VAIHTOEHTONA FRANCHISING-YRITTÄJYYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIHTOEHTONA FRANCHISING-YRITTÄJYYS"

Transkriptio

1 VAIHTOEHTONA FRANCHISING-YRITTÄJYYS Mikko Nieminen Opinnäytetyö Joulukuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) NIEMINEN, Mikko Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 42 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka VAIHTOEHTONA FRANCHISING-YRITTÄJYYS Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja REPO, Heli Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Työn tavoite oli perehtyä liiketoimintamallina franchising-yrittäjyyteen, joka on hyvin nopeasti yleistyvä yrityksen muoto. Se on toimintamalli, jossa yrittäjä voi vuokrata käyttöönsä jo valmiiksi menestyksekkääksi todetun ja mallinnetun liikeidean. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan franchising-toiminnan peruspiirteitä ja sen toiminnalle tyypillisimpiä muotoja. Lisäksi työssä käsitellään franchising-toiminnalle tyypillisiä etuja ja haittoja sekä franchisingyrittäjyyteen liittyviä sopimuksen keskeisiä kohtia. Työssä tarkastellaan myös franchising-yrittäjälle vaadittavia ominaisuuksia, joita alkavan yrittäjän pitää huomioida sekä rinnastetaan niitä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Työn tutkimusosuus suoritettiin syvähaastatteluna neljälle franchising-yrittäjälle, jonka tarkoitus oli syventää teoriaosuudessa käsiteltyjä aiheita ja selvittää franchising-yrittäjien yleistä tyytyväisyyttä toimintamalliin. Franchising-tietouden lisääminen herättää mielenkiintoa ja luo uuden näkökulman yrittäjyyteen. Tämä puolestaan tuo mahdollisesti uusia yrittäjiä mukaan. Avainsanat (asiasanat) franchising, yrittäjyys, liiketoimintamalli Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) NIEMINEN, Mikko Type of Publication Bachelor s thesis Pages 42 Confidential Language Finnish Title Until FRANCHISING ENTREPRENEURSHIP AS ON OPTION Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor REPO, Heli Assigned by Abstract The goal of this study was to learn about the franchising as a business operations model, a model gaining ground very rapidly nowadays. In franchising the entrepreneur can hire the licences of an already successfully used business idea for his use. The basic features of franchising and its typical forms were observed in the theoretical framework. In addition typical advantages and disadvantages of franchising and the central parts of franchise contract were studied as the operational model is tightly linked with the contract. Characteristics required from the franchising entrepreneur were also observed in work, because the beginning entrepreneur has to be aware of the characteristics and compare those with his personal characteristics. Four franchising entrepreneurs were theme interviewed in order to deepen the information dealt with before. Another purpose was to work out how satisfied the entrepreneurs were in general with this business operations model. The awareness of franchising increases the interest in it and creates a new aspect for entrepreneurship, which can then possibly bring more entrepreneurs to the field. Keywords Franchising, entrepreneurship, business operations model Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO FRANCHISINGIN HISTORIA MITÄ ON FRANCHISING? FRANCHISING-TOIMINNAN MÄÄRITELMÄ TUNNUSPIIRTEET TOIMINNAN ERI MUODOT Product Distribution Franchising Trade Name Franchising Business Format Franchising FRANCHISINGIN EDUT FRANCHISINGIN HAITAT FRANCHISING-SOPIMUS FRANCHISING-SOPIMUKSEN KESKEISET KOHDAT SALASSAPITOSOPIMUS JA ESISOPIMUS FRANCHISING-MAKSUT MINUSTAKO FRANCHISING-YRITTÄJÄ? KENELLE FRANCHISING-YRITTÄJYYS SOPII? PÄÄTÖS RYHTYÄ FRANCHISING-YRITTÄJÄKSI HAASTATTELUJEN LÄHTÖKOHDAT HAASTATTELUT Haastateltavien näkemyksiä franchising-yrittäjyydestä Tulokset YHTEENVETO HAASTATTELUISTA POHDINTA...32 LÄHTEET...34 LIITTEET...36 LIITE 1: EETTISET SÄÄNNÖT...36 LIITE 2: HAASTATTELULOMAKE...41 KUVIO 1..5 KUVIO 2.11

5 1 JOHDANTO 2 Franchising-toiminnan perusideana voidaan pitää menestyvän liiketoimintamallin kloonausta, joka antaa niin franchising-antajalle kuin franchising-ottajallekin menestyksen avaimet. Franchising-antaja luovuttaa liiketoimintamallin eli konseptin korvausta vastaan franchising-ottajalle. Franchising-antajaksi kutsutaan yritystä, joka omistaa sekä vuokraa liiketoimintamallin käyttöoikeudet. Liiketoimintamallin käyttöoikeuksia vuokraavaa yritystä kutsutaan puolestaan franchising-ottajaksi tai - yrittäjäksi. Franchising-ottaja on ehkä franchising-yrittäjää kuvaavampi nimitys, sillä liiketoiminnan käyttöoikeuksien vuokraaja on aina yritys, omistipa sen sitten yksittäinen henkilö, useampi henkilö tai yhteisö. Työtä tehdessäni katsoin kuitenkin parhaaksi käyttää termiä franchising-yrittäjä, sillä kyseinen termi on lukijalle läheisempi ja siihen on helpompi samaistua. Toimintamallina franchising on tänä päivänä kovassa nousussa Suomessa. Monipuolisuutensa vuoksi franchising-konseptista on muodostumassa yksi merkittävimmistä yritysten toimintamalleista, sillä se soveltuu erilaisille toimialoille. Opinnäytetyöni tarkoitus ei ole houkutella ketään ryhtymään franchising-yrittäjäksi, vaan tuoda esille yleisiä toiminnan piirteitä mahdollisesti franchising-yrittäjyyttä harkitsevalle lukijalle. Kiinnostuin aiheesta franchising, koska yrittäjyys on aina kiinnostanut minua. Tarkoitukseni on siis ryhtyä franchising-yrittäjäksi opiskelujeni jälkeen ja opinnäytetyön valinta oli tästä syystä helppo. Tein opinnäytetyön yksin, koska tällä tavoin sain perehtyä franchising-toimintaan kattavasti ja aiheeseen kuuluvat asiat tulivat minulle tutuiksi. Aihe on myös ajankohtainen ja tarpeeksi laaja opinnäytetyöksi. Aiheen laajuuden vuoksi keskityin työssäni franchising-toiminnan peruspiirteisiin. Olen pyrkinyt käsittelemään toiminnalle tyypillisimpiä muotoja, jotta lukija saisi asiasta selkeän kuvan. Opinnäytetyö käsittelee tällä hetkellä yleisintä ja intensiivisintä franchising-toiminnan muotoa eli business format franchisingia. Nykyisestä franchising-toiminnasta poikkeavia muotoja ovat trade name franchising sekä product distribution franchising, jotka eroavat business format franchising -muodosta jonkin verran.

6 3 Lisäksi tässä työssä on pyritty kirjoittamaan asiat franchising-yrittäjän näkökulmasta, vaikka franchising-antajan näkökulma on myös otettu huomioon. Tarkastelin työssäni myös omaa prosessiani ryhtyä franchising-yrittäjäksi. Pyrin kuvaamaan prosessia läheisesti henkilökohtaisella tasolla ja tarkastelemaan seikkoja, joita alkavan yrittäjän pitää muistaa franchising-yrittäjänä. Opinnäytetyöhön, jonka pääpaino on teoriaosuudessa, sisältyy myös tutkimusosuus. Tutkimuksessani haastattelin henkilökohtaisesti neljää franchising-yrittäjää, jotka toimivat ravitsemisalalla sekä vähittäiskaupan alalla. Haastattelut suoritettiin syvähaastatteluna nauhuria käyttäen ja muistiinpanoja tehden. Opinnäytetyöni tarkoituksena on kertoa franchising-yrittäjyyteen liittyvistä asioista ja samalla lisätä yleistä franchising-tietoutta, sillä toimintamallin nykyisestä suosiosta huolimatta sen tunnettuus on yhä hämärän peitossa. Tarkoitus on myös seurata läheltä omia vaiheita kohti franchising-yrittäjyyttä ja pohtia franchising-yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia. Opinnäytetyöni tarkoituksena onkin herättää niiden lukijoiden kiinnostus, jotka mahdollisesti ovat harkinneet franchising-yrittäjyyttä. Opinnäytetyön tutkimusosuuden tarkoituksena on syventää teoriaosuutta ja samalla vertailla mahdollisia eroja lähdemateriaalia tukena käyttäen. 2 FRANCHISINGIN HISTORIA Franchisingin juuret ovat saaneet alkunsa jo 1700-luvulla, mutta liiketoiminnallisena mallina se on tunnettu vasta 1950-luvulta. Siitä lähtien franchising toimintamallina on kasvanut vauhdilla ja yleistynyt luvulta lähtien on jo osattukin ennustaa franchisingin luovan suurimman osan uusista työpaikoista länsimaissa ja samalla olevan yksi vahvimmista ja nopeimmin kehittyvistä liiketalouden toimintamalleista. (Porin korkeakouluyksikkö 1998, 129.) Ensimmäisiä viitteitä franchising-toimintamallista tavattiin Englannissa, jossa olutpanimoiden ja pubien välillä solmittiin lainasopimuksia. Tämän jälkeen alettiin puhua lisenssisopimuksista, joista tunnetuin lisensioija lienee Isaac Singer. Hän valtasi Amerikan ompelukonemarkkinat tarjoamalla yksinmyyntioikeuden tietyn maantieteellisen alueen hoitavalle kauppiaalle, joka puolestaan sitoutui myymään Singer-koneita. (Laakso 2001, 191.)

7 luvun lopulla jakelutieratkaisut uudistuivat ja seuraavan vuosisadan alussa autoteollisuus valtasi markkinat luvun alussa uutena ratkaisuna syntyi tuotteiden valmistusoikeuksien vuokraus yhteistyökumppanille, jolloin tuotantoa saatiin jaettua lähemmäksi loppuasiakasta. Toinen merkittävä markkinoita valloittava ala tuolloin oli juomateollisuus, joka levisi ympäri maailman. Esimerkiksi Coca-Cola levitti tavaramerkin, valmistusoikeudet, esanssin ja reseptin yhteiskumppanien kautta lähes kaikkialle maailmaan, mitä kutsutaan franchising-termein niin sanotuksi product distribution franchising -toimintamalliksi. (Emt. 191.) Varsinainen moderni franchising, jota kutsutaan nimellä business format franchising, sai perustansa 1950-luvulla. Tällöin ravintola-alan megayritykset, kuten McDonald s, Pizza Hut ja Burger King aloittivat toimintansa. Tunnetuin toimintamallin hyödyntäjä lienee McDonald s, jossa toimintaprosessit suoritettiin omintakeisella ja tehokkaalla tavalla verrattuna muihin vastaaviin yrityksiin luvulla franchising levisi nopeasti myös muille toimialoille, kuten esimerkiksi vähittäiskauppaan, palveluihin ja teollisuuteen. Maantieteellisesti katsottuna franchising levisi Yhdysvaltojen jälkeen Eurooppaan, jonka kautta se löysi tiensä myös Suomeen. (Emt. 192.) Suomeen franchising tuli 1970-luvulla, jolloin ensimmäisiä ketjuja olivat pikaruokaketjut, hotellit ja autonvuokraamot (Laakso 2001, 197). Suomen yrityselämässä franchising lähti kuitenkin laajenemaan voimakkaasti vasta luvulla (Rissanen 2003, 481). Toiminnan kasvu on sittemmin ollut jatkuvaa luvun lamavuosista huolimatta eikä franchisingin leviäminen näytä hidastuvan lähitulevaisuudessakaan. Erityisesti palvelualalla kasvu on erittäin voimakasta. Yleisenä laadullisena kehityspiirteenä voidaan kuitenkin todeta, että toimialat, joilla franchising-ketjut toimivat, ovat jatkuvasti monipuolistuneet. (Franchising Suomessa 2004, 30.) Tilastojen mukaan Suomessa toimii kaikkiaan 177 vähittäiskaupan, palvelualojen ja ravintola-alan franchising-ketjua. Ravintola-ala käsittää myös pikaruoka- ja kahvilaketjut. Vähittäiskaupan alalla toimii 76 ketjua, palvelualalla 71 ketjua ja kuudennes eli 30 ketjua toimii ravintola-alalla. Pitkän ajan trendi Suomessa on osoittanut ketjujen määrän lisääntyvän noin 15 prosentin vuosivauhtia. (Emt. 32.) Ketjujen lisääntyvä määrä vaikuttaa vääjäämättömästi työllisyystilanteeseen vaikka

8 franchising-yritysten työntekijöistä huomattava osuus onkin osa-aikaisia työntekijöitä. (Rissanen 2003, 483.) 5 Ravintola-alan kasvu tulee olemaan melko vakaata, tasaista ja yllätyksetöntä. Uusia yrityksiä syntyy runsaasti, mutta myös kuihtuu alalla vallitsevan kilpailun vuoksi. Ketjutoiminnassa riski on kuitenkin pienempi. Palvelualat sisältävät myös suurimman kasvupotentiaalin toimipisteiden määrässä mitattuna. Tämä johtuu osittain siitä, että alalle tulo on suhteellisen helppoa verrattuna vähittäiskauppaan ja ravintola-alaan tulleille. (Franchising Suomessa 2004, 32.) Alla oleva kuvio selventää Suomessa toimivia franchising-ketjuja ja toimialoja, joissa franchising-yrittäjyyttä harjoitetaan. TOIMIALA FRANCHISING-KETJUJA Vähittäiskauppa 43 Ruoka/Pikaruokaravintolat 29 Yrityspalvelut 19 Autonvuokraustoiminta ja Autopalvelut 16 Palvelut 11 Henkilökohtaiset hyvinvointipalvelut 10 Tietokoneet ja ATK 9 Kodin remonttituotteet ja palvelut 8 Ruoka/Vähittäiskauppa 6 Terveydenhuolto 6 Virkistys ja vapaa-aika 5 Koulutuspalvelut 4 Huolto, korjaus ja ylläpitopalvelut 2 Lasten tuotteet ja palvelut 2 Rakennustuotteet ja palvelut 2 Ruoka/Täyden palvelun ravintolat 2 Valokuvaus ja videoliikkeet 2 Lemmikkieläimet 1 KUVIO 1. yhteensä: 177

9 3 MITÄ ON FRANCHISING? 6 Sana franchising on nykyäänkin vielä hieman vieras suomalaisen korvassa. Toimintamallina sen juuret ovat kuitenkin kaukana historiassa. Ensimmäiset franchising-toiminnan vaiheet havaittiin Englannissa 1700-luvulla muun muassa panimoiden ja paikallisten majatalojen yhteistoiminnassa. Nykyisin Suomessakin franchising on toimintamallina käytössä lähes kaikilla toimialoilla. (Franchising Suomessa 2004, 8.) Franchising-termi saa alkunsa latinan kielestä sanasta Franco, joka tarkoittaa oikeutta. Franchising onkin kansainvälinen termi eikä sana Franco ole enää käytössä. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 25.) Toisaalta tutkittaessa englannin kielen historiaa, liitetään franchising lähelle sanaa freedom vapaus. Sanaa franchising tai franchise käytetään englannin kielessä hyvin erilaisissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi sana äänioikeus voidaan kääntää a franchise to vote. Sanan merkitys avautunee kuitenkin parhaiten määrittelemällä franchising toimintamallina. (Laakso 2001, 19.) 3.1 Franchising-toiminnan määritelmä Franchising-toimintaa voi määritellä hyvin monenlaisilla asiayhteydestä ja esittäjästä riippuvilla tavoilla. Esimerkiksi Euroopan Franchising Liitto määrittelee franchisingtoiminnan seuraavasti: Franchising on tavaroiden ja palveluiden ja teknologian markkinointijärjestelmä, joka perustuu tiiviiseen ja yhteistyösuhteeseen juridisesti ja taloudellisesti itsenäisten yritysten franchising-antajan ja franchising-ottajien kesken (Laakso 2001, 20). Taloustiedon taloussanasto esittää puolestaan lyhyen, mutta kattavan ja selkeän määritelmän franchising-toiminnasta: Franchising on kahden itsenäisen yrityksen, franchising-antajan ja franchisingottajan välistä, sopimukseen pohjautuvaa pitkäaikaista yhteistyötä, jossa franchisingantaja luovuttaa franchising-ottajalle oikeuden käyttää tietyllä alueella sovittua maksua vastaan kehittämäänsä tavaramerkkiä, liikemerkkiä, valmistusmenetelmää ja

10 koko yrityksen toimintamallia jatkuvalla tuella suunnittelemansa ja valvomansa toimintaohjeen mukaisesti. (Emt. 20.) 7 Suomen yrittäjät ovat myös määritelleet franchising-toimintamallin, joka on heidän internet-sivuillaan julkaistu näin: Franchising -yrittäjyys perustuu yksinkertaisimmillaan siihen, että jokin suuri ketju jakaa yrittäjyysoikeuksia niitä hakeville. Suurimpia laajalti tunnettuja franchisingketjuja Suomessa ovat esim. McDonald s, Carrols, R-kioskit, Kotipizza ja The Body Shop. Myös monet terveystuotteisiin, urheiluvälineisiin, autonvuokraukseen, kiinteistönvälitykseen ja siivoustoimintaan erikoistuneet liikkeet toimivat franchisingketjuina. Oikeuksia voidaan antaa yksityishenkilöille tai yhteisöille ja ne rajataan usein myös maantieteellisesti. Yrittäjä maksaa toimiluvasta ns. yhteistoimintamaksun, joka kattaa liikemerkin ja -idean lisäksi mm. markkinoinnin. (Suomen yrittäjät 2004.) Yhteenvetona voi todeta, että franchising on kahden yrityksen välinen yhteistyömalli. Verkosto syntyy yritysten yhteistyöstä, jossa ne toimivat tiiviissä, ohjatussa yhteistyösuhteessa. Näin franchising-toiminnassa yhdistyvät yleensä pienyrityksen tehokkuus ja suurtuotannon edut. Kuten ruotsalainen franchising-alan pioneeri, Herbert Giesen, onkin sanonut: Franchising on irrationaalisen motivaation ja rationaalisen johtamisen synteesi. (Laakso 2001, ) 3.2 Tunnuspiirteet Vaikka sana franchising määritelmänä ja markkinointikeinona on jo vanha, ymmärretään konsepti yhä väärin. Se ei siis ole toimiala vaan toimintamalli, jota käytetään useilla eri toimialoilla. Toimintamalli perustuu toimiviin jo testattuihin liikeideoihin, jossa franchising-antaja luovuttaa franchising-yrittäjälle korvausta vastaan konseptin käyttöoikeuden. (Franchising Suomessa 2001, 7.) Sopimus laaditaan siis franchising-antajan sekä franchising-yrittäjän välillä, jossa franchising-yrittäjä yleensä rahoittaa ja omistaa sopimuksen jälkeen itse yrityksen. Yhteistyö perustuu franchising- yrittäjälle luovutettuun konseptiin, jonka franchisingantaja on kehittänyt. Luovutetun konseptin alla toimivat samalla kaikki muutkin

11 ketjun jäsenet yhdenmukaisella julkiasulla. Luovutetussa konseptissa tietotaito siirtyy franchising-yrittäjälle franchising-antajan välityksellä muun muassa koulutuksen ja käsikirjojen avulla. Käsikirjaan on ohjeistettu liikeidean mukainen toimintamalli, joka kattaa kaikki oleellisimmat asiat ja ohjeet, jotka yrittäjän on tiedettävä liiketoiminnassaan. Samalla franchising-yrittäjä sitoutuu noudattamaan näitä toimintaohjeita sekä täyttämään esimerkiksi konseptin mukaiset laatuvaatimukset. (Suomen Franchising Yhdistys ry 2004.) 8 Vastaavasti franchising-antaja tarjoaa kaupallisen ja teknisen tukensa franchisingyrittäjälle. Franchising-antaja kouluttaa ja avustaa liiketoiminnan alussa, kuten esimerkiksi tilojen hankinnassa ja varustamisessa, rahoitusneuvotteluissa, hankintasopimuksissa ja avajaisten järjestämisessä. Liiketoiminnan alun jälkeen franchising-antaja osallistuu myös ketjun sekä franchising-yrittäjän kehittämiseen. Tämä toteutuu erilaisilla seuranta- ja suunnittelujärjestelmillä, neuvottelutyöllä, markkinointitoimenpiteillä, sisäisellä informaatiovälityksellä sekä kokemusten vaihdolla. (Emt. 2004) Franchising-yrittäjälle toiminta on vastikkeellista. Hän maksaa kerta- ja/tai jatkuvia maksuja franchising-antajalle saamistaan eduista ja palveluista. Franchising-antaja johtaa puolestaan yhteistyöketjua sekä kontrolloi franchising-yrittäjän toimintaa. Laaditut osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä yhteiset pelisäännöt on aina täsmennetty kirjallisessa sopimuksessa. (Emt ) 3.3 Toiminnan eri muodot Franchising-oikeuden omaava yrittäjä voi valita millaisen oikeuden hän vuokraa emoyritykseltä franchising-yrittäjälle. Franchising-yhteistyössä on olemassa kolme perusmuotoa, jotka vaihtelevat toimintamallista riippuen. (Rissanen 2003, 483.) Kyse voi olla oikeudesta tietyn valmistus- ja jakelumenetelmän käyttöön, mikä tunnetaan toiminnan muotona nimeltä Product Distribution Franchising. Kyseessä voi olla myös oikeus käyttää emoyhtiön tuotenimeä ja tuotemerkkiä, mikä tunnettaan toiminnan muotona nimeltä Trade Name Franchising. Modernein ja suosituin toimintamalli on kuitenkin sellainen, missä yhteistyö osapuolten välillä kattaa liiketoiminnan kokonaisuudessaan. Tämä toiminnan muotoa kutsutaan nimellä Business Format Franchising. (Työministeriö 1997, 41.)

12 3.3.1 Product Distribution Franchising 9 Nykyiseen muotoonsa franchising-toiminta on kehittynyt useiden vaiheiden kautta. Franchising-toiminnan alkuvaiheessa yrityksellä oli useimmiten käytössään kehitystyön tuloksena tuote- tai laiteinnovaatio, jonka hyödyntämiseen franchisingtoimintamallia tarvittiin. Se tarjosi patentin haltijalle lisää pääomia käyttöön ja tietämystä paikallisista markkinoista. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 27.) Product Distribution Franchising on puhdas jakelutieratkaisu, jossa franchising-antaja luovuttaa verkostoon kuuluville jäsenille oikeuden myydä kehittämäänsä ja valmistamaansa tuotetta. (Laakso 2001, 24.) Sopimusmallina tämä todennäköisesti yleisin ja tällä toimintatavalla hallitaan esimerkiksi virvoitusjuoma- ja ohjelmistojakelua sekä vaatekauppaa. (Rissanen 2003, 483.) Lisensiointi oli toimintatapa, jolla nopeutettiin keksinnön hyödyntämistä eri markkina-alueilla. Esimerkkinä Singer Sewing Machine Companyn toimintamalli, jossa yritys organisoi ompelukoneiden jakelun myöntämällä paikallisille yrityksille lisenssin tuotteidensa myyntiin ja markkinointiin. Järjestelmän ottivat sittemmin käyttöönsä myös öljy-yhtiöt ja muun muassa Coca-Cola vuonna (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 27.) Trade Name Franchising Yritysten toiminta kehittyi ja tuotekeskeisyys väheni tuotemerkkien kehittyessä. Näin vahvasta tuotemerkistä tuli merkittäväkilpailuetu, jolloin lisenssin haltijan kannatti maksaa korvausta myös tuotemerkin käytöstä. Yhteistyöllä saavutettiin selkeitä etuja markkinoinnissa, kun sitä valmistettiin laatustandardien mukaisesti ja sitä markkinoitiin yhteisellä tuotemerkillä. Tätä sovellutusta kutsutaan nimellä Trade Name Franchising. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 28.) Järjestelmän hyvä puoli on franchising-ottajien kyky toimia monenlaisilla markkinoilla, koska sopimukset antavat yrittäjille vapauksia ja kustannukset ovat kohtuulliset. Heikkous on sitä vastoin se, että asiakas ei voi olla varma saamastaan

13 palvelutasosta. Verkostossa kontrolli hämärtyy ja palvelutaso vaihtelee. (Rissanen 2003, 483.) 10 Ensimmäiset Product Distribution Franchising-malllia vaiheessa toteuttaneet siirtyivät käyttämään myös Trade Name Franchising-järjestelmää. Tunnetuimpia käyttäjiä ovat Coca-Cola, Shell, Esso ja General Motors. Saman toimintamallin käyttäjiin kuuluvat myös sellaiset hotelli- ja ravintolan alan tunnetut yritykset kuten esimerkiksi Sheraton, Holiday Inn, Ramada ja Hard Rock Cafe. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 28.) Business Format Franchising Nykyinen moderni franchising-toimintamalli, josta käytetään nimitystä Business Format Franchising, on muuttunut ja kehittynyt kokonaisvaltaiseksi ja tiiviiksi yhteistyömalliksi. Tämä toimintamalli kehittyi 1950-luvulla, jolloin esimerkiksi McDonald s ja Burger King alkoivat Yhdysvalloissa toteuttaa paikallisille yrittäjille koko liiketoiminnan kattavaa järjestelmää. Business Format Franchisingtoimintamalli edustaakin tämän päivän franchising-käsitettä, josta käytetään lyhyesti termiä franchising. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 28.) Tässä toimintamallissa koko liiketoimintamalli luovutetaan franchising-yrittäjälle, jolloin sekä franchising-yrittäjä ja franchising-antaja sitoutuvat samalla syvään sekä jatkuvaan yhteistyöhön. (Laakso 2001, 25.) Franchising-antajan tulot muodostuvat liiketoimintamallissa toimintamallin vuokraamisesta, tavaroiden ja palvelusten myynnistä, johtamisesta sekä koulutuksesta. Sopimustyypin kustannukset ovat sen verran korkeat, että franchising-ottaja tarvitsee menestyäkseen oman alkupääoman sekä hyvän ja huolella harkitun liikepaikan. (Rissanen 2003, 483.)

14 Alla oleva kuvio pelkistää toiminnan eri muotojen erot, johon ne on asemoitu. 11 Konseptin liiketoiminnallinen laajuus BFF PDF TNF Yhteistyön intensiivisyys BFF = Business Format Franchising PDF = Product Distribution Franchising TNF = Trade Name Franchising KUVIO Franchisingin edut Pienikin yritys voi toimia menestyksekkäästi ilman, että yrityksen tarvitsee sitoa ylettömästi resursseja. Aina, kun uusi yritys liittyy ketjuun, uusi yritys antaa ketjulle kasvavassa määrin tiettyjä, normaalisti suuryritykselle kuuluvia etuja. Alkava yrittäjä voi päästä paremmin vauhtiin franchising-antajan myötävaikutuksella, sillä prosessin onnistumisesta on olemassa jo jonkinlaiset takuut. Yrityksen ei tarvitse tehdä niin paljon työtä itsensä ja oman nimensä tunnettuuden takeeksi. Suomessa on tehty tutkimus, jonka mukaan franchising-yritysten kannattavuus oli jopa 40 % korkeampi kuin tavallisten yritysten kannattavuus. Kannattavuus mitattiin sidotun pääoman tuotolla. (Sutinen & Antikainen 1996, 85.) Yrittäjä koulutetaan ketjun yritystoimintaan kyseessä olevan konseptin mukaisesti. Tämän lisäksi franchising-antaja tarjoaa laajan kuvauksen, joka kattaa liikkeenjohdollisen ja teknisen tuen jo ennen toiminnan aloittamista. Yhteistyöjärjestelmä tuo myös mukanaan erilaisia kustannus- ja synergiaetuja ketjun jäsenille. Aloittaminen on myös pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi, jolloin aloittava yrittäjä pääsee valmiiseen liiketoimintaan suoraan ja nopeasti ilman pitkiä,

15 kalliita ja riskialttiita tuote- ja liiketoiminnan kehitysjaksoja. (Franchising Suomessa 2004, 53.) 12 Franchising-yrittäjän riski on pienempi verrattuna tavalliseen yrittäjään, koska franchising-antaja voi alkuvaiheessa mahdollisesti rahoittaa, jonka lisäksi myös tarjota innovaatioita, asiantuntemusta, mainontatukea ja suurostojen neuvotteluvoimaa. (Sutinen & Antikainen 1996, 86.) Tehtyjen tutkimusten mukaan se on itse asiassa todettu riskittömimmäksi yrittäjyyden malliksi juuri franchisingantajan tuomien etujen ja velvollisuuksien myötä. (Porin korkeakouluyksikkö, 131.) Valmiilla konseptilla aloittamisesta ja toimimisesta yrittäjä hyötyy välittömästi taloudellisesti. Franchising-yrittäjä välttää perustamisvaiheessa esimerkiksi kalliit suunnittelu- ja tuotekehityskustannukset, koska franchising-antaja on ne jo maksanut konseptia rakentaessaan. Tästä johtuen yleensä ensimmäisinä toimintavuosina tapahtuvat opetteluvirheet jäävät vähäisimmiksi franchising-yrittäjillä kuin perinteisesti alkavilla yrityksillä. Franchising-yrittäjä välttyy esimerkiksi tekemästä virheellisiä investointeja ja toimenpiteitä, johon esimerkiksi perinteisesti alkava yrittäjä voi tietämättään sortua. Myös tyypilliset turhat virheet yritystoiminnan alussa jäävät pois, mikä taas parantaa yrityksen tuottavuutta ja kannattavuutta toiminnan alkuaikoina oleellisesti. (Franchising Suomessa 2004, 53.) Luetettavuus on toiminnan alussa korkea alkavalla yrittäjällä ja se myös paranee toiminnan kehittyessä. Tunnettuus ja näkyvyys voimistuu, jonka myötä tulee franchising-toiminnassa mukana myös markkinoinnillinen luotettavuus. (Sutinen & Antikainen 1996, 86.) 3.5 Franchisingin haitat Franchising luo kuitenkin joitain ehtoja toiminnan harjoittamiseksi. Ulkopuolinen kontrolli on esimerkiksi suurempi kuin täysin itsenäisessä yrittäjyydessä. Yrittäjä ei voi tehdä vapaasti täysin itsenäisiä ratkaisuja yrityksen sisällä. (Sutinen & Antikainen 1996, 86.) Jokainen ketju luo kuitenkin omat säännöt Franchising-yrittäjän ja franchising-antajan välille, jotka voivat vaihdella paljonkin.

16 13 Franchising-yrittäjä toimii juridisesti ja taloudellisesti täysin itsenäisenä yrittäjänä. Näin ollen yrittäjä tekee kaikki sitoumuksensa itsenäisesti, nauttii työnsä tuloksista itse, mutta myös kantaa toimintaan liittyvät riskit itse. Samalla toimiessaan tiiviin yhteistyöjärjestelmän osana yrittäjä on paljolti riippuvainen muiden ketjun jäsenten toimista, resursseista ja onnistumisesta, mikä tuo toimintaan mukaan omat riskielementtinsä. (Franchising Suomessa 2004, 55.) Franchising-yrittäjä joutuu maksamaan harjoittamastaan liiketoiminnasta ylimääräisiä kustannuksia, joita maksetaan franchising-antajalle. Siitä, saadaanko franchisingketjuun kuulumisesta enemmän tuottoja kuin kuluja, on epävarmaa. (Sutinen & Antikainen 1996, 86.) Edellä mainitut haitat kuuluvat aina luonnollisena osana franchising-toimintamalliin ja ne ovat vain hyväksyttävä, jos franchising-yrittäjäksi aikoo ryhtyä. Näiden lisäksi on olemassa muutamia muita riskitekijöitä, jotka saattavat tulla esiin. Nämä ovat kuitenkin tapauskohtaisia ja tulevat kyseeseen erityisesti silloin, kun kyseisessä ketjussa franchising-toiminta ei ole laadukasta. Esimerkiksi silloin, kun konsepti tai koko franchising-järjestelmä ei ole vielä valmis tai niitä ei kehitetä jatkuvasti. Usein keskeneräisyys tulee esiin konseptin kilpailukyvyssä ja väärissä yrittäjävalinnoissa. Konseptia ei ole testattu tarpeeksi markkinoilla tai sen pohjustusta ei ole maltettu tehdä kunnolla ennen franchising-liiketoiminnan aloittamista.. (Franchising Suomessa 2004, 55.) Edellä mainitut franchising-suhteen edut ja riskit ovat tyypillisiä toimintamallissa esiin tulevia kohtia. Jos harkitsee ryhtyvänsä franchising-yrittäjäksi, on suotavaa aina pohtia ja ratkaista etujen ja riskien suuruus suhteessa omiin odotuksiinsa ja tavoitteisiinsa täysin itse. (Emt. 56.) 4 FRANCHISING-SOPIMUS Osapuolten välille laaditaan yleensä yhteistyösopimus, joka toimii franchisingsuhteen perusdokumenttina. Sopimus on välineellinen vaikka sen rooli franchisingsuhteessa on merkittävä. Osapuolet laativat ensimmäiseksi konseptin ja yhteistyöjärjestelmän kokonaisuudessaan, jotka sen jälkeen dokumentoidaan asiakirjoiksi. Näistä merkittävin on franchising-sopimus. Muita asiakirjoja ovat

17 käsikirjat, erilaiset muut manuaalit, ohjeet ja suunnitelmat, jotka kaikki liittyvät tiiviisti toisiinsa. (Laakso 2001, 37.) 14 Franchising tarkoittaa valtuuttajan ja valtuutetun välistä sopimusta, jotka solmivat keskenään sopimuksen. Sopimus pohjautuu yhteistyöhön, jossa valtuuttaja antaa valtuutetulle oikeuden harjoittaa korvausta vastaan liiketoimintaa yleensä määrätyllä paikalla tai alueella hyödyntäen siinä valtuuttajan antamia kehittämiä ja omistamia tavaramerkkejä, liikemerkkejä, valmistusmenetelmiä, tekniikoita tai liiketoimintamalleja. Sopimuksessa valtuuttaja yleensä kouluttaa, ohjaa ja valvoo tarkoin ohjein valtuutetun toimintaa. Yleensä franchising-yritykset muodostavat yhtenäisen yrityskuvan mukaisen verkoston tai ketjun. Tälle tyypillisiä alan esimerkkejä ovat pikaruokalaketjut, kioskimyymäläketjut, monet huoltoasemat, vaate-, tekstiili- tai erikoistavaraliikkeet. (Rissanen 2000, 575.) 4.1 Franchising-sopimuksen keskeiset kohdat Franchising-toimintaa harjoitetaan tänä päivänä hyvin monella eri liike-elämän alueella. Laaja-alaisesti levinneen toiminnan vuoksi franchising-sopimukset myös eroavat toisistaan huomattavasti. Molempien osapuolten ja varsinkin franchisingottajan on oltava tietoinen sopimuksen yksityiskohdista, sillä jokaisessa yksittäistapauksessa tulee ottaa huomioon mahdollisimman kattavasti ne seikat, joista laadittavassa sopimuksessa tulee olla määräykset. Onkin suositeltavaa, että franchising-järjestelmän rakentamisessa on mukana kokeneita, franchisingtoimintaan perehtyneitä asiantuntijoita, jotta vältytään ylimääräisten oppirahojen maksamisesta. (Franchising Suomessa 2001, 36.) Seuraavassa luettelo franchising-sopimuksen keskeisistä kohdista, joita sopimusta laadittaessa tulee ottaa huomioon: Franchising-sopimuksen tulee vastata kaikin tavoin kauppalain, sopimusoikeuden ja muun kansallisen lainsäädännön sekä Euroopan Unionin- lainsäädännön määrittämiä periaatteita. (Rissanen 2000, 575.) Sopimuksesta tulee ilmetä franchising-ketjun jäsenten halukkuus suojella franchising-antajan teollisoikeuksia ja halukkuus ylläpitää franchising-ketjun

18 15 mainetta ja yhteisiä ominaispiirteitä. Kaikki osapuolten välistä franchisingtoimintaa koskevat sopimukset tulee tehdä kirjallisesti ja ne tulee tarvittaessa kääntää viralliselle kielelle. Franchising-yrittäjän kappale allekirjoitetusta sopimuksesta on viipymättä toimitettava yksittäiselle franchising-yrittäjälle. (Franchising Suomessa 2004, 15.) Franchising-sopimuksesta on selkeästi ilmettävä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä muut osapuolten välistä suhdetta säätelevät olennaiset ehdot. (Franchising Suomessa 2004, 15.) Tällä tavoin molempien osapuolten oikeudet suojataan ja samalla estetään ongelmat päivittäisessä toiminnassa. (Franchising Suomessa 2001, 36.) Seuraavassa luotellaan yleisluontoisella tasolla tärkeimmät franchising-sopimuksen osa-alueet. Luettelo antaa suuntaa sopimuksen laadinnassa huomion otettaville seikoille, mutta ei kuitenkaan kata kaikkia tilanteita. Luettelo toimii hyvänä pohjana, jonka päälle yleensä rakennetaan sopimuksen vaatimat yksityiskohdat. Franchising-sopimuksen osa-alueita ovat: - Osapuolet - Sopimustermit - Liikeidean edelleen kehittäminen - Käsikirja - Luovutettavat oikeudet - Franchising-antajan oikeudet ja velvollisuudet - Franchising-yrittäjän asema, oikeuksien laajuus, oikeudet ja velvollisuudet - Toimitilat ja maksut - Salassapito, kilpailukielto, sopimussakko ja vahingonkorvausvelvollisuus - Sopimuksen voimassaolo sekä lakkaamisen jälkeiset suhteet - Riitojen ratkaisu ja sovellettava laki Esitystä voi pitää pohjana, jonka päälle asiantuntijoiden avustuksella rakennetaan vielä yksityiskohdat, joita yksittäinen sopimus vaatii. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 150.)

19 4.2 Salassapitosopimus ja esisopimus 16 Salassapitosopimuksen avulla pyritään suojaamaan sellainen informaatio, jota ei normaalisti paljastettaisi ulkopuoliselle. Tiedon saava osapuoli sitoutuu siis olemaan paljastamatta saatua informaatiota kenellekään kolmannelle ja sitoutuu olemaan niitä käyttämättä, mikäli lopulliseen sopimukseen ei päästä. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 148.) Salassapitosopimukseen liittyy sopimussakko, joka hänen on maksettava, mikäli rikkoo sopimuksen ehtoja. Sopimussakon määrä tulee olla kohtuullinen vaikka salassapitosopimuksen rikkomuksen johdosta ei olisikaan syntynyt franchising-antajalle vahinkoa. (Laakso 2001, 41.) Kun neuvottelut etenevät, ajankohtaiseksi tulee salassapitosopimuksen jälkeen esisopimuksen laatiminen. Tässä vaiheessa molemmat osapuolet ovat jo melko varmoja varsinaisen sopimuksen laatimisesta. Esisopimuksen liitteenä tulisikin mieluiten jo olla varsinaisen franchising-sopimuksen lopullinen versio, jossa ehdot olisivat valmiiksi neuvoteltu. Muussa tapauksessa esisopimuksen tekemisestä ei olisi juridisesti kovinkaan paljon hyötyä, koska kumpikin osapuoli voisi kariuttaa varsinaiset sopimusneuvottelut omilla vaatimuksillaan. (Emt. 42.) 4.3 Franchising-maksut Franchising-antajalle varmasti tärkein syy ryhtyä franchising-toimintaan on taloudellisen hyöty. Franchising-yrittäjä sitoutuu sopimuksessa maksamaan franchising-antajalle tiettyjä maksuja, jotka voidaan jaotella monella tavalla. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 166.) Maksutyypit vaihtelevat jonkin verran, mutta yleisesti ottaen maksuja on neljänlaisia: 1. Liittymismaksu maksetaan normaalisti sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä, eikä sitä palauteta, vaikka franchising-yrittäjä lopettaisi toimintansa syystä tai toisesta hyvinkin nopeasti tai vaikkapa jo ennen toiminnan aloittamista. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 166.) Se on eräänlainen sisäänpääsymaksu, jolla franchising-ottaja saa oikeuden toimia osana kyseessä olevaa franchising-järjestelmää ja käyttää konseptia liiketoiminnassaan. (Laakso 2001, 66.)

20 Liittymismaksu on Suomessa suuruudeltaan keskimäärin euroa. (Rissanen 2003, 488.) Franchising-ottaja maksaa koko yhteistyösuhteen ajan franchisingantajalle niin sanottua yhteistyömaksua. Maksut suoritetaan kausittain, viikoittain, kuukausittain, neljännes- tai puolivuosittain. Yhteistyömaksut laskutetaan yleensä suhteellisina osuuksina franchising-ottajan liikevaihdosta ja ne maksetaan laskua vastaan franchising-antajalle. Yhteistyömaksun tarkoituksena on kattaa franchising-antajalle franchising-verkoston ylläpidosta ja yhteistyön koordinoinnista aiheutuvat työkustannukset. (Laakso 2001, ) Yhteistyömaksut, joita ketjun jäsenet maksavat määräajoin, ovat suuruudeltaan keskimäärin 4 6 prosenttia liikevaihdosta. (Rissanen 2003, 488.) 3. Franchising-antaja perii usein ketjun yhteisen markkinoinnin toteuttamiseksi liikevaihtoon sidottua markkinointimaksua, jolla rahoitetaan ketjun kaikkien jäsenten hyväksi tulevia markkinointitoimenpiteitä. Tämän lisäksi riippuu yksittäistapauksesta, onko jokainen yksittäinen franchisingyrittäjä oikeutettu tai velvoitettu markkinoimaan omaa toimintaansa omalla toiminta-alueellaan. (Mattila, Wathen, Tommila & Rinkinen 1998, 168.) Markkinointimaksut saatetaan jyvittää kampanjakohtaisestikin. Niiden osuus liikevaihdosta on keskimäärin 1 5 prosenttia. (Rissanen 2003, 488.) 4. Franchising-antajan tarjoamien tukitoimien lisäksi franchising-ottajat hyödyntävät liiketoiminnassaan tiettyjä erityispalveluita joko franchisingantajan tai järjestelmän ulkopuolisen tahon tarjoamina. Näitä hankitaan usein yhdessä, jolloin hankintahinnoissa päästään hyödyntämään määräalennuksia tai saavutetaan muita kilpailuetuja. Palveluiden keskitetyksi hankkimiseksi ja maksamiseksi kerätään niin sanottuja palvelumaksuja. (Laakso 2001, 68.) Palvelumaksuja ovat esimerkiksi kirjanpidolliset, kustannusseurannalliset, palkkahallinnolliset ja oikeusneuvonnalliset palvelut. Niiden määrä vaihtelee

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Kiinteän toimipaikan muodostuminen 1 Ulkomaisen yrityksen verovelvollisuus Ulkomaisen yrityksen verotus Suomessa perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja maiden välisiin

Lisätiedot

Salassapitosopimukset. Varatuomari Krista Hytönen

Salassapitosopimukset. Varatuomari Krista Hytönen Salassapitosopimukset Varatuomari Krista Hytönen 29.10.2015 Mikä salassapitosopimus on? Non-Disclosure Agreement (NDA), Confidentiality Agreement. Sopimus, jossa osapuolet sopivat niistä ehdoista, joilla

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

LUONNOS. Kaupunginhallitus 8.2.2016 Liite 2 53. Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 141 Liite 7

LUONNOS. Kaupunginhallitus 8.2.2016 Liite 2 53. Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 141 Liite 7 Kaupunginhallitus 8.2.2016 Liite 2 53 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 141 Liite 7 VUOKRASOPIMUKSEN ESISOPIMUS LUONNOS 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen tausta 3. Esisopimuksen kohde VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen 1 SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen Versio 30.3.2016: Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen kehittämishanke (Tapio Oy, maa- ja metsätalousministeriö) Sopimuspohja on tarkoitettu

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi.

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/31689321.aspx Ulkoinen hankinta

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot Kansainvälistymis ja kaupanestekysely Keskeiset havainnot Taustaa: vientiyritysten määrä EK:n yrityskyselyissä Vientiyritysten lukumäärä* 25 000 20 000 15 000 16 000 19 000 20 000 21 000 000 5 000 0 2008

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten

Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98 Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten (Kantongerecht te Nijmegenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö) Pakollinen kuuluminen ammatilliseen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta 27.5.2014 Jan Ljungman Legal Counsel Yleistä julkisten hankintojen lainsäädännöstä ja sopimussisällöstä Hankintalaki säätelee

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

MYCHALLENGE Työkalu tavoitteidesi saavuttamiseen Scandinavian Challengessa

MYCHALLENGE Työkalu tavoitteidesi saavuttamiseen Scandinavian Challengessa MYCHALLENGE Työkalu tavoitteidesi saavuttamiseen Scandinavian Challengessa Kerromme, miten......löytää oma miksi...asetat tavoitteesi...suunnittelet haasteesi...jaat tavoitteen osatavoitteiksi...seuraat

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille

Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille 1. Määritelmät. Kulttuurilahja -palvelulla tarkoitetaan Kansan Sivistysrahaston toimeenpanemaa rahankeräystä Internet-osoitteessa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot