MAASEUDUN MENESTYJÄT. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 23. Pole-Kuntatieto Oy ja Lauri Hautamäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAASEUDUN MENESTYJÄT. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 23. Pole-Kuntatieto Oy ja Lauri Hautamäki"

Transkriptio

1 MAASEUDUN MENESTYJÄT Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 23 Pole-Kuntatieto Oy ja Lauri Hautamäki Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2000 ISBN ISSN

2 Lukijalle Käsillä olevan tutkimuksen kohteena ovat maaseudun menestyvät yritykset, niiden perustamistavat, menestystekijät ja kehitysvaiheet. Tutkituista yrityksistä on kirjoitettu menestystarinat. Tarinan muodossa yrityksen koko kehityskulku tulee parhaiten esille ja sekä määrällinen että laadullinen aineisto pystytään yhdistämään. Tämä oli onnistunut vaikkakin työläs ratkaisu, sillä tarinat osoittautuivat erittäin kiinnostaviksi ja käyttökelpoiseksi tutkimusaineistoksi. Tutkimus on tarkoitettu kuntien johdon, maaseudun kehittäjien ja alueellisesta kehityksestä kiinnostuneiden luettavaksi. Tästä syystä alueellisen kehittämisen ja kuntien näkökulma tulee vahvasti esille. Maaseutua tarkastellaan yritysympäristönä ja selvitetään menestyneiden yritysten merkitystä alueelliselle kehitykselle, erityisesti työllisyydelle. Pyritään myös etsimään vastausta kysymykseen, voidaanko yritysten ja yrittäjien menestystä ennustaa. Ennustaminen on tärkeätä harkittaessa tuen myöntämistä aloittavalle, laajentavalle tai vaikeuksiin joutuneelle yritykselle. Tämän tutkimuksen loppuun saattamisessa ovat auttaneet monet tahot ja henkilöt, joille esitän lämpimät kiitokseni. Kiitän erityisesti tutkimuksen kohteena olevia yrityksiä, joiden toimitusjohtajat ovat kuluttaneet arvokasta aikaansa tutkimusaineistoa hankkiessani. Kunnallisalan kehittämissäätiö on puolestaan tukenut tutkimusta taloudellisesti ja ottanut sen julkaisusarjaansa. Tampereen yliopiston aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitoksen johtajalle Seppo Siirilälle kuuluu kiitos siitä, että olen eläkevaarina saanut tilaisuuden tehdä tutkimusta laitoksen tiloissa. Osastosihteeri Sisko Rytköstä, toimistoapulainen Susanna Sahrakorpea ja tutkija Ville Viljasta kiitän siitä avuliaisuudesta, jota he ovat osoittaneet. Kiitän myös Aamulehden artikkelitoimittajaa Martti Mylläriä käsikirjoitusluonnosta koskevista monista asiallisista kommenteista. Olen kiitollinen myös Yrittäjä-lehden päätoimittajalle Jouko Lantolle hyödyllisistä vihjeistä tutkimustyön alkuvaiheissa. Tutkimuksen tekemistä on edistänyt suuresti myös se, että menestyvät yritykset ovat olleet viime vuosina hyvin esillä tiedotusvälineissä, erityisesti Kaup- 5

3 palehdessä ja Talouselämä-lehdessä. Niissä on julkaistu menestyviä yrityksiä koskevia luetteloita ja artikkeleita, joita ovat kirjoittaneet lukuisat taitavat ja kokeneet taloustoimittajat. Kiitän myös Balance Consulting -yritystä, jonka laatimia menestyneiden yritysten luetteloita ja analyysejä olen voinut käyttää hyväksi tutkimuksen tekemisessä. Tampereella 7. kesäkuuta 2000 Lauri Hautamäki 6

4 Sisällys 1 JOHDANTO JA TUTKIMUKSEN TARKOITUS 9 2 TUTKIMUSKOHDE JA -AINEISTO 12 3 TUTKITTUJEN YRITYSTEN JA TOIMINTOJEN RYHMITTELY 15 4 MENESTYVIEN YRITYKSIEN PERUSTAMINEN MAASEUDULLA Patruunat maaseudun teollistajina Maaseudun itseoppineet asukkaat yritysten perustajina Ammattilaiset yrityksen perustajana Toimiva johto yrityksen ostajana Yritys syntyy kehittämisprojektin yhteydessä Johtopäätökset 27 5 YRITYSTEN MENESTYS- JA SELVIYTYMISTARINAT Menestystarinat ilman kriisejä Kriiseistä selviäminen omin avuin Kriisien voittaminen omistajavaihdosten avulla Menestystä konsultin avulla Johtopäätökset 70 6 MENESTYKSEN PERUSTANA OLEVAT TEKIJÄT Yrittäjäpersoonat ja -tiimit Yksi yrittäjäjohtaja Aviopari yrittäjänä Isä, veljekset ja sisarukset yrittäjänä Omistajajohtajatiimi yrittäjänä Ammattijohtaja perheyrityksen johdossa Menestystekijänä vahva tuote Osaava ja pysyvä henkilökunta Kilpailusta yhteistyöhön Muut menestystekijät Hyvät asiakassuhteet Ympäristö kilpailukeinona Kansainvälistyminen Johtopäätökset 102 7

5 7 MENESTYKSEN ESTEET, ONGELMAT JA UHAT MAASEUTU YRITYSYMPÄRISTÖNÄ Paikkakunnan tarjoamat erityiset menestymisen edellytykset ja esteet Sitoutuminen nykyiseen sijaintipaikkakuntaan Sijaintipaikan valinta ja sijaintipaikan muutokset YRITYKSEN MENESTYKSEN ENNUSTAMINEN TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Menestystarinoita ja -tekijöitä Yritysten viesti julkiselle vallalle Menestyvät toimialat ja alueet Uusien menestyjien synnyttäminen 129 LÄHTEET 132 LIITE: Luettelo tutkituista yrityksistä 140 8

6 1 Johdanto ja tutkimuksen tarkoitus Käsillä oleva tutkimus on loogista jatkoa tutkimuksilleni, joita olen tehnyt 1960-luvun lopusta lähtien. Olen aina pyrkinyt valitsemaan kohteet niin, että tutkimustulokset kulloinkin parhaiten edistäisivät maaseudun elävänä säilymistä. Ajan kuluessa kohteet ovat vaihtuneet. Hyvinvointivaltiota rakennettaessa pyrin kehittämään maaseutua ylhäältä alaspäin suuntautuvan aluepolitiikan avulla, mutta 1970-luvun puolivälin jälkeen ideoin kylätoimintaa ja sen perusteemoja, omatoimisuutta, yhteistyötä ja oma-aloitteisuutta luvulta lähtien kehittelin nykyisen maaseutupolitiikan perustaa, alhaalta ylöspäin suuntautuvaa omaehtoista kehittämistä lähtien kylätasolta ja päätyen valtakunnan tasolle. Nyt kohteenani ovat maaseudun menestyvät yritykset, joita nykyisin voidaan aiheellisesti pitää alueellisen kehityksen moottoreina. Menestyvien yritysten merkitys onkin tajuttu kunnissa. Esimerkiksi äskettäin tehdyn kuntien tulevaisuusbarometrin mukaan kuntien menestystekijäksi nro 1 on arvioitu menestyvät yritykset. Arvioinnin ovat tehneet yli 300 asiantuntijaa ja kunnan johtohenkilöä. Maaseutu on todella vaikeiden ongelmien edessä. Maatalouden työpaikat vähenevät edelleen nopeasti, ja myös palvelut ovat supistumassa rationalisoinnin ja väestöpohjan kapenemisen myötä. Viimeaikaiset moninaiset kehittämishankkeet eivät ole pystyneet muuttamaan kehityksen suuntaa, koska ne ovat hajonneet pieniksi projekteiksi, joiden kokonaisvaikutus jää vähäiseksi. Maaseutupolitiikasta on puuttunut voimakas poliittinen tahto, ja se on jäänyt juhlallisten vakuuttelujen ja fraasien tasolle. Esimerkiksi sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat vältelleet konkreettisia kannanottoja maaseutupolitiikkaan. Suomen Keskustakaan ei ole halunnut profiloitua täysin maaseutupuolueeksi eikä ole saanut ääntänsä kuuluviin puolueen ulkopuolella. Käytännössä maaseutupolitiikkaa ovat tehneet alan viranhaltijat, joilla ei ole poliittista voimaa todella merkittäviin uudistuksiin. Uusien työpaikkojen luominen on jäänyt supistuvan elinkeinon, maatalouden, ongelmien varjoon. Niinpä maaseutu on jäänyt ikään kuin ajelehtimaan keskittymis- ja autioitumiskehityksen virrassa. Koko ajan näyttää tapahtuvan vil- 9

7 kasta kehitystä, poreilua, mutta se saattaa osoittautua suurimmaksi osaksi nopeasti puhkeaviksi kupliksi. Yrittäjyys ja yritykset ovat lamanjälkeisessä Suomessa nousseet suureen arvoon. Voidaan täydellä syyllä puhua yritys- ja markkinavetoisesta yhteiskuntaja aluekehityksestä. Vielä 1980-luvullakin, puhumattakaan 1970-luvusta, elettiin suurelta osin valtiojohtoisessa yhteiskunnassa, jossa valtiovalta pyrki määräämään kehityksen suunnan ja käyttämään maksajina yrityksiä ja yrittäjiä. Oltiin yleisesti sitä mieltä, että yrityksien sijaintipäätöksiin tulee vaikuttaa keppi ja porkkana -menetelmällä eli toisaalta houkutella yrityksiä kehitysalueille erityisillä etuuksilla mutta tarvittaessa käyttää myös pakotteita, kuten erilaisia sijainninrajoituskeinoja ja -ohjausta sekä investointiveroa. Yritykset jäivät taka-alalle myös siitä syystä, että työllisyys pystyttiin turvaamaan luomalla runsaasti työpaikkoja laajentamalla yhteiskunnan tarjoamia palveluja. Nykyisin työllisyys voi maaseudulla lisääntyä pysyvästi vain yritystoiminnan kautta. Tästä syystä yrityksien ja yrittäjyyden korostaminen on aivan oikein varsinkin, jos yrittäjyys ymmärretään laajemmin, ei pelkästään yrityksiä vaan kaikkia ihmisiä koskevaksi. Vaikka kaikki ihmiset eivät halua tai voi ryhtyä yrittäjäksi, jokainen on kuitenkin viime kädessä vastuussa omasta itsestään aidossa yrittäjyyden hengessä ja subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti. Jos ihminen ei jostakin syystä siihen pysty, hyvinvointiyhteiskunnan tehtävänä on auttaa häntä selviytymään. Laman jälkeinen aika on tuonut mukanaan menestyksen idean kaikkialle yhteiskuntaan, aina yksilötasolle saakka. Menestys halutaan nostaa esille, antaa sille kasvot. Toivotaan, että sitten kaikki haluavat tämän esimerkin mukaisesti tavoitella menestystä. Miltei jokaisella ihmiselämän alalla palkitaan vuoden parhaita. Itsekin olen osasyyllinen yhden parhaan esille nostamiseen, vuoden kylän nimeämiseen. Myös omalla tieteenalallani puhutaan menestyksen aluetieteestä, jossa tutkitaan alueiden menestystä ja menestyneistä alueista pyritään ottamaan oppia Benchmarking- ja Best Practice -periaatteiden mukaisesti. Maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä on tähän asti korostunut kehittäjien, ei yrittäjien näkökulma. Kukin organisaatio on katsonut yrityksiä omasta näkökulmastaan, ja yrityksen toiminta kokonaisuudessaan on jäänyt taustalle. Esimerkiksi maaseudun menestyviä yrityksiä ei ole aiemmin järjestelmällisesti tutkittu, vaan kiinnostuksen kohteina ovat etupäässä olleet aloittavat yritykset. Niinpä tämän tutkimuksen tehtäväksi on asetettu tehdä peruskartoitus aiheesta. Tämän takia ongelmaa tarkastellaan laajasti eikä syvennytä tarkasti johonkin erityisaiheeseen. Peruskartoituksen tekeminen ei ole helppoa, koska luotettavia yrityskohtaisia tietoja on niukasti. Pieni budjetti ei ole sallinut myöskään konsulttitoimiston palvelujen käyttämistä menestyvien yritysten etsimiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin etsiä maaseudun menestyviä yrityksiä ja kuvailla, millaisia ne ovat. Sen jälkeen tutkitaan yritysten kehitystä eli sitä, miten ne on perustettu ja mitä vaiheita ne ovat kokeneet. Erityisesti kiinnitetään huomiota menestyksen perustana oleviin tekijöihin mutta myös mahdollisiin kriiseihin ja siihen, kuinka ne on pystytty voittamaan. Kiinnostavaa on erityisesti selviytyminen 1990-luvun alun lamasta ja sen jälkeisen nopean kasvun aiheuttamista ongelmista. Maaseutua arvioidaan myös yritysympäristönä. 10

8 Kartoituksen tuloksista pyritään tekemään johtopäätöksiä alueellista kehittämistä ajatellen. Tärkeintä on viedä eteenpäin maaseudun kehittämiskeskustelua ja nostaa keskustelun kohteeksi maaseudun tärkein menestystekijä, menestyvät yritykset, jotka ovat jääneet maaseudun yleisen supistuvan kehityksen varjoon. Tarkoitus on antaa niille myös kasvot eli tuoda esille menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä sekä välittää heidän käsityksiään päättäjille. Esitellään myös aloja, joilla on menestymis- ja laajenemismahdollisuuksia. Oletuksena on, että ne ovat aloja, joilla on paljon kannattavasti kasvavia yrityksiä. Menestyviä yrityksiä ja toimialoja voidaan pitää eräänlaisina tulevaisuuden ituina, joita vaalimalla maaseudulle pystytään takamaan valoisa tulevaisuus. Pyritään myös kehittämään menetelmiä, joiden avulla menestymistä pystyttäisiin ennustamaan. Ennustaminen on tarpeen muun muassa harkittaessa tuen myöntämistä aloittaville, laajentaville ja vaikeuksiin joutuneille yritykselle. 11

9 2 Tutkimuskohde ja -aineisto Maaseudun määrittäminen on erittäin vaikea ongelma. Maaseutu samaistetaan usein haja-asutukseen, jolloin se on taaja-asutuksen vastakohta. Joskus se katsotaan myös kaupunki-nimikkeen omaavien kuntien vastakohdaksi. En ole kuitenkaan hyväksynyt kumpaakaan määritelmää, vaan olen lähtenyt Siirilän ym. (1988) kuntatyypittelystä, jossa maaseutukuntatyyppejä ovat alkutuotantokunnat, maaseudun pendelikunnat, maaseudun teollistuneet kunnat ja maaseutukeskukset. Nämä kaikki olen lukenut maaseuduksi. Kaupunkikuntatyyppejä ovat suuret keskukset, teollisuuskeskukset ja esikaupunkikunnat. Tyypittely on tehty palvelutaso-, elinkeinorakenne- ja työssäkäyntikriteerien perusteella. Vaikka nämä tyypit ovat sinänsä käyttökelpoisia, kuntien sijoittaminen tyyppeihin on vaikeaa, koska monet kunnat ovat kaupunkimaisen ja maaseutumaisen kunnan välimuotoja. Maaseutumaisten ja kaupunkimaisten keskusten välinen ero ei suinkaan aina ole selvä. Siksi en olekaan aina noudattanut Siirilän ym. tyypittelyä, vaan muuttanut sitä, jos sille on löytynyt perusteita. Esimerkiksi Iisalmi on Siirilän ym. luokittelussa maaseutukeskus, mutta tässä tutkimuksessa se on luettu kaupunkimaiseksi kunnaksi, koska se asutusrakenteeltaan ja keskusmerkitykseltään on enemmän kaupunki- kuin maaseutukunta. Tutkittavaksi on otettu teolliset yritykset, koska niitä voidaan pitää maaseudun kehityksen ensisijaisina vetureina. Nimenomaan teollisuus, päinvastoin kuin useimmat palvelut, pystyy laajentumaan, vaikka väestöpohja vähenisikin. Monitoimipaikkaisten yritysten sijaintikunnan olen määritellyt pääkonttorin mukaan. Kaupungissa pääkonttoriaan pitävän yrityksen olen ottanut mukaan siinä tapauksessa, että yritys on syntynyt maaseudulla ja sillä on edelleen paljon valmistusta siellä. Tällaisia yrityksiä ovat Saarioinen Oy ja Honkarakenne Oy. Joitakin tytäryrityksiä tai tuotantoyksiköitä olen valinnut tutkittaviksi, jos niillä on suuri päätösvalta ja oma tuotekehitys tai jos valmistusyksikkö on siirtynyt kaupungista maaseudulle. Mukaan on kuitenkin otettu kaksi suurta pienessä maaseutukylässä sijaitsevaa kauppaliikettä, koska halutaan tutkia, millä keinoin ne ovat pystyneet kasvamaan niin suureksi. Kaupunkiseutujen haja-asutusalueella 12

10 sijaitsevat yritykset jäävät tutkimuksen ulkopuolelle, mutta Valkealan Vuohijärvellä sijaitsevan UPM-Kalson olen poikkeuksellisesti kuitenkin ottanut mukaan, koska se sijaitsee Valkealan takamailla pienessä kylässä 35 kilometriä Kouvolasta. Menestyksen mittana on pidetty liikevaihdon nopeaa mutta samalla kannattavaa kasvua. Yrityksen on täytynyt myös työllistää merkittävästi. Joitakin vähän työllistäviä yrityksiä on kuitenkin poimittu mukaan, jos ne edustavat aivan uusia ja kasvavia toimialoja, esimerkiksi huipputekniikan yrityksiä. Ei ole kuitenkaan käytetty tiukkoja kriteereitä, esimerkiksi tietynsuuruinen nettotulos prosentteina liikevaihdosta tai tietty kasvuvauhti. Joillakin nopeasti laajenevilla aloilla kasvulle on asetettu korkeammat vaatimukset kuin vähemmän kasvavilla tai jopa supistuvilla aloilla. Samoin työllistävää merkitystä on tulkittu joustavasti. Vanhoissa yrityksissä henkilökunnan määrän täytyi olla suurempi kuin aivan uusissa yrityksissä. Tärkeä kriteeri on yrityksen kiinnostavuus, esimerkiksi liikeidean uutuus ja toimialan harvinaisuus maaseudulla. Tutkittavat yritykset eivät toimi maaseudun perinteisillä aloilla. On lähdetty siitä, että uutta elinvoimaa maaseudulle voidaan tällä hetkellä luoda parhaiten uudentyyppisessä teollisuudessa. Siksi ei ole tutkittu esimerkiksi suuria sahoja, tavanomaisia elintarvikealan yrityksiä, meijereitä eikä teurastamoja. Matkailuyritykset on jätetty aineistosta pois, koska riittävän menestyneitä yrityksiä ei alalta löytynyt. Tutkittaviksi otettiin kaikkiaan 109 yritystä. Tutkituista yrityksistä kerättiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Määrällistä aineistoa ovat liiketoimintaa koskevat tiedot kuten liikevaihdon ja henkilökunnan määrä ja kasvu sekä kannattavuusluvut. Niitä on kerätty Talouselämä-lehden ja Kauppalehden menestyvien yritysten luetteloista, yritysrekistereistä, Sinisestä kirjasta ja yritysten kotisivuilta. Erityisen hyödyllisiä ovat olleet Balance Consulting Oy:n Kauppalehdelle tekemät menestyneiden yritysten kannattavuusanalyysit. Määrällistä aineistoa saatiin myös yrityskyselyn avulla. Kysely toteutettiin syksyllä Lomake lähetettiin hiukan yli 100 menestyvälle yritykselle. Ensimmäisellä kierroksella vastausten määrä jäi pariinkymmeneen, mutta puhelimessa esitetyn vastauspyynnön jälkeen lomakkeen palautti kaikkiaan 43 yritysjohtajaa. He ovat riittävän kattava otos tämäntapaiseen kuvailevaan tutkimukseen. Kysely käsitti sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Se osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi, sillä monet yritysjohtajat kirjoittivat mielipiteitään varsin laajasti. Näin kysely antaa merkittävää lisätietoa julkisista tiedotusvälineistä kerättyyn kuvailevaan aineistoon. Liiketoimintatietojen lisäksi kysyttiin yrityksen kehitysvaiheita ja tulevaisuudennäkymiä, menestystekijöitä, ongelmia ja uhkia sekä sijaintipaikan tarjoamia menestymisen edellytyksiä ja esteitä. Lisäksi pyydettiin arvioimaan sijaintipaikan ominaisuuksia ja yhteistyöverkostoja. Lopuksi tiedusteltiin yrityksen osallistumista paikkakunnan kehittämiseen ja yhteisten asioiden hoitamiseen sekä sitoutumista nykyiseen sijaintikuntaan. Laadullinen, kertova aineisto on kerätty ensi sijassa lehtiartikkeleista. Niissä on haastattelujen avulla kuvattu menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä. Aineistoa on saatu etenkin Kauppalehdestä, Tekniikka&Talous -lehdestä, Helsingin Sanomista, Talouselämä- ja Yrittäjä-lehdestä sekä paikallislehdistä, joissa on ollut monia 13

11 menestyviä yrityksiä kuvaavia artikkeleita. Joistakin yrityksistä on olemassa historiikki, josta ilmenevät yrityksen vaiheet tarkasti. Tein myös itse syksyllä 1999 joitakin yrityskäyntejä, joista sain elävää tuntumaa aiheeseeni. Näin kerätty aineisto on epätasainen, koska aineistoa on kertynyt toisista yrityksistä paljon, toisista vähemmän. Tutkimuksessa on haluttu tukeutua tuoreeseen aineistoon, koska yrityselämä muuttuu nopeasti. Valtaosa aineistosta koostuu vuosina kirjoitetuista artikkeleista, joita kokeneet ja taitavat toimittajat ovat yrityksissä paikan päällä yrittäjiä haastattelemalla tehneet. He ovat osanneet löytää ja kuvata monia sellaisia asioita, joita ei olisi muuten saatu aineistoon. Luotettavuutta on tarkistettu vertailemalla artikkeleita keskenään. Varsinaista tieteellistä kirjallisuutta on pystytty käyttämään hyväksi vain vähän. Syynä on se, että alan tutkimuksia ei juuri ole ja yleiset liiketaloudelliset tutkimukset ovat liian teoreettisia. Lisäksi on haluttu käyttää aivan uutta aineistoa, ja tutkimusten aineisto on yleensä aika vanhaa. Aineisto on kirjoitettu menestystarinoiden muotoon, koska tällä tavalla sekä laadullinen että määrällinen tieto ja eri yksityiskohdat voidaan parhaiten liittää yhteen. Myös yrityksen koko kehityskulku tulee näin hyvin esille eikä aineiston epätasaisuus häiritse. Tarinat perustuvat tiukasti tosiasioihin, eikä niitä ole höystetty mielikuvituksella. Menestystarinoista pisimmät ovat yli 10-sivuisia. Kaikkiaan menestystarinoita on 90. Niissä kerrotaan liiketoimintaa kuvaavien tietojen lisäksi yrittäjästä, yrityksen perustamisesta ja kehityksestä nykypäiviin saakka mutta myös mahdollisista kriiseistä ja niistä selviytymisestä. Tätä menestystarina-aineistoa on analysoitu laadullisen tutkimuksen keinoin ja kuvattu yritysten eri perustamistapoja, menestyksen ja selviytymisen strategioita, menestystekijöitä, yrittäjätyyppejä sekä esteitä, ongelmia ja uhkia. Näkökulma on koko ajan yrityksestä lähtevä ja case-tapauksiin perustuva. Tutkimuksessa käytetyt yrityksiä kuvaavat tekstit on lähetetty asianomaiseen yritykseen tarkistettavaksi. 14

12 3 Tutkittujen yritysten ja toimintojen ryhmittely Tutkitut yritykset esitellään toimialan, sijaintikunnan ja perustamisvuoden mukaan liitteessä. Ne on ryhmitelty kolmeen pääryhmään, jotka puolestaan on luokiteltu useaan alaryhmään (taulukko 1). Ryhmittely perustuu ensi sijassa kahteen ulottuvuuteen: uutuus perinteisyys sekä tekninen osaaminen kädentaitopainotteisuus. Myös raaka-ainehakuisuus tai sen puuttuminen on luokittelussa otettu huomioon. Alaryhmät on luokiteltu pääosin toimialan perusteella. Jotkin yritykset on vaikea sijoittaa näihin ryhmiin, koska ne sijoittuvat em. asteikkojen keskivaiheille. Luokittelu ei ole kuitenkaan pääasia, vaan sitä käytetään lähinnä menestyneiden yritysten esittelyssä. Tutkittavaksi valittiin seulonnan jälkeen 109 yritystä. Kaikista tutkituista yrityksistä ei ole kerätty yhtä laajaa aineistoa, vaan vähimmillään henkilökunnan ja liikevaihdon määrä sekä menestystä osoittavia tunnuslukuja. Yrityksistä, joista oli saatavissa riittävästi tietoja ja jotka havaittiin tarpeeksi kiinnostaviksi, kirjoitettiin menestystarina. Niitä on yhteensä 90. Menestyviä raaka-aineisiin ja kädentaitoon perustuvia teollisuusyrityksiä on maaseudulla varsin monia, vaikka maaseudulla tavanomaisia sahoja, liha-alan yrityksiä ja isoja meijereitä ei olekaan otettu aineistoon mukaan. On haluttu keskittyä uudentyyppisiin aloihin, joilla on hyvät laajenemismahdollisuudet. Puuteollisuusyrityksiä löytyi monia, 17 kappaletta. Vanhimmat alan yritykset on perustettu jo 1920-luvulla, mutta joukossa on myös 1990-luvulla perustettuja alan yrityksiä. Kaikki yritykset ovat nykyisin erikoistuneet varsin pitkälle, ja jalostusaste on korkea. Nämä ovat etenkin ikkuna- ja taloteollisuusyrityksiä. Elintarviketeollisuuden menestyvimmät yritykset (6) on perustettu luvuilla, jolloin ne ovat pystyneet erikoistumaan ja löytämään hyvän markkinaraon. Elintarvikeyrityksistä on otettu tarkasteltavaksi myös Saarioinen Oy, vaikka sen pääkonttori on Tampereella. Se on kuitenkin perustettu Sahalahdella ja sillä on merkittävästi tuotantoa maaseudulla. Suurimmat, menestyvimmät ja vanhimmat kivialan yritykset (2) jalostavat vuolukiveä, ja ne on perustettu nimenomaan hyvän raaka-aineen lähelle Juuan 15

13 Taulukko 1. Tutkittujen yritysten luokittelu. Yritysten toimiala Yritysten määrä 1 Maaseudun raaka-aineisiin ja perinteiseen kädentaitoon perustuva teollisuus Puuteollisuus, versonut perinteisen kädentaidon pohjalta Elintarviketeollisuus Kiviteollisuus Betoniteollisuus 8 2 Maaseudun vakiintunut, alun perin kädentaitoihin ja halpaan työvoimaan perustuva teollisuus Tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan teollisuus Konepajateollisuus Maaseudun muu perinteisestä osaamisesta versonut teollisuus 4 3 Maaseudun uudet toimialat Kauhajoen materiaalinkäsittely- ja kuljetinalakeskittymä Sähkömekaniikkateollisuus Elektroniikkayritykset Ohjelmisto- ja atk-suunnittelualan yritykset Muu maaseudun korkeatasoista osaamista vaativa uusien alojen teollisuus 13 4 Maaseutukylien suuret kauppaliikkeet 2 Yhteensä 109 Nunnanlahteen. Lisäksi valittiin tutkimuskohteeksi Kivia Oy, koska se on lupaava uusi yritys ja perustettu lähelle Suomussalmella olevaa uutta hyvää vuolukiviesiintymää. Betoniteollisuudessakin on useita menestyviä yrityksiä, jotka ovat pystyneet kasvamaan rakennustoiminnan imussa mutta myös erikoistumaan omille kasvaville aloilleen. Yritykset (8) ovat tulleet esille Kauppalehden menestyvien yritysten luetteloista, joissa julkaistiin tietoja maakuntien menestyvien yritysten liikevaihdosta ja kannattavuudesta. Maaseudun vakiintuneet ja alun perin kädentaitoihin ja halpaan työvoimaan perustuneet teollisuusyritykset ovat pääasiassa konepajoja mutta myös tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan yrityksiä. Maaseutu oli niille edullinen sijaintipaikka halvan työvoimansa ansiosta, mutta 1990-luvun alun lama ja kireä kansainvälinen kilpailu ovat karsineet alan yrityksiä. Vanhimmat ja vakiintuneet tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan yritykset on perustettu 1940-luvulla. Menestyminen on vaatinut onnistunutta erikoistumista. Menestyneitä alan yrityksiä löytyi 6. Tutkittuja konepajateollisuusyrityksiä on 25. Vanhimmat on perustettu 1940-luvun lopulla ja uusin 1990-luvun alussa mutta kylläkin entisen yrityksen 16

14 raunioille. Merkittävin toimialakeskittymä on Ylihärmän-Lapuan maatalouskoneteollisuus. Maaseudun muu perinteisestä osaamisesta versonut teollisuus sisältää hyvin monenlaisia yrityksiä (4 kpl). Ne ovat perustuneet alun perin kädentaitoihin, mutta ovat sittemmin kehittyneet hyvin korkeatasoista teknologista osaamista vaativiksi yrityksiksi. Maaseudun uudet toimialat edustavat hyvin korkeatasoista teknistä osaamista. Kuitenkin niistä monet on alun perin perustettu vähemmän vaativalle alalle, mutta ovat myöhemmin suuntautuneet uudelle, teknologisesti korkeatasoiselle alalle. Omaksi alakseen on luettu Kauhajoen materiaalinkäsittely- ja kuljetinalan toimialakeskittymä, 5 yritystä, jotka edustavat erittäin korkeatasoista teknologiaa. Sähkömekaniikka- ja elektroniikkateollisuus on ollut viime vuosina nopeimmin kasvava ja menestyvä toimiala koko maassa ja myös maaseudulla. Varsinkin monet maaseudun sähkömekaniikkayritykset ovat menestyneet ja kasvaneet nopeasti sopimusvalmistajina suurten elektroniikkayritysten, ensi sijassa Nokian ja ABB:n imussa. Ne ovat yhdistäneet elektroniikkateollisuuden ja mekaanisen, ohutlevyteollisuuden osaamisen. Tällaisia yrityksiä löytyi 8. Keski-Pohjanmaalle on syntynyt suuri tämän alan toimialakeskittymä. Todellisia vetureita alueella ovat olleet Scanfil Oy sekä Ojala-yhtymä ja Teho Filter Oy. Sijainti lähellä Oulun elektroniikkateollisuutta on ollut tärkeä kasvun lähde. Muualle vastaavaa keskittymää ei ole syntynyt. Elektroniikkayrityksiä löytyi 7. Huomattavimmat elektroniikkayritykset ovat myös suurten elektroniikkayritysten sopimusvalmistajia, kuten Flextronics International Finland Oy (entinen Kyrel EMS Oyj), Salcomp Oy, Wegan Electronics Oy ja Elektronet Oy. Ensimmäiset yritykset perustettiin 1970-luvulla, ja uusi nousu tapahtui 1990-luvulla, vaikka silloin perustetut yritykset ovat vielä varsin pieniä. Ohjelmisto- ja atk-suunnittelualan yritykset (5) ovat nuoria ja Sofor Oy:tä lukuun ottamatta hyvin pieniä, jotkin suorastaan mikroyrityksiä, ja yksi on aivan toimintansa alkuvaiheessa. Ne on kuitenkin otettu mukaan, koska periaatteessa tällaiset yritykset voisivat yleistyä maaseudulla ja koska ne voivat sijaita melkein missä tahansa. Muu maaseudun korkeatasoista osaamista vaativa uusien alojen teollisuus edustaa hyvin monenlaisia ja monen alan yrityksiä. Kaikkiaan 13 yritykselle on yhteistä se, että niiden teknologisen osaamisen taso on alusta alkaen ollut erittäin korkea. Joukossa on 5 muovialan yritystä. Vanhin yritys on lähes 120 vuotta sitten perustettu kaasualan Woikoski Oy. Vaikka tutkimuskohteena on ensi sijassa teollisuus, mukaan on otettu kaksi pienessä maaseutukylässä sijaitsevaa suurta kauppaliikettä, Veljekset Keskinen Oy Töysän Tuurissa ja R. Rinta-Jouppi Oy Isonkyrön Tervajoella. Ne ovat pystyneet murtautumaan kansalliseen tietoisuuteen ja houkuttelemaan asiakkaita laajalta alueelta. 17

15 4 Menestyvien yrityksien perustaminen maaseudulla Suomalaisen maaseudun teollistuminen alkoi ruukkien ja teollisuusyhdyskuntien perustamisen myötä. Varsinainen maaseutu jäi pitkään agraariseksi, kun vientiteollisuus ikään kuin koteloitui erillisiksi yhdyskunniksi, joita ympäröi niistä erillään oleva maatalousalue. Osa kasvoi merkittäväksi kaupungiksi kuten Valkeakoski, osa jäi pieneksi teollisuusyhdyskunnaksi tai teollistuneeksi kyläksi. 4.1 Patruunat maaseudun teollistajina Maaseudun ensimmäisten yritysten sijaintipaikan valitsivat muualta tulleet liikemiehet. Silloisia keskeisiä sijaintitekijöitä olivat energiaa antava koski ja alaan soveltuvat luonnonvarat. Paikka saattoi olla asumaton, sillä patruunat rakensivat tarvittaessa tehtaan ohella koko yhdyskunnan. Näin asianlaita on ollut erityisesti massa- ja paperiteollisuudessa. Näiden alojen yrityksiä ei kuitenkaan sisälly tutkimusaineistoon. Vanhimmat tutkitut maaseudun menestyneet yritykset ovat varakkaiden ammattilaisten, ei maaseudun asukkaiden itsensä perustamia. Woikoski Oy:n historia alkoi, kun Turpaan ruutitehtaan johtaja ja insinööri Knut August Palmberg perusti Vehkalahdelle kimröökitehtaan vuonna Yhtiö muutti Mäntyharjun Voikoskelle vuonna Se valmistaa nykyisin teknisiä ja lääkekaasuja sekä suunnittelee ja toimittaa alan laitteistoja ja jakelujärjestelmiä kotimaahan ja ulkomaille. Vuoden 1998 liikevaihto oli 80 miljoonaa markkaa ja henkilökunnan määrä 30. Johdossa on suvun neljänteen polveen kuuluva Clas Palmberg. Yritys sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon vuonna (Viskari & Heikkilä 1998.) Juukalainen Tulikivi Oy jatkaa geologi Benjamin Frosteruksen ja muiden Helsingin herrojen vuonna 1893 perustaman Suomen Vuolukivi Oy:n perinteitä. Paikalliset ihmiset eivät olleet bisneksen teosta kiinnostuneita. Yritys perustettiin erinomaisen vuolukiviesiintymän äärelle. Sinne syntyi kokonainen kylä, jonne muutti satoja työmiehiä perheineen. Kaivostoiminta tyrehtyi 1960-luvulla, mutta sen nosti uuteen kukoistukseen Lohja Oy:ssä työskennellyt insinööri Reijo Vauhkonen, joka ammattimiehe- 18

16 nä oivalsi louhoksen tarjoamat bisnesmahdollisuudet ja osti vuonna 1979 Suomen Vuolukivi Oy:n osakkeet haltuunsa. Yhtiö muutti sittemmin nimensä Tulikivi Oy:ksi. Sen liikevaihto vuonna 1999 oli 231 miljoonaa markkaa, josta puolet tulee viennistä. Työntekijöiden määrä oli samana vuonna noin 380. Entisestä tehtaasta ei ole jäljellä kuin alkuperäinen pääkonttori, isännöitsijän virkataloksi rakennettu puuhuvila, jota kutsutaan nykyisin Valkoiseksi taloksi. Yhtiö noteerataan Helsingin pörssissä, mutta äänivallasta 70 % on Vauhkosen perheellä. Taloussanomat ( ) valitsi Tulikivi Oy:n vuoden 1998 tähtiyritykseksi. Perusteluina olivat muun muassa ennakkoluulottomuus, innovatiivisuus, johdon nykyaikaisuus, tuloksellisuus, upeat tuotteet, kotimainen raaka-aine ja ulkomaille suuntautuminen. (Ritvos & Veikkola 1998, Venäläinen 1999.) Valkealan Vuohijärvellä sijaitsevan UPM Kalso-Teollisuus Oy:n juuret juontuvat Karjalasta tulleen Kari Grahnin vuonna 1934 perustamasta vaneritehtaasta. Grahn osti paikalla olleen entisen nahkatehtaan kiinteistön ja toi mukanaan vanhan vaneritehtaan koneet. Hän rakensi Vuohijärvelle vanhan patruunahengen mukaisesti tiet, työväen asunnot ja muunkin infrastruktuurin. Tehdas menestyi aluksi hyvin, mutta perustajan kuoltua se joutui konkurssiin kaksikin kertaa. Toisen konkurssin jälkeen vuonna 1986 omistajiksi tulivat kolmanneksella tehtaan silloiset johtajat; muut omistajat olivat Aarnon Puu Oy ja alueellinen kehitysyhtiö. Keskeinen henkilö tehtaan pelastamisessa oli paljasjalkainen vuohijärveläinen, yrityksen toimitusjohtaja Markku Karjalainen. Yhtiö menestyi hyvin, mutta ongelmia tuli, kun kehitysyhtiö halusi muuttaa sijoituksensa rahaksi. Niinpä yritys päätettiin myydä Kymmenelle vuonna 1996, ja nykyisin se on osa UPM Kymmeneä. Viime tilikauden liikevaihto oli 130 miljoonaa markkaa ja henkilökunnan määrä 160. Yritys on maailman markkinajohtaja kapealla alallaan, kolmikerrosparkettien alimmaisena osana käytettävän kuusiviilun tuotannossa. Yrityksen säilyminen oli tärkeätä koko kylälle, sillä kylästä ei voi puhua ilman tehdasta, joka on Valkealan kunnan kolmanneksi suurin työnantaja kunnan ja puolustusvoimien jälkeen. (Sahiluoma 1999a, Simola 1999.) Saarioinen Oy:n perustaminen noudattaa samaa kaavaa, koska yritys perustettiin vauraan kartanon yhteyteen eikä ole itseoppineiden maaseudun ihmisten perustama kuten senaikaiset muut tutkitut yritykset. Yritystoiminta alkoi Sahalahden Saarioisten kartanossa, joka siirtyi vuonna 1941 Avoniusten omistukseen. Elintarvikkeiden teollinen valmistus aloitettiin punajuurien purkituksella vuonna Yritysmäiseksi valmistus tuli vuonna 1957, jolloin otettiin tuotantoon maksalaatikko, lihapullat, kaalikääryleet ja vispipuuro. Ne ovat tuotannossa edelleen. Perustajana oli kartanon omistajien lisäksi Dieckmannin perhe. Nämä perheet omistavat yhtiön edelleenkin. Yritys lähti toimitusjohtajansa Pentti Avotien johdolla nopeaan kasvuun. Vuonna 1998 henkilökunnan määrä oli koko konsernissa 1881 henkeä ja liikevaihto miljoonaa markkaa. Vuodesta 1991 alkaen yrityksen pääkonttori on sijainnut Tampereella. Nykyisin yhtiössä on ammattitoimitusjohtaja, Erkki Isokangas. (Ritvos & Veikkola 1998.) 4.2 Maaseudun itseoppineet asukkaat yritysten perustajina 1930-luvun lopulta lähtien aina 1970-luvulle asti maaseudun menestyneitä yrityksiä ovat perustaneet ennen kaikkea maaseudun itseoppineet asukkaat. He ovat aloittaneet toimintansa vähittäin verstaasta, pajasta, autotallista tai maatilan ulkorakennuksesta, tavallisimmin navetasta, vailla omia pääomia. Vähitellen siirryttiin sitten tehdashalliin, joka rakennettiin joko itse, kunnan toimesta tai mo- 19

17 lempien yhteistyönä. Perustajat olivat oppineet ammattitaidon tavallisesti kotonaan tai itse oppimalla. Taustana oli monilla suvun tai paikkakunnan vanha seppä-, suutari- tai puuseppäperinne. Sijaintipaikaksi valittiin tavallisimmin omistajan kotipaikkakunta. Tällä tavalla on perustettu esimerkiksi Sievin Jalkine Oy, Antti-Teollisuus Oy ja Ponsse Oy. Ensin mainitun perustamisesta kerrotaan tarkemmin luvussa 5.1 ja jälkimmäisten luvussa 5.2. Usein ideat perustamiseen syntyivät edellisessä työsuhteessa, josta sitten irtauduttiin ja perustettiin oma yritys (spin off -ilmiö), kuten Maaseudun Kone Oy:n tapauksessa. Ylihärmäläisen Maaseudun Kone Oy:n juuret ovat seudun vanhassa seppäperinteessä. Toisen maailmansodan jälkeinen maaseudun koneellistuminen loi edellytykset varsinaiselle teollisuudelle, joka alkoi lietsojen valmistamisella vanerista. Yrityksen perustaja Ville Isosaari oli ensimmäisenä työntekijänä paikkakunnan ensimmäisessä lietsotehtaassa, mutta ei kauan viihtynyt siellä vaan perusti oman tehtaansa vuonna Hänen esimerkkiään noudattivat monet muut, ja neljä vuotta myöhemmin Ylihärmässä oli jo kymmenkunta lietsotehdasta, kaksi konepajaa ja kaksi kärrytehdasta. Yritys, kuten monet muutkin ylihärmäläiset yritykset, rupesi valmistamaan maatalouskoneita. Maatalouskoneista oli pulaa, koska niiden valmistaminen oli hintasäännöstelyn takia vähemmän kannattavaa kuin muu teollisuus. Pellonpaja Oy:n hallituksen puheenjohtaja Väinö Takala (1999) kuvaa silloista ajattelutapaa näin: Ajateltihin, notta eikö nuata nyt jumalauta voi teherä itte, ku mualta ei saa. Maaseudun Kone Oy:stä on kasvanut konserni, jonka liikevaihto vuonna 1999 oli 349 miljoonaa markkaa ja jossa henkilökuntaa oli saman vuoden syksyllä yhteensä 400 henkeä. (Ylikangas 1989.) Perustajina ovat usein olleet itse ammattitaitonsa hankkineet isä ja pojat -yhdistelmä tai veljekset, joista erinomaisina esimerkkeinä ovat Rapala Normark Oyj:n, Ojala-yhtymän, Honkarakenne Oy:n ja Veisto-konsernin perustajat. Kahden ensiksi mainitun perustamisesta kerrotaan tarkemmin luvussa 5.1 ja Veistokonsernin perustamisesta luvussa 5.2. Honkarakenne Oy:n juuret juontuvat Reino Saarelaisen 1950-luvulla perintönä saamasta sirkkelisahasta. Pian tuli mukaan hirrenhöyläys, jota aluksi tehtiin käsin. Vuonna 1958 Saarelaisen veljekset Reino, Arvo, Eino, Nestor ja Viljo päättivät panna kirvesmiehen, vaatturin ja automaalarin osaamisensa yhteen ja perustaa yrityksen, Honkatuotteen, Lieksaan. Nuorin veli Eero tuli mukaan myöhemmin. Liikeideana oli tehdä jotakin uutta hirrestä. Idea osoittautui erinomaiseksi, ja yhtiö alkoi nopeasti kasvaa. Hirsirakentamisen suosio lisääntyi, ja yrityksen tuotteet olivat haluttuja. Veljekset kehittivät ensimmäisen veistokoneen Pobeda-henkilöauton ja Zetor-traktorin moottorin ja vaihdelaatikon osista. Koneellinen pyöröhirsivalmistus saattoi alkaa vuonna Siitä tuli suuri menestys. Vuonna 1966 perustettiin myyntinäyttelytilat Järvenpäähän, jonne siirtyi myös pääkonttori. Pyöröhirren koneellinen valmistuslinja sai patentin vuonna Uusia tehtaita perustettiin ja ostettiin kilpailijoita. Yhtiön omistuspohja laajeni ja yhtiö listautui pörssin OTC-listalle vuonna Seuraavana vuotena se sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Yhtiön kasvu jatkui 1990-luvulla. Vuoden 1998 liikevaihto oli 421,7 miljoonaa markkaa ja henkilökunnan määrä noin 540. Suurin tehdas on Karstulassa, mutta tuotantoa on myös Lieksassa, Ikaalisissa, Paltamossa ja Alajärvellä. Perustajaveljesten rinnalle on noussut jo toinen sukupolvi, jonka edustaja on nykyinen toimitusjohtaja Mauri Saarelainen. (Viskari & Heikkilä 1998, Siukonen 2000.) 20

18 4.3 Ammattilaiset yrityksen perustajana Yritysten perustajissa on 1960-luvulta alkaen ruvennut olemaan yhä enemmän ammatillisen koulutuksen saaneita ja alan ammattilaisia, jotka ovat perustaneet korkean teknologian yrityksiä. Perustajat ovat useimmiten käyneet vähintään ammattikoulun, ja korkeinta koulutuspohjaa edustavat insinöörit. Tällaiset yritykset vaativat usein jo aivan alussakin teknistä ja kaupallista osaamista. Niinpä yritykset panostavat voimakkaasti tutkimus- ja kehitystyöhön, jota myös tuetaan aktiivisesti julkisin varoin. Rahoitusjärjestelmä on monipuolistunut ja tehostunut. Myös kasvutavoitteet asetetaan korkeammalle kuin aiemmin. Luonnollisesti myös yleisen koulutustason nousu vaikuttaa siihen, että aloittavien yrittäjien koulutustaso kohoaa. Enää ei maaseudullekaan jää ns. lahjakkuusreservejä eli kouluttamattomia lahjakkuuksia, joilla saattoi olla erinomaisia keksijän ja liikemiehen kykyjä kuten esimerkiksi Ponssen Einari Vidgrenillä, Honkarakenteen perustaneilla Saarelaisen veljeksillä ja Raution veljeksillä, jotka perustivat Veisto-konsernin. Tällaisten yritysten käynnistyminen on ollut nopeaa, ja yritystoiminnassa on ollut selvästi ammattimaista otetta heti alusta lähtien. Tähän ovat omalta osaltaan vaikuttaneet kehitysaluetukitoimenpiteet ja lisääntynyt kunnan tuki. Tällaisia yrityksiä ovat Lillbacka Oy, Scanfil Oy, Halton Oy, Flextronics International Finland Oy (entinen Kyrel EMS Oyj), Pentik Oy ja Maaselän Kone Oy. Kahdesta ensin mainitusta kerrotaan tarkemmin luvussa 5.1 ja jälkimmäisistä luvussa 5.2. Muita samanlaisia yrityksiä ovat Montreal Sports Oy, Pesmel Oy, Elektronet Oy ja Kivia Oy. Montreal Sports Oy:n perustivat vuonna 1961 tunnetut tamperelaiset jääkiekkomiehet Kalevi Numminen ja Mikko Westerberg Viialaan, jossa ruvettiin valmistamaan jääkiekkomailoja. Myöhemmin yritys muutti Padasjoelle. Vuonna 1996 omistajiksi tulivat nykyiset omistajat, jääkiekkoilijaveljekset Teppo ja Teemu Numminen ja toimitusjohtaja Tom Kavander. Yritys on hyvässä kasvu- ja tuloskunnossa. Vuoden 1998 liikevaihto oli 30 miljoonaa markkaa, ja kasvutavoitteet ovat suuret, noin 20 % vuodessa. (Riihonen 1999c.) Insinööriveljekset Jari ja Hannu Mäki-Rahkola perustivat Pesmel Oy:n vuonna 1978 yhdessä kahden saman kylän nuoren miehen kanssa, joiden osuudet veljekset sittemmin ostivat. Aluksi yritys keskittyi sähköurakointiin, mutta jo kaksi vuotta myöhemmin rinnalle tulivat materiaalinkäsittelykuljettimet, joista Jarilla oli aiempaa työkokemusta ennen Pesmel Oy:n toimitusjohtajaksi siirtymistään. Konttorityöt aloitettiin aluksi Päntäneellä Hannun kotona ja tuotanto sen ulkorakennuksessa, mutta pian vuokrattiin Kauhajoen keskustasta entinen navettarakennus, josta muutettiin tuotantotiloiksi noin 400 neliömetriä. Konttori sijaitsi erikseen Kauhajoen keskustassa. Yritys on kasvanut nopeasti ja siirtynyt ajanmukaisiin toimitiloihin. Pesmel Oy on tänä päivänä kansainvälisillä markkinoilla toimiva materiaalinkäsittelyalan kuljettimia, kuljetinjärjestelmiä ja niiden ohjausautomaatiota suunnitteleva, markkinoiva ja valmistava yritys, mutta konserni harjoittaa myös sähkötarvikekauppaa ja sähköurakointia tytäryhtiössään Apuwatti Oy:ssä. Yrityksen päätuotteita ovat kuljetinjärjestelmät, automaattiset muovikäärintäkoneet ja -järjestelmät lavoille ja paperirullille sekä automaattiset lastaus- ja purkujärjestelmät. Nykyiset toimitilat käsittävät kaikkiaan neliömetriä. Vuoden 1998 liikevaihto oli 83 miljoonaa markkaa, ja henkilökunnan määrä vuonna 1999 oli 110. (Kauhajoen Kunnallislehti ) 21

19 Nivalalaisen Elektronet Oy:n nykyinen toimitusjohtaja ja toinen perustaja, metsätalousteknikko Tuomas Sarjanoja myi 1990-luvun alkupuolella vakuutuksia ja seurasi sivusta seudun ohutlevy-yritysten menestystä. Hän itse kertoo perustamisesta toimittaja Anna-Liisa Liliuksen (1999c) mukaan seuraavasti: Näin, miten ne kasvoivat pikkupajoista kymmenien ihmisten yrityksiksi. Lehdet kirjoittelivat ja innostus lisääntyi. Ajattelin, että täytyyhän ohutlevyteollisuuden ympärille syntyä myös elektroniikkaa. Samalla kolmenkympin kriisi painoi päälle ja halu yrittää oli suuri. Mietin, mitä tehdä isona. Nokian kehittyminen oli ollut nähtävissä. Sen imussa kasvoi joukko yrityksiä (Pesola 1999b). Sarjanoja tutkaili bisnesmahdollisuuksia ja perusti vuonna 1995 koulutoverinsa, sähkö- ja automaatioasentaja Esko Kiviniemen kanssa Elektronet-nimisen henkilöyhtiön tasaosuuksin. Tätä ennen he olivat käyneet yhdessä yrittäjäkurssin. Ensi ajatus oli ryhtyä latomaan piirilevyjä Nokia Oy:lle, mutta idea ei toteutunut, kun Nokia notkahti syksyllä Sitten Tuomas Sarjanoja tapasi Polar Electron omistajan Seppo Säynäjänkankaan, joka kehotti kysymään töitä JOT Automationin Jorma Terentjeffiltä. Tällä oli jo valmiina tuotteet, joita Elektronet sitten rupesi valmistamaan. Yritys lähti kasvamaan nopeasti JOT Automationin imussa, eikä sen ole tarvinnut kärsiä alkavan yrityksen vaikeuksista, kun kehitettyä tuotetta yritetään saada markkinoille. Elektronetillä on toimipisteitä Nivalan päätoimipaikan lisäksi Oulunsalossa ja Texasin Irvingissä. Yrityksen liike-ideana on elektroniikan ja sähkötekniikan alan vaativa sopimusvalmistus. Tarkoituksena on lisätä asiakkaiden kilpailukykyä tuottamalla heille laadukkaita ja hinnaltaan edullisia palveluita. Asiakas suunnittelee ja myy tuotteen; sopimusvalmistaja hoitaa materiaalinhankinnan, valmistuksen ja kuljetuksen loppuasiakkaalle. Elektronet on pystynyt yhdistämään nopean kasvun ja hyvän kannattavuuden. Liikevaihto oli vuonna 1998 runsaat 25 miljoonaa markkaa. Yrityksen liikevaihto kasvoi Talouselämän 4/1999 mukaan 7,8-kertaiseksi vuosina Nettotulos oli 5,7 % liikevaihdosta, sijoitetun pääoman tuotto 134 % ja omavaraisuusaste 23 %. Henkilökunnan määrä oli 50 vuonna Henkilöstön keski-ikä oli samaan aikaan 23 vuotta. (Lilius 1999c, Pesola 1999b.) Kivia Oy on vuonna 1998 perustettu vuolukivialan yritys, joka aloitti tuotantonsa Kivia jalostaa itse louhimastaan vuolukivestä kivikomponentteja ja rakennuslaattoja sekä valmistaa kaakelipäällysteisiä vuolukivitulisijoja, takkoja, leivinuuneja ja niiden yhdistelmiä. Vuoden 1999 liikevaihto oli ennusteen mukaan 6 miljoonaa markkaa ja henkilökunnan määrä 35. Viennin osuus tuotannosta oli vuonna 1999 noin 50 %. Yritys on lähtenyt liikkeelle onnistuneesti erinomaisen tuotevalikoimansa ja työvoiman hyvän saatavuuden ansiosta. Vuonna 1999 toimitusjohtaja Martti Palviainen arvioi liikevaihtoa kertyvän täydellä kapasiteetilla noin 30 miljoonaa markkaa, mikä merkitsisi 5 10 %:n osuutta Suomen vuolukivimarkkinoista. Henkilötarpeeksi hän arvioi samana vuonna enimmillään henkeä. Kuitenkin kysyntä on kasvanut nopeasti etenkin saksaa puhuvassa Euroopassa, ja jo vuoden 2000 huhtikuussa päätettiin tehdä uusi 20 miljoonan markan investointi, joka on yhtä suuri kuin alkuinvestointeihin kulunut summa. Näillä näkymin työntekijöiden määrä nousee parin vuoden kuluttua 100:aan. Yrityksen perustajalla, toimitusjohtaja Palviaisella on takanaan monipuolinen työkokemus: ensin parikymmentä vuotta teollisuuden palveluksessa, sitten Uuden Valamon luostarin isännöitsijänä, minkä jälkeen puoli vuotta metsurin töissä ja edelleen yrityskonsulttina. Sitten Palviainen huomasi lehdestä Asiantuntijasta yrittäjäksi -kurssin. Kurssin aikana vahvistui ajatus olla oman, menestyvän yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Liikeidea liittyi vuolukivialaan, josta Palviaisella oli aiempaa kokemusta hänen toimittuaan Tulikivi Oy:n palveluksessa kuusi ja puoli vuotta projektipäällikkönä, viimeksi yhtiön Virginian tehtaan käynnistäjänä. Aika ei kuitenkaan kurssin päättyessä ollut vielä kypsä. Palviainen elätti itsensä hyvin yrityskonsulttina, mutta 22

20 kypsytteli asiaa muiden töiden lomassa ja kiersi päättäjien luona esittelemässä kivialan yleisiä kehittymismahdollisuuksia. Lopullisen sysäyksen oman yrityksen perustamiselle antoi Suomussalmelta löytynyt vuolukiviesiintymä, josta yritys sai oman valtauksen. Yritys on vielä kehityksensä alkuvaiheessa, mutta Martti Palviaisen usko omaan yritykseensä on vahva. Hänen johtamisperiaatteensa ovat selkeät: Uskon elinikäiseen oppimiseen ja yhteistyöhön strategisena mallina. Ei ihmisiä tarvitse olla koko ajan käskemässä, neuvomassa ja vahtimassa. Porukka hoitaa hommat, kun tavoitteet kerrotaan ja ne sisäistetään. (Westersund 1999, Mykkänen 1999b, Hukkanen 2000.) Monin paikoin kunnat ovat rakentaneet yrityksien houkuttelemiseksi erinomaisia toimitiloja, yrityskeskuksia ja -hautomoita. Erityisesti aloittavalle teknologiayritykselle toimintaympäristö on hyvin keskeinen menestymisen edellytys. Pienessä yrityksessä vuorovaikutussuhteita ympäristön kanssa on vähän, ja niillä on silloin sitä suurempi merkitys. Niinpä monet uudet teknologiayritykset sijoittuvatkin erilaisiin teknologiakeskuksiin. Iin Micropolis-hanke on hyvä esimerkki tällaisesta. Vuonna 1997 perustettu Mikroelektroniikkakeskus Iin Micropolis Oy on pitkälle erikoistunut kehittämisyhtiö, joka keskittyy puolijohdeteknologiaa soveltavien mikroelektroniikkayritysten toiminnan edistämiseen tarjoamalla alalla menestymiseen tarvittavan työympäristön. Se vuokraa ja markkinoi yrityksille räätälöityjä tuotantotiloja puhdastilalaboratorioineen. Micropolis toteuttaa myös erilaisia markkinointi- ja kehittämisprojekteja sekä tarjoaa koulutusta, asiantuntijapalveluja ja sijoittumisneuvontaa. Suurin omistaja on Iin kunta, ja vähemmistöosakkaina ovat Technopolis Oy ja Finnvera. Micropoliksen tavoitteena on luoda kymmeniä, jopa satoja uusia korkean teknologian työpaikkoja. Iin kunnan osuus vuosien kokonaiskustannuksista oli noin 70 % ja EU:n ja valtion osuus noin 30 %. Vuonna 1997 rakennettu ykkösvaihe maksoi noin 30 miljoonaa markkaa. Vuonna 1999 rakennettiin 11,5 miljoonaa markkaa maksanut päärakennus, jossa on muun muassa lounasravintola sekä neuvottelu- ja koulutustilat. Tarjolla on erikokoisia toimitiloja alkaen 12 neliömetristä aina yli 100 neliömetriin. Yrityksille järjestetään posti-, puhelin- ja sihteeripalvelut. Muita palveluita ovat kirjanpito-, markkinointi- sekä viestintä- ja konsultointipalvelut. Tietoverkko on nopea ja luotettava. Micropolis-projekti on Holapan & Haverin (1999, 131) mukaan onnistunut hyvin. Ensisijaisina syinä ovat kunnan ja yritysten välinen hyvin toiminut yhteistyö ja myönteinen julkisuus, joiden ansiosta keskukseen on ollut tulossa monia yrityksiä ja tilat on voitu räätälöidä juuri asianomaisille yrityksille sopiviksi. Keskus hyötyy Oulun läheisyydestä, 40 kilometriä Oulusta pohjoiseen, koska se on verkostoitunut Oulun yliopiston, VTT:n Oulun yksikön ja Technopolis Oy:n kanssa. Ehdottomat perusedellytykset ovat kuitenkin olleet EU:n 6-alueen tuki, Iin kunnan aktiivinen elinkeinopolitiikka ja hyvät tietoverkkoyhteydet (Holappa & Haveri 1999, ). Micropoliksen suurimmat yritykset olivat vuonna 1999 Detection Techology Oy (30 työntekijää), Ii-circuit Oy (20 työntekijää) ja Terapixel Oy:n valmistusyksikkö (12 työntekijää). Näistä Terapixel Oy:n pääkonttori on Espoossa ja Detection Technology Oy on muuttanut vuonna 1997 pääkaupunkiseudulta. Lisäksi keskuksessa on puolenkymmentä pienempää yritystä mukaan lukien lounasravintolaa pitävä Amica Ravintolat ja tilitoimisto Simo Salonen Oy. (Hulkko 1999, Holappa & Haveri 1999, , Micropoliksen www-sivut.) Enää ei uuden yrittäjän juuri tarvitse aloittaa autotallissa tai navetassa, vaan kunnat rakentavat ja laajentavat toimitiloja tarpeen mukaan yksittäisille yrityksille. 23

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy SataCom Oy - Perustiedot Perustettu 1989 Henkilökunta 20 Liikevaihto 3,8 meur (2014) Asiakkaat 90 % Satakunnan

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI SIVU: 1/5 ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI Taloudellinen katsaus 1.1. 30.6.2006 Ensto-konsernin liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihto kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Karjala

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Karjala Pk-yritysbarometri, kevät 201 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 8 Rakentaminen Kauppa 17 16 17 17 Palvelut 57 59 Muut 1 1 0 20 30 0 50 60 70 2 2: Henkilökunnan määrän

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla.

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TILINPÄÄTÖS 2016 HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TEKNOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Monipuoliset taloushallinnon ohjelmistot

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI 4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI -!2++)./).4)%3)4% 4ËSSË MARKKINOINTIESITTEESSË ESITETYT TIEDOT PERUSTUVAT LISTALLEOTTOESITTEESEEN JOHON SIJOITUSTA HARKITSEVIA KEHOTETAAN TUTUSTUMAAN ENNEN SIJOITUSPËËTÚKSEN

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja

Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja Numeron Oy yrityksenä Numeron Oy on vakavarainen ja kehittää järjestelmää oman rahoituksen turvin Numeron on nopeasti ja tuloksellisesti kasvava Workforce

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KIHUn toimitilojen laajennushanke

KIHUn toimitilojen laajennushanke Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KIHUn toimitilojen laajennushanke Jukka Viitasalo www.kihu.fi Taustaa, historiaa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU perustettiin vuonna

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot