MAASEUDUN MENESTYJÄT. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 23. Pole-Kuntatieto Oy ja Lauri Hautamäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAASEUDUN MENESTYJÄT. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 23. Pole-Kuntatieto Oy ja Lauri Hautamäki"

Transkriptio

1 MAASEUDUN MENESTYJÄT Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 23 Pole-Kuntatieto Oy ja Lauri Hautamäki Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2000 ISBN ISSN

2 Lukijalle Käsillä olevan tutkimuksen kohteena ovat maaseudun menestyvät yritykset, niiden perustamistavat, menestystekijät ja kehitysvaiheet. Tutkituista yrityksistä on kirjoitettu menestystarinat. Tarinan muodossa yrityksen koko kehityskulku tulee parhaiten esille ja sekä määrällinen että laadullinen aineisto pystytään yhdistämään. Tämä oli onnistunut vaikkakin työläs ratkaisu, sillä tarinat osoittautuivat erittäin kiinnostaviksi ja käyttökelpoiseksi tutkimusaineistoksi. Tutkimus on tarkoitettu kuntien johdon, maaseudun kehittäjien ja alueellisesta kehityksestä kiinnostuneiden luettavaksi. Tästä syystä alueellisen kehittämisen ja kuntien näkökulma tulee vahvasti esille. Maaseutua tarkastellaan yritysympäristönä ja selvitetään menestyneiden yritysten merkitystä alueelliselle kehitykselle, erityisesti työllisyydelle. Pyritään myös etsimään vastausta kysymykseen, voidaanko yritysten ja yrittäjien menestystä ennustaa. Ennustaminen on tärkeätä harkittaessa tuen myöntämistä aloittavalle, laajentavalle tai vaikeuksiin joutuneelle yritykselle. Tämän tutkimuksen loppuun saattamisessa ovat auttaneet monet tahot ja henkilöt, joille esitän lämpimät kiitokseni. Kiitän erityisesti tutkimuksen kohteena olevia yrityksiä, joiden toimitusjohtajat ovat kuluttaneet arvokasta aikaansa tutkimusaineistoa hankkiessani. Kunnallisalan kehittämissäätiö on puolestaan tukenut tutkimusta taloudellisesti ja ottanut sen julkaisusarjaansa. Tampereen yliopiston aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitoksen johtajalle Seppo Siirilälle kuuluu kiitos siitä, että olen eläkevaarina saanut tilaisuuden tehdä tutkimusta laitoksen tiloissa. Osastosihteeri Sisko Rytköstä, toimistoapulainen Susanna Sahrakorpea ja tutkija Ville Viljasta kiitän siitä avuliaisuudesta, jota he ovat osoittaneet. Kiitän myös Aamulehden artikkelitoimittajaa Martti Mylläriä käsikirjoitusluonnosta koskevista monista asiallisista kommenteista. Olen kiitollinen myös Yrittäjä-lehden päätoimittajalle Jouko Lantolle hyödyllisistä vihjeistä tutkimustyön alkuvaiheissa. Tutkimuksen tekemistä on edistänyt suuresti myös se, että menestyvät yritykset ovat olleet viime vuosina hyvin esillä tiedotusvälineissä, erityisesti Kaup- 5

3 palehdessä ja Talouselämä-lehdessä. Niissä on julkaistu menestyviä yrityksiä koskevia luetteloita ja artikkeleita, joita ovat kirjoittaneet lukuisat taitavat ja kokeneet taloustoimittajat. Kiitän myös Balance Consulting -yritystä, jonka laatimia menestyneiden yritysten luetteloita ja analyysejä olen voinut käyttää hyväksi tutkimuksen tekemisessä. Tampereella 7. kesäkuuta 2000 Lauri Hautamäki 6

4 Sisällys 1 JOHDANTO JA TUTKIMUKSEN TARKOITUS 9 2 TUTKIMUSKOHDE JA -AINEISTO 12 3 TUTKITTUJEN YRITYSTEN JA TOIMINTOJEN RYHMITTELY 15 4 MENESTYVIEN YRITYKSIEN PERUSTAMINEN MAASEUDULLA Patruunat maaseudun teollistajina Maaseudun itseoppineet asukkaat yritysten perustajina Ammattilaiset yrityksen perustajana Toimiva johto yrityksen ostajana Yritys syntyy kehittämisprojektin yhteydessä Johtopäätökset 27 5 YRITYSTEN MENESTYS- JA SELVIYTYMISTARINAT Menestystarinat ilman kriisejä Kriiseistä selviäminen omin avuin Kriisien voittaminen omistajavaihdosten avulla Menestystä konsultin avulla Johtopäätökset 70 6 MENESTYKSEN PERUSTANA OLEVAT TEKIJÄT Yrittäjäpersoonat ja -tiimit Yksi yrittäjäjohtaja Aviopari yrittäjänä Isä, veljekset ja sisarukset yrittäjänä Omistajajohtajatiimi yrittäjänä Ammattijohtaja perheyrityksen johdossa Menestystekijänä vahva tuote Osaava ja pysyvä henkilökunta Kilpailusta yhteistyöhön Muut menestystekijät Hyvät asiakassuhteet Ympäristö kilpailukeinona Kansainvälistyminen Johtopäätökset 102 7

5 7 MENESTYKSEN ESTEET, ONGELMAT JA UHAT MAASEUTU YRITYSYMPÄRISTÖNÄ Paikkakunnan tarjoamat erityiset menestymisen edellytykset ja esteet Sitoutuminen nykyiseen sijaintipaikkakuntaan Sijaintipaikan valinta ja sijaintipaikan muutokset YRITYKSEN MENESTYKSEN ENNUSTAMINEN TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Menestystarinoita ja -tekijöitä Yritysten viesti julkiselle vallalle Menestyvät toimialat ja alueet Uusien menestyjien synnyttäminen 129 LÄHTEET 132 LIITE: Luettelo tutkituista yrityksistä 140 8

6 1 Johdanto ja tutkimuksen tarkoitus Käsillä oleva tutkimus on loogista jatkoa tutkimuksilleni, joita olen tehnyt 1960-luvun lopusta lähtien. Olen aina pyrkinyt valitsemaan kohteet niin, että tutkimustulokset kulloinkin parhaiten edistäisivät maaseudun elävänä säilymistä. Ajan kuluessa kohteet ovat vaihtuneet. Hyvinvointivaltiota rakennettaessa pyrin kehittämään maaseutua ylhäältä alaspäin suuntautuvan aluepolitiikan avulla, mutta 1970-luvun puolivälin jälkeen ideoin kylätoimintaa ja sen perusteemoja, omatoimisuutta, yhteistyötä ja oma-aloitteisuutta luvulta lähtien kehittelin nykyisen maaseutupolitiikan perustaa, alhaalta ylöspäin suuntautuvaa omaehtoista kehittämistä lähtien kylätasolta ja päätyen valtakunnan tasolle. Nyt kohteenani ovat maaseudun menestyvät yritykset, joita nykyisin voidaan aiheellisesti pitää alueellisen kehityksen moottoreina. Menestyvien yritysten merkitys onkin tajuttu kunnissa. Esimerkiksi äskettäin tehdyn kuntien tulevaisuusbarometrin mukaan kuntien menestystekijäksi nro 1 on arvioitu menestyvät yritykset. Arvioinnin ovat tehneet yli 300 asiantuntijaa ja kunnan johtohenkilöä. Maaseutu on todella vaikeiden ongelmien edessä. Maatalouden työpaikat vähenevät edelleen nopeasti, ja myös palvelut ovat supistumassa rationalisoinnin ja väestöpohjan kapenemisen myötä. Viimeaikaiset moninaiset kehittämishankkeet eivät ole pystyneet muuttamaan kehityksen suuntaa, koska ne ovat hajonneet pieniksi projekteiksi, joiden kokonaisvaikutus jää vähäiseksi. Maaseutupolitiikasta on puuttunut voimakas poliittinen tahto, ja se on jäänyt juhlallisten vakuuttelujen ja fraasien tasolle. Esimerkiksi sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat vältelleet konkreettisia kannanottoja maaseutupolitiikkaan. Suomen Keskustakaan ei ole halunnut profiloitua täysin maaseutupuolueeksi eikä ole saanut ääntänsä kuuluviin puolueen ulkopuolella. Käytännössä maaseutupolitiikkaa ovat tehneet alan viranhaltijat, joilla ei ole poliittista voimaa todella merkittäviin uudistuksiin. Uusien työpaikkojen luominen on jäänyt supistuvan elinkeinon, maatalouden, ongelmien varjoon. Niinpä maaseutu on jäänyt ikään kuin ajelehtimaan keskittymis- ja autioitumiskehityksen virrassa. Koko ajan näyttää tapahtuvan vil- 9

7 kasta kehitystä, poreilua, mutta se saattaa osoittautua suurimmaksi osaksi nopeasti puhkeaviksi kupliksi. Yrittäjyys ja yritykset ovat lamanjälkeisessä Suomessa nousseet suureen arvoon. Voidaan täydellä syyllä puhua yritys- ja markkinavetoisesta yhteiskuntaja aluekehityksestä. Vielä 1980-luvullakin, puhumattakaan 1970-luvusta, elettiin suurelta osin valtiojohtoisessa yhteiskunnassa, jossa valtiovalta pyrki määräämään kehityksen suunnan ja käyttämään maksajina yrityksiä ja yrittäjiä. Oltiin yleisesti sitä mieltä, että yrityksien sijaintipäätöksiin tulee vaikuttaa keppi ja porkkana -menetelmällä eli toisaalta houkutella yrityksiä kehitysalueille erityisillä etuuksilla mutta tarvittaessa käyttää myös pakotteita, kuten erilaisia sijainninrajoituskeinoja ja -ohjausta sekä investointiveroa. Yritykset jäivät taka-alalle myös siitä syystä, että työllisyys pystyttiin turvaamaan luomalla runsaasti työpaikkoja laajentamalla yhteiskunnan tarjoamia palveluja. Nykyisin työllisyys voi maaseudulla lisääntyä pysyvästi vain yritystoiminnan kautta. Tästä syystä yrityksien ja yrittäjyyden korostaminen on aivan oikein varsinkin, jos yrittäjyys ymmärretään laajemmin, ei pelkästään yrityksiä vaan kaikkia ihmisiä koskevaksi. Vaikka kaikki ihmiset eivät halua tai voi ryhtyä yrittäjäksi, jokainen on kuitenkin viime kädessä vastuussa omasta itsestään aidossa yrittäjyyden hengessä ja subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti. Jos ihminen ei jostakin syystä siihen pysty, hyvinvointiyhteiskunnan tehtävänä on auttaa häntä selviytymään. Laman jälkeinen aika on tuonut mukanaan menestyksen idean kaikkialle yhteiskuntaan, aina yksilötasolle saakka. Menestys halutaan nostaa esille, antaa sille kasvot. Toivotaan, että sitten kaikki haluavat tämän esimerkin mukaisesti tavoitella menestystä. Miltei jokaisella ihmiselämän alalla palkitaan vuoden parhaita. Itsekin olen osasyyllinen yhden parhaan esille nostamiseen, vuoden kylän nimeämiseen. Myös omalla tieteenalallani puhutaan menestyksen aluetieteestä, jossa tutkitaan alueiden menestystä ja menestyneistä alueista pyritään ottamaan oppia Benchmarking- ja Best Practice -periaatteiden mukaisesti. Maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä on tähän asti korostunut kehittäjien, ei yrittäjien näkökulma. Kukin organisaatio on katsonut yrityksiä omasta näkökulmastaan, ja yrityksen toiminta kokonaisuudessaan on jäänyt taustalle. Esimerkiksi maaseudun menestyviä yrityksiä ei ole aiemmin järjestelmällisesti tutkittu, vaan kiinnostuksen kohteina ovat etupäässä olleet aloittavat yritykset. Niinpä tämän tutkimuksen tehtäväksi on asetettu tehdä peruskartoitus aiheesta. Tämän takia ongelmaa tarkastellaan laajasti eikä syvennytä tarkasti johonkin erityisaiheeseen. Peruskartoituksen tekeminen ei ole helppoa, koska luotettavia yrityskohtaisia tietoja on niukasti. Pieni budjetti ei ole sallinut myöskään konsulttitoimiston palvelujen käyttämistä menestyvien yritysten etsimiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin etsiä maaseudun menestyviä yrityksiä ja kuvailla, millaisia ne ovat. Sen jälkeen tutkitaan yritysten kehitystä eli sitä, miten ne on perustettu ja mitä vaiheita ne ovat kokeneet. Erityisesti kiinnitetään huomiota menestyksen perustana oleviin tekijöihin mutta myös mahdollisiin kriiseihin ja siihen, kuinka ne on pystytty voittamaan. Kiinnostavaa on erityisesti selviytyminen 1990-luvun alun lamasta ja sen jälkeisen nopean kasvun aiheuttamista ongelmista. Maaseutua arvioidaan myös yritysympäristönä. 10

8 Kartoituksen tuloksista pyritään tekemään johtopäätöksiä alueellista kehittämistä ajatellen. Tärkeintä on viedä eteenpäin maaseudun kehittämiskeskustelua ja nostaa keskustelun kohteeksi maaseudun tärkein menestystekijä, menestyvät yritykset, jotka ovat jääneet maaseudun yleisen supistuvan kehityksen varjoon. Tarkoitus on antaa niille myös kasvot eli tuoda esille menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä sekä välittää heidän käsityksiään päättäjille. Esitellään myös aloja, joilla on menestymis- ja laajenemismahdollisuuksia. Oletuksena on, että ne ovat aloja, joilla on paljon kannattavasti kasvavia yrityksiä. Menestyviä yrityksiä ja toimialoja voidaan pitää eräänlaisina tulevaisuuden ituina, joita vaalimalla maaseudulle pystytään takamaan valoisa tulevaisuus. Pyritään myös kehittämään menetelmiä, joiden avulla menestymistä pystyttäisiin ennustamaan. Ennustaminen on tarpeen muun muassa harkittaessa tuen myöntämistä aloittaville, laajentaville ja vaikeuksiin joutuneille yritykselle. 11

9 2 Tutkimuskohde ja -aineisto Maaseudun määrittäminen on erittäin vaikea ongelma. Maaseutu samaistetaan usein haja-asutukseen, jolloin se on taaja-asutuksen vastakohta. Joskus se katsotaan myös kaupunki-nimikkeen omaavien kuntien vastakohdaksi. En ole kuitenkaan hyväksynyt kumpaakaan määritelmää, vaan olen lähtenyt Siirilän ym. (1988) kuntatyypittelystä, jossa maaseutukuntatyyppejä ovat alkutuotantokunnat, maaseudun pendelikunnat, maaseudun teollistuneet kunnat ja maaseutukeskukset. Nämä kaikki olen lukenut maaseuduksi. Kaupunkikuntatyyppejä ovat suuret keskukset, teollisuuskeskukset ja esikaupunkikunnat. Tyypittely on tehty palvelutaso-, elinkeinorakenne- ja työssäkäyntikriteerien perusteella. Vaikka nämä tyypit ovat sinänsä käyttökelpoisia, kuntien sijoittaminen tyyppeihin on vaikeaa, koska monet kunnat ovat kaupunkimaisen ja maaseutumaisen kunnan välimuotoja. Maaseutumaisten ja kaupunkimaisten keskusten välinen ero ei suinkaan aina ole selvä. Siksi en olekaan aina noudattanut Siirilän ym. tyypittelyä, vaan muuttanut sitä, jos sille on löytynyt perusteita. Esimerkiksi Iisalmi on Siirilän ym. luokittelussa maaseutukeskus, mutta tässä tutkimuksessa se on luettu kaupunkimaiseksi kunnaksi, koska se asutusrakenteeltaan ja keskusmerkitykseltään on enemmän kaupunki- kuin maaseutukunta. Tutkittavaksi on otettu teolliset yritykset, koska niitä voidaan pitää maaseudun kehityksen ensisijaisina vetureina. Nimenomaan teollisuus, päinvastoin kuin useimmat palvelut, pystyy laajentumaan, vaikka väestöpohja vähenisikin. Monitoimipaikkaisten yritysten sijaintikunnan olen määritellyt pääkonttorin mukaan. Kaupungissa pääkonttoriaan pitävän yrityksen olen ottanut mukaan siinä tapauksessa, että yritys on syntynyt maaseudulla ja sillä on edelleen paljon valmistusta siellä. Tällaisia yrityksiä ovat Saarioinen Oy ja Honkarakenne Oy. Joitakin tytäryrityksiä tai tuotantoyksiköitä olen valinnut tutkittaviksi, jos niillä on suuri päätösvalta ja oma tuotekehitys tai jos valmistusyksikkö on siirtynyt kaupungista maaseudulle. Mukaan on kuitenkin otettu kaksi suurta pienessä maaseutukylässä sijaitsevaa kauppaliikettä, koska halutaan tutkia, millä keinoin ne ovat pystyneet kasvamaan niin suureksi. Kaupunkiseutujen haja-asutusalueella 12

10 sijaitsevat yritykset jäävät tutkimuksen ulkopuolelle, mutta Valkealan Vuohijärvellä sijaitsevan UPM-Kalson olen poikkeuksellisesti kuitenkin ottanut mukaan, koska se sijaitsee Valkealan takamailla pienessä kylässä 35 kilometriä Kouvolasta. Menestyksen mittana on pidetty liikevaihdon nopeaa mutta samalla kannattavaa kasvua. Yrityksen on täytynyt myös työllistää merkittävästi. Joitakin vähän työllistäviä yrityksiä on kuitenkin poimittu mukaan, jos ne edustavat aivan uusia ja kasvavia toimialoja, esimerkiksi huipputekniikan yrityksiä. Ei ole kuitenkaan käytetty tiukkoja kriteereitä, esimerkiksi tietynsuuruinen nettotulos prosentteina liikevaihdosta tai tietty kasvuvauhti. Joillakin nopeasti laajenevilla aloilla kasvulle on asetettu korkeammat vaatimukset kuin vähemmän kasvavilla tai jopa supistuvilla aloilla. Samoin työllistävää merkitystä on tulkittu joustavasti. Vanhoissa yrityksissä henkilökunnan määrän täytyi olla suurempi kuin aivan uusissa yrityksissä. Tärkeä kriteeri on yrityksen kiinnostavuus, esimerkiksi liikeidean uutuus ja toimialan harvinaisuus maaseudulla. Tutkittavat yritykset eivät toimi maaseudun perinteisillä aloilla. On lähdetty siitä, että uutta elinvoimaa maaseudulle voidaan tällä hetkellä luoda parhaiten uudentyyppisessä teollisuudessa. Siksi ei ole tutkittu esimerkiksi suuria sahoja, tavanomaisia elintarvikealan yrityksiä, meijereitä eikä teurastamoja. Matkailuyritykset on jätetty aineistosta pois, koska riittävän menestyneitä yrityksiä ei alalta löytynyt. Tutkittaviksi otettiin kaikkiaan 109 yritystä. Tutkituista yrityksistä kerättiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Määrällistä aineistoa ovat liiketoimintaa koskevat tiedot kuten liikevaihdon ja henkilökunnan määrä ja kasvu sekä kannattavuusluvut. Niitä on kerätty Talouselämä-lehden ja Kauppalehden menestyvien yritysten luetteloista, yritysrekistereistä, Sinisestä kirjasta ja yritysten kotisivuilta. Erityisen hyödyllisiä ovat olleet Balance Consulting Oy:n Kauppalehdelle tekemät menestyneiden yritysten kannattavuusanalyysit. Määrällistä aineistoa saatiin myös yrityskyselyn avulla. Kysely toteutettiin syksyllä Lomake lähetettiin hiukan yli 100 menestyvälle yritykselle. Ensimmäisellä kierroksella vastausten määrä jäi pariinkymmeneen, mutta puhelimessa esitetyn vastauspyynnön jälkeen lomakkeen palautti kaikkiaan 43 yritysjohtajaa. He ovat riittävän kattava otos tämäntapaiseen kuvailevaan tutkimukseen. Kysely käsitti sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Se osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi, sillä monet yritysjohtajat kirjoittivat mielipiteitään varsin laajasti. Näin kysely antaa merkittävää lisätietoa julkisista tiedotusvälineistä kerättyyn kuvailevaan aineistoon. Liiketoimintatietojen lisäksi kysyttiin yrityksen kehitysvaiheita ja tulevaisuudennäkymiä, menestystekijöitä, ongelmia ja uhkia sekä sijaintipaikan tarjoamia menestymisen edellytyksiä ja esteitä. Lisäksi pyydettiin arvioimaan sijaintipaikan ominaisuuksia ja yhteistyöverkostoja. Lopuksi tiedusteltiin yrityksen osallistumista paikkakunnan kehittämiseen ja yhteisten asioiden hoitamiseen sekä sitoutumista nykyiseen sijaintikuntaan. Laadullinen, kertova aineisto on kerätty ensi sijassa lehtiartikkeleista. Niissä on haastattelujen avulla kuvattu menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä. Aineistoa on saatu etenkin Kauppalehdestä, Tekniikka&Talous -lehdestä, Helsingin Sanomista, Talouselämä- ja Yrittäjä-lehdestä sekä paikallislehdistä, joissa on ollut monia 13

11 menestyviä yrityksiä kuvaavia artikkeleita. Joistakin yrityksistä on olemassa historiikki, josta ilmenevät yrityksen vaiheet tarkasti. Tein myös itse syksyllä 1999 joitakin yrityskäyntejä, joista sain elävää tuntumaa aiheeseeni. Näin kerätty aineisto on epätasainen, koska aineistoa on kertynyt toisista yrityksistä paljon, toisista vähemmän. Tutkimuksessa on haluttu tukeutua tuoreeseen aineistoon, koska yrityselämä muuttuu nopeasti. Valtaosa aineistosta koostuu vuosina kirjoitetuista artikkeleista, joita kokeneet ja taitavat toimittajat ovat yrityksissä paikan päällä yrittäjiä haastattelemalla tehneet. He ovat osanneet löytää ja kuvata monia sellaisia asioita, joita ei olisi muuten saatu aineistoon. Luotettavuutta on tarkistettu vertailemalla artikkeleita keskenään. Varsinaista tieteellistä kirjallisuutta on pystytty käyttämään hyväksi vain vähän. Syynä on se, että alan tutkimuksia ei juuri ole ja yleiset liiketaloudelliset tutkimukset ovat liian teoreettisia. Lisäksi on haluttu käyttää aivan uutta aineistoa, ja tutkimusten aineisto on yleensä aika vanhaa. Aineisto on kirjoitettu menestystarinoiden muotoon, koska tällä tavalla sekä laadullinen että määrällinen tieto ja eri yksityiskohdat voidaan parhaiten liittää yhteen. Myös yrityksen koko kehityskulku tulee näin hyvin esille eikä aineiston epätasaisuus häiritse. Tarinat perustuvat tiukasti tosiasioihin, eikä niitä ole höystetty mielikuvituksella. Menestystarinoista pisimmät ovat yli 10-sivuisia. Kaikkiaan menestystarinoita on 90. Niissä kerrotaan liiketoimintaa kuvaavien tietojen lisäksi yrittäjästä, yrityksen perustamisesta ja kehityksestä nykypäiviin saakka mutta myös mahdollisista kriiseistä ja niistä selviytymisestä. Tätä menestystarina-aineistoa on analysoitu laadullisen tutkimuksen keinoin ja kuvattu yritysten eri perustamistapoja, menestyksen ja selviytymisen strategioita, menestystekijöitä, yrittäjätyyppejä sekä esteitä, ongelmia ja uhkia. Näkökulma on koko ajan yrityksestä lähtevä ja case-tapauksiin perustuva. Tutkimuksessa käytetyt yrityksiä kuvaavat tekstit on lähetetty asianomaiseen yritykseen tarkistettavaksi. 14

12 3 Tutkittujen yritysten ja toimintojen ryhmittely Tutkitut yritykset esitellään toimialan, sijaintikunnan ja perustamisvuoden mukaan liitteessä. Ne on ryhmitelty kolmeen pääryhmään, jotka puolestaan on luokiteltu useaan alaryhmään (taulukko 1). Ryhmittely perustuu ensi sijassa kahteen ulottuvuuteen: uutuus perinteisyys sekä tekninen osaaminen kädentaitopainotteisuus. Myös raaka-ainehakuisuus tai sen puuttuminen on luokittelussa otettu huomioon. Alaryhmät on luokiteltu pääosin toimialan perusteella. Jotkin yritykset on vaikea sijoittaa näihin ryhmiin, koska ne sijoittuvat em. asteikkojen keskivaiheille. Luokittelu ei ole kuitenkaan pääasia, vaan sitä käytetään lähinnä menestyneiden yritysten esittelyssä. Tutkittavaksi valittiin seulonnan jälkeen 109 yritystä. Kaikista tutkituista yrityksistä ei ole kerätty yhtä laajaa aineistoa, vaan vähimmillään henkilökunnan ja liikevaihdon määrä sekä menestystä osoittavia tunnuslukuja. Yrityksistä, joista oli saatavissa riittävästi tietoja ja jotka havaittiin tarpeeksi kiinnostaviksi, kirjoitettiin menestystarina. Niitä on yhteensä 90. Menestyviä raaka-aineisiin ja kädentaitoon perustuvia teollisuusyrityksiä on maaseudulla varsin monia, vaikka maaseudulla tavanomaisia sahoja, liha-alan yrityksiä ja isoja meijereitä ei olekaan otettu aineistoon mukaan. On haluttu keskittyä uudentyyppisiin aloihin, joilla on hyvät laajenemismahdollisuudet. Puuteollisuusyrityksiä löytyi monia, 17 kappaletta. Vanhimmat alan yritykset on perustettu jo 1920-luvulla, mutta joukossa on myös 1990-luvulla perustettuja alan yrityksiä. Kaikki yritykset ovat nykyisin erikoistuneet varsin pitkälle, ja jalostusaste on korkea. Nämä ovat etenkin ikkuna- ja taloteollisuusyrityksiä. Elintarviketeollisuuden menestyvimmät yritykset (6) on perustettu luvuilla, jolloin ne ovat pystyneet erikoistumaan ja löytämään hyvän markkinaraon. Elintarvikeyrityksistä on otettu tarkasteltavaksi myös Saarioinen Oy, vaikka sen pääkonttori on Tampereella. Se on kuitenkin perustettu Sahalahdella ja sillä on merkittävästi tuotantoa maaseudulla. Suurimmat, menestyvimmät ja vanhimmat kivialan yritykset (2) jalostavat vuolukiveä, ja ne on perustettu nimenomaan hyvän raaka-aineen lähelle Juuan 15

13 Taulukko 1. Tutkittujen yritysten luokittelu. Yritysten toimiala Yritysten määrä 1 Maaseudun raaka-aineisiin ja perinteiseen kädentaitoon perustuva teollisuus Puuteollisuus, versonut perinteisen kädentaidon pohjalta Elintarviketeollisuus Kiviteollisuus Betoniteollisuus 8 2 Maaseudun vakiintunut, alun perin kädentaitoihin ja halpaan työvoimaan perustuva teollisuus Tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan teollisuus Konepajateollisuus Maaseudun muu perinteisestä osaamisesta versonut teollisuus 4 3 Maaseudun uudet toimialat Kauhajoen materiaalinkäsittely- ja kuljetinalakeskittymä Sähkömekaniikkateollisuus Elektroniikkayritykset Ohjelmisto- ja atk-suunnittelualan yritykset Muu maaseudun korkeatasoista osaamista vaativa uusien alojen teollisuus 13 4 Maaseutukylien suuret kauppaliikkeet 2 Yhteensä 109 Nunnanlahteen. Lisäksi valittiin tutkimuskohteeksi Kivia Oy, koska se on lupaava uusi yritys ja perustettu lähelle Suomussalmella olevaa uutta hyvää vuolukiviesiintymää. Betoniteollisuudessakin on useita menestyviä yrityksiä, jotka ovat pystyneet kasvamaan rakennustoiminnan imussa mutta myös erikoistumaan omille kasvaville aloilleen. Yritykset (8) ovat tulleet esille Kauppalehden menestyvien yritysten luetteloista, joissa julkaistiin tietoja maakuntien menestyvien yritysten liikevaihdosta ja kannattavuudesta. Maaseudun vakiintuneet ja alun perin kädentaitoihin ja halpaan työvoimaan perustuneet teollisuusyritykset ovat pääasiassa konepajoja mutta myös tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan yrityksiä. Maaseutu oli niille edullinen sijaintipaikka halvan työvoimansa ansiosta, mutta 1990-luvun alun lama ja kireä kansainvälinen kilpailu ovat karsineet alan yrityksiä. Vanhimmat ja vakiintuneet tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan yritykset on perustettu 1940-luvulla. Menestyminen on vaatinut onnistunutta erikoistumista. Menestyneitä alan yrityksiä löytyi 6. Tutkittuja konepajateollisuusyrityksiä on 25. Vanhimmat on perustettu 1940-luvun lopulla ja uusin 1990-luvun alussa mutta kylläkin entisen yrityksen 16

14 raunioille. Merkittävin toimialakeskittymä on Ylihärmän-Lapuan maatalouskoneteollisuus. Maaseudun muu perinteisestä osaamisesta versonut teollisuus sisältää hyvin monenlaisia yrityksiä (4 kpl). Ne ovat perustuneet alun perin kädentaitoihin, mutta ovat sittemmin kehittyneet hyvin korkeatasoista teknologista osaamista vaativiksi yrityksiksi. Maaseudun uudet toimialat edustavat hyvin korkeatasoista teknistä osaamista. Kuitenkin niistä monet on alun perin perustettu vähemmän vaativalle alalle, mutta ovat myöhemmin suuntautuneet uudelle, teknologisesti korkeatasoiselle alalle. Omaksi alakseen on luettu Kauhajoen materiaalinkäsittely- ja kuljetinalan toimialakeskittymä, 5 yritystä, jotka edustavat erittäin korkeatasoista teknologiaa. Sähkömekaniikka- ja elektroniikkateollisuus on ollut viime vuosina nopeimmin kasvava ja menestyvä toimiala koko maassa ja myös maaseudulla. Varsinkin monet maaseudun sähkömekaniikkayritykset ovat menestyneet ja kasvaneet nopeasti sopimusvalmistajina suurten elektroniikkayritysten, ensi sijassa Nokian ja ABB:n imussa. Ne ovat yhdistäneet elektroniikkateollisuuden ja mekaanisen, ohutlevyteollisuuden osaamisen. Tällaisia yrityksiä löytyi 8. Keski-Pohjanmaalle on syntynyt suuri tämän alan toimialakeskittymä. Todellisia vetureita alueella ovat olleet Scanfil Oy sekä Ojala-yhtymä ja Teho Filter Oy. Sijainti lähellä Oulun elektroniikkateollisuutta on ollut tärkeä kasvun lähde. Muualle vastaavaa keskittymää ei ole syntynyt. Elektroniikkayrityksiä löytyi 7. Huomattavimmat elektroniikkayritykset ovat myös suurten elektroniikkayritysten sopimusvalmistajia, kuten Flextronics International Finland Oy (entinen Kyrel EMS Oyj), Salcomp Oy, Wegan Electronics Oy ja Elektronet Oy. Ensimmäiset yritykset perustettiin 1970-luvulla, ja uusi nousu tapahtui 1990-luvulla, vaikka silloin perustetut yritykset ovat vielä varsin pieniä. Ohjelmisto- ja atk-suunnittelualan yritykset (5) ovat nuoria ja Sofor Oy:tä lukuun ottamatta hyvin pieniä, jotkin suorastaan mikroyrityksiä, ja yksi on aivan toimintansa alkuvaiheessa. Ne on kuitenkin otettu mukaan, koska periaatteessa tällaiset yritykset voisivat yleistyä maaseudulla ja koska ne voivat sijaita melkein missä tahansa. Muu maaseudun korkeatasoista osaamista vaativa uusien alojen teollisuus edustaa hyvin monenlaisia ja monen alan yrityksiä. Kaikkiaan 13 yritykselle on yhteistä se, että niiden teknologisen osaamisen taso on alusta alkaen ollut erittäin korkea. Joukossa on 5 muovialan yritystä. Vanhin yritys on lähes 120 vuotta sitten perustettu kaasualan Woikoski Oy. Vaikka tutkimuskohteena on ensi sijassa teollisuus, mukaan on otettu kaksi pienessä maaseutukylässä sijaitsevaa suurta kauppaliikettä, Veljekset Keskinen Oy Töysän Tuurissa ja R. Rinta-Jouppi Oy Isonkyrön Tervajoella. Ne ovat pystyneet murtautumaan kansalliseen tietoisuuteen ja houkuttelemaan asiakkaita laajalta alueelta. 17

15 4 Menestyvien yrityksien perustaminen maaseudulla Suomalaisen maaseudun teollistuminen alkoi ruukkien ja teollisuusyhdyskuntien perustamisen myötä. Varsinainen maaseutu jäi pitkään agraariseksi, kun vientiteollisuus ikään kuin koteloitui erillisiksi yhdyskunniksi, joita ympäröi niistä erillään oleva maatalousalue. Osa kasvoi merkittäväksi kaupungiksi kuten Valkeakoski, osa jäi pieneksi teollisuusyhdyskunnaksi tai teollistuneeksi kyläksi. 4.1 Patruunat maaseudun teollistajina Maaseudun ensimmäisten yritysten sijaintipaikan valitsivat muualta tulleet liikemiehet. Silloisia keskeisiä sijaintitekijöitä olivat energiaa antava koski ja alaan soveltuvat luonnonvarat. Paikka saattoi olla asumaton, sillä patruunat rakensivat tarvittaessa tehtaan ohella koko yhdyskunnan. Näin asianlaita on ollut erityisesti massa- ja paperiteollisuudessa. Näiden alojen yrityksiä ei kuitenkaan sisälly tutkimusaineistoon. Vanhimmat tutkitut maaseudun menestyneet yritykset ovat varakkaiden ammattilaisten, ei maaseudun asukkaiden itsensä perustamia. Woikoski Oy:n historia alkoi, kun Turpaan ruutitehtaan johtaja ja insinööri Knut August Palmberg perusti Vehkalahdelle kimröökitehtaan vuonna Yhtiö muutti Mäntyharjun Voikoskelle vuonna Se valmistaa nykyisin teknisiä ja lääkekaasuja sekä suunnittelee ja toimittaa alan laitteistoja ja jakelujärjestelmiä kotimaahan ja ulkomaille. Vuoden 1998 liikevaihto oli 80 miljoonaa markkaa ja henkilökunnan määrä 30. Johdossa on suvun neljänteen polveen kuuluva Clas Palmberg. Yritys sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon vuonna (Viskari & Heikkilä 1998.) Juukalainen Tulikivi Oy jatkaa geologi Benjamin Frosteruksen ja muiden Helsingin herrojen vuonna 1893 perustaman Suomen Vuolukivi Oy:n perinteitä. Paikalliset ihmiset eivät olleet bisneksen teosta kiinnostuneita. Yritys perustettiin erinomaisen vuolukiviesiintymän äärelle. Sinne syntyi kokonainen kylä, jonne muutti satoja työmiehiä perheineen. Kaivostoiminta tyrehtyi 1960-luvulla, mutta sen nosti uuteen kukoistukseen Lohja Oy:ssä työskennellyt insinööri Reijo Vauhkonen, joka ammattimiehe- 18

16 nä oivalsi louhoksen tarjoamat bisnesmahdollisuudet ja osti vuonna 1979 Suomen Vuolukivi Oy:n osakkeet haltuunsa. Yhtiö muutti sittemmin nimensä Tulikivi Oy:ksi. Sen liikevaihto vuonna 1999 oli 231 miljoonaa markkaa, josta puolet tulee viennistä. Työntekijöiden määrä oli samana vuonna noin 380. Entisestä tehtaasta ei ole jäljellä kuin alkuperäinen pääkonttori, isännöitsijän virkataloksi rakennettu puuhuvila, jota kutsutaan nykyisin Valkoiseksi taloksi. Yhtiö noteerataan Helsingin pörssissä, mutta äänivallasta 70 % on Vauhkosen perheellä. Taloussanomat ( ) valitsi Tulikivi Oy:n vuoden 1998 tähtiyritykseksi. Perusteluina olivat muun muassa ennakkoluulottomuus, innovatiivisuus, johdon nykyaikaisuus, tuloksellisuus, upeat tuotteet, kotimainen raaka-aine ja ulkomaille suuntautuminen. (Ritvos & Veikkola 1998, Venäläinen 1999.) Valkealan Vuohijärvellä sijaitsevan UPM Kalso-Teollisuus Oy:n juuret juontuvat Karjalasta tulleen Kari Grahnin vuonna 1934 perustamasta vaneritehtaasta. Grahn osti paikalla olleen entisen nahkatehtaan kiinteistön ja toi mukanaan vanhan vaneritehtaan koneet. Hän rakensi Vuohijärvelle vanhan patruunahengen mukaisesti tiet, työväen asunnot ja muunkin infrastruktuurin. Tehdas menestyi aluksi hyvin, mutta perustajan kuoltua se joutui konkurssiin kaksikin kertaa. Toisen konkurssin jälkeen vuonna 1986 omistajiksi tulivat kolmanneksella tehtaan silloiset johtajat; muut omistajat olivat Aarnon Puu Oy ja alueellinen kehitysyhtiö. Keskeinen henkilö tehtaan pelastamisessa oli paljasjalkainen vuohijärveläinen, yrityksen toimitusjohtaja Markku Karjalainen. Yhtiö menestyi hyvin, mutta ongelmia tuli, kun kehitysyhtiö halusi muuttaa sijoituksensa rahaksi. Niinpä yritys päätettiin myydä Kymmenelle vuonna 1996, ja nykyisin se on osa UPM Kymmeneä. Viime tilikauden liikevaihto oli 130 miljoonaa markkaa ja henkilökunnan määrä 160. Yritys on maailman markkinajohtaja kapealla alallaan, kolmikerrosparkettien alimmaisena osana käytettävän kuusiviilun tuotannossa. Yrityksen säilyminen oli tärkeätä koko kylälle, sillä kylästä ei voi puhua ilman tehdasta, joka on Valkealan kunnan kolmanneksi suurin työnantaja kunnan ja puolustusvoimien jälkeen. (Sahiluoma 1999a, Simola 1999.) Saarioinen Oy:n perustaminen noudattaa samaa kaavaa, koska yritys perustettiin vauraan kartanon yhteyteen eikä ole itseoppineiden maaseudun ihmisten perustama kuten senaikaiset muut tutkitut yritykset. Yritystoiminta alkoi Sahalahden Saarioisten kartanossa, joka siirtyi vuonna 1941 Avoniusten omistukseen. Elintarvikkeiden teollinen valmistus aloitettiin punajuurien purkituksella vuonna Yritysmäiseksi valmistus tuli vuonna 1957, jolloin otettiin tuotantoon maksalaatikko, lihapullat, kaalikääryleet ja vispipuuro. Ne ovat tuotannossa edelleen. Perustajana oli kartanon omistajien lisäksi Dieckmannin perhe. Nämä perheet omistavat yhtiön edelleenkin. Yritys lähti toimitusjohtajansa Pentti Avotien johdolla nopeaan kasvuun. Vuonna 1998 henkilökunnan määrä oli koko konsernissa 1881 henkeä ja liikevaihto miljoonaa markkaa. Vuodesta 1991 alkaen yrityksen pääkonttori on sijainnut Tampereella. Nykyisin yhtiössä on ammattitoimitusjohtaja, Erkki Isokangas. (Ritvos & Veikkola 1998.) 4.2 Maaseudun itseoppineet asukkaat yritysten perustajina 1930-luvun lopulta lähtien aina 1970-luvulle asti maaseudun menestyneitä yrityksiä ovat perustaneet ennen kaikkea maaseudun itseoppineet asukkaat. He ovat aloittaneet toimintansa vähittäin verstaasta, pajasta, autotallista tai maatilan ulkorakennuksesta, tavallisimmin navetasta, vailla omia pääomia. Vähitellen siirryttiin sitten tehdashalliin, joka rakennettiin joko itse, kunnan toimesta tai mo- 19

17 lempien yhteistyönä. Perustajat olivat oppineet ammattitaidon tavallisesti kotonaan tai itse oppimalla. Taustana oli monilla suvun tai paikkakunnan vanha seppä-, suutari- tai puuseppäperinne. Sijaintipaikaksi valittiin tavallisimmin omistajan kotipaikkakunta. Tällä tavalla on perustettu esimerkiksi Sievin Jalkine Oy, Antti-Teollisuus Oy ja Ponsse Oy. Ensin mainitun perustamisesta kerrotaan tarkemmin luvussa 5.1 ja jälkimmäisten luvussa 5.2. Usein ideat perustamiseen syntyivät edellisessä työsuhteessa, josta sitten irtauduttiin ja perustettiin oma yritys (spin off -ilmiö), kuten Maaseudun Kone Oy:n tapauksessa. Ylihärmäläisen Maaseudun Kone Oy:n juuret ovat seudun vanhassa seppäperinteessä. Toisen maailmansodan jälkeinen maaseudun koneellistuminen loi edellytykset varsinaiselle teollisuudelle, joka alkoi lietsojen valmistamisella vanerista. Yrityksen perustaja Ville Isosaari oli ensimmäisenä työntekijänä paikkakunnan ensimmäisessä lietsotehtaassa, mutta ei kauan viihtynyt siellä vaan perusti oman tehtaansa vuonna Hänen esimerkkiään noudattivat monet muut, ja neljä vuotta myöhemmin Ylihärmässä oli jo kymmenkunta lietsotehdasta, kaksi konepajaa ja kaksi kärrytehdasta. Yritys, kuten monet muutkin ylihärmäläiset yritykset, rupesi valmistamaan maatalouskoneita. Maatalouskoneista oli pulaa, koska niiden valmistaminen oli hintasäännöstelyn takia vähemmän kannattavaa kuin muu teollisuus. Pellonpaja Oy:n hallituksen puheenjohtaja Väinö Takala (1999) kuvaa silloista ajattelutapaa näin: Ajateltihin, notta eikö nuata nyt jumalauta voi teherä itte, ku mualta ei saa. Maaseudun Kone Oy:stä on kasvanut konserni, jonka liikevaihto vuonna 1999 oli 349 miljoonaa markkaa ja jossa henkilökuntaa oli saman vuoden syksyllä yhteensä 400 henkeä. (Ylikangas 1989.) Perustajina ovat usein olleet itse ammattitaitonsa hankkineet isä ja pojat -yhdistelmä tai veljekset, joista erinomaisina esimerkkeinä ovat Rapala Normark Oyj:n, Ojala-yhtymän, Honkarakenne Oy:n ja Veisto-konsernin perustajat. Kahden ensiksi mainitun perustamisesta kerrotaan tarkemmin luvussa 5.1 ja Veistokonsernin perustamisesta luvussa 5.2. Honkarakenne Oy:n juuret juontuvat Reino Saarelaisen 1950-luvulla perintönä saamasta sirkkelisahasta. Pian tuli mukaan hirrenhöyläys, jota aluksi tehtiin käsin. Vuonna 1958 Saarelaisen veljekset Reino, Arvo, Eino, Nestor ja Viljo päättivät panna kirvesmiehen, vaatturin ja automaalarin osaamisensa yhteen ja perustaa yrityksen, Honkatuotteen, Lieksaan. Nuorin veli Eero tuli mukaan myöhemmin. Liikeideana oli tehdä jotakin uutta hirrestä. Idea osoittautui erinomaiseksi, ja yhtiö alkoi nopeasti kasvaa. Hirsirakentamisen suosio lisääntyi, ja yrityksen tuotteet olivat haluttuja. Veljekset kehittivät ensimmäisen veistokoneen Pobeda-henkilöauton ja Zetor-traktorin moottorin ja vaihdelaatikon osista. Koneellinen pyöröhirsivalmistus saattoi alkaa vuonna Siitä tuli suuri menestys. Vuonna 1966 perustettiin myyntinäyttelytilat Järvenpäähän, jonne siirtyi myös pääkonttori. Pyöröhirren koneellinen valmistuslinja sai patentin vuonna Uusia tehtaita perustettiin ja ostettiin kilpailijoita. Yhtiön omistuspohja laajeni ja yhtiö listautui pörssin OTC-listalle vuonna Seuraavana vuotena se sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Yhtiön kasvu jatkui 1990-luvulla. Vuoden 1998 liikevaihto oli 421,7 miljoonaa markkaa ja henkilökunnan määrä noin 540. Suurin tehdas on Karstulassa, mutta tuotantoa on myös Lieksassa, Ikaalisissa, Paltamossa ja Alajärvellä. Perustajaveljesten rinnalle on noussut jo toinen sukupolvi, jonka edustaja on nykyinen toimitusjohtaja Mauri Saarelainen. (Viskari & Heikkilä 1998, Siukonen 2000.) 20

18 4.3 Ammattilaiset yrityksen perustajana Yritysten perustajissa on 1960-luvulta alkaen ruvennut olemaan yhä enemmän ammatillisen koulutuksen saaneita ja alan ammattilaisia, jotka ovat perustaneet korkean teknologian yrityksiä. Perustajat ovat useimmiten käyneet vähintään ammattikoulun, ja korkeinta koulutuspohjaa edustavat insinöörit. Tällaiset yritykset vaativat usein jo aivan alussakin teknistä ja kaupallista osaamista. Niinpä yritykset panostavat voimakkaasti tutkimus- ja kehitystyöhön, jota myös tuetaan aktiivisesti julkisin varoin. Rahoitusjärjestelmä on monipuolistunut ja tehostunut. Myös kasvutavoitteet asetetaan korkeammalle kuin aiemmin. Luonnollisesti myös yleisen koulutustason nousu vaikuttaa siihen, että aloittavien yrittäjien koulutustaso kohoaa. Enää ei maaseudullekaan jää ns. lahjakkuusreservejä eli kouluttamattomia lahjakkuuksia, joilla saattoi olla erinomaisia keksijän ja liikemiehen kykyjä kuten esimerkiksi Ponssen Einari Vidgrenillä, Honkarakenteen perustaneilla Saarelaisen veljeksillä ja Raution veljeksillä, jotka perustivat Veisto-konsernin. Tällaisten yritysten käynnistyminen on ollut nopeaa, ja yritystoiminnassa on ollut selvästi ammattimaista otetta heti alusta lähtien. Tähän ovat omalta osaltaan vaikuttaneet kehitysaluetukitoimenpiteet ja lisääntynyt kunnan tuki. Tällaisia yrityksiä ovat Lillbacka Oy, Scanfil Oy, Halton Oy, Flextronics International Finland Oy (entinen Kyrel EMS Oyj), Pentik Oy ja Maaselän Kone Oy. Kahdesta ensin mainitusta kerrotaan tarkemmin luvussa 5.1 ja jälkimmäisistä luvussa 5.2. Muita samanlaisia yrityksiä ovat Montreal Sports Oy, Pesmel Oy, Elektronet Oy ja Kivia Oy. Montreal Sports Oy:n perustivat vuonna 1961 tunnetut tamperelaiset jääkiekkomiehet Kalevi Numminen ja Mikko Westerberg Viialaan, jossa ruvettiin valmistamaan jääkiekkomailoja. Myöhemmin yritys muutti Padasjoelle. Vuonna 1996 omistajiksi tulivat nykyiset omistajat, jääkiekkoilijaveljekset Teppo ja Teemu Numminen ja toimitusjohtaja Tom Kavander. Yritys on hyvässä kasvu- ja tuloskunnossa. Vuoden 1998 liikevaihto oli 30 miljoonaa markkaa, ja kasvutavoitteet ovat suuret, noin 20 % vuodessa. (Riihonen 1999c.) Insinööriveljekset Jari ja Hannu Mäki-Rahkola perustivat Pesmel Oy:n vuonna 1978 yhdessä kahden saman kylän nuoren miehen kanssa, joiden osuudet veljekset sittemmin ostivat. Aluksi yritys keskittyi sähköurakointiin, mutta jo kaksi vuotta myöhemmin rinnalle tulivat materiaalinkäsittelykuljettimet, joista Jarilla oli aiempaa työkokemusta ennen Pesmel Oy:n toimitusjohtajaksi siirtymistään. Konttorityöt aloitettiin aluksi Päntäneellä Hannun kotona ja tuotanto sen ulkorakennuksessa, mutta pian vuokrattiin Kauhajoen keskustasta entinen navettarakennus, josta muutettiin tuotantotiloiksi noin 400 neliömetriä. Konttori sijaitsi erikseen Kauhajoen keskustassa. Yritys on kasvanut nopeasti ja siirtynyt ajanmukaisiin toimitiloihin. Pesmel Oy on tänä päivänä kansainvälisillä markkinoilla toimiva materiaalinkäsittelyalan kuljettimia, kuljetinjärjestelmiä ja niiden ohjausautomaatiota suunnitteleva, markkinoiva ja valmistava yritys, mutta konserni harjoittaa myös sähkötarvikekauppaa ja sähköurakointia tytäryhtiössään Apuwatti Oy:ssä. Yrityksen päätuotteita ovat kuljetinjärjestelmät, automaattiset muovikäärintäkoneet ja -järjestelmät lavoille ja paperirullille sekä automaattiset lastaus- ja purkujärjestelmät. Nykyiset toimitilat käsittävät kaikkiaan neliömetriä. Vuoden 1998 liikevaihto oli 83 miljoonaa markkaa, ja henkilökunnan määrä vuonna 1999 oli 110. (Kauhajoen Kunnallislehti ) 21

19 Nivalalaisen Elektronet Oy:n nykyinen toimitusjohtaja ja toinen perustaja, metsätalousteknikko Tuomas Sarjanoja myi 1990-luvun alkupuolella vakuutuksia ja seurasi sivusta seudun ohutlevy-yritysten menestystä. Hän itse kertoo perustamisesta toimittaja Anna-Liisa Liliuksen (1999c) mukaan seuraavasti: Näin, miten ne kasvoivat pikkupajoista kymmenien ihmisten yrityksiksi. Lehdet kirjoittelivat ja innostus lisääntyi. Ajattelin, että täytyyhän ohutlevyteollisuuden ympärille syntyä myös elektroniikkaa. Samalla kolmenkympin kriisi painoi päälle ja halu yrittää oli suuri. Mietin, mitä tehdä isona. Nokian kehittyminen oli ollut nähtävissä. Sen imussa kasvoi joukko yrityksiä (Pesola 1999b). Sarjanoja tutkaili bisnesmahdollisuuksia ja perusti vuonna 1995 koulutoverinsa, sähkö- ja automaatioasentaja Esko Kiviniemen kanssa Elektronet-nimisen henkilöyhtiön tasaosuuksin. Tätä ennen he olivat käyneet yhdessä yrittäjäkurssin. Ensi ajatus oli ryhtyä latomaan piirilevyjä Nokia Oy:lle, mutta idea ei toteutunut, kun Nokia notkahti syksyllä Sitten Tuomas Sarjanoja tapasi Polar Electron omistajan Seppo Säynäjänkankaan, joka kehotti kysymään töitä JOT Automationin Jorma Terentjeffiltä. Tällä oli jo valmiina tuotteet, joita Elektronet sitten rupesi valmistamaan. Yritys lähti kasvamaan nopeasti JOT Automationin imussa, eikä sen ole tarvinnut kärsiä alkavan yrityksen vaikeuksista, kun kehitettyä tuotetta yritetään saada markkinoille. Elektronetillä on toimipisteitä Nivalan päätoimipaikan lisäksi Oulunsalossa ja Texasin Irvingissä. Yrityksen liike-ideana on elektroniikan ja sähkötekniikan alan vaativa sopimusvalmistus. Tarkoituksena on lisätä asiakkaiden kilpailukykyä tuottamalla heille laadukkaita ja hinnaltaan edullisia palveluita. Asiakas suunnittelee ja myy tuotteen; sopimusvalmistaja hoitaa materiaalinhankinnan, valmistuksen ja kuljetuksen loppuasiakkaalle. Elektronet on pystynyt yhdistämään nopean kasvun ja hyvän kannattavuuden. Liikevaihto oli vuonna 1998 runsaat 25 miljoonaa markkaa. Yrityksen liikevaihto kasvoi Talouselämän 4/1999 mukaan 7,8-kertaiseksi vuosina Nettotulos oli 5,7 % liikevaihdosta, sijoitetun pääoman tuotto 134 % ja omavaraisuusaste 23 %. Henkilökunnan määrä oli 50 vuonna Henkilöstön keski-ikä oli samaan aikaan 23 vuotta. (Lilius 1999c, Pesola 1999b.) Kivia Oy on vuonna 1998 perustettu vuolukivialan yritys, joka aloitti tuotantonsa Kivia jalostaa itse louhimastaan vuolukivestä kivikomponentteja ja rakennuslaattoja sekä valmistaa kaakelipäällysteisiä vuolukivitulisijoja, takkoja, leivinuuneja ja niiden yhdistelmiä. Vuoden 1999 liikevaihto oli ennusteen mukaan 6 miljoonaa markkaa ja henkilökunnan määrä 35. Viennin osuus tuotannosta oli vuonna 1999 noin 50 %. Yritys on lähtenyt liikkeelle onnistuneesti erinomaisen tuotevalikoimansa ja työvoiman hyvän saatavuuden ansiosta. Vuonna 1999 toimitusjohtaja Martti Palviainen arvioi liikevaihtoa kertyvän täydellä kapasiteetilla noin 30 miljoonaa markkaa, mikä merkitsisi 5 10 %:n osuutta Suomen vuolukivimarkkinoista. Henkilötarpeeksi hän arvioi samana vuonna enimmillään henkeä. Kuitenkin kysyntä on kasvanut nopeasti etenkin saksaa puhuvassa Euroopassa, ja jo vuoden 2000 huhtikuussa päätettiin tehdä uusi 20 miljoonan markan investointi, joka on yhtä suuri kuin alkuinvestointeihin kulunut summa. Näillä näkymin työntekijöiden määrä nousee parin vuoden kuluttua 100:aan. Yrityksen perustajalla, toimitusjohtaja Palviaisella on takanaan monipuolinen työkokemus: ensin parikymmentä vuotta teollisuuden palveluksessa, sitten Uuden Valamon luostarin isännöitsijänä, minkä jälkeen puoli vuotta metsurin töissä ja edelleen yrityskonsulttina. Sitten Palviainen huomasi lehdestä Asiantuntijasta yrittäjäksi -kurssin. Kurssin aikana vahvistui ajatus olla oman, menestyvän yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Liikeidea liittyi vuolukivialaan, josta Palviaisella oli aiempaa kokemusta hänen toimittuaan Tulikivi Oy:n palveluksessa kuusi ja puoli vuotta projektipäällikkönä, viimeksi yhtiön Virginian tehtaan käynnistäjänä. Aika ei kuitenkaan kurssin päättyessä ollut vielä kypsä. Palviainen elätti itsensä hyvin yrityskonsulttina, mutta 22

20 kypsytteli asiaa muiden töiden lomassa ja kiersi päättäjien luona esittelemässä kivialan yleisiä kehittymismahdollisuuksia. Lopullisen sysäyksen oman yrityksen perustamiselle antoi Suomussalmelta löytynyt vuolukiviesiintymä, josta yritys sai oman valtauksen. Yritys on vielä kehityksensä alkuvaiheessa, mutta Martti Palviaisen usko omaan yritykseensä on vahva. Hänen johtamisperiaatteensa ovat selkeät: Uskon elinikäiseen oppimiseen ja yhteistyöhön strategisena mallina. Ei ihmisiä tarvitse olla koko ajan käskemässä, neuvomassa ja vahtimassa. Porukka hoitaa hommat, kun tavoitteet kerrotaan ja ne sisäistetään. (Westersund 1999, Mykkänen 1999b, Hukkanen 2000.) Monin paikoin kunnat ovat rakentaneet yrityksien houkuttelemiseksi erinomaisia toimitiloja, yrityskeskuksia ja -hautomoita. Erityisesti aloittavalle teknologiayritykselle toimintaympäristö on hyvin keskeinen menestymisen edellytys. Pienessä yrityksessä vuorovaikutussuhteita ympäristön kanssa on vähän, ja niillä on silloin sitä suurempi merkitys. Niinpä monet uudet teknologiayritykset sijoittuvatkin erilaisiin teknologiakeskuksiin. Iin Micropolis-hanke on hyvä esimerkki tällaisesta. Vuonna 1997 perustettu Mikroelektroniikkakeskus Iin Micropolis Oy on pitkälle erikoistunut kehittämisyhtiö, joka keskittyy puolijohdeteknologiaa soveltavien mikroelektroniikkayritysten toiminnan edistämiseen tarjoamalla alalla menestymiseen tarvittavan työympäristön. Se vuokraa ja markkinoi yrityksille räätälöityjä tuotantotiloja puhdastilalaboratorioineen. Micropolis toteuttaa myös erilaisia markkinointi- ja kehittämisprojekteja sekä tarjoaa koulutusta, asiantuntijapalveluja ja sijoittumisneuvontaa. Suurin omistaja on Iin kunta, ja vähemmistöosakkaina ovat Technopolis Oy ja Finnvera. Micropoliksen tavoitteena on luoda kymmeniä, jopa satoja uusia korkean teknologian työpaikkoja. Iin kunnan osuus vuosien kokonaiskustannuksista oli noin 70 % ja EU:n ja valtion osuus noin 30 %. Vuonna 1997 rakennettu ykkösvaihe maksoi noin 30 miljoonaa markkaa. Vuonna 1999 rakennettiin 11,5 miljoonaa markkaa maksanut päärakennus, jossa on muun muassa lounasravintola sekä neuvottelu- ja koulutustilat. Tarjolla on erikokoisia toimitiloja alkaen 12 neliömetristä aina yli 100 neliömetriin. Yrityksille järjestetään posti-, puhelin- ja sihteeripalvelut. Muita palveluita ovat kirjanpito-, markkinointi- sekä viestintä- ja konsultointipalvelut. Tietoverkko on nopea ja luotettava. Micropolis-projekti on Holapan & Haverin (1999, 131) mukaan onnistunut hyvin. Ensisijaisina syinä ovat kunnan ja yritysten välinen hyvin toiminut yhteistyö ja myönteinen julkisuus, joiden ansiosta keskukseen on ollut tulossa monia yrityksiä ja tilat on voitu räätälöidä juuri asianomaisille yrityksille sopiviksi. Keskus hyötyy Oulun läheisyydestä, 40 kilometriä Oulusta pohjoiseen, koska se on verkostoitunut Oulun yliopiston, VTT:n Oulun yksikön ja Technopolis Oy:n kanssa. Ehdottomat perusedellytykset ovat kuitenkin olleet EU:n 6-alueen tuki, Iin kunnan aktiivinen elinkeinopolitiikka ja hyvät tietoverkkoyhteydet (Holappa & Haveri 1999, ). Micropoliksen suurimmat yritykset olivat vuonna 1999 Detection Techology Oy (30 työntekijää), Ii-circuit Oy (20 työntekijää) ja Terapixel Oy:n valmistusyksikkö (12 työntekijää). Näistä Terapixel Oy:n pääkonttori on Espoossa ja Detection Technology Oy on muuttanut vuonna 1997 pääkaupunkiseudulta. Lisäksi keskuksessa on puolenkymmentä pienempää yritystä mukaan lukien lounasravintolaa pitävä Amica Ravintolat ja tilitoimisto Simo Salonen Oy. (Hulkko 1999, Holappa & Haveri 1999, , Micropoliksen www-sivut.) Enää ei uuden yrittäjän juuri tarvitse aloittaa autotallissa tai navetassa, vaan kunnat rakentavat ja laajentavat toimitiloja tarpeen mukaan yksittäisille yrityksille. 23

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea OTA YHTEYTTÄ YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Myynnissä Kauppakodassa Myyntikohde: Liiketoiminta + 3 tasokasta liikehuoneistoa Kuvaus:

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tehtaantie 5, 31500 KOSKI TL

Tehtaantie 5, 31500 KOSKI TL TRIOTEC OY Tehtaantie 5, 31500 KOSKI TL YRITYKSEN HISTORIA 1978 1981 Perustettu Trional Oy Perustajina: Antti Teollisuus Oy, Vaasan Höyrymylly yy y yoy Tuotteina karjatalouskalusteiden valmistus. Pääosa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Talous Sivu 1 / 5 Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Beckhoff Automationin vuoden 2012 maailmanlaajuinen liikevaihto oli 408 miljoonaa euroa Beckhoffin vuoden 2012 maailmanlaajuinen

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin

Lisätiedot

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa Sokos Hotelli Torni, Tampere 23.4.2015 Mikko Järvinen Tekninen johtaja Autokauppaa vuodesta 1960

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan.

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun seutu Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Investoi osaajiin ASIAKASPALVELUA, KOMMUNIKAATIOTA, VIESTINTÄÄ, TUKIPALVELUJA, SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA, MARKKINOINTIA,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010. Toimitusjohtaja Harri Takanen

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010. Toimitusjohtaja Harri Takanen VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010 Toimitusjohtaja Harri Takanen Vuosi 2009 Scanfil Oyj Scanfil EMS Oy:n ylimääräinen yhtiökokous 30.9.2009 päätti 65 milj. euron pääoman palautuksesta emoyhtiö Scanfil Oyj:lle.

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Seinäjoki. Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI KOHDE

Seinäjoki. Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI KOHDE Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KOHDE KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 LIIKEKIINTEISTÖHANKE

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Elkome Installaatiot Oy on erikoistunut sähköistykseen ja automaatioon. Suunnittelemme ja valmistamme sähkökeskuksia sekä erilaisia erikoiskeskuksia teollisuuden

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI

ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI Administer Oy Taloushallinnon palvelut Suomalainen perheyritys Kasvaa vauhdikkaasti,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot