TYÖELÄMÄLÄHEISESTÄ KOULUTUKSESTA TÖIHIN. - tutorin niksikirja edesauttaa opiskelijan työllistymistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄLÄHEISESTÄ KOULUTUKSESTA TÖIHIN. - tutorin niksikirja edesauttaa opiskelijan työllistymistä"

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄLÄHEISESTÄ KOULUTUKSESTA TÖIHIN - tutorin niksikirja edesauttaa opiskelijan työllistymistä

2 Muokattavissa olevan (word) version voi tilata osoitteesta: 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Saatesanat: miksi, mitä ja miten? 3 1 Lähtötilanne 7 2 Tutorin niksit Vahvuudet Vahvuuksien anatomia Vahvuuksien tunnistaminen Opiskelija Halu ja motiivi Itsetunto ja rohkeus Habitus ja käyttäytyminen Työssäoppimisaikainen tehtävä Rekrytointipäätökseen vaikuttavat henkilöt Tarjonnan esiintuominen Tarpeiden herättäminen Viestinnän käytännöt Yhteistyösopimuksen ehdot 31 Tutorin muistilista Vahvuudet Opiskelija Työssäoppimisaikainen tehtävä Rekrytointipäätökseen vaikuttavat henkilöt Yhteistyösopimuksen ehdot

4 SAATESANAT: miksi, mitä ja miten? Käsikirja TYÖELÄMÄLÄHEISESTÄ KOULUTUKSESTA TÖIHIN tutorin niksikirja edesauttaa opiskelijan työllistymistä on tehty Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen ELY- keskusten yhteisestä toimeksiannosta. Toimeksiannon on suorittanut LX Com Oy. Käsikirja on tehty ajatellen koulutusmuotoja, joissa työllistyminen on keskeinen tavoite; käsikirjaa voi hyödyntää kaikessa koulutuksessa, johon sisältyy ohjattuja työelämäjaksoja. Työvoimakoulutuksen painopistettä on pyritty siirtämään kysyntä- ja työelämälähtöi- semmiksi. Strategia perustuu koulutuksen vaikuttavuuteen: parhaat tulokset erityisesti työllistymisen näkökulmasta on saavutettu, kun teoreettinen opiskelu ja sen käytännön soveltaminen työtehtävässä ovat nivoutuneet yhteen. Puhutaan työelämäläheisestä koulutuksesta, jossa merkittävä osa opiskelusta suoritetaan työpaikalla aidossa työtehtävässä toimien: opitaan itse tekemällä, ryhmässä tekemällä ja ohjausta saamalla. Ohjausta antavat työpaikan osoittamat henkilöt sekä kouluttajan osoittama tutor. Työ- ja elinkeinohallinnon selvityksessä FEC- koulutuksen volyymin lisääminen uusien toteutusmallien avulla (2011, läpikäytiin 751 OPAL- palautetta. On perustelua olettaa, että nuo palautteet kuvaavat yleisesti tutorointia työelämäläheisessä työvoimakoulutuksessa: : opiskelijoiden näkökulmasta tutoroinnissa on paljon puutteita. Koetuista puutteista keskeisin voidaan tiivistää seuraavasti: puuttuu näkemys ja agenda, kuinka tutorointia tulisi tehdä työllistymis- tavoitteisessa koulutuksessa. Tätä väitettä tukevat myös mm. Yhteishankintakoulutuksen selvityksessä (TEM 2012, tehdyt havainnot. Opiskelijapalaute vahvistaa tutoroinnin tarpeen ja tärkeyden. TE- hallinto tiedostaa asian, joka näkyy siinä, että tutorointia on kokeiltu hyvin erilaisilla, myös suurilla resurssoinneilla. Yleistuntumaksi on muodostunut, että volyymin noston yhteiskunta- taloudelliset kannattavuusrajat ovat tulleet vastaan verraten pienissä ohjaustunti- määrissä. Luonnollinen johtopäätös tästä on, että puutteita tutoroinnissa ei paikata lisäämällä vain tutoroinnin resursseja, ellei niitä osata käyttää tehokkaasti. 4

5 Tutorointia käsittelevä kirjallisuus ja ajattelutapa lähtee siitä, että tutor auttaa oppimisessa niin kuin asia onkin. Tätä kirjallisuutta, ohjeistuksia, käsikirjoja, check- listoja ym. on tarjolla runsaasti. Näistä ei ole kuitenkaan apua tutorille siinä työssä, jossa hän pyrkii auttamaan työelämäläheisessä koulutuksessa olevia ihmisiä työsuhteiden solmimisessa. Tällä käsikirjalla pyritään korjaamaan tilannetta ja tuottamaan tutoreille konkreettinen työkalu, jolla tutoroitavien työllistymistä voi tukea. Annettavia niksejä arvioitaessa ja niitä käytettäessä on toki paikallaan muistaa itäsuomalaisen varaosakauppiaan sanat 1 : Kaikkea ei pysty myymään Kaikkea ei pidä myydä Kaikille ei pysty myymään Kaikille ei pidä myydä On yhtä monta tarinaa kuin tapausta. Esimerkiksi yksikkö johon opiskelija on sijoitettuna lopetetaan tai siirretään toiseen maahan tai toiselle paikkakunnalle. Yrityksen talous ei kehity odotetulla tavalla suhdannekäänteestä johtuen, eikä rahaa palkkaamiseen yksinkertaisesti ole. Opiskelija toteaa työssäoppimisvaiheessa, että työmatka on liian pitkä tai kallis tai että työajat ovat liian hankalat vaikkapa lastenhoidon näkökulmasta. Opiskelija sairastuu, tulee työkyvyttömäksi, tulee raskaaksi tai siirtyy perhevapaalle ennen kaavailtua työllistymishetkeä. Opiskelijan perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan puolison työn vuoksi. Opiskelija ja/tai yritys toteaa, että opiskelija ei pysty hoitamaan sovittuja tehtäviä. Opiskelija ei noudata yrityksen säännöstöjä, vaan tapahtuu myöhästelyjä, on epäselviä poissaoloja jne. Yrityksen johtamiskulttuuri tai lähiesimiehen johtamiskäytännöt ovat epäasiallisia. Käsikirjan keinovalikoima lähtee ajatuksesta, että maksimoidaan juuri sen opiskelijan työllistymisen todennäköisyyttä, jota ollaan kulloinkin tutoroimassa. Tutorin työtavat ja painotukset muuttuvat jonkin verran, jos tarkasteluun liitetään työssäoppimispaikan tarjoavan yrityksen ja kouluttajaorganisaation välisen asiakassuhteen vaaliminen: tällöin aivan viimeisiä työntömarkkinoinnin keinoja on käytettävä harkitummin, jottei vaaranneta edellytyksiä sijoittaa opiskelijoita jatkossakin samaan yritykseen. Käsikirjaa tehtäessä ei ole mietitty, minkälaisilla resursseilla tutorointi joudutaan kulloinkin toteuttamaan. Yleensä kuitenkin niukoilla, joten käsikirjaa hyödyntäessään tutor joutuu tekemään valintoja, mihin sen teemoista hän kulloinkin keskittää voimiansa. 1 Tämän käsikirjan lukujen insertteinä olevat mietteet ovat teoksista Yrittäjyyden Sadat tarinat (suomalaisen yrittäjäliikkeen 100- vuotisjuhlakirja, Suomen Yrittäjät, 1998) ja Consilia Pro Patria (suomalaisen yrittäjäliikkeen 110- vuotisjuhlakirja, Suomen Yrittäjät, 2008). 5

6 Käsikirja on laadittu orientaatiolla, että se on elävä: tutorille, koulutusorganisaation osalle tai koulutusorganisaatiolle käsikirja on pohja, josta voi muokata ajan kuluessa omiin tarpeisiinsa mahdollisimman toimivan työkalun. Käsikirjan on laatinut Tapio Eräheimo. Keskeisin työmetodi on ollut tutkimuksellinen analyysi. Analyysiin on haettu ideoita ja analyysin tuotoksia on testattu kahden- keskisillä ja ryhmässä tapahtuneilla keskusteluilla, joista parhaat kiitokset seuraaville henkilöille: Johanna Ahlgren- Holappa, Marjo Heijari, Anu Lundström, Pirjo Niemi, Outi Puro, Hilkka Roisko, Jaana Roschier, Lea Salminen, Outi Stuber, Eila Äärilä, Jorma Ahonen, Harri Hoivala, Heikki Ketola, Jari Kivistö, Kalevi Köninki, Martti Laajus, Jukka Lahtinen, Esa Leinonen, Jukka E. Mäkinen, Jukka T. Niemi, Olli Petramo, Teemu Rauhala, Tapio Rusanen, Päivi Saarnia, Jukka Sihvola, Matti Sorvari, Heikki Stenlund, Taimo Stenman ja Ilkka Virtanen. Toimeksiantajan asettaman ohjausryhmän ovat muodostaneet Riikka Joutsensaari, Päivi Sipiläinen, Petri Järvinen, Jyrki Pietilä, Urpo Salkoaho ja Aku Seppälä. Keskustelut ohjausryhmässä ja ohjausryhmäläisten kanssa ovat olleet merkittävänä apuna käsi- kirjaa laadittaessa. Lämpimät kiitokset. Helsingissä LX Com Oy Tapio Eräheimo 6

7 1 LÄHTÖTILANNE Temppukos se on kauppias olla, kun kauppa käy. Timo Teippi Temppukos se on ansioitua tutorina työelämäläheisessä koulutuksessa, kun opiskelijan 2 asenteet, perusvalmiudet tai oppimiskyvyt ovat kohdallaan yritys 3, ja erityisesti tehtävä johon opiskelija on tulossa, on hyvin henkilöstö- johdettu yrityksen liiketoiminta on kestävällä pohjalla ja mielellään kasvu- uralla: kasvu merkitsee yleensä tarvetta palkata lisää ihmisiä yrityksellä on tarjota opiskelijan kehittymisen kannalta hyvä tehtävä ja työyhteisö opiskelija/yritys - parin muodostaminen on onnistunut: ei ole vain mallioppilas ja malliyritys, vaan lisäksi nämä sopivat toinen toisilleen opiskelija/yritys paria muodostettaessa on lähdetty siitä tai on pidetty vähintään luonnollisena mahdollisuutena, että opiskelijan ja yrityksen yhteistyö jatkuu koulutuksen jälkeen oppilaitos ja opettajat, jotka vastaavat koulutuskokonaisuudesta ja muista kuin työssäoppimisjaksojen sisällöistä, ovat laadukkaita tutorin osaaminen ja persoona sopivat hyvin yhteen opiskelijan, työtehtävän ja yrityksen edustajien sekä yrityksen liiketoiminnan ja toimialan kanssa 4 Asiat ovat harvoin näin. Mutta jos johonkin edellisistä on voinut etukäteen vaikuttaa, helpottaa se edessä odottavaa tehtävää. Silti tutoroinnin lähtötilanne ei käytännössä ole koskaan ideaali. 2 Työllistymistavoitteisessa työelämäläheisessä koulutuksessa tutoroitava henkilö on sekä opiskelija että työnhakija. Tässä käsikirjassa häntä kutsutaan opiskelijaksi. 3 Opiskeluun liittyvän työpaikan tarjoavaa tahoa kutsutaan tässä käsikirjassa yritykseksi. 4 Näillä kaikilla yhteyksillä on käytännössä merkitystä, vaikka tutorosaamisen ydin on prosessi- konsultointia ja periaatteessa riippumatonta esimerkiksi työtehtävien ja liiketoiminnan sisällöistä. 7

8 Tutor kohtaa monenkirjavan joukon toivomuksia sekä opiskelijoiden että yritysten suunnalta. Karkeasti ottaen toivomukset liittyvät seuraaviin teemoihin: tutorointi liitännäisasioineen yrityksen konsultointi opiskelijan työhönopastus Kaksi viimeistä tulee rajata asiakasodotusten ulkopuolelle viimeistään ensimmäisessä tapaamisessa. Tutorin aika on rajallinen, samoin osaaminen. Pitkän päälle ei ole myöskään hyväksi kellekään, jos aletaan tehdä toisten töitä. Yrityksen konsultoinnin ja opiskelijan työhönopastuksen selkeä ja hyvin perusteltu rajaaminen tutorin tehtäväkentän ulkopuolelle ei tarkoita, etteikö tutorin ole aika- ajoin järkevä käväistä noilla sektoreilla. Rajaus ainoastaan rajaa odotukset pois ja luo mahdollisuuden yllättää iloisesti. Esimerkiksi: Tutor tapaa opiskelijan, jolla on operatiivinen ongelma. Yrityksen henkilöstö ei ole tavoitettavissa auttamaan ratkaisun haussa tai siitä ei ole auttajaksi. Ongelmakenttä on tutorille tuttu ja ratkaisu hänelle vaivattomasti ja nopeasti löydettävissä. Tutorin on luonnollista lyödä tässä omat nyrkit opiskelijan saveen. Tutor asioi yrityksen kanssa ja tutorointiagendan ulkopuolelta nousee esiin yrityksen ongelma tai mahdollisuus. Tutor tuntee aihepiirin tai omaa vaikkapa tarvittavia kontakteja. Lähtökohtaisesti tutor auttaa yritystä tässä tilanteessa. Yksi syy mahdollisten muiden syiden joukossa - auttaa näissä tilanteissa on prag- maattisuus työsopimusneuvottelujen näkökulmasta. Tutor on tuolloin mielipide- vaikuttaja, jonka mielipiteen painoarvo määrittyy hänen persoonan ja osaamisen lisäksi hänen ohjausaikanaan tekemien isompien ja pienempien tekojen summana. Tutorointi kaikkine siihen liittyvine liitännäisasioineen on moniulotteinen kenttä, joka ei ole tyhjentävästi määritettävissä. Tämän käsikirjan tarpeisiin riittää, kun nostetaan esiin tutorin kaksi tärkeintä tehtävää silloin kun ollaan tekemisissä työllistymistavoitteiden koulutuksen kanssa: tukea opiskelijan oppimista edesauttaa opiskelijan työllistymistä 8

9 Tutor on opiskelijan oppimisen ohjaaja. Ohjaus tapahtuu suorilla (esim. ohjaus ja neuvonta) ja epäsuorilla (esim. kolmannen henkilön kautta tapahtuva vaikuttaminen) työmuodoilla. Pedagogiset lähestymistavat ja ohjaustyylit vaihtelevat, mutta ohjauksen ytimessä on aina dialogi, vuoropuhelu. Oppimisen ohjauksen tehtävät liittyvät mm. oppimistavoitteisiin, opiskelumenetelmiin, oppimiseen ja oppimishalun pysyvään vahvistamiseen. Tutor on uravalmentaja. Hän tukee niiden mahdollisuuksien tunnistamista ja toteutumista, jotka ovat ohjattavan tahdon mukaisia ja hänelle hyväksi katsottavia. Valmennuksessa on eri aikajänteisiä ulottuvuuksia. Ohjattavan kanssa jäsennetään hänen pitkän aikavälin tavoitteita työelämässä: mitä ne ovat, mitä niiden saavuttaminen edellyttää, mitä niiden eteen voi ja kannattaa tehdä välittömästi. Toisaalta läpikäydään työvaihtoehtoja ja mahdollisuuksia ohjaushetkellä ja meneillään olevien opintojen päättyessä. Yksi luonnollinen vaihtoehto työpaikaksi on yritys, jossa opiskelija on työssäoppimassa. Tavoiteltavan työn näkökulmasta tutorin ohjattava on työnhakija. Tämän käsikirjan tavoitteena on antaa tutorille konkreettiset työkalut edesauttaa opiskelijan työllistymistä yritykseen, jossa hän on työssäoppimassa. Tutor tekee tätä työtä kahdessa roolissa: tutor ohjaa opiskelijaa kulkemaan määrätietoisesti kohti työllistymispäätöstä (myyntityön ohjaaja) sekä vaikuttaa eräänlaisena kaksois- agenttina opiskelijaan ja yritykseen, jotta nämä päätyvät kumpaakin osapuolta miellyttävään työllistämisratkaisuun (työsopimusvälittäjä). Tutorin työn edesautettaessa työllistymisessä katsotaan tässä käsikirjassa tapahtuvan viidellä (5) osa- alueella. Työllä vaikutetaan ydintuotteeseen, jolla tarkoitetaan tässä opiskelijan vahvuuksien ja kehittämis- tarpeiden tunnistamista opiskelijaan (työnhakijaan) - hänen haluun ja motivaatioon, itsetuntoon ja rohkeuteen sekä habitukseen ja käyttäytymiseen opiskelijan edellytyksiin onnistua työssäoppimisaikaisessa työtehtävässä, joka on työllistymisen kannalta hänelle näytön paikka rekrytointipäätökseen vaikuttaviin henkilöihin - heidän toimintaan, ajatuksiin, mielipiteisiin ja viesteihin tavoitteena olevan yhteistyösopimuksen ehtoihin 9

10 YDINTUOTE OPISKELIJA (työnhakija) EDELLYTYKSET ONNISTUA TYÖSSÄ- OPPIMISAIKAISESSA TYÖTEHTÄVÄSSÄ REKRYTOINTIPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTAVAT HENKILÖT koulutuksen jälkeistä aikaa koskevan YHTEISTYÖSOPIMUKSEN EHDOT Kuvio: Vaikutettavat osa- alueet edesautettaessa työllistymisessä 10

11 2 TUTORIN NIKSIT 2.1 Ydintuote: vahvuudet Vahvuuksien anatomia Liike- elämässä pääsee jo hyvälle alulle, kun osaa kätellä, katsoa silmiin ja kertoa kuka on. Jukka Korhonen Opiskelijan työllistymisen perusedellytys on, että hänen otaksutaan tuottavan enemmän kuin kuluttavan. Onnistuminen asiassa on monen tekijän summa, joista vain osa liittyy työllistettävään. Näistä keskeisin on työllistettävän kyvykkyys, kompetenssi, osaaminen, vahvuudet, pätevyys, sivistys siis se, joka markkinamiehen kielellä tarkoittaa työnhakijan kauppaaman tuotteen ydintä. Kuvaukseen ydintuotteesta tulee pieniä painotuseroja riippuen siitä, millä käsitteistöllä asiaa lähestytään. Tässä käsikirjassa lähestyminen suoritetaan jäsentämällä vahvuuksia. Tutorin tehtävä on edesauttaa opiskelijan vahvuuksien ja samalla kehittämistarpeiden tunnista- mista 5. Työllistymistä edistävä vahvuus on mikä tahansa sellainen yksilöllinen ominai- suus, joka selittää suhteellista etevyyttä ja hyvää suoriutumista jossakin työtehtävässä. Vahvuudet voivat ovat tietoa ja ymmärrystä, kognitiivisia ja käytännöllisiä taitoja sekä muita henkilökohtaisia ominaispiirteitä ja niiden heijastumia. Taidot ovat pääsääntöisesti vahvuuksien sisin: esimerkiksi tiedon soveltaminen käytäntöön edellyttää aina myös taitoja ja kaikkeen taitoon sisältyy aina myös tietoa ja ymmärrystä. Tiedolla on harvoin itseisarvoa; se nousee arvoonsa vasta, kun sitä osataan soveltaa käytäntöön. Vahvuuksien tunnistaminen selkiyttää omakuvaa ja kohentaa monesti itseluottamusta. Vahvuuksien tunnistaminen edesauttaa niiden tietoista käyttämistä ja hyödyntämistä sekä helpottaa niistä viestimistä. Tunnistaminen on perusta kehittää systemaattisesti vahvuuksia. 5 Vahvuuksien rinnalla on luonnollisista pohtia myös heikkouksia ja muita heikkous- /vahvuus akselille sijoitettavia osaamisia ja ominaispiirteitä, joiden eliminoimisella ja kehittämisellä opiskelija voi kohentaa työmarkkina- asemaansa. 11

12 Yrityksen työllistämispäätöstä ajatellen yksilön vahvuudet ovat aina suhteessa yrityksen ja työtehtävän yksilöllisiin vaatimuksiin. Vaatimusten kirjo on valtava jo siksi, että tehtävätyyppien kirjo on valtava. Karkeasti kuvattuja esimerkkejä: Ruiskuvalukoneenhoitajan on ymmärrettävä prosessitekniikkaa ja konetekniikkaa. Hänen on omattava automaatiotekniikan käyttötaidot ja kyettävä yhdistämään niihin prosessin laatua ohjaava tieto ja ymmärrys, mikä ilmenee prosessin nopeutta, lämpötilaa, leikkuuterien kulmia ym. koskevissa päätöksissä. Ruiskuvalukoneen- hoitajalla on oltava tietämystä muoviraaka- aineista sekä työturvallisuuteen liittyvää osaamista. Hänen on kyettävä arvioimaan valukoneen huolto- ja korjaustarpeet. Siivoustyön työnjohdollisena palveluneuvojana toimivan on tunnettava siivoustek- niikka, käytettävät työvälineet ja - aineet sekä siivoustyön suorittaminen käytännössä. Hänellä on oltava henkilöstön johtamistaidot sekä ryhmä- että yksilötasolla. Tehtävässä toimitaan asiakasrajapinnassa monella tavalla, mikä edellyttää useanlaisia myynnillisiä valmiuksia: kykyjä toimia asiantuntijaroolissa sopimusneuvotteluvaiheessa, osaamista käsitellä reklamaatioita sekä taitoja ylläpitää, syventää ja monipuolistaa asiakkuuksia. Palveluneuvojan on hallittava oman esimiehen kanssa käytävät resurssi-, tavoite- ja tuloskeskustelut. Peruskoulun ala- asteen luokanopettajalle asetettavat vaatimukset porautuvat syvälle moraaliseen kerrokseen saakka, opettajan eetokseen. Hyvään opettajuuteen on vaikea uskoa, ellei opettajaa koeta vastuulliseksi, oikeudenmukaiseksi, totuudelliseksi ja lapsista aidosti välittäväksi. Hän osaa ohjata yksilöitä ja ryhmää sekä sovitella risti- riitoja. Hän toimii aikuiseksi kasvaneen ihmisen mallina, vanhemmuuden täydentäjänä, kannustajana, innostajana, terapeuttina, ensiavun antajana aina tunteensa halliten ja toimintavalmiutensa säilyttäen. Opetusryhmien kansalliset juuret ovat monipuolistu- massa, mikä edellyttää erilaisten kulttuurien ymmärrystä. Opettaja osaa toimia opetus- tilanteissa, opetusorganisaatiossa ja oppilaiden vanhempien kanssa. Opetustyössä hänessä sulautuvat yhteen opetuksen sisällöllinen, opetusmenetelmällinen ja kasvatuk- sellinen asiantuntijuus. Jotta opetus ja oppiminen sovittuisivat kuhunkin aikaan, vaaditaan opettajalta ympäröivän yhteiskunnan muutosten havainnointikykyä ja havaitun soveltamista opetustyöhön. Yrityksen ja tehtävän yksilöllisiä vaatimuksia on luonnollista arvioida samoilla dimensioilla kuin yksilön vahvuuksia. Dimensiot ovat ajattelun apuvälineitä kussakin yksilöllisessä tilanteessa. Vaatimuksia/vahvuuksia määritettäessä on tiedostettava, että se on ani harvoin tehtävissä tyhjentävästi. Tässä käsikirjassa nämä dimensiot on määritelty seuraavasti: 12

13 1) Tehtävään liittyvät ammatilliset erityistiedot ja taidot Tehtävän suorittamisen edellyttämä asiatieto, usein hiljaisessa muodossa oleva käytännön tieto sekä taidot. Tällaista ammattispesifistä osaamista on esimerkiksi tekohampaan valmistaminen, kustannuslaskenta toimintolaskennan metodilla, vedenalainen hitsaus ja täysperävaunuyhdistelmän kuljettaminen. Vaatimukset vaihtelevat usein hyvin hienojakoisella tavalla toimialakohtaisesti: vitamiinien myynti vähittäiskaupalle poikkeaa huomattavasti rokotteiden myynnistä THL:lle, vaikka kummallakin tuoteryhmällä haettava lopputavoite sairastumisen ehkäisy on sama. Poikkeamat vaatimuksissa vaihtelevat voimakkaasti myös riippuen siitä, missä suhteessa työyhteisö sattuu arvosta- maan laatua, määrää ja nopeutta. Erityisosaaminen voi olla hyvin kapea- alaista, vaikkapa kyky ajaa autolla kovaa vauhtia ovaaliradalla, tai laaja- alaista kuten kyky antaa osuvat suositukset päiväkodin homekorjaamiseen. Joku yksittäinen asia voi yhdessä ammatissa olla ammattispesifistä osaamista, mutta toisessa ammatissa vain taustalla olevaa yliammatillista osaamista. Esimerkiksi analyyttinen ajattelu on rikostutkijalle ammatillinen erityistaito, mutta vuoristoradan jarrumiehelle työelämän yleisvalmius. Riittävät ammatilliset erityistiedot ja taidot ovat työllistymisen kova ydin. Ilman niitä ihmisen on vaikea päästä näyttämään ja soveltamaan muita vahvuuksiaan. 2) Yliammatilliset välinetaidot Yliammatillinen taito on siirrettävissä tehtävästä ja ammatista toiseen. Valtaosalla suomalaisista nämä tiivistyvät kahteen asiaan, kielitaitoon ja tietotekniikan hyödyntämiskykyihin. Tulkille ja kääntäjälle kielitaito on ammatillinen erityistaito, muissa ammateissa se on pääsääntöisesti välineellinen taito. Taito jota tarvitaan ennen muuta tiedon etsinnässä sekä kommunikoinnissa. Vaatimussisältö ja - taso on hyvin ammatti- sidonnainen. Esimerkiksi: Lääkealan varastotyöntekijän on ymmärrettävä luettuna englanninkielistä erityissanastoa; lentoaseman suklaapuodin myyjälle kyky kepeään pienpuhee- seen monella maailmankielellä on erityisvahvuus; EU:n komission virkamiehen olisi hallittava syvällisesti useampi Euroopan pääkieli. 13

14 It- ohjelmoijalle tai vaikkapa datajournalistille tietokoneen käyttötaidot ovat ammatillista erityisosaamista, muissa ammateissa se on yleensä välinetaito. Esimerkiksi: Perinteiselle journalistille tietokone on työväline, jota voi hyödyntää tietojen hankinnassa, käsittelyssä ja tulkinnassa sekä kuvien käsittelyssä. Tämä purkautuu tarpeeksi hallita viestinnän perustyökalujen lisäksi julkaisu-, oikoluku-, tekstikäännös-, kuvankäsittely- ja tietoturvaohjelmistoja sekä sosiaalisen median keskeisimpiä applikaatioita. Suurkeittiön esimiehen taas tulee hallita sähköpostin ja yleisten toimisto- ohjelmistojen lisäksi ammattiohjelmia. Elintarvikkeiden tilaukseen käytettävällä ohjelmalla saatetaan suunnitella ruokalistoja, tehdä tarvelaskelmia, tilata elintarvikkeita, käsitellä saapuneiden tavaroiden lähetys- listoja, korjata mahdollisia toimitusvirheitä sekä tuottaa tietoa ostoreskontralle ja taloushallintoon. 3) Työelämän yleisvalmiudet Työelämän yleisvalmiudet ovat äärimmäisen monimuotoinen joukko erityyppistä osaamista, joka on luonteeltaan yliammatillista. Yleisvalmiuksia voivat olla esim. o kyky ennakoida kehitystä ja sen seurauksia o kyky havaita ja luoda mahdollisuuksia sekä hahmottaa vaihtoehtoisia etenemistapoja o kyky tunnistaa oleellinen ja ajatella systeemisesti o kyky ajatella kekseliäästi ja analyyttisesti eri yleisyystasoilla ja eri tilanteissa (esim. aikapaineinen ongelmaratkaisu tai omaehtoinen uuden luominen) o kyky rakentaa yhteyksiä ihmisiin ja organisaatioihin o kommunikointiosaaminen: suullinen ja kirjallinen, esiintyminen ryhmälle, neuvottelutaito jne. o ryhmätyötaidot o johtamisosaaminen, kuten kyky näyttää suuntaa ja käynnistää asioita, koordinoida toimintaa ja sovittaa konflikteja sekä viedä asioita loppuun o päätöksentekotaidot o kyky organisoida ja hallita ajankäyttöä o kyky hankkia tietoa ja käyttää sitä luovasti o projektiosaaminen tai vaikkapa kulttuuriosaaminen o yleistiedot o oppimisvalmiudet o toimintakyky monimutkaisissa tilanteissa, paineessa ja kriiseissä o kyky sietää epävarmuutta 14

15 Myös oman toiminnan sääntelyyn ja metakognitioon 6 liittyvät valmiudet voidaan lukea työelämän yleisvalmiuksiin. Tällaisten valmiuksien osa- alueina voidaan mainita esimerkiksi tavoitteiden asettaminen, oppimaan oppiminen, oman toiminnan arviointi, itsesäätely ja itsensä johtaminen sekä tehtävään ja tilanteisiin sopiva työtyyli. Työelämän yleisvalmiuksia ei voi määritellä tyhjentävästi. Opiskelijan työllis- tymistavoitteen kannalta kysymys on loputtoman kokoisesta avaruudesta, josta mielikuvitusta hyväksikäyttäen tulee poimia opiskelijaan ja tilanteeseen sopivia aineksia auttamaan tavoitteeseen pääsyssä. 4) Muut henkilökohtaiset vahvuudet Nämä vahvuudet nousevat persoonasta, asenteista, arvoista ja motivaatiosta. Rajalinjat tässä tarkoitettujen vahvuuksien ja työelämän yleisvalmiuksien välillä ovat usein veteenpiirrettyjä. Työelämän yleisvalmiuksien tavoin muita henkilö- kohtaisia vahvuuksia ei voi määritellä kattavasti, koska mahdollisia vahvuuksia on lukematon määrä. Huomion keskipiste onkin tunnistaa opiskelijan kannalta suotuisia asioita edistämään työllistymistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi: o tavoiteorientaatio, päämäärähakuisuus o suoritustarve: halu hallita hankalaksi koettuja asioita sekä voittaa toimin- taa rajoittavia esteitä o valmius ottaa ja kantaa vastuuta o avoimuus uusille asioille, orientaatio reagoida ongelmiin ja mahdollisuuk- siin aloitteellisesti o kiinnostuksen kohteiden erityisen hyvä osuminen yhteen yrityksen toimi- alan tai työtehtävän kanssa o asenteelliset valmiudet joustavuuteen työn sisällön, työajan ja liikkumi- sen suhteen o oppimishalu o tunnollisuus, ahkeruus o luotettavuus, täsmällisyys, tarkkuus o näppäryys, kätevyys o ystävällisyys, palvelualttius 6 Metakognitio on tietoisuutta ja kykyä jäsentää toimintaa, ajattelua ja oppimista. Se on myös taitoa siirtää jonkun opitun asian rakenne toiseen asiayhteyteen, eli kykyä nähdä yhtäläisyyksiä asioiden välillä ja kykyä hyödyntää tehokkaasti aiemmin kohdattua ja opittua. 15

16 Ajatellaan esimerkkinä lastenlääkäriä, joka pöytänsä takana kirjoittaa antibiootteja, ja verrataan häntä kollegaan, joka luontevasti koskee lasta ja nostaa tämän tarvittaessa syliin. Ero tässä muihin henkilökohtaisiin vahvuuksiin luettavassa asiassa vaikuttaa ratkaisevan paljon edellytyksiin suoriutua potilastapaamisesta potilaan kannalta miellyttävällä tavalla. Aivan vastaavia asioita on tunnistettavissa kaikista ammateista Vahvuuksien tunnistaminen On oltava näkemys mihin mennään. Mutta ennen kaikkea on tiedettävä missä ollaan. Harald Relander Tutorin tehtävä on auttaa vahvuuksien ja niiden muodostamien kokonaisuuksien tunnistamisessa sekä niiden kiteyttämisessä viestinnällisesti toimivaan muotoon. Työelämän yleisvalmiuksien ja muiden henkilökohtaisten vahvuuksien kohdalla on kiinnittävä aivan erityistä huomiota vahvuuksien perustelemiseen: niillä on taipumus jäädä tyhjiksi sloganeiksi ellei taustalle muotoilla napakasti ilmaistavissa olevaa todistusaineistoa henkilöhistoriasta ja aiemmista näytöistä. Vahvuuksien tunnistaminen käynnistyy sen tehtävän määrityksellä, joihin pyritään työllistymään. Samalla jäsennetään työnantajan tehtävään liittämät vaatimukset. Usein tilanne työssäoppimisjaksolla on, että selvää näkymää tulevasta työtehtävästä ei ole. Tällöin on luonnollista pohtia, mihin suuntaan työssäoppimisaikaista tehtävää tulisi viedä, jotta työnantaja heräisi ajattelemaan henkilön palkkaamista siihen. Milloin taas näkymä tulevasta työtehtävästä on työnantajan toimesta julkilausuttu, on tehtäväkuva ja sen vaatimukset yleensä ilmaistu hatarasti, koska ne ovat yleensä vajavaisesti tiedostettuja ja epäselvästi ajateltuja. Tämä tarjoaa tutorille ja opiskelijalle erinomaisen mahdollisuuden edistää omaa asiaa: syötetään rekrytoijalle tehtäväkuvaan sellaisia elementtejä, joissa opiskelija omaa erityisiä vahvuuksia. Sama tiedostamattomuus vaivaa lähtökohtaisesti myös opiskelijaa. Tutkimukset kielivät ihmisen surkeista kyvyistä tiedostaa, mitä hän varsinaisesti osaa ja hallitsee. Yksilön vahvuudet on kaivettava esiin ja kaivaminen vaatii yleensä ammattiapua. On puitava ja perattava pitkäjänteisesti, jotta kuva vahvuuksista saada muodostettua. Vahvuuksien tunnistaminen kannattaa toteuttaa työhakuprosessia jäljitellen. Tutor toimii kuin sparraaja nyrkkeilysalilla. Hän valmistaa ohjattavaa varsinaiseen koitokseen käyttäen monipuolisesti omaa lyöntivalikoimaa kuitenkin iskutehoja säädellen, ettei 16

17 valmennettavan itseluottamusta horjuteta. Sitä vastoin ohjattavan itseluottamus kasvaa ja taistelutahto voimistuu, kun hän tiedostaa itsessään piileviä vahvuuksia sekä näkee niiden arvon ja ainutlaatuisuuden. Vahvuuksien tunnistaminen käynnistyy esiauditoinnilla, joka on luonnollista koostaa sekä kirjallisesta että suullisesta osasta. Opiskelija kasaa pohjaksi kaiken relevantin kirjallisen aineiston - ansioluettelot, työtodistukset, kurssitodistukset ym. Hän liittää aineistoon mukaan myös tietoja harrastuksista, erityisistä kiinnostuksen kohteista ja vaikkapa ansioistaan yhdistystoiminnassa. Tietoja ja ideoita mahdollisista vahvuuksista paikannetaan dokumenteista sekä tietoi- sesti muistelemalla. Ei tyydytä ylimalkaisiin toteamuksiin olin opiskeluaikoina pari kesää ulkomailla töissä, vaan edellytetään välittömästi tarkennuksia: mitä teit siellä, mitkä taidot harjaantuivat, mitä uutta ymmärsit, mitä koit saaneesi keikalta, mistä kiinnostuit? Pannaan opiskelija kertomaan ja muistelemaan, avaamaan itseään. Tutor toimii auditoijana, nimensä mukaisesti kuulijana ja kohdeyleisönä (audit, audition). Varsinainen auditointi on sitten prosessi, jossa haastatteluin ja keskusteluin syvennetään ja täydennetään esiauditoinnissa tunnistettuja vahvuusalueita. Esimerkiksi syvähaastattelutekniikalla haetaan yhä uusia vinkkejä opiskelijan vahvuuksista erityisesti kokemuksellisesta, implisiittisestä, hiljaisesta tiedosta ja taidoista. Pyritään tiedostamaan niitä ja artikuloimaan niitä havaittaviksi, ulkopuolisille avautuviksi. Rinnalla läpikäydään opiskelijan käsitystä itsestään ja käsitystä muiden käsityksistä hänestä. Läpikäynnin näkökulmat ovat työelämä ja tavoitteena oleva työtehtävä. Auditointiprosessin tuloksena syntyy yhä uusia kuvauksia opiskelijan vahvuuksista. Joku viimevaiheen versioista on luonnollista antaa opiskelijalle tutorin allekirjoituksella ja tutorin edustaman oppilaitoksen leimalla varustettuina. Tällainen ulkopuolisen tahon tekemä vahvuusarvio puhuttelee kokemuksen mukaan huomattavan paljon paremmin kuin henkilön itse itsestänsä tekemä kuvaus. Tutor voi tehostaa vaikutelmaa luovutta- malla asiakirjan luottamuksellisesti yrityksen rekrytoijille. 17

18 2.2 Opiskelija (työnhakija) Tässä käsikirjassa lähdetään siitä, että työssäoppimispaikan tarjoava yritys on tutorin arvion mukaan opiskelijalle tavoittelemisen arvoinen työnantaja. Se on sitä yrityksen itsensä, johtamiskäytäntöjensä, tarjolla olevien tehtävien ja oletettavien sopimus- ehtojen puolesta; se on sitä myös opiskelijan kehittymisen, työuran ja elämän kokonais- tilanteen kannalta. Kun tutor tässä tilanteessa pyrkii edesauttamaan työllistymisen toteutumista, kohtaa hän opiskelijaan liittyvinä teemoina tyypillisimmin haluun ja motivaation sekä itsetuntoon ja rohkeuteen liittyviä asioita. Jossakin määrin tulevat vastaan myös habitus ja käyttäytyminen, jos työssäoppimispaikasta sopiminen on poikennut merkittävästi normaalin rekrytointiprosessin käytännöistä Halu ja motivaatio Ei työkykyä sillä mitata miten sujuu mukavien asioiden hoitaminen, vaan sillä miten hoituvat ikävät hommat. Jaana Korhola Halujen ja motiivien selvittäminen on vaikeaa pelkästään siksi, että ihminen ei usein- kaan ole itse järin tietoinen, mitä hän haluaa, miksi hän toimii tai ei toimi - ja jos toimii, niin miksi toimii niin kuin toimii. Ihminen tapaa myös haluta vaatimuksiltaan ja vaikutuksiltaan ristiriitaisia ja toisiaan poissulkevia asioita. Sitä paitsi yksilön halut ja motiivit vaihtelevat paljon eri tilanteissa ja eri aikoina. Ihmisen haluihin ja motiiveihin vaikuttaminen on vaativaa. Geneerisesti päteviä vaikutusmekanismeja on vaikea tunnistaa ja eri oppisuunnilla on kovasti poikkeavia näkemyksiä vaikutusmekanismeista. Myös käsitykset siitä, kuinka tulisi pyrkiä vaikuttamaan, vaihtelevat suuresti vallankin jos tähdätään pysyviin muutoksiin ihmisen toiminnassa. Vaikuttamiseen liittyvät eettiset kysymykset ovat vielä oma lukunsa. 7 Käytännön työssä kohdataan myös erinäinen joukko sellaisia opiskelijaan liittyviä työllistymistä vaikeuttavia tekijöitä, joihin tutor ei voi missään määrin vaikuttaa, kuten opiskelijan tai hänen läheisensä terveysongelmat. Tällaiset asiat on rajattu käsikirjan ulkopuolelle. 18

19 Työllistymisen kannalta on kuitenkin ratkaisevaa, kuinka vahvat ja minkälaiset motivaatiotekijät ovat opiskelijan käyttövoimana toimia työn saamiseksi. Kuinka vahvasti ja miksi opiskelija haluaa ylipäänsä tehdä sopimukseen perustuvaa, tavoitteellista ja vastikkeellista työtä? haluaa tehdä sitä työtä, jota työssäoppimispaikan tarjoava yritys voisi tarjota? haluaa tehdä työtä niillä odotettavissa olevilla ehdoilla, jota työssäoppimis- paikan tarjoava yritys voisi tarjota? haluaa töihin juuri ja nimenomaan tähän yritykseen? Ei ole erikoista, jos halu työhön ei ole vahva. Kukaties ihminen on perusluonteeltaan laiska tai vikaa on työelämässä: jos sotilaalla on psyykkisiä ongelmia sodassa, niin tuleeko ongelmien alkujuurta etsittäessä katsoa sodan vai sotilaan suuntaan? Entä paljonko haluista selittyy kulttuurilla saatikka yksilön viiteryhmillä ja alakulttuureilla: meillä on mm. tuoretta väitöskirjatasoista tutkimusta joka antaa ymmärtää, että suomalaisten työhalut ovat vähänpuoleisia länsieurooppalaisiin verrokkeihin nähden. Toisaalta monet kokevat työn antavan elämään rytmiä, vaihtelua ja sisältöä. Työssä tutustutaan uusiin ihmisiin sekä opitaan asioita, joita muissa yhteyksissä ei välttämättä ole tilaisuus oppia. Työ lisää turvallisuutta: siitä saatavat palkkiot vahvistavat tunnetta, että pystyy omin toimin rakentamaan ja turvaamaan omaa ja läheistensä tulevaisuutta. Työssäkäymisen koetaan yleisesti vahvistavan itseluottamusta ja olevan hyvä aikuisen malli lapsille. Työelämä on monelle merkittävä areena toteuttaa itseään, saada arvostusta ja onnistumisen tunteita. Moni kokee täyttävänsä yhden itselleen kuuluvan yhteisöllisen velvollisuuden käymällä töissä. Kuvitellaan vaikkapa omaehtoiseen ja itseohjautuvaan työskentelyyn tottunutta hen- kilöä, joka sijoitetaan työskentelemään tehtävässä, mikä ei vastaa hänen mielenkiinnon alueita, ei osaamista, eikä muitakaan kykyjä. Henkilö ei tavoita, mikä on työtehtävän mielekkyys. Työ on yksitoikkoista ja epäitsenäistä, eikä tekijälle osoiteta luottamusta ei anneta vastuuta. Tämähän on yksi keino, jolla esimerkiksi poliittisten vastustajien henkistä kestävyyttä on koeteltu erilaisten hirmuhallintojen työleireillä. Vastaavissa tilanteissa on nytkin ihmisiä ministeriöissä, kunnissa, järjestöissä, yrityksissä siellä ja täällä, joka puolella. Asema ja työn sisältö eivät määritä työn perimmäistä arvoa, vaan tapa ja tulos jolla se tehdään. Esimerkiksi potilailleen alinomaan vaaraksi oleva lääkäri ei yllä työllänsä siihen arvoon mihin huolellinen postimies, joka vie saajilleen arvok- kaat kirjeet ehjinä ja kuivina poikkeuksetta oikeisiin luukkuihin. Työtehtävä on 19

20 harvoin elinkautinen, siitä tavataan siirtyä uusiin tehtäviin samalla työnantajalla tai toisaalle; uuden työn hakeminen työllisenä on huomattavasti helpompaa kuin työttömänä. Jokainen työ tuo uusia yllättäviä sosiaalisia yhteyksiä: moni on löytänyt töistä puolisonkin. Vaikka perimmäinen syy on kannustinloukuissa ja järjettömiin mittasuhteisiin päästetyssä työharjoittelurumbassa, tuntuu kohtuuttomalta, että palkkatyöstä voi jäädä vähemmän käteen kuin työtä vailla olemisesta. Sitä paitsi työssäkäymisestä aiheutuu lisämenoja mm. syömisen, vaatteiden ja ylimääräisen lastenhoidon kautta. Tämä on erityisen paradoksaalista juuri Suomessa, jossa tutkimusten mukaan työssä käydään ennen muuta rahan takia! Tulihan muutkin edut kuin odotettavissa oleva rahapalkka huomioitua? Mahdollinen lounasetu, työterveydenhuolto, eläkkeen kertyminen, yrityksen lomamökin käyttömahdollisuus, kulttuurisetelit? On myös suuri henkinen helpotus voida elää palkalla tukien sijaan: päästä heittämään TE- toimiston, KELAn ja sosiaaliviraston lomakkeet hemmettiin. Taloudellisia etuja on tähdellistä puntaroida myös ennakoimalla ansiokehitystä työuralla verrattuna vaihtoehtoon, että voi jäädä pitkäksi aikaa jopa pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Ulkoisten palkkioiden lisäksi on huomioitava myös sisäiset palkkiot, kuten työssä kehittyminen, ammatillinen kasvu ja oppiminen ylipäänsä. On monta työpaikkaa, joka aluksi ja varsinkin kokemattoman silmin näyttää oudolta. Johtamiskulttuuri on vieras. Esimies ei muistuta sitä esimiestä menneisyydestä, joka oli hyvä pomo. Kommunikointi hänen kanssaan on jäykkää ja epäluontevaa. Seuranta- järjestelmä tuntuu valvovalta ja hallinnolliset käytännöt kankeilta. Työkavereista ei oikein ota selvää, minkä lajin edustajia he viime kädessä ovat. Johtamistyylien ja työtyytyväisyyden välinen yhteys on osoitettu, toisin kuin johtamistyylien ja taloudellisen tuloksen. Tämä on tärkeä muistaa johtamis- tyylejä arvosteltaessa. Onko työpaikalla joku mentori tai mestari, johon on rakentunut hyvä yhteys: eikö hänen oppiin kannattaisi jäädä ja pyrkiä, vaikka muu porukka herättää lähinnä puistatuksia? Sitäpaitsi työtä ei useinkaan tehdä työkaverille tai esimiehelle, vaan jollekin muulle: jos vain tekisi työn hyvin, mikä merkitys sillä olisi työn vastaanottajalle kuten yrityksen asiakkaalle? Oivallinen tapa osoittaa haluansa työllistyä työssäoppimispaikan tarjoamaan yritykseen, on kuvata näköpiirissä olevan työtehtävän vaatimukset suhteessa opiskelijan vahvuuksiin sekä tehdä selkeä suunnitelma noiden aukkojen täyttä- miseksi. Tässä prosessissa avittaminen on tutorin luonnollista tehtäväkenttää. Suunnitelma esitellään sopivalla hetkellä rekrytointipäätökseen vaikuttaville henkilöille. 20

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund 1 Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 85) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin ja ent. PIRAMKin

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tiedon kauppiaat - asiantuntijoiden tiimiyrittäjyys. Tarja Pietiläinen, KTT Life Works Consulting Oy

Tiedon kauppiaat - asiantuntijoiden tiimiyrittäjyys. Tarja Pietiläinen, KTT Life Works Consulting Oy Tiedon kauppiaat - asiantuntijoiden tiimiyrittäjyys Tarja Pietiläinen, KTT Life Works Consulting Oy Tutkimusryhmästä tiimiyrittäjiksi vuonna 2000 1 Missio Silta liiketalouden tutkimuksen ja käytännön liikkeenjohdon

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot