VAIHTOEHTONA FRANCHISING-YRITTÄJYYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIHTOEHTONA FRANCHISING-YRITTÄJYYS"

Transkriptio

1 VAIHTOEHTONA FRANCHISING-YRITTÄJYYS Mikko Nieminen Opinnäytetyö Joulukuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) NIEMINEN, Mikko Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 42 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka VAIHTOEHTONA FRANCHISING-YRITTÄJYYS Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja REPO, Heli Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Työn tavoite oli perehtyä liiketoimintamallina franchising-yrittäjyyteen, joka on hyvin nopeasti yleistyvä yrityksen muoto. Se on toimintamalli, jossa yrittäjä voi vuokrata käyttöönsä jo valmiiksi menestyksekkääksi todetun ja mallinnetun liikeidean. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan franchising-toiminnan peruspiirteitä ja sen toiminnalle tyypillisimpiä muotoja. Lisäksi työssä käsitellään franchising-toiminnalle tyypillisiä etuja ja haittoja sekä franchisingyrittäjyyteen liittyviä sopimuksen keskeisiä kohtia. Työssä tarkastellaan myös franchising-yrittäjälle vaadittavia ominaisuuksia, joita alkavan yrittäjän pitää huomioida sekä rinnastetaan niitä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Työn tutkimusosuus suoritettiin syvähaastatteluna neljälle franchising-yrittäjälle, jonka tarkoitus oli syventää teoriaosuudessa käsiteltyjä aiheita ja selvittää franchising-yrittäjien yleistä tyytyväisyyttä toimintamalliin. Franchising-tietouden lisääminen herättää mielenkiintoa ja luo uuden näkökulman yrittäjyyteen. Tämä puolestaan tuo mahdollisesti uusia yrittäjiä mukaan. Avainsanat (asiasanat) franchising, yrittäjyys, liiketoimintamalli Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) NIEMINEN, Mikko Type of Publication Bachelor s thesis Pages 42 Confidential Language Finnish Title Until FRANCHISING ENTREPRENEURSHIP AS ON OPTION Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor REPO, Heli Assigned by Abstract The goal of this study was to learn about the franchising as a business operations model, a model gaining ground very rapidly nowadays. In franchising the entrepreneur can hire the licences of an already successfully used business idea for his use. The basic features of franchising and its typical forms were observed in the theoretical framework. In addition typical advantages and disadvantages of franchising and the central parts of franchise contract were studied as the operational model is tightly linked with the contract. Characteristics required from the franchising entrepreneur were also observed in work, because the beginning entrepreneur has to be aware of the characteristics and compare those with his personal characteristics. Four franchising entrepreneurs were theme interviewed in order to deepen the information dealt with before. Another purpose was to work out how satisfied the entrepreneurs were in general with this business operations model. The awareness of franchising increases the interest in it and creates a new aspect for entrepreneurship, which can then possibly bring more entrepreneurs to the field. Keywords Franchising, entrepreneurship, business operations model Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO FRANCHISINGIN HISTORIA MITÄ ON FRANCHISING? FRANCHISING-TOIMINNAN MÄÄRITELMÄ TUNNUSPIIRTEET TOIMINNAN ERI MUODOT Product Distribution Franchising Trade Name Franchising Business Format Franchising FRANCHISINGIN EDUT FRANCHISINGIN HAITAT FRANCHISING-SOPIMUS FRANCHISING-SOPIMUKSEN KESKEISET KOHDAT SALASSAPITOSOPIMUS JA ESISOPIMUS FRANCHISING-MAKSUT MINUSTAKO FRANCHISING-YRITTÄJÄ? KENELLE FRANCHISING-YRITTÄJYYS SOPII? PÄÄTÖS RYHTYÄ FRANCHISING-YRITTÄJÄKSI HAASTATTELUJEN LÄHTÖKOHDAT HAASTATTELUT Haastateltavien näkemyksiä franchising-yrittäjyydestä Tulokset YHTEENVETO HAASTATTELUISTA POHDINTA...32 LÄHTEET...34 LIITTEET...36 LIITE 1: EETTISET SÄÄNNÖT...36 LIITE 2: HAASTATTELULOMAKE...41 KUVIO 1..5 KUVIO 2.11

5 1 JOHDANTO 2 Franchising-toiminnan perusideana voidaan pitää menestyvän liiketoimintamallin kloonausta, joka antaa niin franchising-antajalle kuin franchising-ottajallekin menestyksen avaimet. Franchising-antaja luovuttaa liiketoimintamallin eli konseptin korvausta vastaan franchising-ottajalle. Franchising-antajaksi kutsutaan yritystä, joka omistaa sekä vuokraa liiketoimintamallin käyttöoikeudet. Liiketoimintamallin käyttöoikeuksia vuokraavaa yritystä kutsutaan puolestaan franchising-ottajaksi tai - yrittäjäksi. Franchising-ottaja on ehkä franchising-yrittäjää kuvaavampi nimitys, sillä liiketoiminnan käyttöoikeuksien vuokraaja on aina yritys, omistipa sen sitten yksittäinen henkilö, useampi henkilö tai yhteisö. Työtä tehdessäni katsoin kuitenkin parhaaksi käyttää termiä franchising-yrittäjä, sillä kyseinen termi on lukijalle läheisempi ja siihen on helpompi samaistua. Toimintamallina franchising on tänä päivänä kovassa nousussa Suomessa. Monipuolisuutensa vuoksi franchising-konseptista on muodostumassa yksi merkittävimmistä yritysten toimintamalleista, sillä se soveltuu erilaisille toimialoille. Opinnäytetyöni tarkoitus ei ole houkutella ketään ryhtymään franchising-yrittäjäksi, vaan tuoda esille yleisiä toiminnan piirteitä mahdollisesti franchising-yrittäjyyttä harkitsevalle lukijalle. Kiinnostuin aiheesta franchising, koska yrittäjyys on aina kiinnostanut minua. Tarkoitukseni on siis ryhtyä franchising-yrittäjäksi opiskelujeni jälkeen ja opinnäytetyön valinta oli tästä syystä helppo. Tein opinnäytetyön yksin, koska tällä tavoin sain perehtyä franchising-toimintaan kattavasti ja aiheeseen kuuluvat asiat tulivat minulle tutuiksi. Aihe on myös ajankohtainen ja tarpeeksi laaja opinnäytetyöksi. Aiheen laajuuden vuoksi keskityin työssäni franchising-toiminnan peruspiirteisiin. Olen pyrkinyt käsittelemään toiminnalle tyypillisimpiä muotoja, jotta lukija saisi asiasta selkeän kuvan. Opinnäytetyö käsittelee tällä hetkellä yleisintä ja intensiivisintä franchising-toiminnan muotoa eli business format franchisingia. Nykyisestä franchising-toiminnasta poikkeavia muotoja ovat trade name franchising sekä product distribution franchising, jotka eroavat business format franchising -muodosta jonkin verran.

6 3 Lisäksi tässä työssä on pyritty kirjoittamaan asiat franchising-yrittäjän näkökulmasta, vaikka franchising-antajan näkökulma on myös otettu huomioon. Tarkastelin työssäni myös omaa prosessiani ryhtyä franchising-yrittäjäksi. Pyrin kuvaamaan prosessia läheisesti henkilökohtaisella tasolla ja tarkastelemaan seikkoja, joita alkavan yrittäjän pitää muistaa franchising-yrittäjänä. Opinnäytetyöhön, jonka pääpaino on teoriaosuudessa, sisältyy myös tutkimusosuus. Tutkimuksessani haastattelin henkilökohtaisesti neljää franchising-yrittäjää, jotka toimivat ravitsemisalalla sekä vähittäiskaupan alalla. Haastattelut suoritettiin syvähaastatteluna nauhuria käyttäen ja muistiinpanoja tehden. Opinnäytetyöni tarkoituksena on kertoa franchising-yrittäjyyteen liittyvistä asioista ja samalla lisätä yleistä franchising-tietoutta, sillä toimintamallin nykyisestä suosiosta huolimatta sen tunnettuus on yhä hämärän peitossa. Tarkoitus on myös seurata läheltä omia vaiheita kohti franchising-yrittäjyyttä ja pohtia franchising-yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia. Opinnäytetyöni tarkoituksena onkin herättää niiden lukijoiden kiinnostus, jotka mahdollisesti ovat harkinneet franchising-yrittäjyyttä. Opinnäytetyön tutkimusosuuden tarkoituksena on syventää teoriaosuutta ja samalla vertailla mahdollisia eroja lähdemateriaalia tukena käyttäen. 2 FRANCHISINGIN HISTORIA Franchisingin juuret ovat saaneet alkunsa jo 1700-luvulla, mutta liiketoiminnallisena mallina se on tunnettu vasta 1950-luvulta. Siitä lähtien franchising toimintamallina on kasvanut vauhdilla ja yleistynyt luvulta lähtien on jo osattukin ennustaa franchisingin luovan suurimman osan uusista työpaikoista länsimaissa ja samalla olevan yksi vahvimmista ja nopeimmin kehittyvistä liiketalouden toimintamalleista. (Porin korkeakouluyksikkö 1998, 129.) Ensimmäisiä viitteitä franchising-toimintamallista tavattiin Englannissa, jossa olutpanimoiden ja pubien välillä solmittiin lainasopimuksia. Tämän jälkeen alettiin puhua lisenssisopimuksista, joista tunnetuin lisensioija lienee Isaac Singer. Hän valtasi Amerikan ompelukonemarkkinat tarjoamalla yksinmyyntioikeuden tietyn maantieteellisen alueen hoitavalle kauppiaalle, joka puolestaan sitoutui myymään Singer-koneita. (Laakso 2001, 191.)

7 luvun lopulla jakelutieratkaisut uudistuivat ja seuraavan vuosisadan alussa autoteollisuus valtasi markkinat luvun alussa uutena ratkaisuna syntyi tuotteiden valmistusoikeuksien vuokraus yhteistyökumppanille, jolloin tuotantoa saatiin jaettua lähemmäksi loppuasiakasta. Toinen merkittävä markkinoita valloittava ala tuolloin oli juomateollisuus, joka levisi ympäri maailman. Esimerkiksi Coca-Cola levitti tavaramerkin, valmistusoikeudet, esanssin ja reseptin yhteiskumppanien kautta lähes kaikkialle maailmaan, mitä kutsutaan franchising-termein niin sanotuksi product distribution franchising -toimintamalliksi. (Emt. 191.) Varsinainen moderni franchising, jota kutsutaan nimellä business format franchising, sai perustansa 1950-luvulla. Tällöin ravintola-alan megayritykset, kuten McDonald s, Pizza Hut ja Burger King aloittivat toimintansa. Tunnetuin toimintamallin hyödyntäjä lienee McDonald s, jossa toimintaprosessit suoritettiin omintakeisella ja tehokkaalla tavalla verrattuna muihin vastaaviin yrityksiin luvulla franchising levisi nopeasti myös muille toimialoille, kuten esimerkiksi vähittäiskauppaan, palveluihin ja teollisuuteen. Maantieteellisesti katsottuna franchising levisi Yhdysvaltojen jälkeen Eurooppaan, jonka kautta se löysi tiensä myös Suomeen. (Emt. 192.) Suomeen franchising tuli 1970-luvulla, jolloin ensimmäisiä ketjuja olivat pikaruokaketjut, hotellit ja autonvuokraamot (Laakso 2001, 197). Suomen yrityselämässä franchising lähti kuitenkin laajenemaan voimakkaasti vasta luvulla (Rissanen 2003, 481). Toiminnan kasvu on sittemmin ollut jatkuvaa luvun lamavuosista huolimatta eikä franchisingin leviäminen näytä hidastuvan lähitulevaisuudessakaan. Erityisesti palvelualalla kasvu on erittäin voimakasta. Yleisenä laadullisena kehityspiirteenä voidaan kuitenkin todeta, että toimialat, joilla franchising-ketjut toimivat, ovat jatkuvasti monipuolistuneet. (Franchising Suomessa 2004, 30.) Tilastojen mukaan Suomessa toimii kaikkiaan 177 vähittäiskaupan, palvelualojen ja ravintola-alan franchising-ketjua. Ravintola-ala käsittää myös pikaruoka- ja kahvilaketjut. Vähittäiskaupan alalla toimii 76 ketjua, palvelualalla 71 ketjua ja kuudennes eli 30 ketjua toimii ravintola-alalla. Pitkän ajan trendi Suomessa on osoittanut ketjujen määrän lisääntyvän noin 15 prosentin vuosivauhtia. (Emt. 32.) Ketjujen lisääntyvä määrä vaikuttaa vääjäämättömästi työllisyystilanteeseen vaikka

8 franchising-yritysten työntekijöistä huomattava osuus onkin osa-aikaisia työntekijöitä. (Rissanen 2003, 483.) 5 Ravintola-alan kasvu tulee olemaan melko vakaata, tasaista ja yllätyksetöntä. Uusia yrityksiä syntyy runsaasti, mutta myös kuihtuu alalla vallitsevan kilpailun vuoksi. Ketjutoiminnassa riski on kuitenkin pienempi. Palvelualat sisältävät myös suurimman kasvupotentiaalin toimipisteiden määrässä mitattuna. Tämä johtuu osittain siitä, että alalle tulo on suhteellisen helppoa verrattuna vähittäiskauppaan ja ravintola-alaan tulleille. (Franchising Suomessa 2004, 32.) Alla oleva kuvio selventää Suomessa toimivia franchising-ketjuja ja toimialoja, joissa franchising-yrittäjyyttä harjoitetaan. TOIMIALA FRANCHISING-KETJUJA Vähittäiskauppa 43 Ruoka/Pikaruokaravintolat 29 Yrityspalvelut 19 Autonvuokraustoiminta ja Autopalvelut 16 Palvelut 11 Henkilökohtaiset hyvinvointipalvelut 10 Tietokoneet ja ATK 9 Kodin remonttituotteet ja palvelut 8 Ruoka/Vähittäiskauppa 6 Terveydenhuolto 6 Virkistys ja vapaa-aika 5 Koulutuspalvelut 4 Huolto, korjaus ja ylläpitopalvelut 2 Lasten tuotteet ja palvelut 2 Rakennustuotteet ja palvelut 2 Ruoka/Täyden palvelun ravintolat 2 Valokuvaus ja videoliikkeet 2 Lemmikkieläimet 1 KUVIO 1. yhteensä: 177

9 3 MITÄ ON FRANCHISING? 6 Sana franchising on nykyäänkin vielä hieman vieras suomalaisen korvassa. Toimintamallina sen juuret ovat kuitenkin kaukana historiassa. Ensimmäiset franchising-toiminnan vaiheet havaittiin Englannissa 1700-luvulla muun muassa panimoiden ja paikallisten majatalojen yhteistoiminnassa. Nykyisin Suomessakin franchising on toimintamallina käytössä lähes kaikilla toimialoilla. (Franchising Suomessa 2004, 8.) Franchising-termi saa alkunsa latinan kielestä sanasta Franco, joka tarkoittaa oikeutta. Franchising onkin kansainvälinen termi eikä sana Franco ole enää käytössä. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 25.) Toisaalta tutkittaessa englannin kielen historiaa, liitetään franchising lähelle sanaa freedom vapaus. Sanaa franchising tai franchise käytetään englannin kielessä hyvin erilaisissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi sana äänioikeus voidaan kääntää a franchise to vote. Sanan merkitys avautunee kuitenkin parhaiten määrittelemällä franchising toimintamallina. (Laakso 2001, 19.) 3.1 Franchising-toiminnan määritelmä Franchising-toimintaa voi määritellä hyvin monenlaisilla asiayhteydestä ja esittäjästä riippuvilla tavoilla. Esimerkiksi Euroopan Franchising Liitto määrittelee franchisingtoiminnan seuraavasti: Franchising on tavaroiden ja palveluiden ja teknologian markkinointijärjestelmä, joka perustuu tiiviiseen ja yhteistyösuhteeseen juridisesti ja taloudellisesti itsenäisten yritysten franchising-antajan ja franchising-ottajien kesken (Laakso 2001, 20). Taloustiedon taloussanasto esittää puolestaan lyhyen, mutta kattavan ja selkeän määritelmän franchising-toiminnasta: Franchising on kahden itsenäisen yrityksen, franchising-antajan ja franchisingottajan välistä, sopimukseen pohjautuvaa pitkäaikaista yhteistyötä, jossa franchisingantaja luovuttaa franchising-ottajalle oikeuden käyttää tietyllä alueella sovittua maksua vastaan kehittämäänsä tavaramerkkiä, liikemerkkiä, valmistusmenetelmää ja

10 koko yrityksen toimintamallia jatkuvalla tuella suunnittelemansa ja valvomansa toimintaohjeen mukaisesti. (Emt. 20.) 7 Suomen yrittäjät ovat myös määritelleet franchising-toimintamallin, joka on heidän internet-sivuillaan julkaistu näin: Franchising -yrittäjyys perustuu yksinkertaisimmillaan siihen, että jokin suuri ketju jakaa yrittäjyysoikeuksia niitä hakeville. Suurimpia laajalti tunnettuja franchisingketjuja Suomessa ovat esim. McDonald s, Carrols, R-kioskit, Kotipizza ja The Body Shop. Myös monet terveystuotteisiin, urheiluvälineisiin, autonvuokraukseen, kiinteistönvälitykseen ja siivoustoimintaan erikoistuneet liikkeet toimivat franchisingketjuina. Oikeuksia voidaan antaa yksityishenkilöille tai yhteisöille ja ne rajataan usein myös maantieteellisesti. Yrittäjä maksaa toimiluvasta ns. yhteistoimintamaksun, joka kattaa liikemerkin ja -idean lisäksi mm. markkinoinnin. (Suomen yrittäjät 2004.) Yhteenvetona voi todeta, että franchising on kahden yrityksen välinen yhteistyömalli. Verkosto syntyy yritysten yhteistyöstä, jossa ne toimivat tiiviissä, ohjatussa yhteistyösuhteessa. Näin franchising-toiminnassa yhdistyvät yleensä pienyrityksen tehokkuus ja suurtuotannon edut. Kuten ruotsalainen franchising-alan pioneeri, Herbert Giesen, onkin sanonut: Franchising on irrationaalisen motivaation ja rationaalisen johtamisen synteesi. (Laakso 2001, ) 3.2 Tunnuspiirteet Vaikka sana franchising määritelmänä ja markkinointikeinona on jo vanha, ymmärretään konsepti yhä väärin. Se ei siis ole toimiala vaan toimintamalli, jota käytetään useilla eri toimialoilla. Toimintamalli perustuu toimiviin jo testattuihin liikeideoihin, jossa franchising-antaja luovuttaa franchising-yrittäjälle korvausta vastaan konseptin käyttöoikeuden. (Franchising Suomessa 2001, 7.) Sopimus laaditaan siis franchising-antajan sekä franchising-yrittäjän välillä, jossa franchising-yrittäjä yleensä rahoittaa ja omistaa sopimuksen jälkeen itse yrityksen. Yhteistyö perustuu franchising- yrittäjälle luovutettuun konseptiin, jonka franchisingantaja on kehittänyt. Luovutetun konseptin alla toimivat samalla kaikki muutkin

11 ketjun jäsenet yhdenmukaisella julkiasulla. Luovutetussa konseptissa tietotaito siirtyy franchising-yrittäjälle franchising-antajan välityksellä muun muassa koulutuksen ja käsikirjojen avulla. Käsikirjaan on ohjeistettu liikeidean mukainen toimintamalli, joka kattaa kaikki oleellisimmat asiat ja ohjeet, jotka yrittäjän on tiedettävä liiketoiminnassaan. Samalla franchising-yrittäjä sitoutuu noudattamaan näitä toimintaohjeita sekä täyttämään esimerkiksi konseptin mukaiset laatuvaatimukset. (Suomen Franchising Yhdistys ry 2004.) 8 Vastaavasti franchising-antaja tarjoaa kaupallisen ja teknisen tukensa franchisingyrittäjälle. Franchising-antaja kouluttaa ja avustaa liiketoiminnan alussa, kuten esimerkiksi tilojen hankinnassa ja varustamisessa, rahoitusneuvotteluissa, hankintasopimuksissa ja avajaisten järjestämisessä. Liiketoiminnan alun jälkeen franchising-antaja osallistuu myös ketjun sekä franchising-yrittäjän kehittämiseen. Tämä toteutuu erilaisilla seuranta- ja suunnittelujärjestelmillä, neuvottelutyöllä, markkinointitoimenpiteillä, sisäisellä informaatiovälityksellä sekä kokemusten vaihdolla. (Emt. 2004) Franchising-yrittäjälle toiminta on vastikkeellista. Hän maksaa kerta- ja/tai jatkuvia maksuja franchising-antajalle saamistaan eduista ja palveluista. Franchising-antaja johtaa puolestaan yhteistyöketjua sekä kontrolloi franchising-yrittäjän toimintaa. Laaditut osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä yhteiset pelisäännöt on aina täsmennetty kirjallisessa sopimuksessa. (Emt ) 3.3 Toiminnan eri muodot Franchising-oikeuden omaava yrittäjä voi valita millaisen oikeuden hän vuokraa emoyritykseltä franchising-yrittäjälle. Franchising-yhteistyössä on olemassa kolme perusmuotoa, jotka vaihtelevat toimintamallista riippuen. (Rissanen 2003, 483.) Kyse voi olla oikeudesta tietyn valmistus- ja jakelumenetelmän käyttöön, mikä tunnetaan toiminnan muotona nimeltä Product Distribution Franchising. Kyseessä voi olla myös oikeus käyttää emoyhtiön tuotenimeä ja tuotemerkkiä, mikä tunnettaan toiminnan muotona nimeltä Trade Name Franchising. Modernein ja suosituin toimintamalli on kuitenkin sellainen, missä yhteistyö osapuolten välillä kattaa liiketoiminnan kokonaisuudessaan. Tämä toiminnan muotoa kutsutaan nimellä Business Format Franchising. (Työministeriö 1997, 41.)

12 3.3.1 Product Distribution Franchising 9 Nykyiseen muotoonsa franchising-toiminta on kehittynyt useiden vaiheiden kautta. Franchising-toiminnan alkuvaiheessa yrityksellä oli useimmiten käytössään kehitystyön tuloksena tuote- tai laiteinnovaatio, jonka hyödyntämiseen franchisingtoimintamallia tarvittiin. Se tarjosi patentin haltijalle lisää pääomia käyttöön ja tietämystä paikallisista markkinoista. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 27.) Product Distribution Franchising on puhdas jakelutieratkaisu, jossa franchising-antaja luovuttaa verkostoon kuuluville jäsenille oikeuden myydä kehittämäänsä ja valmistamaansa tuotetta. (Laakso 2001, 24.) Sopimusmallina tämä todennäköisesti yleisin ja tällä toimintatavalla hallitaan esimerkiksi virvoitusjuoma- ja ohjelmistojakelua sekä vaatekauppaa. (Rissanen 2003, 483.) Lisensiointi oli toimintatapa, jolla nopeutettiin keksinnön hyödyntämistä eri markkina-alueilla. Esimerkkinä Singer Sewing Machine Companyn toimintamalli, jossa yritys organisoi ompelukoneiden jakelun myöntämällä paikallisille yrityksille lisenssin tuotteidensa myyntiin ja markkinointiin. Järjestelmän ottivat sittemmin käyttöönsä myös öljy-yhtiöt ja muun muassa Coca-Cola vuonna (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 27.) Trade Name Franchising Yritysten toiminta kehittyi ja tuotekeskeisyys väheni tuotemerkkien kehittyessä. Näin vahvasta tuotemerkistä tuli merkittäväkilpailuetu, jolloin lisenssin haltijan kannatti maksaa korvausta myös tuotemerkin käytöstä. Yhteistyöllä saavutettiin selkeitä etuja markkinoinnissa, kun sitä valmistettiin laatustandardien mukaisesti ja sitä markkinoitiin yhteisellä tuotemerkillä. Tätä sovellutusta kutsutaan nimellä Trade Name Franchising. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 28.) Järjestelmän hyvä puoli on franchising-ottajien kyky toimia monenlaisilla markkinoilla, koska sopimukset antavat yrittäjille vapauksia ja kustannukset ovat kohtuulliset. Heikkous on sitä vastoin se, että asiakas ei voi olla varma saamastaan

13 palvelutasosta. Verkostossa kontrolli hämärtyy ja palvelutaso vaihtelee. (Rissanen 2003, 483.) 10 Ensimmäiset Product Distribution Franchising-malllia vaiheessa toteuttaneet siirtyivät käyttämään myös Trade Name Franchising-järjestelmää. Tunnetuimpia käyttäjiä ovat Coca-Cola, Shell, Esso ja General Motors. Saman toimintamallin käyttäjiin kuuluvat myös sellaiset hotelli- ja ravintolan alan tunnetut yritykset kuten esimerkiksi Sheraton, Holiday Inn, Ramada ja Hard Rock Cafe. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 28.) Business Format Franchising Nykyinen moderni franchising-toimintamalli, josta käytetään nimitystä Business Format Franchising, on muuttunut ja kehittynyt kokonaisvaltaiseksi ja tiiviiksi yhteistyömalliksi. Tämä toimintamalli kehittyi 1950-luvulla, jolloin esimerkiksi McDonald s ja Burger King alkoivat Yhdysvalloissa toteuttaa paikallisille yrittäjille koko liiketoiminnan kattavaa järjestelmää. Business Format Franchisingtoimintamalli edustaakin tämän päivän franchising-käsitettä, josta käytetään lyhyesti termiä franchising. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 28.) Tässä toimintamallissa koko liiketoimintamalli luovutetaan franchising-yrittäjälle, jolloin sekä franchising-yrittäjä ja franchising-antaja sitoutuvat samalla syvään sekä jatkuvaan yhteistyöhön. (Laakso 2001, 25.) Franchising-antajan tulot muodostuvat liiketoimintamallissa toimintamallin vuokraamisesta, tavaroiden ja palvelusten myynnistä, johtamisesta sekä koulutuksesta. Sopimustyypin kustannukset ovat sen verran korkeat, että franchising-ottaja tarvitsee menestyäkseen oman alkupääoman sekä hyvän ja huolella harkitun liikepaikan. (Rissanen 2003, 483.)

14 Alla oleva kuvio pelkistää toiminnan eri muotojen erot, johon ne on asemoitu. 11 Konseptin liiketoiminnallinen laajuus BFF PDF TNF Yhteistyön intensiivisyys BFF = Business Format Franchising PDF = Product Distribution Franchising TNF = Trade Name Franchising KUVIO Franchisingin edut Pienikin yritys voi toimia menestyksekkäästi ilman, että yrityksen tarvitsee sitoa ylettömästi resursseja. Aina, kun uusi yritys liittyy ketjuun, uusi yritys antaa ketjulle kasvavassa määrin tiettyjä, normaalisti suuryritykselle kuuluvia etuja. Alkava yrittäjä voi päästä paremmin vauhtiin franchising-antajan myötävaikutuksella, sillä prosessin onnistumisesta on olemassa jo jonkinlaiset takuut. Yrityksen ei tarvitse tehdä niin paljon työtä itsensä ja oman nimensä tunnettuuden takeeksi. Suomessa on tehty tutkimus, jonka mukaan franchising-yritysten kannattavuus oli jopa 40 % korkeampi kuin tavallisten yritysten kannattavuus. Kannattavuus mitattiin sidotun pääoman tuotolla. (Sutinen & Antikainen 1996, 85.) Yrittäjä koulutetaan ketjun yritystoimintaan kyseessä olevan konseptin mukaisesti. Tämän lisäksi franchising-antaja tarjoaa laajan kuvauksen, joka kattaa liikkeenjohdollisen ja teknisen tuen jo ennen toiminnan aloittamista. Yhteistyöjärjestelmä tuo myös mukanaan erilaisia kustannus- ja synergiaetuja ketjun jäsenille. Aloittaminen on myös pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi, jolloin aloittava yrittäjä pääsee valmiiseen liiketoimintaan suoraan ja nopeasti ilman pitkiä,

15 kalliita ja riskialttiita tuote- ja liiketoiminnan kehitysjaksoja. (Franchising Suomessa 2004, 53.) 12 Franchising-yrittäjän riski on pienempi verrattuna tavalliseen yrittäjään, koska franchising-antaja voi alkuvaiheessa mahdollisesti rahoittaa, jonka lisäksi myös tarjota innovaatioita, asiantuntemusta, mainontatukea ja suurostojen neuvotteluvoimaa. (Sutinen & Antikainen 1996, 86.) Tehtyjen tutkimusten mukaan se on itse asiassa todettu riskittömimmäksi yrittäjyyden malliksi juuri franchisingantajan tuomien etujen ja velvollisuuksien myötä. (Porin korkeakouluyksikkö, 131.) Valmiilla konseptilla aloittamisesta ja toimimisesta yrittäjä hyötyy välittömästi taloudellisesti. Franchising-yrittäjä välttää perustamisvaiheessa esimerkiksi kalliit suunnittelu- ja tuotekehityskustannukset, koska franchising-antaja on ne jo maksanut konseptia rakentaessaan. Tästä johtuen yleensä ensimmäisinä toimintavuosina tapahtuvat opetteluvirheet jäävät vähäisimmiksi franchising-yrittäjillä kuin perinteisesti alkavilla yrityksillä. Franchising-yrittäjä välttyy esimerkiksi tekemästä virheellisiä investointeja ja toimenpiteitä, johon esimerkiksi perinteisesti alkava yrittäjä voi tietämättään sortua. Myös tyypilliset turhat virheet yritystoiminnan alussa jäävät pois, mikä taas parantaa yrityksen tuottavuutta ja kannattavuutta toiminnan alkuaikoina oleellisesti. (Franchising Suomessa 2004, 53.) Luetettavuus on toiminnan alussa korkea alkavalla yrittäjällä ja se myös paranee toiminnan kehittyessä. Tunnettuus ja näkyvyys voimistuu, jonka myötä tulee franchising-toiminnassa mukana myös markkinoinnillinen luotettavuus. (Sutinen & Antikainen 1996, 86.) 3.5 Franchisingin haitat Franchising luo kuitenkin joitain ehtoja toiminnan harjoittamiseksi. Ulkopuolinen kontrolli on esimerkiksi suurempi kuin täysin itsenäisessä yrittäjyydessä. Yrittäjä ei voi tehdä vapaasti täysin itsenäisiä ratkaisuja yrityksen sisällä. (Sutinen & Antikainen 1996, 86.) Jokainen ketju luo kuitenkin omat säännöt Franchising-yrittäjän ja franchising-antajan välille, jotka voivat vaihdella paljonkin.

16 13 Franchising-yrittäjä toimii juridisesti ja taloudellisesti täysin itsenäisenä yrittäjänä. Näin ollen yrittäjä tekee kaikki sitoumuksensa itsenäisesti, nauttii työnsä tuloksista itse, mutta myös kantaa toimintaan liittyvät riskit itse. Samalla toimiessaan tiiviin yhteistyöjärjestelmän osana yrittäjä on paljolti riippuvainen muiden ketjun jäsenten toimista, resursseista ja onnistumisesta, mikä tuo toimintaan mukaan omat riskielementtinsä. (Franchising Suomessa 2004, 55.) Franchising-yrittäjä joutuu maksamaan harjoittamastaan liiketoiminnasta ylimääräisiä kustannuksia, joita maksetaan franchising-antajalle. Siitä, saadaanko franchisingketjuun kuulumisesta enemmän tuottoja kuin kuluja, on epävarmaa. (Sutinen & Antikainen 1996, 86.) Edellä mainitut haitat kuuluvat aina luonnollisena osana franchising-toimintamalliin ja ne ovat vain hyväksyttävä, jos franchising-yrittäjäksi aikoo ryhtyä. Näiden lisäksi on olemassa muutamia muita riskitekijöitä, jotka saattavat tulla esiin. Nämä ovat kuitenkin tapauskohtaisia ja tulevat kyseeseen erityisesti silloin, kun kyseisessä ketjussa franchising-toiminta ei ole laadukasta. Esimerkiksi silloin, kun konsepti tai koko franchising-järjestelmä ei ole vielä valmis tai niitä ei kehitetä jatkuvasti. Usein keskeneräisyys tulee esiin konseptin kilpailukyvyssä ja väärissä yrittäjävalinnoissa. Konseptia ei ole testattu tarpeeksi markkinoilla tai sen pohjustusta ei ole maltettu tehdä kunnolla ennen franchising-liiketoiminnan aloittamista.. (Franchising Suomessa 2004, 55.) Edellä mainitut franchising-suhteen edut ja riskit ovat tyypillisiä toimintamallissa esiin tulevia kohtia. Jos harkitsee ryhtyvänsä franchising-yrittäjäksi, on suotavaa aina pohtia ja ratkaista etujen ja riskien suuruus suhteessa omiin odotuksiinsa ja tavoitteisiinsa täysin itse. (Emt. 56.) 4 FRANCHISING-SOPIMUS Osapuolten välille laaditaan yleensä yhteistyösopimus, joka toimii franchisingsuhteen perusdokumenttina. Sopimus on välineellinen vaikka sen rooli franchisingsuhteessa on merkittävä. Osapuolet laativat ensimmäiseksi konseptin ja yhteistyöjärjestelmän kokonaisuudessaan, jotka sen jälkeen dokumentoidaan asiakirjoiksi. Näistä merkittävin on franchising-sopimus. Muita asiakirjoja ovat

17 käsikirjat, erilaiset muut manuaalit, ohjeet ja suunnitelmat, jotka kaikki liittyvät tiiviisti toisiinsa. (Laakso 2001, 37.) 14 Franchising tarkoittaa valtuuttajan ja valtuutetun välistä sopimusta, jotka solmivat keskenään sopimuksen. Sopimus pohjautuu yhteistyöhön, jossa valtuuttaja antaa valtuutetulle oikeuden harjoittaa korvausta vastaan liiketoimintaa yleensä määrätyllä paikalla tai alueella hyödyntäen siinä valtuuttajan antamia kehittämiä ja omistamia tavaramerkkejä, liikemerkkejä, valmistusmenetelmiä, tekniikoita tai liiketoimintamalleja. Sopimuksessa valtuuttaja yleensä kouluttaa, ohjaa ja valvoo tarkoin ohjein valtuutetun toimintaa. Yleensä franchising-yritykset muodostavat yhtenäisen yrityskuvan mukaisen verkoston tai ketjun. Tälle tyypillisiä alan esimerkkejä ovat pikaruokalaketjut, kioskimyymäläketjut, monet huoltoasemat, vaate-, tekstiili- tai erikoistavaraliikkeet. (Rissanen 2000, 575.) 4.1 Franchising-sopimuksen keskeiset kohdat Franchising-toimintaa harjoitetaan tänä päivänä hyvin monella eri liike-elämän alueella. Laaja-alaisesti levinneen toiminnan vuoksi franchising-sopimukset myös eroavat toisistaan huomattavasti. Molempien osapuolten ja varsinkin franchisingottajan on oltava tietoinen sopimuksen yksityiskohdista, sillä jokaisessa yksittäistapauksessa tulee ottaa huomioon mahdollisimman kattavasti ne seikat, joista laadittavassa sopimuksessa tulee olla määräykset. Onkin suositeltavaa, että franchising-järjestelmän rakentamisessa on mukana kokeneita, franchisingtoimintaan perehtyneitä asiantuntijoita, jotta vältytään ylimääräisten oppirahojen maksamisesta. (Franchising Suomessa 2001, 36.) Seuraavassa luettelo franchising-sopimuksen keskeisistä kohdista, joita sopimusta laadittaessa tulee ottaa huomioon: Franchising-sopimuksen tulee vastata kaikin tavoin kauppalain, sopimusoikeuden ja muun kansallisen lainsäädännön sekä Euroopan Unionin- lainsäädännön määrittämiä periaatteita. (Rissanen 2000, 575.) Sopimuksesta tulee ilmetä franchising-ketjun jäsenten halukkuus suojella franchising-antajan teollisoikeuksia ja halukkuus ylläpitää franchising-ketjun

18 15 mainetta ja yhteisiä ominaispiirteitä. Kaikki osapuolten välistä franchisingtoimintaa koskevat sopimukset tulee tehdä kirjallisesti ja ne tulee tarvittaessa kääntää viralliselle kielelle. Franchising-yrittäjän kappale allekirjoitetusta sopimuksesta on viipymättä toimitettava yksittäiselle franchising-yrittäjälle. (Franchising Suomessa 2004, 15.) Franchising-sopimuksesta on selkeästi ilmettävä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä muut osapuolten välistä suhdetta säätelevät olennaiset ehdot. (Franchising Suomessa 2004, 15.) Tällä tavoin molempien osapuolten oikeudet suojataan ja samalla estetään ongelmat päivittäisessä toiminnassa. (Franchising Suomessa 2001, 36.) Seuraavassa luotellaan yleisluontoisella tasolla tärkeimmät franchising-sopimuksen osa-alueet. Luettelo antaa suuntaa sopimuksen laadinnassa huomion otettaville seikoille, mutta ei kuitenkaan kata kaikkia tilanteita. Luettelo toimii hyvänä pohjana, jonka päälle yleensä rakennetaan sopimuksen vaatimat yksityiskohdat. Franchising-sopimuksen osa-alueita ovat: - Osapuolet - Sopimustermit - Liikeidean edelleen kehittäminen - Käsikirja - Luovutettavat oikeudet - Franchising-antajan oikeudet ja velvollisuudet - Franchising-yrittäjän asema, oikeuksien laajuus, oikeudet ja velvollisuudet - Toimitilat ja maksut - Salassapito, kilpailukielto, sopimussakko ja vahingonkorvausvelvollisuus - Sopimuksen voimassaolo sekä lakkaamisen jälkeiset suhteet - Riitojen ratkaisu ja sovellettava laki Esitystä voi pitää pohjana, jonka päälle asiantuntijoiden avustuksella rakennetaan vielä yksityiskohdat, joita yksittäinen sopimus vaatii. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 150.)

19 4.2 Salassapitosopimus ja esisopimus 16 Salassapitosopimuksen avulla pyritään suojaamaan sellainen informaatio, jota ei normaalisti paljastettaisi ulkopuoliselle. Tiedon saava osapuoli sitoutuu siis olemaan paljastamatta saatua informaatiota kenellekään kolmannelle ja sitoutuu olemaan niitä käyttämättä, mikäli lopulliseen sopimukseen ei päästä. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 148.) Salassapitosopimukseen liittyy sopimussakko, joka hänen on maksettava, mikäli rikkoo sopimuksen ehtoja. Sopimussakon määrä tulee olla kohtuullinen vaikka salassapitosopimuksen rikkomuksen johdosta ei olisikaan syntynyt franchising-antajalle vahinkoa. (Laakso 2001, 41.) Kun neuvottelut etenevät, ajankohtaiseksi tulee salassapitosopimuksen jälkeen esisopimuksen laatiminen. Tässä vaiheessa molemmat osapuolet ovat jo melko varmoja varsinaisen sopimuksen laatimisesta. Esisopimuksen liitteenä tulisikin mieluiten jo olla varsinaisen franchising-sopimuksen lopullinen versio, jossa ehdot olisivat valmiiksi neuvoteltu. Muussa tapauksessa esisopimuksen tekemisestä ei olisi juridisesti kovinkaan paljon hyötyä, koska kumpikin osapuoli voisi kariuttaa varsinaiset sopimusneuvottelut omilla vaatimuksillaan. (Emt. 42.) 4.3 Franchising-maksut Franchising-antajalle varmasti tärkein syy ryhtyä franchising-toimintaan on taloudellisen hyöty. Franchising-yrittäjä sitoutuu sopimuksessa maksamaan franchising-antajalle tiettyjä maksuja, jotka voidaan jaotella monella tavalla. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 166.) Maksutyypit vaihtelevat jonkin verran, mutta yleisesti ottaen maksuja on neljänlaisia: 1. Liittymismaksu maksetaan normaalisti sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä, eikä sitä palauteta, vaikka franchising-yrittäjä lopettaisi toimintansa syystä tai toisesta hyvinkin nopeasti tai vaikkapa jo ennen toiminnan aloittamista. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 166.) Se on eräänlainen sisäänpääsymaksu, jolla franchising-ottaja saa oikeuden toimia osana kyseessä olevaa franchising-järjestelmää ja käyttää konseptia liiketoiminnassaan. (Laakso 2001, 66.)

20 Liittymismaksu on Suomessa suuruudeltaan keskimäärin euroa. (Rissanen 2003, 488.) Franchising-ottaja maksaa koko yhteistyösuhteen ajan franchisingantajalle niin sanottua yhteistyömaksua. Maksut suoritetaan kausittain, viikoittain, kuukausittain, neljännes- tai puolivuosittain. Yhteistyömaksut laskutetaan yleensä suhteellisina osuuksina franchising-ottajan liikevaihdosta ja ne maksetaan laskua vastaan franchising-antajalle. Yhteistyömaksun tarkoituksena on kattaa franchising-antajalle franchising-verkoston ylläpidosta ja yhteistyön koordinoinnista aiheutuvat työkustannukset. (Laakso 2001, ) Yhteistyömaksut, joita ketjun jäsenet maksavat määräajoin, ovat suuruudeltaan keskimäärin 4 6 prosenttia liikevaihdosta. (Rissanen 2003, 488.) 3. Franchising-antaja perii usein ketjun yhteisen markkinoinnin toteuttamiseksi liikevaihtoon sidottua markkinointimaksua, jolla rahoitetaan ketjun kaikkien jäsenten hyväksi tulevia markkinointitoimenpiteitä. Tämän lisäksi riippuu yksittäistapauksesta, onko jokainen yksittäinen franchisingyrittäjä oikeutettu tai velvoitettu markkinoimaan omaa toimintaansa omalla toiminta-alueellaan. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 168.) Markkinointimaksut saatetaan jyvittää kampanjakohtaisestikin. Niiden osuus liikevaihdosta on keskimäärin 1 5 prosenttia. (Rissanen 2003, 488.) 4. Franchising-antajan tarjoamien tukitoimien lisäksi franchising-ottajat hyödyntävät liiketoiminnassaan tiettyjä erityispalveluita joko franchisingantajan tai järjestelmän ulkopuolisen tahon tarjoamina. Näitä hankitaan usein yhdessä, jolloin hankintahinnoissa päästään hyödyntämään määräalennuksia tai saavutetaan muita kilpailuetuja. Palveluiden keskitetyksi hankkimiseksi ja maksamiseksi kerätään niin sanottuja palvelumaksuja. (Laakso 2001, 68.) Palvelumaksuja ovat esimerkiksi kirjanpidolliset, kustannusseurannalliset, palkkahallinnolliset ja oikeusneuvonnalliset palvelut. Niiden määrä vaihtelee

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys viettää 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistyksen Eettiset Säännöt

Suomen Franchising-Yhdistyksen Eettiset Säännöt Suomen Franchising-Yhdistyksen Eettiset Säännöt Näitä Suomen Franchising-Yhdistys ry:n Eettisiä Sääntöjä sovelletaan vuoden 2009 alusta lähtien. Yhdistyksen franchise-antajina toimivat jäsenet sitoutuvat

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS Lisenssisopimus 1 (5) REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämä lisenssisopimus ( Sopimus ) on tehty seuraavien osapuolten välillä: 1. Trainer4You Revolution Oy, y-tunnus 2623516 6, Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ Antti Tomperi, Reijo Määttä 2011 FRANCHISING-YRITTÄJYYS URAVAIHTOEHTONA HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN KOULUTUSOHJELMA

OPINNÄYTETYÖ Antti Tomperi, Reijo Määttä 2011 FRANCHISING-YRITTÄJYYS URAVAIHTOEHTONA HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN KOULUTUSOHJELMA OPINNÄYTETYÖ Antti Tomperi, Reijo Määttä 2011 FRANCHISING-YRITTÄJYYS URAVAIHTOEHTONA HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU MATKAILU -, RAVITSEMUS JA TALOUSALA Hotelli

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 1 ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 2 0. LÄHTÖKOHDAT Ei ole merkitystä, mikä on toimiala: liiketoiminnan lainalaisuudet ovat aina samat. Ei ole merkitystä, mikä

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 24.2.2009 1 Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä,

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

U R H E I L I J A S O P I M U S

U R H E I L I J A S O P I M U S U R H E I L I J A S O P I M U S Sopimuksen tausta ja tavoitteet Suomen Ilmailuliitto ry (jäljempänä SIL ) ja (SIL:n jäsenmaksun maksanut jäsen, jäljempänä Urheilija, molemmat yhdessä jäljempänä Osapuolet

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme

Lisätiedot

VALMIS MENESTYSRESEPTI: RYHDY KOTIPIZZA-YRITTÄJÄKSI!

VALMIS MENESTYSRESEPTI: RYHDY KOTIPIZZA-YRITTÄJÄKSI! VALMIS MENESTYSRESEPTI: RYHDY KOTIPIZZA-YRITTÄJÄKSI! 10 JÄRKISYYTÄ RYHTYÄ KOTIPIZZA-YRITTÄJÄKSI 1. Saat käyttöösi Suomen ykköspizzamerkin. Koko Suomen tuntemaa herkullista Kotipizzaa on helppo ja mukava

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten, mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. Oravanpyörästä ulkoilemaan 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. Kasvun Kasvot Miksi? 2 KASVUN

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA

TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA WWW.GNB-NORDIC.COM TUNNET MEIDÄT NIMELLÄ EXIDE MUTTA NYT OSASTOMME NIMI ON GNB GNB ON MAAILMAN SUURIMPIA AKKUVALMISTAJIA... TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA ASIAKAS KErTOO: GNB:SSÄ

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 12.5.2015 Juha Kiviluoma LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LYHYESTI Perustettu 2.9.1895 Yksi 25 itsenäisestä säästöpankista Taseella mitattuna Suomen toiseksi suurin säästöpankki

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Palvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori

Palvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori Aika kasvaa yhdessä Versa Finland Missiomme on yksinkertainen: Autamme asiakkaitamme säästämään ulkoisissa kustannuksissa vaivattomasti, ammattitaitoisesti ja luottamuksella. Yrityspäättäjät tietävät että

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Mikko Amper 12.11.2013 Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? Tässä esityksessä ilmaistut mielipiteet

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Versa yrittäjäksi. Aika kasvaa yhdessä

Versa yrittäjäksi. Aika kasvaa yhdessä Versa yrittäjäksi Aika kasvaa yhdessä 1 Tervetuloa matkalle Kiitos: Olet kiinnostunut yrityksemme toiminnasta ja mitä ilmeisimminkin harkitset yrittäjyyttä. Yrittämisen riskeistä puhutaan laajasti ja matka

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Alusta alkaen oikein Viisaat päätökset, hyvät tulokset Alusta alkaen järkevästi ja huolellisesti harkittu työstökoneinvestointi

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

KEKSINTÖILMOITUS täyttöohjeineen LUOTTAMUKSELLINEN 1 (4)

KEKSINTÖILMOITUS täyttöohjeineen LUOTTAMUKSELLINEN 1 (4) KEKSINTÖILMOITUS täyttöohjeineen LUOTTAMUKSELLINEN 1 (4) 1. Keksijän/Keksijöiden yhteystiedot Keksijä (t) 1.Nimi 2. Nimi 3. Nimi jne. Asema Osasto/Yksikkö Puhelin Sähköposti Osuus 2. Keksinnön nimitys

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea OTA YHTEYTTÄ YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Myynnissä Kauppakodassa Myyntikohde: Liiketoiminta + 3 tasokasta liikehuoneistoa Kuvaus:

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE 29.10.2015 KTT Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu Uudenlaisen palvelun kokeilu on haastavaa Kenelle tämä sopii? Mitä tähän kuuluu? Onko tämä hyvä

Lisätiedot

FRANCHISINGTOIMINTA. Yrittäjien kokemuksia

FRANCHISINGTOIMINTA. Yrittäjien kokemuksia FRANCHISINGTOIMINTA Yrittäjien kokemuksia Suvi Stenberg Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Liiketalouden koulutusohjelma Yritystoiminnan suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Säästöä yrityksellesi

Säästöä yrityksellesi Säästöä yrityksellesi Versa Finland Missiomme on yksinkertainen: Autamme asiakkaitamme säästämään ulkoisissa kustannuksissa vaivattomasti, ammattitaitoisesti ja luottamuksella. Yrityspäättäjät tietävät,

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot