Tammikuu Pysäköinti pännii keskustayrittäjiä. Ville pistää skebat kuntoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tammikuu 2010. Pysäköinti pännii keskustayrittäjiä. Ville pistää skebat kuntoon"

Transkriptio

1 01 Tammikuu 2010 Pysäköinti pännii keskustayrittäjiä Ville pistää skebat kuntoon

2 2 Pääkirjoitus Helpotuksia yrittäjän perheenjäsenille Yrittäjä Ranen yritystoimintaa on taloustaantuma kouraissut kovalla kädellä. Yritys myy tuotteitaan kuluttajille, toisille yrityksille sekä kunnille ja kaupungeille. Kaikki ovat vähentäneet ostojaan Ranen yrityksestä vuoden aikana. Myynti on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna y li 30 p rosenttia. Ranen o li viime sy ksynä p akko miettiä, miten voisi karsia kustannuksia. Yritys ty öllisti yri ttäjän lis äksi kaksi myyntimiestä, kaksi a sentajaa j a t oimistotyöntekijän, joka sattui olemaan Ranen a vovaimo J ohanna, jonka kanssa R ane on el änyt m uutaman vuoden a violiiton o maisissa o losuhteissa. Viime v uonna y rityksen t ulot eivät enää rii ttäneetkään työntekijöiden palkkoihin, vaikka Rane oli jo lopettanut p alkanmaksun it selleen. Toimintaa o li p akko su pistaa, joten Rane ir tisanoi to imistotyöntekijän, avovaimonsa Johannan. Johanna ei s aanut ty öttömyyskorvausta, koska Johanna o li yrittäjän puoliso. Johanna ei omistanut y rityksestä m itään. Ranen o lisi p itänyt i r- tisanoa ensin kaikki vieraat työntekijänsä ja viimeis enä vasta p uolisonsa, jotta J ohannalle o lisi v oitu m aksaa työttömyyskorvausta.yritystoimintaa ei olisi kuitenkaan voinut pyörittää ilman ammattitaitoisia myyntimiehiä ja asentajia. Toimistopalveluja ja talousasioiden hoitamista, joita Johanna teki, Rane saattoi taas ostaa ulkopuolelta. Johanna sattui rakastumaan yrittäjään ja jäi ilman työttömyysturvaa Johanna jäi ilman korvausta, koska hän nyt sattui epäonnekseen a ikanaan r akastumaan y rittäjään j a m uuttamaan tämän kanssa saman katon alle. Rane ei halunnut asumuseroa eikä myöskään kikkailla eri postiosoitteilla, jotta Johannan t yöttömyysturvan eh dot ol isivat t äyttyneet. Näin ol len aino a vai htoehto oli, kuten l ukuisilla muillakin y rittäjien p erheenjäsenillä, jäädä k okonaan työttömyysturvan ulkopuolelle. Tämä v uosi t uo o nneksi h ieman p a- rannusta yri ttäjän pe rheenjäsenten sosiaaliturvaan. Yrittäjän p uoliso ja lapset o vat j o o ikeutettuja ty öttömyysetuuteen, jos eivät omista yrityksestä y li 15 p rosenttia ei vätkä o le määräävässä as emassa. Enää yri tystä ei m yöskään t arvitse lo pettaa eikä tuotantosuuntaa m uuttaa - p ienessä yrityksessä se olisikin usein mahdotonta - j otta oikeus työttömyyspäivärahaan saadaan. Käytännön o ngelmaksi jää edelleen se, että yrittäjän on osoitettava yrityksen taloudellisten edellytysten p ysyvää heik kenemistä eli vähin tään kahdelta t ilikaudelta p itää o lla n äyttöä. Pieni y ritys e htii kahden huonon vuoden aikana ehkä j o kaatumaan talousvaikeuksiinsa. Vaikka uudessakin laissa korvauksen saamiseksi o n e nsin i rtisanottava v ieraat t yöntekijät, voisi Johanna tänä vuonna yrittää uudelleen korvauksen hakemista. Taantuma poikii yrittäjähaluja Uusyrityskeskus En simetrissä viime vuosi o li ennä tyksellinen. Oman yrityksen perustamista havitteli lähes 2500 yrittäjäksi aikovaa, joista Ensimetri auttoi 943 uutta yritystä alkuun. Jäljelle jääneistä osa tietenkin vielä miettii ja kehittelee ideaansa. Suurin osa yrittäjäkokelaista on kuitenkin jättänyt yrityksen perustamatta todettuaan yritysneuvojien ja asiantuntijoiden avulla, ettei aiottu yritysidea kantaisi alkua pidemmälle. Perustettujen yritysten määrä koko maassa vuonna 2009 ei ole vielä tiedossa, mutta parina edellisenä vuonna yritysten nettolisäys on ollut lähes vuo dessa. Valtaosa yrityksistä syntyy mikroyritysten eli alle 10 henkilöä ty öllistävien l uokkaan. Enemmistö yrittäjistä aloittaa yritystoimintansa yksin. Työttömyyden ja lomautusten lisääntyminen ovat Pirkanmaallakin k asvattaneet y rittämishalukkuutta. Ensimetrin a siakkaista työttömien osuus on noussut 22 prosentista 28 prosenttiin. Työttömyydestä ei pidä kuitenkaan ajautua uuteen ahdinkoon kannattamattomaan yritystoimintaan. Siksi yrittäjäuraa suunnittelevan on tärkeää selvittää e tukäteen y hdessä E nsimetrin a siantuntijoiden ka nssa y ritysideansa ka ntavuus ja omat yrittäjävalmiutensa. Jari Jokilampi päätoimittaja TAMMIKUU 2010 SISÄLTÖ s. 8 s Palvelukampanja huomattiin hyvin s. 4 Tampereen tähtivitja yrittäjien apuna s. 8 Kymmenen kysymystä Maria Lund s. 10 Sijoittaa voi muuallakin kuin pörssissä s vuotias GoGo avaa keväällä jo neljännen liikuntakeskuksensa s Tampereen mainoshistoria koviin kansiin s. 24 Rekrytorilla kannattaa valmistautua työhaastatteluun s. 34 Vehon uusi palvelukeskus harjakorkeuteen s. 37 Lounasvieraana Tampereen yliopiston rehtori s.39 s. 39

3 Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisu P I R K A N M A A N Tammikuu 2010 Puhun paljon mieluummin pitkäaikaisesta säästämisestä kuin sijoittamisesta. Sijoittaminen ei ole mikään elämää s. 23suurempi juttu, vaan vanhojen viisaiden periaatteiden noudattamista Osakesäästäjien Keskusliiton toiminnanjohtaja Tomi Salo Tunti ei riitä mihinkään Tampereen kaupungin uudet pysäköintijärjestelmät eivät aiheuta riemunkiljahduksia y rittäjien keskuudessa. Kesän ja syksy n aikana y dinkeskusta-alueen p ysäköintiä m uutettiin niin, että y k- kösvyöhykkeen eli k eskustan ytimen katuparkissa voi pysäköidä maksimissaan vain tunnin. Nykyinen pysäköinnin maksimiaika vaikeuttaa Juha Turusen mukaan keskustan kivijalkakauppojen liiketoimintaa. Esimerkiksi lounaalle tai palaveriin saapuville asiakkaille tunnin aika on kohtuuton, Tammerkosken yrittäjien tuore puheenjohtaja Juha Turunen kertoo. Nykyinen p ysäköintiaika o n y k- sinkertaisesti liian lyhyt. Esimerkiksi kampaamoissa tai kuntosalilla on todella vaikea asioida tunnissa eikä kuusikymmentä min uuttia t ahdo riittää pala vereihinkaan. Myös ravintolanautinto k okee mie lestäni kovan kolauksen, jos kesken aterian pitää kä ydä j uoksemassa mi ttarilla, Kuninkaankadulla toimivan Deltabit Oy:n toimitusjohtaja Juha Turunen jyrähtää. Tammerkosken Yrittäjien p uheenjohtajannuijan t ammikuussa vast aanottanut T urunen muistuttaa, että ky seessä o n m yös imagokysymys. S e, kuinka m ukava ja he lppo keskustaan o n tu lla, on a sia, joka monesti jää ka upungissa viera ilevien mieleen. Keskusta-alueen sujuva liikennöinti pysäköintimahdollisuuksineen o n s iis t ärkeää m yös kaupunkikuvan ka nnalta, Turunen lisää. Nopeaa toimintaa Puheenjohtaja k ertoo sa aneensa asian t iimoilta mo nia viha isia y h- teydenottoja j ärjestönsä j äseniltä. Nopean t oiminnan m iehenä Turunen o tti y hteyttä T ampereen ka u- pungin edustajiin ja saikin sovittua heti seuraavalle viikolle palaverin apulaispormestari Timo Hanhilahden sekä ka upungin li ikennesuunnittelupäällikkö Jukka K yrölän kanssa joulukuussa. Koko elinkeinoelämän yhteisnäkemys Turunen s ai neu votteluihin m u- kaansa muitakin keskustan pienten yrittäjien e dunvalvojana t oimivan Tampere Oik ea ka uppakaupunki - hankkeen e dustajia. Keskustelutuokioon os allistuivat Mervi J uutilainen, Leena L iuttu-hietala sekä Tampereen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Sointu L anki. Pirkanmaan suurimman paikallisjärjestön, Tammerkosken Yrittäjien jäs enistä m u- kaan lä hti myös p arturiliikettä Näsinlinnankadulla pyörittävä Ari Sandberg. Hänen m ukaansa m yös asiakkaat ovat olleet suivaantuneita parkkiajan lyhentämisestä. Hyvä vastaanotto Joulukuun alk upuolella jä rjestetty palaveri sujui Turusen mukaan hyvässä hengessä. Me teimme kaupungille selväksi keskustan yrittäjien kannan, jonka mukaan p ysäköintiaikaa p itäisi p i- dentää mahdollisimman pian niin, että lyhin pysäköintiaika olisi vähintään kaksi tuntia, Turunen kertoo. Hänen m ukaansa ka upungin edustajille t ehtiin s elväksi, että kyseessä on koko keskustan yrittäjien yhteinen kanta. Näkemyksemme nousi keskustelussa h yvin esiin ja s e m yös ymmärrettiin. Asiaan suhtauduttiin vakavasti ja mei lle luvattiin, että asiaa lähdetään viemää n het i ete enpäin. Minulle jäi tapaamisesta hyvin positiivinen t unne, joka t odisti, että Tampereella a rvostetaan yri ttämistä. Hienoa oli myös se, että Tampereen Kauppakamari lähti mukaan tekemällä asiasta julkilausuman. Sekin kertoo sitä, että koko elinkeinoelämä s eisoo t ässä asias sa y hdessä rintamassa, Turunen lisää. Pidempiaikaisia vaikutuksia Turunen t oivoo j a u skoo, että n yt käyty keskustelu näkyisi kaupungin ja yrittäjäjärjestöjen välisessä vuorovaikutuksessa ja tkossakin niin, että tämänkaltaisista m uutoksista v oitaisiin keskustella ennen kuin ne tulevat kä ytäntöön. Hän m uistuttaa, että varsinkin keskustan infrastruktuurin kannalta yrittäjien kuunteleminen on äärimmäisen tärkeää. Toivottavasti tästä opitaan. Kun tehdään yrittäjiin ja yrityksiin liittyviä päätöksiä, niin on hyvä kuunnella yri ttäjiä enn emmin. Ilman k eskustakauppoja j a n iitä pyör ittäviä yrittäjiä i hmisillä t uskin olisi k eskustaan pal jon asiaa, Turunen s a- noo. Tampere Oikea kauppakaupunki Keväällä 2007 alk anut ohjelma pyrkii k aupankäynnin vilk astuttamiseen. Ohjelma toteutet aan yhteistyössä k aupan, t apahtumajärjestäjien, yritt äjäjärjestöjen, Tampereen k aupungin, kulttuuriväen ja k aupan kehitt ämistä edistävien toimijoiden kanssa. Ohjelman tavoitteena on kohottaa Tampereen keskustan imagoa merkittävänä ostoskeskuksena, joss a voi nauttia hyvän palvelun lis äksi myös T ampereen upeast a k aupunkimaisemasta. Yrittäjähalukkuuden ennätysvuosi Yrityksen perustajia Pirkanmaalla palveleva Uusyrityskeskus Ensimetri auttoi viime vuonna alk uun ennä tykselliset 943 u utta yri tystä. Kasvua edellisvuoteen oli 40 yrityksen verran. Perustetut yri tykset l oivat tal ousalueelle yh - teensä peräti 735 työpaikkaa. Uusia yr ityksiä p erustettiin P irkanmaalla eniten pal velualalle. Lähes 75 p rosenttia ka i- kista uusista yrityksistä syntyi palveluiden pariin. Uusia yri tyksiä syn tyi m yös ka upan ja teollisuuden aloille. Kasvua kautta linjan Ensimetrin toiminnassa on nähtävissä kasvua kautta l injan. Myös uus ia y ritysideoita j a asiakaskäyntejä listattiin viime vuo nna ennätyksellisesti. Uusia asiakkaita Ensimetrissä kävi y hteensä 2452, joten kasvu e dellisvuoteen oli r eilut s eitsemän p rosenttia eli 16 8 u utta yrittäjäehdokasta. Asiakkaita moneen lähtöön Suurin os a yri ttäjäehdokkaista oli k oulutustaustaltaan 1 3-vuo tisen a mmattioppilaitoksen käyneitä. Seuraavaksi eniten, 18 prosenttia ehdo kkaista, oli p uolestaan k orkeakoulututkinnon suorittaneita. Ikänsä puolesta kiinnostuneimpia yrittäjyydestä olivat vuotiaat. Ensimetri laati viime vuonna yhteensä 700 starttiraha- ja ja tkostarttirahalausuntoa. Vuonna 2009 Ensimetri aloitti uutena palveluna la usuntojen laa timisen F innveralle p ienyrittäjä- ja n aisyrittäjälainapäätösten t ueksi. Aloitusvuonna lausuntoja annettiin sata kappaletta. Suomen suurin Pirkanmaalla to imiva En simetri o n S uomen suurin uusyrityskeskus 31 keskuksen verkostosta. Ensimetrillä on seitsemän palvelupistettä Tampereella ja naapurikunnissa. Uusyrityskeskuksen asia ntuntijaverkostoon k uuluu y li 200 yri tyselämän asia ntuntijaa, jotka o vat maksutta yrittäjiksi aikovien apuna.

4 4 Pirkanmaalla panostetaan palveluihin Kampanja haluttiin toteuttaa nimenomaan j oulun a lla, sillä joulukuu o n m yynnillisesti monelle y ritykselle ehdo ton ykkönen. K uluttajille suu nnatun kampanjan t avoitteena o li muistuttaa siitä, että lähipalvelujen käyttäminen on kaikkien etu. Tämä kiteytyy kenties parhaiten kam panjalauseessamme Palvelut pysyvät lähelläsi, kun käytät nii tä, hanketta h uhtikuusta asti luotsannut projektipäällikkö Sirpa Seppä tiivistää. Kaikki voittavat Se, että l äheltä o stetut p alvelut hyödyttävät a lueen ka ikkia asukkaita, ei o le o ivalluksena uusi. Ihmis et ky llä t iedostavat, että jos ka ikki asiak kaat ka ikkoavat jä ttimarketteihin, ei lähikaupoilla o le mahdo llisuuksia jatkaa toimintaansa. Vaikka se t iedostetaan, ei s e k uitenkaan väl ttämättä nä y t eoissa. Halusimme y hdessä y rittäjien kanssa m uistuttaa ka ikkia t ästä, Seppä taustoittaa. Hän huomauttaa, että lähi palveluiden hyödyntäminen o n m yös y h- teiskunnallisesti kannattavaa. K un asiakas ost aa t uotteensa läheltä, jää hyöty omaan kuntaan yri tysten maks amien verojen kautta. Kuluttajien ostopäätökset va ikuttavat siis myös k untien j a k aupunkien mahdollisuuksiin tarjota palveluita. Loppujen l opuksi k ysymys on siis is oista asioista, joihin jokainen voi vaikuttaa. Monessa eri mediassa Käytännössä jo ulunaluskampanjassa yri tykset sa ivat tila ta Pirkanmaan Y rittäjien kautta itselleen ka mpanjamateriaalia, kuten j ulisteita s ekä t arroja. Niitä to imitettiin ym päri P irkanmaata no in 200 yri ttäjälle. Sama ydinviesti oli esillä televisiossa, radiossa, printtimediassa ja netissä. Yrittäjät a ntoivat p ositiivista palautetta siitä, että kampanja toteutettiin näin laajassa mittakaavassa, Seppä kertoo. Aamulehden j a s anomalehden nettisivujen lisäksi kampanja näk yi ja k uului mo lemmilla a lueellisilla ma inoskanavilla televisiossa. Radioaalloilla viestiä toimitti eteenpäin Radio Sun. Joulukuun l opussa t oteutetun tutkimuksen mukaan kampanja no teerattiin k uluttajien parissa hyvin. ShopIn R esearch ha astatteli joulun alla k uluttajia ja k ysyi heiltä Parasta palvelua Pirkanmaalta -ka mpanjan h uomaamisesta ja sii tä, mikä mer kitys tällaisella ka mpanjoinnilla o n heidän omiin osto tottumuksiinsa ja pa ikkakunnan yri tysten hyvinvointiin. Kyselyn tulos osoitti, että k ampanja ol i tuttu 39 prosentille vastaajista. Kaksi k olmasosaa vas taajista usk oo, että t ällainen ka m- panjointi vaikuttaa oman paik- Pirkanmaalainen palveluala oli jo ulun a lla näyttävästi esillä. Parasta Palvelua Pirkanmaalta -k ampanja näky i niin sähköisessä kuin printatussakin mediassa. Paikallisten palveluiden merkitystä korostava kampanja jatkuu myös tänä vuonna. Luvassa on uusia kujeita. kakunnan ty öllisyyteen ja oman p aikkakunnan y ritysten menestymiseen myönteisesti. Lähes puolet vastaajista arvioi, että ka mpanjalla o n vaikutusta m yös heidä n omiin osto tottumuksiinsa, eli he m uistavat ja tkossa käyttää lähipalveluja us eammin. Kampanja istui kukkakauppiaan arvomaailmaan Tampereen hallituskadulla sijaitsevan kukkakauppa Kukka Kerttulin näyteikkunaan oranssisävyiset kampanjajulisteet ilmestyivät heti marraskuussa. Katosta riippuvan julisteen toisella puolella on teksti Tule meille vaan, meillä palvellaan ja toisella Palvelut pysyvät lähelläsi, kun käytät niitä. Päätös kampanjaan osallistumisesta oli yrittäjä Tiina Satuvuorelle helppo, sillä hän allekirjoittaa molemmat kampanjalauseet sataprosenttisesti. Vaikka Sa tuvuori o n to iminut kukkakauppiaana vas ta r unsaat kaksi vuotta, on hänen luotsaamalla kaupallaan p itkät pe rinteet. Tänä vuonna k ukkia o n m yyty s amassa toimipisteessä ja samalla nimellä jo 67 vuotta. Kampanjasta yrittäjä kertoo innostune ensa het i sii tä k uullessaan. Mielest äni ka mpanjaidea o n älyttömän h yvä, sillä s e m uistuttaa ihmisiä siitä, että ilman asiakkaita ei ole myöskään erikoiskauppoja. Toisaalta se korostaa myös palveluiden Kesällä kerättiin palvelukokemuksia Joulukampanja e i s uinkaan ollut v uoden aino a tem paus palvelualalla. Kesällä toteutetulla ka mpanjoinnilla hal uttiin herä tellä ihmisiä h uomaamaan j a m uistelemaan omia p ositiivisia pal velukokemuksia. Tarkoitus o li s aada ihmiset näkemään, kuinka paljon hyvää palvelua on tarjolla, Seppä kertoo. Kuluttajien k okemuksia kerättiin v erkkosivujen li - säksi m yös messui lla j a markkinoilla se kä yh dessä Aamulehden kanssa järjestetyllä Kasvokkain-kiertueella. Yhteensä p ositiivisia p alve- merkitystä, joka on erittäin tärkeää kaikille pienemmille yrityksille, Satuvuori sanoo. Yksilöllisyyttä arvostetaan Kukkakauppiaan mielestä juuri palvelut ovat se kilpailuvaltti, jolla erikoisliikkeet p ystyvät j atkossakin menestymään.yrittäjän mukaan tämä tarkoittaa yksilöllistä osaamista ja palvelua. Tosiasia on, että jättiliikkeiden kanssa ei voi kilpailla puhtaasti hinnalla. Juuri p alvelut o vat mei lle s e lukokemuksia raportoi reilut 2500 k ommentoijaa. Kehujen kohteena oli 800 eri yritystä ympäri Pirkanmaata. M onesti s anotaan, että suomalaiset eivät edes odota hyvää palvelua tai arvosta sitä, puhumattakaan s iitä, että siitä ol taisiin va lmiita ma k- samaan. Meidän keräämämme kokemukset osoittivat tämän myytin vääräksi. Palautteen m ukaan h yvät p alvelut huomataan, yritys v oi er ottautua ja saada vakituisia uskollisia asiak kaita nim enomaan hyvällä palvelulla. Palvelu on paljon muutakin kuin asiakaskohtaamisia. M onesti i hmiset s a- maistavat p alveluksi v ain kasvokkain t apahtuvan asiakaspalvelutilanteen. Palvelut pitävät sisällään kuitenkin p aljon m uutakin. Hyvää palvelua voi monien mielestä olla esimerkiksi toimiva nettikauppa, jatkuvasti k ehittyvä va likoima, sopivat a ukioloajat t ai va ikkapa s e, että laskutus o n se lkeää, Seppä listaa. kaikista keskeisin asia. En usk o, että a utomarketin kukkaosastolta saa floristin käsityönä tekemiä morsiuskimppuja tai surulaitteita jatkossakaan, Satuvuori jatkaa. Tänä vuonna on tarkoitus nostaa palvelualojen houkuttelevuutta ja kertoa nuorille alan mahdollisuuksista ura vaihtoehtona. Tulevaisuudessa Pirkanmaalla t arvitaan p alvelualalle tuhansia os aajia, sillä p alvelualoilla työmahdollisuudet säilyvät ja tkossakin h yvinä, Sirpa Seppä kertoo. Alkaneen v uoden a ikana Pirkanmaan Yrittäjät käynnistää P arasta P alvelua P irkanmaalta -h ankkeelle ja tkoprojektin, jonka t arkoituksena o n luoda pi rkanmaalaisiin y rityksiin t äysin u usia p alvelukonsepteja s ekä k ehittää yri tysten asiakaslähtöisyyttä. Palvelu on pienemmille yrityksille kaikista tärkein juttu, joulunaluskampanjaan hyvin tyytyväinen yrittäjä Tiina Satuvuori kertoo. Vakioasiakkaat ovat hyvä laadun mittari Laadukkaan palvelun voi määritellä Satuvuoren m ukaan m yös vakioasiakkaiden määrällä. Jos asiakas lähtee liikkeestä hyvällä mielellä, tulee hän myös takaisin. Toimiva palvelu on yrittäjän mukaan eräänlainen positiivinen kierre, jonka a nsiosta pal velun laa tu kasvaa entisestään. Pienemmän kokoluokan l iikkeillä on u sein m yös hyvin henkilökohtaiset suhteet asiakkaisiinsa. M onesti j oku t uttu asiakas saattaa va in s oittaa t ai t ulla kä y- mään j a p yytää min ua tek emään hänen nä köisensä kimpun, Satuvuori toteaa.

5 5

6 6 Seniorityövoima kiinnostaa pk-yrityksiä Suomi harmaantuu kiihtyvää tahtia. Ihmisiä poistuu työmarkkinoilta lähivuosina huomattavasti enemmän kuin mitä uusia työntekijöitä ja yrittäjiä aloittaa työelämän. Fakta on, että vuonna 2015 Suomessa on 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Väkilukuun suhteutettuna se on eniten Euroopassa. Edellä m ainitut lu kemat tarkoittavat, että osaavan työvoiman saatavuus on monelle yritykselle jatkossa todellinen haaste. Suomen Yrittäjien kys elyyn vastanneista yrityksistä lähes kahdes sa kolmesta j ää h enkilöstöä e läkkeelle lähitulevaisuudessa. Osassa pk-y rityksiä kaikki työntekijät ovat siirtymässä el äkepäiville ensi vuosi kymmenen puoliväliin mennessä. Eläköitymisen myötä yrityksistä lähtee myös paljon tietotaitoa. V anhuuseläkkeelle siirtyvien henkilöiden mukana yrityksistä katoaa merkittävää tietoa ja osaamista. Tätä m ieltä o n l ähes 6 0 p rosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä, koulutusasioiden p äällikkö Veli- Matti L amppu Suomen Y rittäjistä toteaa. Paavola tyytyväinen yritykseensä Mennyt luku j ätti i tsestään varsin ristiriitaisen kuvan. Se alkoi m yös täällä T ampereella erinomaisten taloudellisten näköalojen va llitessa. Jo enn en vuosikymmenen p uoliväliä k ehityksen suunta ku itenkin r ajusti m uuttui. Siirryttiin lama-aikaan. Taloudelliset vaikeudet, joita 1970-luvulla oli, koskettivat ennen muuta Tampereen t ärkeintä elinkeinoalaa eli t eollisuutta. Sen sijaan k auppa j a m uut p alveluammatit eivät lamasta samassa määrin kärsineet. Kun aikaisemmin valtaosa tamperelaisista ol i s aanut el antonsa n i- Kiinnostus kasvaa Toisaalta suomalaisten työsidonnaisuus t arkoittaa, että mo ni el äkeläinen olisi va lmis t yöskentelemään osa-aikaisesti ta i e rikseen h änelle muokatuissa tehtävissä. Vaikka toistaiseksi vanhuuseläkkeeltä on löytynyt työvoimaa vain joka viidenteen yritykseen, ilmaisee yhä suurempi osa yrityksistä halukkuutensa eläkeläisten ty öllistämiseen ja tkossa. Ainoastaan reilu kymmenys yrityksistä ei usko seniorityövoimasta löytyvään potentiaaliin. Näissä tapauksissa työ on joko fyysisesti liia n rasi ttavaa t ai ty össä vaaditaan s ellaista os aamista, jota iäkkäämmillä henkilöillä ei enää ole, Lamppu kertoo. Kuvan herrasmies voi olla eri mieltä, mutta entistä useampi eläkeläinen on valmis työskentelemään ainakin osa-aikaisesti. Ammattitaito on ykköskriteeri Palkattavalta s eniorityöntekijältä edellytetään ennen ka ikkea t ehtävään s oveltuvaa am mattitaitoa j a osaamista. Lisäksi y rittäjät p itävät tärkeinä asio ina h yvää ty öterveyttä sekä joustavuutta työaikoihin. Työskentelystä k iinnostuneiden s e- niorien kannattaa olla omatoimisia, sillä mie luiten vast anneet yri tykset palkkaisivat vanhuuseläkkeellä olevan henkilön suoraan hänen omasta yhteydenotostaan. Aikaisempi työkokemus yrityksen palveluksessa on sekin hyväksi, sillä silloin heidän osaamisensa ja kyvyt tunnetaan, Lamppu selventää. Puolet vast aajayrityksistä p alkkaisi ikääntyneitä työntekijöitä määräaikaisiin ja p rojektiluontoisiin tehtäviin. Toiseksi y leisimmin s e- nioreita palkattaisiin sijaisiksi. Pysyviä töitä saattaisi löytyä vajaasta viidenneksestä yrityksiä. Kesällä teh ty kys ely to teutettiin osana S eniorikansalainen-hanketta, jossa selvitetään vanhuuseläkkeellä olevien ma hdollisuuksia t yöntekoon e läkkeellä ol lessaan. Yhteensä kyselyyn vastasi runsaat sata vähintään viisi henkilöä ty öllistävää p k- yritystä SY:n jäsenrekisteristä. menomaan te ollisuudesta, laski teollisuuden osuus kaikista ty ö- paikoista Tampereella viime vuosikymmenen lo ppuun menness ä noin 46 prosenttiin. Mitä sitten 1980-luku meille kä y- tännössä lupailee? Ainakin vuosikymmenen alku näyttää taloudellisesti a ika h yvältä. Metelliteollisuuden p iirissä o n su urimmilla tehtaillamme no in 1,5 2 vuo den tilauskanta tänä päivänä. Kuten er i y hteyksissä olen s anonut, uskon, että Tampereella o n- kin s uhteellisesti s uurimmat ka s- vun edellytykset kaupallisena-, liikenteellisenä-, hallinnollisena- sekä koulu- ja m uuna kulttuurikeskuksena. On t ietysti ma hdotonta va rmuudella t änä pä ivänä s anoa, miltä maailma t ulee nä yttämään ky m- menen v uoden k uluttua T ampereella. Kehitys on kuitenkin tähän saakka k ulkenut se llaiseen s uuntaan, että m eillä e i mie lestäni o le mitään syytä odottaa muuta kuin parasta. Itsestämme r iippuu, miten h yvä s aavuttamamme t ulos tulee olemaan. Kaupunginjohtaja Pekka Paavola. Matkailu avartaa Moskovan arkiston kätköistä on löytynyt venäläinen matkailuesite vuodelta Esite kertoo, millaista matkanteko on vuonna 2010 Neuvostoliitossa. Rahaa ei tarvita lainkaan, sillä vuonna 2010 Neuvostoliitossa eletään luontaisessa vaihdantataloudessa. Turvallisuus on huipussaan, sillä rikollisuutta ei ole lainkaan. Yksityisomistusta ei tunneta ja autotkin ovat yhteistä omaisuutta. Matka läpi Moskovan, tai vaikkapa läpi koko Suuren ja Mahtavan, sujuu ilmaisilla, kadulta käyttöön otettavilla limusiineilla. Kaupoista voi valita itselleen mitä tahansa, sillä kukin voi ottaa tarpeeseensa. Tulisipa kerrankin eukon kenkä- ja käsiveskatarpeet tyydytettyä. Maassa on mahdollista matkustaa myös helikopterilla, joita on saatavana, korvauksetta tietenkin, eri puolilla kaupunkia sijaitsevista helikopterikeskuksista. Lentolupia ei kysellä, sillä kaikki neuvostokansalaiset o vat r ehellisiä. Positron-nimiseen h oitolaitokseen, joka s ijaitsee Marsissa, on mahdollista matkustaa niin ty öläisen kuin insinöörinkin. Niin ke rtovat e sitteet. Taitaisi t ämän p äivän su omalaisella k uluttajaasiamiehellä olla sanansa sanottavana moisesta esitteestä. Vaikka vielä 80-luvulla Tampereen Yliopistokin näitä tulevaisuuden neuvostonäkymiä opiskelijoille pänttäsi. Kävin kerran 80-luvun Moskovassa. Silloin olivat suunnitelmat vielä vähän hakusessa. Viime vuosina en ole käynyt, mutta Venäjän p uolustusministeriön u usimmat v erkkosivut va listavat suomalaisia, että Venäjä on aina Venäjä, millä nimellä sitä kutsutaankin. Varmuuden vuoksi nämä tämän päivän verkkosivut opettavat meitä, että jos Neuvostoliitto o lisi p itänyt elintärkeänä, ei o lisi epä ilystäkään sii tä, etteikö S uomen i tsenäisyyttä o lisi t uhottu. Verkkosivujen mukaan suomalaisten ei pidä unohtaa menneen sodan opetuksia. Venäjän puolustusministeriölle tiedoksi: ei ole unohdettu. Ja vaikka matkailu avartaa, pitäkööt puolestani limusiininsa ja heli kopterinsa. Aion avartaa aivan eri suunnassa. Suomi tuntuu olevan monen kohdemaana, mitä tulee matkailuun. Erityisesti bulgarialaiset ovat löytäneet tämän päivän pohjoisen paratiisiin. Ja parhaat jopa useita kertoja vuodessa. Lukuisia suuria bulgaarialaisryhmiä on saapunut viime aikoina Suomeen, ja ovat anoneet jopa turvapaikkaa. Näiden ma tkailijoiden mää rä o n mo ninkertaistunut viime vuodesta. Tällaisille m atkailijoille S uomen v altio k ustantaa il maisen majoituksen, ilmaisen ruokailun, terveyspalvelut korvauksetta, ja vielä käyttörahat j okaiselle ma tkan a jaksi. Ja j os t urvapaikkaa ei m yönnettäisikään, onhan ko. matkailija EU-maasta, Suomen valtio takaa majoituksen, ruuan, terveyspalvelut ja kä teen a nnettavat s etelit k uukauden ajaksi. Ja kuukauden nähtävyyksiin tutustumisen jälkeen Suomen valtio maksaa vielä paluulennonkin takaisin kotimaahan. Ja ei kun heti takaisin, ja uutta 30-päiväistä nauttimaan. Tällaista ei luvattu edes 1959 ajan Neuvostoliitossa. Täällä s e o n t otta. Tietäähän s en r eissaaja, matkailu avartaa. Suomalaisten o ma ma tkailu o n viime a ikoina ol lut va iherikasta. Kun lentäjien lakosta selvittiin, on suomalainen lentomatkustaja matkaillut kilpaa la ukkujensa ka nssa. Ja y leensä v oittanut. Ja la ukut hä vinneet. Eräskin matkailija kertoo, etsittyään laukkujaan lopulta j opa henkilökunnan puolelta, että tikkaahan ne siellä heittelivät laukkujen purkajat. Ne noin puolet, jotka eivät olleet sattuneet sairastumaan juuri näihin aikoihin. Laukut saivat odotella vuorokausikaupalla, jotta henkilökunnan viikon tikkamestaruus ensin selvitettiin. Ennen sanottiin, että kulkee kuin juna. Nyt tiedetään, että junalla pääsee täälläpäin jopa hotellihuoneeseen sängyn viereen. Jos nyt yleensä sattuvat pääsemään liikkeelle. VR:n y llätykseksi kun Suomessa on viime aikoina esiintynyt p oikkeuksellinen ilmastonmuutos. Talvi. Maapallon ilmastoa oli Kööpenhaminassa jokin aika sitten suojelemassa kymmeniätuhansia virkamiehiä ja aktivisteja. Ilmastoa suojeltiin ensisijassa kokoukseen lentämällä. Mutta matkailu avartaa. Ja tuloksiakin syntyi: kovempia p akkasia ja m yräköitä ei o le näh ty miesm uistiin. Omaa matkailuani aion avartaa edelleen pääasiassa autollani. Ja ilman sen p ahempaa o maatuntoa. Naapurissa k un o n la bradorinnoutaja. Ja hemmetin monella muulla. Juuri tehdyn tutkimuksen mukaan keskikokoisen koiran ekologinen jalanjälki on suurempi, kuin kohtuullisen kokoisella katumaasturilla. Niin että avartaa se edelleen. Matkailu. Kuten jokainen voi havaita, meillä on ihan oikea talvi ja maisemat ovat kuin satukirjan kuvituksesta. Ilahduttavaa on ollut huomata, että junioritkin ovat löytäneet käyttöä luistimille, mailoille ja suksille. Kaikki ei siis vieläkään onnistu pleikkarilla. Päättyneen vuosikymmenen viimeistä vuotta leimasi ensisijaisesti sana taantuma. Sitä on toitotettu jo sen verran paljon, että toivottavasti vuosi 2010 tuo mukanaan myös joitakin myönteisempiä ilmauksia kielenkäyttöön.

7 7 Tampereen Messu- ja Urheilukeskusta ei taantuma horjuttanut Tampereen M essu- ja U rheilukeskuksen viime vuosi oli vireä. Isompia urheilu-, messu- ja muita tapahtumia järjestettiin vuoden aikana 5 6. Näiden l isäksi t iloissa p idettiin runsaat 200 k okousta. Yhteensä k uluneena vuonna k eskuksessa viera ili r eilut kävijää. Heistä t apahtumakävijöiden osu us oli noin Kävijämäärät Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa oliva t k uluneena vuo tena kiitettävät. Vuodesta 1985 lähtien hallissa on vieraillut noin 10 miljoonaa kävijää. Tämä rajapyykki y litettiin j o viime vuo den t ammikuussa, kertoo kehityspäällikkö Olli Tokoi. Tästä vuo desta o dotetaan vie lä e dellisvuotta vilk kaampaa. Liikunta,- messu- ja muita t apahtumia jä rjestetään no in 60. Erityismaininnan ansaitsee Kansallisen veteraanipäivän va ltakunnallinen p äätapahtuma, jonka suo jelijana o n t asavallan p residentti Tarja Halonen. Entistä enemmän pysäköintitilaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen kävijöiden k ulku al ueella he lpottuu, sillä p aikoitusalueita laa jennetaan sy ksyyn 2010 mennessä keskuksen pohjoispuolelle. Erila isten t apahtumien laa tu p aranee huomattavasti pysäköintijärjestelyjen suhteen, sillä pa ikoitusalueelle t ulee tilaa 700 henkilöautolle, toteaa toimitusjohtaja Hannu Vähätalo. Euroviisufinaali päättää tammikuun Messu- ja U rheilukeskuksen k uluvan k uun kruunaa Eurovision 2010 Suomen finaali, joka järjestetään yleisötilaisuutena Tampereella 30. tammikuuta. Sen järjestävät yhteistyössä YLE ja T ampereen M essut O y. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen valintaa finaalin estradiksi p uolsi mo ni asia. Viime vuo den onnistunut f inaali-ilta a ntoi p ohjaa y hteistyölle. Lisäksi Tamperetta pidetään sopivana paikkakuntana s ekä M essu- j a U rheilukeskusta tarpeeksi isona televisiointia varten. Joulukauppa kasvoi maltillisesti Edellisvuoteen v errattuna jo ulukaupankäynti k asvoi m altillisesti. Valtaosa k auppiaista arvioi myyntinsä kasvaneen noin kaksi prosenttia. Tiedot käyvät ilmi K aupan liiton joulukauppaa kartoittaneessa Yrityskyselyssä. Joulumyynnin tulosta voi pitää ennakkoodotuksiin nä hden j opa h yvänä, sillä vielä marraskuun p uolivälissä ka uppiaiden nä kemykset j oulumyynnistä o livat p aljon p essimistisemmät. Joulukuussa odotukset paranivat, ja ne kehittyivät myönteisesti myös tammikuun alussa. Edes elektroniikkakaupassa ei koettu pelättyä pudotusta, vaikka myynnin arvo ei juuri kasvanutkaan. K oko j oulukaupan t ulosta v oi p itää menneisiin kovan talouskasvun vuosiin v errattuna m altillisena, sillä s illoin v uosikasvu oli noin viisi prosenttia. Tämän vuoden tulos oli kuitenkin eräänlainen torjuntavoitto, sillä vielä mar raskuussa ka uppiaiden o dotukset olivat h yvin h uonot, Kaupan l iiton p ääekonomisti Jaana Kurjenoja toteaa. Talvinen sää vauhditti kaupantekoa Vaatekauppojen joulumyynti käynnistyi tänä vuonna totuttu a m yöhemmin, sillä s e p ääsi kunnolla va uhtiin vast a no in vii kko ennen joulua.vaikka keskimääräisistä kasvuprosenteista jäätiinkin, sai vaatekauppa ylimääräistä lisäpotkua myyntiinsä talvisesta säästä. J oulun j älkeistä v aatekauppaa o vat i l- meisesti vauhdittaneet pitkät joululomat. Jotkut kauppiaat ovat kertoneet, että sunnuntai on o llut y ksi jo ulukuun pa rhaista kauppapäivistä, kertoo Kurjenoja. Jatkopiristystä vaatekauppaan toivotaan helmi-maaliskuussa kotimaan hiihtolomalaisista. Sään ky lmeneminen ja l umisateet va uhdittivat myös urheilu- ja va paa-ajan tuotteiden joulukauppaa. Alan myynnin kasvun arvioidaan olevan koko vähittäiskaupan keskiarvoa suurempi. Ruokakaupan myynnin arvo h eikkeni r uoan h innan la skun m yötä, mutta m yynti ei k uitenkaan p udonnut. Kauppiaiden mukaan ruokakaupan myynnin ei o doteta p ienenevän m yöskään a lkuvuodesta. Kaupan lii tto e dustaa elin keinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin jäsenyritystä ja se edustaa s ekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa j a t yömarkkinaedunvalvonnassa.

8 8 Tampere All Stars tarjoaa yrityksille sparrausapua ja pitää huolta, että huolto ja taktiikat pelaavat. Kuvassa Mikko Pirinen (vas.), Henri Rantalainen, Kari Vääränen sekä Will Cardwell. Rahoitusvalmennus auttaa kasvuyrityksiä Tampere All Stars -palvelun päämäärä on tuottaa Tampereen seudulle menestyviä ja nopeasti kasvavia yrityksiä rahoitusvalmennuksen avulla. Vaikka joukkue olisi kuinka hyvä, tarvitsee se tuekseen valmentajia, huoltajia. Me tarjoamme yrityksille tätä tukea, palvelun nokkamies Kari Vääränen taustoittaa. Tampere All Stars käynnistettiin, koska raho ituksen ha nkkiminen tuntuu olevan este yritysten kasvulle ja va urastumiselle nimeno maan Pirkanmaalla. T ekesin rahoituksesta Pirkanmaalle t ulee noin 15 p rosenttia, mutta kasvua kiihdyttäviä pääomasijoituksia tehdään P irkanmaalla su hteessa paljon vähemmän kuin m aassamme keskimäärin, noin viitisen p rosenttia. Tämä o n v ä- hän, sillä mei llä kuitenkin t utkitaan j a k ehitetään keskiarvoa e nemmän, Kari V ääränen kertoo. Maksuton palvelu Palvelu tarjoaa apua moneen eri tilanteeseen. T ampere All S tars k ohentaa paikallisten yr itysten t ietoutta rahoitusmahdollisuuksista, valmentaa os allistuvia yri tyksiä kasvurahoituksen hankkimiseen ja tarjoaa Rahoituksen hakeminen on vähän sama kuin asunnon myynti. Asunnon voi toki myydä itsekin, mutta suurin osa käyttää silti kiinteistö- arvokkaita kontakteja rahoittajiin. M eidän r oolimme o n a uttaa yrityksiä p uhumaan s amaa k ieltä rahoittajien ka nssa. Se t arkoittaa, että v oimme p a- rantaa mahdollisuuksia rahoituksen s aamiseen. Loppukädessä kaikki on kuitenkin yri tyksestä kiinni, Vääränen jatkaa. Käyttäähän moni kiinteistövälittäjääkin Rahoitusvalmennukseen v oivat päästä p irkanmaalaiset yri tykset, joilla on kasvu- t ai ka nsainvälistymispotentiaalia, muutosvalmiutta sekä kykyä osallistua itsekin investointeihin. Maakunnassa t oimiville y rityksille p alvelu o n maksu ton. Vääränen suosittelee ammattiavun käyttöä kaikille rahoitusta havitteleville yrityksille. Esimerk iksi p ääomasijoituksen ha keminen o n vä hän s ama kuin asunnon myynti. Asunnon voi toki m yydä i tsekin, mutta su urin osa käyttää silti kiinteistövälittäjää. Syy tähän on se, että monesti kauppa toteutuu silloin nopeammin ja hinta on parempi, Vääränen vertaa. Tavoitteet täyttyivät Tampereen ka upungin ja T redean reilu vuosi sitten käynnistämä projekti sai juuri puolentoista vuoden jatkoajan. Ensimmäiselle p uolelletoista vuo delle as etetut t avoitteet rikottiin hel posti. Tavoitteena oli, että neuvottuja yrityksiä olisi saatu mukaan neljäkymmentä. Tässä onnistuttiin y li o dotusten, sillä m u- kaan o n s aatu t ähän mennes sä jo 58 yritystä. Nyt olemme päässeet vauhtiin ja kysyn tää rii ttää. Pääsääntöisesti meidät on n yt opittu tu ntemaan yritysten p iirissä h yvin, Vääränen kertoo. Myös rahallisesti odotukset on puhkottu rikki. Tavoite oli saada julkiselta ja yksityiseltä puolelta kasaan k olmen m iljoonan e uron r a- hoitus. Julkista rahaa on nyt kerätty hieman yli kolme miljoonaa euroa. Yksityisrahoituksen p uolella tahti on ollut tätäkin hurjempi, sillä sitä on s aatu m ukaan j o r eilut k uusi miljoonaa euroa. Hyville ideoille riittää rahaa Tampere All Starsin toiminta a loitettiin vielä nousukauden puolella. Taantuma o n lis ännyt haastet ta. Hyville i deoille ri ittää Vääräsen mukaan rahaa siitä huolimatta. Huonoille yrityksille ja ideoille ei löydy rahaa hyvinäkään aikoina, mutta vahvat innovaatiot ja hyvin h oidetut y ritykset l öytävät rahaa m yös va ikeampina a ikoina. Mielestäni s aavutetut t ulokset osoittavat, että pirkanmaalaiset yritykset ovat hyvässä kunnossa. Monesti r ahoittajaa e tsivän y rityksen on p ystyttävä l yhyessä a jassa v a- kuuttamaan y ritykset lii ketoimintansa vahvuuksista niin, että rahoittajat y mmärtävät j a a rvostavat sitä. P yrimme hio maan yri tyksen huippukuntoon p aitsi vä lineiden, myös o saamisen o salta. Olemme esimerkiksi jä rjestäneet yr ityksille simulaatioita sijoittajatapaamisista. Niillä varmistetaan, että sijoittajien eteen mennään hyvin valmistautuneena. Milloin mukaan? Alkavien kasvu yrityksien p itää olla a joissa liik keellä. Ei niin, että kassa o n ty hjä ja lask uja p öydällä. Lisäksi yri ttäjien ka nnattaa m yös Tampere All Starsin palvelut: yritt äjä s aa rahoituskoulutusta yrityksen rahoituksen saamisen mahdollisuudet maksimoidaan yritykselle luodaan rahoitusanalyysi ja -strategia yrittäjä saa kontakteja rahoittajiin ja pääsee esiintymään erilaisiin rahoitt ajatilaisuuksiin Lisätietoja huomioida p itkät k äsittelyajat. On meillä o llut m yös asiak kaita, jotka ovat vasta aloittamassa toimintaansa. Harva on lähtenyt liikkeelle liian ajoissa, Vääränen kertoo. Moni alkava yrittäjä on löytänyt tiensä Tampere All Stars -palvelun pariin Uusyrityskeskus Ensimetristä. Yhteistyö Ensimetrin ja yrityskummien kanssa on erittäin hyvää ja p alvelumme t äydentävät t oisiaan, Kari Vääränen toteaa.

9 9 Yrittäjyyskasvatuksen kehäkettu eläkepäiville Tampereen s eudun Uusyrityskeskus E nsimetrin y rittäjyyskasvatuksen Grand Old M an Erkki U itti jää eläk keelle. Uitti on ollut tuomassa yrittäjyyskasvatusta Pirkanmaalle. Uitti a loitti E nsimetrin e n- simmäisen yrittäjyyskasvatushankkeen vet äjänä vuonna Ennen t ätä mie hellä o li takanaan p itkä p ankkiura. Vaikka Uitti vuonna 2004 siirtyikin p äätoimiseksi y ritysneuvojaksi, on hän tähän päivään a sti j atkanut y rittäjyyskasvatustyötä esimerkiksi luennoimalla nuorille sisäisestä yrittäjyydestä sekä asenteen merkityksestä. Lisäksi hänellä on a sian t iimoilta lu kuisia luottamustehtäviä, jotka ja t- kuvat mie hen m ukaan eläkkeelläkin. Oma innostus on kaiken A ja O Pitkän l injan kon karin m u- kaan t ärkeintä yri ttäjyyskasvatustyössä o n o ma innostus asiaan. Uitti ke rtoo ol evansa vakuuttunut siitä, että oma aito innostus näkyy ja tarttuu. Uitin mielest ä o n t ärkeää muistaa, mikä o n k ohderyhmä, ja puhua nuorten tyylillä. E n t arkoita t ällä m itään nuorisokielen kä yttöä, sehän olisi emä moka. Tarkoitan p i- kemminkin, että asia t t ulee esittää niin, että n uoret ymmärtävät ja kokevat asiat itselleen tärkeiksi ja lä heisiksi. Jos kukaan ei kuuntele, ei kannata edes pu hua. Uitti m uistuttaa, että y rittäjyyskasvatus ei o le kuivaa t eoriaa vaa n en sisijaisesti t ekemistä, kokemuksia, esimerkkejä sekä harjoituksia. Uitin m ukaan o petusmateriaalina ka nnattaa h yödyntää ajankohtaisia, nuoria l ähellä olevia a iheita, kuten esimerkiksi mediaa. Rohkeasti uutta oppimaan Uitin t erveiset o pettajille ja muille yri ttäjyyskasvatuksen parissa puuhaileville ovat ytimekkäät. Ei ka nnata la nnistua t ai hämääntyä, kun k ohtaa sk eptisyyttä. Muistakaa ja muistuttakaa, että yri ttäjyyskasvatus Erkki Uitti jäi eläkkeelle tammikuussa. Yrittäjyyskasvatuksen parissa pitkään puuhaillut mies sai arvokkaan tunnustuksen elämäntyöstään, kun Keskuskauppakamari myönsi hänelle palkinnon arvokkaasta työstä yrittäjyyskasvatuksen parissa. on t apa o ppia j a t apa o pettaa, ei m itään sala tiedettä. Kannattaa pitää omat silmät avoinna ja opetella rohkeasti uutta, täydentää j atkuvasti omaa osaamistaan.

10 10 Maria Lund Monitaituri M aria Lundi lla ei ole t ekemisen puute. Euroviisukarsintojen li säksi ai - kaa o n v ienyt m yös Tampere-talossa p arhaillaan p yörivä S ound Of Music m usikaali. Harjoitukset alo itettiin lo kakuussa ja vä lissä o n ol lut aino astaan y ksi va paa viikko. 1. Sinulla tuntuu olevan monta rautaa tulessa, onko se sinulle tyypillistä? N äin t aitaa o lla. Elän ty öni ka utta ja mi tä haasteellisempi aikataulu ja tehtävät, sitä hauskempaa on saada kaikki päätökseen ja su unnata katse kohti uutta. 2. Mikä sai sinut lähtemään mukaan Euroviisuihin? Mitä odotat kilpailulta? Sa lainen haa veeni o n a ina ol lut os allistua Eurovision-kilpailuun. Sain kokea sen jo kerran tanssin merkeissä, nyt olen mukana laulamalla. Ihanaa! 3. Hurmasit koko Suomen viimeistään Tanssii tähtien k anssa -oh jelmassa. Miten oh jelma vaikutti sinun elämääsi ja tanssitko edelleen aktiivisesti? Se oli hieno k evät. Valitettavasti en ole enää tanssinut m uuta k uin o milla k eikoillani hieman keikistellyt. Mutta siihenkin sain tanssipartnerini Mikko Ahdin oppien myötä paljon uutta itsevarmuutta. 4. Tanssit, laulat ja nä yttelet. Kerro, onko olemassa j otain a siaa, jossa s inä o let t odella huono? Olen ainakin todella huono "bilettäjä". Väsyn nopeasti pelkkään latkimiseen enkä pidä "nollaamisen" ajatuksesta luvun tyyliset levysi ovat myyneet hyvin. Mistä idea syntyi? Idea lähti minusta ja siitä, minkälainen minä olen. Haluan luoda kaunista ja helppoa kuunneltavaa ja katseltavaa. Luon helposti ympärilleni maailman, jossa ei ole o ngelmia ja kaikki järjestyy. Sitä s anotaan ka i na iiviksi elä mänkatsomukseksi ja t urhamaisuudeksi, mutta toisaalta myös viihteeksi. Se on kaunis kuori, johon takertua, kun on paha olla. 6. Tammikuussa ensi-iltansa saanut Sound Of Music o n varmast i ty öllistänyt sin ua melkoisesti. Osaatko sanoa, kuinka monta tuntia projekti sinulta vie ennen ensi- iltaa? Hui... en ole laskenut. Mutta varmasti todella monta. Ei pe lkästään h arjoitussalissa, vaan myös a utossa J yväskylä-tampere-väliä s ahatessa. Tämän lisäksi on vielä ajatustyö, joka tapahtuu ka ikkina m uina a ikoina. Aloitimme musikaalin harjoittelun lokakuun viides päivä ja välissä on ollut vain yksi vapaaviikko. 7. Minkälaista on näytellä ja esiintyä lapsitähtien kanssa? Erittäin hauskaa mutta myös hyvin hämmentävää ja jos kus jo pa nö yryyttävää. Miten he hoksaavat ka iken niin paljon nopeammin kuin me vanhukset?! 8. Mikä on suurin haaveesi? Haaveenani on luoda kestävyyttä uralleni. Toivon, että saisin tehdä tätä työtä loppuun asti ja kupsahtaa sitten joskus kesken keikan. 9. Annoitko uudenvuoden lupauksia? En tee uudenvuoden lupauksia. Kai minä nautin kaikista tekemistäni paheista. 10. Missä n äet itsesi ky mmenen v uoden ku luttua? Lavalla. Edelleen ekstaattisen onnellisena. BLINI BLINI Aleksanterinkatu Tampere puh. (03)

11 11

12 12 Parkanolaispankki paraatipaikalle Parkanon S äästöpankin laa jeneminen ja tkuu. Pankin k ahdeksas k onttori a vattiin Tampereen Keskustorilla sijaitsevaan Palanderin taloon joulukuun korvalla. Paikalla on pankkimaailmassa pitkät perinteet, sillä 1900-luvun alussa valmistunut talo oli pitkään Suomen Pankin omistuksessa. Tampere o n kasvuk eskuksena meille stra tegisesti tärkeä ja la ajentaminen o n osa pitkäjänteiseen kasvuun tähtäävää t oimintaamme. Meidän 120-vuotias pankkimme hal uaa o lla m ukana toiminnassa myös seuraavat 120 vuotta. Siksi halusimme tulla alueelle, jossa väkiluku kasvaa, Parkanon Sääs töpankin toimitusjohtaja Tuomo K emppainen taustoittaa. Säästöpankit kiinnostavat K emppaisen m ukaan asiakkaita entistä enemmän erityisesti p alveluiden a n- siosta. Yhteensä Tampereen uudella k onttorilla ty öskentelee neljä henkilöä. Konttorin johtajana toimiva Esa-Jussi Mikkonen muutti T ampereelle K uopiosta. Pirkanmaan pääkaupunki on entuudestaan tuttu, sillä diplomi-insinööri suoritti tutkintonsa Hervannassa. Hän työskenteli v iimeksi va kuutusyhtiö Tapiolassa sekä Tapiola p ankissa. Mikkosella on k okemusta p ankinjohtajan sekä yritysten analysointitehtävistä m yös N ordea Pankista. Nelinkertainen asiakasmäärä viidessä vuodessa Parkanon Säästöpankki tarjoaa Tampereella ka ikki rahoitus-, sijoitus-, säästämisja kassapalvelut. Säästöpankin t avoitteena o n no peasti vakiinnuttaa asemansa tamperelaisessa pankkikentässä. Tällä h etkellä pa nkilla o n noin t uhat t amperelaisasiakasta. Tämä määrä on tarkoitus n elinkertaistaa v iiden seuraavan vuo den a ikana. Uskomme, että T ampereen laajassa ja kilpaillussa pankkikentässä o n tilaa y ksilöllistä ja joustavaa palvelua tarjoavalle konttorille. Säästöpankeilla o n s itä pa itsi vahvat perinteet Tampereella, Kemppainen muistuttaa. Vahva startti Esa-Jussi Mikkosen mukaan toimipisteen alkumetrit ovat olleet va hvat ja asia kkaat ovat löytäneet pankin hyvin. Aktiivinen ja h yvä asiakaspalvelu o n m eidän valttikorttimme. Tietysti myös lo istava si jainti o n meidän et unamme, sillä Keskustorilla o lemme k irjaimellisesti lähe llä asiakasta, Mikkonen tuumaa. Vaikka P arkanon Sää stöpankin asiakkaista suurin osa koostuu h enkilöasiakkaista, on pankilla myös vahva pienten ja k eskisuurten yri tysten asiakaskanta. Tähän kohd e- ryhmään halutaan panostaa myös T ampereella. Konttorinjohtajan m ukaan yri tysasiakkaat hyötyvät yrityksen Vuonna 1887 perustetun Parkanon Säästöpankin toimitusjohtaja Tuomo Kemppainen ja Tampereen konttorin johtaja Esa-Jussi Mikkonen toivottavat tamperelaisasiakkaat tervetulleiksi pankkiinsa. Toimitusjohtajan mukaan Parkanon Säästöpankin pitkät asiakassuhteet perustuvat luottamukseen ja pitkäjänteisyyteen sekä siihen, että pankki on aidosti lähellä asiakkaitaan. Keskustorilla tämä toteutuu kirjaimellisesti. Paikka on Tampereen paras, Kemppainen uskoo. kokoluokasta. P ienempänä to imijana olemme myös hyvin ketterä. Prosessimme j a p alvelumme ovat joustavia ja sen ansiosta p äätöksentekomme on n opeaa, Mikkonen markkinoi. Kolmessa maakunnassa Parkanon Sää stöpankki o n viime vuosien aikana laajentanut r eviiriään h uomattavasti. Ennen Pirkanmaan pääkaupunkiin saa pumista pankki a vasi k onttorinsa syyskuussa Satakunnassa sijaitsevaan K arvialle. Pankki toimii k olmen maa kunnan alueella, sillä yri tyksellä on toimipisteitä m yös E telä- Pohjanmaalta. 12 viime k uukauden a i- kana pankki on lyönyt ennätyksensä. Vuoden a ikana Parkanon Sää stöpankkiin liittyi yli 1400 uutta asiakasta. Kaikkiaan pankilla on lähes a siakasta. Myös talousluvut o vat r eilassa. Pankin t ase on 220 mil joonaa e uroa j a v akavaraisuus 20 p rosenttia. Vuoden 2008 liikevoitto o li no in 2,6 miljoonaa euroa. Sijoittamine elämää suur Teksti: Antti Savolainen, kuva: Kreetta Järvenpää Osakesäästäjien K eskusliiton to iminnanjohtaja Tomi Salo ampuu heti haastattelun aluksi a las mieli kuvan si joittamisesta l ähes mystisenä r i- kastumiskeinona. En sinnäkin p uhun p aljon mie luummin p itkäaikaisesta sä ästämisestä k uin sijoittamisesta. Sijoittaminen ei ole mikään elämää suurempi juttu, vaan vanhojen viisaiden periaatteiden no udattamista. Yksi niistä k iteytyy s anontaan suu säkkiä myöten. Salo huomauttaa, että monelta i hmiseltä p uuttuu n ykyään su unnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Oman talo udellisen t urvaverkon rak entaminen jää heik oksi, kun vallalla o n h eti m ulle kaikki tänne -ajattelu. En sin p itää miet tiä omat t ulot j a v asta s itten menot, että mi hin o n varaa. Onko esimerkiksi uuden television oltava aivan viimeistä ma llia, vai k elpaisiko se poistuva viimevuotinen malli t ai käytetty, josta joku tuttu on luopumassa. Säästyvän raha n v oi panna si vuun p itkäaikaista säästämistä v arten j a t oteuttaa sen tuotolla isompia haaveitaan sitten myöhemmin tai pitää si tä va rakassana huonojen aikojen varalle. Aloittelevan s ijoittajan kannattaa miet tiä en simmäiseksi, mitä hän haluaa tehdä isona eli yri ttäjä- t ai ty öuran jälkeen, paljonko siihen on aikaa, milloin haluaa nostaa sijoituksensa tuottoja, paljonko voi s ijoittaa k uukaudessa j a ennen kaikkea sitä, missä hän itse on hyvä. Sijoittaminen ei ole mikään elämää suurempi juttu, vaan vanhojen viisaiden periaatteiden noudattamista. Yksi niistä kiteytyy sanontaan suusäkkiä myöten. S ijoituksen ei t arvitse välttämättä ol la p örssiosakkeita. Esimerkiksi rak ennusfirman omistaja voi ostaa yksiön, remontoida sen hyvään kuntoon j a a ntaa v uokralle. Maanviljelijä voi ostaa metsää tai peltoa. Joku, joka on numeroiden kanssa sinut, voi sijoittaa suo raan p örssiosakkeisiin, arvopapereihin t ai halpakuluisiin rahastoihin. Jos mi tään m uuta si joituskohdetta ei k eksi, voi rahaa laittaa kuukausittain säästötilille pa nkkiin, sanoo Sal o, jonka juuret ovat tiukasti pirkanmaalaisessa m aaperässä Kurun sukutilalla. Aika sijoittajanpuolella Oma si joitussuunnitelma ka nnattaa t ehdä ja siinä pysyä huonoinakin aikoina. Suunnitelmassa on h uomioitava t iivistetysti s anottuna k aikki, kuten esimerk iksi asunnon hankkiminen tai kesämökin rakentaminen. Salo korostaa, että itselleen on myös tehtävä selväksi, paljonko o n valmis o ttamaan r iskiä, jota s ijoittamiseen a ina liittyy. Samaan hen genvetoon hän huomauttaa, että p itkä a ikaväli t asaa riskiä. Sijoittamisen hä n suosittelee a loittamaan mahdollisimman nuorena, vaikka pienelläkin summalla. Salo a ntaa e simerkin a jan vaikutuksesta s ijoituksen tuottoon. Laskelman oletuksena on realistinen pitkän aikavälin t uotto, kahdeksan prosenttia. Pääomaa k artutetaan s äännöllisesti ha lpakuluiseen os akerahastoon, eikä tuottoja nosteta välillä pois. Ryanair tuplaa Tampere Erik Elmsäter(vas.) ja Ari Tuulentie allekirjoittivat kattavan yhteistyösopimuksen Tampereella joulukuussa. Sopimuksen myötä Ryanair tuplaa Tampereelle suuntautuvien lentojensa määrän. Joulukuussa alle kirjoitettu sopimus Tredean omistaman GoTampere Oy:n j a Ryanairin väli llä tiiv istää k aksikon markkinointiyhteistyötä. Tavoitteena on tuplata lentoyhtiön n ykyiset m atkustajamäärät P irkkalan len toasemalla seuraa van k olmen vuoden aikana. Kasvua vauhdittaa R yanairin uusi l entoreitti, joka kuljettaa matkustajia Pirkkalasta Espanjan Malagaan kesäkuusta alkaen. Ryanair tavoittelee nykyisen noin ma tkustajan määrän k asvattamista l ähivuosina runsaaseen m iljoonaan. Myös reittejä aiotaan lisätä aggressiivisesti. Kolmen vuo den k uluttua

13 13 n ei ole empi juttu 25-vuotiaasta asti 50 euroa kuussa sijoittava voi 65-vuotiaana nos taa eur oa. 40-vuotiaasta as ti 150 eur oa kuussa sijoittava voi 65-vuotiaana nos taa eur oa. 55-vuotiaasta as ti 300 eur oa kuussa sijoittava saa 65-vuotiaana nos tettua enää euroa. O n o maksuttava a jatusmalli, että paljonko voin laittaa n ettotuloistani s ivuun. Voinko m yös ka rsia j oistain kuluistani? Pienilläkin asioilla voi säästää, jättää vaikka kioskilla käydessään il tapäivälehden ostamatta. Sanojensa vakuudeksi Salo antaa esimer kin sii tä, mitä säännöllisellä s adan eur on kuukausittaisella s ijoituksella saa a ikaan, jos s en si joittaa kahdeksan p rosentin t uottoodotuksella, eikä n osta t uottoja välillä. 10 vuodessa summa o n k asvanut e u- roon, 20 vuodessa euroon, 30 vuodessa euroon ja 40 vuo dessa euroon. Puolueetonta t ietoa si joittamisesta löytää muun muassa P örssisäätiön k otisivuilta, Osakesäästäjien K eskusliiton Viisas r aha -lehdestä ja Talouselämä -lehdestä. Suomenkielisiä k irjoja aiheesta ovat k irjoittaneet ai - nakin Henri E lo, Kim L indström, Vesa Puttonen ja Seppo Saario näkymät Pyynnöstä Sal o a rvioi tä män vuoden näk ymiä si joittajan kannalta. Pörssiosakkeiden suhteen tammikuun sanotaan usein näyttävän suuntaa loppuvuodelle. Kyllä siinä on tiettyä perää, ainakin psy kologisessa mielessä. Nyt näyttäisi olevan aika positiivisia ajatuksia liikkeellä. Tämän hetken tietojen perusteella moni taho ennustaa, että en simmäinen p uoli vuodesta o n ih an o k, mutta sitten v oi hi ljentyä. Paljon riippuu etenkin USA:n talouden k ehityksestä, sillä s e va i- kuttaa e delleen vah vasti ympäri maailmaa. Asuntojen h innat ov at S a- lon m ukaan e delleen hä m- mästyttävän korkealla joillain paikkakunnilla. Ihan mitä tahansa ei hänen m ukaansa kannata asunnost a e delleenkään maksaa. A suntolainojen korot ovat nyt hyvin a lhaalla. Pitää miettiä, että selviääkö, jos korot nousevat ja ottaa joustovaraa sen mukaan. - Sijoituksen ei tarvitse välttämättä olla pörssiosakkeita, Salo muistuttaa. en matkaajien määrän Ryanair len tää Tampere-Pirkkalan kentältä vähintään 16 eri kohteeseen. Samalla ha lutaan kasvattaa myös Suomeen tulevien matkustajien osuutta. Koneiden penkeistä vähintään 40 prosenttia halutaan täyttää ulkomaisilla ma tkustajilla. Toistaiseksi lukemat ovat olleet 20 prosentin kieppeillä. Suomalaiseksotiikka kiinnostaa Ryanairin P ohjoismaiden markkinointijohtaja Erik Elmsäter näkee T ampereella p aljon potentiaalia. Ihmis et p itävät S uomea eksoottisena pa ikkana, ja myös Tampereella riittää nähtävää ja koettavaa. Esimerkiksi ma hdollisuus l uistella o i- keasti v eden p äällä o n h yvin monelle 6 6 m iljoonasta matkustajastamme t odella a inutlaatuinen mahdollisuus, Elmsäter huomauttaa. Markkinointijohtaja muistuttaa, että ka upungin ho u- kuttelevuutta v oitaisiin l isätä esimerkiksi lis äämällä e dullista hostel-majoitusta. Halvat hinnat ho ukuttelisivat etenkin n uoria m atkustajia, joita irlantilaisyhtiö t uo T ampereelle eten kin k esäisin. Lähes 60 p rosenttia S uomeen s aapuvista Ryanair-turisteista on alle 35-vuotiaita. Suomessa rii ttää vie lä y h- tiölle kasvun varaa rii ttää, sillä tällä hetkellä Ryanairin 126:sta Skandinavian r eitistä a inoastaan yhdeksän kohdistuu Suomeen. Hurjinta kasvu on ollut Norjassa, jossa yritys on avannut 23 u utta r eittiä p uolessa vuodessa. Yhteensä l entoyhtiöllä o n r eilut t uhat ma tkakohdetta. Tampere on esillä monessa mediassa Käynnistynyt ma rkkinointikampanja n äkyy y mpäri E u- rooppaa niin v erkossa, lentokoneissa k uin p rinttimediassakin. Tredean toimitusjohtaja Ari Tuulentie kertoo, että kyseessä o n merk ittävä p a- nostus, joka h yödyttää k oko maakuntaa. Pirkanmaa lle t ämä o n erinomainen ma hdollisuus, sillä y hteistyö o n o llut al usta asti h yvin t oimivaa. Tämä nostaa Tampereen ja koko Pirkanmaan tu nnettuutta merkittävästi ja myös elinkeinoelämä h yötyy t oimivista kulkuyhteyksistä, Tuulentie kommentoi.

14 14 Kuntokeskuspioneeri parikymppinen Sisarusten mukaan GoGo on ollut heidän yhteinen unelmansa. Taustalla jumppaa sotaveteraaneja, joille keskus on tarjonnut ilmaisen jumppavuoron kerran viikossa jo lähes parikymmentä vuotta. Yrittäjät muistuttavat, että kaikenikäisten kannattaa liikkua. Liikuntaan kannattaa ottaa sama suhtautuminen kuin hiustenpesuun. Se kannattaa toteuttaa vähintään kolmen päivän välein. Nuorena pysyy kunnossa vaikka ei tee mitään, mutta vanhempana on pakko liikkua. Voimaharjoittelusta on hyötyä etenkin ikääntyessä, sanovat Taru Vähätalo ja Päivi Aholaita-Mäenpää. Päivi lupaa, että liikuntakeskuksessa osataan auttaa. Kun työntää itsensä kynnyksen yli, me huolehdimme lopusta. GoGo Liikuntakeskus avasi ovensa lähes päivälleen 20 vuotta sitten Hämeenpuiston varteen. Nykyään yrityksellä on kolme toimipistettä ja neljäs avataan huhtikuussa. Tammikuun 15. päivänä vuonna 1990 ovensa avannut GoGo yhdisti ensimmäistä kertaa kellareissa sijaitsevat hämyiset punttisalit sekä perinteiset, puhtaasti naisille tarkoitetut jumpat. Liikuntakeskuksen uutuutt a hohkaavat la itteet ja ide at t ulivat Tampereelle suoraan rapakon takaa. Meillä oli tarjota paljon täysin uutta. Kuntosaliltamme l öytyi muun m uassa a erobisia l aitteita, jotka o livat siihen a ikaan me lko harvinaisia. Myös k untopyörät, stepperit ja j uoksumatot s aivat alusta a sti i nnostuneen v astaanoton, keskusta pyör ittävät s isarukset Taru Vähätalo ja Päivi Aholaita-Mäenpää kertovat. Uudenlaista lii kuntakulttuuria edusti m yös 350-ne liöinen ilmastoitu jumppasali, joka on edelleen yksi Suomen suurimmista. Ihmetystä herättivät jumppamatot, jotka olivat l ainattavissa t alon p uolesta eikä o maa al ustaa t arvinnut enää kantaa m ukana. Oma l ukunsa o li myös ma ahan up otettu t rampoliini. Sen valumonttua käytiin ihmettelemässä jo p erustuksia valettaessa. Se rakennettiin taloon lasten liikuntaryhmiä va rten, jotka ne kin saivat alkunsa Suomessa juuri Go- Gosta. Alussa oli Taru, Päivi ja Esa GoGon juuret ovat Olympianurmi Oy:ssä, joka s tarttasi t oimintansa Päivin ja T arun lis äksi m u- kaan läh ti m yös yri ttäjä Esa N urmi, joka t oimi y rityksen p ääomistajana j a t oimitusjohtajana ai na vuoteen 1997.Tuttavuus syntyi Päivin ja Tarun isän, Aholaita Oy:n perustajan Kalevi Aholaidan kautta. I sä ja Es a p elasivat s amassa lentopallojoukkueessa. Heille oli tullut puhe siitä, että Esa oli innokkaana s quashin p elaajana a jatellut uuden k eskuksen p erustamista ja meillä puolestaan oli kunto- ja f y- sioterapeutteina ol lut mieless ä jumppasalin perustaminen. Esa oli rakennusinsinöörinä h yvin p erillä kaupungin t ilamahdollisuuksista, ja niinpä tilat löytyivät melko vaivattomasti, Päivi kertoo. Lama tuli ja meni Maailmantaloudellisesti Go Gon aloitusajankohta o lisi v oinut o lla parempikin, sillä ta mmikuussa 1990 S uomi o li j uuri a jautumassa kaikkien a ikojen tal ouskriisiinsä. Sisarusten mukaan keskus sai kuitenkin p orukkaa liik keelle h yvin, eikä la ma ho rjuttanut k eskuksen asemaa alkuvuosina. Alussa p anostimme va hvasti mainontaan ja uudenlainen toimipaikkamme saikin paljon näkyvyyttä me diassa. Alkutaivaltamme auttoi m yös s e, että s quash-seura siirtyi mei lle va nhoista t iloista. Luotimme myös siihen, että saisimme asiakkaita myös entisistä jumpparyhmistämme, Taru kertoo. Kaiken kaikkiaan lamasta selvittiin ilman suurempia mustelmia. Meille lama tuli jälkijunassa ja oikeastaan se n h aittavaikutukset huomattiin vas ta 1993, kun la psiryhmät ja yritysasiakkaat kaikkosivat. Perusjumpat ja tkuivat k uitenkin myös lamavuodet lähestulkoon entiseen malliin, Taru muistelee. Yrittäjyys verenperintönä Vuodesta 1997 liik untakeskus o n ollut p uhtaasti p erheyritys. Päivin ja Tarun lisäksi myös perheen kaksi muuta sisarusta ovat löytäneet työpaikkansa l iikuntakeskuksesta. Pasi vetää spinningiä ja sisko Linda eri ryhmäliikuntatunteja. Lisäksi hän hoitaa yrityksen yhteydessä toimivaa N ike S hopia. Työvoimaa on löytynyt myös toisesta polvesta. Sisarusten mukaan yrittäjyys on tullut osittain verenperintönä. Myös lii kunnallisuus o n p eräisin kodista. Olemme s aaneet lii kunnalli- Ministeritason mainostaja. Tosin näihin aikoihin politiikka ei tainnut olla vielä edes pilkkeenä Tanja Karpelan mielessä. Entinen miss Suomi poseerasi muutama vuosi sitten kuntokeskuksen mainoksessa. Tanjan kanssa kuvassa on Christo Popov, GoGon pitkäaikainen ohjaaja, kuntosalin isä ja personal trainer. (Kuva: Jorma Rajamäki)

15 15 on jo Kuva: Jorma Rajamäki sen kasvatuksen ja tottuneet liikkumaan pienestä pitäen. Lisäksi i sämme ty ö p itkän linjan ka uppiaana e desauttoi yri ttäjäksi r yhtymisessä, Päivi tiivistää. I sä o li a ina eri ttäin kiinnostunut t oiminnastamme ja halusi kuulla, miten mei llä mene e. Mihinkään päätöksiin hän ei k uitenkaan ikinä hal unnut s e- kaantua, vaan s en p uolen hän jätti meille, Taru lisää. Neljäs toimipiste Partolaan 2000-luku on ollut GoGolle vahvaa kasvun aikaa. Toisen toimipaikkansa, GoGo C i- tyn, yritys avasi Hämeenkadulle vuo nna Edellisen kerran toimintaa laajennettiin vuo nna 2008, kun yrityksen ensimmäinen Go- Go E xpress a loitti to imintansa Lielahdessa. Express o n r iisutumpi j a edullisempi versio yrityksen aiemmista toimipisteistä. Se tarjoaa käyttäjilleen laadukkaan kuntosalin, jossa ei kuitenkaan jä rjestetä o hjattuja tunteja. Mikää n a vainkorttipaikka t ämä ei k uitenkaan ole, sillä paikalla on aina liikunnanohjaaja. Opastusta on siis mahdollista saada myös Expressissä, Taru kertoo. Vastaanotto on ollut sen verran h yvä, että m yös t oinen E xpress o n p arhaillaan työn alla. Seuraava k eskus avataan P artolaan h uhtikuussa. Kuva: Jorma Rajamäki

16 16 Takuulla tuoretta Sarankulmassa sijaitseva Suomen Tuoretukku Oy on toiminut nykyisten omistajiensa pyörittämänä viitisen vuotta. Yrittäjäpariskunta Pirjo ja Pentti Savola kertoo päässeensä hyvin sisälle alan hienouksiin, vaikka se olikin molemmille täysin uusi. Tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä suomalaisten kiinnostus terveellisyyteen näkyy tuoretuotteiden menekin kasvuna. Nykyään Su omen T uoretukkuna tunnettu liike kantaa edelleen a putoiminimeä M äntylän Vihannes. Se o n s äilytetty t unnettuuden vuoksi, sillä y rittäjä Aulis Mäntylän perustama tukkuliike on t oimittanut pi rkanmaalaiskauppojen he delmä- ja vihannestiskeille t uotteita jo runsaan p uolen v uosisadan ajan. Työnjako T uoretukun j a aputoiminimen vä lillä on s elvä. Siinä missä Mäntylän Vihannes hoitaa ka ikki pä ivittäistavarakauppojen t oimitukset, vastaa Suomen Tuoretukku yrityksen muista as iakkaista. Tukkuliikkeestä läh tee t uotteita ka uppojen l isäksi n iin j ulkiselle s ektorille kuin lounas- ja h enkilöstöravintoloihinkin. Päivittäistavarapuolella asiakkaina ovat kaikki kolme suurinta keskusliikettä. Sopivan kokoinen yritys Nykyinen yr ittäjäpari ost i S uomen Tuoretukun itselleen vuonna Itse yri ttäjyys ei o llut pariskunnalle uusi tuttavuus, sillä molem pien a nsioluettelosta löytyy yrittäjäkokemusta. Ala oli kuitenkin outo. Me päätimme yhdistää voimavaramme ja etsimme ak tiivisesti yri tystä, jonka voisimme ostaa. Totesimme, että t ämä o li kokoluokaltaan meille passeli. Ei liian s uuri m uttei l iian pienikään. Vaikka a la o li m eille uusi, oli perustietämys yrittäjänä toimimisesta mei lle s elkeä et u, Pirjo Sa vola t uumaa. Yrittäjätaivalta auttoi sekin, että jo t oimivassa y rityksessä oli hyvä asiakaskunta Ka upanteko on j atkunut h yvin p itkälti s a- manlaisena kuin se oli aikaisemminkin meidä n aloittaessamme yri ttäjinä, Pentti S avola k ertoo. Pariskunnan lisäksi myös heidän p oikansa Janne työskentelee yri tyksen palveluksessa. Yhtiön palkkalistoilla o n yh teensä kymmenen henkeä. Kymmeniä tuontimaita Yrityksen tuotekirjoon kuuluvat kaikenlaiset vihannekset, hedelmät ja j uurekset p eruspotuista eksoottisempiin e telän h edelmiin. Tukkuliikkeen m yymät perunat o vat s ataprosenttisesti kotimaisia, mutta m uuten tu otteita haali taan ym päri maa ilmaa. M eille t ilataan t avaroita helposti k olmestakymmenestäkin eri maast a, Pentti lask eskelee. Suomen Tuoretukku tarjoaa asiakkailleen tuotteita myös valmiiksi k uorittuina. Omassa vihannesleikkaamossa, yritys jatkojalostaa t uotteitaan esimerkiksi kuutioiksi ja raasteiksi. Kilomääräisesti Suomen Tuoretukun suosituin tuote on peruna, jonka toimitusmäärät vuodessa lasketaan miljoonissa kiloissa N iitä t oimitetaan k eittiöiden lisäksi myös kauppojen palvelutiskien valmissalaattien raaka-aineeksi, Pirjo s elkeyttää. Pääartikkelien lisäksi tukkuliikkeellä o n oheist uotteina vi hannes- ja marjapakasteita sekä säilykkeitä ja kananmunia. Sarankulman sijainti on optimaalinen Saveloiden m ukaan h eidän e rityisvahvuutensa on hyvä palvelu sekä n opeat t oimitusajat. Myös sijainti Sa rankulmassa o n e rinomainen. K oska to imimme kä ytännössä ai noastaan Pi rkanmaan talousalueella, on meiltä lyhyet m atkat a siakkaiden lu okse. Sarankulman vah vuutena o n sijainti k ehätien v arressa. Meille o n h elppo s aapua, tulipa s itten m istä suunnasta tahansa, Pirjo huomauttaa. Myös joustavuus o n yri tyksen asiakkaille e tu, sillä tilaukset ei vät o le sido ttu mihinkään tiettyyn pakkauskokoon. Laadusta ei tingitä Luonnollisesti e lintarvikealalla t oimivalta yritykseltä vaaditaan myös korkeaa laatua. Kuten ka ikille e lintarvikealan toimijoille, myös meille laatu on elinehto, Pirjo kertoo. Toimivat ja luottamukselliset suhteet sekä koti- että ulkomaisiin t avarantoimittajiin j a viljelijöihin yhdessä nopean varastokierron ka nssa o vat meille paras mahdo llinen laa tutakuu. Tuotteiden l aatua v alvotaan Pakkaa paperipussiin! www. peltolanpussi.fi

17 17 myös k attavan o mavalvontajärjestelmän kautta. Hinnat elävät jatkuvasti Tuoretuotteiden p arissa t oimimisessa y ksi su urimmista haasteista o n hinno ittelu. Jatkuvasti m uuttuviin hin toihin vaikuttavat ym päri maa ilmaa sijaitsevien kasvualueiden satomäärät sekä tietysti vuodenajat. Hintojen ka nssa p ainitaan yrityksessä päivittäin. Tämä teettää tietysti paljon työtä, mutta kokemus on ollut h yvä o pettaja, Pirjo s a- noo. Oma haaste ensa o n m yös varastologistiikan to imivuus. Tavoitteena o n, että t uotteet käyvät y rityksen 7 00 n eliöisessä va rastossa va in kää ntymässä. R unsaan viiden vuo den aikana olemme o ppineet y m- märtämään a siakkaidemme toiveita ja t arpeita ja os aamme ennakoida me lko t arkkaan asiakkaidemme ostoksia eri aikoina, Pentti ja tkaa. Varaston kautta k ulkevat t uotemäärät ovat h uikeita. Kilomääräisesti Pirjo Savolan käsissä oleva laatikko on täynnä erästä juurikasta. Tunnistatko mistä juureksesta on kysymys? (Vastaus artikkelin alalaidassa) suosituin tuote on peruna, jonka t oimitusmäärät vuodessa lasketaan miljoonissa kiloissa. Terveystrendi on yrittäjien etu Mitään lukkoon lyötyjä pidempiaikaisia j atkosuunnitelmia yri ttäjäparilla e i ole, mutta y ksi ma hdollisuus saa ttaisi o lla o malla tontilla sijaitsevan kiinteistön laajentaminen. Taantuma on Saveloiden mukaan vaikuttanut ku luttajakäyttäytymiseen t uoretuotteissa verraten vähän. Asiakkaat ovat suosineet entistä enemmän e dullisempia tuotteita, kuten esimerkiksi kaalia ja porkkanaa. Kaiken ka ikkiaan yri ttäjien mielestä tulevaisuus näyttää va rsin va loisalta, sillä trendi entistä terveellisempien r uokatottumusten puolesta o n k asvattanut jatkuvasti vih annesten ja hedelmien menekkiä. Vastaus: Retikka

18 18 Taantuma ja kasvaneet tuet houkuttelevat yhteishankintakoulutuksiin Yhteishankintakoulutukset ovat kasvattaneet suosiotaan taantumassa.yrityksien käytössä olevien runsaampien aikaresurssien lisäksi koulutushalukkuutta ovat kasvattaneet nousseet tukimäärät. Nyt yritys saa parhaassa tapauksessa ELYkeskuksilta tukea jopa 80 prosenttia koulutuksen kokonaiskustannuksista. Yhteishankintakoulutukset ovat entisten TE-keskusten, eli vuodenvaihteessa toimintansa aloittaneiden E linkeino-, liikenne- ja ym päristökeskuksien t ukemia k oulutuksia. Käytännön t oteutuksista vastaavat i tsenäiset k ouluttajat. Yksi näistä on Tampereen teknillisen y liopiston t äydennyskoulutuskeskus Edutech. Hervannassa on havaittu, että yritykset ovat taantuman aikana entistä ha nakampia kä yttämään k oulutusetua h yväkseen. Moni yritys, jolla ei aikaisemmin o le y ksinkertaisesti ollut aikaa järjestää koulutuksia, on n yt t arttunut niihin. Ajoitus o n h yvä, sillä k oulutuksia h yödyntävät yri tykset haluavat v arautua t ulevaan nousuun. On hyvä lisätä osaamista nyt, kun t ilauskirjat ei vät o le täynnä, koulutuspäällikkö Pauli Mesiä taustoittaa. Pienyrityksille tuki on suurin Suosiota on kasvattanut myös se, että yrityksille myönnettäviä t ukimääriä kasva tettiin viime kevään aikana merkittävästi. Nyrkkisääntönä on edelleen, että p ienemmän k okoluokan yrityksille tukea on jaossa eniten. Nyt alle yhdeksän henkeä t yöllistävät y ritykset voivat saada tukea 80 prosenttia, alle 250 hengen pk-yritykset 70 p rosenttia ja t ätä su u- remmat yritykset 60 p rosenttia koulutuksen kokonaiskustannuksista. Koulutusten ideana on p aitsi y ritysten osaamisen l isääminen m yös työpaikkojen s äilyttäminen sekä työttömyyden ennaltaehkäisy. Koulutusten sisältö rakennetaan yhteistyössä Yhteishankintakoulutukset ovat m ahdollisia y rityksille kokoluokasta t ai toi mialasta riippumatta. Koulutuspäällikön m ukaan y rityksiltä k ui- Edutechin koulutuspäällikkö Pauli Mesiä ja myyntipäällikkö Taru Hakanen kertovat yhteishankintakoulutusten suosion lisääntyneen. Yhteistyö koulutusorganisaation ja ELY-keskusten välillä on kaksikon mukaan toiminut erinomaisesti. Viralliset dokumentit on tietysti tehty asianmukaisesti ja täsmällisesti, mutta käytännön toiminta on ollut sujuvaa ja asiakaslähtöistä, Taru Hakanen kiittelee. tenkin ta rvitaan m otivaatiota ja aitoa halua kehittää toimintaansa. Yhteishankintakoulutuksen pituus on vähintään kymmenen päivää. Koulutusten sisällöt s uunnitellaan a ina yrityskohtaisesti j a asi akasta kuunnellen. Ideana o n, että koulutus tukisi yritysten strategiaa p itkällä t ähtäimellä, kertoo Mesiä. Yritys voi siis itse ehdottaa, minkälaista k oulutusta heidän hen kilöstönsä t arvitsee ja va rsinainen p aketti rakennetaan sitten yhteistyössä koulutusorganisaation kanssa, myyntipäällikkö Taru H akanen lisää. Ei pelkästään insinööreille Vaikka E dutech mie likuvissa herkästi lii tetään t ekniikkaan ja insinööreihin, ei se ole koko totuus. Kyseessä on monipuolinen koulutuspalveluiden t arjoaja. Edutechin henkilöstö on ensisijaisesti koulutusten toteuttamisen ammattilaisia. On l uonnollista, että me tukeudumme va hvasti T TY:n laitoksiin, joilta l öytyy p aljon huippuosaamista sekä ajankohtaista tu tkimustietoa. Järjestämme luonnollisesti teknisen alan asiantuntijakoulutusta, mutta s en l isäksi t arjolla on koulutuskokonaisuuksia, joissa k eskitytään esimerk iksi liiketoimintaosaamisen parantamiseen tai vaikkapa johtoryhmävalmennukseen, Mesiä k ertoo. Suosittuja o vat olleet m yös ja tkuvasti p yörivät projektinhallintakoulutukset. Lisäksi Edutech toteuttaa MBA-johtamiskoulutuksia yhteistyössä T ampereen y liopiston t äydennyskoulutuskeskus TYT:n kanssa. Ulkopuolisella avulla eteenpäin Y hteishankintakoulutus on hyvä ratkaisu yritykselle, joka tuntee polkevansa paikallaan. Monesti yrityksillä saattaa olla tiedossa, mitä p itäisi t ehdä, mutta oma osaaminen ei riitä. Ensimmäinen a skel o n o ttaa rohkeasti yh teyttä jo ko pa i- kalliseen ELY-keskukseen tai meihin k ouluttajiin, kannustaa Hakanen. Arkkitehtitoimisto pätevöitti osaamistaan Tamperelainen KSO Y Arkkitehtuuria h yödynsi yh teishankintakoulutusta v iime v uonna, kun s e j ärjesti p rojektiarkkitehdeilleen Rakennushankkeen p ääsuunnittelijakoulutuksen. Edutech toteutti koulutuksen yhdessä TTY:n Arkkitehtuurin l aitoksen k anssa. Toimitusjohtaja Timo Meurosen mukaan koulutus soveltui yrityksen tarpeisiin erinomaisesti ja oli myös ajoituksellisesti onnistunut. KSOY:n arkkitehdit vierailivat Rakennushankkeen pääsuunnittelijakoulutuksen aikana myös Olkiluodon uuden ydinvoimalan työmaalla. Havahduimme taantumaan jo ennen kot imaan su hdannemuutosta, kun Venäjälle t oteuttamamme p rojektit y ksinkertaisesti s eisahtuivat. Päädyimme k oulutukseen, koska koimme s en h uomattavasti lo mautuksia mie lekkäämmäksi. Tämä ra t- kaisu hyödyntää meitä myös tulevaisuudessa, Meuronen kertoo. Ajoitus onnistui nappiin. Viime vuonna toteutettu koulutus osui j uuri hiljaisimpaan ajankohtaan, sillä l oppuvuodesta o n o llut nähtävissä merkkejä suunnittelun kotimarkkinoiden el pymisestä, toimitusjohtaja kertoo. Kilpailuetua kouluttamalla Käytännössä y rityksessä t yöskenteleville p rojektiarkkitehdeille t arjottiin koulutuksen myötä mahdollisuus hakea p ääsuunnittelijan p ätevyyttä. Toimitusjohtajan m ukaan kys eessä on v uorovaikutuksen j a am mattiosaamisen kombinaatio, joka on yritykselle jatkossa myös selkeä kilpailuvaltti. Itse uskon, että vaatimusten kiristyessä p ääsuunnittelijan p ätevyydestä t ulee st andardivaatimus esimerkiksi mo nessa k ilpailutuksessa. Tilastojen valossa KSOY ottaa koulutuksen a nsiosta s elkeää et umatkaa kilpailijoihinsa, sillä tällä hetkellä koko Tampereelta löytyy vajaa kymmenen p ääsuunnittelijan p ätevyyden suorittanutta a rkkitehtiä. KSOY:stä koulutukseen o sallistui 12 h enkeä, joista ka ikki t oimivat kä ytännön suunnitteluhankkeita ve tävinä pr o- jektiarkkitehteinä. Yhteensä KSO Y työllistää 27 henkeä. Heistä arkkitehtejä on parisenkymmentä. Suurin koulutusinvestointi 15 vuoteen Toimitusjohtaja m yöntää, että EL Y- keskuksen myöntämä tuki edesauttoi päätöksentekoa. Kustannusten osalta tuki oli erittäin tarpeellinen, sillä kustannuksilla mitattuna tämä oli suurin yksittäinen koulutusponnistus meille viidentoista viime vuoden aikana, eikä sitä oltaisi voitu toteuttaa ilman saatua tukea ainakaan nä in laa jassa mi ttakaavassa, Meuronen toteaa.

19 19 Kansainvälisillä markkinoilla osattava kysyä oikeita kysymyksiä Teksti: Arja Hautala Valokuva: Kaisa Kukkonen Swallow tuntee suomalaisen bisnesmaailman hyvin. Yhteistyötä hän on tehnyt esimerkiksi Nokian kanssa. Markkinointitutkimusta kyllä osataan tehdä, mutta lisäksi tarvitaan syvempää ymmärrystä eri kulttuureista. Näin sanoo tohtori Deborah Swallow, joka on yksi Euroopan johtavia kulttuurien välisen liiketoiminnan asiantuntijoita. Deborah S wallow viera ili ensimmäistä k ertaa T ampereella l uennoimassa T ampereen am mattikorkeakoululla TAMKin ja PIR AMKin ka n- sainvälisten k oulutusohjelmien opiskelijoille. Deborah Swallow on kulttuurien välisen lii ketoiminnan, muutosjohtamisen j a vuorovaikutuksen a siantuntija. Swallow on väitellyt tohtoriksi muutosjohtamisesta. Hän o n m eillä t ullut t unnetuksi k irjastaan C ulture Shock: Finland! ja kir joittamastaan teoksesta Make more sales with better p resentations. Tulin ensimmäistä kertaa Suomeen jo Ensimmäinen y hteistyökumppani S uomessa oli ko nsulttitoimisto Seppo Hoffren. Yhteistyö suomalaisten ka nssa o n ja tkunut siitä saakka. Kansainvälinen kommunikointikyky tarpeen Deborah S wallow o n k ouluttanut ja konsultoinut monissa pienissä- ja k eskisuurissa yrityksissä y mpäri S uomea. Swallowin asiakkaita Suomessa on ollut muun muassa Nokia. Juuri tällä h etkellä S wallow lla ei o le suo malaisia asiakkaita. - Tehtäväni konsulttina on auttaa y rityksiä h ankkimaan kansainvälisiä asiak kaita. Kansainvälisillä m arkkinoilla on t ärkeää, miten e sittää asiansa t ehokkaasti, hankkii uusia tilauksia ja saa viestinsä perille ymmärrettävällä tavalla. Väärä esitystapa voi johtaa kaupan ep äonnistumiseen, vaikka t uotteessa ei o lisi mitään vikaa. Onnistuminen kovassa kansainvälisessä kilpailussa vaa tii ka nsainvälistä kommunikointikykyä. Pelkkä kielitaito ei riitä Swallow k ertoo esimerk in aamiaismuroja va lmistavan firman m arkkinointikampanjasta I ntiassa. Markkinointikampanja ei täysin onnistunut, koska Intiassa päivän en simmäiseen a teriaan aamulla kuuluu kuumaa ruokaa eikä k uuma ma ito sovellu murojen kanssa. Tärkeää on kysyä oikeita kysym yksiä. Ei o le kysymys yksin kielitaidosta, vaan juuri t ästä s yvemmästä y m- märryksestä. Suomalaiset ovat mielestäni parempia kysymään o ikeita k ysymyksiä, kuin äidinkielenään englantia puhuvissa m aissa ollaan, tohtori Swallow sanoo. Hän on tehnyt yhteistyötä myös N okian ka nssa, joka Swallowin mie lestä y mmärtää kii tettävästi k ulttuurien välisiä haastei ta. Nokialla osataan lo kalisoida s ekä tuotteet et tä v iestintä e ri markkinoihin. Tällä hetkellä. Swallow työstää testejä, joilla kukin voi testata omaa Cultural I ntelligence äl ykkyyttään, jonka merk itys kansainvälisten o rganisaatioiden j ohtamisessa o n noussut hyvin tärkeäksi. - T estistön o n t arkoitus olla v almis t ammikuussa, jolloin s iihen v oi t utustua nettisivuillani. Nettisivuillaan S wallow antaa y ksityiskohtaisia o hjeita s iitä, millaisia y ritysten s i- vujen täytyy olla, mikäli haluaa t ehdä v erkkokauppaa. Swallow on myös ahkera blogin kir joittaja. Hänen kir joituksiaan v oi kä ydä s euraamassa osoitteessa

20 20 Yhteistyö palauttaa työnjohtajat tuotan Yhtymäjohtaja Antti Lahti (vasemmalla) iloitsee, kun työnjohtokoulutus on lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Kimmo Alatalo opettaa nuorisoasteella Vammalan ammattikoulussa. Sastamalalainen V exve Oy valmistaa pallo-, läppä- ja säätöventtiileitä ka ukolämpöputkistoihin, jäähdytysjärjestelmiin s ekä paineilma- ja öljyputkistoihin. Vexve Oy:n Vesiverto on kaukoluettavien, huoneistokohtaisten ve denmittausjärjestelmien mark - kinajohtaja Suomessa. Yrityksen n ousu k ansainväliseksi toimijaksi on menest ystarina. Se o n kahmin ut vuosien va r- rella lähes ka ikki yri tysmaailman p okaalit. Vuonna yrittäjä Jarmo Nieminen valittiin v ielä v uoden E rnst & Young k asvuyrittäjäksi t uotantosarjassa. Ilma n Vammalan a m- mattikoulua meillä ei olisi ollut t ällaista kasvua, nykyisin Vexve Group Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Nieminen toteaa. Yhtymäjohtaja, rehtori Antti Lahti taas näkee yritysten ja o ppilaitoksen välis en yhteistyön m ahdollistaneen osaltaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän laa jenemisen. Vuosi si tten H uittisten a m- matti- ja yrittäjäopisto ja tämän vuoden alusta Mäntän s eudun k oulutuskeskus tulivat osaksi kuntayhtymää. Luvutkin o vat m elkoisia: 2500 opiskelijaa, henkilöstöä 350, liikevaihto 30 miljoonaa euroa. K oulutuksen jä r- jestäjän t ehtävänä o n turvata yrityksille osaava t yövoima. Toisaalta, jollei koulutusta ole tarjolla, lähtevät n uoret opiskelemaan is ompiin kaupunkeihin ja jää vät usein sille tielleen. Yhteiset arvot ja tarkkaa kuuntelua Vexve G roup O y:n henkilöstöjohtaja Anna-Stiina B oströmin mukaan k oulutuksen järjestäjällä p itää o lla samat a rvot k uin yrityksellä. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on pystynyt vast aamaan haasteeseemme. Omalla al ueellaan o ppilaitos on johtava, asiantuntija, kehittäjä ja kasvava. Vexve Oy:llä on tällä hetkellä amma ttikoulun metalliosaston auditointityöryhmän puheenjohtajuus. Käymme vuosittain m etalliosaston opetustiloissa. Pystymme k eskustelemaan luontevasti i lman b y- rokratiaa tulevasta, osaavasta henkilöstöstä, Nieminen kehuu. Sastamalassa pa r- haillaan pyör ivä t yönjohtokoulutuskokeilu on h uomattava n äyttö yritysten ja k untayhtymän yhteistyöstä. Antti L ahti k ertoo olleensa k eräämässä yrityksiltä tu kea oppi - laiden v iemiseksi H elsingissä 2005 p idettyihin am mattitaidon MM-kisoihin. Samalla syntyi idea uuden koulutuksen aloittamisesta. Teknikumilla Kalevi V uorisalo sanoi, että nyt tarvittaisiin koulutus t yönjohtajien saamiseksi takaisin tuotantoon. Jarmo N ieminen ja kansanedustaja Arto Satonen esittelivät koulutussuunnitelmaa opetusministeriössä, ja jo samana sy ksynä p äästiin alo ittamaan t uotantomestari-nimikkeellä koulutus Vammalan amma ttikoulussa. Tiimit eivät pyöri itsestään Työnjohtajien vaka nsseja lopetettiin, kun 90- luvulla i nnostuttiin t iimityöskentelystä. Pahimman t iimibuumin laannuttua 2000-luvun alussa alet- Arto Lepistö (takana) jatkoi tuotantomestariksi valmistuttuaan insinööriopintoihin. Pasi Nieminen (toinen vasemmalta) opiskelee työnjohtajaksi. Vexve Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen ja henkilöstöjohtaja Anna-Stiina Boström ovat tyytyväisiä, kun työnjohtajat palaavat tuotantoon. tiin korjata jälkiä. Ymmärrettiin, etteivät t iimit p yörineetkään i tsestään. O peratiivinen j ohtaminen o n palvelu, johon j okaisella ty öntekijällä o n o ikeus, Anna-Stiina B o- ström selittää. Vaikka t yön j ohtamisen t ärkeys korostui uudestaan, ei osaavia työnjohtajia ollut o tettavissa teknikkokoulutuksen l oputtua. Insinööreistäkään ei ollut apua, sillä koulutuksen s iirtämisessä a mmattikorkeakouluun s e menet ti kä ytännöllisyyttään. Nyt t yönjohtajien k ouluttaminen o n p ääsemässä k oko maass a toden t eolla kä yntiin. Tuotantomestareiden va lmistuttua e dettiin tutkintokokeiluhankkeeseen. Viime vuoden maa liskuussa kä ynnistyneeseen t uotannollisen t yönjohtajan k oulutuskokeiluun t ulivat Sastamalan koulutuskuntayhtymän lisäksi mukaan oppilaitoksia Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Oulusta ja Kuopiosta. Tulevat työnjohtajat tietävät a Lojer Oy:ssä työskentelevät Mia Jokinen ja Kati Pohjolainen opiskelevat Vammalan ammattikoulussa työnjohtajiksi. Kati P ohjolainen ja Mia J okinen ovat i n- noissaan, kun p ääsevät vielä ty öpäivän jälk een ammattikoululle opiske - lemaan hi tsausrobotin käyttöä. Jokinen valmistui viitisentoista v uotta s itten Vammalan ammattikoulun metallipuolelta. Hän on t yöskennellyt pi an yhdeksän v uotta t erveydenhuolto- ja h yvinvointialan laitteita ja tarvikkeita v almistavassa Lojer O y:ssä. Pohjolainen pu olestaan opi skeli ensin lä hihoitajaksi. Ura Lojerilla alk oi, kun h än tuli kahde ksan vuotta sitten sesonkitöihin. En va ihtaisi t eollisuutta enää mihinkää n, hän vakuuttaa. Pohjolainen j a J okinen k ertovat o dottavansa erityisesti kurssia, jossa o piskellaan esimiestyön si sältöä. Jo n yt h e ovat saaneet käytännöllisiä v inkkejä t yöskentelyyn työnjohtajana. Koulutus on m yös a uttanut näkemään, miten y ritys kokonaisuudessaan toi - mii. Lähiopetusta on kahtena iltana viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Etätehtävät t ehdään t ämän päälle. Kun molemmi lla on p erhe, tarvitaan h y- vää järjestelykykyä ja vä-

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu. Tekninen lautakunta 53 13.10.2011 Jätemaksutaksan hyväksyminen 1.1.2012 alkaen 428/32.321/2011 Tekn.ltk 53 Nykyisin voimassa olevan jätelain 28 :n mukaan kunnalla on oikeus kan taa jär jes tä mäs tään

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022 Kaupunginhallitus 221 25.08.2014 Kaupunginvaltuusto 70 01.09.2014 Kouvolan Vesi Oy:n lainojen takaukset 5700/02.04.07/2014 Kh 25.08.2014 221 Kaupunginvaltuusto päätti 9.6.2014, että Kouvolan Veden toiminnot

Lisätiedot

Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi. www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa

Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi. www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa 1 Pirkanmaan Viestinvaihto palvelu maksuton Ikääntyville yrittäjille, jotka ovat luopumassa/myymässä

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 239 28.11.2016 Kunnanvaltuusto 59 12.12.2016 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2016 167/02.02/2016 KHALL 239 Vuoden 2016 talousarvioon on tullut tarve tehdä muutoksia sekä meno jen että tulojen osalta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun

Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun Kunnanhallitus 18 26.01.2015 Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun Kh 18 Valmistelija/lisätiedot: hallintosihteeri Tuula Kohonen, puh. 044 7401104

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/ V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/7 1933. PUOLUE Et'. MI VAALIVOITTO YLITTI ROHKEE i MATKIN ODOTUKSET. Jos v a a lit o l i s i to im ite ttu vuosi s i t t e n,

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Loimaa SOP IM U S LU ONN OS. Sopimusluonnos. Loimaan kaupungin ja Yri tys Oy:n välinen, talteenotettujen eläinten tilapäistä hoitoa koskeva,

Loimaa SOP IM U S LU ONN OS. Sopimusluonnos. Loimaan kaupungin ja Yri tys Oy:n välinen, talteenotettujen eläinten tilapäistä hoitoa koskeva, lyvör6 Loimaa tulevaisuudesta 7 Loimaan kaupungin ja Yri tys Oy:n välinen, talteenotettujen eläinten tilapäistä hoitoa koskeva, SOP IM U S LU ONN OS Loimaa lyvöllö tulevaisuudesta SISÄLL YSLUETTELO 1.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Apua, multa tulee idea!

Apua, multa tulee idea! Apua, multa tulee idea! -eli mitä teen ennen kehittämisen aloittamista 1 Tässä vaiheessa, pahaa aavistamatta Asiat ovat vielä normaalisti. Aika ennen aloituspäätöstä on ehkä koko kehitysprosessin tärkein

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja Virolahden kunnanhallitus 50 21.03.2016 Virolahden kunnanhallitus 64 25.04.2016 Kuntalaisaloite Asunto Oy Virolahden Sulkutie 1:n koko osakekannan ja rivitalojen tontin ostamiseksi, takauksen myöntämiseksi

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Kuntayhtymänjohtajan esitys:

Kuntayhtymänjohtajan esitys: Kunnanhallitus 389 08.12.2014 Valtuusto 93 17.12.2014 n talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 50/02.02.00/2014 OmOhj 23 Hyvinvointikuntayhtymään on laadittu palvelurakenteen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualat? Yksityiset palvelualat Yksityisten palvelualojen piiriin sisältyy useita erilaisia toimialoja. Suuria

Lisätiedot

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset KTT Antti Pellinen Veristi Oy Kulutustutkimuksen Seura 27.11.2009 Taloudellinen kyvykkyys Objektiivinen mittaus Uskottava

Lisätiedot

Valmistelija: sivistysjohtaja p. 044 4598 250

Valmistelija: sivistysjohtaja p. 044 4598 250 Sivistyslautakunta 13 19.03.2014 Sivistyslautakunta 25 16.04.2014 KESKUSKOULUN APULAISREHTORIN NIMEÄMINEN SIVLTK 13 Saarijärven kaupungin käytännön mukaisesti apulaisrehtorien/apulaisjohtajan tehtävään

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Lausunto Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta 774/613/2014 Kaupunginhallitus 12.01.2015 12 Vesannon

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa voi massa olevat hinnat):

Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa voi massa olevat hinnat): Tekninen lautakunta 129 15.12.2009 KATUOSASTON MAKSUT 1.1.2010 LÄHTIEN TELA 129 Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa

Lisätiedot

muutamassa minuutissa Pystytät

muutamassa minuutissa Pystytät X-Gloo Mercedes-Benzin tuulitunnelissa testattu Maailman parhaimmat puhallettavat tulevat Saksasta. Sään kuin sään kestävät, tosi näyttävät X-Gloo teltat voit pystyttää missä vain ja ne ovat taatut katseenvangitsijat!

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perla 3 Valmistelija: Sosiaalipalvelujohtaja Johanna Lamminen, puh. 06 438 4101, 044 438 4101 ja vs. perusturvajohtaja

Lisätiedot

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Text Kuvamestari Kalefoto Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Jukka Liukas - valokuvaaja PK-yrittäjä Syntynyt 1948 1970 Jukka aloitti valokuvausalan yrittäjänä 1970 Foto Mäenpää 1981 FotoForum 1991

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus Kunnanhallitus 59 23.03.2016 Kunnanhallitus 94 23.05.2016 Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus 1.1.2017 107/010/013/2015 KHALL 59 Selostus: Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot