POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tero Hytönen HAKELÄMPÖYRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET SKOTLANNIN YLÄMAALLA Opinnäytetyö

2 2 OPINNÄYTETYÖ Kevät 2006 Metsätalouden koulutusohjelma Väisälänkatu Joensuu p. (013) Tekijä Tero Hytönen Nimeke Hakelämpöyrittäjyyden mahdollisuudet Skotlannin Ylämaalla Toimeksiantaja Northern WoodHeat hanke Tiivistelmä Viime vuosina puuenergian käyttö lämmöntuottamisessa on lisääntynyt niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, johtuen mm. EU:n päästökaupasta, kilpailevien energianmuotojen hintojen noususta ja kehittyneestä tekniikasta. Myös Skotlannissa on alettu miettimään metsävarojen laajempaa käyttöä lämmöntuotannossa. Opinnäytetyössä selvitettiin hakelämmöntuotannon toimintaympäristöä Skotlannin Ylämaalla. Päähuomio kiinnitettiin mahdollisiin hakelämmityksen toimintamalleihin ja hakelämmöntuotantoon mahdollisesti myönnettäviin tukiin. Aineisto muodostui Skotlannin Ylämaalle suunnatun tiedonkeruumatkan aikana haastattelun ja havainnoinnin keinoin kerätystä materiaalista sekä edellisten pohjalta saadusta ja löydetystä kirjallisesta materiaalista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Skotlannin Ylämaalla on olemassa selvä mahdollisuus hakelämpöyrittäjyydelle. Mahdollisia Skotlannin Ylämaalle sopivia hakelämpöyrittäjyyden toimintamalleja mietittäessä tultiin siihen tulokseen, että jo olemassa olevista mahdollisista alaa sivuavista toimijoista maa- ja metsätalousyrittäjät, metsäosuuskunnat ja mahdollisesti myös energiayhtiöt sekä tietyin varauksin kunnat ovat potentiaalisimpia vaihtoehtoja hakelämmöntuottajaksi. Toki myös aivan muunkin taustan omaavat ihmiset voivat alkaa hakelämpöyrittäjäksi. Kieli Suomi Asiasanat Hakelämpöyrittäjä, Skotlanti, puuenergia Sivuja

3 3 Tiivistelmä...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Abstrakti...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Lyhenteet Johdanto Toimintaympäristön kuvaus Skotlannin Ylämaa Hakelämmöntuotannon edellytykset Metsävarat Energiapolitiikka ja hakelämmöntuotanto Energian hinta Tuet Hakelämmöntuotannon nykytila Ongelmat ja vahvuudet Liiketoimintamallit Asiakaslähtöinen investointi Yrittäjälähtöinen investointi Suuryritys- tai verkostomalli ESCO malli Franchining malli Tutkimuksen tarkoitus Menetelmät ja aineisto Menetelmät Aineisto Haastattelut ja keskustelut Kohdevierailut Kirjallinen materiaali Aineiston analysointi Tulokset Hakelämpöyrittäjyyden mahdollisuudet Mahdolliset toimintamallit Maatalousyrittäjä Metsäpalveluyrittäjä Metsäosuuskunta Energiayhtiö...39

4 Forestry Commission (FC) Kunta Muut mahdolliset hakelämpöyrittäjät Pohdintaa Tutkimuksesta Tuloksista Tulevaisuudesta Luotettavuudesta ja eettisyydestä Omasta oppimisesta...49 Lähteet...50 LIITTEET Liite 1. Metsävarat

5 5 Lyhenteet AIMS BISS CT DEFRA DTI ECAS ESCO FBDS FC FCRP FREDS IP NRE ODT SAF SCHRI SDC SFGS SLF SMART SRPF ROCs Agri Industrial Materials Programme Bio-Energy Infrastructure Support Scheme The Carbon Trust The Department for Environment, Food and Rural Affairs Department of Trade and Industry Enhanced Capital Allowance Scheme (The Carbon Trust) Energy Service Company Farm Business Development Scheme Forestry Commissions Forestry Commissions research programme Forum for Renewable Energy and Development in Scotland The Innovation Programme DTI Technology Programme: New and Renewable Energy CR&D Oven Dry Tons Sustainable Action Fundin Scottish Community and Householder Renewables Initiative Sustainable Development Commission Scottish Forestry Grants Scheme Scottish Land Fund SMART Scotland Scottish Rural Partnership Fund Renewables Oblication Scotland

6 6 1 Johdanto Euroopan Unionin päästökaupan myötä kiinnostus bioenergiaan ja erityisesti puuenergiaan on lisääntynyt huomattavasti. Myös metsävaroiltaan pienemmät maat kuten Skotlanti ovat alkaneet osoittaa kasvavaa kiinnostusta kyseiseen aihealueeseen. Työn toimeksiantaja Northern WoodHeat hanke pyrkii lisäämään puuenergian käyttöä mm. Skotlannissa Pohjois-Karjalassa tehdyn kehitystyön avulla. Kehitystyö pyrkii tuottamaan metsäenergian käytön edistämiseen tähtääviä kansainvälisiä konsultointi- ja koulutustuotteita. (Northern WoodHeat. 2005) Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Skotlannin Ylämaan hakelämmöntuotannon toimintaympäristöä, keskittyen mahdollisten hakelämpöyrittäjien, hakelämmöntuotantoon myönnettävien rahallisten tukien ja hakelämpöyrittäjyyden markkinoiden selvittämiseen. Selvityksen on tarkoitus palvella metsäenergian käytön edistämiseen tähtäävien kansainvälisten konsultointi- ja koulutustuotteiden suunnittelua ja kehittämistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Skotlannin Ylämaalle suunnatun tiedonkeruumatkan aikana haastattelun ja havainnoinnin avulla, sekä edellisten pohjalta saatua ja löydettyä kirjallista materiaalia apuna käyttäen 2 Toimintaympäristön kuvaus Kuvataan työn toimintaympäristö maantieteen, kulttuurin ja hakelämmöntuotannon edellytysten kannalta.

7 7 2.1 Skotlannin Ylämaa Skotlannin Ylämaaksi (Scottish Highlands) kutsutaan Skotlannin pohjoisinta aluetta. Ylämaahan lasketaan kuuluvaksi myös Herbridesin saaret lännessä ja luoteessa. Tähän saariryhmään kuuluu noin 50 saarta, joista alle kymmenen on asutettuja. Ylämaa on kuuluisa karusta kauneudestaan, sen maaston muodot ovat lukuisien vuorten ja kukkuloiden ansiosta ylevämmät kuin maan eteläiset ja itäiset osat. (The Columbia Encyclopedia ) Kuva 1. Ylämaa (sininen alue). (Forestry Commission. 2001) Alueen väkiluku on pääosin vähentynyt jo 1700-luvulla suoritetuista Ylämaan puhdistuksista (Highland Clearances) lähtien. Iso-Britannian hallitus on tukenut metsäteollisuutta ja vesivoiman tuotantoa Toisesta maailmansodasta lähtien estääkseen alueen autioitumisen. (The Columbia Encyclopedia ) Maailman sotien jälkeen käynnistettiin myös laajat metsäistutusohjelmat, joita niiden tehoaikana luvuilla edistettiin erityisten metsitysohjelmien ja erilaisten taloudellisten kannustimien avulla. Koska maataloudelle kelvollista maata ei ha-

8 8 luttu uhrata metsätaloudelle, suunnattiin suurin osa istutuksista Skotlannin Ylämaan laajoille turv le. (Tsouvalis, J. 2000) Asutus on harvaa, vain neljä prosenttia Skotlannin väestöstä asuu alueella. Asutus tiheys tällä km 2 :n alueella on vain 8 henkeä neliökilometrillä, kun koko Skotlannin keskiarvo on 66 henkeä neliökilometrillä. Asukkaita ylämaalla on noin , joista seitsemän prosenttia puhuu gaelin kieltä. Ylämaan pääkaupunkina toimii Inverness, joka on noin väkiluvullaan ainut yli hengen kaupunki Ylämaalla. (The Highland Council. 2006) Pääasialliset elinkeinot ovat muodostuneet pienviljelystä, kalastuksesta ja viskintislauksesta, tosin viime vuosikymmenten aikana matkailu on kasvattanut osuuttaan ja on nykyään tärkeä tulonlähde. (The Columbia Encyclopedia ) Yleisimmät käytettävät lämmitysmuodot ovat kaasu-, sähkö- ja öljylämmitys. Kaukolämmitys on käsitteenä vieras suurimmalle osalle väestöä. Yleensä jokaisella talolla on oma lämmitysjärjestelmänsä. Maakaasun käyttö lämmityksessä on suosittua sen puhtauden ja halvan hinnan johdosta. Maakaasuverkko tosin kattaa vain eteläisimmän Skotlannin ja kohdealueella Ylämaalla se ulottuu vain kahden suuremman kaupungin (Inverness & Thurso) ympärille. (Kuva 2) Suurella alueella Ylämaata lämmitysjärjestelmän valinta riippuu fossiilistenpolttoaineiden (hiili, polttoöljy, nestekaasu) toimittajaverkon ulottuvuudesta ja sähköverkosta, joka kattaa lähes koko alueen. Tämä yhdessä alueelle sijoittuvien metsävarojen kanssa tekee alueesta hakelämmityksen kehityksen ja tämän työn kannalta mielenkiintoisen. (SDC Scotland ) Kaasun ollessa pääasiallinen hakelämmöntuotannon kilpailija rajataan tämän työn ensisijainen kohdealue alueisiin, joilla sitä ei ole saatavilla.

9 9 Kuva 2. Pääkaasuverkon kattavuusalue Ei pääkaasuverkkoa (SDC Scotland ) Fossiilistenpolttoaineidentoimittaja 2.2 Hakelämmöntuotannon edellytykset Metsävarat Skotlannin Ylämaalla metsiä on 13.5 % maapinta-alasta eli hehtaaria (ha). Niistä 44 % ( ha) ovat paikallisen metsäkeskuksen, Forestry Commission (FC), hallinnoimia ja loput 56 % on muissa omistus muodoissa. (Taulukko 1) Ylämailla on 3241 metsikköä (>2 ha), joiden keskimääräinen koko on 108 hehtaaria. Havumetsä on vallitseva metsätyyppi edustaen 70 % kaikista

10 10 metsistä. Yleisin havupuu on sitkankuusi halliten 33 % havumetsistä. Lehtimetsiä on 14 %, sekametsiä 3 % ja avointa tilaa metsämaaksi luettavalla alueella on 11 % metsäpinta-alasta. Metsämaan osuus on noussut hehtaarilla vuodesta 1980 eli 9.2 prosentista 13.5 prosenttiin. (Forestry Commission )M Taulukko 1. Metsämaan jakautuminen omistusmuotojen ja metsikön tyypin mukaan. (SDC Scotland ) Metsiköntyyppi FE Muut omistusmuodot Kaikki metsät ha % ha % ha % Havumetsät Lehtimetsät Sekametsät Vesakot Ylispuustot Tuulenkaadot Aukot Aukeat Yhteensä Skotlannin metsäkeskus (Forestry Commission) on kerännyt metsäkeskuksittain vuositason ennusteet puuaineksesta, joka olisi mahdollista ohjata energiantuotannon käyttöön (Liite 1). Seuraaviin taulukoihin on kerätty puumäärät Ylämaan metsäkeskuksista vuosilta Puuaines on lajiteltu kuuteen eri luokkaan: Jätepuu, joka tarkoittaa rakennetun ympäristön puustoa esim. teiden ja rautateiden alta ja varsilta poistettavaa puustoa, jolle ei tällä hetkellä ole markkinoita ja joka yleensä päätyy maantäytteeksi. Puuteollisuuden sivutuotteet eli pääosin sahateollisuudesta syntyvät pintalaudat ja puru. Hukkapuu johon kuuluvat teollisuudelle kokonsa tai laatunsa puolesta kelpaamattomat pystypuut.

11 11 Korjuutähteet eli puunkorjuussa metsään jäävät puunosat, lähinnä oksat ja latvukset. Kuitupuu eli runkopuuaines latvaläpimittaluokassa 7-16cm ja sitäkin isommat laatunsa puolesta tukiksi kelpaamattomat puut. Tukkipuu eli latvaläpimitaltaan yli 16 cm puut. (SDC Scotland ) Taulukko 2. Puuenergiantuotannon käyttöön nykytilassa saatavissa oleva puuaines. Uunikuivaa tonnia (ODT) / Vuosi. (SDC Scotland ) Ajanjakso Jäte Puuteollisuuden Hukka Korjuu Kuitu Tukki puu sivutuotteet puu tähteet puu puu Yhteensä Yhteensä Vuosien välisenä aikana energiantuotannon piiriin voitaisiin ohjata yli uunikuivaa tonnia puuainesta, joka koostuisi pääasiassa markkinoiden ulkopuolelle jäävästä runkopuusta (hukkapuu, kuitupuu, tukkipuu) ja pieneltä osin puuteollisuudensivutuotteista (puru, pintalaudat). (Taulukko 2) Tämä tulisi kysymykseen hakelämmöntuotannon määrän pysyessä nykyisellään. Nykyisellä kalustolla ei esimerkiksi hakkuutähteen kerääminen ole mahdollista, joskaan sille ei ole tarvettakaan, koska haketettavaksi kelpaavaa runkopuuta on riittävästi tarjolla. (SDC Scotland ,66)

12 12 Taulukko 3. Puuenergiantuotannon käyttöön sen toimintaympäristön laajentuessa käytettävissä oleva puuaines. Uunikuivaa tonnia (ODT) / vuosi. (SDC Scotland ,68) Ajanjakso Jäte puu Puuteollisuuden sivutuotteet Hukka puu Korjuu tähteet Kuitu puu Tukki puu Yhteensä Yhteensä Puuenergiantuotannon ja sen toimintaympäristön laajentuessa seuraavien 5 10 vuoden aikana, ohjautuu myös osa muun puuteollisuuden käyttämästä puusta puuenergiantuotannon käytettäväksi. Laajentumisen myötä myös uusien menetelmien käyttöönotto on mahdollista. Esimerkiksi hakkuutähteiden käyttöä energian lähteenä voidaan alkaa hyödyntämään, mikäli sen ei katsota olennaisesti heikentävän maan ravinnepitoisuutta. Ensisijaisesti käytetään yhä runkopuuta. Ennen markkinoiden ulottumattomissa olleet metsävarannot tulevat korjuuseen käyttöpaikkojen lisäännyttyä hakelämmityksen myötä ja korjuun laajetessa kasvavia markkinoita vastaavaksi. Osa levy- ja paperiteollisuudelle nykyään päätyvästä puusta tulee ohjautumaan puuenergiantuotannon pariin paremman markkinahinnan myötä. Hukka- ja kuitupuun määrät nousevat. Tukkipuun osuus pysyy samana sahateollisuuden puunkäytön pysyessä nykytasolla. Nykyään pääosin maantäytteeksi päätyvää jätepuuta alettaisiin käyttää mahdollisuuksien mukaan kasvaneen energiapuun käytön tarpeisiin. Tällöin vuosien välisenä ajankohtana puuenergiantuotannon pariin päätyvä puumäärä olisi jo vajaa miljoona uuni kuivaa tonnia,(taulukko 3) kun koko puun tuotanto tuolla ajalla on noin 2.4 miljoonaa uunikuivaa tonnia.(taulukko 4) (SDC Scotland ,64)

13 13 Taulukko 4. Koko alueen puuntuotanto. Uunikuivaa tonnia / vuosi. (SDC Scotland ,68) Ajanjakso Jäte puu Puuteollisuuden sivutuotteet Hukka puu Korjuu tähteet Kuitu puu Tukki puu Yhteensä Yht Energiapolitiikka ja hakelämmöntuotanto Vuoden 1999 hallinnon päätöksenteon hajauttamisen jälkeen Skotlannilla on ollut mahdollisuus toteuttaa omaa politiikkaansa monilla osa-alueilla, jotka ennen olivat Iso-Britannian hallituksen päätäntävallan alla (mm. verot). Edelleenkin esimerkiksi energiasektorilta hiili-, ydinenergia-, kaasu- ja sähköasioista päättää Iso-Britannian hallitus, sen sijaan energia tehokkuus ja uusiutuvia energia muotoja koskevat asiat ovat Skotlannin hallinnon päätettävissä. (DTI. 2005b) Iso Britannian hallitus on sitoutunut noudattamaan Kioton protokollaa, jonka mukaan maan on pyrittävä vähentämään hiilidioksidipäästöjä 60 % vuoteen 2050 mennessä. Ison Britannian energia ohjelma, Energy White Paper , tähdentää että suurimman laskun hiilidioksidipäästöissä tulee tapahtua vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Skotlannin hallinto on ilmaston muutos ohjelmansa, The Scottish Climate Change Programme, mukaan pyrkimässä uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön lisäämiseen 18 % vuoteen 2010 mennessä ja 40 % vuoteen 2020 mennessä. (DTI. 2005b) 1 Saatavissa:

14 14 Hakelämmöntuotannon kannalta tarkasteltuna uusiutuvaa energiaa koskeva politiikka tuntuu keskittyvän liikaa sähkön tuotantoon. Esimerkiksi sertifikaattikauppa(renewables Oblication Scotland), jonka toivoisi ulottuvan myös lämmön tuotantoon, on käytössä vain sähkön tuotannossa. Siinä sähkön tuottaja on velvoitettu tuottamaan 5.5 % tuottamastaan sähköstä uusiutuvia energia muotoja käyttäen. Tuottamalla 5.5 % sähköstä uusiutuvilla energiamuodoilla saa tuottaja oman kiintiönsä täyteen. Kiintiön ylittyessä on mahdollista myydä ylijäämä niille tuottajille, jotka eivät tähän ole päässeet. Sertifikaattikauppaa on kaavailtu myös lämmöntuotantoon, jossa sille on todettu olevan tarvetta. Vastauksena tähän tarpeeseen on hallitus tehnyt selvityksen uusiutuvan energian käyttämisestä lämmöntuotantoon. 2 (DTI. 2005b.) Energian hinta Iso Britannian kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisee vuoden jokaisella neljänneksellä tiedotteen energian hinnoista. Skotlannin osalta tarkastelussa ovat mukana Edinburgh ja Aberdeen. Kyseisen tiedotteen hinnat sisältävät arvonlisäveron (5 %). (DTI. 2005a) Tässä käsiteltävät hinnat ovat vain kotitalouskäyttäjien hintoja. Kyseisiä hintoja tulee käsitellä enemmänkin tyypillisinä, kuin vertailevina tai edustavina. Suurempien asiakkaiden, kuten koulujen, julkisten rakennusten ja pienteollisuuden hinnat eivät ole julkisia, niihin sisältyy ilmastonmuutosvero 3 sekä arvonlisävero (5 %). Kyseiset energian kuluttajat saavat myös todennäköisesti alennusta hiilestä, polttoöljystä ja nestekaasusta, koska toimitus erät ovat suurempia ja säännöllisempiä kuin kotitalouksilla. Keskimääräinen maakaasun hinta vaihtelee euron välillä megawattituntia (MWh) kohden. Hinta on tyypillisen kotitalouskuluttajan hinta ja siihen sisältyy arvonlisävero (5 %). maakaasun keskimääräisen hinnan laskemiseen on käytetty kotitalouksien kaasun kulutuksen keskiarvoa 18 MWh. (SDC Scotland. 2 Saatavissa: 3 Climate Change Levy, laskettavissa:

15 ) Hinta on vuodelta 2004, josta vuoden 2005 loppuun mennessä hinta on noussut 15%.(DTI. 2005a) Hiilen keskihinta megawattitunnille on euroa. Antrasiitin / MWh. Hinta sisältää arvonlisäveron (5 %) ja lähikuljetuksen. Hinnat ovat vuodelta (SDC Scotland ) Kivihiiltä käytetään lämmöntuottamiseen suurimmaksi osaksi suurissa hiilivoimaloissa. Kotitalouskäyttö rajoittuu lähinnä hiilen tulisijoissa polttamiseen. Polttoöljyn hinta megawattituntia kohden sijoittuu euron välille. Hinta sisältää arvonlisäveron ja lähikuljetuksen. Hinta on vuodelta (SDC Scotland ) Polttoöljyn hinta on noussut vuoden 2004 lopusta vuoden 2005 loppuun 23.4 % ja hinnan nousun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. (DTI. 2005a) Nestekaasun hankinta kaasupulloissa on hyvin vähäistä, niinpä nestekaasun hinta perustuu suurempiin toimituksiin asiakkaan tankkiin. Hinta sisältää arvonlisäveron ja lähikuljetuksen. Hinta megawattituntia kohden vaihtelee euron välillä. Hinta on vuodelta 2005 (SDC Scotland ) Sähkön keskiarvohinta perustuu keskimääräiseen 3,3 MWh kulutukseen kotitaloutta kohden, vaihdellen euron välillä megawattituntia kohden. Hinta on vuodelta 2004 ja se sisältää Arvonlisäveron. (SDC Scotland ) Tästä lukemasta hinta on noussut 9.5 % vuoden 2005 loppuun mennessä. (DTI. 2005a) Hakkeen yksikköhintana käytetään /tonni. Tuhannella hake kilolla tuotetun energian määrä vaihtelee riippuen hakkeen kosteusprosentista ja käytettävästä laitteistosta. Hakkeen hinta voi vaihdella 36 /t ja 79 /t välillä riippuen sen kosteudesta ja toimitusmatkasta. Keskimäärin hinta asettuu noin 65 /t kosteusprosentin ollessa tällöin 35 %.(SDC Scotland ,27) Jotta hakkeen hintaa voidaan verrata muiden polttoaineiden kanssa, on sen lämpöarvo määritettävä. Tonni haketta vie tilaa 3 4 kuutiometriä, josta yhdestä kuutiometristä saadaan

16 16 noin 1 MWh. (Northwoods. 2004) Tästä saadaan kilowattitunnin hinnan keskimääräinen vaihteluväli. Jos tonni haketta maksaa halvimmillaan 36 ja kalleimmillaan 79 saadaan näistä kallein ja halvin hinta kilowattitunnille. Lasketaan halvin hinta, olettaen että haketta on tonnissa 4 m 3 Min = 36 / t : 4 m3 / t : 1 m3 / MWh = 9.0 / MWh Maksimi hintaa laskettaessa oletetaan 79 saatavan vain 3 m 3 haketta. Max = 79 / t : 3 m3 / t : 1 m3 / MWh = 26.3 / MWh Todennäköisesti markkinahinta asettuu välille euroa megawattituntia kohden. Sustainable development commissionin tekemän hintavertailun mukaan lämmöntuotannossa edullisin polttoaine on maakaasu aina 23 euroon / MWh asti. Jos maakaasun hinta nousee yli 23 euroon megawattituntia kohden, tulee hakkeesta 55 :n tonni hinnalla varteenotettava kilpaileva polttoaine lämmöntuotannossa. Vertailu osoittaa, että hake on halvempi polttoaine kuin polttoöljy tai nestekaasu lämmöntuottamiseen käytettynä. On myös muistettava että suurin osa kohde alueesta sijaitsee kaasuverkon ulkopuolella ja kaukana fossiilisten polttoaineiden toimittajia. (SDC Scotland ) Taulukko 5. Energian hinta 2. Energian tyyppi Hinnan vaihtelu ( /MWh) Maakaasu (+15 % 2005) Kivihiili Antrasiitti Polttoöljy Nestekaasu Sähkö (+9.5 % 2005) Hake Huomioitavaa Hinta (2004) on tyypillisen kotitalouskuluttajan hinta ja siihen sisältyy arvonlisävero (5 %). Hinta (2005) sisältää arvonlisäveron (5 %) ja lähikuljetuksen Hinta (2005) sisältää arvonlisäveron (5 %) ja lähikuljetuksen Hinta (2005) sisältää arvonlisäveron (5 %) ja lähikuljetuksen Hinta (2004) on tyypillisen kotitalouskuluttajan hinta ja siihen sisältyy arvonlisävero (5 %). Hinta (2005) sisältää arvonlisäveron ( 5 % ) ja lähikuljetuksen 2

17 Tuet Uuden toiminnan aloittaminen vaatii yrittäjältä paljon työtä, mutta myös pääomaa. Toiminnan alkuvaiheen tukemiseksi on yleensä saatavana erilaisia tukia, näin on myös Skotlannissa. Tukia myöntävät erilaiset säätiöt, järjestöt ja valtionlaitokset. Seuraavassa käydään lävitse Skotlannissa hakelämmitykseen haettavissa olevat rahalliset tuet. Skotlantilaiset yhteisöt tai yksilöt voivat saada tukea maan hankintaan tai sen käytön kehittämiseen ja hoitoon. Esimerkiksi maanviljelijää tai yhteisöä, kuten osuuskuntaa kannustetaan tuen keinoin hankkimaan maata, tai mikäli he jo omistavat maata, tuetaan sen kehittämistä esimerkiksi biomassan tuotantoon. Myös maan hoitoon, esimerkiksi metsämaan ollessa kyseessä on mahdollista saada tukea. Scottish Land Fund 4 tukee Skotlannin maaseudun paikallisia yhteisöjä tai yksilöitä avustamalla rahallisesti maan hankinnassa ja sen käytön kehittämisessä ja hoidossa. Tuen piiriin kuuluvat maan hankkimisen lisäksi kehitysprojektit, joita voivat olla investoinnit luonnon resurssien hoitamiseen tai infrastruktuurin kehittäminen paikallisiin tarpeisiin. Tuki voi kattaa 50 % maan hankinnasta tai sen käytön kehittämisestä. Jos yhteisö omistaa maan, voi sen kehittäminen uusiutuvienenergiamuotojen käyttöön kuulua myös tuen piiriin. (Reforesting Scotland ) Hakelämmöntuotantoon liittyen tukea voisi olla mahdollista hakea esimerkiksi kylän kaukolämpöverkon tai lämpökeskuksen rakentamiseen tai metsämaan ostamiseen. The Farm Business Development Scheme 5 avustaa maanviljelijöitä laajentamaan ja monipuolistamaan toimintaansa. Tukea myönnetään maksimissaan (Reforesting Scotland, ) Tukea voi saada esimerkiksi peltomaan muuttamiseen energiapuu- tai energiakasviviljelmiksi. 4 Lisätietoa: 5 Lisätietoa:

18 18 Scottish Rural Partnership Fund rahaston 6 tarkoituksena on tukea maalaisyhteisöjä maaseudun kehittämisessä. Scottish Rural Partnership Fund sisältää myös seuraavat rahastot: Rural Challenge Fund, jonka tarkoituksena on tukea maaseudun hyvinvointia edistäviä ryhmiä, joko paikallisesti tai maanlaajuisesti. Rural Challenge Fund, joka tukee projekteja, jotka ratkovat maaseudun ongelmia tai luovat maaseudun asukkaille uusia elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia. (Reforesting Scotland, ) Tukea ei myönnetä liiketoimintaan tai maatalouden toimiin, eikä projekteihin, jotka saavat tukea joltain muulta taholta. Scottish Forestry Grants Scheme (SFGS) 7 tukee maanviljelijöitä, metsänhoitajia ja paikallisia yhteisöjä metsien hoidossa ja istuttamisessa. (FREDS Liite C) Mielenkiintoiseksi SFGS:n tekee sen maanviljelijöille tarjoama tuki haavan tai pajun vesakoiden kasvattamiseen. Tukea myönnetään 1400 euroa hehtaarille ja sen myöntämisen edellytyksenä on puuaineksen toimitussopimus puuenergiaa tuottavalle toimijalle. Tukea voi hakea myös korjuutähteiden keruuseen liittyviin toimiin. SFGS:n myöntämä tuki ei suoranaisesti liity tämän päivän hakelämmöntuotantoon, mutta tulevaisuudessa toimintaympäristön laajenemisen myötä se voi tulla kyseeseen korjuutähteiden keruun kehittämisen yhteydessä tai energiapuuvesakoiden kasvattamisessa hakelämmöntuotannon käyttöön. Skotlanti elää hakelämmöntuotannon osalta mielenkiintoisia aikoja, mahdollisuuksia toiminnalle on, mutta ilman asiaan kuuluvaa aiheeseen perehtymistä tuskin kukaan lähtee uutta toimintaa toteuttamaan. Niinpä tukea on saatavissa myös hakelämmöntuotantoon liittyvien tutkimusten ja kannattavuuslaskelmien sekä demonstraatioprojektien rahoittamiseen. Sustainable Action Fundin 8 tarkoituksena on tukea tutkimusta, demonstraatio projekteja ja muita vastaavia toimia, jotka edistävät kestävää kehitystä Skotlan- 6 Lisätietoa: 7 Lisätietoa: 8 Lisätietoa:

19 19 nissa. (Reforesting Scotland, ) Tukea on myönnetty mm. puun käyttömuotojen kehittämiseen. Tukea voisi mahdollisesti hakea esimerkiksi hakelämmöntuotantoon liittyvään koulutukseen tai demonstraatio kohteeseen. Forestry Commissions research programme on metsäkeskuksen rahoitusohjelma, joka pyrkii kestävänmetsänhoidon turvaamiseen Skotlannin metsissä. Ohjelma on laaja, käsittäen kaikki metsänhoidon osa-alueet. Hakelämmöntuotannon kannalta ohjelman tekee mielenkiintoiseksi sen pyrkimys kehittää uusia metsänhoidollisia menetelmiä korjuutähteiden saamiseksi energiantuotannon käyttöön. Tukea myönnetään noin 15.3 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin puuenergian tutkimiseen. Tukea voivat hakea yliopistot sekä yksityiset tai julkiset tutkimuslaitokset. (FREDS Liite C) The Carbon Trust 9 myöntää rahoitusta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä edistävään tutkimukseen niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Rahoitusta voivat hakea yliopistot, julkinen sektori, tai vapaaehtoisjärjestöt. Tukea on mahdollista saada maksimissaan ja maksimissaan 60 % projektin kokonaiskustannuksista. (FREDS Liite C) Scottish Community and Householder Renewables Initiative (SCHRI) on Scottish Executiven rahoittama ja se myöntää tukea yhteisöille ja kotitalouksille. SCHRI kattaa kaikki osa-alueet yhteisöjen uusiutuvan energian projekteissa. Tutkimukset rahoitetaan sataprosenttisesti aina euroon asti ja toteutukseen voi saada tukea aina euroon asti. Tuki on kolmevuotinen ja se on alkanut tammikuussa Ympäri Skotlantia on kymmenen neuvojaa avustamassa ja neuvomassa aiheeseen liittyvissä asioissa. (FREDS Liite C) SMART Scotland 10 tähtää pienliiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen kehittämällä menestyviä tuotteita. Tukea ei ole suoranaisesti suunnattu hakelämmöntuotantoon, muta se voi olla mahdollinen rahoitus muoto pieni muotoi- 9 Lisätietoa: 10 Lisätietoa:

20 20 selle lämpöyrittäjyydelle. Tuki kattaa 75 % tutkimuksesta aina euroon asti. (FREDS Liite C) Skotlannissa hakkeen hankintaketjun tulisi pystyä vastaamaan kasvavien hakelämpömarkkinoiden tarpeisiin. Hakkeen hankinta ketjun kehittämiseen ja siihen liittyviin investointeihin on mahdollista saada rahallista tukea. Hakelämmöntuotantoon liittyvät paljolti myös pitkän takaisinmaksuajan omaavat investoinnit laitteisiin, rakennuksiin ja muuhun infrastruktuuriin. Myös näihin on olemassa omat rahalliset tukimuotonsa. The Innovation Programme rahoittaa paikallisviranomaisia yhteistyö tahoineen paikallistason hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävissä kehitys-, toteutus- ja edistämistoimissa. Rahoitettavien projektien tulee olla kekseliäitä ja käyttää uudenlaista lähestymistapaa, uutta tekniikkaa tai uusia menetelmiä. Projektien pitää keskittyä asumiseen, vähintään 70 % hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä tulee olla lähtöisin kotitalouksista. Paikallisviranomaisten tulee toimia projektin avainasemassa. Tuki voi kattaa esitutkimuksen kulut aina 70 % (max ) asti ja toteutus kustannukset 50 % (max ) asti. (Reforesting Scotland, ) The Innovation Programmen rahoitusta on mahdollista saada esimerkiksi hakelämpölaitoksen ja kaukolämpöverkon rakentamiseen ja niihin liittyviin tutkimuksiin yhteistyössä paikallisten viranomaistahojen kanssa. Koska viranomaisen ei tarvitse olla projektin vetäjä, soveltuu tuki hyvin myös lämpöyrittämiseen. Bio-Energy Infrastructure Support Scheme 11 auttaa maanviljelijöitä, metsänhoitajia ja liiketaloutta kehittämään ja perustamaan energiapuun ja energiaviljelmien korjuun, varastoinnin, prosessoinnin ja toimittamisen infrastruktuuria ja toimintaympäristöä. Tukea myönnetään tuottajaryhmien perustamiseen, kouluttamiseen ja pääomainvestointeihin. Sitä voivat hakea uudet tai jo olemassa olevat yhtiöt jotka aikovat laajentaa toimintaansa koskemaan biomassan energia käyttöä. Tukea voivat saada maatalousyrittäjät, yrittäjärenkaat, koneyrittäjät, osuus- 11 Lisätietoa:

21 21 kunnat, yksityisyritykset ja osakeyhtiöt. Tukea on saatavissa maksimissaan projektia tai toimijaa kohden. Energiapuun osalta tuki koskee energia käyttöön kasvatettua puuainesta, korjuutähteitä ja puuteollisuuden sivutuotteita. (European Commission ; Reforesting Scotland ) Enhanced Capital Allowance Scheme (The Carbon Trust) mahdollistaa liiketoiminnan ensimmäisen toimintavuoden hankintojen täysimääräisen verovähennyksen. Hankintojen pitää olla energian säästöön tai vähäpäästöiseen energian tuottamiseen liittyviä. 12 (Reforesting Scotland, ). ECAS voi auttaa esimerkiksi aloittavaa lämpöyrittäjää toiminnan alkuaikana pienentämällä ensimmäisen toimintavuoden pääoman tarvetta. Loan Action Scotland 13 on Skotlannin hallinnon (Scottish Executive), sen energiansäästötoimiston (Scottish Energy Efficiency Office) kautta rahoittama lainarahasto. Laina on pääasiassa tarkoitettu yritysten energian säästöön liittyvien investointien tukemiseen, mutta voi olla mahdollinen myös hakelämmöntuotantoon liittyviin toimiin. Laina on korotonta ja sitä on mahdollista saada 7200 eurosta aina euroon asti. Lainalla on viiden vuoden takaisin maksuaika. Voidakseen hakea lainaa yhtiön pitää toimia Skotlannissa ja työllistää alle 250 henkeä. Yhtiön pitää kyetä osoittamaan, että suoritettavat toimenpiteet vähentävät energian kulutusta. (FREDS Liite C) Lisätietoa: DTI Technology Programme: New and Renewable Energy CR&D 14 on kauppaja teollisuusministeriön teknologiaohjelma, joka pyrkii parantamaan Iso- Britannian teollisuuden kilpailukykyä ja ymmärtämään paremmin uusiutuvan energian mahdollisuuksia. Biopolttoaineita käsittelevä alaohjelma tukee biomassan tuotantoa sekä uuden tekniikan käyttöön ottoa sähkön- ja lämmöntuo- 12 Lista hyväksyttävistä hankinnoista löytyy osoitteesta: 13 Lisätietoa: 14 Lisätietoa:

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot