POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tero Hytönen HAKELÄMPÖYRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET SKOTLANNIN YLÄMAALLA Opinnäytetyö

2 2 OPINNÄYTETYÖ Kevät 2006 Metsätalouden koulutusohjelma Väisälänkatu Joensuu p. (013) Tekijä Tero Hytönen Nimeke Hakelämpöyrittäjyyden mahdollisuudet Skotlannin Ylämaalla Toimeksiantaja Northern WoodHeat hanke Tiivistelmä Viime vuosina puuenergian käyttö lämmöntuottamisessa on lisääntynyt niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, johtuen mm. EU:n päästökaupasta, kilpailevien energianmuotojen hintojen noususta ja kehittyneestä tekniikasta. Myös Skotlannissa on alettu miettimään metsävarojen laajempaa käyttöä lämmöntuotannossa. Opinnäytetyössä selvitettiin hakelämmöntuotannon toimintaympäristöä Skotlannin Ylämaalla. Päähuomio kiinnitettiin mahdollisiin hakelämmityksen toimintamalleihin ja hakelämmöntuotantoon mahdollisesti myönnettäviin tukiin. Aineisto muodostui Skotlannin Ylämaalle suunnatun tiedonkeruumatkan aikana haastattelun ja havainnoinnin keinoin kerätystä materiaalista sekä edellisten pohjalta saadusta ja löydetystä kirjallisesta materiaalista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Skotlannin Ylämaalla on olemassa selvä mahdollisuus hakelämpöyrittäjyydelle. Mahdollisia Skotlannin Ylämaalle sopivia hakelämpöyrittäjyyden toimintamalleja mietittäessä tultiin siihen tulokseen, että jo olemassa olevista mahdollisista alaa sivuavista toimijoista maa- ja metsätalousyrittäjät, metsäosuuskunnat ja mahdollisesti myös energiayhtiöt sekä tietyin varauksin kunnat ovat potentiaalisimpia vaihtoehtoja hakelämmöntuottajaksi. Toki myös aivan muunkin taustan omaavat ihmiset voivat alkaa hakelämpöyrittäjäksi. Kieli Suomi Asiasanat Hakelämpöyrittäjä, Skotlanti, puuenergia Sivuja

3 3 Tiivistelmä...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Abstrakti...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Lyhenteet Johdanto Toimintaympäristön kuvaus Skotlannin Ylämaa Hakelämmöntuotannon edellytykset Metsävarat Energiapolitiikka ja hakelämmöntuotanto Energian hinta Tuet Hakelämmöntuotannon nykytila Ongelmat ja vahvuudet Liiketoimintamallit Asiakaslähtöinen investointi Yrittäjälähtöinen investointi Suuryritys- tai verkostomalli ESCO malli Franchining malli Tutkimuksen tarkoitus Menetelmät ja aineisto Menetelmät Aineisto Haastattelut ja keskustelut Kohdevierailut Kirjallinen materiaali Aineiston analysointi Tulokset Hakelämpöyrittäjyyden mahdollisuudet Mahdolliset toimintamallit Maatalousyrittäjä Metsäpalveluyrittäjä Metsäosuuskunta Energiayhtiö...39

4 Forestry Commission (FC) Kunta Muut mahdolliset hakelämpöyrittäjät Pohdintaa Tutkimuksesta Tuloksista Tulevaisuudesta Luotettavuudesta ja eettisyydestä Omasta oppimisesta...49 Lähteet...50 LIITTEET Liite 1. Metsävarat

5 5 Lyhenteet AIMS BISS CT DEFRA DTI ECAS ESCO FBDS FC FCRP FREDS IP NRE ODT SAF SCHRI SDC SFGS SLF SMART SRPF ROCs Agri Industrial Materials Programme Bio-Energy Infrastructure Support Scheme The Carbon Trust The Department for Environment, Food and Rural Affairs Department of Trade and Industry Enhanced Capital Allowance Scheme (The Carbon Trust) Energy Service Company Farm Business Development Scheme Forestry Commissions Forestry Commissions research programme Forum for Renewable Energy and Development in Scotland The Innovation Programme DTI Technology Programme: New and Renewable Energy CR&D Oven Dry Tons Sustainable Action Fundin Scottish Community and Householder Renewables Initiative Sustainable Development Commission Scottish Forestry Grants Scheme Scottish Land Fund SMART Scotland Scottish Rural Partnership Fund Renewables Oblication Scotland

6 6 1 Johdanto Euroopan Unionin päästökaupan myötä kiinnostus bioenergiaan ja erityisesti puuenergiaan on lisääntynyt huomattavasti. Myös metsävaroiltaan pienemmät maat kuten Skotlanti ovat alkaneet osoittaa kasvavaa kiinnostusta kyseiseen aihealueeseen. Työn toimeksiantaja Northern WoodHeat hanke pyrkii lisäämään puuenergian käyttöä mm. Skotlannissa Pohjois-Karjalassa tehdyn kehitystyön avulla. Kehitystyö pyrkii tuottamaan metsäenergian käytön edistämiseen tähtääviä kansainvälisiä konsultointi- ja koulutustuotteita. (Northern WoodHeat. 2005) Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Skotlannin Ylämaan hakelämmöntuotannon toimintaympäristöä, keskittyen mahdollisten hakelämpöyrittäjien, hakelämmöntuotantoon myönnettävien rahallisten tukien ja hakelämpöyrittäjyyden markkinoiden selvittämiseen. Selvityksen on tarkoitus palvella metsäenergian käytön edistämiseen tähtäävien kansainvälisten konsultointi- ja koulutustuotteiden suunnittelua ja kehittämistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Skotlannin Ylämaalle suunnatun tiedonkeruumatkan aikana haastattelun ja havainnoinnin avulla, sekä edellisten pohjalta saatua ja löydettyä kirjallista materiaalia apuna käyttäen 2 Toimintaympäristön kuvaus Kuvataan työn toimintaympäristö maantieteen, kulttuurin ja hakelämmöntuotannon edellytysten kannalta.

7 7 2.1 Skotlannin Ylämaa Skotlannin Ylämaaksi (Scottish Highlands) kutsutaan Skotlannin pohjoisinta aluetta. Ylämaahan lasketaan kuuluvaksi myös Herbridesin saaret lännessä ja luoteessa. Tähän saariryhmään kuuluu noin 50 saarta, joista alle kymmenen on asutettuja. Ylämaa on kuuluisa karusta kauneudestaan, sen maaston muodot ovat lukuisien vuorten ja kukkuloiden ansiosta ylevämmät kuin maan eteläiset ja itäiset osat. (The Columbia Encyclopedia ) Kuva 1. Ylämaa (sininen alue). (Forestry Commission. 2001) Alueen väkiluku on pääosin vähentynyt jo 1700-luvulla suoritetuista Ylämaan puhdistuksista (Highland Clearances) lähtien. Iso-Britannian hallitus on tukenut metsäteollisuutta ja vesivoiman tuotantoa Toisesta maailmansodasta lähtien estääkseen alueen autioitumisen. (The Columbia Encyclopedia ) Maailman sotien jälkeen käynnistettiin myös laajat metsäistutusohjelmat, joita niiden tehoaikana luvuilla edistettiin erityisten metsitysohjelmien ja erilaisten taloudellisten kannustimien avulla. Koska maataloudelle kelvollista maata ei ha-

8 8 luttu uhrata metsätaloudelle, suunnattiin suurin osa istutuksista Skotlannin Ylämaan laajoille turv le. (Tsouvalis, J. 2000) Asutus on harvaa, vain neljä prosenttia Skotlannin väestöstä asuu alueella. Asutus tiheys tällä km 2 :n alueella on vain 8 henkeä neliökilometrillä, kun koko Skotlannin keskiarvo on 66 henkeä neliökilometrillä. Asukkaita ylämaalla on noin , joista seitsemän prosenttia puhuu gaelin kieltä. Ylämaan pääkaupunkina toimii Inverness, joka on noin väkiluvullaan ainut yli hengen kaupunki Ylämaalla. (The Highland Council. 2006) Pääasialliset elinkeinot ovat muodostuneet pienviljelystä, kalastuksesta ja viskintislauksesta, tosin viime vuosikymmenten aikana matkailu on kasvattanut osuuttaan ja on nykyään tärkeä tulonlähde. (The Columbia Encyclopedia ) Yleisimmät käytettävät lämmitysmuodot ovat kaasu-, sähkö- ja öljylämmitys. Kaukolämmitys on käsitteenä vieras suurimmalle osalle väestöä. Yleensä jokaisella talolla on oma lämmitysjärjestelmänsä. Maakaasun käyttö lämmityksessä on suosittua sen puhtauden ja halvan hinnan johdosta. Maakaasuverkko tosin kattaa vain eteläisimmän Skotlannin ja kohdealueella Ylämaalla se ulottuu vain kahden suuremman kaupungin (Inverness & Thurso) ympärille. (Kuva 2) Suurella alueella Ylämaata lämmitysjärjestelmän valinta riippuu fossiilistenpolttoaineiden (hiili, polttoöljy, nestekaasu) toimittajaverkon ulottuvuudesta ja sähköverkosta, joka kattaa lähes koko alueen. Tämä yhdessä alueelle sijoittuvien metsävarojen kanssa tekee alueesta hakelämmityksen kehityksen ja tämän työn kannalta mielenkiintoisen. (SDC Scotland ) Kaasun ollessa pääasiallinen hakelämmöntuotannon kilpailija rajataan tämän työn ensisijainen kohdealue alueisiin, joilla sitä ei ole saatavilla.

9 9 Kuva 2. Pääkaasuverkon kattavuusalue Ei pääkaasuverkkoa (SDC Scotland ) Fossiilistenpolttoaineidentoimittaja 2.2 Hakelämmöntuotannon edellytykset Metsävarat Skotlannin Ylämaalla metsiä on 13.5 % maapinta-alasta eli hehtaaria (ha). Niistä 44 % ( ha) ovat paikallisen metsäkeskuksen, Forestry Commission (FC), hallinnoimia ja loput 56 % on muissa omistus muodoissa. (Taulukko 1) Ylämailla on 3241 metsikköä (>2 ha), joiden keskimääräinen koko on 108 hehtaaria. Havumetsä on vallitseva metsätyyppi edustaen 70 % kaikista

10 10 metsistä. Yleisin havupuu on sitkankuusi halliten 33 % havumetsistä. Lehtimetsiä on 14 %, sekametsiä 3 % ja avointa tilaa metsämaaksi luettavalla alueella on 11 % metsäpinta-alasta. Metsämaan osuus on noussut hehtaarilla vuodesta 1980 eli 9.2 prosentista 13.5 prosenttiin. (Forestry Commission )M Taulukko 1. Metsämaan jakautuminen omistusmuotojen ja metsikön tyypin mukaan. (SDC Scotland ) Metsiköntyyppi FE Muut omistusmuodot Kaikki metsät ha % ha % ha % Havumetsät Lehtimetsät Sekametsät Vesakot Ylispuustot Tuulenkaadot Aukot Aukeat Yhteensä Skotlannin metsäkeskus (Forestry Commission) on kerännyt metsäkeskuksittain vuositason ennusteet puuaineksesta, joka olisi mahdollista ohjata energiantuotannon käyttöön (Liite 1). Seuraaviin taulukoihin on kerätty puumäärät Ylämaan metsäkeskuksista vuosilta Puuaines on lajiteltu kuuteen eri luokkaan: Jätepuu, joka tarkoittaa rakennetun ympäristön puustoa esim. teiden ja rautateiden alta ja varsilta poistettavaa puustoa, jolle ei tällä hetkellä ole markkinoita ja joka yleensä päätyy maantäytteeksi. Puuteollisuuden sivutuotteet eli pääosin sahateollisuudesta syntyvät pintalaudat ja puru. Hukkapuu johon kuuluvat teollisuudelle kokonsa tai laatunsa puolesta kelpaamattomat pystypuut.

11 11 Korjuutähteet eli puunkorjuussa metsään jäävät puunosat, lähinnä oksat ja latvukset. Kuitupuu eli runkopuuaines latvaläpimittaluokassa 7-16cm ja sitäkin isommat laatunsa puolesta tukiksi kelpaamattomat puut. Tukkipuu eli latvaläpimitaltaan yli 16 cm puut. (SDC Scotland ) Taulukko 2. Puuenergiantuotannon käyttöön nykytilassa saatavissa oleva puuaines. Uunikuivaa tonnia (ODT) / Vuosi. (SDC Scotland ) Ajanjakso Jäte Puuteollisuuden Hukka Korjuu Kuitu Tukki puu sivutuotteet puu tähteet puu puu Yhteensä Yhteensä Vuosien välisenä aikana energiantuotannon piiriin voitaisiin ohjata yli uunikuivaa tonnia puuainesta, joka koostuisi pääasiassa markkinoiden ulkopuolelle jäävästä runkopuusta (hukkapuu, kuitupuu, tukkipuu) ja pieneltä osin puuteollisuudensivutuotteista (puru, pintalaudat). (Taulukko 2) Tämä tulisi kysymykseen hakelämmöntuotannon määrän pysyessä nykyisellään. Nykyisellä kalustolla ei esimerkiksi hakkuutähteen kerääminen ole mahdollista, joskaan sille ei ole tarvettakaan, koska haketettavaksi kelpaavaa runkopuuta on riittävästi tarjolla. (SDC Scotland ,66)

12 12 Taulukko 3. Puuenergiantuotannon käyttöön sen toimintaympäristön laajentuessa käytettävissä oleva puuaines. Uunikuivaa tonnia (ODT) / vuosi. (SDC Scotland ,68) Ajanjakso Jäte puu Puuteollisuuden sivutuotteet Hukka puu Korjuu tähteet Kuitu puu Tukki puu Yhteensä Yhteensä Puuenergiantuotannon ja sen toimintaympäristön laajentuessa seuraavien 5 10 vuoden aikana, ohjautuu myös osa muun puuteollisuuden käyttämästä puusta puuenergiantuotannon käytettäväksi. Laajentumisen myötä myös uusien menetelmien käyttöönotto on mahdollista. Esimerkiksi hakkuutähteiden käyttöä energian lähteenä voidaan alkaa hyödyntämään, mikäli sen ei katsota olennaisesti heikentävän maan ravinnepitoisuutta. Ensisijaisesti käytetään yhä runkopuuta. Ennen markkinoiden ulottumattomissa olleet metsävarannot tulevat korjuuseen käyttöpaikkojen lisäännyttyä hakelämmityksen myötä ja korjuun laajetessa kasvavia markkinoita vastaavaksi. Osa levy- ja paperiteollisuudelle nykyään päätyvästä puusta tulee ohjautumaan puuenergiantuotannon pariin paremman markkinahinnan myötä. Hukka- ja kuitupuun määrät nousevat. Tukkipuun osuus pysyy samana sahateollisuuden puunkäytön pysyessä nykytasolla. Nykyään pääosin maantäytteeksi päätyvää jätepuuta alettaisiin käyttää mahdollisuuksien mukaan kasvaneen energiapuun käytön tarpeisiin. Tällöin vuosien välisenä ajankohtana puuenergiantuotannon pariin päätyvä puumäärä olisi jo vajaa miljoona uuni kuivaa tonnia,(taulukko 3) kun koko puun tuotanto tuolla ajalla on noin 2.4 miljoonaa uunikuivaa tonnia.(taulukko 4) (SDC Scotland ,64)

13 13 Taulukko 4. Koko alueen puuntuotanto. Uunikuivaa tonnia / vuosi. (SDC Scotland ,68) Ajanjakso Jäte puu Puuteollisuuden sivutuotteet Hukka puu Korjuu tähteet Kuitu puu Tukki puu Yhteensä Yht Energiapolitiikka ja hakelämmöntuotanto Vuoden 1999 hallinnon päätöksenteon hajauttamisen jälkeen Skotlannilla on ollut mahdollisuus toteuttaa omaa politiikkaansa monilla osa-alueilla, jotka ennen olivat Iso-Britannian hallituksen päätäntävallan alla (mm. verot). Edelleenkin esimerkiksi energiasektorilta hiili-, ydinenergia-, kaasu- ja sähköasioista päättää Iso-Britannian hallitus, sen sijaan energia tehokkuus ja uusiutuvia energia muotoja koskevat asiat ovat Skotlannin hallinnon päätettävissä. (DTI. 2005b) Iso Britannian hallitus on sitoutunut noudattamaan Kioton protokollaa, jonka mukaan maan on pyrittävä vähentämään hiilidioksidipäästöjä 60 % vuoteen 2050 mennessä. Ison Britannian energia ohjelma, Energy White Paper , tähdentää että suurimman laskun hiilidioksidipäästöissä tulee tapahtua vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Skotlannin hallinto on ilmaston muutos ohjelmansa, The Scottish Climate Change Programme, mukaan pyrkimässä uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön lisäämiseen 18 % vuoteen 2010 mennessä ja 40 % vuoteen 2020 mennessä. (DTI. 2005b) 1 Saatavissa:

14 14 Hakelämmöntuotannon kannalta tarkasteltuna uusiutuvaa energiaa koskeva politiikka tuntuu keskittyvän liikaa sähkön tuotantoon. Esimerkiksi sertifikaattikauppa(renewables Oblication Scotland), jonka toivoisi ulottuvan myös lämmön tuotantoon, on käytössä vain sähkön tuotannossa. Siinä sähkön tuottaja on velvoitettu tuottamaan 5.5 % tuottamastaan sähköstä uusiutuvia energia muotoja käyttäen. Tuottamalla 5.5 % sähköstä uusiutuvilla energiamuodoilla saa tuottaja oman kiintiönsä täyteen. Kiintiön ylittyessä on mahdollista myydä ylijäämä niille tuottajille, jotka eivät tähän ole päässeet. Sertifikaattikauppaa on kaavailtu myös lämmöntuotantoon, jossa sille on todettu olevan tarvetta. Vastauksena tähän tarpeeseen on hallitus tehnyt selvityksen uusiutuvan energian käyttämisestä lämmöntuotantoon. 2 (DTI. 2005b.) Energian hinta Iso Britannian kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisee vuoden jokaisella neljänneksellä tiedotteen energian hinnoista. Skotlannin osalta tarkastelussa ovat mukana Edinburgh ja Aberdeen. Kyseisen tiedotteen hinnat sisältävät arvonlisäveron (5 %). (DTI. 2005a) Tässä käsiteltävät hinnat ovat vain kotitalouskäyttäjien hintoja. Kyseisiä hintoja tulee käsitellä enemmänkin tyypillisinä, kuin vertailevina tai edustavina. Suurempien asiakkaiden, kuten koulujen, julkisten rakennusten ja pienteollisuuden hinnat eivät ole julkisia, niihin sisältyy ilmastonmuutosvero 3 sekä arvonlisävero (5 %). Kyseiset energian kuluttajat saavat myös todennäköisesti alennusta hiilestä, polttoöljystä ja nestekaasusta, koska toimitus erät ovat suurempia ja säännöllisempiä kuin kotitalouksilla. Keskimääräinen maakaasun hinta vaihtelee euron välillä megawattituntia (MWh) kohden. Hinta on tyypillisen kotitalouskuluttajan hinta ja siihen sisältyy arvonlisävero (5 %). maakaasun keskimääräisen hinnan laskemiseen on käytetty kotitalouksien kaasun kulutuksen keskiarvoa 18 MWh. (SDC Scotland. 2 Saatavissa: 3 Climate Change Levy, laskettavissa:

15 ) Hinta on vuodelta 2004, josta vuoden 2005 loppuun mennessä hinta on noussut 15%.(DTI. 2005a) Hiilen keskihinta megawattitunnille on euroa. Antrasiitin / MWh. Hinta sisältää arvonlisäveron (5 %) ja lähikuljetuksen. Hinnat ovat vuodelta (SDC Scotland ) Kivihiiltä käytetään lämmöntuottamiseen suurimmaksi osaksi suurissa hiilivoimaloissa. Kotitalouskäyttö rajoittuu lähinnä hiilen tulisijoissa polttamiseen. Polttoöljyn hinta megawattituntia kohden sijoittuu euron välille. Hinta sisältää arvonlisäveron ja lähikuljetuksen. Hinta on vuodelta (SDC Scotland ) Polttoöljyn hinta on noussut vuoden 2004 lopusta vuoden 2005 loppuun 23.4 % ja hinnan nousun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. (DTI. 2005a) Nestekaasun hankinta kaasupulloissa on hyvin vähäistä, niinpä nestekaasun hinta perustuu suurempiin toimituksiin asiakkaan tankkiin. Hinta sisältää arvonlisäveron ja lähikuljetuksen. Hinta megawattituntia kohden vaihtelee euron välillä. Hinta on vuodelta 2005 (SDC Scotland ) Sähkön keskiarvohinta perustuu keskimääräiseen 3,3 MWh kulutukseen kotitaloutta kohden, vaihdellen euron välillä megawattituntia kohden. Hinta on vuodelta 2004 ja se sisältää Arvonlisäveron. (SDC Scotland ) Tästä lukemasta hinta on noussut 9.5 % vuoden 2005 loppuun mennessä. (DTI. 2005a) Hakkeen yksikköhintana käytetään /tonni. Tuhannella hake kilolla tuotetun energian määrä vaihtelee riippuen hakkeen kosteusprosentista ja käytettävästä laitteistosta. Hakkeen hinta voi vaihdella 36 /t ja 79 /t välillä riippuen sen kosteudesta ja toimitusmatkasta. Keskimäärin hinta asettuu noin 65 /t kosteusprosentin ollessa tällöin 35 %.(SDC Scotland ,27) Jotta hakkeen hintaa voidaan verrata muiden polttoaineiden kanssa, on sen lämpöarvo määritettävä. Tonni haketta vie tilaa 3 4 kuutiometriä, josta yhdestä kuutiometristä saadaan

16 16 noin 1 MWh. (Northwoods. 2004) Tästä saadaan kilowattitunnin hinnan keskimääräinen vaihteluväli. Jos tonni haketta maksaa halvimmillaan 36 ja kalleimmillaan 79 saadaan näistä kallein ja halvin hinta kilowattitunnille. Lasketaan halvin hinta, olettaen että haketta on tonnissa 4 m 3 Min = 36 / t : 4 m3 / t : 1 m3 / MWh = 9.0 / MWh Maksimi hintaa laskettaessa oletetaan 79 saatavan vain 3 m 3 haketta. Max = 79 / t : 3 m3 / t : 1 m3 / MWh = 26.3 / MWh Todennäköisesti markkinahinta asettuu välille euroa megawattituntia kohden. Sustainable development commissionin tekemän hintavertailun mukaan lämmöntuotannossa edullisin polttoaine on maakaasu aina 23 euroon / MWh asti. Jos maakaasun hinta nousee yli 23 euroon megawattituntia kohden, tulee hakkeesta 55 :n tonni hinnalla varteenotettava kilpaileva polttoaine lämmöntuotannossa. Vertailu osoittaa, että hake on halvempi polttoaine kuin polttoöljy tai nestekaasu lämmöntuottamiseen käytettynä. On myös muistettava että suurin osa kohde alueesta sijaitsee kaasuverkon ulkopuolella ja kaukana fossiilisten polttoaineiden toimittajia. (SDC Scotland ) Taulukko 5. Energian hinta 2. Energian tyyppi Hinnan vaihtelu ( /MWh) Maakaasu (+15 % 2005) Kivihiili Antrasiitti Polttoöljy Nestekaasu Sähkö (+9.5 % 2005) Hake Huomioitavaa Hinta (2004) on tyypillisen kotitalouskuluttajan hinta ja siihen sisältyy arvonlisävero (5 %). Hinta (2005) sisältää arvonlisäveron (5 %) ja lähikuljetuksen Hinta (2005) sisältää arvonlisäveron (5 %) ja lähikuljetuksen Hinta (2005) sisältää arvonlisäveron (5 %) ja lähikuljetuksen Hinta (2004) on tyypillisen kotitalouskuluttajan hinta ja siihen sisältyy arvonlisävero (5 %). Hinta (2005) sisältää arvonlisäveron ( 5 % ) ja lähikuljetuksen 2

17 Tuet Uuden toiminnan aloittaminen vaatii yrittäjältä paljon työtä, mutta myös pääomaa. Toiminnan alkuvaiheen tukemiseksi on yleensä saatavana erilaisia tukia, näin on myös Skotlannissa. Tukia myöntävät erilaiset säätiöt, järjestöt ja valtionlaitokset. Seuraavassa käydään lävitse Skotlannissa hakelämmitykseen haettavissa olevat rahalliset tuet. Skotlantilaiset yhteisöt tai yksilöt voivat saada tukea maan hankintaan tai sen käytön kehittämiseen ja hoitoon. Esimerkiksi maanviljelijää tai yhteisöä, kuten osuuskuntaa kannustetaan tuen keinoin hankkimaan maata, tai mikäli he jo omistavat maata, tuetaan sen kehittämistä esimerkiksi biomassan tuotantoon. Myös maan hoitoon, esimerkiksi metsämaan ollessa kyseessä on mahdollista saada tukea. Scottish Land Fund 4 tukee Skotlannin maaseudun paikallisia yhteisöjä tai yksilöitä avustamalla rahallisesti maan hankinnassa ja sen käytön kehittämisessä ja hoidossa. Tuen piiriin kuuluvat maan hankkimisen lisäksi kehitysprojektit, joita voivat olla investoinnit luonnon resurssien hoitamiseen tai infrastruktuurin kehittäminen paikallisiin tarpeisiin. Tuki voi kattaa 50 % maan hankinnasta tai sen käytön kehittämisestä. Jos yhteisö omistaa maan, voi sen kehittäminen uusiutuvienenergiamuotojen käyttöön kuulua myös tuen piiriin. (Reforesting Scotland ) Hakelämmöntuotantoon liittyen tukea voisi olla mahdollista hakea esimerkiksi kylän kaukolämpöverkon tai lämpökeskuksen rakentamiseen tai metsämaan ostamiseen. The Farm Business Development Scheme 5 avustaa maanviljelijöitä laajentamaan ja monipuolistamaan toimintaansa. Tukea myönnetään maksimissaan (Reforesting Scotland, ) Tukea voi saada esimerkiksi peltomaan muuttamiseen energiapuu- tai energiakasviviljelmiksi. 4 Lisätietoa: 5 Lisätietoa:

18 18 Scottish Rural Partnership Fund rahaston 6 tarkoituksena on tukea maalaisyhteisöjä maaseudun kehittämisessä. Scottish Rural Partnership Fund sisältää myös seuraavat rahastot: Rural Challenge Fund, jonka tarkoituksena on tukea maaseudun hyvinvointia edistäviä ryhmiä, joko paikallisesti tai maanlaajuisesti. Rural Challenge Fund, joka tukee projekteja, jotka ratkovat maaseudun ongelmia tai luovat maaseudun asukkaille uusia elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia. (Reforesting Scotland, ) Tukea ei myönnetä liiketoimintaan tai maatalouden toimiin, eikä projekteihin, jotka saavat tukea joltain muulta taholta. Scottish Forestry Grants Scheme (SFGS) 7 tukee maanviljelijöitä, metsänhoitajia ja paikallisia yhteisöjä metsien hoidossa ja istuttamisessa. (FREDS Liite C) Mielenkiintoiseksi SFGS:n tekee sen maanviljelijöille tarjoama tuki haavan tai pajun vesakoiden kasvattamiseen. Tukea myönnetään 1400 euroa hehtaarille ja sen myöntämisen edellytyksenä on puuaineksen toimitussopimus puuenergiaa tuottavalle toimijalle. Tukea voi hakea myös korjuutähteiden keruuseen liittyviin toimiin. SFGS:n myöntämä tuki ei suoranaisesti liity tämän päivän hakelämmöntuotantoon, mutta tulevaisuudessa toimintaympäristön laajenemisen myötä se voi tulla kyseeseen korjuutähteiden keruun kehittämisen yhteydessä tai energiapuuvesakoiden kasvattamisessa hakelämmöntuotannon käyttöön. Skotlanti elää hakelämmöntuotannon osalta mielenkiintoisia aikoja, mahdollisuuksia toiminnalle on, mutta ilman asiaan kuuluvaa aiheeseen perehtymistä tuskin kukaan lähtee uutta toimintaa toteuttamaan. Niinpä tukea on saatavissa myös hakelämmöntuotantoon liittyvien tutkimusten ja kannattavuuslaskelmien sekä demonstraatioprojektien rahoittamiseen. Sustainable Action Fundin 8 tarkoituksena on tukea tutkimusta, demonstraatio projekteja ja muita vastaavia toimia, jotka edistävät kestävää kehitystä Skotlan- 6 Lisätietoa: 7 Lisätietoa: 8 Lisätietoa:

19 19 nissa. (Reforesting Scotland, ) Tukea on myönnetty mm. puun käyttömuotojen kehittämiseen. Tukea voisi mahdollisesti hakea esimerkiksi hakelämmöntuotantoon liittyvään koulutukseen tai demonstraatio kohteeseen. Forestry Commissions research programme on metsäkeskuksen rahoitusohjelma, joka pyrkii kestävänmetsänhoidon turvaamiseen Skotlannin metsissä. Ohjelma on laaja, käsittäen kaikki metsänhoidon osa-alueet. Hakelämmöntuotannon kannalta ohjelman tekee mielenkiintoiseksi sen pyrkimys kehittää uusia metsänhoidollisia menetelmiä korjuutähteiden saamiseksi energiantuotannon käyttöön. Tukea myönnetään noin 15.3 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin puuenergian tutkimiseen. Tukea voivat hakea yliopistot sekä yksityiset tai julkiset tutkimuslaitokset. (FREDS Liite C) The Carbon Trust 9 myöntää rahoitusta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä edistävään tutkimukseen niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Rahoitusta voivat hakea yliopistot, julkinen sektori, tai vapaaehtoisjärjestöt. Tukea on mahdollista saada maksimissaan ja maksimissaan 60 % projektin kokonaiskustannuksista. (FREDS Liite C) Scottish Community and Householder Renewables Initiative (SCHRI) on Scottish Executiven rahoittama ja se myöntää tukea yhteisöille ja kotitalouksille. SCHRI kattaa kaikki osa-alueet yhteisöjen uusiutuvan energian projekteissa. Tutkimukset rahoitetaan sataprosenttisesti aina euroon asti ja toteutukseen voi saada tukea aina euroon asti. Tuki on kolmevuotinen ja se on alkanut tammikuussa Ympäri Skotlantia on kymmenen neuvojaa avustamassa ja neuvomassa aiheeseen liittyvissä asioissa. (FREDS Liite C) SMART Scotland 10 tähtää pienliiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen kehittämällä menestyviä tuotteita. Tukea ei ole suoranaisesti suunnattu hakelämmöntuotantoon, muta se voi olla mahdollinen rahoitus muoto pieni muotoi- 9 Lisätietoa: 10 Lisätietoa:

20 20 selle lämpöyrittäjyydelle. Tuki kattaa 75 % tutkimuksesta aina euroon asti. (FREDS Liite C) Skotlannissa hakkeen hankintaketjun tulisi pystyä vastaamaan kasvavien hakelämpömarkkinoiden tarpeisiin. Hakkeen hankinta ketjun kehittämiseen ja siihen liittyviin investointeihin on mahdollista saada rahallista tukea. Hakelämmöntuotantoon liittyvät paljolti myös pitkän takaisinmaksuajan omaavat investoinnit laitteisiin, rakennuksiin ja muuhun infrastruktuuriin. Myös näihin on olemassa omat rahalliset tukimuotonsa. The Innovation Programme rahoittaa paikallisviranomaisia yhteistyö tahoineen paikallistason hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävissä kehitys-, toteutus- ja edistämistoimissa. Rahoitettavien projektien tulee olla kekseliäitä ja käyttää uudenlaista lähestymistapaa, uutta tekniikkaa tai uusia menetelmiä. Projektien pitää keskittyä asumiseen, vähintään 70 % hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä tulee olla lähtöisin kotitalouksista. Paikallisviranomaisten tulee toimia projektin avainasemassa. Tuki voi kattaa esitutkimuksen kulut aina 70 % (max ) asti ja toteutus kustannukset 50 % (max ) asti. (Reforesting Scotland, ) The Innovation Programmen rahoitusta on mahdollista saada esimerkiksi hakelämpölaitoksen ja kaukolämpöverkon rakentamiseen ja niihin liittyviin tutkimuksiin yhteistyössä paikallisten viranomaistahojen kanssa. Koska viranomaisen ei tarvitse olla projektin vetäjä, soveltuu tuki hyvin myös lämpöyrittämiseen. Bio-Energy Infrastructure Support Scheme 11 auttaa maanviljelijöitä, metsänhoitajia ja liiketaloutta kehittämään ja perustamaan energiapuun ja energiaviljelmien korjuun, varastoinnin, prosessoinnin ja toimittamisen infrastruktuuria ja toimintaympäristöä. Tukea myönnetään tuottajaryhmien perustamiseen, kouluttamiseen ja pääomainvestointeihin. Sitä voivat hakea uudet tai jo olemassa olevat yhtiöt jotka aikovat laajentaa toimintaansa koskemaan biomassan energia käyttöä. Tukea voivat saada maatalousyrittäjät, yrittäjärenkaat, koneyrittäjät, osuus- 11 Lisätietoa:

21 21 kunnat, yksityisyritykset ja osakeyhtiöt. Tukea on saatavissa maksimissaan projektia tai toimijaa kohden. Energiapuun osalta tuki koskee energia käyttöön kasvatettua puuainesta, korjuutähteitä ja puuteollisuuden sivutuotteita. (European Commission ; Reforesting Scotland ) Enhanced Capital Allowance Scheme (The Carbon Trust) mahdollistaa liiketoiminnan ensimmäisen toimintavuoden hankintojen täysimääräisen verovähennyksen. Hankintojen pitää olla energian säästöön tai vähäpäästöiseen energian tuottamiseen liittyviä. 12 (Reforesting Scotland, ). ECAS voi auttaa esimerkiksi aloittavaa lämpöyrittäjää toiminnan alkuaikana pienentämällä ensimmäisen toimintavuoden pääoman tarvetta. Loan Action Scotland 13 on Skotlannin hallinnon (Scottish Executive), sen energiansäästötoimiston (Scottish Energy Efficiency Office) kautta rahoittama lainarahasto. Laina on pääasiassa tarkoitettu yritysten energian säästöön liittyvien investointien tukemiseen, mutta voi olla mahdollinen myös hakelämmöntuotantoon liittyviin toimiin. Laina on korotonta ja sitä on mahdollista saada 7200 eurosta aina euroon asti. Lainalla on viiden vuoden takaisin maksuaika. Voidakseen hakea lainaa yhtiön pitää toimia Skotlannissa ja työllistää alle 250 henkeä. Yhtiön pitää kyetä osoittamaan, että suoritettavat toimenpiteet vähentävät energian kulutusta. (FREDS Liite C) Lisätietoa: DTI Technology Programme: New and Renewable Energy CR&D 14 on kauppaja teollisuusministeriön teknologiaohjelma, joka pyrkii parantamaan Iso- Britannian teollisuuden kilpailukykyä ja ymmärtämään paremmin uusiutuvan energian mahdollisuuksia. Biopolttoaineita käsittelevä alaohjelma tukee biomassan tuotantoa sekä uuden tekniikan käyttöön ottoa sähkön- ja lämmöntuo- 12 Lista hyväksyttävistä hankinnoista löytyy osoitteesta: 13 Lisätietoa: 14 Lisätietoa:

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden

Lisätiedot

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu asko.puhakka@pkamk.fi Puupolttoaineiden

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot