääoman luominen alkaa suomalaisesta peruskoulusta. Peruskoulumme oppimistulokset ovat olleet viime vuosina maailman parhaita. Nuo vertailut kertovat kuitenkin menneistä onnistumisista. Meidän on ansaittava parhaat oppimistulokset aina uudelleen ja osin uusin keinoin. Toisin kuin aiempi hallitus, Kokoomus halusi, että tämä hallitus käyttää ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat peruskoulujen valtionosuuksien säästöt takaisin koulujen kehittämiseen. Niin myös tehtiin. Tällä vaalikaudella tuo lisäys peruskoulun opetuksen kehittämiseen nousee 80 miljoonaan euroon vuodessa. Haluamme että nyt kunnissa huolehditaan, että tuo lisäraha todella menee lastemme koulujen kehittämiseen. Tavoitteena on, että lisäeurot ohjautuvat ryhmäkokojen pienentämiseen, erityisopetukseen ja oppilaan ohjauksen vahvistamiseen. Meillä on jo maailman parhaat opettajat. Ryhmäkokoja pienentämällä opettajille jää enemmän aikaa oppilasta kohti. Tämä on tärkeää erityisesti muita nopeammin ja hitaammin oppiville. He kaipaavat erityishuomiota, jotta motivaatio uuden oppimiseen säilyy. Ilmastonmuutosta vastaan myös kuntatasolla. Monesti kun puhutaan ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta, ajatellaan että se on joitakin valtavia tekoja. Valtioiden välillä tehdään sopimuksia päästöjen leikkaamisesta. Kansallisella tasolla keksimme keinoja uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi ja uudistimme autoveroakin saadaksemme vähäpäästöisemmän autokannan. Vähintäänkin yhtä olennaista on kuitenkin mihin energiaa käytämme. Minne talot rakennetaan ja miten ne voidaan lämmittää? Miten paljon ja millä liikumme päästäksemme töihin ja harrastuksiin? Näitä kysymyksiä ratkaistaan yhdyskuntarakenteen kehittämisellä ja kaavoituksella. Työssäkäyntialueilla pitää olla hyvin suunniteltu yhdyskuntarakenne, jotta voidaan suunnitella joukkoliikenne, palvelut ja lämmitysjärjestelmät siten, että voidaan parhaiten taistella ilmastonmuutosta vastaan. Ajatellaan helposti, että tämä koskisi vain suuria kaupunkeja. Päinvastoin, enemmän on saavutettavissa siellä jossa ei perinteisesti ole kaavoitettu automaattisesti tiiviisti suurelle ihmismäärälle. Tämä vaatii kuntarakenteen uudelleentarkastelua, tai vähintäänkin tehokasta yhteistoimintaa työssäkäyntialueen kuntien kesken. Tämä vain on usein todella hankalaa. Monesti kaavoitus ja liikennejärjestelyt menevät typeräksi kinailuksi esimerkiksi parhaista veronmaksajista. Palveluiden laatu ja hinta ovat ideologisia oppiriitoja tärkeämpiä. Palveluiden kustannukset nousevat monissa kunnissa tuloja nopeammin. Väestö myös vanhenee ja esimerkiksi terveyspalveluiden ja vanhusten palveluiden tarve kasvaa koko ajan. Samalla veronmaksajien määrä vähenee. On uskallettava uudistaa palvelutuotantoa. Palvelutuotantoa on jatkossa tehtävä yhä suuremmissa kunnissa sekä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. On myös uskallettava monipuolistaa palvelutuotantoa ostamalla niitä ulkopuolelta kaiken oman tuottamisen sijaan. Kunnan rooli on päättää, järjestää ja rahoittaa palvelut sekä taata niiden laatu. Palveluntuotannossa taas pitää huomioida maksajan, eli kuntalaisen etu. Tämä tarkoittaa sitä, että jotkin palvelut kunta tuottaa itse, jotkut se hankkii yksityisiltä tai kolmannelta sektorilta. Palveluita ei saa tuottaa ideologisin perustein, vaan tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Hinta, sekä saatavien palveluiden määrä ja laatu ovat silloin ainoita ratkaisevia tekijöitä. Kuntalainen kuitenkin maksaa lopulta veroina kaiken. Veroeuroille on saatava vastinetta. Valtakunnallisten teemojen lisäksi syksyn kunnallisvaaleissa pitää olla paljon paikallisia kehittämisteemoja, ja uskoa omiin arvoihin oman kunnan kehittämisessä. Meillä on mahdollisuus saavuttaa jotakin, jota koskaan ennen ei ole saavutettu. Tehdään Kokoomuksesta ensimmäistä kertaa Suomen suurin kuntapuolue. Sitä ennen tapaamme Tampereella järjestettävässä Kokoomuksen 90-vuotisjuhlapuoluekokouksessa, Työmaakokouksessa. Tervetuloa puoluekokousviikonlopun tapahtumiin! Jyrki Katainen Puheenjohtaja Kansallinen Kokoomus rp

4 4 Päättäjät ja elinkeinoelämä kohtasivat kaupungin järjestämässä seminaarissa Menestys perustuu luovuuteen Tampereen kaupunki on selvästi lisännyt vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa. Yksi osoitus siitä on toukokuussa järjestetty elinkeinoseminaari, jossa päättäjät ja yritysjohto istuivat samaan saliin pohtimaan tulevaisuuden haasteita. aailmantaloudessa on M siirrytty innovaatiovetoiseen vaiheeseen. Pienen maan osalta menestyksen luomisessa tarvitaan yhteiskunnan kaikkien voimavarojen käyttöä luovasti ja tehokkaasti. Alueiden menestys perustuu kykyyn houkutella luovia ihmisiä, investointeja ja yrityksiä. Innovaatiotalouden lisäksi muutostrendinä on arvotalous, joka lähtee pitkälle yksilöiden yhä vahvistuvasta roolista kuluttajina ja kuntalaisina. Heidän arvovalintansa heijastuvat kaikkeen asuntorakentamisesta elinkeinoelämään. Kestävä kehitys ja muut ympäristöön liittyvät näkökulmat ovat jo nousseet arvomaailmassa keskiöön. Tältä pohjalta kaupungin elinkeinokeskus on yhdessä naapurikuntien kanssa rakentanut seutukunnan elinkeinopoliittista ohjelmaa. Elinkeinojohtaja Kari Kankaala toivoo kaupunkiseudun kuntien löytävän yhteisen sävelen elinkeinoasioissa. Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvistä ongelmakohdista elinkeinoseminaarissa puhuivat mm. Tasowheelin toimitusjohtaja Kari Sorjonen (vas.) ja Peer Haataja Elinkeinolämän Keskusliitosta. Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Mauri Kivistö (oik.) kertoi yrittämisen haasteista Tampereen seudulla. Emme voi vaikuttaa globaaleihin asioihin, mutta voimme vaikuttaa paikallisesti, lokaalisesti. Voimme vaikuttaa siihen, että yrityksillä on täällä hyvä olla ja hyvä toimia. Jos yrityksen kannalta on järkevää siirtää tuotanto Kiinaan, emme voi estää niiden lähtöä, elinkeinojohtaja Kari Kankaala toteaa. Menossa on erilaisia muutosprosesseja, joihin meidän on kyettävä vastaamaan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että niihin on vastattava seutuna yksittäisten kuntien sijaan. Muuten on vaarana, että julkiset palvelut ja infrastruktuuri eivät pysty vastaamaan kasvun haasteisiin. Kuntarajat keinotekoisia Elinkeinopolitiikan tehtävänä on ylläpitää ja vahvistaa Tampereen kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoiminnan edellytykset. Elinkeinopolitiikalla pyritään vaikuttamaan erityisesti infrastruktuurin laatuun, valittujen toimialojen toimintaedellytysten kehittymiseen sekä inhi- millis- ten voimavarojen ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Toimintaperiaatteina tulisi olla seudullinen yhteistyö, yritysmyönteisyys ja asiakaslähtöisyys sekä yksilön huomioiminen. Tampereen kaupunkiseudun tulee säilyä luonnollisella ja tasa-arvoisella tavalla kansainvälisenä ja alueen vetovoiman on oltava kansainvälisellä tasolla. Seudullisella maapolitiikalla pitää huolehtia siitä, että logistiikka ei muodostu yritysten kasvun esteeksi. Oleellista on uudistumiskyky ja etenkin -halu, Kankaala toteaa. Ratkaisuksi on pohdittu kuntien yhteisen elinkeinoyhtiön perustamista ensi vuoden alusta. Seudullinen elinkeino- ja kehittämisyhtiö toteuttaisi strategiaa ja toimisi kehitysrakenteena, jonka kautta seudulliset elinkeinoasiat valmistellaan ja toteutetaan yhteistyössä kunnanhallitusten ja seutuhallituksen kanssa. Elinkeinoasioissa seudullinen yhteistyö on välillä vaikeaa. Kari Kankaalan mielestä kuntarajat ovat tässä suhteessa tietyllä tapaa merkityksettömiä. Ihmiset ja yritykset eivät katso kuntarajoja. Tärkeintä ovat toimintaolosuhteet, Kankaala muistuttaa. Aikuiskoulutusta kehitetään Valtioneuvosto on hyväksynyt koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi Sen pohjana on neljä suurta muutosta globalisaatio, väestökehitys, työelämän muutos ja työelämään kohtaanto-ongelmat sekä lasten ja nuorten kasvuympäristön muutos. Näiden muutosvoimien pohjalta on mietitty tulevaisuutta ja valtion painopistealueita koulutuspolitiikassa. Painopistealueiksi on valittu tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, koulutuksen laatu, opettajat voimavarana, korkeakoulujen kehittäminen ja osaavan työvoiman varmistaminen. Suomalaisten ikääntyessä kaikki kädet on saatava käyttöön, valtiosihteeri Heljä Misukka sanoo. Opetusministeriön hallinnonalalla on tällä hallituskaudella menossa useita keskeisiä uudistuksia. Niitä ovat mm. yliopistouudistus ja uusi yliopistolaki, aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, korkeakoululaitoksen suuntaviivojen uudistaminen ja ammattiopistostrategia sekä perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelma. Viime syksyn aikana valmistelutyössä kartoitettiin aikuiskoulutuspolitiikan vahvuuksia ja heikkouksia sekä sen tuloksia, nykyistä rahoitus- ja ohjausjärjestelmää, aikuiskoulutukseen osallistumisen kehitystä ja jakautumista sekä muiden maiden aikuiskoulutusjärjestelmien toimivuutta ja kehityslinjoja. Vielä tämän kevään aikana on määrä lyödä lukkoon kokonaisuudistuksen periaatelinjaukset. Pohjavalmistelua on tekemässä kuusi ei työryhmää, jotka kukin keskittyvät yhteen erikoisalueeseen. Uusi yliopistolaki ensi syksynä Hallitusohjelman mukaisesti myös korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan. Korkeakoulujen toiminnan tehostamisella haetaan lisäresursseja opetukseen ja tutkimukseen. Toimenpiteitä voi korkeakoulukohtaisesti olla erilaisia, kunhan ne tiivistävät korkeakouluverkkoa, kehittävät koulutuksen ja tutkimuksen rakenteita, parantavat opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä vahvistavat korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, Heljä Misukka toteaa. Valtioneuvoston visioissa vuonna 2020 Suomessa on korkeakouluja ja niiden yksiköitä nykyistä vähemmän ja yksiköt ovat nykyistä suurempia. Tavoitteena on, että maassa olisi enintään 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua. Uudistuksen tavoitteena on, että yliopistot olisivat entistä parempia paikkoja opiskella, tutkia ja opettaa. Lisäksi niillä tulee olla modernit toimintaedellytykset, sillä yliopisto ei ole tielaitos tai verovirasto. Tavoitteena on myös vahvistaa yliopistojen autonomiaa eli mahdollisuutta päättää itse strategiasta, suuntautumisesta, profiilista, henkilöpolitiikasta, hallinnosta ja niin edelleen. Hyvät elementit silti säilyvät eli tutkimuksen ja opetuksen vapaus, suomalaisille maksuton koulutus ja valtion turvaama perusrahoitus. Sen lisäksi rahoituspohjaa on kuitenkin laajennettava, Heljä Misukka sanoo. Muutoksen seurauksena kaikkien yliopistojen oikeudellinen asema uudistuu joko säätiömuotoon tai julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Valtion finanssisijoitusten kautta yliopistot saavat voimavaroja opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen Uuden yliopistolain on määrä tulla voimaan Lain mukainen toiminta olisi täydessä laajuudessaan vuoden 2010 alusta.

5 5 Tampereen kaupunki haluaa olla aktiivinen toimija elinkeinopolitiikassa Koulutus ja työvoiman saatavuus avainasioita Tampere haluaa olla aktiivinen kumppani yrityksille niissä toiminnoissa, joissa kaupungilla on selvä rooli. Tehtävämme on muun muassa varmistaa, että yritykset saavat riittävästi työvoimaa, jolla on tarpeen mukainen koulutus, apulaispormestari Irja Tulonen toteaa. Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö nimesi ensimmäisessä vaiheessa 70 ehdokasta ensi syksyn kunnallisvaaleihin. Loput 29 ehdokasta nimetään 25. elokuuta. Tässä vaiheessa ehdokkaiksi hyväksyttiin: Airaksinen Harri, asiakasjohtaja, YTM, Alasentie Jaana (sit.), johtava diakoniatyöntekijä, psyk.sairaanhoitaja, Arvonen Tero, DI, kouluttaja, Asula-Myllynen Ritva, aluekehityskoordinaattori, Axén Erkki, insinööri. Berg Esko, insinööri, Dobrowolski Taneli, yrittäjä, opiskelija, Dündar-Järvinen Aila, kehitysvammahoitaja, Eloranta Mauri, opettaja, kauppatiet.maisteri, Frimodig Jan, vuoropäällikkö, Heinivaho Matti, tv-tuottaja, eläkeläinen, Hervonen Ant- Tampereen apulaispormestari Irja Tulonen on iloinen siitä, että yrittäjien ja kaupungin välille on löytynyt parempi yhteys ja kaupungin panostukset elinkeinoelämän tukemiseen on huomattu. ampereen T teollinen historia ja perinne ovat pitkiä. Rakennemuutoksessa isojen teollisuusyritysten tarjoamat työpaikat katosivat kaupungista, ja tilalle piti löytää uusia. Korvaavien työpaikkojen saaminen niin nopeasti on minusta todellinen tamperelainen menestystarina, josta voimme olla ylpeitä, Irja Tulonen huomauttaa. Tampere on aika ajoin saanut yrittäjäkentästä kritiikkiä toiminnastaan. Kaupunki on koettu etäiseksi kumppaniksi ja sen elinkeinopolitiikastaan saamat arvosanat ovat olleet kaupunkien vertailussa häntäpäästä. Viime vuosien aikana asiaan on kuitenkin saatu korjaus. Tämä on kaupungin johdolle yksi painopistealue. Oli todella hienoa kuulla Tampereen Kauppakamarin 90-vuotisjuhlissa erityinen kiitos yrittäjiltä, jotka totesivat yhteistyön parantuneen huomattavasti. Toimintaedellytykset kuntoon ti, professori, lääkäri, Hietaniemi Ilkka, herastuomari, Hirvonen Simo, toimitusjohtaja, ekonomi, Huttunen Petri, muotoilija, Höyssä Matti, tiepalvelupäällikkö, yli-insinööri, Ivanoff Antti,DI, Jaskari Harri, kansanedustaja, Jokilehto Tero, asiamies, merikapteeni, Jumppanen Piippa, YTM, joht.ylihoitaja, J ä rvelä Wäinä, yrittäjä, muusikko, Kallio Tiia, hallintotiet.maisteri, kehityspäällikkö, Kesti Harri, konsultti, Kivistö Mauri (sit.), yrittäjä, Koivula Timo, YTS, eläkeläinen, Kovala Seppo, kiinteistövälittäjä, toimitusjohtaja, Kristeri Lasse, yli-insinööri, Kuivasto Juhani, toimitusjohtaja, rakennusmestari, Kujansuu Marja, peruskoulun opettaja, Kuusisto Tero, rehtori, KM, Lahtinen Ja rno, kauppatiet.maisteri, myyntipäällikkö, Leppälahti Mikko, yrittäjä, toimitusjohtaja, Linna Petri, insinööri, Lintula Oula, tekn.yo, lehdenjakaja, Malo-Ranta Ulla- Maija, FL, tutkija, Merikoski Hannu, hallintotieteiden maisteri, yrittäjä, Minetti Kalevi, markkinointijohtaja, Mäkelä Matti J., insinööri, toimitusjohtaja, Mäkinen Seppo, DI, toimitusjohtaja, Nieminen Timo P., pormestari, Nykänen Ilja, myyntipäällikkö, Ottela Erkki, hallintotiet. maisteri, Peltomaa Annika, HM. kotiäiti (tradenomi), Perälä Helena, myyntipäällikkö, MKT, Piironen Mikko, opiskelija (tradenomi syksy-08), Pitkänen Jyrki, atk-tukihenkilö, Poussa Mauri (sit), toimitusjohtaja, Punkari Antti, ekonomi, eläkeläinen, Kaupunki ei voi verovaroin tukea yksittäisiä yrityksiä, vaan sen tehtävänä on luoda yrityksille toimintaedellytyksiä. Siihen kuuluu oleellisena osana koulutustarjonta. Kaupungin on huolehdittava toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista niillä aloilla, jotka ovat alueen elinkeinoelämälle tärkeitä. Viime aikoina olemme onnistuneet siinä aika hyvin. Saimme aloituspaikkoja toiseksi eniten heti pääkaupunkiseudun jälkeen. Se vaati kuitenkin kovaa työtä. Esimerkiksi syksyllä alkavan rakennusmestarien koulutuksen uudelleen aloittamisesta käytiin tiukat neuvottelut, Irja Tulonen kertoo. Vallitsevaan tilanteeseen ei auta kuitenkaan tuudittautua. Ensi vuodelle meille on luvattu samanlainen määrä aloituspaikkoja, mutta nähtäväksi jää, riittävätkö nekään. Tampereella oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa tilanne, jossa ammatilliseen koulutukseen hakijoita oli enemmän kuin aloituspaikkoja ja kaikki paikat saatiin täytettyä. Nuoret ja heidän vanhempansa ovat vihdoin ymmärtäneet, että kaikkien ei tarvitse mennä lukioon. Meidän on pidettävä näistä nuorista huolta ja varmistettava, että koulutuksen laatu vastaa tarpeita. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden määrä on saatava laskemaan, Tulonen toteaa. Yksi keino on lähentää opettajien ja yrityselämän suhteita. Osoitimme palvelusopimukseen euroa lisää rahaa siihen, että opettajat voivat päästä tutustumaan työelämän tämän päivän tarpeisiin. Myös opiskelijoille annetaan lisää tietoa yrittäjyydestä, jotta sieltä syntyisi kipinää yritystoiminnan aloittamiseen. Vetovoimasta pidettävä kiinni Tampereen imago on yksi parhaista suurten kaupunkien joukossa. Tänne halutaan muuttaa, ja osaltaan vetovoimaa lisäävät hyvät koulutusmahdollisuudet. Meillä on kaksi suosittua yliopistoa ja ammattikorkeakoulut PI- Rauhala Pirjo, erik.sairaanhoitaja, asiakkuuspäällikkö, Rinne Leena, kotihoidon johtaja, Roine-Heikkala Katarina, tekn.yo, yo-merkonomi, Saressalo Lassi, RAMK ja TAMK, joiden yhdistymistä parhaillaan valmistellaan. Niistä syntyy mahdollisesti yksi toimija, joka valtakunnan tasolla olisi maan toiseksi suurin ammattikorkeakoulu. Tampere on huolehtinut aika hyvin vetovoimastaan ja nyt se alkaa realisoitua. Tampere-talo oli aikanaan ennakkoluuloton ratkaisu ja tätä nykyä meillä on jatkuvasti suurtapahtumia niin liikunnan, kulttuurin kuin kongressienkin osalta. Sitä kautta kaupunkiin tulee vuosittain huomattava määrä euroja, Irja Tulonen muistuttaa. Suurtapahtumien saaminen kaupunkiin on yksi osa kaupungin strategiaa, nyt kun valtuustokin on asiaan herännyt. Tapahtumia ei pidä väheksyä, sillä ne tuovat meille työtä ja näkyvyyttä. Ei olisi pahitteeksi, vaikka kaupungilla olisi yksi henkilö, jonka toimenkuvana olisi suurtapahtumien houkuttelu Tampereelle. Kansainvälistyminen iso haaste Kokoomus nimesi 70 kunnallisvaaliehdokasta Pormestari Timo P. Nieminen kertoi aluejärjestön yleiskokoukselle kaupungin ensivuoden talousarvioraameista. Miia-Hannele Vuori ja Saara Saarteinen kuuntelivat kinnostuneina. Kuva: Mikko Närhi. fil.tri, toiminnanjohtaja, Sasi Ilkka, hall.yo, projektikoordinaattori, Schafeitel Yrjö, sosionomi, ent rahoituspäällikkö, Strömberg Hannele, toimistopäällikkö, Elinkeinoasioissa kaupungin ja yrittäjien välinen yhteistyö on paranemassa. Se on seurausta muun muassa parantuneesta vuorovaikutuksesta. Apulaispormestarin toimenkuvaan kuuluvat monet yrityskäynnit, joissa syntyy avointa keskustelua osapuolten tarpeista. Iso haaste on kansainvälisten yritysten houkutteleminen Tampereelle. Meillä olisi infra ja osaamista tarjottavana, mutta tältä osin skarppaamista vielä riittää. Aito kansainvälistyminen tapahtuukin työperäisen maahanmuuton seurauksena. Se on haaste, joka on ymmärretty myös kaupungin johdossa. Kun yliopistoihimme tai yrityksiimme tulee töihin kansainvälisiä huippuosaajia, meidän on huolehdittava, että heidän perheensäkin viihtyvät täällä. Meidän on kyettävä tarjoamaan palveluita, jotka integroivat maahanmuuttajat kulttuuriimme ja toisaalta pyrittävä oppimaan asioita muista kulttuureista. Meidän on tarjottava muun muassa suomen kielen opetusta ja muita maahanmuuttajien arkea helpottavia palveluita, Irja Tulonen sanoo. Vetovoimaisuudesta huolehtimisessa tarvitaan kaikkien kaupunkiseudun kuntien yhteistyötä. Tampereella on varmaankin veturin rooli palvelujen tuottamisessa. Eteenpäin pitää mennä kuitenkin joukolla, ja kaikilla yhteistyössä mukana olevilla kunnilla pitäisi mennä hyvin. Veturissa on oltava riittävästi voimaa, että se jaksaa vetää koko junaa eteenpäin. Yksi askel yhteistyössä on kuntien yhteinen elinkeinoyhtiö, jonka on määrä aloittaa toimintansa ensi vuonna. Alkuun lähtö voi olla vaikeaa, koska kaikki kunnat ovat erilaisia ja niillä on erilaisia tarpeita. Taustalla on myös vanhanaikainen pelko, että Tampere tulee ja nielaisee muut. Se on kuitenkin väärä pelko. Yhteistyöllä monia asioita pystytään kehittämään eri tavalla kuin tähän asti, apulaispormestari Irja Tulonen uskoo. hall.yo, Suojanen-Nirvi Elina, KTM, yht.päällikkö/kansainväl.yht.työ, Sutinen Maija, järjestelmäasiantuntija, Sällylä Anne, yhteiskuntatiet.maisteri, liikunnanohjaaja, Tanner Minna, erikoislääkäri, dosentti, Timonen Eeva, tutkimusassistentti, Tingander Anne, liikunnanohjaaja AMK, Tulonen Irja, apulaispormestari, Tuomisto Elisa, tradenomi, asiakkuuspäällikkö, Valaja Minna, laadunkehitysinsinööri, Vikman Sofia, yht.yo, eduskuntaavustaja, Wirén Ari (sit.), (tietokilpailu)yrittäjä, Wirén Kimmo, linja-autonkuljettaja, Virtanen Veikko, DI, energia-asiantuntija (eläkeläinen), Vuorinen E rkka, LiK, LKV, Wänskä Mikael, toimialapäällikkö, yhteisöpedagogi

6 6 Yhdyskuntasuunnittelussa asukkaiden näkökulmat saatava paremmin esiin Kaupan asiakkaat ovat tulleet entistä vaativammiksi Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa kymmenillä tuhansilla seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Oleellista kaupunkiseudun kehitykselle on, miten yhdyskuntasuunnittelussa kyetään huomioimaan tulevaisuuden tarpeet niin, että kuntien, elinkeinoelämän ja asukkaiden toiveet tulevat kuulluksi. aupan ala K on huomannut asiakkaiden tietoisuuden ja vaatimusten kasvun. Ilmastonmuutos ja jatkuvasti kohoavat polttoaineiden hinnat vaikuttavat jo asiakaskäyttäytymiseen. Tämä on huomioitava mm. myymäläverkoston kehittämisessä. Asiakkaiden tarpeet ohjaavat suunnittelua. Kaupan toimijoiden on pyrittävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja osattava tarjota sitä, mitä kuluttajat haluavat. Viikolla he haluavat asioida nopeasti, tutusti, turvallisesti ja sujuvasti joko kulkureitillä tai lähialueella sijaitsevassa päivittäistavarakaupassa. Verkoston on oltava tiheä, mutta silti valikoiman pitää olla riittävän kattava. Viikonloppuisin varastoja täydennetään isommissa marketeissa, Keskon aluejohtaja Jari Alanen linjaa. Lähikauppojen tarvetta lisää myös suomalaistalouksien murros. Esimerkiksi Helsingin keskustassa jo 60 prosenttia talouksista on ns. sinkkutalouksia. Sama suuntaus tulee väistämättä myös meille jonkinlaisella viiveellä. Varsinkin yksin elävien naisten osuus kasvaa koko ajan. Aika yllättävä oli tutkimustulos, jonka mukaan yli puolet ruokaostoksista on lapsettomien perheiden tekemiä. Hypermarkettien edut logistiikassa Palveluiden rakentaminen on mietittävä tarkkaan yhdyskuntasuunnittelussa. Uudelle asuinalueelle kauppa kaavoitetaan mielellään alueen keskelle. Siellä laajentaminen ei kuitenkaan alueen kasvaessa ole aina mahdollista. Kyllä yhdyskuntasuunnittelussakin on entistä selvemmin Kaupunkilaiset ovat entistä kiinnostuneempia lähiympäristönsä asioista. Heidän näkökantansa on saatava paremmin esiin yhdyskuntasuunittelussa, toteavat Tiehallinnon tiepalvelupäällikkö Matti Höyssä (vas.) ja Keskon aluejohtaja Jari Alanen yhdessä tuumin. tullut esiin se, että lyhytaikaisen näkökulman sijasta on pohdittava tulevaisuuden tarpeita, Tiehallinnon tiepalvelupäällikkö Matti Höyssä toteaa. Hypermarketit ovat logistisesti tehokkaampia ja kaupan päästöjen kannalta edullisempia kuin pienkaupat. Päästöjä tulee kuitenkin asiakasliikenteestä, vaikka kuluttajatkin pyrkivät logististen etujen saantiin ja ostavat marketeista isompia määriä kerralla. Muropaketin vieminen kaupasta kotiin on kuitenkin viisi kertaa kalliimpaa kuin sen tuonti kaupan valikoimiin, Höyssä sanoo. Jari Alasen mielestä juuri päivittäistavarakaupan logistiikassa on tapahtunut yksi alan suurimmista muutoksista viime vuosikymmeninä. Tavaraa ei enää varastoida samalla tavalla, vaan keskusvarastoissa tavara lajitellaan ja kuljetetaan saman tien kauppoihin. Se taas tuo vaatimuksia tienpidolle. Vilkkaassa tavaraliikenteessä tieverkkojen on oltava kunnossa, Matti Höyssä lisää. Luontaisten virtojen äärelle Oleellista on, että kaupan suuryksiköille löydetään paikkoja, joissa ne eivät ole liian kaukana taajamista ja siten edellytä auton käyttöä. Tampereella esimerkiksi Turtola ja Koilliskeskus ovat erinomaisia esimerkkejä hyvästä sijainnista lähellä asutusta, luontaisten asiakasvirtojen lähellä. Hypermarketit eivät voi kauheasti laskea lähiasutuksen varaan, vaan oleellisia ovat asiakasvirrat. Toisaalta kauppa ei saa ohjata liikennevirtoja täysin uusille urille, Jari Alanen huomauttaa. Esimerkiksi Partolan liikekeskusalueen rakentaminen aiheutti aikanaan vilkasta keskustelua. Suunnittelijat kun suosisivat mieluummin selvästi yhdyskuntarakenteen sisällä olevia keskuksia. Nyt alueelle on tullut koko ajan asutusta lisää ja Partolasta on kehittynyt toimiva liikekeskittymä Tampereen ja Pirkkalan väliin, Höyssä sanoo. Seutuyhteistyötä tarvitaan Jotta Tampereen kaupunkiseutu pystyisi ennakoimaan tulevat tarpeet ja vastaamaan suuriin haasteisiin, alueen kuntien on pystyttävä avoimeen yhteistyöhön. Alueen väkiluku kasvaa lähivuosina ison kaupungin verran. Liikenne on silloin väistämättä iso kysymys. Henkilöautojen määrä kasvaa koko ajan ja ihmisten on päästävä liikkumaan, Matti Höyssä sanoo. Jari Alanen uskoo, että kauppa pystyy omasta puolestaan vastaamaan kasvavaan väestömäärään ja kysynnän muutokseen, jos vain kuntien välillä löydetään yhteinen sävel. Se vaatii pitkäjänteistä, yli kuntarajojen menevää suunnittelua ja yhteistyötä. Tampereen seudulla on positiivinen imago ja se on pystyttävä säilyttämään. Kaupan asiakas ei mieti kuntarajoja. Jos palvelut ovat hänelle sopivat ja asiat saa hoidettua niin kuin haluaa, on aivan sama kummalla puolella rajaa kauppa sijaitsee. Vaikka kaupan lähiverkostoon panostetaan entistä enemmän, on uusia hypermarkettejakin vielä luvassa. Laskennallisesti Tampereen seudulle mahtuu yksi uusi hypermarket joka toinen vuosi, mutta aivan näin suoraviivaista asia ei kuitenkaan ole. Uudet hankkeet pitää toteuttaa aina kaupan tarkkojen markkinaselvitysten jälkeen. Muuten saattaa jäädä Musta Pekka käteen, Alanen ennakoi. Keskustan elinvoimaisuudesta huolehdittava Vaikka palvelut on vietävä sinne, missä asiakkaat ovat, ei keskustan elinvoimaisuudesta huolehtimista saa kuitenkaan unohtaa. Tampereen keskusta on vielä säilyttänyt vetovoimaisuutensa, mutta sen eteen on tehtävä koko ajan töitä. Jos kuluttaja kokee keskustassa asioinnin hankalaksi, hän siirtyy muualle ja palvelut seuraavat perässä. Ensin lähtee kauppa ja siinä vaiheessa, kun ravintolat ja kahvilatkin tekevät lähtöä, alkavat vaikeudet, Jari Alanen sanoo. Keskustassa pitää olla palveluita ja niihin on päästävä käsiksi helposti. Esimerkiksi pysäköintiratkaisujen on oltava toimivia. Keskusta on kuin kauppakeskus, jossa palvelut täydentävät toisiaan. Esimerkiksi muotiliikkeiden oikea paikka on pääsääntöisesti keskustassa. Kaupungin reuna-alueilla erikoistavaran kauppa pärjää ainoastaan saavutettuaan tietyn mittakaavan tai ollessaan osana isompaa kauppakeskusta. Asiakasvirtojen on oltava riittävän suuret tai sitten liikeidean on oltava niin spesiaali, että asiakkaat ovat valmiita tulemaan kauempaakin, Jari Alanen toteaa. Vuorovaikutusta lisättävä Kaupunkilaiset ovat nykyisin entistä kiinnostuneempia lähiympäristöstään ja sen palveluista. Suunnittelijoiden tulisikin herkistää tuntoaistejaan ja huomioida näitä tarpeita paremmin. Asukkaat pitää suunnittelussa ottaa huomioon omine tarpeineen. Vuorovaikutuksen lisääminen on ainoa tapa nopeuttaa esimerkiksi kaavojen läpimenoa. Kaavoista tehtäviin valituksiin on aina joku syy, Matti Höyssä huomauttaa. Jari Alanen on samoilla linjoilla. Monesti tavoitteista puhuminen ja keskustelu auttavat. Usein valitusten taustalla on väärinkäsityksiä tai virhearvioita. Puhuminen on hyvä keino niiden poistamiseen. Vaikuttaa siltä, että vuoropuhelu suunnittelijoiden ja asukkaiden välillä on viime aikoina lisääntynyt. Siinä on varmasti pormestarillakin oma osuutensa. Avoimuuteen pyrkiminen on näkynyt myös käytännössä, Alanen sanoo.

7 7 Ota kuva pormestarista kaiken kansan katsottavaksi! Pormestari Timo P. Niemisellä on omat www-sivut. Sivuilla on muun muassa kuvagalleria, jossa julkaistaan kuvia pormestarista eri yhteyksissä. Kun näet pormestari Timo P. Niemisen, ota kuva ja lähetä se osoitteeseen: Kuva julkaistaan kuvagalleriassa. Liitä mukaan myös kuvaajan nimi, muiden kuvassa olevien nimet, tapahtumapaikka ja tilanne. Sivuilla voi liittyä pormestarin ryhmään, olla mukana tekemässä pormestarin seuraavaa toimintaohjelmaa ja seurata pormestari Niemisen tekemisiä. Sivuilla on myös tarkka lista kaikista niistä tehtävistä, jotka Tampereen pormestarille kuuluvat. Tamperelaista taidetta Turvaa pääomallesi Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi Taiteilija Matti Alapotin työ Lupausten tynnyri Tampereen konttorit nordea.fi Rahastojen hallinnoinnista vastaa Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy. Lisätietoja Nordea-rahastoista saat osoitteessa nordea.fi/rahasto ja indeksilainoista nordea.fi/joukkolainat. * Riippumatta siitä, kuinka markkinat kehittyvät, saat takaisin vähintään sijoittamasi pääoman eräpäivänä (indeksilaina) tai takuutasopäivänä (rahasto). SISUSTUSKOULUTUSTA TAMPEREELLA SISUSTUSASSISTENTIN PERUSKURSSI (SISA) 23 op Sisustusassistentin peruskurssi on tarkoitettu henkilölle, jolla ei ole sisustusalan aikaisempaa työkokemusta eikä koulutusta alalta. Peruskurssin opetus alkaa täysin perusteista ja pyrkii antamaan kokonaiskuvan sisustamisesta ja siihen liittyvistä materiaaleista sekä sisustussuunnittelusta. Koulutus on kurssimuotoista, ilta- ja viikonloppuopiskelua. Tämä mahdollistaa jo työelämässä olevien henkilöiden opiskelemisen alalle. Haku päättyy Hinta LISÄTIETOJA: Katri Halkola, p tai TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Täydennyskoulutus ja yrityspalvelut

8 8 Kokoomus julkisti kunnallisvaali-ilmeensä ja ensimmäisen ehdokaslistansa Kokoomus tuo toivoa Tampereelle Tamperelaisen Kokoomuksen kunnallisvaaliilme on tuotu julki. Sen perussanoma löytyy kunnallisvaaliohjelmasta, joka on täynnä toivoa. okoomuksen K tamperelaista kunnallisvaaliohjelmaa on työstetty kuudessa asiantuntijatyöryhmässä. Olemme halunneet puolueen sisällä mahdollisimman laajaa keskustelua tavoitteista. Nyt ohjelmatyön päälinjat ovat selvillä ja loppukesään mennessä ohjelma tarkentuu. Samalla julkistamme loput nimet täyden sadan ehdokkaan listallamme, Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Seppo Kovala kertoo. Toukokuun lopussa julkistettiin ensimmäinen lista, jolla on 70 ehdokasnimeä Kokoomuksen ja RKP:n vaaliliitosta. Listalta puuttuu vielä muun muassa useita nykyisiä valtuutettuja, mutta tiettävästi suurin osa istuvista kokoomusvaltuutetuista on halukkaita jatkamaan luottamustehtävässään. Ohjelmatyön johtaja Tero Arvonen lupaa, että Kokoomuksen kunnallisvaaliohjelmassa huomioidaan niin pienet lapset kuin ikäihmiset. Pienimuotoisena ongelmana näen, että tällä hetkellä listallamme on kaksi miestä jokaista naista kohden. Tätä suhdetta pitää hieman tasoittaa lopullista listaa valmisteltaessa. Kovana tavoitteenamme on yli 30 prosentin ääniosuus vaaleissa. Siihen olemme suurimman puolueen asemastamme huolimatta yltäneet vain kerran aiemmin, Kovala toteaa. Kokoomuksen kunnallisvaaliohjelmasta on tulossa kattava toimenpidevalikoima tamperelaisten elämänlaadun parantamiseksi. Kokoomusaktiivit tekevät parhaansa luodakseen toimivan, ideoita ja kehittäviä ajatuksia pursuavan ohjelman seuraavalle valtuustokaudelle. Siinä esitetään ratkaisuja muun muassa parempaan terveyteen ja hyvinvointiin, ikääntyvien ihmisten yksinäisyyteen, aktiiviseen ja dynaamiseen kulttuuripolitiikkaan, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Lisäksi esittelemme tamperelaisen mallin pientaloasumiseen, kertoo ohjelmatyön vetäjä Tero Arvonen. Selkeitä arvoja, jotka ohjelmaa leimaavat ovat mm. välittäminen, yhteisöllisyys, yksinäisyyden torjuminen ja turvallisuuden lisääminen. Siinä korostetaan ennaltaehkäisevää työtä korjaavan sijaan, ja ohjelman toimilla halutaan selkeästi lisätä kaupunkilaisten hyvinvointia, aluejärjestön varapuheenjohtaja Saara Saarteinen lisää. Remonttihengessä Visuaalisesti tamperelaisen Kokoomuksen vaali-ilmeessä korostuvat talkoo- ja remonttihenki. Tavoitteena on ollut perinteisen poliittisen ajattelun tuulettaminen. Puolueen valtakunnallisesta Toivotalkoot-kampanjasta perusideansa ammentavassa ilmeessä on kuitenkin vahva tamperelainen leima. Kampanjan ilme on aktiivinen, kehottava ja kannustava. Asioita halutaan viedä eteenpäin ja niihin halutaan tarttua, kuvailee ilmeestä vastanneen mainostoimiston toimitusjohtaja Petri Halonen. Kokoomus kuuntelee, toimii ja toivoo Tampereen parhaaksi, ohjelmatyön puheenjohtaja Tero Arvonen vakuuttaa. Tampere-lisä tulossa takaisin Etenkin lapsiperheet ovat lähellä Kokoomuksen sydäntä. Kaupunginvaltuuston kokouksessa pormestari Timo P. Nieminen ilmoitti lisäävänsä vuoden 2009 talousarviokehykseen lasten kotihoidon tuen kuntalisän. Alle kouluikäisten lasten määrä kaupungissa on nousussa ja meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta saamme palvelut turvattua, pormestari perusteli esitystään. Kovala nimesi wappupuheessaan tulevaisuuden haasteita Puheenjohtaja Seppo Kovala nimesi Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön perinteisen Wapun aamun juhlapuheessaan niitä kärkihankkeita, joiden varassa Tampereen kehitys ja menestys tulevaisuudessa on. Wapun aamun tilaisuus kokoaa perinteisesti paljon kokoomuslaisia ja tien oikean reunan kulkijoita Hämeenpuistoon. Vaikka päivä on erityisesti ylioppilaiden ja työväestön juhlaa, muistutti aluejärjestön puheenjohtaja Seppo Kovala myös vastuusta niitä kohtaan, jotka ovat jo jättäneet työelämän ja päässeet ansaitusti nauttimaan vapaaherran päivistä. Kovala totesi puolueen olevan tänä päivänä johtava voima niin valtakunnassa kuin Tampereenkin asioissa. Olemme saaneet toiminnallemme yleistä hyväksyntää, jonka haluamme ulottuvan hyvänä yhteistyönä yli puoluerajojen. Nyt kun Tampereella on syntynyt uusi poliittinen kulttuuri, siitä ei voi olla kuin tyytyväinen, Kovala sanoi. Syksyn kunnallisvaaleihin kokoomus lähtee vankan sadan ehdokkaan työn ja asiantuntemuksen turvin. Uudistamistarpeista ja haasteista ei ole puutetta. Toteutusta vaativia kärkihankkeita on monia. Kaavoitus on yksi monista Tampereen tulevaisuuden menestystekijöistä. Ei ole samantekevää, miten Keskustorin, Ranta-Tampellan, Ratinan, Nurmi- Sorilan, Lahdesjärven tai Takon alueiden maankäyttö toteutetaan. Puhumattakaan uuden suurhallin toteuttamisesta. Maanalainen katu- ja parkkeerausverkosto on eräs tärkeimmistä kehityksen edellytyksistä, jotta voimme pitää keskustan alueen elinvoimaisena yrityksille. Tie- ja rautatiehankkeet, kuten Rantaväylä ja hahmotelmat Pohjanmaan rataverkon siirtämisestä kulkemaan Pirkkalan logistiikkakeskuksen ja lentokentän tuntumassa yli Rajasalmensillan, ovat tarvittavia tulevaisuuden visioita, joita jo nyt tulee tehdä, Kovala vaati. Syksyn kunnallisvaalit ovat yksi mittari puolueen politiikan onnistumiselle. Silloin näemme, onko kokoomuksen toiminta saanut kansalaisten hyväksynnän. Kokoomuksen perinteisen Wapun aamun juhlissa on runsaasti tamperelaisporvareita juhlimassa työväen ja ylioppilaiden suurta päivää. Mieskuoro Laulajat vastasi aamun tunnelmoinnista. Kerttu sai kasvomaalauksen. Wappu ja pallot kuuluvat yhteen. Hall.yo Ilkka Sasi juhlii.

9 9 T E RV E T U L OA TA M P E R E E N P uheita paremmasta huomisesta on helppo pitää, mutta todellinen muutos voi syntyä vain toimeen tarttumalla. Tampereen menestys ja tamperelaisten hyvinvointi vaativat rohkeita ratkaisuja, oikeaa asennetta ja asukkaiden huomioon ottamista. Tampere tarvitsee toiminnan ihmisiä. Monimuotoisuus takoo uusia avaimia yhä tiukempiin haasteisiin. Asukaslähtöisyys; Kodissakin kohennus lähtee aina asukkaan tarpeesta. Rohkea kehittäminen; Menestyäkseen on iskettävä rohkeasti kiinni kehityksen kelkkaan. Hellästä huolenpidosta kiittävät niin talot, tavarat kuin ihmiset. Tarkka taloudenpitäjä osuu hankinnoissaan naulan kantaan. T OI VO VON N R A K E N TA JA N T YÖ L I STA. K U N NA L L I S VA A L I T W W W. TA M P E R E L A I N E N K O K O O M U S. F I

10 10 Vähän vanhempaa poppia Time for Pop Art -näyttely on esillä asti. Sanakirja märittelee populaarin kansantajuiseksi ja yleistä kansansuosiota tavoittelevaksi tai nauttivaksi. Pop-taiteeksi kutsutaan 1950-luvun lopulla Yhdysvalloissa ja Englannissa syntynyttä taidesuuntaa, johon kuuluvat taiteilijat hakivat aiheensa sarjakuvista ja kuvalehdistä, mainoksista ja pakkauksista, viihteestä, pop-musiikista, Hollywood-elokuvista, radiosta ja televisiosta. Taideteosten aiheet löydettiin länsimaisen kulttuurin kulutustavaroista ja värit keksittiin mainosten shokeeraavista sävyistä. Pop-taiteen suurimmat ja tunnetuimmat nimet Robert Rauschenberg, Jasper Johns ja Andy Warhol herättivät huomiota myös omilla ns. taideteoillaan, mitkä puolestaan rohkaisivat toisia taiteilijoita samalle populaarikulttuurin viitoittamalle tielle. Roy Lichtenstein maalasi sarjakuvien ja mainoskuvien hahmoja, Claes Oldenburg teki halvoista materiaaleista mittakaavaa muuttamalla mitä kummallisimpia taide-esineitä ja Christo paketoi kokonaisia rakennuksia ja saaria oman mielensä mukaan. Kaikkia näitä edellä mainittuja taiteilijoita yhdistää pop-taiteen määritelmän lisäksi se, että heidän teoksiaan löytyy ruotsalaisen yrittäjän ja taiteenkeräilijän Torsten Liljan kokoelmasta. Lilja Art Fund Foundationin nimeä kantavan säätiön mittavaan kokoelmaan kuuluu erityisesti amerikkalaisten pop-taiteilijoiden teoksia. Merkittäväksi kokoelman tekee myös se, että keräilijä itse on henkilökohtaisesti tavannut kaikki kokoelmansa taiteilijat, Andy Warhol on jopa maalannut keräilijän ja hänen vaimonsa muotokuvat. Tampereen taidemuseolla on ollut ilo saada lainaksi ja panna esille osa Lilja Art Fund Foundationin pop-taiteen kokoelmaa. Tamperelaisen yleisön nähtävillä on kesän ajan esillä amerikkalaisen pop-taiteen mestarien Jim Dinen, Roy Lichtensteinin, Robert Rauschenbergin, James Rosenqvistin ja Frank Stellan teoksia. Tampereen taidemuseon kolmessa kerroksessa on esillä kaikkiaan 81 teosta tästä mielenkiintoisesta ruotsalaisesta yksityiskokoelmasta. Vanhimmat teokset ovat pop-taiteen ns. kulta-ajalta 1960-luvulta, mutta suurin osa on taiteilijoiden 1980-luvun graafista tuotantoa. Yhteys pop-taiteen kulta-aikaan on kuitenkin yhä ilmeinen. Taideteokset ovat yhä isoja ja värikkäitä ja kuva-aiheet yhtä populaareja kuin suuntauksen syntyhetkinä. Taidemuseon johtaja Taina Myllyharju. Kannattaa siis käydä vilkaisemassa. Time for Pop Art -näyttely on esillä Tampereen taidemuseossa (Puutarhakatu 34) asti. Taidemuseo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 15. Teksti: Taina Myllyharju, taidemuseon johtaja Järven rannalla keskellä kaupunkia Unelmakoti Ratinassa Ratinan etelärannassa nautitaan kaupunkielämän parhaista puolista loistoluokan maisemissa. Pyhäjärven laineet liplattavat pihapiirin tuntumassa, ja keskustan kaikkiin palveluihin pääsee hetkessä kävellen tai pyöräillen. Aivan kodin kulmalta lähtevät pyöräilytiet saattelevat rantareittejä pitkin Tampereen kauneimpiin kaupunki- ja luontomaisemiin. * Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 16,90 snt/min. Lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 5,9 snt/min. Rakenteilla Tampereen Ratinan Tähystäjä Ratinankatu 3 A, Ratinanranta 4 B, Tampere Tähystäjään valmistuu ainoastaan 36 kotia jokainen niistä on ainutlaatuinen! Viidessä kodissa on piha ja iso terassi, muissa kodeissa lasitettu parveke. Esim. (3. kerros) mh. vh. 3 h+k+s 90,5 m Lisäksi vuokratontin arvioitu lunastusosuus h+k+s 98,0 m Lisäksi vuokratontin arvioitu lunastusosuus Tule käymään, niin kerromme lisää! YIT Koti Asuntomyynti Juhlatalonkatu 6, Tampere Puh * (ma-pe klo 8-16) yitkoti.fi

11 Nuoret näkyvästi mukana puoluekokousjärjestelyissä 11 Kulunut kevät on ollut meillä Pirkanmaan kokoomusnuorilla työntäyteistä aikaa. On elvytetty Sastamalan (ent. Vammala) ja Ylöjärven nuorten paikallisyhdistykset uudelleen henkiin, suunniteltu nuorten kesäkampanjaa ja tapahtumia, ja pidetty jo kymmeniä tapahtumia aina tapakoulutuksesta eduskuntavierailuun. Myös jäsenkehityksemme kevään aikana on ollut positiivista, joten kiitoksen sana siitä kuuluu jokaiselle aktiivillemme, jotka ovat olleet järjestelemässä ja toteuttamassa eri tapahtumia. Mutta kesän tärkein tapahtuma Pirkanmaalla on ehdottomasti Tampere-talossa pidettävä puoluekokous. Nuoret ovat heti alusta alkaen olleet aktiivisesti mukana puoluekokouksen suunnitteluryhmässä, ja näin olemme osaltamme saaneet vaikuttaa siihen kuvaan, joka välittyy meistä tamperelaisista ja kokoomuslaisista ympäri Suomen puoluekokouksen koittaessa. Nuoria tulette tapaamaan puoluekokouksessa erilaisissa talkootehtävissä narikkahommista autonkuljettajiin, sekä erilaisissa oheistapahtumissa ympäri keskustan. Perjantain kääntyessä yötä kohti kannattaa tiukan avauspäivän jälkeen suunnistaa kohti ravintola Hämeensiltaa, jossa on nuorten organisoima illanvietto, pääesiintyjänä rokkikeikan heittävä Johanna Debreczeni! Näistä bileistä ei varmasti menoa puutu, ja paikka tulee varmasti täyttymään, joten kannattaa olla ajoissa paikalla! Puoluekokousviikonloppu tulee varmasti jäämään jokaisen mukanaolijan muistiin pitkäksi aikaa, joten annetaan yhdessä iloinen ja nuorekas kuva Tampereesta kokousvieraille! Nuorten puolesta haluan toivottaa kaikki tervetulleeksi oheistapahtumiin, nähdään kaupungilla! Kesäterveisin Sami Rantanen Puheeenjohtaja Pirkanmaan Kokoomusnuoret Eläkeläisneuvoston tavoitteena vanhusasiamiehen toimen perustaminen Tampereelle Vanhus Tampereella Tampereella toimii vireä eläkeläisneuvosto, joka nostaa päättäjien tietoisuuteen iäkkäiden kaupunkilaisten tarpeita ja toiveita. Tällä hetkellä eniten puhuttavat vanhusasiamiehen toimen perustaminen, eläkeläisten omat toimitilat, omaishoitajien työn arvostus sekä palvelusetelien käyttöönotto. Tampereella toimivan eläkeläisneuvoston nimi voisi yhtä hyvin olla vanhusneuvosto. Sen tehtävänä on muun muassa edistää viranomaisten, vanhusväestön ja vanhusväestöä edustavien järjestöjen yhteistoimintaa kaupungissamme. Lisäksi neuvosto seuraa vanhusväestön tarpeiden ja niihin vastaavan palvelutarjonnan kehitystä sekä kaupungin päätöksentekoa vanhusväestön kannalta. Eläkeläisneuvosto myös seuraa ja edistää vanhusväestön selviytymistä yhteiskunnan eri toiminnoissa sekä kaupungin tuottaman vanhuksille tarkoitettujen palveluiden ja tukitoimien toteutumista ja kehitystä. Neuvoston tehtävänä on selvittää, onko hoitohenkilöstön ja lääkäreiden koulutus kohdennettu oikein, ja hallitsevatko he normaalin vanhenemisen tiedot, eläkeläisneuvoston vasta 70 vuotta täyttänyt puheenjohtaja Tuija-Leena Juutilainen kertoo. Eläkeläisten haaveena on saada omat toimitilat vanhasta kirjastotalosta. Paikan pitää olla keskellä kaupunkia, jolloin bussit voivat tuoda kaukaisemmistakin kaupunginosista osallistumaan vireään toimintaan. Standardimummelikin voi köpötellä torin poikki tai teatterin laitaa kirjastotalolle ja sisään portaita tai hissiä käyttäen, Juutilainen sanoo. Eläkeläisneuvosto on keskustellut paljon myös siitä, ottaako nykyinen palvelujärjestelmämme huomioon vanhusten tarpeet, niin terveydelliset kuin sosiaaliset. Meidän on tiedostettava, että hyvinvointiyhteiskunta on jotakin enemmän kuin julkisten palveluiden hyvinvointivaltio. Tampereella tulee jatkossakin huolehtia vaihtoehtojen mahdollisuuksista. Omaishoitajille arvostusta Gerontologian professori Marja Jylhä on todennut, että omaishoitajat ottavat enemmän vastuuta kuin kuvitellaan ja he tekevät uskomattoman hienoa työtä. Jylhän mukaan heidän kantamaansa vastuuta pidetään itsestään selvyytenä. Helposti ajatellaan, ettei omaishoitajille tarvitse maksaa hoitotyöstä, koska he tekevät työn joka tapauksessa. Tampereen tulisi huolehtia siitä, että budjettirahaa riittää myös omaishoitajien vapaapäiviin ja virkistykseen, Tuija-Leena Juutilainen vaatii. Jossain vaiheessa vanhuksella tulee eteen se tosiasia, että hän ei selviä yksin, vaan tarvitsee apua. Jos omasta kaupunginosasta löytyisi palveluiden tuottaja, joko yksityinen tai julkinen, eläkeläinen voisi asua omassa kodissaan, tutussa ympäristössään, muuttamatta muualle. Näin ehkäistäisiin muun muassa laitostumista. Palvelusetelit olisivat tässä hyvä apukeino. Tampereella eläkeläisen on kohtuullisen hyvä asua ja olla, mutta parannettavaakin vielä on. Jo vuonna 1986 todettiin, että vanhusten terveydenhuolto on alue, joka erityisesti kaipaa hoitoideologista uusiutumista. Vanhukset ovat kiinnostuneita terveydestään ja sen hoitamisesta. Hoito- ja kuntoutusprosessit voidaan ja tulee yhä enemmän rakentaa heidän oman aktiivisuutensa varaan. Tähän kuuluu myös vanhuksen sosiaalisten yhteyksien vaaliminen, Tuija-Leena Juutilainen sanoo.

12 12 Tervetuloa tekemään hyviä kauppoja! Elovainio Retail Park Keväällä 2009 valmistuvan Elovainion kauppakeskuksen läheisyyteen nousee Elovainio Retail Park. Nykyvaatimuksia vastaava, monipuolinen ja laadukas Retail Park tulee täydentämään Elovainion päivittäis- sekä erikoistavarakaupan tarjontaa. Retail Parkiin sijoittuu paljon tilaa vaativan ja erikoistavarakaupan toimijoita. Rakennus jakaa tontin eri käyttötarkoituksien mukaisiksi selkeiksi yksiköiksi, ja pääjulkisivun eteen muodostuu vehreä asiakaspysäköintialue jonne on helppo tulla väljien liittymien kautta Elotieltä. Rakennustoimisto Palmberg Oy on osa Lemminkäinen-konsernia. Olemme yksi alueen suurimmista rakentajista ja toiminta-aikanamme saavuttaneet vankan aseman moninaisten kohteiden toteuttajana. Ota yhteyttä, niin autamme sinua löytämään parhaat mahdolliset puitteet toimintaasi varten. Sijainti kehittyvällä Pirkanmaalla Elovainio sijoittuu kehittyvälle Pirkanmaalle, liikenteellisesti hyvin saavutettavalle ja keskeiselle paikalle. Ympäristökunnat Tampere, Pirkkala, Nokia, Hämeenkyrö sekä Kuru ovat kaikki kauppakeskuksen vaikutusalueella. Alue on myös hyvien yhteyksien varrella, vain 15 minuutin ajomatkan päässä Tampereen keskustasta, sekä liikennejärjestelyiltään valmis rakentamiselle. Tampereen eteläisen ohitustien valmistuminen Vaasantiehen saakka vuoden 2008 loppuun mennessä parantaa entisestään yhteyksiä. Satakunnankatu 22E Tampere puh Jarmo Pitkänen Projektipäällikkö

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen 1 ESITYSLISTA Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 19.11.09 kello 9 11 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus (TYP), kokoushuone Pihlaja, 3. krs. Osallistujat:

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Ajankohtaista näyttötutkinnoista Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen opetusneuvos, yksikön päällikkö 10/2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AJANKOHTAISTA OPETUSHALLITUKSEN TOIMIALALLA

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Asiakas keskiössä Kauppakeskus Veturin toteuttamisen kirkkaana johtotähtenä on alusta lähtien ollut kouvolalaisuus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen 1 PÖYTÄKIRJA Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 19.11.09 kello 9 11 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus (TYP), kokoushuone Pihlaja, 3. krs. Osallistujat:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa lokakuun 26. päivänä 2008 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat:

Tampereen kaupungissa lokakuun 26. päivänä 2008 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat: Kunnallisvaalit Tampereen kaupungissa lokakuun 26. päivänä 2008 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat: Nimi, arvo, ammatti tai toimi, puolue, äänimäärä, vertausluku.

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua? ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa 1.10.2012 30.8.2014 Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

31.8.2011 VANH 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VANH 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16

31.8.2011 VANH 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VANH 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 3/2011 31.8.2011 Asiat VANH 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VANH 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VANH 17 OSALLISTUMINEN KANGASALAN SEUDUN SYDÄNYHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄÄN SYYSTAPAHTUMAAN

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Leena Valkeeniemi-Tasanen. terveydenhoitaja Tampere. Marika Tasanen väyläsuunnittelija Tampere. Matti Hirvonen järjestelmäsuunnittelija Tampere

Leena Valkeeniemi-Tasanen. terveydenhoitaja Tampere. Marika Tasanen väyläsuunnittelija Tampere. Matti Hirvonen järjestelmäsuunnittelija Tampere 112 113 114 115 A Timo Malmi FL, kirjailija Leena Valkeeniemi-Tasanen terveydenhoitaja Mauri Poussa toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja Pirjo Kokkonen kotitalousteknikko 116 117 118 119 120 Ilkka Nikander,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot