Käsityön ja matkailun verkostot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsityön ja matkailun verkostot"

Transkriptio

1 Käsityön ja matkailun verkostot

2 Julkaisu on toteutettu kauppa- ja teollisuusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston tuella. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry 2006 Toimitus: Jaana Vehkasalo Taitto: Maini Tulokas

3 Sisältö MATKAILU... 5 Käsityöyrittäjä taitomatkalla Matkaeväät Johdanto Mitä matkailu on? Suomen matkailu vuonna Maaseudun matkailuelinkeino vuonna Matkailualan keskeisiä toimijoita valtionhallinnossa Matkailuyrittäjät Kilpailuun vastaaminen on oleellinen osa liiketoimintaa Asiakkaiden ei tarvitse vaatia palvelua Asiakkaiden menestyksen varmistaminen Asiakkaiden ongelmien ratkaiseminen Asiakkaiden tarpeiden ennakointi Lisäarvohinnoittelu Luottamuspohjaisen suhteen rakentaminen Odotettavissa olevia matkailun toimintaympäristön muutoksia Tulevaisuuden matkailijan tarpeita Pääpiirteet matkailijan ja matkailuyrittäjän arvontuotantoprosesseista Laatu, laadunhallinta ja asiakaspalvelun merkitys Itsearvioinnista Asiakaspalvelu Muistijäljet...20 LIITTEET...21 Merkitykset, tuotteet ja luovuus matkailussa...24 Käsityöt matkailussa...25 Osallistuvaa matkailua käytännössä...26 VERKOSTOITUMINEN Käsityöyritykset verkostotaloudessa Johdanto Verkostoitumisen viitekehys Käsityöalan luonne ja mahdollisuudet verkostotaloudessa Käsityöalan yritysverkostojen rakenteita Käsityöalan ja matkailun verkostoitumisprosessi Verkostoitumisen sudenkuopat ja niiden torjuminen Verkostoitumisen sudenkuopat Miten vältämme sudenkuoppia Lopuksi...41 Case: Musiikki Kainuu

4 Lukijalle Verkostoituminen ja yhteistyö on mahdollisuus synnyttää käsityöalalle lisää kannattavaa liiketoimintaa. Verkostoituminen matkailun kanssa tarjoaa käsityöyrittäjälle monia erilaisia yhteistyön muotoja. Käsityön ja matkailun verkostot -artikkelikokonaisuus avaa käytännönläheisesti käsityön ja matkailun verkostojen mahdollisuuksia. Matkailua lähestytään maaseutumatkailun näkökulmasta. Artikkelit sisältävät myös pohdittavaa-osioita, joiden avulla lukija voi käydä läpi omaa tilannettaan ja kartoittaa mahdollisia kehittämistarpeita. Artikkelikokonaisuus muodostuu kolmesta artikkelista ja tapahtumayhteistyön case-esittelystä. Käsityöyrittäjä taitomatkalla -artikkelissaan Mirja Nylander tuo esille käsityöyrittäjän mahdollisuuksia matkailuyhteistyössä. Artikkeli antaa yhteistyön alkutaipaleella oleville runsaasti perustietoa matkailusta ja erityisesti maaseutumatkailusta. Merkitykset, tuotteet ja luovuus matkailussa -artikkelissaan Satu Miettinen nostaa esille mielenkiintoisia termejä, kuten palveluiden muotoilu ja osallistuva matkailu, joihin käsityö tarjoaa paljon sisältöä. Käsityöyritykset verkostotaloudessa -artikkelissaan Kari Sivula käsittelee yritysverkostojen rakenteita ja rakentamista käsityön näkökulmasta sekä käsityön mahdollisuuksia verkostotaloudessa. Case: Musiikki Kainuu esittelee musiikkitapahtuman ja käsityön yhteistyömuotoja käytännön esimerkein. Artikkelikokonaisuuden on tuottanut Taito Innovaatiot projekti. Projekti oli Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n valtakunnallinen kehittämis- ja koulutushanke, jonka tavoitteena oli käsityöyrittäjyyden vahvistaminen luomalla edellytyksiä yhteistyölle matkailualan kanssa. Hankekokonaisuudessa kehitettiin hyvin tuloksin alueverkostoja sekä kulttuurimatkailukohteita ja niiden toimintaa sekä yhteistyötä mm. kulttuuritapahtumien kanssa. Kehittämistyön lähtökohtana olivat alueellinen kulttuuri, maaseudun yrittäjyys ja käsityön monipuolinen alueellinen verkostoituminen. Projektin loppuraportti on verkossa osoitteessa klikkaa projektit. Artikkelikokonaisuuden tavoitteena on tarjota yhteistyön ja verkostoitumisen polkujen alussa oleville tienviittoja, joiden avulla lähteä verkostoitumisen tielle. Vaativan tien onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä ovat sitoutuminen, luottamus ja avoin vuorovaikutus. Jaana Vehkasalo Taito Innovaatiot -projektipäällikkö Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry 4

5 Matkailu Käsityöyrittäjä taitomatkalla Mirja Nylander MMM, yrittäjä Juniperus Metsämatkat Ky 1. Matkaeväät 1.1 Johdanto Tässä artikkelissa käsityöyrittäjän kohderyhmänä ovat matkailuyrittäjät, jotka hyödyntävät Suomen luontaisia voimavaroja kuten luontoa ja kulttuuria. Jotta käsityöyrittäjä onnistuisi palvelemaan matkailuyrittäjiä ja heidän asiakkaitaan, on käsityöyrittäjän hyvä tuntea myös jonkun verran matkailijoiden tarpeita. Matkailijoiden tarpeet ovat matkailupalveluiden moottori. Näin käsityöyrittäjä voi auttaa matkailuyrittäjää parantamaan palveluaan, ja he pystyvät yhdessä täyttämään matkailijoiden tarpeet yli odotusten. Samalla molempien kilpailuetu kasvaa. Pääpaino artikkelissani on tulevaisuudessa, jonka eteen on tehtävä töitä nyt. Siksi keskityn kirjoittamaan tulevaisuuden asiakkaiden tarpeista ja toiveista, matkailualaa odottavista rakenteellisista muutoksista ja Suomen matkailun kehittymistä luotsaavista visioista. Valtakunnalliset visiot ovat oivallisia apuvälineitä oman liiketoiminnan kehittämisessä. Verkostoitumiskoulutuspäivä Merimaskussa vuonna Kuva Jaana Vehkasalo. Matkailu on palveluala, jossa menestytään tarjoamalla asiakkaiden arvontuotantoprosessiin oikeaan aikaan heidän tarpeitaan ja halujaan täyttäviä hyödykkeitä, informaatiota, palvelua ja ohjeita itse asiassa mitä arvontuotantoprosessin mikin vaihe kulloinkin vaatii. Tämä edellyttää aitoa kiinnostusta asiakkaasta ja sitä kautta asiakkaan tilanteen todellista ymmärtämistä. Tuote-sanan olen artikkelissani korvannut monessa kohtaa sanalla hyödyke. Hyödyke kuvaa mielestäni parhaiten tavoiteltavaa lopputulosta eli hyötyä asiak kaalle. Matkailupalveluiden kehittämisen moottorina ovat asiakkaat niin kuin minkä muun nykypäivän toimialan tahansa. 5

6 1.2 Mitä matkailu on? Suomessa on käytössä määritelmä, joka on johdettu Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) matkailun määritelmästä ja se kuuluu seuraavasti: Matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat ja oleskelevat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevassa paikassa korkeintaan yhden vuoden ajan vapaa-ajanvietto-, liikematka- tai muussa tarkoituksessa. Matkailija on puolestaan henkilö, joka matkustaa tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle korkeintaan yhden vuoden ajaksi vapaa-ajan, työn tai jonkin muun syyn vuoksi, ei kuitenkaan harjoittamaan sellaista toimintaa, josta hänelle maksetaan palkkaa matkan kohteessa. Tavanomaiseksi elinpiiriksi määritellään henkilön koti-, työ- ja opiskelupaikkakunta tai muuten säännöllisesti (ja usein) vierailtu paikka. Matkat ja oleskelu vapaa-ajan asunnolla lasketaan matkailuun siltä osin kuin ne täyttävät elinpiirin ulkopuolelle kohdentuvien matkojen kriteerit. Billnäsin Taimiston päärakennus. Kuva Tuula Nieminen. Matkailuelinkeinon ja -palvelun määrittely sekä luokittelu on ongelmallista, koska matkailu koostuu monesta eri elinkeinosta. Teoreettisesti lähes kaikkia hyödykkeitä voidaan myydä matkailijoille ja siksi useimmat toimialat ovat tekemisissä joko suoraan tai epäsuorasti matkailun kanssa. Ensisijaisesti matkailuelinkeinoon kuuluviksi lasketaan ne toimialat, jotka saavat välitöntä matkailutuloa. Tällaisia ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta, henkilöliikenne-, matkatoimisto-, kulttuuri-, virkistys- ja urheilupalvelut sekä joukko muita palveluja, kuten ohjelmapalvelut ja autojen vuokraustoiminta. 1.3 Suomen matkailu vuonna 2020 Kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla on laadittu Suomen matkailustrategia vuoteen Siinä on määritelty visio, strategiset päämäärät ja arvot, kasvutavoitteet, kasvun painopistealueet, ensisijaisesti kehitettävät tuoteteemat ja toimenpiteet, joilla päämäärät saavutetaan. Halutessasi voit ladata koko strategian ministeriön sivuilta Suomi on Euroopan huipulla; houkutteleva ja helposti saavutettava työ- ja vapaa-ajan matkailumaa, jossa yritykset menestyvät tarjoamalla elämyksiä eri vuodenaikoina, hyödyntäen puhdasta luontoa, suomalaista kulttuuria ja kestävän matkailun periaattein rakennettuja matkailukohteita. Koko strategian läpikulkevat arvot ovat: kannattava ja tuottava elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suoma- 6

7 laisuus. Voimakkaan kasvun aikaansaamiseksi matkailun kehittämistoiminta ja rahoitus kohdistetaan matkailukeskusten kehittämiseen ja teemapohjaisten tuotteiden sekä palveluiden kehittämiseen. Matkailustrategian kärkituoteteemat ovat: lumi- ja joulutuotteet, vesistötuotteet, hyvinvointimatkailutuotteet, tapahtumat, lyhytlomat, kiertomatkailu sekä kokous-, kongressi- ja incentivematkailu. Vastaavasti maaseudun matkailuelinkeinon kehittymiselle antaa suuntaviivat Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun teemaryhmän valmistelema visio. Teemaryhmän nettisivuilta löytyy myös paljon muuta tietoa yritystoiminnan kehittämiseen. Kattaus ja kuva: Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry. 1.4 Maaseudun matkailuelinkeino vuonna 2015 Maaseudun matkailuelinkeino on toimiva ja merkittävä osa matkailuelinkeinoa ja maaseudun monipuolista yritystoimintaa, nojaten maaseudun ja kestävyyden vankkoihin arvoihin. Se menestyy kehittämällä ja myymällä kilpailukykyisiä, turvallisiksi ja luotettaviksi koettuja matkailu- ja virkistyspalveluita, joiden sisältö ja vahvuudet kumpuavat monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä, vuodenaikojen kierrosta, hyvästä laadusta, turvallisuudesta, maaseutuympäristön puhtaudesta ja nämä kaikki yhteen liittävästä yrittäjien osaamisesta. Palveluiden myynti ja markkinointi on organisoitu paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden tehokkaaksi ja saumattomaksi yhteistyöksi. Palveluja tarjotaan asiakkaille ostettavaksi teemoittain ja uusinta teknologiaa hyödyntäen. Maaseutumatkailun tuotantoketju tunnetaan jatkuvasta osaamisensa parantamisesta. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun teemaryhmä) Maaseudun matkailuelinkeinon menestyksen perusteet, arvot, joita on erityisesti vaalittava, ovat: eettisyys, ympäristövastuullisuus, kulttuuriperinnön vaaliminen, terveys ja hyvinvointi, luotettavuus, tekemisen rehtiys, tuotteiston aitous, myönteinen palveluasenne sekä suomalaisen maaseudun arvostus ja maiseman kauneus. POHDITTAVAA: Edellä kuvatut visiot ohjaavat matkailuyrittäjien kehittymistä ja toimintaa. Mitä voit päätellä näiden pohjalta matkailuyrittäjien palveluista vuonna 2020? Millaisia palvelut ovat, ja miten voisit olla osa näitä palveluita? 7

8 1.5 Matkailualan keskeisiä toimijoita valtionhallinnossa Valtionhallinnossa matkailuasioiden vastuuviranomainen on kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), mutta myös muut ministeriöt käsittelevät matkailuun liittyviä asioita. Opetusministeriö osallistuu kulttuurimatkailun kehittämiseen, työministeriö puolestaan rahoittaa TE-keskusten kautta työllisyyttä edistäviä matkailuhankkeita, ympäristöministeriö on kiinnostunut luontomatkailun kehittymisestä ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa maaseudun elinvoimaa edistäviä matkailuprojekteja. Valtion virastoista ja laitoksista KTM:n alainen Matkailun edistämiskeskus (MEK) on alan päätoimija. Matkailu kuuluu myös Metsähallituksen, Merenkulkulaitoksen, Tilastokeskuksen ja Museoviraston toimialoihin. (LIITE 1) 1.6 Matkailuyrittäjät Vuonna 2004 matkailulle tyypillisten yritysten lukumäärä Suomessa oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan Maaseudun matkailuyrittäjistä, arvion mukaan yrittäjää, on kattavin tieto Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun teemaryhmällä. Vuonna 2002 valmistuneeseen selvitykseen vastasi noin matkailuyrittäjää, joilla on tarjolla ympärivuotisia vuodepaikkoja lähes kappaletta. Tämän selvityksen mukaan tyypillinen maaseudulla toimiva matkailuyrittäjä on 51-vuotias toimintansa 1990-luvulla aloittanut yrittäjä, joka harjoittaa matkailun yritystoimintaa sivutoimisesti ympäri vuoden. Matkailun ohella hän harjoittaa metsätaloutta. Hän tulee toimeen suomen lisäksi ainakin englannilla. Hän markkinoi ja myy palvelunsa itse, tosin kovin ammattimaista myyntityö ei ole yrittäjämme ei esimerkiksi kerää tietoja asiakkaistaan palvelunsa parantamiseksi. Ja muutenkin laadunhallintavälineiden käyttöönotto on alkutekijöissään. Hänen asiakkaansa ovat kotimaisia perheitä ja koululaisten kesälomakuukaudet ovat tärkein sesonkiaika yrittäjälle. Liikevaihtoa näistä asiakkaista hänelle kertyy vajaat euroa vuosittain. Matkailupalveluista hänellä on tarjolla majoitusta itsepalvelumökeissä ja ravitsemispalveluita tilauksesta ryhmille. Melko todennäköisesti hän tarjoaa myös kokouspalveluita ryhmille sekä ohjelmapalveluita, kuten kalastusretkiä. Tulevaisuudessa yrittäjämme investoi rakennuksiin ja markkinointiin. (LIITE 2) Peltolan luomutila, Vilppula. Kuvat: Jaana Vehkasalo. POHDITTAVAA: Tyypillisen matkailuyrittäjän arvoja ei ole vielä liiemmälti tutkittu. Mutta jos ne olisivat esim. kannattavuus, asiakaskeskeisyys, rehellisyys ja ydinkyvykkyydet, niin mitä tämä tarkoittaisi osaltasi? Menisivätkö arvonne yksiin? Entä miten yhteinen arvomaailmanne edistäisi molempien menestymistä? Mitä muuta hyötyä on siitä, että tietää mahdollisen kumppanin arvot? 8

9 2. Kilpailuun vastaaminen on oleellinen osa liiketoimintaa Matkailualalla niin kuin muillakin toimialoilla kilpailu asiakkaista ja siten toimeentulosta kiristyy kaiken aikaa. Yrittäjän on kyettävä uudistumaan ja löytämään kilpailuetua jatkuvasti. Missä asioissa kilpailukykyä etsitään ja millä tavalla, riippuu yrittäjästä ja yrityksen strategiasta. Kilpailuedun tuottamisessa käsityöyrittäjän kannattaa miettiä ainakin seuraavia asioita. Nämä ovat asioita, jotka osoittavat aitoa kiinnostusta asiakkaista ja auttavat ymmärtämään asiakkaan tilannetta. 2.1 Asiakkaiden ei tarvitse vaatia palvelua Kun käsityöyrittäjällä on selvillä matkailuyrittäjän ja matkailijan arvontuotantoprosessit, hän osaa tarjota oikeaan aikaan oikeita hyödykkeitä ja palveluita matkailuyrittäjälle. Käsityöyrittäjän kannattaa miettiä kokonaispalvelupakettia matkailuyrittäjälle, eli mikä helpottaisi matkailuyrittäjän jokapäiväistä liiketoiminnan pyörittämistä ja uusien hyödykkeiden sekä palveluiden etsimistä. On myös hyvä muistaa, että vaikka matkailuyrittäjä ei heti osta uniikkisieniveitsiä, ei se tarkoita, ettei hän niitä tulevaisuudessa ostaisi. Tärkeää käsityöyrittäjälle on seurata mitä ja miksi matkailuyrittäjät ovat aiemmin ostaneet. Kannattaa myös muistaa säännöllisesti tarjota palveluitaan (vanhoja, uudistettuja ja uusia). POHDITTAVAA: Asiakaskortistoasi tutkiessasi huomaat, että olet toimittanut matkailuyrityksen kioskiin sieniveitsiä myytäväksi matkamuistoiksi jo vuosi sitten. Mitä voisit nyt tehdä? Ovipukki, tarjoiluvati ja kuvat: Tarja Heikkilä. 2.2 Asiakkaiden menestyksen varmistaminen Vaikka matkailuyrittäjä haluaisi arvokkaan ja luontoon ulkonäöllisesti sopivan astiaston luontoretkilleen, on paikallaan kertoa hänelle myös tällaisen astiaston mahdollisista rajoituksista. Esimerkiksi astiasto voi olla painava, astiat eivät mene päällekkäin ja vaativat käsipesua, jolloin nämä kaikki vaikuttavat oleellisesti matkailuyrittäjän toiminnan tehokkuuteen ja kannattavuuteen. POHDITTAVAA: Miten Sinun kannattaisi toimia, että olisitte molemmat tyytyväisiä ja matkailuyrittäjä saisi itselleen paremmin sopivan astiaston? 9

10 2.3 Asiakkaiden ongelmien ratkaiseminen Matkailuyrittäjillä voi olla haasteita oleskeluryhmän kankaiden kestävyyden kanssa, tai kalastusretken välineistö kaipaisi uudistusta, tai matkailuyrittäjän pitäisi keksiä metsäretkelleen joku teeman mukainen ja sopivan hintainen sekä kokoinen lähtölahja. Kun käsityöyrittäjä käy säännöllisesti keskusteluja asiakkaansa, matkailuyrittäjän kanssa, hän saa vihiä näistä ongelmista. POHDITTAVAA: Miten voisit parhaiten lähestyä matkailuyrittäjää tämän miettiessä haasteitaan? Missä vaiheessa ja mitä oheismateriaalia voisit hyödyntää? Kuinka pitkälle asiaa kannattaa valmistella ennen kuin kerrot ratkaisuehdotuksistasi matkailuyrittäjälle? 2.4 Asiakkaiden tarpeiden ennakointi Erityisen tärkeää tämän kilpailuetutekijän osalta on se, että käsityöyrittäjä tuntee matkailuyrittäjän asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Asiakkaansa asiakkaiden tarpeiden tunteminen antaa käsityöyrittäjälle loistavan kilpailuedun. POHDITTAVAA: Mieti, mitä artikkelissa myöhemmin esitetyt odotettavissa olevat muutokset matkailijoiden tarpeissa tarkoittavat matkailuyrittäjille ja mitä sitä kautta Sinulle. Entä mikä olisi Sinun kannaltasi paras tapa kirjata ylös asiakas- ja myyntikäynneiltäsi keräämäsi tiedot? 2.5 Lisäarvohinnoittelu Hinnoittelu on jokaisen yrittäjän yksi haasteellisimmista tehtävistä. Miten asettaa hinta niin, ettei hyödyke tai palvelu ole liian kallis, mutta ei myöskään liian halpa? Voisi olla hedelmällistä miettiä tätä kysymystä lisäarvon tuottamisen avulla, unohtamatta luonnollisesti seurata vastaavien hyödykkeiden hintatasoa ja haarukoida asiakkaiden maksuhalukkuutta. POHDITTAVAA: Tutki artikkelissa myöhemmin esitettäviä asiakkaiden ja matkailuyrittäjien arvontuotantoprosesseja. Mieti mitä lisäarvoa pystyt tuottamaan ja miten tämän lisäarvon hinnoittelisit. 10

11 2.6 Luottamuspohjaisen suhteen rakentaminen Luottamuspohjaisen suhteen rakentamisen tärkein apuväline on peili. Kun olen itse luottamuksen arvoinen, eli vähintään lunastan lupaukseni, on helpompi kerätä luottamuspääomaa. Luottamuspohjaiseen suhteeseen kuuluvat myös rehellisyys ja rohkeus. Rohkeus esimerkiksi kertoa matkailuyrittäjälle, jos hänen tilaamansa hyödykkeet eivät sovi yrityksen muuhun kokonaisuuteen. On sanottu, että verkostoissa ja ylipäätään tulevaisuudessa selviämisen kannalta juuri luottamuspääoma on keskeinen tekijä. 3. Odotettavissa olevia matkailun toimintaympäristön muutoksia Matkailun tuotekehitystyössä ja markkinoinnissa sekä ylipäätään palveluiden ja hyödykkeiden tarjonnassa kannattaa huomioida seuraavat odotettavissa olevat muutokset. Lähteenä olen käyttänyt Matkailun edistämiskeskuksen johdolla tehdyn matkailua koskevan skenaariotyöskentelyn tuloksia. Kaupungistumisen ja keskittymisen lisääntymisen myötä ihmiset ovat entistä stressaantuneempia ja vieraantuneempia luonnosta. Toisaalta tämä lisää hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien palveluiden ja hyödykkeiden kysyntää. Tämä aiheuttaa puolestaan sen, että vapaa-aikaan liittyvät palvelut lisääntyvät. Toisin sanottuna ihmisten vapaa-ajasta kilpailevat monenlaiset palvelut. Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Tampere. Kuva: Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry. Teknisen kehityksen nopeutuessa ja levitessä entistä laajemmalle otetaan käyttöön uudenlaisia virtuaalitodellisuuden ja perinteisten palveluiden yhdistelmiä sekä tehostetaan markkinointia ja tuotekehitystyötä. Länsimaiden asukkaiden ikääntyminen on mahtava markkinoinnillinen potentiaali. Ikääntyneillä asiakkailla on entistä enemmän rahaa käytössään ja he ovat tottuneita matkustajia sekä rahan käyttäjiä. Segmentoimalla nämä asiakkaat oikein ja palvelemalla heitä hyvin on mahdollista tehdä hyvää tulosta. Muutostahdin nopeutuminen entisestään tarkoittaa sitä, että yrittäjillä ei ole varaa jäädä lepäämään laakereillaan hyvänkään menestyksen jälkeen. Jatkuva kehittäminen on otettava elämänohjeeksi, samoin ketteräliikkeisyys. Pään sisälle olisi saatava asenne, että muutos pitää mielen virkeänä ja on siten hyväksi. Ajankäytön joustavoituminen tarkoittaa sitä, että ihmisillä on mahdollisuus lähteä matkalle lähes milloin vain. Perinteiset loma-ajat väistyvät, ja matkailuyrittäjillä täytyy olla tuotteita ympärivuotiseen kysyntään. Odotettavissa oleva kasvihuoneilmiö vaikuttaa myös Suomen sääolosuhteisiin. Tutkijat ovat esittäneet vaihtoehtoisia vaikutuksia, ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että talvet leutonevat ja kesät viilenevät sekä sateet lisääntyvät. Tosin 11

12 tutkijat ovat myös esittäneet, että Golf-virran vaikutuksen heiketessä erityisesti pohjoisen Euroopan säätila kylmenee merkittävästi. Kannattaakin seurata tutkijoiden aiheesta käymää keskustelua. MATKAILUN KYSYNNÄN KANNALTA TÄRKEIMMÄT MUUTOKSET Lähde: MEK kaupungistuminen ja keskittyminen lisääntyvät vapaa-aikaan liittyvät palvelut lisääntyvät tekninen kehitys nopeaa ja laaja-alaista ikääntyminen länsimaissa, Aasian mahti kasvaa muutostahti nopeutuu kasvihuoneilmiö ajankäyttö joustavoituu POHDITTAVAA Mitä seuraavat odotettavissa olevat matkailun rakenteelliset muutokset aiheuttavat tuotekehitystyöhön, markkinointiin, myyntityöhön ja laadunhallintaan: matkailupalvelut ostetaan netistä eläkeläiset matkustavat runsaasti matkailualueiden keskittyminen matkailuelinkeinon keskittyminen erityisosaamisesta palataan moniosaamiseen ympärivuotisuus korostuu 4. Tulevaisuuden matkailijan tarpeita Jokaisen yrittäjän kannattaa miettiä tarkoin, miten asiakkaansa segmentoi. Pääperiaate on, että segmenttien (sekä tavoiteltavien että olemassa olevien asiakasryhmien) on oltava tarkasti rajattuja ja mahdollisimman pieniä. Timo Ropen sanoja lainatakseni segmenttien on oltava niin pieniä, että itseäänkin hirvittää. Ainoastaan tällainen segmentointi tuottaa tulosta. Tulosta erityisesti markkinoinnissa, joka on tapa ajatella ja toteuttaa liiketoimintaa. Riippumatta siitä, kuinka asiakkaasi ja tavoittelemasi asiakkaat segmentoit, kannattaa Sinun ottaa huomioon seuraavat asiat ja miettiä, mitä ne omalta osaltasi tarkoittavat. Nämä tarpeet ovat syvällä ihmisen sisällä olevia asioita ja niitä voisi verrata asenteisiin. Hyvän kuvan asenteesta antaa Tom Lundbergin määritelmä: asenne on mieleen lukittu näkemys, ehdoton käsitys siitä, kuinka asiat ovat tai kuinka niiden tulisi olla. 12

13 Laatu ja turvallisuus ovat tulevaisuuden matkailijalle itsestään selvyys, eikä palvelua tarvitse erikseen vaatia. Laadukkuus näkyy asiakkaalle asioiden sujumisena ja hänen sanomattomien toiveiden täyttymisenä kuin itsestään. Yrittäjinä olemme siis edenneet pidemmälle kuin satujen hyvät haltijat, jotka pyytävät kuolevaisia kertomaan toiveensa, että he voisivat ne täyttää. Kestävän kehityksen periaatteiden toteutuminen, toisin sanottuna kestävä matkailu, on tulevaisuuden matkailijalle myös itsestään selvyys. Vielä ei kuitenkaan ole riittävästi tutkimustietoa siitä, mitkä kestävän matkailun osatekijöistä ovat matkailijalle tärkeitä. Toistaiseksi voimme vain arvailla, pitävätkö matkailijat ekologisuutta, sosiokulttuurista ja taloudellista kestävyyttä samanarvoisina. Kehittämistyössähän nämä ulottuvuudet ovat samanarvoisia. Ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan luonnonperinnön, biologisen monimuotoisuuden ja elämää ylläpitävien ekologisten prosessien säilyttämistä. Matkailun sosiokulttuurisen kestävyyden lähtökohtana on sukupolvien ja eri ihmisryhmien tasa-arvo sekä kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Tavoitteena on muun muassa lisätä paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia, vahvistaa yhteisön identiteettiä, parantaa elämänlaatua sekä jakaa matkailun hyödyt ja kustannukset mahdollisimman tasapuolisesti. Taloudellisella kestävyydellä viitataan lähinnä taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamiseen pitkällä aikavälillä. Kehitys pyritään saamaan aikaan ilman runsaan ulkopuolisen pääoman avulla tehtyjen investointien aiheuttamaa rasitetta kestävyydelle. Käsityön talo Loftet Vaasassa ja yksityiskohta talon sisäkatosta. Kuvat: Loftet. Ostamisen helppous merkitsee sitä, ettei asiakkaan tarvitse nähdä ylenpalttisesti vaivaa löytääkseen haluamansa maan tai alueen hyödykkeitä ja palveluita. Esimerkiksi netistä pitää löytyä tietoa helposti hakusanoilla. Onkin huolehdittava siitä, että omat palvelut ovat mukana näkyvyyttä saavissa matkailuportaaleissa ja että hakusanoja on tarpeeksi, jotta hakukoneet päätyvät palveluihisi. Ostamisen helppouteen liittyy etukäteisinformaation saamisen lisäksi varausten tekemisen helppous joko netissä tai matkatoimistossa tai muiden kumppaneiden kanssa. Uusia toimintamalleja kokeillaan jatkuvasti ja niitä kannattaa seurata, jotta itselle syntyisi käsitys, missä kannattaa olla mukana ja missä ei. Hinnan täytyy olla kohdillaan. On hyvä muistaa, että samantyyppisiä ohjelmapalveluita, esimerkiksi käsityönäytöksiä, löytyy ympäri maailmaa. Se mikä matkailijan kannalta vaihtuu, on maisema, kulttuuri ja kieli. On harvoja ohjelmapalveluita, joita ei voisi muualla päin maailmaa tehdä. Suomessa yksi sellainen voisi olla järvimalmin nostaminen ja siitä raudan jalostus eteenpäin. Mutta ohjelmapalvelut kilpailevat hinnoilla keskenään, ja tottuneet matkailijat kykenevät vertailemaan näitä hintoja. Hinnoittelun on pohjauduttava lisäarvohinnoitteluun. Siis mitä lisäarvoa kykenemme oikeasti tuottamaan asiakkaille? Osallistuminen paikalliseen elämään ja kulttuuriin onnistuu erinomaisesti, kun matkailija pääsee toteuttamaan itseään tekemällä ja oppimalla itse. Tämän vuoksi sellaisten hyödykkeiden ja palveluiden tarjoaminen, jotka osallistavat matkailijoita, ovat erinomaisia. Osallistaminen on hyvä tehdä siten, että matkailijan 13

14 kaikki pääaistit näkö, kuulo, haju, maku, tunto ja liike saavat virikkeitä. Ja nämä kaikki pitäisi vielä leipoa palvelun sisään siten, että palvelun tuottaja on itse selvillä, mitä hän haluaa viestiä, millaisen tunnelman välittää ja mihin kohtaan matkailijan muistin kiinnittää. Edellä kerrotun taustalla on matkailijan muistelun tarpeen täyttäminen kaikkia aisteja hyväillen. Toisten ihmisten arvostus on myös yksi matkailijan tarpeista. Tämän tarpeen yrittäjä voi täyttää auttamalla asiakastaan kertomaan mielenkiintoisia tarinoita matkaltaan. Ihmiset rakastavat kuulla tarinoita, ja samalla kun kertojan arvostus nousee, saa yrittäjä ilmaista markkinointiapua. Toisaalta arvostukseen liittyy myös yksilöllisten palveluiden ja hyödykkeiden vaatimus. Tämä aiheuttaa yrittäjälle hieman lisäpohdintaa: on mietittävä, millaisilla pienillä asioilla tai teoilla saa omaan peruspalveluunsa räätälöinnin maun ja tunnun. Tosiasia on, että kaikkea ei kannata räätälöidä kaikille. Harva matkailija on kuitenkaan valmis maksamaan alusta lähtien hänelle räätälöidyn palvelun kustannuksia. Matkailussa perustarpeiden täyttämistä kannattaa pohtia myös seuraavien asioiden pohjalta: terveys, kiireettömyys ja hiljaisuus. Esimerkiksi terveys voisi majoituspalveluissa tarkoittaa ekologista rakentamista, öljyttyjä puupintoja, pellavaisia lakanoita ja oikeita värejä sisätiloissa. Ravitsemispalveluissa terveys voisi tarkoittaa luomuviljeltyä ruokaa, kotimaisia luonnonmarjoja, yrttejä, sieniä ja kalaruokia. Ohjelmapalveluissa hiljaisuus voisi tarkoittaa leppoista linnunlaulun kuuntelua ja puron solinaa lähimaastossa. Herra Hakkaraisen talo, Vammala. Kuvat: Jaana Vehkasalo. YHTEEENVETO TULEVAISUUDEN MATKAILIJOIDEN TARPEISTA: turvallisuus ja laatu itsestään selvyyksiä, myös asiakaspalvelun onnistuminen kestävä matkailu kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat ostaminen helppoa hinta kohdallaan osallistuminen paikalliseen elämään ja kulttuuriin oppia itse tekemällä, itsensä toteuttaminen arvostus mitä kulutus viestittää käyttäjästä muille perustarpeiden täyttäminen trendejä kuten terveys, kiireettömyys, hiljaisuus hyödyntäen tarinat autetaan matkailijaa kertomaan oma tarinansa muistelun tarpeen täyttäminen kaikkia aisteja hyväilemällä yksilöllisiä, räätälöityjä palveluita 14

15 5. Pääpiirteet matkailijan ja matkailuyrittäjän arvontuotantoprosesseista Matkailijan arvontuotantoprosessi voisi näyttää pääpiirteissään seuraavalta: Muistelu Paluumatka Palvelun käyttö Menomatka Varaukset Matkan suunnittelu Matkailuyrittäjän kannalta tärkein prosessin vaihe on palvelun käyttö. Tämän vaiheen onnistumiseen yrittäjä pystyy suoraan ja eniten vaikuttamaan. Mutta kilpailutilanteen kiristyessä tulevat yrittäjän kannalta entistä tärkeämmäksi myös muut vaiheet. Matkailuyrittäjän on siis syytä miettiä, millaista tietoa yrittäjästä ja yrittäjän tarjoamista mahdollisuuksista on matkailijan saatavilla, kun matkailija vasta suunnittelee matkaa. On hyvä muistaa, että matkailijan omat aiemmat kokemukset vaikuttavat kaikista eniten päätöksentekoon ja heti seuraavana toisten suositukset. Siksi koskaan ei voi puhua liikaa asiakaspalvelun merkityksestä ja asiakaspalvelutilanteen onnistumisesta. Tästä huolehtiminen on yrittäjän tärkeimpiä tehtäviä. Matkan suunnittelussa tarvitaan luonnollisesti myös informaatiota kohteesta, palveluista, historiasta, nykypäivästä ja yrittäjistä. Yrittäjän on huolehdittava, että kun potentiaalinen matkailija surffailee netissä etsien etukäteisinformaatiota, hän varmasti törmää yrittäjän hyödykkeisiin ja palveluihin tavalla tai toisella. (Muista myös matkavakuutusten merkitys ja pyydä asiakasta huolehtimaan, että hänen vakuutuksensa ovat kunnossa.) Kattaus luonnonmateriaaleista, Kainuun käsi- ja taideteol lisuus ry. Kuva: Jaana Vehkasalo. Varaukset hoidetaan tulevaisuudessa joko netin kautta, puhelimitse tai matkatoimiston välityksellä. Matkatoimistoista säilyvät suuret megatoimistot ja pienet, tiettyihin teemoihin erikoistuneet toimistot. Yrittäjän pitää myydä palvelunsa myös näille välittäjille. Menomatka alkaa matkatavaroiden pakkauksella, ja mitä tarkemmat tiedot tulevasta kohteesta ja matkalla tarvittavista varusteista matkailijalla on, sen paremmin hän kykenee varautumaan matkaansa. Matkanteon onnistumiseen vaikuttaa luonnollisesti osaaminen kohteeseen. Nykyiset gprs-paikantimet 15

16 ja opastusohjelmat puhelimeen sekä auton tietokoneeseen helpottavat osaamista perille, eikä tulevaisuudessa ole enää niin suurta merkitystä tienvarren opastuksilla. Se mihin yrittäjän kannattaa kiinnittää huomiota, on matkailijan opastaminen perillä. Esimerkiksi minne auto pysäköidään, ja miten matkailijat löytävät oikeaan rakennukseen saamaan lisäopastusta. Palvelun käyttövaiheessa astuu kuvaan asiakaspalvelu ja asiakaspalvelun onnistuminen. Tämä on kaikista tärkein vaihe yrittäjän ja hänen tulevaisuuden menestyksensä kannalta. Kannattaa siis aidosti panostaa vaiheeseen, jossa asiakas on hyppysissä! Viimeistään tässä vaiheessa asiakkaalle selviää henkilökohtaisesti, ymmärretäänkö häntä ja ollaanko hänestä aidosti kiinnostuneita. Paluumatka alkaa jälleen tavaroiden pakkauksella, mahdollisesti laskun maksulla (ellei ole muuta sovittu) ja hyvästijätöillä. Asiakassuhteen kehittymisen kannalta on ratkaisevaa, kuinka yrittäjä on läsnä tässä tilanteessa ja kuinka hän auttaa asiakastaan aloittamaan matkanteon. Myös tässä punnitaan asiakaspalvelun laatua! Monesti jo paluumatkalla, mutta varsinkin perillä kotona, työpaikalla ja harrastusten parissa alkaa matkailijan muistelu. Mikäli yrittäjä on onnistunut hyväilemään asiakkaansa kaikkia aisteja jättäen muistijälkiä matkailijan mieleen, on hän samalla varmistanut, että asiakas muistelee matkaansa ja yrittäjän hoivissa viettämäänsä aikaa lämmöllä. Hän palaa mielessään juuri niihin tunnelmiin, jotka yrittäjä haluaankin hänen muistavan. Tämän osaaminen vaatii yrittäjältä pitkäjänteistä työskentelyä ja opettelua, mutta se on vaivan arvoista myös rahallisesti. Käsityön talo Loftetin lounaskahvila Vaasassa. Loftet tarjoaa myös ruoka- ja ohjelmapalveluja tilauksesta. Kuvat: Loftet. Matkailuyrittäjän arvontuotantoprosessi voisi näyttää pääpiirteissään seuraavalta: Jälkihoito ja seuranta Palvelun toteutus Markkinointi- ja myyntityö Tuotekehitystyö Itsearviointi Puitteiden rakentaminen Palvelukokonaisuuden suunnittelu 16

17 Käsityöyrittäjän kannalta hedelmällisin lisäarvon tuottamispaikka matkailuyrittäjälle voisi olla silloin, kun matkailuyrittäjä suunnittelee omaa palvelukokonaisuuttaan. Mistä sitten tietää milloin matkailuyrittäjä suunnittelee liiketoimintaansa? Jos ei tunne ennestään matkailuyrittäjiä, pääsee yritysten jäljille ottamalla yhteyttä oman kuntansa viranomaisiin kuten elinkeinoasiamieheen ja rakennuspuolen viranomaisiin tai esimerkiksi TE-keskuksen maaseutu- ja yritysosastoon, unohtamatta oman kunnan tai seutukunnan nettisivuja. Käsityöyrittäjän kannattaa miettiä, mikä olisi arvokasta tietoa matkailuyrittäjälle jo suunnitteluvaiheessa ja miten tuota tietoa tarjoaisi. Millaisia puurakennelmia, millaisia astiastoja, millaisia leikkivälineitä, millaisia aikuisten puuhapaketteja löytyisikö jo muutakin kuin mölkkypeli? millaisia ratkaisuja käsityöyrittäjällä on siis tarjota matkailuyrittäjälle. Marjamäen pajutila, Kangasala. Kuva: Jaana Vehkasalo. Tuotekehitysvaiheeseen olisi myös hyvä pyrkiä mukaan. Tällöin molempien yrittäjien osaaminen tulisi hyödynnettyä joustavimmin. Erityisesti jos mietitään yhteisiä palvelupaketteja matkailijoille. Matkailijoille olisi synnyttävä käsitys, että palvelu on yhden tuottajan tuottama. Palveluun ei saa jäädä näkymään matkailijan kannalta tuskallisia rajoja: tämä on meidän osuutta, maksa tästä meille ja loput on sitten toisten osuutta. Lisäksi kaikilla yrittäjillä on oltava sama käsitys palvelun laadusta. Olisi myös hyvä, jos käsityöyrittäjän hyödykkeet näkyisivät matkailuyrittäjän markkinointimateriaalissa ja myyntityössä. Esimerkiksi myyntikansioiden kannet ja myyntimatkoilla sekä messuilla jaettavat pienet kiinnostusta herättävät hyödykkeet voisivat olla käsityöyrittäjän tekemät. Tosin on hyvä tietää, että myyntityö ei kuulu monenkaan matkailuyrittäjän osaamiseen. Joten aina kannattaa tarkistaa, miten myyntityö on järjestetty. POHDITTAVAA: Millaisilla prosesseilla asiakkaasi tuottavat arvoa itselleen? Mikä on asiakkaallesi arvokasta? Millaisia tavoitteita ja tarpeita asiakkaallasi on? Miten voin auttaa asiakasta tavoitteiden ja tarpeiden saavuttamisessa? Mikä on roolini asiakkaan elämässä? Millaista tarinaa autan asiakastani kertomaan? Lähde: K. Storbacka et. al

18 6. Laatu, laadunhallinta ja asiakaspalvelun merkitys Maaseudun matkailuyrittäjien laadunhallintatyön apuvälineinä ovat yleisimmin Matkailun edistämiskeskuksen suosittelema Laatutonni tai Maaseutukeskusten liitto Pro Agrian Maakuntien Parhaat. Laatutonnin perusfilosofia on kiteytetty erinomaisesti seuraaviin kulmakiviin: AATE eli asiakastyytyväisyys, ammattimaisuus, tuloksellisuus ja eettisyys. Asiakastyytyväisyys palvelun ja tuotteen laatu merkitsee: asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin vastaamista, oikeaa hinta-laatusuhdetta ja asiakastyytyväisyyden jatkuvaa seurantaa. Ammattimaisuus osaamisen laatu edellyttää: toiminnan jatkuvaa kehittämistä, motivoituneen henkilökunnan panosta ja riittävää infrastruktuurin tasoa ja teknologian tarkoituksenmukaista hyödyntämistä. Tuloksellisuus prosessien laatu tarkoittaa: talouden suunnittelua ja hallintaa, oikeaa panos-tuotossuhdetta ja oikeaa hinnoittelua. Eettisyys toiminnan laatu toteutuu: huomioimalla luonto, ympäristö ja paikallinen kulttuuri, arvostamalla henkilöstöä ja sidosryhmiä (lisäisin tähän, että arvosta ensin itseäsi) ja kunnioittamalla hyviä tapoja. POHDITTAVAA: Mitä edellä mainitut kulmakivet merkitsevät, edellyttävät, tarkoittavat ja miten toteutuvat yrityksesi osalta? Laadunhallintatyössä on tärkeää keskittyä seuraamaan omaa toimintaansa ja toiminnalla saavutettuja tuloksia sekä pyrkiä koko ajan keksimään, kuinka näitä voisi parantaa. Laadunhallintatyön tavoitteena on paitsi asiakkaiden tyytyväisyys, myös yrittäjän oma tyytyväisyys. Laatu on jatkuvaa parantamista ja omista virheistä oppimista. Laadunhallintatyö auttaa toimimaan liiketoiminnan menestymisen kannalta olennaisten asioiden parissa. Lisäksi jokaisella yrittäjällä on oikeus yksinkertaistaa toimintatapoja omaan yritykseensä parhaiten sopiviksi. Tähän soveltuu erityisesti itsearviointi. Laadunhallintatyöhön on osa-alueita otettu erilaisista laatupalkintojärjestelmistä. Seuraavassa kuviossa on Euroopan laatupalkintopalkintomalli (EFQM-malli), jossa prosenttiluvut osoittavat niiden saamaa painoarvoa yrityksen toimintaa arvioitaessa. Tämän mallin mukaisesti kannattaa myös omaa laatupolitiikkaansa miettiä. 18

19 EUROOPAN LAATUPALKINTOMALLI TOIMINTA 50 % TULOKSET 50 % Henkilöstö 10 % Henkilöstötulokset 9 % Johtajuus 10 % Toimintaperiaatteet ja strategia 8 % Prosessit 14 % Asiakastulokset 20 % Keskeiset suorituskykytulokset 15 % Kumppanuudet ja resurssit 9 % Yhteiskunnalliset tulokset 6 % INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN 6.1 Itsearvioinnista Kun arvioit itse toimintaasi, kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin Malcolm Baldrigen laatupalkintomalliin sisältyviin kysymyksiin: Tunnistanko asiakkaani ja asiakkaideni tarpeet/vaatimukset? Ovatko tehtävät, päämäärät ja onnistumisen edellytykset selvillä? Olenko määritellyt onnistumisen tunnussuureet eli tiedänkö milloin olen onnistunut? Tunnistanko mitattavan asian tavoitteet ja parantamisstrategiat? Olenko luonut ja johdanko henkilöstön voimavaroihin liittyviä menetelmiä? Olenko määritellyt ja ohjaanko sekä parannanko jatkuvasti kaikkia prosesseja? Täytänkö tai ylitänkö asiakkaideni toiveet ja vaatimukset jatkuvasti? Tiedänkö yritykseni sisäiset tulokset (toiminnan tulokset)? Tiedänkö ulkoiset tulokset (asiakastyytyväisyystulokset ja yhteiskunnalliset tulokset)? 19

20 6.2 Asiakaspalvelu Kuten EFQM-mallistakin näkyy, on asiakastyytyväisyys keskeinen ja kaikista tärkein yksittäinen osa-alue, joka yrityksessä on oltava kunnossa. Asiakaspalvelun hiomiseen kannattaa panostaa jatkuvasti, jotta onnistuttaisiin ylittämään asiakkaan toiveet. Esimerkiksi maaseudun matkailuyrittäjille on kehitetty Palvelua Sydämellä -asiakaspalveluvalmennus, jonka aikana yrittäjä pääsee pohtimaan omaa toimintaansa ja sen parantamista erilaisissa palvelutilanteissa. POHDITTAVAA: Asiakkaan perustarve asiakaspalvelutilanteessa ja asiakaspalvelutilanteen jälkeen on onnellisuus. Miten kykenet vastaamaan tähän tarpeeseen? Miten Sinun kannattaa toimia, jotta varmistat asiakkaan onnellisuuden ja sitä kautta tyytyväisyyden? Millaisia pelkoja luulet asiakkaalla olevan? 7. Muistijäljet Lopuksi haluan vielä koota mielestäni tärkeimmät menestymisen avaimet: Keskity kustannusten pienentämiseen, jolloin saat hintasi kilpailukykyiselle tasolle. Ota laadunhallinta jokapäiväiseksi askareeksi, yksinkertaista järjestelmiä itsellesi sopiviksi ja panosta itsearviointiin. Pyri nopeuttamaan tuotekehitystyötäsi aikaistamalla markkinointivaihettasi, jolloin aika ideasta myydyksi hyödykkeeksi ja palveluksi lyhenee ja sinä saat ratkaisevaa kilpailuetua. Paneudu sydämelläsi asiakkaidesi ymmärtämiseen ja arvonmuodostusprosesseihin ja hallitse myös omat prosessisi. Jääkööt nämä muistijäljiksi tästä artikkelista! 20

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus

Matkailun turvallisuus Matkailun turvallisuus Matkailun turvallisuuden kehittäminen kilpailukykytekijänä Pekka Iivari 29.9.2010 Lapin matkailuparlamentti Mitä se on? Matkailun turvallisuus Käsite? Yksilötasolla jokainen meistä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet:

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: 1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: Opiskelija suunnittelee ja valmistelee tuoteneuvottelutilanteita. Opiskelija neuvoo asiakkaita tuotteiden

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Sponsorointi on Suomessa lapsenkengissä Timo Heinonen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen Suomalaisyritysten sponsorointitoiminnassa on vielä paljon kehitettävää, sekä investoinnin

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot