ELINKEINOTOIMEN TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINOTOIMEN TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 Kouvolan seudun kuntayhtymän ELINKEINOTOIMEN TOIMINTAKERTOMUS

2 Yhtymävaltuusto Ville Salonen Marja Timonen-Pilli Kirsi Lehtonen Sakari Vainio Paula Eskola Mikko Jokinen Merja Seppälä Hjalmar Kahanpää Reijo Valkeapää Juhani Pousi Katja Rantala Raija Toikka Heikki Ojanen Mauri Harjula Juha Eskelinen Tuula Lindstedt Seppo Tuominen Sari Blomberg Markku Pasi Tuomo Hasu Eva Immanen Puheenjohtaja 2007 Tuomo Hasu 1. varapuheenjohtaja 2007 Juhani Pousi 2. varapuheenjohtaja 2005 Ville Salonen Yhtymävaltuuston sihteeri yhteistyöjohtaja Asko Rautala. Yhtymähallitus Antti Koivisto Maarit Helkala Olli Pasila Pirjo Matikainen Kari Ikävalko Aimo Rautiainen Jukka Nyberg Maritta Nurmiranta Tuula Pasanen Puheenjohtaja Jukka Nyberg ja varapuheenjohtaja Kari Ikävalko. Yhtymähallituksen sihteerinä ja esittelijänä toimi yhteistyöjohtaja Asko Rautala. 2

3 Tehtävänä elinkeinorakenteen muutos Sisällysluettelo Elinkeinotoimen virstanpylväät 4 Eväinä elinkeinostrategia ja vahva yhteistyö 6 Seudun vahvuuksista syntyi konkreettinen visio 8 Visiot ja miten ne toteutuivat 10 Voikkaan uusi nousu 12 Pertti Eskelinen Kouvolan seudun kuntayhtymän elinkeinotoimenjohtaja Kouvolan seudun kuntayhtymän elinkeinotoimi perustettiin v seitsemän kunnan yhteiseksi palveluyksiköksi. Tehtävänä oli elinkeinorakenteen muuttaminen positiiviseen suuntaan. Seudulta oli rakennemuutoksen seurauksena kadonnut työpaikkaa. Metsä- ym. teollisuus uudisti rakenteitaan, automatisoi ja rationalisoi ja maatalous oli muutosten pyörteissä. Vahvoja pk-yrityksiä tarvittiin lisää. Oli tärkeää saada aikaan myönteistä kehitystä, hyvän kierre. Seudullisen elinkeinotoimen perustarkoitus oli vastata elinkeinorakenteen muutokseen ja muutostarpeeseen. Tehtäväksi asetettiin seudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen, yritysten toimintaedellytysten parantaminen, uusien työpaikkojen luominen ja osaamisen kehittäminen. Mitä sitten tapahtui näiden 12 vuoden aikana? Mitä saatiin aikaan ja millä keinoin? Olivatko keinot oikeat? Ja miltä pohjalta ponnistetaan eteenpäin. Tästä toimintakertomuksessa saat asiaan faktaa ja valaistusta. Harri Helminen Kouvolan seudun kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja vv Elinkeinotoimen palveluyksikkö toimi yhteistyössä seudun poliittisen johdon ja virkamiesten kanssa. Malli oli Suomen mittakaavassa edistyksellinen. Yhteisen elinkeinopalvelun myötä Kouvolan seutu pystyi kilpailemaan tasavertaisesti isompien seutujen kanssa. Sijoittuville yrityksille pystyttiin tarjoamaan palveluita, joita yksittäiset pienet kunnat eivät voineet tarjota. Poliisin tekniikkakeskus muutti Kuusankoskelle 13 IBS tuli lähelle paperiteollisuusasiakkaitaan 14 Metso Paper keskitti kuituteknologian koelaitostoiminnan Anjalankoskelle 15 Telia Mobile Customer Contact Centerin asiakaspalvelukeskus Kouvolaan 16 Yrityshautomosta vauhtia yrittämisen alkutaipaleelle 17 Utti-projekti oli yhteistyötä parhaimmillaan 18 Elinkeinotoimen projekti päänavaus logistiikan kehittymiselle 20 Osaamiskeskus toimi innovaattorina ja aktiivisen yhteistyöympäristön kehittäjänä 22 Seudun markkinointi on aktiivista yhteyksien luomista 24 Ulkopuolinen rahoitus toi seudulle piristystä ja elinvoimaa 25 Kouvola Innovation Oy:lle siirtyvät hankkeet 26 Tästä on hyvä jatkaa 27 3

4 Kouvolan seudun seitsemän kunnan yhteinen elinkeinotoimi perustettiin vuonna Mukana olivat Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala ja Valkeala. Euroopan unionin aluekehitysosasto myönsi rahoituksen Osaamiskeskuksen perustamiseen Kasarminmäelle. Kouvolan kaupunki kunnosti päävartion tilat Osaamiskeskuksen käyttöön. Yritysneuvonta käynnistyi ja hautomot aloittivat palvelunsa. Yhteinen elinkeinostrategia hyväksyttiin valtuustossa. Straightway-hankkeessa aloitettiin Kymenlaakson transitoreitin corridor-tason markkinointi. Elinkeinotoimen virstanpylväitä DI-koulutus aloitettiin Kouvolassa. Finland Pacific Pipe Company Ltd:n (FPPC) putkipinnoitustehtaan rakennustyöt alkoivat Kuusankoskella. Konttien käsittely käynnistyi FPPC:n pihalla Samsung/ Shenker aloittivat konttitransitoliikenteen Trans-Siperian rataa hyödyntäen. IBS Austria perusti paperiteollisuuden palvelupisteen Anjalankoskelle. Telian palvelukeskus, Mobile Customer Contact Center, perustettiin Kouvolaan

5 Puolustusvoimat teki päätöksen helikopterien koulutustoiminnan sijoittumisesta Uttiin. Metso Paper keskitti kuituteknologian koelaitostoiminnan Anjalankoskelle. ABB siirtyi Voikkaan paperitehtaan tiloihin. I-vaihe: roottorien ja staattorien tuotanto. Kelan kansainvälinen yksikkö siirtyi Kouvolaan. Fonecta perusti numero- ja medianmyyntipalvelupisteen Kasarminmäelle. Poliisin tekniikkakeskus muutti Kuusankoskelle. ABB jatkohanke 2008: tuuligeneraattorit. Tykkimäen huvipuisto yhtiöitettiin. Kävijämäärä nousi yli seudun markkinointipanoksella

6 Eväinä elinkeinostrategia ja vahva yhteistyö Seudullisen elinkeinopolitiikan lähtökohtana on kaikkien kuntien yhteinen hyöty. Yhteinen elinkeinopolitiikka ja yhdessä toimiminen antoivat mahdollisuuden käyttää voimavaroja tehokkaasti ja samalla voitiin karsia turhaan päällekkäistä työtä. Visiona oli kääntää Kouvolan seudun taantumakierre hyvän kierteeseen vuoteen 2008 mennessä. Kouvolan seudun kuntayhtymän elinkeinotoimen perustehtävänä oli elinkeinorakenteen muuttaminen positiiviseen suuntaan, osaamisen kehittäminen pitkäjänteisesti ja vaikuttavuudeltaan oikeiden kärkihankkeiden mielekäs ja tehokas toteuttaminen. Elinkeinostrategian luomiseen osallistui 30 keskeistä yritys- ym. seudullista vaikuttajaa, päättäjää ja yhteistyöorganisaatiota. Elinkeinotoimen peruskonsepti oli yksinkertainen. Tulokset saadaan aikaan yrityksiä ja osaamista kehittämällä. Strategiana oli luoda uusia työpaikkoja yrityksiä kehittämällä ja synnyttää uusia yrityksiä hautomotoiminnalla ja neuvontaa sekä rahoitusta kehittämällä. Lisäksi seudun markkinoinnin avulla haettiin alueelle ulkopuolisia investointeja ja siirtyviä yrityksiä. Kuntayhtymän toiminnassa vahvuus on aina ollut edunvalvonnan, maankäytön, elinkeinotoimen ja ammatillisen koulutuksen vahva yhteistyö hankkeissa. Tiimi toimi hyvin. Elinkeinostrategian pohjalta luotiin kuusi kärkihanketta: yrittäjäprosessi, seudullinen logistiikkaprojekti, seudun markkinointi, alihankinta- ja lisäarvopalvelut suurteollisuudelle, puun jatkojalostus vientimarkkinoiden selvitys sekä tietoyhteiskuntaohjelma. Tälle pohjalle rakennettiin tulevien vuosien työ. Strategiatyöryhmään ovat kuuluneet (ylhäältä vasemmalta) Tuomo Hasu, Pentti Toivanen, Jukka Nyberg, Asko Rautala, Hannu Koverola, Eero Mattila, Esko Niemelä ja Harri Helminen. 6

7 Kouvolan Seudun yritysprojektit Seudun markkinointi Suurteollisuuden hyödyntäminen Yrittäjäprosessi Kärkihankkeet Vientimarkkinaselvitykset Logistiikka Tietoyhteiskunta Elinkeinotoimen konsepti Uudet yrittäjät yritysneuvonta ideasta yritykseksi yrittäjäkurssi yrityshautomo yritysanalyysi pääomalainat (kehittämisrahasto) Nykyiset yrittäjät kehittämishankkeet, kärkihankkeet tavoitetason nosto, kansainvälistyminen, EU-projektit toimialojen mahdollisuuksien viestintä liiketoiminnan kehittämisen tukeminen rahoituksen järjestäminen Investoinnit seudun markkinointi sijaintiselvitykset, logistiikka rahoituksen hankinta hankkeen pilotointi toimitilat (kuntien yhtiöt) Missio Kouvolan seudun elinkeinotoimi vahvistaa seudun elinvoimaisuutta tuomalla osaamista ja voimaa yritystoiminnan kasvuun. 7

8 Seudun vahvuuksista syntyi konkreettinen visio Seudullinen elinkeinotoimi toteutti strategiaa, joka perustui seudun vahvuuksiin ja dynaamiseen toteutukseen. Kaikki hankkeet tukivat visiota ja päätavoitetta: saada alueelle uusia yrityksiä, kehittää jo toimivia yrityksiä sekä saada alueelle uusia investointeja. Vilkastuva elinkeinoelämä saisi pohjaa koulutetusta väestöstä, jonka toimintatapana oli jo valmiiksi yhteistyö ja verkostoituminen alueen muihin toimijoihin. Projekti 5 Projekti 4 Projekti 3 Seudullisen elinkeinotoimen asiakkaat: aloittavat yrittäjät, toimintaansa kehittävät yritykset ja seudulle tulevat investoijat seudun asukkaat, joille on tarjottava koulutusta valmiuksien nostamiseksi tasolle, jolla työllistyminen on mahdollista Projekti 2 Kouvolan seutu 1996 Projekti 1 8

9 Kouvolan seutu 2008 Projekti 6 Pietarin kaupungin kanssa luotiin yhteinen kehittämisohjelma. Kuvassa EuroRussia Service Centerin projektipäällikkö Tamara Kuosmanen. Savonlinna Mikkeli Imatra Kaakkois-Suomi KOUVOLA Svetogorsk asukasta yritystä Lappeenranta Viipuri Kotka VIRO Pietari Leningradin alue 1,7 miljoonaa asukasta yritystä Pietarin kaupunki 4,7 miljoonaa asukasta yritystä Hyvä logistinen sijainti ja yhteydet Yrittämisen suotuisa ilmapiiri Kouvolan seudulle on selkeästi etua sijainnistaan rautateiden ja maanteiden risteyskohdassa. Helsinkiin on matkaa 130 km. Liikenteen ruuhkattomuus, lyhyet etäisyydet ja hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle sekä muualle Suomeen luovat yrityksille houkuttelevan liiketoimintaympäristön. Kouvolan seutu toimii myös tärkeänä osana Euroopan Unionin ja Venäjän välisen talousalueen rajaa. Kouvolan seudulta Venäjälle, Skandinaviaan ja Euroopan Unionin alueelle operoivat yritykset ovat idän- ja lännen välisen kaupankäynnin ja logistiikan keskipisteessä. Seudulla on mahdollisuus yhdistää tehokkaasti eri kuljetusmuotoja, sillä Kouvolan seutu sijaitsee Kaakkois-Suomen rautateillä ja maanteillä kulkevien tavaravirtojen risteyksessä. Kouvolassa on rautateiden risteysasema, maan suurin järjestelyratapiha ja hyvät maantiekulkuyhteydet Kotkan ja Haminan satamiin sekä Suomen ja Venäjän välisiin rajanylityspaikkoihin. Yrittämiseen suotuisa ilmapiiri tarkoittaa Kouvolan seudulla koulutetun ja osaavan henkilökunnan hyvää saatavuutta, edullista hintatasoa, sujuvia liikenneyhteyksiä ja viihtyisää ympäristöä asumiseen ja yrittämiseen. Korkeakoulukeskus antaa mahdollisuuksia tasokkaaseen opiskeluun ja lisäkouluttautumiseen työnkin ohessa puhumattakaan muista seudun oppilaitoksista. Asuminen on edullista ja palvelut ovat lähellä. 9

10 Visiot ja miten ne toteutuivat Elinkeinotoimen visio vuodelle 2008: Kouvolan Seudun Yritys - Yrittäjäprosessi Kouvolan seudulla on 100 uutta pk-yritystä, jotka työllistävät yhteensä 1000 henkilöä sekä uusia teollisuuslaitoksia, jotka työllistävät 500 henkilöä. Kouvolan seudun suurteollisuus ostaa suurimman osan palveluistaan seudulta ja tukee paikallisten yhteistyökumppaneiden kehittymistä. Seudun nykyisiin veturiyrityksiin ja niiden verkostoihin on syntynyt 500 uutta työpaikkaa ja ne ovat kansainvälistyneet. Seudulla on useita uusia oman tuotteen omaavia yrityksiä Ideasta yritykseksi -palvelu Starttirahat Yritysneuvonta Yrittäjäkurssit Hautomo 1500 seudun yritystä on ollut mukana noin 40 kehittämishankkeessa Satoja sijoittumishankkeita työstetty 20 yritystä siirtynyt Kouvolan seudulle Uusia työpaikkoja yli 2000 Työttömyys vuonna 1996 oli 19,6 % ja vuonna ,9 % Hankepäällikkönä toimi Tiina Moberg. Yrittäjäprosessi loi yhteiset työvälineet aloittavien yritysten palveluun Toiminnan alussa luotiin yhteinen toimintamalli, jonka avulla yrittämisestä kiinnostuneita kannustettiin yrittäjän uralle. Tämän Yrittäjäprosessin avulla aloittavalle yrittäjälle tarjottiin yrittäjäkoulutusta, neuvontaa, hyvä tukiverkosto ja kumppanit, joiden avulla yritystoiminnassa oli helpompi päästä alkuun. Yrittäjäneuvojat tarjosivat apua yrittäjän oman vision selkeyttämisessä, liiketoimintasuunnitelman tekemisessä sekä rahoituksen suunnittelussa. Yrittäjäkurssilla moni alkava yrittäjä sai tärkeät perustiedot. Yrityshau- tomo auttoi eteenpäin ja starttiraha antoi taloudellista turvaa alkuvuosille. Toimintakauden aikana palvelua käytti yli 4000 yrittäjäasiakasta. Seudulle perustettiin yli 1400 yritystä, jotka olivat käyttäneet yritysneuvonnan palveluja. Työministeriö nimesi tämän Elinkeinotoimessa kehitetyn Yrittäjäprosessi-palvelumallin Hyväksi ESR-hankkeeksi. Se valittiin myös vuoden 1997 ESR hankkeeksi Kaakkois-Suomen TEkeskuksen alueella. 10

11 Lähde: Tilastokeskuksen Yritysrekisteri 500 Toimialakohtaisilla hankkeilla tuettiin pk-yritysten kehittymistä ja kasvua 400 PK-yritysten määrän kasvu ja toiminnan kehittyminen oli tärkeää Kouvolan seudun elinkeinorakenteen monipuolistamisessa. Siihen pyrittiin elinkeinotoiminnan toimialakohtaisilla kehittämishankkeilla, joissa oli mukana kuusi toimialaa: elintarvike-, logistiikka-, matkailu-, metalli-, puu- ja tietoteollisuus Kouvolan seudulla aloittaneiden yritysten määrät vuosittain. 350 Palveluja yritysten kehittämiseen ja sijoittumiseen Liiketoiminnan kehittämiseen, investointien suunnitteluun ja rahoitukseen oli tarjolla hyviä neuvoja ja kumppaneita. Rahoittajat Finnvera, TE-keskus, Tekes ja Sitra olivat vahvasti mukana kehittämässä uutta liiketoimintaa. Sijoittumispalvelussa asiakkaalle tarjottiin yksilöllisiä täyden palvelun paketteja sijoittumisesta Kouvolan seudulle. Palvelu käsitti laajimmillaan jopa tuotantolaitteiston hankinnan avaimet käteen periaatteella. Leena Gardemeister, yritysneuvoja. Työpaikkamittari Yrittäjäkeskuksen / Perustetut yritykset, jotka ovat Yrityspalvelun yritysneuvonnan asiakkaat käyttäneet seudullista yritysneuvontaa 11

12 Voikkaan uusi nousu Seutua ravistellut Voikkaan tehtaan lopettaminen v oli haaste myös elinkeinotoimelle. Uusia työpaikkoja tarvittiin nyt kipeästi, sillä tehtaan alasajo johti lähes 600 henkilön irtisanomisiin. Pääkirjanpitäjä Hanna Korjala. Yksi Voikkaa Business Parkiin siirtyneistä yrityksistä on sähkökoneita valmistava ABB. Voikkaan yksikössä valmistetaan generaattoreiden pääkomponentteja keskittyen staattoreiden käämintään ja roottoreiden kokoonpanoon. Voikkaan paperitehtaan entiset tuotantotilat soveltuivat ABB:n käyttöön hyvin. Hanke vahvisti ABB:n Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevan konetehtaan tuotantokapasiteettia. Tuotanto käynnistyi 2008 ja välitön työllistävä vaikutus on noin 40 henkilöä. Määrä on tarkoitus nelinkertaistaa tulevien vuosien aikana. Sijoituspäätökseen vaikuttivat alueen hyvä logistinen sijainti, toimintaan soveltuva teollinen infrastruktuuri sekä Kymenlaakson alueen vahva tuotannon perinne. Kouvolan seudun kuntayhtymän elinkeinotoimen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä avaimet käteen -periaatteella. Yhteistyötä jatketaan mm. työntekijöiden kouluttamisessa sekä tuotannon käynnistämisessä ja kehittämisessä. Jatkossa ABB:n hankkeita hoitaa EBIC Oy, Iitin ja Kouvolan kaupungin yhteisesti omistama investointihankeyhtiö. ABB on sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä. Yrityksen palveluksessa on yli henkilöä sadassa maassa. Suomessa työntekijöitä on Voikkaan ensimmäinen roottori ja sen tekijät Ahola Marko, Jaakkola Tuomo, Mäntyjärvi Ari, Pennanen Ari, Kallionpää Kaitsu sekä Hosia Asko ABB Pitäjämäki (kuvassa oikealla). 12

13 Poliisin tekniikkakeskus muutti Kuusankoskelle Putkipinnoitustehtaan tilat saivat uudet käyttäjät Poliisin tekniikkakeskuksen muutettua Kuusankosken Savontalontielle v Aikaisemmin tiloihin oli jo muuttanut Raskone Oy. Projektipäällikkö Anne Käki hoiti Yrityspalvelun sijoittumispalveluita. Poliisin tekniikkakeskuksen nykyisistä asiakkaista pääosa on pääkaupunkiseudulta tai muista Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen isoista poliisilaitoksista, joten Kuusankoski on asiakasnäkökulmasta maantieteellisen sijaintinsa ja liikenneyhteyksiensä perusteella paras vaihtoehto. Kuusankoski oli myös ainoa vertailussa mukana ollut paikkakunta, jonne Tekniikkakeskuksen nykyisellä henkilöstöllä on kohtuullinen työmatka pääkaupunkiseudulta. Kuusankosken valintaa puolsivat myös hyvät toimintaedellytykset yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuusankosken valintaan vaikutti myös aluepoliittinen näkökulma. Se oli sekä toimintojen saavutettavuuden että aluepoliittisten tukitarpeiden näkökulmasta arvioituna tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Elinkeinotoimen ja Poliisin tekniikkakeskuksen yhteistyöllä kartoitettiin myös alueella toimivien pk-yritysten mahdollisuudet tarjota tekniikkakeskukselle sen tarvitsemia palveluja. Useita yrityskumppanuuksia solmittiinkin selvityksen perusteella. Poliisin tekniikkakeskus työllistää 43 henkilöä. 13

14 IBS tuli lähelle paperiteollisuusasiakkaitaan Itävaltalainen IBS Austria on maailman johtava viira- ja puristinosan vedenpoistoelementtien keramiikkatoimittaja. Yritys on valmistanut ja huoltanut keraamisia kansia ja listoja jo vuodesta Myynti- ja huoltoyksiköitä on ympäri maailmaa. Vuonna 2000 IBS Austria perusti paperiteollisuuden palvelupisteen Anjalankoskelle. Yrityspalvelun toimistonhoitajana oli Nina Lehtonen. Saimme kuntayhtymältä väsymätöntä tukea hankkeellemme Dietmar Schatz, markkinointijohtaja IBS. Kun sivutoimipisteen perustaminen Suomeen tuli ajankohtaiseksi, elinkeinotoimen sijoittumispalvelu auttoi löytämään oikean paikan yritykselle Kouvolan seudulta. Oikea tontti löytyi Anjalankoskelta, joka tarjosi yhtiölle ihanteellisen sijainnin. Lähimmät paperitehtaat ovat 30 kilometrin säteellä ja yhteydet ovat hyvät niin Pohjoismaihin kuin Venäjällekin. Anjalankoskelle sijoittunut IBS Austria Service Center Finland tarjoaa huoltopalveluja ja tarvikkeita paperiteollisuuden tarpeisiin. Suo- malaisten asiakkaiden kannalta on etu saada palvelut omalla kielellään ja läheltä. Omaan ydinosaamiseensa keskittynyt IBS tekee yhteistyötä ostaen toiminnan tukipalveluita paikallisilta yrityksiltä. Verkottuminen ja yhteistyö tuovat etuja kummallekin osapuolelle. Itävallassa pääpaikkaansa pitävä IBS Paper Performance Group työllistää 420 henkilöä. Suomen toimintaa tullaan laajentamaan Venäjän kysynnän kasvun myötä. IBS:n Anjalankosken yksikön tekninen johtaja Jarmo Mäkinen. 14

15 Metso Paper keskitti kuituteknologian koelaitostoiminnan Anjalankoskelle Metso Paper käynnisti Anjalankoskella kuituteknologiakeskuksen v ja hanke sai jatkoa sellunkuivatuskoneen käynnistyessä seuraavana vuonna. Kouvolan seudun kuntayhtymän aktiivisuus toi korkean teknologian kehittämispalvelut Anjalankoskelle. Kuusankoskelle ja Anjalankoskelle sijoittuneet hankkeet ovat hyvä osoitus koko seudun kattavasta elinkeinopolitiikasta. Antti Koivisto, Kouvolan seudun kuntayhtymän hallituksen jäsen. Metson kuituteknologiakeskus ja paperiteknologiakeskus täydentävät hyvin toisiaan ja mahdollistavat asiakkaille tarjottavat kokonaispaketit. Kuituteknologiakeskuksen palveluihin kuuluvat asiakkaille tehtävät raaka-aineiden koeajot, Metson omat tuotekehitysajot sekä laboratoriopalvelut. Paperiteknologiakeskuksessa koeajoa voidaan jatkaa massasta kartongiksi tai paperiksi saakka. Kuituteknologiakeskus ja paperiteknologiakeskus työllistävät yhteensä noin 50 henkilöä. 15

16 Telia Mobile Customer Contact Centerin asiakaspalvelukeskus Kouvolaan Läheisyys ja nopeat tie- ja rautatieliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle sekä pätevän henkilökunnan hyvät rekrytointimahdollisuudet vauhdittivat Telia Mobile Customer Contact Center -asiakaspalveluyksikön perustamista Kouvolaan v Uusi asiakaspalveluyksikkö mahdollisti yhä paremman asiakaspalvelun nopeasti kehittyvällä tietoliikennealalla. Sittemmin DNA Finland asiakaspalvelukeskuksen nimellä ja nykyään Aditro Customer Service nimen alla toimiva asiakaspalveluyksikkö työllistää Kouvolassa noin 50 henkilöä. Vesa Mars työskenteli Telian Mobilen ohtajana 2000-luvun taitteessa. Teimme vertailun kymmenen eri paikkakunnan välillä palvelukeskuksen sijoittamisessa. Vertailussa Kouvola osoittautui yrityksemme kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Vesa Mars työskenteli Telia Mobilen johtajana. 16

17 Yrityshautomosta vauhtia yrittämisen alkutaipaleelle Kouvolan Seudun Yrityshautomon tehtävänä oli auttaa yrityksiä eteenpäin toiminnan käynnistämisvaiheessa. Yritykset perustetaan hautomossa, jossa ne toimivat muutaman vuoden. Jokaiselle yritykselle tehtiin yksilöllinen suunnitelma ja yhteistyökumppanit olivat mukana suunnitelman toteuttamisessa. Yrityshautomoille muodostui omat toimintasegmenttinsä; Iitti keskittyi terveysteknologiaan, Kouvola toimi yleishautomona painottuen ICT-alaan ja Valkeala energiaan liittyviin innovaatioihin. Yrittäjäkeskuksen osaajia: assistentti Marika Gardemeister, yritysneuvoja Leena Gardemeister ja projektipäällikkö Anne Käki. Atplast Oy:n toimitusjohtaja Atte Savelainen. Seudullinen elinkeinotoimi toi yrityshautomon ja yrityksiä Iittiin. Kuvassa Olli Pasila, yhtymähallituksen jäsen. Clinichem Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Leevi Lassila oli ennen yrittäjäuraansa Cormus-yrityshautomon vetäjänä. Atplast Oy ruiskupuristaa teollisuuden muovituotteita Atplast Oy valmistaa teollisuudelle kestomuovisia osia ja tarvikkeita ruiskupuristamalla. Jo kymmenen vuotta Kausalassa toiminut yritys teki perustamisvaiheessaan tiivistä yhteistyötä Yrittäjäkeskuksen kanssa. Kuntayhtymän pääomalaina toi osaltaan lisätukea toiminnan aloittamiseen. Yritys on kasvanut voimakkaasti koko olemassaolonsa ajan ja viime aikoina panostanut huomattavasti tuotannon joustavaan automatisointiin. Työntekijöitä on kymmenkunta. Clinichem Oy - hautomosta välinehuollon partneriksi Iittiläinen Clinichem Oy Ltd oli yksi Iitin Yrityshautomon, silloisen Cormus-hautomon kasvateista. Yhtiö kehitti terveydenhuollon tarpeisiin oman menetelmän, väri-indikaattorin, joka testaa leikkausinstrumenttien bakteerikantaa tappavan autoklaavin toimivuutta. Yrityshautomon kautta yritys sai apua yhteistyöverkoston löytämisessä ja tuotteen testaamisessa. Kahdeksanvuotisen historiansa aikana Clinichem Oy on kehittynyt välinehuollon partneriksi sairaaloille, terveyskeskuksille, erilaisille klinikoille ja tutkimuslaboratorioille. Yhtiö toimittaa niiden välinehuollossa tarvittavat laitteet ja tarvikkeet. Omaa kemiallisen steriloinnin kontrollituotetta valmistetaan ja markkinoidaan sekä kotimaisille asiakkaille että vientiin. 17

18 Utti-projekti oli yhteistyötä parhaimmillaan Elinkeinotoimen visio vuodelle 2008: Utissa on maavoimien helikoptereiden koulutustoiminnan päätukikohta. Kouvolan seudun kuntayhtymän yhteistyöjohtaja Asko Rautala. Hannu Koverola vastaa maankäytöstä Kouvolan seudulla. Pertti Eskelinen, elinkeinojohtaja. Tuomo Hasu, Valkealan kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Puolustusvoimat teki päätöksen helikopterien koulutustoiminnan sijoittumisesta Uttiin Päätös oli hyvä osoitus siitä yhteistyöstä, mitä Utti-hankkeessa tehtiin ja tuloksista, joita sillä saatiin aikaan. Kuntayhtymän maankäyttö ja elinkeinotoimi loivat yhdessä pääesikunnan ja kosulttien käyttöön laajat taustaselvitykset. Seudulla käynnistettiin jo hankkeen valmisteluvaiheessa hanketta tukeva koulutustoiminta. Helikopteriasentajakoulutus aloitettiin Kouvolan seudun ammatillisessa oppimiskeskuksessa. Laajojen selvitysten jälkeen pääesikunnan työryhmä asettui yksimielisesti Utin kannalle. Utin päätukikohta toiminee täydessä laajuudessaan vuonna , johon mennessä toiminta tuo seudulle n. 300 uutta työntekijää perheineen sekä 100 varusmiestä. 18

19 Helikopterilentäjäksi ilmavoimissa Helikopterilentäjäksi hakeudutaan Ilmavoimien Reserviupseerikoulun Lentoreserviupseerikurssin kautta. Kurssin aikana annetaan ilmailuteorian opetusta ja noin 40 tunnin lentokoulutus Vinka-alkeiskoulutuskoneella. Lentoreserviupseerikurssi kestää 362 vuorokautta. Palvelus alkaa vuosittain heinäkuun saapumiserässä. Kurssin jälkeen on mahdollisuus hakea upseerin koulutusohjelmaan Ilmavoimien kadettikurssin ohjaajalinjalle, jolle hyväksytään vuosittain henkilöä. Helikopteriasentajaksi ammattiopistossa Lentokone-/helikopteriasentajaksi voi opiskella Kouvolan seudun ammattiopiston tekniikan ja palvelujen toimipisteessä Kouvolassa. Lentokoneasennuksen perustutkinnon suorittaneet valmistuvat lentokone-/helikopteriasentajiksi. Työtehtäviä ovat ilma-alusten huolto-, korjaus- ja muutostyöt kaupallisissa siviili-ilma-aluskorjaamoissa tai ilmavoimissa. Opintoihin sisältyy työssäoppimista 20 opintoviikkoa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus hakeutua vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen Ilmavoimien Teknilliseen Kouluun. Tällöin työssäoppiminen suoritetaan varusmiesaikana. Lentokoneasennuksen perustutkinnon suoritettaneet saavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja voivat jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. 19

20 Elinkeinotoimen projekti avauksena logistiikan kehittymiselle Elinkeinotoimen visio vuodelle 2008: Tornionmäen teollisuusalueella on kansainvälinen logistiikkakeskusalue, yhdistelmäkuljetukset, raideliikenne, terminaaleja, konttiterminaali ja vapaavarastoalue. Alueella tuotetut palvelut tyydyttävät kaupan ja teollisuuden asiakastarpeet. Suurteollisuus tukeutuu myös näihin palveluihin. Juha Sillanpää vastasi seudullisen logistiikan kehittämishankkeesta. Elinkeinotoimen tavoitteena oli saada syntymään verkostoituneeseen yritystoimintaan perustuva logistiikkapalvelukeskus, joka sijoittuu myös fyysisesti yhtenäiselle alueelle, jolla on hyvät liikenteen ja oheispalveluiden intrastruktuuri sekä hyvät yhteydet mm. satamiin ja lentokenttään. Tällaisena alueena nähtiin Kouvolan Tornionmäen ja Utin lentokentän muodostama kokonaisuus ympäröivine infrasturuktuureineen. Kehitystoimet keskitettiin logistiikkapalvelukeskuksen synnyttämiseksi tälle alueelle. Tavoitteena oli saada Kouvolan seudulle vireä ja kehittyvä vapaavarastotoiminta, jossa olisi myös transitokaupan tarpeisiin liittyen logistista jalostustoimintaa. Seudullinen elinkeinotoimi on mukana Straightway-verkostossa, joka markkinoi kansainvälisesti Kaakkois-Suomen logistiikkapalveluja ja kuljetusreittiä Venäjälle. Kouvola on Aasian läpi kulkevan Trans-Siperian radan läntinen päätepiste, eli sijainti oli logistisesti suotuisa. Elinkeinotoimen logistiikkaprojekti vuosina loi hyvän pohjan logistiikan kehittymiselle. Kouvolan seudusta muotoutui vahva rautatielogistiikan keskus. Tornionmäen logistiikkahankkeen toteutusvastuu siirtyi vuonna 2002 Kouvolan kaupungille ja Yritysmagneetti Oy:lle. 20

21 Jyri Häkämies: Straightwayn perustamisen taustalla olivat Venäjän avautumisen ja tavaraliikenteen buumi 1990-luvun alussa. EU:n jäsenyyden myötä Suomi nousi Euroopan kartalle ja edesauttoi tavaravirtojen kuljettamista Suomen kautta Venäjälle. Kilpailussa menestyminen edellytti voimien yhdistymistä. Reittimarkkinointia ei tehnyt kukaan aikaisemmin kunnolla, kertoo Jyri Häkämies, joka toimi Straightwayn perustamisaikaan Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtajana. Valto Koski: Pystyimme tarjoamaan nopeasti riittävän suuren alueen konttien käsittelyyn ja purkuun. Putkitehtaan pihamaan hyödyntäminen näin vapaavarastona oli selkeä päänavaus Kouvolan seudulle Siperian radan kautta kulkevan konttiliikenteen hyödyntämiseksi. Siitä kehittynyt logistiikka-ala työllistää nyt Kouvolan seudulla 150 henkilöä. 21

22 Osaamiskeskus toimi innovaattorina ja aktiivisen yhteistyöympäristön kehittäjänä Elinkeinotoimen visio vuodelle 2008: Kouvolan kasarminmäellä on osaamiskeskus, joka koostuu yliopiston, AMK:n ja European Business and Innovation Centren (BIC) pkyritysten ja suurempien kansainvälisten informaatioteknologiayritysten keskittymästä. Uusi yritystoiminta perustuu uusmediateollisuuden kasvuun ja integraatioon graafisen alan kanssa. Leo Pyöriä on Kouvolan Seudun Osaamiskeskuksen projektijohtaja. Kansainväliset yhteydet Kouvolan seudulla annetaan täydennyskoulutusta viestinnässä, digitaalisessa mediassa, taloudessa ja tuotantotaloudessa sekä informaatioteknologiassa kaikilla tasoilla. Vuosittain suoritetaan vähintään 100 tutkintoa (FM, DI, KTM) Kouvolan seudulla valmistuu 39 MBA tutkintoa verkostoyliopistosta. 20 prosenttia valmistuvista on ulkomaalaisia. Kouvolan seutu on osa globaalia tietoyhteiskuntaa ja seudun asukkailla on hyvät valmiudet käyttää tietoverkkoja ja kehittynyttä teknologiaa. Kasarminmäen Osaamiskeskuksen roolina on ollut vastata tietoyhteiskunnan haasteisiin ja huolehtia, että työelämä saa käyttöönsä ammattitaitoisia ja tutkinnon suorittaneita ihmisiä. Alusta alkaen Osaamiskeskus toimi verkostojen ja vahvan yhteistyön rakentajana oppilaitosten, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken. Näin esimerkiksi alueella toimivien oppilaitoksien, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja alueella toimivien yritysten oli mahdollista yhdistää osaamisalueitaan ja saada kaikkien tiedoista ja taidoista enemmän irti. Osaamiskeskuksen tehtävänä oli tuottaa tutkimus-, koulutus- ja kehityshankkeita ja tarjota osaajapartnereiden avun sekä innovatiivisen ja digitaalisen toimintaympäristön yrityksille. Toiminnan painopistealueina olivat kieliteollisuus, monikanavaiset oppi- ja manuaalimateriaalit, digitaalinen sisällöntuotanto, sähköinen liiketoiminta, matkailun kehittäminen, kansainvälinen yhteistyö sekä seudun yritystoiminnan kehittäminen. Osaamiskeskus on toiminut myös EUtasolla erilaisissa yhteistyöhankkeissa ja seudun kansainvälisen osaamisen kehittäjänä. Lisäksi Venäjän läheisyys on tuonut mahdollisuuksia Osaamiskeskuksen toimintaan. Kansainvälisen yhteistyön kautta Osaamiskeskus on saattanut yhteen eri osapuolia ja kumppaneita synnyttäen uutta osaamista, innovaatioita ja kannattavaa liiketoimintaa. 22

23 DI- ja KTM-tutkintoja suoritettiin Kouvolassa Hankkeet toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Kahdesti toteutetussa kauppatieteellisestä täydennyskoulutusohjelmasta valmistui yhteensä 50 kauppatieteen maisteria. Diplomi-insinöörejä koulutettiin kolmessa ohjelmassa. Valmistuneita oli yhteensä 46. Kouvolan Seudun Osaamiskeskus Suomen suurimmaksi DigiBusiness -osaamiskeskukseksi Valtioneuvosto hyväksyi v Kouvolan Seudun Osaamiskeskuksen mukaan viralliseen osaamiskeskusohjelmaan vuosille monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan sekä Venäjä-yhteistyön osaamisalan kansallisella kehittämisvastuulla. Sisäasiainministeriön asiantuntijatyöryhmä arvioi Osaamiskeskuksen hanketyön kansallisen osaamiskeskusohjelman Digi-Business -klusterissa erityisen ansiokkaaksi jo ensimmäisenä toimintavuotenaan. Valtioneuvosto palkitsi menestyksen kasvattamalla rahoitusosuuttaan, jonka ansiosta Kouvola nousi suurimmaksi DigiBusiness -klusterin osaamiskeskukseksi Suomessa. Kehitysohjelman rahoitusresursseja voidaan käyttää osaamisalan johtamiseen, viestintään, hankevalmisteluihin ja myös hankkeiden osarahoitukseen. 23

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

NAANTALIN ELINKEINOPALVELUT

NAANTALIN ELINKEINOPALVELUT NAANTALIN ELINKEINOPALVELUT NAANTALIN ELINKEINOPALVELUT KAAVIONA NAANTALIN ELINKEINOPALVELUT Toimintaedellytysten parantaminen Naantalin Matkailu Oy Neuvontapalvelut Elinkeinoryhmä Kaavoitus- ja maankäyttö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Anna tilaa yrittäjyydelle

Anna tilaa yrittäjyydelle Tervetuloa! Anna tilaa yrittäjyydelle Kouvolan Uusyritysneuvonnan 20-vuotisjuhla 9.12.2016 Kouvolassa Yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister, Kinno 2 Matkakertomus Toiminta alkaa Kouvolan seudun kuntayhtymässä

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1 240 Maaseutuelinkeinolautakunta Maaseutuelinkeinolautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkiökohtainen Läsnä varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 4 Repo Minna Jantunen Timo varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ KOTKASSA 21.5.2008 JAAKKO KILPELÄINEN www.arktos-group.com ARKTOS GROUP Ltd Oy (Anaika Group) perustettu 2004 Omistajat:

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy ja Kouvola Innovation Oy

Yhteistyösopimus Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy ja Kouvola Innovation Oy Yhteistyösopimus 2017-2018 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy ja Kouvola Innovation Oy 1 Yhteistyösopimuksen tausta Kouvola Innovation Oy (Kinno) ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (Xamk) sopivat

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Heinolan elinkeinopalvelut. jotta yritykset menestyisivät

Heinolan elinkeinopalvelut. jotta yritykset menestyisivät Heinolan elinkeinopalvelut jotta yritykset menestyisivät 2 1000 yritystä Elinvoimainen Heinola Heinola sijaitsee pääkaupunkiseudun tuntumassa, vesien ja harjujen keskellä, Järvi-Suomen portilla. Yhteydet

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus 8.10.2009 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus OHJELMA Avaussanat, Toimitusketjujen hallinnan KT-keskuksen johtaja Heikki Ruohomaa HAMKin Forssan yksikön logistiikan ja toimitusketjujen

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS Mikko Ahonen Fasilitaattori 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi Esityksen sisältö 1. Mikä Protomo? 2. Kansallinen Protomo-verkosto 3. Protomo-toiminta Jyväskylässä 4. Protomon

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Martin-Laakso Päivi. Puustelli Markku. Pelli Raimo, vararehtori Rautaniemi Pirkko, toimialajohtaja (kohdasta 4 alkaen)

Martin-Laakso Päivi. Puustelli Markku. Pelli Raimo, vararehtori Rautaniemi Pirkko, toimialajohtaja (kohdasta 4 alkaen) PÖYTÄKIRJA 1/2006 1 (5) Hallitus 1.2.2006 HALLITUKSEN KOKOUS AIKA Tiistaina 24.1.2006 klo 13.10 14.55 Yhteinen seminaari klo 11.00 alkaen Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen kanssa. Seminaarissa

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 26.5.2010 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2016 1 Kokousaika kello 9:30 11.30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Edellisen kokouksen

Lisätiedot

Osaaminen työllistää

Osaaminen työllistää Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot