POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tero Hytönen HAKELÄMPÖYRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET SKOTLANNIN YLÄMAALLA Opinnäytetyö

2 2 OPINNÄYTETYÖ Kevät 2006 Metsätalouden koulutusohjelma Väisälänkatu Joensuu p. (013) Tekijä Tero Hytönen Nimeke Hakelämpöyrittäjyyden mahdollisuudet Skotlannin Ylämaalla Toimeksiantaja Northern WoodHeat hanke Tiivistelmä Viime vuosina puuenergian käyttö lämmöntuottamisessa on lisääntynyt niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, johtuen mm. EU:n päästökaupasta, kilpailevien energianmuotojen hintojen noususta ja kehittyneestä tekniikasta. Myös Skotlannissa on alettu miettimään metsävarojen laajempaa käyttöä lämmöntuotannossa. Opinnäytetyössä selvitettiin hakelämmöntuotannon toimintaympäristöä Skotlannin Ylämaalla. Päähuomio kiinnitettiin mahdollisiin hakelämmityksen toimintamalleihin ja hakelämmöntuotantoon mahdollisesti myönnettäviin tukiin. Aineisto muodostui Skotlannin Ylämaalle suunnatun tiedonkeruumatkan aikana haastattelun ja havainnoinnin keinoin kerätystä materiaalista sekä edellisten pohjalta saadusta ja löydetystä kirjallisesta materiaalista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Skotlannin Ylämaalla on olemassa selvä mahdollisuus hakelämpöyrittäjyydelle. Mahdollisia Skotlannin Ylämaalle sopivia hakelämpöyrittäjyyden toimintamalleja mietittäessä tultiin siihen tulokseen, että jo olemassa olevista mahdollisista alaa sivuavista toimijoista maa- ja metsätalousyrittäjät, metsäosuuskunnat ja mahdollisesti myös energiayhtiöt sekä tietyin varauksin kunnat ovat potentiaalisimpia vaihtoehtoja hakelämmöntuottajaksi. Toki myös aivan muunkin taustan omaavat ihmiset voivat alkaa hakelämpöyrittäjäksi. Kieli Suomi Asiasanat Hakelämpöyrittäjä, Skotlanti, puuenergia Sivuja

3 3 Tiivistelmä...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Abstrakti...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Lyhenteet Johdanto Toimintaympäristön kuvaus Skotlannin Ylämaa Hakelämmöntuotannon edellytykset Metsävarat Energiapolitiikka ja hakelämmöntuotanto Energian hinta Tuet Hakelämmöntuotannon nykytila Ongelmat ja vahvuudet Liiketoimintamallit Asiakaslähtöinen investointi Yrittäjälähtöinen investointi Suuryritys- tai verkostomalli ESCO malli Franchining malli Tutkimuksen tarkoitus Menetelmät ja aineisto Menetelmät Aineisto Haastattelut ja keskustelut Kohdevierailut Kirjallinen materiaali Aineiston analysointi Tulokset Hakelämpöyrittäjyyden mahdollisuudet Mahdolliset toimintamallit Maatalousyrittäjä Metsäpalveluyrittäjä Metsäosuuskunta Energiayhtiö...39

4 Forestry Commission (FC) Kunta Muut mahdolliset hakelämpöyrittäjät Pohdintaa Tutkimuksesta Tuloksista Tulevaisuudesta Luotettavuudesta ja eettisyydestä Omasta oppimisesta...49 Lähteet...50 LIITTEET Liite 1. Metsävarat

5 5 Lyhenteet AIMS BISS CT DEFRA DTI ECAS ESCO FBDS FC FCRP FREDS IP NRE ODT SAF SCHRI SDC SFGS SLF SMART SRPF ROCs Agri Industrial Materials Programme Bio-Energy Infrastructure Support Scheme The Carbon Trust The Department for Environment, Food and Rural Affairs Department of Trade and Industry Enhanced Capital Allowance Scheme (The Carbon Trust) Energy Service Company Farm Business Development Scheme Forestry Commissions Forestry Commissions research programme Forum for Renewable Energy and Development in Scotland The Innovation Programme DTI Technology Programme: New and Renewable Energy CR&D Oven Dry Tons Sustainable Action Fundin Scottish Community and Householder Renewables Initiative Sustainable Development Commission Scottish Forestry Grants Scheme Scottish Land Fund SMART Scotland Scottish Rural Partnership Fund Renewables Oblication Scotland

6 6 1 Johdanto Euroopan Unionin päästökaupan myötä kiinnostus bioenergiaan ja erityisesti puuenergiaan on lisääntynyt huomattavasti. Myös metsävaroiltaan pienemmät maat kuten Skotlanti ovat alkaneet osoittaa kasvavaa kiinnostusta kyseiseen aihealueeseen. Työn toimeksiantaja Northern WoodHeat hanke pyrkii lisäämään puuenergian käyttöä mm. Skotlannissa Pohjois-Karjalassa tehdyn kehitystyön avulla. Kehitystyö pyrkii tuottamaan metsäenergian käytön edistämiseen tähtääviä kansainvälisiä konsultointi- ja koulutustuotteita. (Northern WoodHeat. 2005) Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Skotlannin Ylämaan hakelämmöntuotannon toimintaympäristöä, keskittyen mahdollisten hakelämpöyrittäjien, hakelämmöntuotantoon myönnettävien rahallisten tukien ja hakelämpöyrittäjyyden markkinoiden selvittämiseen. Selvityksen on tarkoitus palvella metsäenergian käytön edistämiseen tähtäävien kansainvälisten konsultointi- ja koulutustuotteiden suunnittelua ja kehittämistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Skotlannin Ylämaalle suunnatun tiedonkeruumatkan aikana haastattelun ja havainnoinnin avulla, sekä edellisten pohjalta saatua ja löydettyä kirjallista materiaalia apuna käyttäen 2 Toimintaympäristön kuvaus Kuvataan työn toimintaympäristö maantieteen, kulttuurin ja hakelämmöntuotannon edellytysten kannalta.

7 7 2.1 Skotlannin Ylämaa Skotlannin Ylämaaksi (Scottish Highlands) kutsutaan Skotlannin pohjoisinta aluetta. Ylämaahan lasketaan kuuluvaksi myös Herbridesin saaret lännessä ja luoteessa. Tähän saariryhmään kuuluu noin 50 saarta, joista alle kymmenen on asutettuja. Ylämaa on kuuluisa karusta kauneudestaan, sen maaston muodot ovat lukuisien vuorten ja kukkuloiden ansiosta ylevämmät kuin maan eteläiset ja itäiset osat. (The Columbia Encyclopedia ) Kuva 1. Ylämaa (sininen alue). (Forestry Commission. 2001) Alueen väkiluku on pääosin vähentynyt jo 1700-luvulla suoritetuista Ylämaan puhdistuksista (Highland Clearances) lähtien. Iso-Britannian hallitus on tukenut metsäteollisuutta ja vesivoiman tuotantoa Toisesta maailmansodasta lähtien estääkseen alueen autioitumisen. (The Columbia Encyclopedia ) Maailman sotien jälkeen käynnistettiin myös laajat metsäistutusohjelmat, joita niiden tehoaikana luvuilla edistettiin erityisten metsitysohjelmien ja erilaisten taloudellisten kannustimien avulla. Koska maataloudelle kelvollista maata ei ha-

8 8 luttu uhrata metsätaloudelle, suunnattiin suurin osa istutuksista Skotlannin Ylämaan laajoille turv le. (Tsouvalis, J. 2000) Asutus on harvaa, vain neljä prosenttia Skotlannin väestöstä asuu alueella. Asutus tiheys tällä km 2 :n alueella on vain 8 henkeä neliökilometrillä, kun koko Skotlannin keskiarvo on 66 henkeä neliökilometrillä. Asukkaita ylämaalla on noin , joista seitsemän prosenttia puhuu gaelin kieltä. Ylämaan pääkaupunkina toimii Inverness, joka on noin väkiluvullaan ainut yli hengen kaupunki Ylämaalla. (The Highland Council. 2006) Pääasialliset elinkeinot ovat muodostuneet pienviljelystä, kalastuksesta ja viskintislauksesta, tosin viime vuosikymmenten aikana matkailu on kasvattanut osuuttaan ja on nykyään tärkeä tulonlähde. (The Columbia Encyclopedia ) Yleisimmät käytettävät lämmitysmuodot ovat kaasu-, sähkö- ja öljylämmitys. Kaukolämmitys on käsitteenä vieras suurimmalle osalle väestöä. Yleensä jokaisella talolla on oma lämmitysjärjestelmänsä. Maakaasun käyttö lämmityksessä on suosittua sen puhtauden ja halvan hinnan johdosta. Maakaasuverkko tosin kattaa vain eteläisimmän Skotlannin ja kohdealueella Ylämaalla se ulottuu vain kahden suuremman kaupungin (Inverness & Thurso) ympärille. (Kuva 2) Suurella alueella Ylämaata lämmitysjärjestelmän valinta riippuu fossiilistenpolttoaineiden (hiili, polttoöljy, nestekaasu) toimittajaverkon ulottuvuudesta ja sähköverkosta, joka kattaa lähes koko alueen. Tämä yhdessä alueelle sijoittuvien metsävarojen kanssa tekee alueesta hakelämmityksen kehityksen ja tämän työn kannalta mielenkiintoisen. (SDC Scotland ) Kaasun ollessa pääasiallinen hakelämmöntuotannon kilpailija rajataan tämän työn ensisijainen kohdealue alueisiin, joilla sitä ei ole saatavilla.

9 9 Kuva 2. Pääkaasuverkon kattavuusalue Ei pääkaasuverkkoa (SDC Scotland ) Fossiilistenpolttoaineidentoimittaja 2.2 Hakelämmöntuotannon edellytykset Metsävarat Skotlannin Ylämaalla metsiä on 13.5 % maapinta-alasta eli hehtaaria (ha). Niistä 44 % ( ha) ovat paikallisen metsäkeskuksen, Forestry Commission (FC), hallinnoimia ja loput 56 % on muissa omistus muodoissa. (Taulukko 1) Ylämailla on 3241 metsikköä (>2 ha), joiden keskimääräinen koko on 108 hehtaaria. Havumetsä on vallitseva metsätyyppi edustaen 70 % kaikista

10 10 metsistä. Yleisin havupuu on sitkankuusi halliten 33 % havumetsistä. Lehtimetsiä on 14 %, sekametsiä 3 % ja avointa tilaa metsämaaksi luettavalla alueella on 11 % metsäpinta-alasta. Metsämaan osuus on noussut hehtaarilla vuodesta 1980 eli 9.2 prosentista 13.5 prosenttiin. (Forestry Commission )M Taulukko 1. Metsämaan jakautuminen omistusmuotojen ja metsikön tyypin mukaan. (SDC Scotland ) Metsiköntyyppi FE Muut omistusmuodot Kaikki metsät ha % ha % ha % Havumetsät Lehtimetsät Sekametsät Vesakot Ylispuustot Tuulenkaadot Aukot Aukeat Yhteensä Skotlannin metsäkeskus (Forestry Commission) on kerännyt metsäkeskuksittain vuositason ennusteet puuaineksesta, joka olisi mahdollista ohjata energiantuotannon käyttöön (Liite 1). Seuraaviin taulukoihin on kerätty puumäärät Ylämaan metsäkeskuksista vuosilta Puuaines on lajiteltu kuuteen eri luokkaan: Jätepuu, joka tarkoittaa rakennetun ympäristön puustoa esim. teiden ja rautateiden alta ja varsilta poistettavaa puustoa, jolle ei tällä hetkellä ole markkinoita ja joka yleensä päätyy maantäytteeksi. Puuteollisuuden sivutuotteet eli pääosin sahateollisuudesta syntyvät pintalaudat ja puru. Hukkapuu johon kuuluvat teollisuudelle kokonsa tai laatunsa puolesta kelpaamattomat pystypuut.

11 11 Korjuutähteet eli puunkorjuussa metsään jäävät puunosat, lähinnä oksat ja latvukset. Kuitupuu eli runkopuuaines latvaläpimittaluokassa 7-16cm ja sitäkin isommat laatunsa puolesta tukiksi kelpaamattomat puut. Tukkipuu eli latvaläpimitaltaan yli 16 cm puut. (SDC Scotland ) Taulukko 2. Puuenergiantuotannon käyttöön nykytilassa saatavissa oleva puuaines. Uunikuivaa tonnia (ODT) / Vuosi. (SDC Scotland ) Ajanjakso Jäte Puuteollisuuden Hukka Korjuu Kuitu Tukki puu sivutuotteet puu tähteet puu puu Yhteensä Yhteensä Vuosien välisenä aikana energiantuotannon piiriin voitaisiin ohjata yli uunikuivaa tonnia puuainesta, joka koostuisi pääasiassa markkinoiden ulkopuolelle jäävästä runkopuusta (hukkapuu, kuitupuu, tukkipuu) ja pieneltä osin puuteollisuudensivutuotteista (puru, pintalaudat). (Taulukko 2) Tämä tulisi kysymykseen hakelämmöntuotannon määrän pysyessä nykyisellään. Nykyisellä kalustolla ei esimerkiksi hakkuutähteen kerääminen ole mahdollista, joskaan sille ei ole tarvettakaan, koska haketettavaksi kelpaavaa runkopuuta on riittävästi tarjolla. (SDC Scotland ,66)

12 12 Taulukko 3. Puuenergiantuotannon käyttöön sen toimintaympäristön laajentuessa käytettävissä oleva puuaines. Uunikuivaa tonnia (ODT) / vuosi. (SDC Scotland ,68) Ajanjakso Jäte puu Puuteollisuuden sivutuotteet Hukka puu Korjuu tähteet Kuitu puu Tukki puu Yhteensä Yhteensä Puuenergiantuotannon ja sen toimintaympäristön laajentuessa seuraavien 5 10 vuoden aikana, ohjautuu myös osa muun puuteollisuuden käyttämästä puusta puuenergiantuotannon käytettäväksi. Laajentumisen myötä myös uusien menetelmien käyttöönotto on mahdollista. Esimerkiksi hakkuutähteiden käyttöä energian lähteenä voidaan alkaa hyödyntämään, mikäli sen ei katsota olennaisesti heikentävän maan ravinnepitoisuutta. Ensisijaisesti käytetään yhä runkopuuta. Ennen markkinoiden ulottumattomissa olleet metsävarannot tulevat korjuuseen käyttöpaikkojen lisäännyttyä hakelämmityksen myötä ja korjuun laajetessa kasvavia markkinoita vastaavaksi. Osa levy- ja paperiteollisuudelle nykyään päätyvästä puusta tulee ohjautumaan puuenergiantuotannon pariin paremman markkinahinnan myötä. Hukka- ja kuitupuun määrät nousevat. Tukkipuun osuus pysyy samana sahateollisuuden puunkäytön pysyessä nykytasolla. Nykyään pääosin maantäytteeksi päätyvää jätepuuta alettaisiin käyttää mahdollisuuksien mukaan kasvaneen energiapuun käytön tarpeisiin. Tällöin vuosien välisenä ajankohtana puuenergiantuotannon pariin päätyvä puumäärä olisi jo vajaa miljoona uuni kuivaa tonnia,(taulukko 3) kun koko puun tuotanto tuolla ajalla on noin 2.4 miljoonaa uunikuivaa tonnia.(taulukko 4) (SDC Scotland ,64)

13 13 Taulukko 4. Koko alueen puuntuotanto. Uunikuivaa tonnia / vuosi. (SDC Scotland ,68) Ajanjakso Jäte puu Puuteollisuuden sivutuotteet Hukka puu Korjuu tähteet Kuitu puu Tukki puu Yhteensä Yht Energiapolitiikka ja hakelämmöntuotanto Vuoden 1999 hallinnon päätöksenteon hajauttamisen jälkeen Skotlannilla on ollut mahdollisuus toteuttaa omaa politiikkaansa monilla osa-alueilla, jotka ennen olivat Iso-Britannian hallituksen päätäntävallan alla (mm. verot). Edelleenkin esimerkiksi energiasektorilta hiili-, ydinenergia-, kaasu- ja sähköasioista päättää Iso-Britannian hallitus, sen sijaan energia tehokkuus ja uusiutuvia energia muotoja koskevat asiat ovat Skotlannin hallinnon päätettävissä. (DTI. 2005b) Iso Britannian hallitus on sitoutunut noudattamaan Kioton protokollaa, jonka mukaan maan on pyrittävä vähentämään hiilidioksidipäästöjä 60 % vuoteen 2050 mennessä. Ison Britannian energia ohjelma, Energy White Paper , tähdentää että suurimman laskun hiilidioksidipäästöissä tulee tapahtua vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Skotlannin hallinto on ilmaston muutos ohjelmansa, The Scottish Climate Change Programme, mukaan pyrkimässä uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön lisäämiseen 18 % vuoteen 2010 mennessä ja 40 % vuoteen 2020 mennessä. (DTI. 2005b) 1 Saatavissa:

14 14 Hakelämmöntuotannon kannalta tarkasteltuna uusiutuvaa energiaa koskeva politiikka tuntuu keskittyvän liikaa sähkön tuotantoon. Esimerkiksi sertifikaattikauppa(renewables Oblication Scotland), jonka toivoisi ulottuvan myös lämmön tuotantoon, on käytössä vain sähkön tuotannossa. Siinä sähkön tuottaja on velvoitettu tuottamaan 5.5 % tuottamastaan sähköstä uusiutuvia energia muotoja käyttäen. Tuottamalla 5.5 % sähköstä uusiutuvilla energiamuodoilla saa tuottaja oman kiintiönsä täyteen. Kiintiön ylittyessä on mahdollista myydä ylijäämä niille tuottajille, jotka eivät tähän ole päässeet. Sertifikaattikauppaa on kaavailtu myös lämmöntuotantoon, jossa sille on todettu olevan tarvetta. Vastauksena tähän tarpeeseen on hallitus tehnyt selvityksen uusiutuvan energian käyttämisestä lämmöntuotantoon. 2 (DTI. 2005b.) Energian hinta Iso Britannian kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisee vuoden jokaisella neljänneksellä tiedotteen energian hinnoista. Skotlannin osalta tarkastelussa ovat mukana Edinburgh ja Aberdeen. Kyseisen tiedotteen hinnat sisältävät arvonlisäveron (5 %). (DTI. 2005a) Tässä käsiteltävät hinnat ovat vain kotitalouskäyttäjien hintoja. Kyseisiä hintoja tulee käsitellä enemmänkin tyypillisinä, kuin vertailevina tai edustavina. Suurempien asiakkaiden, kuten koulujen, julkisten rakennusten ja pienteollisuuden hinnat eivät ole julkisia, niihin sisältyy ilmastonmuutosvero 3 sekä arvonlisävero (5 %). Kyseiset energian kuluttajat saavat myös todennäköisesti alennusta hiilestä, polttoöljystä ja nestekaasusta, koska toimitus erät ovat suurempia ja säännöllisempiä kuin kotitalouksilla. Keskimääräinen maakaasun hinta vaihtelee euron välillä megawattituntia (MWh) kohden. Hinta on tyypillisen kotitalouskuluttajan hinta ja siihen sisältyy arvonlisävero (5 %). maakaasun keskimääräisen hinnan laskemiseen on käytetty kotitalouksien kaasun kulutuksen keskiarvoa 18 MWh. (SDC Scotland. 2 Saatavissa: 3 Climate Change Levy, laskettavissa:

15 ) Hinta on vuodelta 2004, josta vuoden 2005 loppuun mennessä hinta on noussut 15%.(DTI. 2005a) Hiilen keskihinta megawattitunnille on euroa. Antrasiitin / MWh. Hinta sisältää arvonlisäveron (5 %) ja lähikuljetuksen. Hinnat ovat vuodelta (SDC Scotland ) Kivihiiltä käytetään lämmöntuottamiseen suurimmaksi osaksi suurissa hiilivoimaloissa. Kotitalouskäyttö rajoittuu lähinnä hiilen tulisijoissa polttamiseen. Polttoöljyn hinta megawattituntia kohden sijoittuu euron välille. Hinta sisältää arvonlisäveron ja lähikuljetuksen. Hinta on vuodelta (SDC Scotland ) Polttoöljyn hinta on noussut vuoden 2004 lopusta vuoden 2005 loppuun 23.4 % ja hinnan nousun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. (DTI. 2005a) Nestekaasun hankinta kaasupulloissa on hyvin vähäistä, niinpä nestekaasun hinta perustuu suurempiin toimituksiin asiakkaan tankkiin. Hinta sisältää arvonlisäveron ja lähikuljetuksen. Hinta megawattituntia kohden vaihtelee euron välillä. Hinta on vuodelta 2005 (SDC Scotland ) Sähkön keskiarvohinta perustuu keskimääräiseen 3,3 MWh kulutukseen kotitaloutta kohden, vaihdellen euron välillä megawattituntia kohden. Hinta on vuodelta 2004 ja se sisältää Arvonlisäveron. (SDC Scotland ) Tästä lukemasta hinta on noussut 9.5 % vuoden 2005 loppuun mennessä. (DTI. 2005a) Hakkeen yksikköhintana käytetään /tonni. Tuhannella hake kilolla tuotetun energian määrä vaihtelee riippuen hakkeen kosteusprosentista ja käytettävästä laitteistosta. Hakkeen hinta voi vaihdella 36 /t ja 79 /t välillä riippuen sen kosteudesta ja toimitusmatkasta. Keskimäärin hinta asettuu noin 65 /t kosteusprosentin ollessa tällöin 35 %.(SDC Scotland ,27) Jotta hakkeen hintaa voidaan verrata muiden polttoaineiden kanssa, on sen lämpöarvo määritettävä. Tonni haketta vie tilaa 3 4 kuutiometriä, josta yhdestä kuutiometristä saadaan

16 16 noin 1 MWh. (Northwoods. 2004) Tästä saadaan kilowattitunnin hinnan keskimääräinen vaihteluväli. Jos tonni haketta maksaa halvimmillaan 36 ja kalleimmillaan 79 saadaan näistä kallein ja halvin hinta kilowattitunnille. Lasketaan halvin hinta, olettaen että haketta on tonnissa 4 m 3 Min = 36 / t : 4 m3 / t : 1 m3 / MWh = 9.0 / MWh Maksimi hintaa laskettaessa oletetaan 79 saatavan vain 3 m 3 haketta. Max = 79 / t : 3 m3 / t : 1 m3 / MWh = 26.3 / MWh Todennäköisesti markkinahinta asettuu välille euroa megawattituntia kohden. Sustainable development commissionin tekemän hintavertailun mukaan lämmöntuotannossa edullisin polttoaine on maakaasu aina 23 euroon / MWh asti. Jos maakaasun hinta nousee yli 23 euroon megawattituntia kohden, tulee hakkeesta 55 :n tonni hinnalla varteenotettava kilpaileva polttoaine lämmöntuotannossa. Vertailu osoittaa, että hake on halvempi polttoaine kuin polttoöljy tai nestekaasu lämmöntuottamiseen käytettynä. On myös muistettava että suurin osa kohde alueesta sijaitsee kaasuverkon ulkopuolella ja kaukana fossiilisten polttoaineiden toimittajia. (SDC Scotland ) Taulukko 5. Energian hinta 2. Energian tyyppi Hinnan vaihtelu ( /MWh) Maakaasu (+15 % 2005) Kivihiili Antrasiitti Polttoöljy Nestekaasu Sähkö (+9.5 % 2005) Hake Huomioitavaa Hinta (2004) on tyypillisen kotitalouskuluttajan hinta ja siihen sisältyy arvonlisävero (5 %). Hinta (2005) sisältää arvonlisäveron (5 %) ja lähikuljetuksen Hinta (2005) sisältää arvonlisäveron (5 %) ja lähikuljetuksen Hinta (2005) sisältää arvonlisäveron (5 %) ja lähikuljetuksen Hinta (2004) on tyypillisen kotitalouskuluttajan hinta ja siihen sisältyy arvonlisävero (5 %). Hinta (2005) sisältää arvonlisäveron ( 5 % ) ja lähikuljetuksen 2

17 Tuet Uuden toiminnan aloittaminen vaatii yrittäjältä paljon työtä, mutta myös pääomaa. Toiminnan alkuvaiheen tukemiseksi on yleensä saatavana erilaisia tukia, näin on myös Skotlannissa. Tukia myöntävät erilaiset säätiöt, järjestöt ja valtionlaitokset. Seuraavassa käydään lävitse Skotlannissa hakelämmitykseen haettavissa olevat rahalliset tuet. Skotlantilaiset yhteisöt tai yksilöt voivat saada tukea maan hankintaan tai sen käytön kehittämiseen ja hoitoon. Esimerkiksi maanviljelijää tai yhteisöä, kuten osuuskuntaa kannustetaan tuen keinoin hankkimaan maata, tai mikäli he jo omistavat maata, tuetaan sen kehittämistä esimerkiksi biomassan tuotantoon. Myös maan hoitoon, esimerkiksi metsämaan ollessa kyseessä on mahdollista saada tukea. Scottish Land Fund 4 tukee Skotlannin maaseudun paikallisia yhteisöjä tai yksilöitä avustamalla rahallisesti maan hankinnassa ja sen käytön kehittämisessä ja hoidossa. Tuen piiriin kuuluvat maan hankkimisen lisäksi kehitysprojektit, joita voivat olla investoinnit luonnon resurssien hoitamiseen tai infrastruktuurin kehittäminen paikallisiin tarpeisiin. Tuki voi kattaa 50 % maan hankinnasta tai sen käytön kehittämisestä. Jos yhteisö omistaa maan, voi sen kehittäminen uusiutuvienenergiamuotojen käyttöön kuulua myös tuen piiriin. (Reforesting Scotland ) Hakelämmöntuotantoon liittyen tukea voisi olla mahdollista hakea esimerkiksi kylän kaukolämpöverkon tai lämpökeskuksen rakentamiseen tai metsämaan ostamiseen. The Farm Business Development Scheme 5 avustaa maanviljelijöitä laajentamaan ja monipuolistamaan toimintaansa. Tukea myönnetään maksimissaan (Reforesting Scotland, ) Tukea voi saada esimerkiksi peltomaan muuttamiseen energiapuu- tai energiakasviviljelmiksi. 4 Lisätietoa: 5 Lisätietoa:

18 18 Scottish Rural Partnership Fund rahaston 6 tarkoituksena on tukea maalaisyhteisöjä maaseudun kehittämisessä. Scottish Rural Partnership Fund sisältää myös seuraavat rahastot: Rural Challenge Fund, jonka tarkoituksena on tukea maaseudun hyvinvointia edistäviä ryhmiä, joko paikallisesti tai maanlaajuisesti. Rural Challenge Fund, joka tukee projekteja, jotka ratkovat maaseudun ongelmia tai luovat maaseudun asukkaille uusia elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia. (Reforesting Scotland, ) Tukea ei myönnetä liiketoimintaan tai maatalouden toimiin, eikä projekteihin, jotka saavat tukea joltain muulta taholta. Scottish Forestry Grants Scheme (SFGS) 7 tukee maanviljelijöitä, metsänhoitajia ja paikallisia yhteisöjä metsien hoidossa ja istuttamisessa. (FREDS Liite C) Mielenkiintoiseksi SFGS:n tekee sen maanviljelijöille tarjoama tuki haavan tai pajun vesakoiden kasvattamiseen. Tukea myönnetään 1400 euroa hehtaarille ja sen myöntämisen edellytyksenä on puuaineksen toimitussopimus puuenergiaa tuottavalle toimijalle. Tukea voi hakea myös korjuutähteiden keruuseen liittyviin toimiin. SFGS:n myöntämä tuki ei suoranaisesti liity tämän päivän hakelämmöntuotantoon, mutta tulevaisuudessa toimintaympäristön laajenemisen myötä se voi tulla kyseeseen korjuutähteiden keruun kehittämisen yhteydessä tai energiapuuvesakoiden kasvattamisessa hakelämmöntuotannon käyttöön. Skotlanti elää hakelämmöntuotannon osalta mielenkiintoisia aikoja, mahdollisuuksia toiminnalle on, mutta ilman asiaan kuuluvaa aiheeseen perehtymistä tuskin kukaan lähtee uutta toimintaa toteuttamaan. Niinpä tukea on saatavissa myös hakelämmöntuotantoon liittyvien tutkimusten ja kannattavuuslaskelmien sekä demonstraatioprojektien rahoittamiseen. Sustainable Action Fundin 8 tarkoituksena on tukea tutkimusta, demonstraatio projekteja ja muita vastaavia toimia, jotka edistävät kestävää kehitystä Skotlan- 6 Lisätietoa: 7 Lisätietoa: 8 Lisätietoa:

19 19 nissa. (Reforesting Scotland, ) Tukea on myönnetty mm. puun käyttömuotojen kehittämiseen. Tukea voisi mahdollisesti hakea esimerkiksi hakelämmöntuotantoon liittyvään koulutukseen tai demonstraatio kohteeseen. Forestry Commissions research programme on metsäkeskuksen rahoitusohjelma, joka pyrkii kestävänmetsänhoidon turvaamiseen Skotlannin metsissä. Ohjelma on laaja, käsittäen kaikki metsänhoidon osa-alueet. Hakelämmöntuotannon kannalta ohjelman tekee mielenkiintoiseksi sen pyrkimys kehittää uusia metsänhoidollisia menetelmiä korjuutähteiden saamiseksi energiantuotannon käyttöön. Tukea myönnetään noin 15.3 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin puuenergian tutkimiseen. Tukea voivat hakea yliopistot sekä yksityiset tai julkiset tutkimuslaitokset. (FREDS Liite C) The Carbon Trust 9 myöntää rahoitusta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä edistävään tutkimukseen niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Rahoitusta voivat hakea yliopistot, julkinen sektori, tai vapaaehtoisjärjestöt. Tukea on mahdollista saada maksimissaan ja maksimissaan 60 % projektin kokonaiskustannuksista. (FREDS Liite C) Scottish Community and Householder Renewables Initiative (SCHRI) on Scottish Executiven rahoittama ja se myöntää tukea yhteisöille ja kotitalouksille. SCHRI kattaa kaikki osa-alueet yhteisöjen uusiutuvan energian projekteissa. Tutkimukset rahoitetaan sataprosenttisesti aina euroon asti ja toteutukseen voi saada tukea aina euroon asti. Tuki on kolmevuotinen ja se on alkanut tammikuussa Ympäri Skotlantia on kymmenen neuvojaa avustamassa ja neuvomassa aiheeseen liittyvissä asioissa. (FREDS Liite C) SMART Scotland 10 tähtää pienliiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen kehittämällä menestyviä tuotteita. Tukea ei ole suoranaisesti suunnattu hakelämmöntuotantoon, muta se voi olla mahdollinen rahoitus muoto pieni muotoi- 9 Lisätietoa: 10 Lisätietoa:

20 20 selle lämpöyrittäjyydelle. Tuki kattaa 75 % tutkimuksesta aina euroon asti. (FREDS Liite C) Skotlannissa hakkeen hankintaketjun tulisi pystyä vastaamaan kasvavien hakelämpömarkkinoiden tarpeisiin. Hakkeen hankinta ketjun kehittämiseen ja siihen liittyviin investointeihin on mahdollista saada rahallista tukea. Hakelämmöntuotantoon liittyvät paljolti myös pitkän takaisinmaksuajan omaavat investoinnit laitteisiin, rakennuksiin ja muuhun infrastruktuuriin. Myös näihin on olemassa omat rahalliset tukimuotonsa. The Innovation Programme rahoittaa paikallisviranomaisia yhteistyö tahoineen paikallistason hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävissä kehitys-, toteutus- ja edistämistoimissa. Rahoitettavien projektien tulee olla kekseliäitä ja käyttää uudenlaista lähestymistapaa, uutta tekniikkaa tai uusia menetelmiä. Projektien pitää keskittyä asumiseen, vähintään 70 % hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä tulee olla lähtöisin kotitalouksista. Paikallisviranomaisten tulee toimia projektin avainasemassa. Tuki voi kattaa esitutkimuksen kulut aina 70 % (max ) asti ja toteutus kustannukset 50 % (max ) asti. (Reforesting Scotland, ) The Innovation Programmen rahoitusta on mahdollista saada esimerkiksi hakelämpölaitoksen ja kaukolämpöverkon rakentamiseen ja niihin liittyviin tutkimuksiin yhteistyössä paikallisten viranomaistahojen kanssa. Koska viranomaisen ei tarvitse olla projektin vetäjä, soveltuu tuki hyvin myös lämpöyrittämiseen. Bio-Energy Infrastructure Support Scheme 11 auttaa maanviljelijöitä, metsänhoitajia ja liiketaloutta kehittämään ja perustamaan energiapuun ja energiaviljelmien korjuun, varastoinnin, prosessoinnin ja toimittamisen infrastruktuuria ja toimintaympäristöä. Tukea myönnetään tuottajaryhmien perustamiseen, kouluttamiseen ja pääomainvestointeihin. Sitä voivat hakea uudet tai jo olemassa olevat yhtiöt jotka aikovat laajentaa toimintaansa koskemaan biomassan energia käyttöä. Tukea voivat saada maatalousyrittäjät, yrittäjärenkaat, koneyrittäjät, osuus- 11 Lisätietoa:

21 21 kunnat, yksityisyritykset ja osakeyhtiöt. Tukea on saatavissa maksimissaan projektia tai toimijaa kohden. Energiapuun osalta tuki koskee energia käyttöön kasvatettua puuainesta, korjuutähteitä ja puuteollisuuden sivutuotteita. (European Commission ; Reforesting Scotland ) Enhanced Capital Allowance Scheme (The Carbon Trust) mahdollistaa liiketoiminnan ensimmäisen toimintavuoden hankintojen täysimääräisen verovähennyksen. Hankintojen pitää olla energian säästöön tai vähäpäästöiseen energian tuottamiseen liittyviä. 12 (Reforesting Scotland, ). ECAS voi auttaa esimerkiksi aloittavaa lämpöyrittäjää toiminnan alkuaikana pienentämällä ensimmäisen toimintavuoden pääoman tarvetta. Loan Action Scotland 13 on Skotlannin hallinnon (Scottish Executive), sen energiansäästötoimiston (Scottish Energy Efficiency Office) kautta rahoittama lainarahasto. Laina on pääasiassa tarkoitettu yritysten energian säästöön liittyvien investointien tukemiseen, mutta voi olla mahdollinen myös hakelämmöntuotantoon liittyviin toimiin. Laina on korotonta ja sitä on mahdollista saada 7200 eurosta aina euroon asti. Lainalla on viiden vuoden takaisin maksuaika. Voidakseen hakea lainaa yhtiön pitää toimia Skotlannissa ja työllistää alle 250 henkeä. Yhtiön pitää kyetä osoittamaan, että suoritettavat toimenpiteet vähentävät energian kulutusta. (FREDS Liite C) Lisätietoa: DTI Technology Programme: New and Renewable Energy CR&D 14 on kauppaja teollisuusministeriön teknologiaohjelma, joka pyrkii parantamaan Iso- Britannian teollisuuden kilpailukykyä ja ymmärtämään paremmin uusiutuvan energian mahdollisuuksia. Biopolttoaineita käsittelevä alaohjelma tukee biomassan tuotantoa sekä uuden tekniikan käyttöön ottoa sähkön- ja lämmöntuo- 12 Lista hyväksyttävistä hankinnoista löytyy osoitteesta: 13 Lisätietoa: 14 Lisätietoa: