Kuljetus. Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta. Yrittäjä. Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa

Transkriptio

1 Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti 9/13 Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta Verovähennystä koulutuksesta Tietyöt olisivat tervetulleita Myrskylään Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa 1

2 Neste Oil Truck+ -palvelu kortiton tankkaus ammattilaiselle Neste Oilin raskaan liikenteen asemilla ollaan siirtymässä kautta maan vaivattomaan kortittomaan tankkaukseen. Truck+ -tankkaus on mahdollista vuoden loppuun mennessä n. 150 asemalla. Neste Oil on ottanut kortittoman ja turvallisen tankkauspalvelun käyttöönsä ensimmäisenä Suomessa. Truck+ -asemilta on aina mahdollista tankata myös perinteisesti Neste Oil Yrityskortilla. Tutustu Truck+ -palveluun osoitteessa 2

3 Pääkirjoitus Dokusouppia se ihmeellistä, miten suuria tunteita voi kokea SKAL:n logistiikkaseminaarissa. On En ollut ainoa liikuttunut, kun Koskinen-Yhtiöiden nuoren polven yrittäjä Minna Ruponen kertoi tilanteesta Hinnerjoella: Kiertoreitille ajettu yhdistelmä joutuu punnertamaan risteyksessä väistövelvollisena ylärinteeseen, jota pienet alakoululaiset käyttävät koulutienään. Ei ole jalkakäytävää eikä edes piennarta. Kulku kuorman kanssa omaan huoltoterminaaliin ja lastauspisteelle on käytännössä suljettu. Koko toimintamalli on mietittävä uusiksi. Painajainen on seurausta paikallisen kivisillan kantavuusmittauksista. Minna kertoi tilanteesta ammattitaitoisesti, asiallisesti ja kiihkotta, mutta kuva pikkulapsista rekan vieressä tien poskessa sai ainakin itselläni tunteet pintaan. Täytyy ilmeisesti kovettaa itsensä seuraavaan seminaariin. (s ) Olen varma, että tämä verevä yritys selviää haasteistaan, toivon mukaan oman kylän ja viranomaisten tuella, ja ripeästi. Historiaa ja maisemaa on varjeltava, mutta eivät rekat lentääkään voi! Torstaina palkittiin järjestyksessä kolmas ammattiliikenteen sankari Helsingin Kaapelitehtaalla. Ammattina Sankari tunnustuksen sai edeltäviin rekkasankareihin nähden erilainen ammattilainen, nimittäin koulukyydityksiä hoitava Juha Lihavainen Kontiolahdelta (s. 8). Tämä Juusona tunnettu kuljettaja kantaa lapsista vastuuta monin eri tavoin enemmän kuin toimenkuva edellyttää, ja puhuu sekä toimii liikenneturvallisuuden puolesta. Joulun aikaan Juuso ilahduttaa lapsia joulupukin vermeissä. Ei siis tarvitse pelastaa konkreettisesti ihmishenkiä ollakseen esimerkillinen. Onnea Juusolle! Tunnustus meni varmasti hyvälle ammattilaiselle. Saa nähdä, miten ensi vuonna käy. Olisiko taas rekkasankarin aika? Kaikenkarvaiset tosi-tv-ohjelmat annostelevat ihmissuhdevellontaa joka kanavalla. Minulla on omat varaukseni BB-tyyppisiä ohjelmia kohtaan, mutta realityä voi kuulemma tehdä myös ilman örvellystä. Näin maistiaisia tammikuussa TV5:llä alkavasta sarjasta, joka kertoo kuljetusalan ammattilaisista ilman vasiten käsikirjoitettuja kommelluksia. Tykkäsin kovasti. 12-osaisen sarjan nimi on sattumoisin Ammattina Sankari, ja vaikka emme ole mukana itse ohjelman toteutuksessa, kuulumme sankarikonseptin taustavaikuttajiin. Mukana on myös kolme jäsenyritystämme, joten seuratkaapa ennakkomainoksia. Jos toteutus on hyvä ja toimialaa ja sen ammattilaisia kunnioittava, ohjelma voi tarjota kaivattua nostetta alalle. Hyvä että puhutaan, paree että asiaa, eikö? Tässä numerossa on muuten aiheena kuljetusinfra. Tiesittekö, että huonokuntoisia tiepäällysteitä löytyy Suomesta kilometriä, ja vuonna 2018 jo kilometriä? Kehno tiestö on itsestään kasvava luonnonvara, jota nastat kurittavat ja routa jäytää. Ja kun Suomi peittyy nietoksiin, raastavat tiekoneet jäätä kuoppaisesta tienpinnasta. Suodaanpa lämmin hellä ajatus teille ja tienkäyttäjille: Jos lisäämme kukin hivenen malttia ja ennakointia omaan tiellä liikkumiseen, ja auton ulkopuolella pidämme heijastinta esillä, suojelemme kulkijoita, ajopelejä ja teitäkin. Antoisaa, rauhallista ja kultaista joulunaikaa kaikille! Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen toimitus@skal.fi tai etunimi.sukunimi@skal.fi Toimituksen osoite Nuijamiestentie Helsinki puh. (09) fax (09) Vakituiset avustajat Jaana Sivén Olli Blomberg Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie Helsinki puh eero.kaipainen@reppumedia.fi Ilmoitustrafiikki kuljetusyrittaja@faktor.fi Ulkoasu Faktor Oy / Anu Koski Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos kpl KANNEN KUVA Maria Atosuo Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN X Painotuote PEFC/ heini.polamo@skal.fi PS. Muista myös Tienkäyttän linja (24 h/vrk) Docusoap = tv-viihdeohjelma, jossa esiintyvät ammattinäyttelijöiden sijaan tavalliset ihmiset. Nimi tulee dokumentin ja saippuasarjan yhdistelmästä. 3

4 4

5 Tässä numerossa Pääkirjoitus 3 Joulukuu 6 Toimitusjohtajalta 15 Ajankohtaista 10 Poikkeuslupien ehdot, kunnostettavat sillat, työnantajalle verovähennystä koulutuksesta, Kuorma-autoalan TES Jukka Lehtonen, Aavasaksa: 16 Painomuutos oli liian iso klöntti kerralla toteutettavaksi Ari Kilponen, Lapin ELY-keskus: 17 Vuoden lykkäys olisi ollut paikallaan mitta- ja massamuutoksessa Teiden romahtamista ei saa 20 jäädä odottelemaan Perustienpidon tulee olla jatkuvaa, sanoo Juha Högström Läänin Kuljetus Etelä-Karjala 22 on alansa moniosaaja Venäläisen kysynnän ansiosta kauppa ja rakentaminen on vilkasta 20 Kuljetusyrittäjä Juha Högström: Tienpitoon tulee saada yhteisvastuuta. Karkaavatko hyödyt käsistä? 24 Mitta- ja massamuutosten vaikutuksista kiihkeää keskustelua Logistiikkaseminaarissa Näyttelyt ja messut Olli Blomberg kokosi tiedot ensi vuoden hyötyajoneuvomessuista Muutoskatsastukset sujuvat 30 ilman ruuhkia Toteavat Timo Ojala, K1 Katsastajat ja Kalevi Lintula, A-Katsastus ALT ja SKAL selkiyttivät 31 tehtäväjakoaan ja tavoitteitaan Erikoistarjous ALT:n jäsenyydestä käytä hyväksesi! Kustannusmuutokset 32 kuorma-autoliikenteessä Kevyellä kalustolla kustannukset lievässä nousussa Meppi mittojen, massojen 34 ja järkipolitiikan puolesta Maantiekuljetusasiat ovat imaisseet Petri Sarvamaan mukaansa Puolan logistiikkaverkosto on mahdollisuus suomalaisille 38 Puola on itäisen Keski-Euroopan merkittävin logistiikkakeskus Työnteko ja toisista 41 välittäminen on arvokasta Kuntavaikuttaja Paula Laurikkalan kolumni Monta pykälää parempi peruspaku 42...on Mercedes-Benz Sprinter Kuorma-autotietäjät 43 palkintomatkalla Hollannissa Kohteena DAF Experience 2013 Euro 6 -tasoon täydellä valikoimalla 44 DAFin oranssi vallankumous JOKA NUMEROSSA: SKAL ajassa Onnea 59 Svensk resume

6 Uusi 9/13 1 Joulukuu Toivotamme Kuljetusyrittäjä-lehden lukijoille Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2014! Jouluaatto Adventtisunnuntai Pyhän Lucian päivä Adventtisunnuntai Jean Sibeliuksen päivä Adventtisunnuntai Kuljetusyrittäjälehti ilmestyy Kuljetus SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Yrittäjä Itsenäisyyspäivä 9/2013 KULJETUSYRITTÄJÄ KULJETUSINFRA Adventtisunnuntai Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta työehtosopimus Tietyöt olisivat tervetulleita Myrskylään Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa 6

7 Scania V8 Euro hv / 2700 Nm 580 hv / 2950 Nm 730 hv / 3500 Nm Puhdasta Poweria! 7

8 Ajankohtaista Valion edustajina paikalla olivat oikealta lukien logistiikka-asiantuntija Kaj Koski, logistiikkapäällikkö Juhani Pöntinen, tulosyksikön johtaja Reima Luomala ja jakelujohtaja Taneli Mero. Kuvassa myös SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen ja Elintarvikealan Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Seppo Tolonen (vas.) SKAL ja Valio solmivat koulutussopimuksen SKAL ja Valio yhteistyössä Valion sopimuskuljetusyritysten kanssa ovat solmineet viisivuotisen sopimuksen noin kuljettajan ammattipätevyyskoulutuksista. Sopimus allekirjoitettiin Kuljetuskuutiossa Helsingissä Juha Lihavainen Joensuusta on vuoden 2013 Sankari Torstaina palkittiin Helsingin Korjaamolla Juha Juuso Lihavainen, joka on toiminut 20 vuotta linja-autonkuljettajana. Juuso on poikkeuksellisen omistautunut työlleen. Hänen sydäntään lähinnä ovat pienet koululaiset, joita hän kuljettaa päivittäin. Erään koululaisen äiti kuvaa sankarikuljettajaa näin: Juuso pitää oppilaista huolta, soittaa kotiin jos aikatauluissa on viivettä, kertoo lapsille liikenneturvallisuudesta, palkitsee heijastimen käyttäjiä, on erittäin omatoiminen ja huolta pitävä, turvallinen kuljettaja. Kaiken huipuksi joka ikinen joulukuu hän pukeutuu työpäivinään joulupukiksi ja lapset pääsevät kouluihinsa joulupukin linja-autolla. Kaikille vastaantulijoillekin tulee Palkintosekin Juha Lihavaiselle (kesk.) luovuttivat kansanedustaja Kalle Jokinen ja Jussi Huhta Bridgestonelta. hyvä ja jouluinen mieli. Huippu tyyppi! Juha Lihavainen on osoittanut Ammattina Sankari -kampanjan arvostamaa herrasmiesmäistä käytöstä, jossa yhdistyy huolehtiva ja lapsista välittävä ilmapiiri. Palkintona hänelle ojennettiin euron palkintosekki, josta puolet hän lahjoittaa itse valitsemaansa hyväntekeväisyyskohteeseen, Kontiolahden Lehmon koulun kirjaston uusimista varten. Juuson työnantaja on Savo-Karjalan Linja Oy. Ammattina Sankari -kampanjalla etsitään vuosittain esimerkillistä kuljetusalan ammattilaisia. Nyt palkittiin järjestyksessä kolmas sankari. Valinnan teki tuttuun tapaan Ammattina Sankari -raati, johon kuuluu SKAL:n ohella muun muassa Rahtarit ja Veho. Alun perin konseptin toi Suomeen Bridgestone. Muutoksia SKAL-organisaatiossa SKAL Pohjois-Suomi ry SKAL Oulun lääni ry on muuttanut nimensä vuosikokouspäätöksen mukaisesti SKAL Pohjois-Suomi ry:ksi. Vahvistus yhdistysrekisteristä tuli lokakuun lopussa. Yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana aloitti joulukuun alussa logistiikkainsinööri Taavi Heikkinen, Heikki Huhanantin siirtyessä eläkkeelle. Yhteystiedot säilyvät entisinä. Osoite: Kiilletie 1, Oulu Puhelinnumero Palautetta VALLU-liikennelupajärjestelmästä Keräämme palautetta valtakunnallisen VALLU-liikennelupajärjestelmän käyttäjiltä. Kommentteja ja mielipiteitä voi toimittaa osoitteella viestinta@skal.fi. Toimitamme koosteen palautteesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle vuoden lopulla. Liikennelupahaku toimii osoitteessa ja Liikenteenharjoittajahaku osoitteessa 8

9 Uusi ilme vuosi tarraan kilpailulla Heini Polamo, kuva Jaana siven Jäsenyritysten ajoneuvoihin liimattava vuositarra on näyttänyt samalta vuodesta toiseen. Lähdimme hakemaan tuttuun ovaaliin tarraan uutta potkua suunnittelukilpailulla. Lopputuloksena autotarran ulkoasu päivittyy ensi vuonna. Toivottavasti uusi Osaava suomalainen -tarra lyö itsensä läpi tien päällä. Kutsuimme suunnittelukilpailuun graafisen suunnittelun opiskelijoita useasta eri oppilaitoksesta. Kutsuun vastasi 33 suunnittelijaa, jotka lähettivät meille yhteensä 68 ehdotusta vuoden 2014 tarraksi. Tarrakilpailun voitti Tua Musakka, Metropoliaammattikorkeakoulun graafisen suunnittelun ensimmäisen vuoden opiskelija. Jäsenet saavat tarransa joulukuussa jäsenkorttipostituksen yhteydessä. Piirustustaito hyppysissä Kilpailun voittajan Tua Musakan tausta on mielenkiintoinen ja värikäs. 23-vuotias graafikon alku on pohjakoulutukseltaan ravintolakokki ja lisäksi hänellä on taidekehystäjän tutkinto. Taustalla on myös sarjakuvapiirtäjän opintoja. Graafinen suunnittelu on pitkäaikainen haave. Oma äiti on muotoilija ja kuvataiteen opettaja. Tuan mieli palaa painotöihin ja esittävään taiteeseen, ei niinkään digitaaliseen maailmaan tai abstraktiin taiteeseen. Uskon printtiin, vaikka sen sanotaan Palkitsemistilaisuudessa Tua Musakan (oik.) tunnelmat olivat korkealla: En ensin voinut uskoa että voitin! Nyt on hyvä tunne siitä, että olen oikealla alalla. olevan kuoleva laji. Tua piirsi tarrakuvan aluksi käsin ja ainoastaan viimeisteli kuvankäsittelyohjelmalla. Vaikka kuvan tuotantotapa ei ratkaissut kilpailua, on hienoa, että edelleen löytyy nuoria, jotka arvostavat piirustustaitoa. Piirtäjän käsityö alkaa jo olla harvinaista. Miten Tua päätyi voittajakuvaan? Mietin konseptia pari iltaa. Elementit (logo, teksti, värit, koko) oli tarkkaan määritelty, joten piti vain tehdä päätöksiä. Selailin vanhoja tarroja netissä ja päätin rikkoa muodon. Tuan mielikuva SKAL:n brändistä oli asiantuntijuus ja arvokkuus, ei siis kovin sähäkkä ja nuorekas. Tuan mielestä tarrakonseptissa on mahdollisuuksia kehittää ilmettä vaikkapa ajoneuvoa vaihtamalla. Auton tilalla voi olla muutakin, esimerkiksi henkilöhahmo. Mikään ei estä irrottelemasta tarrassa tulevina vuosina, jos niin halutaan. Tarran suunnittelu on yllättävän vaikeaa Meille tulleista tarraehdotuksista noin viidesosa täytti vaatimukset sommittelun, värien ja logon käytön suhteen. Monessa suunnitelmassa oli käytetty liikaa värejä tai ne eivät olleet harmonisia. Erittäin hyviä vaihtoehtoja oli lopulta viisi. Voittaneessa tarrassa oli jotakin uutta ja toisaalta jotakin muistumia perinteisistä SKAL-vuositarroista. Siinä oli ammattitaitoisesti noudatettu kutsussa annettuja ennakkotietoja väreistä ja logon käytöstä. Lisäksi suunnittelija toi omana ehdotuksenaan järjestön koko nimen kuvaan mukaan. Kuvan korkea laatu ja muunneltavuus tulevina vuosina vaikuttivat valintaan. Valintaa tehdessään puheenjohtajisto arvioi tarroja numeroituina, tietämättä tekijöiden nimiä. Tarran valitsi SKAL:n puheenjohtajisto. Teppo Mikkola ja Håkan Stara päätyivät toisistaan riippumatta samaan suosikkiin. 9

10 i Ajankohtaista Poikkeuslupien ehdot täsmentyivät Ensimmäisen luvan sai jäsenyritys Etelä-Suomeen Nykyistä kookkaamman kuljetuskaluston kokeiluista vastaavan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kumppani Liikennevirasto on täsmentänyt omalta osaltaan lupavaatimuksia niin kutsutuille HCT-piloteille (high capacity transport). Kokeilujen tavoitteena on kerätä tutkimustietoa mahdollisia tulevia säädösmuutoksia varten. Kyse on siis nykymittoja ja -massoja suuremmista ajoneuvoista tai ajoneuvoyhdistelmistä, joille voi hakea kokeilulupia Trafista. Ensimmäinen lupa on jo myönnetty. Trafi tutkii lukuisia asioita käsitellessään lupahakemusta. Lähtökohtana luvan käsittelylle on tutkimussuunnitelma, jossa hakija kuvaa, mihin tuotekehitystoimintaan ajoneuvoa käytetään ja mitä asioita liikennöinnissä seurataan. Lisäksi tutkimussuunnitelma kertoo, kuka tutkimukset käytännössä tekee, mitä tietoa julkaistaan ja mikä tieto jää luottamuksellisesti vain viranomaisten käyttöön. Poikkeuslupien käsittelyssä on mukana myös Pirkanmaan ELYkeskus. Se antaa Trafille teknisiä kannanottoja ja konsultoi tarvittaessa Liikennevirastoa sekä kuntia. Alla esitetyt ehdot käydään läpi jokaisen kokeiluluvan yhteydessä, jolloin niihin tulee lupakohtaisia tarkennuksia ja osa voi jäädä pois. Liikenneviraston asettamat ehdot Kuljetusyrityksen velvollisuudet HCT-ajoneuvo kuljettajineen velvoitetaan osallistumaan korkeintaan kolme kertaa vuodessa päivän mittaiseen mittaus-/ tai tutkimuskoeajoon erikseen ilmoitettavassa paikassa Suomessa. Kuljetusyrityksen tulee asennuttaa HCT-ajoneuvoon ja samaa reittiä kulkevaan tavanomaisen pituiseen vertailuajoneuvoon ohitustapahtumia kuvaavat videokamerat. Kameran tiedoista tutkitaan, onko kokeiluluvan mukaisen ajoneuvon ohittaminen vaarallisempaa kuin normaalipituisen, ja onko ajoneuvon perään kertyvän jonon pituudessa eroja. Videosta voidaan tulkita myös, heilahteleeko kokeiluajoneuvon perävaunu eri tilanteissa enemmän kuin normaaliyhdistelmässä. Pitkän HCT-ajoneuvon perään tulee asentaa ajoneuvon poikkeuksellista pituutta kuvaava kyltti. Reitistä riippuen Pirkanmaan ELY-keskus määrittää ajanjaksot (ruuhkahuiput), jolloin liikennöinti ei ole sallittua. Kuljetusyrityksen tulee toimia pilotin aikana aktiivisesti ja avoimessa yhteistyössä Liikenneviraston älyliikenteeseen ja liikenteen palveluihin liittyvissä tutkimus- ja kehityshankkeissa. HCT-kuljettajan velvollisuudet Kuljettajan tulee: raportoida (ajankohta, paikka, tapahtuma, toimenpide ja analyysi tapahtumasta) ilman oikeusvaikutuksia sellaisista liikennesääntörikkomuksista, jotka johtuvat ajoneuvon massasta tai mitoista, esimerkiksi nopeusrajoitusten ylitykset taajamissa/ylämäkeen kiihdytettäessä tai ajoneuvon osuminen liikenneopasteisiin sekä liikenneturvallisuuden kannalta läheltä piti -tilanteet. raportoida (ajankohta, paikka, tapahtuma, toimenpide ja analyysi) tilanteista, joissa normaali liikennöinti on vaikeutunut merkittävästi tai estynyt esimerkiksi huonon ajokelin takia (liukumiset, kiinni jäämiset, merkittävän nopeuden alenemat jne.) seurata keliennustetta HCT-reitillä. Mikäli ennustetaan erittäin huonoa ajokeliä, tulee olla yhteydessä Tieliikennekeskukseen ennen liikkeelle lähtemistä. Erittäin vaikeissa vallitsevissa tai ennustetuissa keliolosuhteissa Tieliikennekeskus voi keskeyttää HCT-kuljetuksen kuljettajaa kuultuaan. Trafi ei aseta poikkeusluville tarkkoja ehtoja etukäteen Trafin yksikönpäällikkö Otto Lahti tähdentää, että poikkeuslupia haettaessa on pystyttävä osoittamaan, että yhdistelmä ei aiheuta vaaraa liikenneturvallisuudelle poikkeavista mitoista, massasta tai muusta rakenteesta johtuen. Suunnitellut tutkimukset vaihtelevat huomattavasti. Kokeilureitti voi olla 20 tai yli 500 kilometriä, ja mittojen ylitys hyvin pieni tai huomattavan suuri. Vireillä on myös hanke, jossa noin 5 kuljetusyritystä toimii samassa hankkeessa kaluston kehittämiseksi. Poikkeuslupien hakeminen Poikkeuslupia ylisuurelle kalustolle haetaan Trafin verkkopalvelusta saatavalla lomakkeella Rakennemuutokset, tekniset vaatimukset. Täytä lomake huolella ja varaudu joidenkin kuukausien odotusaikaan. 10 Lisätietoa poikkeuslupamenettelystä: Logistiikka- ja TIR-asiainjohtaja Sakari Backlund, puhelin , Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto, puhelin

11 Ensimmäinen poikkeuslupa myönnetty ekorekalle Trafin mukaan ensimmäinen poikkeuslupa myönnettiin eteläsuomalaiselle Speed Oy:lle merikonttikuljetusten kehittämiseen. Luvan sai yksi 80 tonnin painoinen ja 33 metriä pitkä ajoneuvoyhdistelmä viisivuotiseen kokeiluun. Lupa myönnettiin reitille Helsingin Vuosaaren satamasta Lahteen ja Tampereelle sekä Kotkan Mussalon satamaan, ja Mussalon ja Lappeenrannan välille. Speed Oy:n mukaan kokeilu alkaa Vuosaari Lahti -välillä. Speed Oy kutsuu yhdistelmää ekorekaksi. Jo 4 vuotta valmistellulla kokeilulla tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 40 prosentilla perinteisiin yhdistelmiin nähden. Ajoneuvon tietojärjestelmän on määrä tuottaa yksityiskohtaista tietoa polttoainetaloudellisuudesta, päästötasoista ja autokaluston kyvystä käyttää biopolttoaineita. Kumppaneina pilotissa ovat Volvo Finland, Neste Oil ja perävaunuvalmistaja Närko. Koordinaattorina toimii Suomen ympäristöteknologiaklusteria vetävä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Kuvia yhdistelmistä: Auta Liikennevirastoa asettamaan kunnostettavia siltoja tärkeysjärjestykseen Liikennevirasto ja SKAL pohtivat yhdessä keinoja kerätä yrityksiltä luotettavasti tietoa siltahankkeiden priorisointiin. Hankesuunnittelua ei auta tieto, että kaikki sillat olisi laitettava kuntoon, sillä käytännössä on mahdollista edetä noin sillan vuosivauhtia. Vuonna 2014 on päätetty käynnistettäviksi seuraavat siltojen parannustyöt: Uudenmaan ELY-keskuksen alue Kettumäen ylikulkusilta (työ jatkuu vuonna 2015) Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alue Lintusen silta Torasjoki II Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alue Keihäskosken silta Kliivarin ja Laajoen sillat Savijoen silta Rödhällsundin silta (työ jatkuu vuonna 2015) Pirkanmaan ELY-keskuksen alue Kutalan silta Salmelan silta Keski-Suomen ELY-keskuksen alue Kivisalmen silta Äänekosken silta Pohjois-Savon ELY-keskuksen alue Madessalmi Selkäsalmi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue Rautatien ylikulkusilta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue Leuvanjoen silta Syväpuron silta Lapin ELY-keskuksen alue Suonttajoen silta Aapajoen silta Tällä hetkellä pohditaan siis vuonna 2015 ja siitä etennpäin kunnostettavia siltoja. Käytä palautelomaketta verkkosivuilla Kunnes mahdollisesti tehokkaampi keino löytyy, Liikennevirasto toivoo yhdistysten ja kuljetusyritysten käyttävän verkkosivujensa palautelomaketta: liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikennevirasto/yhteystiedot/ota_yhteytta. Lomakkeella jäsenyhdistykset tai yksittäiset yrittäjät voivat esittää näkemyksiään esimerkiksi seuraavin tiedoin: 1) Sillan nimi, numero ja paikkakunta 2) Sillan korjattavan ongelman kuvaus Esimerkiksi painoraja, alituskorkeus, routavaurioita tai vastaavaa 3) Siltaa käyttävän kaluston kuvaus ja mihin kuljetusreittiä tarvitaan. Esimerkiksi reitti sahalta satamaan ja asiakasyhtiön tai -yhtiöiden nimi 4) Arvio volyymistä jos mahdollista Kuljetuskerrat vuorokaudessa tai viikossa 5) Esityksen tekijät Esimerkiksi yhdistyksen tai yrityksen nimi Mitä siltoja priorisointi koskee? Liikennevirasto vastaa valtion tieverkosta siltoineen. Sen vuoksi priorisoitavat sillat kannattaa poimia Liikenneviraston karttasivun rajoituskartta luettelosta Painorajoitetut sillat ja lautat. Entä kuntien ja yksityisteiden sillat? Kunnallisen tieverkon kohdalla kannattaa olla yhteydessä kunnan katu- ja viherpalveluun, tiemestariin, kunnaninsinööriin tai tekniseen johtajaan. Yksityisteitä ylläpitävät tiehoitokunnat, joista voi tiedustella esimerkiksi Tieyhdistyksen kautta. Lista sen jäsenyhdistysten tieisännöitsijöistä kunnittain: Jos viranomaiset eivät saa toimialalta luotettavaa tietoa siltojen tärkeydestä, siltojen korjausjärjestys määräytyy liikennemäärien mukaan. Suositamme, että alue- tai paikallisyhdistykset ottavat siltakysymyksen esiin kokouksissaan ja laativat esityksen Liikennevirastolle. Lisätietoa tienhoitoasioista: Jari Pietilä, SKAL, puh. (09)

12 Ajankohtaista Työnantajalle verovähennystä koulutuksesta Edellytyksenä yrityksen koulutussuunnitelma Yrityksiä hyödyttävien uusien säännösten on tarkoitus tulla voimaan Käsittely on vielä kesken eduskunnassa.saadakseen hyödyn kuljetusyritysten tulee laatia koulutussuunnitelma, joka on edellytys verovähennyksen saamiseen. Myös ammattipätevyysdirektiivin mukaisista jatkokoulutuspäivistä voi saada verohyötyä. SKAL seuraa lain voimaantuloa ja tiedottaa siitä jäsenistölle. asiantuntija mari vasarainen, alt teksti anneli similä ja heini polamo Näin laadit koulutussuunnitelman Suunnitelma on kirjallinen dokumentti, jossa työnantaja arvioi henkilöstön osaamisen ja kehittämisen tarvetta sekä työkyvyn ylläpitämistä. Suunnitelmaan olisi sisällytettävä: Arvio kunkin työntekijän tai työntekijäryhmän osaamisesta. Onko tulossa muutoksia työssä tarvittavaan osaamistasoon ja jos, niin minkä vuoksi ja miten muutoksiin vastataan esim. koulutuksella? Yleiset periaatteet siitä, miten työnantaja pitää yllä työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä, ja miten työnantaja pyrkii säilyttämään työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Miten työnantaja toteuttaa ja seuraa tehtyä suunnitelmaa. Suunnitelman olisi katettava koko henkilöstö. Työnantajan koulutusvähennyksen edellytykset: Normaalin kuluvähennyksen lisäksi työnantaja saa uuden lain mukaan tehdä koulutusvähennyksen työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämisestä seuraavilla edellytyksillä: koulutuksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään tunnin, työnantaja maksaa koulutuksen ajalta työntekijälle palkkaa ja työntekijän palkkakustannuksiin ei ole saatu palkkatukea. Koulutusvähennyksen saa myös jatkokoulutuspäivistä Vähennyksen saa tehdä myös kuljettajien jatkokoulutuspäivistä ja muista lakisääteisistä tai viranomaisen edellyttämistä koulutuksista. Sen sijaan vähennystä ei saa tavanomaisesta perehdytyksestä tai työhön opastuksesta. Koulutusvähennyksen määrä Koulutusvähennyksen saa laskettua alla olevan kaavan mukaan: Koulutusvähennys = 50 % x [A] x [B] [A] = yrityksen työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka (* [B] = koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä, ks. määritelmä alla (* Yrityksen keskimääräinen päiväpalkka = työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma jaettuna yrityksen työsuhteisten määrällä jaettuna 200:lla. Koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä: Päivä, jona koulutus on kestänyt vähintään 6 h. Voi muodostua myös useammasta vähintään 1 h koulutusjaksosta, jotka tekevät yhteensä verovuonna vähintään 6 h. Enintään 3 koulutuspäivää/työntekijä. Vähennys edellyttää, että työnantajalla on kirjallinen selvitys laskentaperusteista ja koulutuksista työntekijäkohtaisesti. Varsinaiset koulutuksesta aiheutuvat kustannukset vähennetään EVL 7 :n mukaisesti ( tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset ). Uuden verovähennyksen taustaa Tuleva lakiuudistus liittyy keskusjärjestöjen tekemään sopimukseen. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen lakipaketista, jolla säädettäisiin uusi laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutettaisiin YT-lakia ja lakia elinkeinotulon verottamisesta. Lakipaketti tullee voimaan , mikäli eduskunta ehtii hyväksyä sen. YT-lain alaisten yritysten (vähintään 20 työntekijää) tulee tehdä jo nykyisin vuosittainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, minkä sisältöä täsmennetään. Pienemmissä yrityksissä kirjallista koulutussuunnitelmaa ei ole pakko tehdä, mutta se kannattaa tehdä jos haluaa hyödyntää verovähennyksen. 12

13 Kuorma-autoalan uusi työehtosopimus voimaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ALT ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ovat solmineet uudet työehtosopimukset työmarkkinakeskusjärjestöjen elokuisen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Sopimuskausi on kolmivuotinen, alkaen ja päättyen ALT ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry ovat niin ikään solmineet uuden autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Sopimuskausi alkaa ja päättyy Muutoksia palkkaratkaisuihin ja työehtoihin Tehdyissä sopimuksissa sovittiin vuosien 2014 ja 2015 palkankorotuksista. Kolmannen vuoden eli 2016 osalta palkankorotuksia ja niiden ajankohtia ei vielä yksilöity, vaan ne jäävät odottamaan työmarkkinakeskusjärjestöjen uusia neuvotteluita. Keskusjärjestöjen pitäisi päästä yhteisymmärrykseen niistä mennessä. Jos ratkaisuun ei silloin päästä keskusjärjestöjen tai ALT:n ja AKT:n tai ERTO:n kesken, voidaan työehtosopimukset irtisanoa päättymään kuorma-autoalan ja säiliöautoalaa koskevien työehtosopimusten osalta ja toimihenkilöiden osalta , kertoo Autoliikenteen Työnantajaliiton toimitusjohtaja Mari Vasarainen. Tekstimuutoksia Kuorma-autoalan työehtosopimukseen tehtiin muutamia, pitkälti sosiaalisia määräyksiä koskevia tekstimuutoksia. Tärkeää on, että työaikadirektiivin soveltamista koskevat nykyiset poikkeukset säilyvät. Työsuhteisiin kuljettajiin ei siis edelleenkään sovelleta työaikadirektiivin enimmäisviikkotyöaikaa eikä yötyösäännöksiä, Mari Vasarainen selvittää. Täsmennyksiä tuli myös sairausajan palkanmaksun edellytyksenä olevaan lääkärintodistukseen. Ensisijaisena on yrityksen työterveyslääkärin todistus ja toissijaisena muu työnantajan hyväksymä lääkärintodistus. Ammattipätevyysdirektiivin edellyttämät jatkokoulutuspäivät suorittanut kuljettaja on voinut, ja voi edelleen valita, ottaako hän käyttöön erillisen ammattipätevyyskortin vai laitetaanko merkinnät suoritetuista päivistä ajokorttiin. Nykyisessä työehtosopimuksessa työnantajan maksuvelvoite on erilainen, riippuen kummanko merkintätavan kuljettaja valitsee. Uuden työehtosopimuksen mukaan eroa ei enää ole. Palkankorotukset 2014 ja 2015 Kuorma-autoalan ja säiliöautoalan palkkoja korotetaan seuraavasti: tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: 12 snt/h yleis- ja taulukkopalkkakorotus + tarkistukset päivärahoihin tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 %:n taulukkopalkkakorotus tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 5 snt/h yleis- ja taulukkopalkkakorotus + tarkistukset päivärahoihin Toimihenkilöiden palkkoja korotetaan seuraavasti: euroa/kk yleis- ja taulukkopalkkakorotus + korotukset vuorotyölisiin ,4 %:n yleis- ja taulukkopalkkakorotus Yleiskorotus koskee kaikkia työntekijöitä. Taulukkopalkkakorotuksessa nostetaan työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja. Taulukkopalkkakorotus merkitsee sitä, että jos työntekijän henkilökohtainen palkka täyttää myös uuden taulukkopalkan, palkankorotusta ei tarvitse tehdä tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 %:n taulukkopalkkakorotus Autoliikenteen Työnantajaliitto lähettää uudet työehtosopimusvihkoset kaikille jäsenilleen veloituksetta. Ei-jäsenet voivat tilata työehtosopimuksia ALT:n toimistosta, puh. (09) Painetut työehtosopimusvihkoset valmistuvat tammikuussa. 13

14 Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Kysymyksiä? Soita meille numeroon tai vieraile osoitteessa a-vakuutus.fi 14

15 Toimitusjohtajalta Yhteisen hyvän puolesta Vaikutusvallan ja vaikuttavuuden lisääminen on ollut kuluvana vuonna SKAL:n ohjenuorana. Edunvalvonnassa olemme olleet aktiivisia läpi vuoden. Näin joulun alla on arvioinnin paikka miten olemme pärjänneet? Euroopan isoimmat raskaat ajoneuvot, 76 tonnia painavat kulkupelit on Suomessa otettu käyttöön puhtaasti poliittisella päätöksellä. Vaakakupissa painoi teollisuuden kilpailukyky, asiantuntijoita ei kuultu. SKAL oli maltillisen ratkaisun kannalla, mistä meitä kehuttiin myös jarrumiehiksi. Poliitikkojen pitää nyt kantaa vastuunsa ja avata valtion rahakirstua, muutoin siltojen ja tieverkon kuntoonpano kestänee viisikymmentä vuotta. Uuden asetuksen valuviat kartoitamme barometrikyselyllä ja vaadimme ne heti korjattaviksi. Euroopan kireimmät kabotaasimääräykset saimme ulkomaisten rekkojen Suomimatkailun suitsimiseen. EU:ssa kabotaasikuljetuksia voi suorittaa viikoittain kolme keikkaa, mutta meille ei näin väljä säännös käynyt. On tiedettävä mikä on tilapäistä, mikä ei. Suomessa EU-rekalla voi suorittaa enintään kymmenen kuljetusta kolmessa kuukaudessa. Määräys saattaa keväällä joutua EY-tuomioistuimen arvioitavaksi, mikäli komissio sinne Suomen haastaa. Haastakoon vaan, periksi ei anneta kun ollaan oikealla asialla harmaata taloutta torjumassa. Euroopan vaativin ostajan vastuu tuli voimaan huhtikuussa. Uusien säännösten eteen teimme töitä useamman vuoden ajan. Edunvalvontamme tuloksena ostaja syyllistyy kuljetussopimusrikokseen, jos hänen olisi pitänyt tietää liikenneluvan tai ALV-rekisteröinnin puutteesta taikka hinnan olevan niin halvan, ettei se riitä TES-palkkoihin. Säännökset koskevat myös kuntien kilpailutusta, joten halvimman tarjouksen valinta ei ole enää itsestään selvää. Uuden kulttuurin siemenet on kylvetty, sadonkorjuuseen on aikaa. Suomen talouden suunnan muutokseen eivät meidän voimamme riitä, mutta hyviä vinkkejä olemme jakaneet pitkin vuotta. Kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan tekoja. Polttoaineveron palautus ammattiliikenteelle alentaisi logistiikkakustannuksiamme tehokkaasti ja vinjettimaksuilla keräisimme ulkomaisiltakin tienkäyttäjiltä varoja tienpitoon. Olemme saaneet kiitosta edunvalvontatoimistamme Suomessa ja Brysselissä. Yksin emme ole tuloksia saavuttaneet. Kiireisen ja työntäyteisen vuoden päättyessä haluan kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat myötävaikuttaneet jäsenyrittäjille tärkeiden päätösten tekemiseen. Ilman kumppaneitamme ja laajaa verkostoa emme olisi onnistuneet. Kiitän lämpimästi myös jäsenyrityksiämme, jotka omalla panoksellaan, vaikkapa kyselyihin vastaamalla, yhteydenpidolla kansanedustajiin tai eri tilaisuuksiin osallistumalla ovat auttaneet edunvalvontatyössä. Erityisen kiitoksen haluan osoittaa myös järjestömme hallintoon kuuluville sekä toimihenkilöille, jotka pistävät itsensä likoon yhteisen hyvän puolesta. Iiro Lehtonen 15

16 Jukka Lehtonen, Kuljetus-Lehtonen Oy: Talous kuntoon ennen uusia massoja! Lokakuun alusta voimaan astuneet uudet mitat ja massat jakavat kuljetusalan ammattilaisten mielipiteet ja näkökannat. Moni yrittäjä miettii varmaan vielä pitkään ennen kuin päättää jos päättää investoida uuteen raskaampaan kalustoon. Olli Blomberg oli liian iso klöntti kerralla toteutettavaksi, sanoo hallituksen puheenjohtaja -Painomuutos Jukka Lehtonen Aavasaksalla toimivasta Kuljetus-Lehtonen Oy:stä. Olisin mielelläni nähnyt pienempinä palasina läpiviedyn toteutuksen, vaikkapa neljä tonnia kerrallaan viiden vuoden välein! Maamme kuljetusyrittäjien joukossa varmaan moni ajattelee Jukan tavoin. Hän katsoo, että 68 tonnin painoa olisi voitu noudattaa viisi vuotta. Sen jälkeen olisi pitänyt tehdä perusteellinen tiestön kunnon kartoitus, ja vasta sitten jos teiden kunto siis sallisi olisi ollut 76 tonnin vuoro. Näin menetellen olisivat investoinnitkin jääneet inhimilliselle tasolle. Ensin oma pesä sitten valtakunta Jukan mukaan moni kuljetusyrittäjä varmaan haluaisi niin pian kuin mahdollista siirtyä suurimpiin sallittuihin massoihin ja mittoihin, mutta vähintään yhtä monella eivät taloudelliset rahkeet yksinkertaisesti riitä muutos- tai uusinvestointeihin. Mielestäni olisikin tärkeämpää, että oma yrityskohtainen talous ensin pyrittäisiin saamaan investoinnit kestävään kuntoon ja vasta sitten tehtäisiin investointipäätöksiä. Ja nekin vain siinä tapauksessa, että niistä oman yrityksen tai voimassa olevien kuljetustoimeksiantojen perusteella olisi todellista taloudellista hyötyä, Jukka painottaa. Jukka ei siis näe, että kalustoa pitäisi uusia vain sen takia, että lait ja asetukset sen mahdollistavat. Jokaisen tulisi tykönään kysyä pystyykö hän tosiaankin hyödyntämään kaiken sen kapasiteetin, mihin raskaampi, pidempi ja korkeampi ajoneuvoyhdistelmä antaisi mahdollisuuden. Onko mahdollista saada niin sanotut täydet tonnit ympäri vuoden vai joudutaanko ajamaan vajaakuormilla? Esimerkiksi tavaralinjaliikenteessä ei uusista massoista juurikaan ole hyötyä, kuormissa kun kulkee lähinnä kuutioita. Korkeuttakin olisi syytä tarkoin harkita, tieverkollahan on useita siltoja, joiden alta ei 4,4-metrisellä riskittä pysty ajamaan. Kahden kärryn loukku? Raakapuun kuljetuksiin on Jukan mukaan odotettavissa kahden kärryn loukkuja. Näin tullee käymään mikäli halutaan vuoden ympäri ajaa optimikuormilla. Raakapuun painohan vaihtelee sen mukaan miten kuivaa tai kosteaa se on. Yrittäjä joutuu siis kulloinkin valitsemaan nappaako veturin perään neli- tai viisiakselisen kärryn. Ellei tätä mahdollisuutta ole, on vaihtoehtona joko vajaakuorma tai ylimääräisen akselin (paripyörineen) mukana raahaaminen. Lisäakselit lisärenkaineen ovat merkittävä kustannustekijä ja myös yhdistelmän kömpelyyttä lisäävä ratkaisu. Ja jos kapasiteettia lisää olemassa olevaa kalustoa muokkaamalla, joutuu miettimään riittäkö se vanha viissatanen yhdistelmää kiskomaan. Jos ei, on pakko investoida aiempaa suurempitehoiseen vetoautoon ja sekin tietää osaltaan kuljetusyrityksen kustannusrakenteiden uudelleen päivittämistä, jotta tulot kattaisivat lisääntyneet menot, Jukka filosofoi. Hänen mukaansa talousoppineiden vanha viisaus sanoo, että hallinnoimisen hankaluus on suoraan suhteessa kasvat- Kuljetusyrittäjät eivät enää osta autoja vaan investoivat tuotantovälineisiin, sanoo Jukka Lehtonen. tamisen helppouteen. Sitä ei vaan aina tulla ajatelleeksi. Raha ei liiku ilmaiseksi sen paremmin yritykseen sisälle kuin siitä ulos. Juuri tämän ilmiön tasapainoon 16

17 saaminen on sitä taloudellista osaamista, jota monissa suomalaisissa kuljetusyrityksissä juuri nyt kaivataan. Poikkeusluvat mietityttävät Myös kaikkein raskaimpien yhdistelmien konfiguraatiot askarruttavat Jukkaa. Mikä tulee olemaan ratkaisumalli? Noin 76 tonniin saakka mentäneen normaaleilla täysperävaunuyhdistelmillä, mutta miten niitä suuremmilla painoilla? Veturin perässä kaksi puoliperää ja niiden perässä vasikka vaiko tavallinen rekka ja sen perässä täysperävaunu? Olkoon rakenne sitten mikä hyvänsä, niin maastot ja kelit tulevat vaikuttamaan ajo-ominaisuuksiin ja etenemiskykyyn, etenkin talviliukkailla ja kelirikkoaikaan. Tämä tulee olemaan fakta, sillä jo nykyisillä normaalipainoilla ollaan usein vaikeuksissa, ainakin alemmalla tieverkolla. Myös reittivalinnat nousevat Jukan mielestä avainasemaan aiempaa suurempia massoja ja korkeuksia sovellettaessa. Kattaako suuremmasta kuormasta saatu korvaus pidemmän ajoreitin aiheuttamat aiempaa suuremmat polttoaine- ja työaikakustannukset? Tukea rahoitusmaailmasta Koska investointi uuteen kalustoon tulee ainakin pitkällä tähtäimellä lisääntymään, peräänkuuluttaa Jukka rahoitusmaailmalta entistä syvällisempää paneutumista kuljetus- ja logistiikka-alan talousasioihin. Kuljetusyrittäjiltä edellytetään yhä useammin investointeja vaikkapa nostureihin, vaakoihin, tietokoneisiin, datayhteyksiin ja muihin erilaisiin kuormien käsittelyyn ja hallintaan liittyviin tekniikoihin. Ne kaikki maksavat paljon rahaa nostaen ajoneuvokaluston kokonaishankintahintaa. Kuljetusyrittäjä ei siis enää osta autoa, vaan hän investoi pitkäaikaiseen tuotantovälineeseen. Tämän soisi rahoittajapiirienkin päätöksiä tehdessään ymmärtävän, Jukka sanoo toivoen heiltä kuljetusyrittäjien suuntaan samankaltaisia ja -arvoisia joustoja kuin mitä vaikkapa teollisuuden, kaupan ja finanssimaailman eri aloille myönnetään. Jukka Lehtonen suosittelee oman yrityksen taloustilanteen huolellista kartoittamista ennen investointeja raskaampaan kalustoon. Ilman kuljetusalaa kun ei olisi sen paremmin kaupan kuin teollisuudenkaan aloja, Jukka lopuksi toteaa. Lapin ELY-keskuksen Ari Kilponen teiden nykykunnosta: Tarpeita todellakin on, mutta... Perustienpidon aiempaa pienemmät määrärahat ja väylien uudisrakentamisen valitettava vähentyminen ovat johtamassa ristiriitaiseen tilanteeseen. Yhä huonommilla teillä yritetään liikennöidä yhä suuremmilla ja raskaammilla ajoneuvoyhdistelmillä. Olli Blomberg Tieliikenteen eri tahojen keskuudessa oman alansa vankkana asiantuntijana tunnettu Ari Kilponen toimii Lapin ELY-keskuksessa liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen ohjausyksikön päällikkönä. Asemansa johdosta hän jos kuka on omiaan vääntämään meille maallikoille ns. rautalangasta, missä loppujen lopuksi mennään nykyisessä omalaatuisessa tilanteessa, jossa teiden kunto on hyvää vauhtia rapautumassa samalla, kun maantiekuljetuksissa ollaan ottamassa käyttöön mitoiltaan ja massoiltaan aiempaa järeämpää ajoneuvokalustoa. Koska Ari Kilponen on osaltaan päättämässä mihin kohteisiin ja millä tavoin jatkuvasti hupenevia, valtion budjetista saatavia määrärahoja ohjataan, on hänen eri tahoja kuultuaan voitava tehdä joskus kipeitäkin ratkaisuja. Silti päätösten on niin suuressa määrin kuin mahdollista tuotettava hyötyä tieverkon käyttäjille. Kylmä totuushan on, että alempi ja kaikkein alin tieverkko ovat kärsiviä osapuolia, kun koko maantieverkostoa pyritään pitämään edes lähellä nykyistä kuntotasoa, Kilponen toteaa. Tässä mielessä eniten mielipiteiden vaihtoa on herättänyt asetus aiempaa suuremmista kokonaismassoista, mutta jossain määrin myös korkeus. Esimerkiksi Lapin ELY-keskuksen vastuualueella meil- 17

18 lä on nyt 50 painorajoitettua siltaa, kun niitä aiemmin oli 23. Uusi 4,4 metrin korkeus ei sen sijaan tieteknisesti juurikaan tuottane ongelmia, esimerkiksi Rovaniemen keskustatunnelissa eli Revontulitunnelissa on riittävä pelivara, Kilponen painottaa. 100-tonniset keskusteluttavat Parhaillaan Trafin käsittelyssä oleva hanke noin 100-tonnisten ja 33-metristen ns. A- double-yhdistelmien 1) käytöstä määrätyillä reiteillä on Ari Kilposen mukaan vain yksittäinen keskustelua herättänyt asia tienhoidon ja perustienpidon kannalta. Toki uudet entistä raskaammat ja pidemmät yhdistelmät tulee mahdollisuuksien mukaan osaltaan huomioida määrärahojen ohjauksessa, mutta kyllä meidän on vähäisiä varoja kohdistettaessa huomioitava kaikki tienkäyttäjätahot yksittäisistä jalankulkijoista kaikkein raskaimpiin ajoneuvoihin, Kilponen painottaa. 1) A-double: puoliperävaunuyhdistelmä, johon on lisäksi liitetty varsinainen eli täysperävaunu, suomeksi voidaan puhua A-junasta, kun taas B-double eli B-juna koostuu vetoautosta ja kahdesta puoliperävaunusta. Uudet entistä raskaammat ajoneuvoyhdistelmät on kyettävä huomioimaan tienpidon nykyisten määrärahojen puitteissa, Ari Kilponen Lapin ELY-keskuksesta painottaa. Lapin tieverkkoa kuluttaa Ari Kilposen mukaan suuri määrä raskaita projektikuljetuksia. Näitä ovat Lapissa toimivien lukuisten kaivosten kone- ja rikastekuljetukset sekä Norjan ja Venäjän öljy- ja kaasuhankkeisiin liittyvät kansainväliset erikoiskuljetukset. Näiden usein huomattavan yliraskaiden ja -mittaisten kuljetusten lisäksi tulevat muun muassa tuulivoimahankkeiden edellyttämät ylipitkät ja -raskaat erikoiskuljetukset. Maamme erikoiskuljetusten niin sanottu tavoiteverkko ulottuu vain Rovaniemelle saakka. Täältä pohjoiseen on jokaisen erikoiskuljetuksen osalta laadittava erillissuunnitelma niin massojen kuin ulottuvuuksien suhteen. Tulevaisuutta ajatellen on esimerkiksi Norjan kanssa jo neuvoteltu Karigasniemen rajasillan uudistamisesta, nykyinen 60 tonnin rajoitus on mainittuja kuljetuksia ajatellen liian alhainen. Onneksi Kaukosen 50 tonniin painorajoitettu silta kantatiellä 79 korvataan uudella sillalla vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän jälkeen tätä raskaampien yhdistelmien ei enää tarvitse käyttää pitkää kiertotietä Sodankylän kautta matkallaan Kittilästä Rovaniemelle tai päinvastoin, Kilponen opastaa. Niukkuuden rajat jatkuvat Käytännössä tiemäärärahat edelleen pienenevät, Ari Kilponen huokaa. Toki tienpidon taso pyritään kuitenkin ylläpitämään niin lähellä nykyistä kuin mahdollista. Lapin osalta se merkitsee, että päättäjien ohjeistuksen perusteella noin 900 kilometriä maakunnan pääteistä on ylläpidon osalta etusijalla, kun teitä on kaikkiaan kilometriä, niistä päällystettyjä. Nykytasolla pysyäksemme vuodessa pitäisi päällystää vähintään 300 kilometriä, kun kuluvana vuonna päästiin vain 130 kilometriin. Toisaalta pulavuonna 2012 jäätiin alle 100 kilometrin. Tilanne on Kilposen mukaan siis vähintäänkin haasteellinen, etenkin uusien entistä raskaampien ajoneuvoyhdistelmien käyttöönottoa ajatellen. Ja jo siksikin, että siltojen ylläpitomäärärahojen taso tulee vuonna 2014 olemaan noin 20 prosenttia alle edellisvuoden tason. Ari Kilposen henkilökohtainen mielipide onkin, että ainakin vuoden lykkäys olisi ollut paikallaan uusien massojen käyttöönotossa. Nyt kun asetus sallii raskaammat yhdistelmät, joudutaan tiestölle lähitulevaisuudessa valitettavasti asettamaan lisää liikennöintirajoituksia, eikä tämä koske yksinomaan Lappia, vaan koko Suomea. Kilposen kertoman pohjalta johtopäätökseksi muodostuu, että monissa tapauksissa ajomatkat siis voivat pidentyä melkoisesti. Tämä saattaa merkitä toivottuun kustannustehokkuuteen negatiivisesti vaikuttavia, kokonaan uusia kustannuksia. Eikä yksinomaan lisääntyneen polttoainekulutuksen muodossa, vaan myös lisääntyneenä ajoaikana. Tämä seikka taas on huomioitava ajo- ja lepoaikasäädöksiä noudatettaessa: on varmistauduttava sopivien taukopaikkojen löytymisestä. Esimerkiksi 33-metrinen moniperävaunuyhdistelmä ei mahdu ihan jokaiselle levikkeelle eikä välttämättä jokaiselle tankkauspaikalle tai liikenneaseman pihalle. Erityisesti ajoradasta erillään olevien levähdysalueiden ja liikenneasemien liittymät voivat olla hankalia noin 33-metriselle yhdistelmälle (kuvassa Ruotsin mallin mukainen ns. ETT-yhdistelmä). 18

19 Tarjoamme markkinoiden parhaan kurssiaineiston, erinomaiset asiantuntijaluennoitsijat sekä sekä alan alan johtavan keskusjärjestön tietotaidon. Kursseille ei ei ole ole pääsyvaatimuksia. LIIKENNELUPAKOULUTUKSET 2014 Ammattimainen tavara- sekä sekä traktoriliikenteen harjoittaminen lukeutuu luvanvaraisiin elinkeinoihin. Yhteisö- ja ja traktoriluvan saamiseksi Suomen Kuljetus ja ja Logistiikka SKAL SKAL ry ry järjestää yrittäjäkoulutusta. Tavaraliikenteen yrittäjäkoulutus (140h) Liikennetraktoriyrittäjäkoulutus (40h) (40h) suoritetaan tavaraliikenteen yrittäjäkoulutuksen yhteydessä HELSINKI KUOPIO KUUSANKOSKI OULU OULU SEINÄJOKI TAMPERE TURKU PORI PORI Hinnat Hinnat sisältävät arvonlisäveron (24%). (24%) Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) veloittaa todistusmaksut. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: lyk@skal.fi, puh: puh: Nina Nina Anttila tai tai puh: puh: Tiina Tiina Lehtinen ELÄMÄNPELASTAJAT. Dräger alkolukot ja alkotesterit Tavaraliikenteen kurssimaksu: SKAL:n SKAL:n jäsenet Muut Muut Traktoriliikenteen kurssimaksu: SKAL:n SKAL:n jäsenet Muut Muut Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) veloittaa kurssin kurssin hyväksyttävästi suorittaneilta erikseen erikseen koe- koe- ja ja Dräger Interlock XT - Se hyväksytty alkolukko. Dräger Interlock XT on hyväksytty ja luotettava alkolukko vaativaan ammattikäyttöön. Sen avulla kuljetusyhtiö voi lisätä kuljettajiensa, matkustajiensa ja muiden tielläliikkuvien turvallisuutta sekä parantaa työilmapiiriä ja yrityskuvaansa. Dräger Alcotest Se luotettava alkotesteri. Dräger Alcotest 3000 on alkotesteri hintaluokkaan, jossa ei ole ennen totuttu näkemään vastaavaa laatua ja tarkkuutta. Se on helppokäyttoinen ja luotettava ajokunnon varmistaja, täydellinen valinta matkakumppaniksi niin maalle kuin merelle. Tee kuten yhä useammat - valitse Dräger elämänpelastajat. 19

20 Iloisella perusluonteella varustettu Juha Högström heräyttää hymyn tai naurun tuon tuostakin. Kyllä arjesta ilojakin löytyy, vaikka vakavista asioista tänään puhuttiinkin. Teiden romahtamista ei saa jäädä odottelemaan Perustienpidon tulee olla jatkuvaa, muuten edessä on sellainen romahdus, ettei siitä enää selvitä, arvioi alempiasteisen tieverkon päivittäiskäyttäjä, kuljetusyrittäjä Juha Högström Myrskylästä. Ulla Eskelinen Tänä marraskuun maanantaina Juha Högström siirtyy imukeräilyautonsa rattiin kello Orimattilassa. Edessä hänellä on yhdeksän lypsytilaa päivävuorossa ja sen jälkeen täyden perävaunullisen yhdistelmän siirtäminen Sipooseen Arla Ingmanin Söderkullan meijerille. Purkamisen ja pesun jälkeen nuppikuorma kerätään Porvoon ympäristöstä ja viedään taas Sipoon meijerille. Kokonaismatkaa autolle kertyy reitistä riippuen päivittäin 430 kilometriä tai 940 kilometriä. Maitoa kulkee vuorokaudessa noin litraa. Itä-Uudenmaan mutkaiset tiet Itä-Uudenmaan maaseudulla maisemat vaihtelevat. Riittää peltoja, mäkiä, mutkia ja tien pinnan vaurioita. Toimivien tilojen lisäksi ohi vilahtaa tyhjillään olevia taloja, kauppoja ja yrityksiksi muutettuja kouluja. Tänään on kaunista, mutta alemman tieverkon kunnossa ei ole hurraamista. Miten näillä teillä pärjätään talven liukkailla ja yön pimeydessä? Tiet ovat surkeassa kunnossa. Paikattu miten sattuu, tai sitten ei ollenkaan. Orimattila Koskenkylä -tiellä on sentään pientareita paranneltu ja nostettu, mutta talvisin ajoneuvot seisovat mäkien alla odottamassa hiekoitusta tai aurausta. Kesällä lanaukset pitäisi tehdä ammattitaidolla ja ajatuksella. Muodot ne ovat tiessäkin tärkeät. Veden on päästävä valumaan ojaan ja kallistusten on oltava kohdallaan. Pienet asfalttitiet alkavat olla meillä täällä etelässä huonompia kuin hiekkatiet. Ennen asfalttityömailla tuli jonoteltua, mutta enää ne eivät ärsytä. Päinvastoin. Nostaisin hattua, jos niitä vielä meilläpäin näkyisi, Juha Högström toteaa. Yhteisvastuuta tienpitoon Yötuureissa ehtii miettiä sitäkin, että kun entiset tiepiirit purettiin, tiestön peruskunnon hoitaminen siirtyi kasvottomille ELY-keskuksille. Tästä piti syntyä säästöjä, mutta missä ne ovat? Ainoa tuloksentekoväline näyttää olevan se, ettei parannustöitä tehdä enää ollenkaan. Aikanaan oman alueen tiemestarille oli kunnia-asia vaalia teiden peruskuntoa. Nyt mikään ei ole enää kenenkään aluetta. Kuka antaisi oman talonsa mädäntyä 20