- - - Sisällysluettelo. 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi 1.3 Ohjelmakauden tulokset ja johtopäätökset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- - - Sisällysluettelo. 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi 1.3 Ohjelmakauden 2007 2013 tulokset ja johtopäätökset"

Transkriptio

1 - - - Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi 1.3 Ohjelmakauden tulokset ja johtopäätökset 2. Suunnitelma-alueen kehitysnäkymät 2.1 Nykytila, haasteet ja kehityspotentiaali 2.2 Kehittämistavoitteet 3. Painopisteet 3.1 (TL 1) pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 3.2 (TL 2) uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen (EAKR) 3.3 (painopiste 3) vähähiilinen talous (EAKR) integroitu osaksi TL 1:stä, TL 2:sta ja TL 4:sta 3.4 (TL 4) saavutettavuus (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) (EAKR) 3.5 (TL 5) työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 3.6 (TL 6) koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 3.7 (TL 7) sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 4. Syrjäytymisen ehkäisyn erityistoimet 4.1 Alueet ja kohderyhmät 4.2 Erityistoimet ja niiden rahoitus 5. Horisontaaliset periaatteet 5.1 Sukupuolten tasa-arvo 5.2 Kestävä kehitys 5.3 Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys 6. Toimeenpanojärjestelmä 6.1 Hallinto kirjoitetaan myöhemmin 6.2 YSK -rahastojen ja kansallisen toiminnan työnjako ja koordinaatio kirjoitetaan myöhemmin 6.3 Alueellisten ja valtakunnallisten toiminen työnjako ja koordinaatio kirjoitetaan myöhemmin 6.4 Kaupunkikehittäminen 6.5 Paikallinen yhteisölähtöinen kehittäminen 6.6 Itämeren alueen kehittäminen 6.7 Kansainvälinen yhteistyö LIITE: Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman ympäristöselostus 1

2 1. Johdanto 1.1 Itä- ja Pohjois-Suomen maantieteellinen asema, erityispiirteet ja aluerakenne Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman kattava alue sisältää seitsemän maakuntaa: Etelä- Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Nämä maakunnat muodostavat Euroopan Unionin NUTS 2 -aluejaossa yhtenäisen alueen. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat harvaan asuttua aluetta ja ne kärsivät pysyvistä syrjäiseen sijaintiin ja harvaan väestötiheyteen liittyvistä haitoista. Alueen maapinta-ala on noin 2/3 osaa Suomen pintaalasta. Asukkaita itäisissä ja pohjoisissa maakunnissa on 1,3 miljoonaa, eli noin neljännes suomalaisista. Asukastiheys seutukunnittain v Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on seitsemän maakuntakeskusta (väestömäärät ): Oulu ( ), Kuopio (97 433), Joensuu (73 758), Rovaniemi (60 637), Mikkeli (48 907), Kokkola (46 585) ja Kajaani (38 045). Oulun seudulla tapahtunut monikuntaliitos nosti Oulun kaupungin Suomen viidenneksi suurimmaksi kaupungiksi väkiluvun noustessa asukkaaseen. Itä- ja Pohjois- Suomen alueella on yhteensä 114 kuntaa, joista 33 on kaupunkeja. Vuonna 2011 maakuntien suurimmissa kaupungeissa asui 39 % alueen väestöstä. Useat tekijät, kuten harva asutus, runsaat luonnonvarat, pitkät etäisyydet ja sijainti syrjässä eurooppalaisilta päämarkkina-alueilta puoltavat Itä- ja Pohjois-Suomen yhdistävää tarkastelutapaa. Tälle menettelylle on pitkät perinteet, sillä itää ja pohjoista on jo vuosikymmenten ajan tarkasteltu muusta Suomesta eroavana aluekokonaisuutena. Vaikka yhdistäviä tekijöitä on useita, itä ja pohjoinen myös eroavat toisistaan monella tapaa. Itä-Suomessa on enemmän hajallaan asuvaa väestöä kuin pohjoisessa, mutta toisaalta kaupunkien päivittäisalueet kattavat alueen paremmin. Pohjois Suomen asutus on Itä-Suomeen verrattuna varsin keskittynyttä, mutta samalla pohjoisessa on myös hyvin laajoja erämaita, joissa asutusta ei ole. Kansainvälisissä yhteyksissä Venäjä on tärkeä sekä idälle että pohjoiselle, mutta pohjoisessa korostuvat myös Norjan, Ruotsin ja arktisen alueen merkitys. Elinkeinojen kehittämisessä mineraalit luovat potentiaalia sekä Itä- että Pohjois-Suomeen. Pohjois-Suomessa on kaksi erityistä väestöryhmää. Keski-Pohjanmaan väestöstä 9,4 % (6464 henkilöä vuonna 2011) on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Kaksikielisyys korostuu alueella ja huomioidaan hallinto- ja viranomaistoiminnassa. Äidinkieleltään ruotsinkieliset ovat normaalin päätöksentekojärjestelmän kautta edustettuina kuntien ja maakunnan hallintoelimissä. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Suomessa asuu saamelaista (2011), joista 1870 käyttää äidinkielenään saamea. Saamenkielisiä on eniten (80 %) saamelaisten 2

3 kotiseutualueella Suomen Lapissa, mutta valtaosa saamelaisista asuu muualla Suomessa (65 %). Suurin saamelaisten ryhmä asuu tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla. Perustuslaki turvaa saamelaisille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella. Pohjois-Suomessa ja Lapissa saamelaisten hallinnollinen ja kulttuurinen erityisasema on haluttu pitää vahvana ja saamelaiset kehittävät aktiivisesti ja omaehtoisesti saamelaisalueen elinkeinoja ja kulttuuria voimassaolevien ohjelmien toimintalinjojen luomilla resursseilla. 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman valmisteluprosessi käynnistyi huhtikuussa 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön kirjeellä, jossa se pyysi maakunnan liittoja käynnistämään alueellisten suunnitelmien valmistelun alueellaan yhdessä ELY-keskusten ja muiden tärkeimpien kumppaneiden kanssa. Alueellinen suunnitelma valmistellaan kahdella alueella; Itä- ja Pohjois- Suomi yhdessä ja Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä. Alueellisten suunnitelmien valmistelusta kahdella alueella vastaavat alueen maakunnan liitot yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien sekä alueen kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa. TEM:n pyynnön mukaisesti alueelta valittiin yksi maakunnan liitto johtamaan valmistelua valituksi tuli Pohjois-Pohjanmaan liitto. Samalla nimettiin Itä- ja Pohjois-Suomen valmisteluryhmä, johon nimettiin kaikkien alueen maakuntaliittojen ja ELY -keskusten edustajat. Erittäin laajan maantieteellisen alueen ja NUTS2 aluejakoon liittyvien kysymysten vuoksi suunnittelua on lisäksi tehty Pohjois-Suomen valmisteluryhmässä sekä Itä-Suomen valmisteluryhmässä. Alueellisen suunnitelman sisältämät toimenpiteet pohjautuvat alueiden maakuntaohjelmiin ja maakunnallisiin strategioihin. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista suunnitelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä alueen keskeisiä tahoja kuunnellen. Mahdollisuus informaatioon ja vaikuttamiseen on annettu lukuisien maakunnallisten kuulemis- ja informaatiotilaisuuksien kautta. Lisäksi on järjestetty suuralueittaisia tilaisuuksia. Pohjois-Suomessa järjestettiin maakuntaliittojen ja ELY -keskusten yhteinen, avoin valmisteluseminaari , jonka jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus antaa kirjallista palautetta Internet-lomakkeen kautta. Itä-Suomessa laaja sidosryhmätilaisuus järjestettiin Tilaisuuksissa on ollut mukana kuntien, järjestöjen, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, kehittämisyhtiöiden, teknologiakeskusten sekä elinkeino- ja yrityselämän edustajia. Jatkossa sidosryhmien ohjelman valmisteluun osallistamisesta huolehditaan SOVA-prosessin kautta. Alueellisen suunnitelman valmistelua on käsitelty jokaisessa alueen maakunnan yhteistyöryhmässä ja maakuntahallituksessa. Lapin liitto neuvottelee alueellisen suunnitelman sisällöstä saamelaisten edustajien kanssa. Alueellinen suunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville osana SOVA -prosessia. Yhteensovittamista on tehty yhtä aikaa valmisteilla olleen maaseudun kehittämisohjelman kanssa. Sukupuolinäkökulma on huomioitu valmisteluprosessissa. Alueellisen suunnitelman valmistelijat ovat saaneet asiaan liittyvää koulutusta ja konsultointia. Sukupuolinäkökulman sisällyttämisessä ohjelma-asiakirjaan on hyödynnetty ulkopuolista tasa-arvoasioiden asiantuntemusta. 3

4 1.3 Ohjelmakauden tulokset ja johtopäätökset Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 1 Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmavaroista noin 50 % on suunnattu yritysten toteuttamiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja toinen 50 % pääasiassa alueella toimivien t&k-toimijoiden, muiden kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden sekä kuntien ja kunnallisten kehittämisyhtiöiden toteuttamiin hankkeisiin. Suorien yritystukien merkitys korostuu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa yritysrakenne on hyvin mikro- ja pienyritysvaltainen ja yritykset kaukana EU:n keskeisistä sisämarkkinoista ja kasvavista Aasian talouksista. Vain harvalla Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksellä on mahdollisuuksia omiin t&k&i-panostuksiin. EAKR-varoja onkin suunnattu ensisijaisesti mikro- ja pk- yritysten perusvalmiuksien parantamiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen ja käyttöönottoon sekä verkostoitumiseen toistensa ja alueellisten t&k&i- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Tätä kautta on vaikutettu mikro- ja pienyritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden paranemiseen sekä t&k&itoiminnan lisääntymiseen näissä yrityksissä. Toinen keskeinen EAKR-ohjelmavarojen merkitys Itä- ja Pohjois-Suomelle on ollut uusien innovaatio- sekä t&k&i- ja oppimisympäristöjen syntyminen ja jo olemassa olevien vahvistuminen. Uusia merkittäviä tutkimus- ja kehittämisympäristöjä on syntynyt mm. kemianteollisuuden ympärille, kaivannais- ja metalliteollisuuden, ympäristö- ja materiaaliteknologian, metsä-, puu- ja bioenergian, painettavan elektroniikan ja mittaustekniikan, tieto- ja viestintäteknologian, hyvinvoinnin ja turvallisuuden, arktinen olosuhdeosaamisen sekä matkailun ja elämystuotannon aloille. Innovaatiotoiminnan osalta on onnistuttu viemään eteenpäin erityisesti metalli- ja puutoimialaa, materiaali- ja ympäristöteknologiaa, painettavaa elektroniikkaa, pelialaa sekä bio- ja terveystutkimusta. Kolmantena merkittävänä rakennerahastovarojen lisäarvona on ollut niiden tuoma vipuvaikutus. Rakennerahastovarat toimivat ns. käynnistysmekanismina merkittäville investoinneille, joilla on laajaa merkitystä sekä alueen että myös koko EU:n kilpailukyvyn lisääntymiselle. Tästä esimerkkinä ovat panostukset alueen lentokenttä- ja satamahankkeisiin, tietoliikenneyhteyksiin, matkailukeskittymiin sekä muihin yrityselämää, kilpailukykyä ja saavutettavuutta tukeviin rakenteisiin. EAKR-ohjelmista tehdyn arvioinnin mukaan yritystoimintaan kohdistuvia varoja tulisi jatkossa suunnata painotetummin osaamiskeskittymiä tukevaan toimintaan, kärkiklustereihin ja ylimaakunnalliseen toimintaan sekä pk-yritysten t&k&i-toiminnan tukemiseen. Alueilla tulisi panostaa nykyistä vahvemmin kasvuyrityspalveluihin sekä kansainvälistymistä ja verkostoitumista edistäviin palveluihin. Varoja tulisi käyttää myös riskipitoisempiin hankkeisiin, jotta menestyviä 1 Vuosina toteutettavien EAKR-toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastostrategian arviointiraportit vuonna 2011: Aaltoyliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus: Karjalainen, Kiuru, Tempo Economics Oy: Valtakari, Ramboll management Consulting Oy: Haila, Uusikylä, Suomen aluetutkimus FAR: Kytölä: Teema 1: yritystoiminnan edistäminen, Gaia Consulting Oy: Ahvenharju, Halonen, Hjelt, Pathan, Pursula, Vaahtera: Teema 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen, Ramboll Management Consulting: Terävä, Vuorela, Lähteenmäki-Smith sekä Kaupunkitutkimus TA: Laakso, Kilpeläinen sekä Suomen aluetutkimus FAR: Kytölä, Nordregio: Kahila: TL 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen, Gaia Consulting Oy: Vaahtera, Halonen, Ahvenharju, Hjelt, Pathan, Pursula: Teema 4: ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys. EAKR-toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastokauden arviointi vuosina Ramboll: Teema 3: EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen. 4

5 innovaatioita olisi mahdollista syntyä. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä sekä osaamisrakenteiden vahvistamisessa tulisi tukea kaupunki-/seututason strategiatyötä laajempia kokonaisuuksia synergian vahvistamiseksi. Erityisesti syrjäisempien seutujen oppilaitosten verkottamista osaksi suurempia kokonaisuuksia tulisi tukea. Innovaatioiden kaupallistamiseen tulisi panostaa entistä enemmän. Heikommassa asemassa olevien alueiden, kuten Itä- ja Pohjois- Suomi, saavutettavuutta tulisi jatkossakin parantaa suorien investointien avulla. Tehtävää tulevalle kaudelle on myös mm. kansainvälisen liiketoiminnan vahvistamisessa sekä alueen ja sen toimijoiden kytkemisessä kansainvälisiin verkostoihin. Kansainvälistymiseen tähtäävää toimintaa on Itä- ja Pohjois-Suomessa tuettu myös alueella käytettävissä olevin Interreg/ENPI-varoin. Arviointien johtopäätöksenä toimenpiteitä tulisi EAKR-toimien osalta kohdentaa: pk-yritysten t&k&i-toimintaan kärkiklustereihin, osaamiskeskittymiä tukevaan toimintaan sekä ylimaakunnalliseen toimintaan kasvuyrityspalveluihin, kansainvälistymistä ja verkostoitumista edistäviin palveluihin yritysten pääoman saatavuuden edistämiseen (alueelliset pääomasijoitusrahastot) innovaatioiden kaupallistamiseen kansainvälisen liiketoiminnan vahvistamiseen alueen ja sen toimijoiden kytkemiseen kansainvälisiin verkostoihin osaamisen- ja tutkimuksen infrastruktuuriin syrjäisimpien seutujen oppilaitosten verkottamiseen osaksi suurempia kokonaisuuksia Itä- ja Pohjois-Suomen saavutettavuuteen investointien avulla kaupunki- ja seututasoa laajempien kokonaisuuksien synergian vahvistamiseen innovaatiotoiminnassa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 2 Manner-Suomen ESR-ohjelma laadittiin taloudellisen nousukauden tilanteessa perustuen vahvasti työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Tilanne kääntyi kuitenkin taantumaksi jo ohjelman toteutuksen alkuvaiheessa. Rahoitusta on tästä syystä kohdennettu suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla mahdollisimman nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. Hankkeiden avulla on pyritty vaikuttamaan mahdollisimman nopeasti rakennemuutosalueiden työllisyyden ja talouden elpymiseen mm. rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden purkamiseen kohdistuvilla toimenpiteillä sekä yritysten osaamisen lisäämisellä. Nopeiden muutosten ohella ohjelmalla on pystytty vastaamaan myös hitaisiin rakennemuutoksiin, jotka eivät poistu, vaikka niiden ajankohtaisuus tilapäisesti heikkenisikin. Rahoituksella on pyritty mm. pidentämään työuria edistämällä työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Toiminnassa on huomioitu myös Itä- ja Pohjois-Suomen erityispiirteet; alueen nuoret sekä kaivos- ja muiden suurhankkeiden tulevat tarpeet sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat haasteet. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämisessä on panostettu erityisesti työelämälähtöisten ja -läheisten palvelujen ja koulutusjärjestelmien kehittämiseen sekä innovaatioympäristöjen ja verkostojen luomiseen ja tukemiseen. Alueen 2 Vuosina toteutettavan Manner-Suomen ESR-ohjelman arviointiraportit vuonna 2011: Tempo Economics Oy & Ramboll Management Consulting Oy, Valtakari, Pekkala: Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon arviointi. Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus: Ponnikas, Korhonen, TK-Eval: Sillanpää, Ålander: Manner-Suomen ESR-ohjelman strateginen arviointi 5

6 osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi on noussut yhä tärkeämpään asemaan nopeasti muuttuvassa maailmassa. ESR toiminnan yksi tärkeä saavutus on kumppanuuden ja verkostoitumisen lisääntyminen; toiminnalla on edistetty uusien toimijoiden yhteistyötä ja saatu hankkeiden tuloksia leviämään. Hyvien käytäntöjen levittämiseen tulisi kuitenkin kiinnittää edelleen enenevää huomioita. ESR hankkeissa on syntynyt myös paljon sosiaalisia innovaatioita, mitä ei kuitenkaan tuoda riittävästi esille varsinaisina tuloksina, vaikka niillä on suuri merkitys organisaatioiden toiminnan kehittymisen kannalta. Manner-Suomen ESR-ohjelmasta tehdyn arvioinnin mukaan ohjelma on kokonaisuutenaan osoittautunut joustavaksi ja sen avulla on pystytty vastaamaan hyvin nopeisiin rakenteellisiin muutoksiin. Toimenpiteet työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat olleet onnistuneita. ESR hankkeiden avulla on myötävaikutettu yhteistyön lisääntymiseen ja tehostumiseen sekä uudenlaisten koulutusorganisaatioiden toimintaja palvelumallien syntymiseen. Jäsenten ja alueiden välisessä yhteistyössä tuloksia on saavutettu erityisesti työperäisen maahanmuuton edistämisessä sekä kotouttamiseen liittyvissä asioissa. Sen sijaan ESR:n toimenpiteet työhyvinvoinnin lisäämiseksi eivät ole tuottaneet toivottua tuloista. ESR toiminnassa olisi hyvä keskittyä tulevaisuudessa painotetummin sosiaalisiin innovaatioihin sekä niiden tuotteistamiseen. Manner-Suomen ESR-ohjelman arviointiraportin 2011 mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen kohdistuvat resurssit hanketoiminnassa ovat olleet vähäisiä. Vain 16 % ESR-ohjelman hankkeista oli asettanut tavoitteeksi miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisen eikä hankkeiden valmistelussa juurikaan hyödynnetty ulkopuolista asiantuntemusta sukupuolinäkökulman huomioimiseksi. Arviointien johtopäätöksenä toimenpiteitä tulisi ESR-toimien osalta kohdentaa: työllisyysasteen nostamiseen koulutuksen suuntaamiseen vastaamaan työvoiman kysyntää ja rakennemuutoksen tarpeita työperustaisen maahanmuuton edistämiseen työurien pidentämiseen sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen tasa-arvoon, erityisesti naisten aktivointiin yrittäjiksi työhyvinvoinnin kehittäminen: toimenpiteiden uudistaminen kansainvälisyyteen läpileikkaavana teemana kestävän kehityksen ekologisen ulottuvuuden vahvistamiseen 6

7 2. Itä- ja Pohjois-Suomen suunnitelma-alueen kehitysnäkymät 2.1 Nykytila, haasteet ja kehityspotentiaali 3 Väestökehitys: trendikehitys ja pitkän aikavälin ennuste Vuonna 2011 Itä- ja Pohjois-Suomen alueen väestöön kuului asukasta eli lähes neljännes koko maan väestöstä asuu alueella. Itä- ja Pohjois-Suomen väestön määrä on kääntynyt viime vuosina nousuun, mutta pidemmällä aikavälillä väestö on kuitenkin vähentynyt. Kieliryhmien koossa on tapahtunut muutoksia: kun vuonna 1990 muiden kieliryhmien edustajia oli noin 2650, oli heitä vuonna 2011 lähes kuva 1. Itä- ja Pohjois-Suomen väestömuutostiedot Maahanmuutto Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle on kasvanut jo pidemmän aikaa, kasvun jakautuessa kaikkiin alueen maakuntiin väestö-osuuksia noudatellen. Alueelta kuitenkin muutetaan pois maan sisällä. Poismuutto on määrällisesti vähentynyt viimevuosina. Alueen maakunnat ovat hyvin erilaisia väestökehitykseltään. Alueen maakunnista Pohjois- Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ikärakenne on lapsivoittoisempaa kuin muissa alueen maakunnissa, joissa lapsia on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutukunnassa alle kouluikäisten lasten osuus korostuu jonkin verran muita seutukuntia enemmän. Väestöllinen huoltosuhde on Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa kaikkialla korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, eli alueella on alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita sataa työikäistä kohden enemmän kuin koko maassa ja trendi on koko maassa nouseva. Taloudellinen huoltosuhde on huippuvuoden 2009 jälkeen hieman laskenut valtakunnallisen trendin mukaisesti, mutta on reilusti korkeampi tarkastelualueen kaikissa maakunnissa kuin koko maassa keskimäärin. 3 Tilastoaineiston lähde: Tilastokeskus, ellei toisin mainita 7

8 kuva 2. Väestökehitys Pohjois-Pohjanmaalla ja muissa suuralueen maakunnissa yhteensä Alueen väestökehityksen haasteena on väestön voimakas ikääntyminen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön määrä lisääntyy sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Eri ikäryhmien välisissä suhteissa tapahtuu suuria muutoksia vuoteen 2030 mennessä. Yli 65 - vuotiaiden määrä nousee seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana noin henkilön verran, kun kaikki muut ikäryhmät pienenevät. Työikäisten määrä vähenee noin henkilöllä, koska työmarkkinaikään tulevien ikäluokkien koko on huomattavasti pienempi kuin eläköityvien. Työikäisen väestömäärän muutos menee ennusteessa tasan naisten ja miesten välillä. Pohjois-Pohjanmaan ikärakenne kuitenkin poikkeaa alueen muista maakunnista: luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta maakunnan ikärakenne on koko maan tasapainoisin. Pohjois-Pohjanmaa on tällä hetkellä keski-iältään maan nuorin maakunta, keski-iän ollessa 38,5 vuotta vuonna 2011 (koko maa 41,4). kuva 3. Itä- ja Pohjois-Suomen väestöennuste

9 Työllisyys ja aluetalous Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli v työtöntä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli (20,8 %). Työttömyys lähti vuoden 2009 jälkeen laskuun koko maassa, niin myös Itä- ja Pohjois- Suomessa. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa työttömyyden lasku oli voimakkainta, mutta työttömyys oli edelleen Itä- ja Pohjois-Suomessa (Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta) selkeästi korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Työttömyys kääntyi kuitenkin jälleen kasvuun ensin Pohjois-Karjalassa joulukuussa 2011 ja sittemmin myös koko Itä- ja Pohjois-Suomessa vuoden 2012 aikana, mikä on johtunut etupäässä maailmanlaajuisista vaikeuksista talouselämässä ja rahamarkkinoilla. Kuva 4: Pitkäaikaistyöttömät Itä- ja Pohjois-Suomen alueella keskimäärin vuosina Kuva 5: Pitkäaikaistyöttömät Itä- ja Pohjois-Suomessa sukupuolen mukaan vuosina Kun tarkastellaan pitkäaikaistyöttömien osuutta työttömistä, on trendi kaikissa tarkastelualueen maakunnissa koko maan mukainen, eli vuonna 2009 suhteellinen osuus on pienimmillään, kun työttömien määrä muutoin on huipussaan. Vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli suurin Pohjois-Savossa (23,9 %), Etelä-Savossa (22,8 %) ja Pohjois-Karjalassa (21,6 %), koko maan arvoa (23,4 %) korkeampi osuus tarkastelualueelta oli ainoastaan Pohjois-Savossa. Lukumääräisesti tarkasteltuna pitkäaikaistyöttömien määrä on nousussa. Pitkäaikaistyöttömistä lähes 62 % on miehiä. Syrjäytymiskehityksen kannalta on huolestuttavaa se, että yhdenjaksoisen työttömyyden kesto on ollut kasvussa eli yhä useamman henkilön työttömyys on kestänyt jopa 4 vuotta. Vaikeasti työllistyvien osalta tilanne on hankalampi kuin koko maassa, Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta. Erityisesti vaikeasti työllistyvien miesten prosenttiosuus vuotiaista on alueella suuri (koko maassa 4,6 %, Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueen maakunnissa 4,8 6,8 %, Keski-Pohjanmaalla 3,3 %). Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa vaikeasti työllistyvien miesten osuus 6,8 % ja Kainuussa 6,2 %. Vuonna 2011 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli noin alle 25-vuotiasta työtöntä (13,5 % työttömistä, koko maa 12,4 %). Nuorten työttömien määrä laski vuodesta 2009, jolloin laman seurauksena nuorisotyöttömyys oli todella korkealla tasolla. Vuoden 2012 aikana nuorisotyöttömyys kääntyi kuitenkin uudelleen kasvuun koko Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Nuorisotyöttömyys kohdistuu useammin nuoriin miehiin kuin naisiin. Vuonna 2011 alle 25- vuotiaista työttömistä miehiä oli eli 60 %. Vuonna 2011 huolestuttavinta nuorisotyöttömyys 9

10 oli Lapissa, jossa työttömien osuus vuotiaasta työvoimasta oli 18,5 %. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava osuus vuonna 2011 oli 16,7 %, ja siellä Oulun seutukunnassa 18,2 %. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa nuorisotyöttömien osuus oli noin 16 %. Itä- ja Pohjois-Suomessa lähes nuorta, eli neljännes alle 25-vuotiaista työttömistä, oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Nuorten työllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat keskeisiä haasteita Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Kuva 6: Työttömyysaste % vuonna 2011 maakunnittain Kuva 7: Työllisyysaste % vuonna 2011 maakunnittain Yksittäisillä seuduilla tilanne vaihtelee maakuntien sisälläkin voimakkaasti. Rakennetyöttömyyden kokonaistilanteeseen ovat vaikuttaneet oleellisesti alueelle kohdistuneet äkilliset rakennemuutokset sekä ammatti- ja toimialarakenteen muutoksen aiheuttama kysynnän ja tarjonnan epäsuhta. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle on kohdistunut voimakkaita rakennemuutoksia, joiden vaikutukset ovat merkittäviä. Äkillisiä rakennemuutostilanteita on kohdistunut Oulun, Joensuun, Kajaanin, Varkauden, Keski-Karjalan ja Itä-Lapin seutuihin. Vuoden 2010 lopussa Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli noin työpaikkaa (taulukko 1). Kaikista työllisistä miehiä oli ja naisia Palkansaajia työllisistä oli 87,7 %, mikä tarkoittaa sitä että yrittäjien osuus oli 12,3 %. 10

11 % Työpaikat yhteensä Maa-, metsätalous Kaivokset, sähkö, kaasu, lämpö, vesi ja jätehuolto Teollisuus Rakentaminen Kauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemus Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutus Kiinteistöala Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Julkinen hallinto, Koulutus, SoTe Muut palvelut Toimiala tuntematon taulukko 1. Työpaikat Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosina Voimakkaasti ikääntyvän väestön aiheuttaman muutospaineen johdosta työvoimaosuuden ja työllisyysasteen nostaminen on keskeinen keino vastata työvoiman tarpeeseen. Työllisyysasteessa Itä- ja Pohjois-Suomi ovat jäljessä valtakunnallista keskiarvoa Keski- Pohjanmaata lukuun ottamatta. Ikääntyneiden työllisyysaste on kehittynyt positiivisesti viimeisten vuosien aikana, mutta ns. parhaimmassa työiässä olevien ja nuorten osalta alueella ollaan selvästi jäljessä esimerkiksi vuoden 1990 työllisyysastetta. Lyhyen työuran ongelma on erityisen suuri Itä- Suomen alueella. Työllisyysasteen nostaminen valtakunnan tasoon (4,5 prosenttiyksiköllä) tarkoittaisi yli uutta työssä olevaa henkilöä Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Tarkasteltaessa vuotiaiden työvoimaosuutta, Itä- ja Pohjois-Suomen haasteet ovat maan suurimmat. Lapissa ja Etelä-Savossa työvoimaosuus jää ainoina maakuntina Suomessa alle 60 %:n työvoimaosuuden ja kaikki alueen maakunnat jäävät alle valtakunnallisen keskiarvon (66,1 %). Näin myös Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien työvuosiodotearvot ovat huomattavan alhaisia (Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta). Työiän ns. laskennallinen maksimipituus on 47 vuotta. Tässä tavoitteessa ohjelma-alueen maakunnissa on eniten noston mahdollisuuksia. Työiän pidentäminen edellyttää työelämän laadun ja tuottavuuden parantamista. Kaikissa alueen maakunnissa keskimääräinen eläköitymisikä on alle valtakunnallisen keskiarvon ja vuotiaista sairaseläkkeen saajia on niin ikään selvästi keskimääräistä enemmän. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien bruttokansantuote asukasta kohden on keskimäärin noin viidenneksen alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Lähimpänä koko maan tasoa on Keski- Pohjanmaa ja kauimpana ovat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu. Kainuun bruttokansantuote asukasta kohti on jo kolmanneksen alhaisemmalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Muuta maata heikompi kansantaloudellinen tilanne edellyttää talousnäkökulman huomioimista laajasti rakennerahastotoiminnan kohdistamisessa. Pysyvien elinkeinoja kehittävien vaikutusten tavoittelu on keskeistä. 11

12 BKT/asukas v BKT/ työllinen v Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot v. 2009, /asukas Ahvenanmaa Itä-Uusimaa 9,26 Ahvenanmaa Uusimaa Uusimaa 8,29 Uusimaa Itä-Uusimaa Ahvenanmaa 7,51 Itä-Uusimaa Pohjanmaa Koko maa 7,04 Varsinais-Suomi Koko maa Pohjanmaa 7,00 Alueet yhteensä Pirkanmaa Etelä-Karjala 6,90 Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa 6,69 Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa 6,68 Satakunta Satakunta Varsinais-Suomi 6,62 Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois- Pohjanmaa 6,54 Kymenlaakso Keski-Suomi Keski-Suomi 6,49 Etelä-Karjala Kymenlaakso Lappi 6,46 Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Satakunta 6,38 Keski-Suomi Lappi Pohjois-Savo 6,29 Pohjois-Savo Kanta-Häme Kymenlaakso 6,27 Lappi Pohjois-Savo Kanta-Häme 6,13 Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Päijät-Häme 6,11 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 5,97 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala 5,97 Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa 5,74 Pohjois-Karjala Kainuu Kainuu 5,36 Keski-Pohjanmaa Taulukko 2: BKT/asukas vuonna 2009 maakunnittain, Taulukko 3: BKT/työllinen vuonna 2009 maakunnittain Taulukko 4: Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot maakunnittain vuonna 2009 Yritystoiminnan kehitys Vuonna 2010 Itä- ja Pohjois-Suomessa yrittäjiä oli : heistä reilu oli miehiä ja vajaat naisia. Naisten yritystoiminta on selkeästi miehiä alemmalla tasolla ja naisten yrittäjyyteen sisältyy hyödyntämätöntä potentiaalia. Haasteena yritystoiminnan lisäämisessä on uuden kasvuhakuisen työnantajayrittäjyyden lisääminen sekä miesten että naisten osalta. Erityisiä haasteita liittyy naisten yritystoiminnan lisäämiseen. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yritystoiminnan kehitys on vuosien aikana ollut pääosin myönteistä. Vuoden 2008 aikana alkanut laskusuhdanne taittui vuonna 2009 ja vuosien aikana sekä liikevaihto että kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä ovat olleet kasvussa. Vuoteen 2005 verrattuna vain Kainuu on selvästi lähtötasoa alempana viennin osalta. Henkilöstön määrässä ja etenkin liikevaihdossa kaikki maakunnat ovat selvästi vertailuvuoden 2005 tason yläpuolella. Vuonna 2007 teollisuuden liikevaihto oli noin 24,6 mrd. euroa. Vuonna 2010 noin viidennes siitä oli hävinnyt eli jäljellä oli noin 20 miljardia euroa. Kainuussa muutos oli suurin kun teollisuuden liikevaihto puolittui, Lapissa pudotus oli neljännes ja Etelä- ja Pohjois-Savossa noin 20 %. Pohjois- Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla teollisuus taantui noin 10 % liikevaihdolla mitattuna. Toisaalta teollisuuden alamäen taustalla ovat suhdannetekijät, jotka eivät kerro pitkän aikavälin potentiaalista, sekä toisaalta tiettyjen toimialojen rakenteelliset muutokset. Vuosien 2008 ja 2009 taantumasta merkittävän osan selittää elektroniikkateollisuuden alamäki erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, metallituotteiden valmistuksen työpaikkavähennykset Pohjois- Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotannon rajut supistukset

13 erityisesti Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Itä-Lapissa. Toisaalta palveluliiketoiminnan kehittyminen on paikannut rakenteellista muutosta. Teollisuudenaloista mekaaninen metsäteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat pitäneet suhteellisen hyvin pintansa. Kuva 8. Teollisuus Itä- ja Pohjois-Suomessa alatoimialoittain vuonna 2010 Itä- ja Pohjois-Suomen vienti on useamman vuosikymmenen ajan ollut ns. perinteisten toimialojen varassa. Metsä-, paperi-, metalli- ja kemianteollisuus ovat muodostaneet vientiteollisuuden tuloista suurimman osan. Hieman myöhemmin mukaan on liittynyt elektroniikka- ja palveluliiketoiminta. Kemian- ja paperiteollisuuden omistusrakenteet ovat muuttuneet ainakin osittain kansainvälisiksi, myös elektroniikkateollisuuden globaali kilpailutilanne on kärjistynyt. Tällainen kehitystrendi on johtanut mittavaan teollisuuden työpaikkojen vähenemiseen. Suurteollisuuden merkitys on kuitenkin edelleen keskeinen. Kansainvälinen toiminta ja vuosikymmenien aikana rakennetun toimivan infrastruktuurin hyödyntäminen uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi on keskeistä. Logististen kustannusten noustessa synergiaedut ovat välttämättömiä uuden liiketoiminnan sijoittumiselle ja uuden liiketoiminnan käynnistämiselle. Teollisuusinfrastruktuurin lisäksi logistiikan on toimittava ja tarjolla on oltava osaavan työvoimaa. Itä- ja Pohjois-Suomen yritystoiminnan haasteena on kehittää kasvuhakuisten yritysten liiketoimintaa siten, että niiden avulla kyetään korvaamaan suurteollisuuden hiipunutta vientitoimintaa. Uudistuva vientiteollisuus tarvitsee kannustimia. Rakenteellisena ongelmana Itä- ja Pohjois- Suomessa on kaukainen sijainti päämarkkina-alueilta: yritykset sijaitsevat kaukana markkinoista ja kuljetuskustannukset muodostavat suhteellisen mittavan osuuden lopputuotteiden hinnoista. Itäja Pohjois-Suomen luonnonvaroja hyödynnettäessä ja jatkojalostusta lisättäessä on muistettava, että niiden sijainti on etäällä lopputuotteiden markkinoista. Itä- ja Pohjois-Suomen luonnonvarat ovat merkittävät. Kaivosala ja muut luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvat hankkeet tulevat vaikuttamaan moniin aloihin tutkimuksesta ja koulutuksesta kuljetukseen ja rakennustoimintaan. Tämä luo haasteita elinkeinoelämän 13

14 kehittämiselle ja uusien alihankintaketjujen rakentamiselle. Luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtäävää ja jatkojalostusta lisäävää t&k&i-toimintaa ei ole alueella riittävästi. Itä- ja Pohjois- Suomi on asettanut tavoitteekseen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen lisäksi kannattavan yritystoiminnan kehittämisen luonnonvarojen jatkojalostusta kehittämällä. Itä- ja Pohjois-Suomen yritystoiminnalla on laajaa kasvu- ja kehityspotentiaalia. Talouskasvun ja vaurauden kehittämisessä menestyvällä ja kestävällä yritystoiminnalla on keskeinen asema. Työllisyyden edistäminen ja talouskasvu edellyttävät yritysten liikevaihdon positiivista kehitystä. Haasteena on alueen yritysten kannattavuuden kasvu. Kilpailukykyä voidaan hakea uusista markkinoista ja viennistä sekä liiketoiminnan uudistamisesta esim. tuotekehityksellä ja tuottavuuden kasvattamisella. Tuottavuutta voidaan lisätä muun muassa energia- ja materiaalitehokkuudella, logistiikkaratkaisuilla ja uusien innovaatioiden ja teknologioiden käyttöönotolla. Alueellinen osaaminen ja innovaatioympäristö Itä- ja Pohjois-Suomessa on merkittävä ja monipuolinen osaamispääoma. Osaaminen perustuu korkeatasoisiin yliopistoihin, korkeakouluihin ja muihin tutkimuslaitoksiin sekä yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. Alueellisten innovaatioympäristöjen on kyettävä vastaamaan elinkeinoelämän tarpeisiin tuottamalla korkeatasoista osaamista ja edistämällä elinkeinotoiminnan kilpailukykyä. Haasteena on kytkeytyä globaaliin arvoverkostoon sekä tutkimuksen kaupallistaminen ja tuotekehityksen määrä. Innovaatioympäristössä on kyettävä tuottamaan uudenlaisia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin liiketoiminnan kasvattamiseen että yksityisen ja julkisen sektorin tuottavuuden kehittämiseen. Tutkimuksen, tuotekehityksen- ja innovaatiotoiminnan avulla on etsittävä ratkaisuja myös uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen, energia- ja materiaalitehokkuuteen ja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. kuva 9. Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakouluverkosto 14

15 Itä- ja Pohjois-Suomen tutkimus- ja kehittämismenot ovat miltei kaksinkertaistuneet luvulla. Korkeakoulusektorin ja yrityssektorin kasvuprosentti on yli 90 ja julkisella sektorillakin 80. Oulun seudun merkitys suuralueen tutkimustoiminnassa on merkittävä, erityisesti yrityssektorilla. T&K -menot M Oulun seutu 2011 Kaikki yhteensä 731,9 1279,6 1393,7 1394,8 1345,4 1407,2 975,9 Yritykset 498,5 921,4 1044,3 1012,8 904,6 965, Julkinen sektori + YVT 65,9 87,3 93,1 102,4 115,2 118,4 48,7 Korkeakoulusektori 167,5 266,2 253,0 279,7 325,6 323,4 136,7 taulukko 5. T&K menot Itä- ja Pohjois-Suomessa Alueelliset erityispiirteet näkyvät osaamisaloissa, joiden vahvistamiseen alueella on keskitytty. Itäja Pohjois-Suomi on elinkeinorakenteeltaan ja osaamisen vahvuuksiltaan monipuolinen alue. Lähes koko ohjelma-alueen yhteiset ja samalla tärkeät osaamisen vahvuusalat koskevat teknologia-, kaivannais- ja metsäteollisuutta. Etelä-Savossa maa- ja metsätalous ovat edelleen vahvoja toimialoja, joilta on löydetty myös uusia mahdollisuuksia: esimerkiksi Mikkelissä ja Savonlinnassa on osaamiskeskusohjelman myötä panostettu uusiutuvaan metsäteollisuuteen. Etelä-Savossa on vahvaa ympäristöturvallisuuden osaamista ja yritystoimintaa liittyen bioenergiaan, materiaaliteknologiaan ja puhtaan veden teknologioihin. Mikkeli on merkittävä digitaalisuuden ja sähköisen arkistoinnin ja asioinnin keskus. Kainuu on perinteisesti tunnettu metsätalouden ja kaivannaisalan keskittymänä. Alueelta löytyy erityisosaamista mittaustekniikasta, puunjalostuksesta ja kaivannaisalalta. Osaamiskeskusohjelmassa kainuulaiset ovat keskittyneet älykkäisiin koneisiin ja uusiutuvaan metsäteollisuuteen. Pelialan osaamista maakunnasta löytyy jo nyt ja alan merkitys voi nousta tulevaisuudessa. Keski-Pohjanmaalla on varsin varteenotettavaa kemian, metalli- ja veneenrakennusosaamista. Alueen osaamiskärjet liittyvät erityisesti kemianteollisuuden prosessiosaamiseen. Maakunnassa on myös metallien jalostukseen liittyvää laserteknologiaan perustuvaa osaamista sekä informaatio ja hyvinvointiosaamista. Nousevana alavana on hyvä mainita akkuteollisuuteen liittyvä osaaminen. Osaamiskeskusohjelmankin myötä Kokkolassa on panostettu nanoteknologiaan ja uusiutuvan metsäteollisuuteen. Lapin maakunnan vahvuutena ovat luonnonvarat ja matkailu Osaamisalat perustuvat maakunnan erityispiirteisiin. Kaivosteollisuuden ja kylmäteknologian erityisosaaminen on korkealla tasolla. Matkailuelinkeinoa tukevat alan koulutus ja tutkimus. Myös osaamiskeskusohjelmalla kehitetään Lapissa matkailua ja elämystuotantoa. Kaupungeista Rovaniemen seudulla on pitkät perinteet arktisen alueen tuntemuksessa, sekä suuri potentiaali arktisen olosuhdeosaamisen kehittämisessä. Kemi-Tornion alueella pitkään teolliseen perinteeseen nojaava teollisuuspalveluklusteri kehittyy voimakkaasti palvellen myös kasvavaa kaivossektoria. Sodankylässä on arktiseen ilmakehän tutkimukseen liittyvää kansainvälisesti merkittävää osaamista. Pohjois-Karjalalle ominaisia osaamisaloja ovat teknologia-, metsä-, saha- ja kiviteollisuus. Maakunnasta löytyy mm. kaivosteollisuutta ja muoviteollisuutta. Metsäalan tutkimuksessa alue on profiloitunut kansainvälisesti merkittäväksi keskukseksi. Laajemminkin ympäristöalan ja luonnonvarojen hyödyntämisen suhteen osaaminen on korkealla tasolla. Joensuussa 15

16 nanoteknologia, uusiutuva metsäteollisuus, asuminen ja energiateknologia ovat valikoituneet osaamiskeskusohjelman kehittämiskohteiksi. Pohjois-Pohjanmaa on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen maakunta, josta löytyy mm. elektroniikkateollisuutta, kaivostoimintaa, metallinjalostusta ja matkailua. Alueella on osaamista erityisesti elektroniikassa sekä informaatio- ja viestintäteknologiassa. Myös mm. metalliteollisuuden, lääketieteen ja bioteknologian sekä ympäristö- ja materiaaliteknologian osaaminen on korkealla. Oululaiset toimijat ovat osaamiskeskusohjelman kautta profiloituneet toimimalla nanoteknologian, jokapaikan tietotekniikan, HealthBion, ympäristöteknologian ja hyvinvoinnin osaamisklustereissa. Raahe, Nivala ja Tornio Lapista toimivat metallialan verkostoosaamiskeskuksena, joka on vetovastuussa materiaaleista meriklusteriohjelmassa. Kaivannaisalan positiivisen kehityksen myötä Oulun alueen osaamisessa panostetaan kaivannaisalan koulutukseen. Eurooppalaisen ja kansallisen tiedepolitiikan kannalta erityistä potentiaalia liittyy hiukkasfysiikan tutkimukseen keskittyvän Laguna-tutkimuskeskuksen sijoittumiseen Pyhäjärvelle. Hanke olisi toteutuessaan merkittävä eurooppalainen satsaus astrohiukkasfysiikan tutkimukseen. Pohjois-Savon teollisuus on erikoistunut metsä- ja koneteollisuuteen sekä elintarviketuotantoon. Metsä- ja koneteollisuus ovat vientisuuntautuneita. Metsäteollisuudessa puutuoteteollisuus on vahva. Pohjois-Savossa metsäteollisuudesta ollaan siirtymässä kohti bioteollisuutta. Ns. uudessa puutieteessä puuta pyritään jalostamaan arvokkaammiksi lisäarvotuotteiksi. Teknologiateollisuuden vahvuutena ovat energiatekninen teollisuus, metsätraktorit, kaivoskoneet ja rakennuskoneet sekä veneet. Pohjois-Savossa on lähdetty toteuttamaan vastavirtastrategiaa eli tuotannon ja palveluiden kehittämistä Suomessa. Elintarviketuotannossa maito on maakunnan raaka-ainerikkaus, joka luo pohjaa lihatuotteiden jalostukselle. Muita vahvuuksia ovat mm. panimoteollisuus sekä marja- ja vihannesjalostus. Itä-Suomen yliopiston, Valion, MTT:n ja Metlan sekä biolääkeyritysten osaamisen ja tutkimusresurssien ansiosta Pohjois-Savolla on erinomaiset lähtökohdat elintarvikkeiden funktionaalisuuden tutkimukseen ja kehittämiseen. Kuopion kampuksen ympärillä on merkittävä hyvinvointi- ja lääkealan osaamiskeskittymä, jolle on muodostunut korkeatasoinen biologisten lääkkeiden tutkimuksen, testauksen ja kaupallisen tuotannon keskittymä, jolla on erittäin suuret globaalit markkinat. Uutena potentiaalisena alueena nähdään turvallisuusala (human security). Koulutustarve ja ennakointi Itä- ja Pohjois-Suomessa avautuu tulevalla ohjelmakaudella runsaasti työpaikkoja niin rakenteellisten muutosten kuin työvoiman eläkkeelle siirtymisenkin myötä. Ennakoidut toimialoja ja ammattiryhmiä koskevat muutokset kuvastavat toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, toisaalta niihin liittyy asioita, jotka edellyttävät alueelta ja sen kehittämiseen tähtäävältä ohjelmalta linjauksia ja konkreettisia toimenpiteitä. Väestön ikärakenteen muutokset näkyvät vahvasti työmarkkinoilla ja koulutustarpeissa. Samaan aikaan kun eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa, työmarkkinoille tulevat nuorisoikäluokat pienenevät lähes kaikissa maakunnissa. Työikäisten määrän pienentyessä koulutustarjonnan ja sen oikean mitoituksen merkitys korostuu. Kokonaismitoituksen ohella huomiota on kiinnitettävä rakenteellisiin muutoksiin. Muutoksessa menestyminen edellyttää, että pienenevät ikäluokat koulutetaan aloille ja ammatteihin, joilla työvoimaa tarvitaan. Koulutusmääriä on pyritty suuntaamaan ennakoitujen työvoima- ja osaamistarpeiden osoittamaan suuntaan. 16

17 Taulukko 5 osoittaa, että Itä- ja Pohjois-Suomessa lähes puolet vuoden 2007 työllisistä poistuu työmarkkinoilta vuoteen 2025 mennessä. Osuus on noin 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin valtakunnallisesti. Erot maakuntien välillä ovat suuria, ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaa poikkeaa muista maakunnista. Uuden työvoiman kokonaistarve muodostuu poistuman ja toimialarakenteen muutoksen myötä avautuvien työpaikkojen määrästä ja huomioi työttömien työvoimatarjonnan. Koulutustarpeessa on lisäksi huomioitu koulutuksen läpäisyasteen, koulutusväylien, moninkertaisen koulutuksen ja tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuuksien vaikutus aloittajatarpeeseen. Ikäluokkasovitetussa aloittajatarpeessa on puolestaan huomioitu nuorisoikäluokkien koko alueilla. Useimmissa maakunnissa nuorten määrä ei riitä läheskään vastaamaan työvoimatarpeisiin pohjautuvia koulutuksen aloittajatarpeita. Tämä korostaa aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajien koulutuksen merkitystä. Työvoimatarpeeseen perustuva koulutustarve Koulutuksen ikäluokkasovitettu aloittajatarve Työlliset alueella Työllisten Työllisten Uuden työvoiman (työpaikat) vuonna poistuma poistuma kokonaistarve Maakunta % * Etelä-Savo , Kainuu , Pohjois-Karjala , Pohjois-Savo , Keski-Pohjanmaa , Lappi , Pohjois-Pohjanmaa , Itä- ja Pohjois-Suomi , Suomi , taulukko 6. Ennakoitu koulutustarve Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lähde: Opetushallitus, kevään 2011 tiedot. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n pitkän aikavälin ennusteen mukaan Itä- ja Pohjois- Suomen työpaikkojen yhteenlasketun määrän ennakoidaan pysyvän jaksolla käytännössä ennallaan. Yksittäisten toimialojen välille on kuitenkin ennakoitu huomattavan suuria kehityseroja. Työpaikkojen määrä nousisi tarkastelujaksolla yhteensä 14 toimialalla ja laskisi niin ikään 14 alalla. Maa-, riista- ja kalatalouden työpaikoista katoaisi neljännes. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi sosiaalipalveluihin syntyisi noin uutta työpaikkaa (+16 %) ja terveydenhuoltopalveluihin työpaikkaa (+10 %). Näiden muutosten taustalla ovat muutokset väestörakenteessa ja sitä vastaava palvelutarpeen kasvu. Työpaikkojen määrä nousisi lisäksi esimerkiksi vähittäiskaupan alalla sekä matkailu-, majoitus- ja ravitsemuspalveluissa. Ennusteet vaativat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen uusia merkittäviä palvelujärjestelmän kehittämistä koskevia toimenpiteitä, jotta myös muiden alojen työvoiman tarve voidaan turvata. Vaikka työpaikkojen kokonaismäärän ennakoidaan pysyvän ennallaan, työvoiman mittava eläköityminen merkitsee sitä, että työpaikkoja avautuu huomattavan runsaasti. Uuden työvoiman kokonaistarpeeksi Itä- ja Pohjois-Suomessa on ennakoitu olevan koko jaksolla eli vuosina yhteensä yli henkilöä eli 50 % vuoden 2007 työllisistä. Toimialojen tavoin myös ammattiryhmien välillä on suuria kehityseroja. Eläköitymisestä johtuen työpaikkoja avautuu kaikkiin ammattiryhmiin riippumatta niiden kokonaiskehityksestä. Pääammattiryhmistä suurin uuden työvoiman kokonaistarve on sosiaali- ja terveysalan työssä ja palvelutyössä. Kuitenkin myös pieneneville toimialoille tarvitaan runsaasti uutta työvoimaa. Esimerkiksi teollisessa työssä 17

18 työvoiman kokonaistarve on yli työllistä ja maa- ja metsätaloustyössä tarve on työpaikkojen selvästä vähenemisestä huolimatta noin työllistä. Tutkinnon suorittaneita % Keskiaste % Korkea-aste % vuosi 2010 yhteensä Miehet Naiset yhteensä Miehet Naiset yhteensä Miehet Naiset Koko maa 67,0 66,4 67,4 39,2 41,7 36,7 27,8 24,7 30,7 Etelä-Savo 63,3 61,6 65,0 41,2 43,0 39,5 22,2 18,6 25,5 Pohjois-Savo 66,8 65,6 67,9 42,5 44,9 40,1 24,3 20,7 27,8 Pohjois-Karjala 66,2 65,5 66,9 43,9 46,5 41,3 22,3 19,0 25,6 Keski-Pohjanmaa 63,4 62,2 64,6 41,4 43,9 39,0 22,0 18,3 25,6 Pohjois-Pohjanmaa 69,0 68,5 69,6 42,8 45,5 40,0 26,3 23,0 29,6 Kainuu 64,3 64,1 64,4 43,0 46,0 40,0 21,3 18,2 24,4 Lappi 66,1 65,1 67,1 43,3 46,1 40,5 22,8 19,0 26,6 taulukko 7. Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneistä alueella On syytä korostaa, että alueiden omat näkemykset poikkeavat VATT:n arvioista. Itä- ja Pohjois- Suomessa voi tulevaisuudessa olla selvästi enemmän työpaikkoja kuin mitä VATT on ennustanut nykyiseen kehitykseen pohjautuen. Tätä parempaa työpaikkakehitystä pyritään edelleen edistämään. Myös toimialojen ja ammattiryhmien kehityksen osalta maakuntien omat tulevaa kehitystä koskevat arviot poikkesivat VATT:n ennusteista. VATT:n arviossa ei esimerkiksi ole huomioitu Lapin uusien kaivosten synnyttämiä työpaikkoja, joka kerrannaisvaikutuksineen nostaa työpaikkamäärää tuhansilla ja vaikuttaa merkittävästi koulutustarpeisiin. Työvoiman kokonaistarpeeseen vastaamisen ohella kehityshaasteita liittyy myös osaamisen tasoon. Väestön koulutustaso nousee koko maassa ja myös Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa koulutustaso on kuitenkin Suomen keskiarvoa alemmalla tasolla, kun tarkastellaan yli 15-vuotiaiden tutkinnon suorittaneiden määrää. Maan keskiarvon ylittää alueen maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa. Myös korkea-asteen tutkinnoissa Itä- ja Pohjois-Suomen alue on noin 4 % jäljessä koko maan tilanteesta. Keski-asteen tutkintojen osalta Itä- ja Pohjois- Suomen taso kuitenkin ylittää valtakunnan tason selvästi. Tutkijatasoisen koulutuksen suorittaneista alueella asuu vain noin 17 %. Tämä asettaa haasteita elinkeinoelämän keskeisten alojen huippuosaamisen kehittämiselle. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja segregaatio Vuonna 2010 naisia oli suuralueen väestöstä 50,2 % eli noin 4000 enemmän kuin miehiä. Yli 65 - vuotiaiden ikäryhmissä naisten osuus on miehiä suurempi työvoimaan kuuluneesta 52 % oli miehiä. Miesten työttömyys oli vuonna ,5 %, kun naisten työttömyys oli 10,5 % luvun työpaikkamäärän kasvu on ollut naisvaltaista. Palkansaajien määrä on kasvanut ja yrittäjien määrä pudonnut. Työpaikkamäärä on kasvanut erityisesti yksityisellä sektorilla mutta myös julkisella sektorilla naisten osalta. Yrittäjien ohella valtion ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat ovat vähentyneet selvästi luvulla Itä- ja Pohjois-Suomen -alueella. Viime vuosien muutokset työmarkkinoilla ovat kohdistuneet vahvemmin miehiä työllistävään teollisuuteen luvulla muutospaineet kasvavat entisestään julkisella sektorilla. Kuntataloudessa merkittävimmässä asemassa olevien koulutusalan ja sosiaali- ja terveysalan haasteiden myötä muutospaineet kohdistuvat jatkossa yhä enemmän myös naisvaltaisiin aloihin. Näillä naisvaltaisilla aloilla yli 55 -vuotiaiden määrä oli vuoden 2010 lopussa % koko toimialan työllisistä. 18

19 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Itä- ja Pohjois-Suomen työpaikat 2010 miehiä ja naisia Miehet Naiset kuva 10. Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinorakenteen muodostuminen sukupuolen perusteella Työmarkkinat ovat edelleen vahvasti sukupuolen perusteella jakautuneet. Naisvaltaisin toimiala oli julkinen hallinto sisältäen hyvin naisvaltaiset koulutuksen ja sosiaali- ja terveysalan. Yhteensä yli työllistävällä, suurimmalla yksittäisellä toimialalla 3/4 työssä käyvistä on naisia. Seuraavaksi tulevat rahoitus- ja vakuutusala 71 % ja muut palvelut 65 %. Miesten suosiossa ovat perinteiset rakentamisen 94 % ja sähkö-, lämpö-, kaasu-, ja lvi- huoltoala 84 %. Myös teollisuuteen työllistyvistä työllisestä noin 3/4 on miehiä. Pienin suhteellinen osuus miehillä on julkisen hallinnon työpaikoista, siinäkin kuitenkin neljännes, joten kun naisia on esimerkiksi rakennussektorilla vain 6 % ja huoltoalalla 16 %, voidaan todeta miesten työpaikkajakauman tasaisemmaksi eri toimialoilla miehet % osuus naiset % osuus yhteensä Työpaikkamäärä , , Palkansaajat , , Valtio , , Kunta , , Valtioenemmistöinen Oy , , Yksityinen sektori , , Yrittäjät , , Tutkinnon suorittaneet , , keskiaste , , korkea-aste , , taulukko 8. Sukupuolten välisiä eroja kuvaavia tunnuslukuja Naisten koulutustaso on jonkin verran korkeampi kuin miehillä. Kaikista tutkinnon suorittaneista 51 % on naisia, heitä on enemmän kuin miehiä. Keski-asteen tutkintoja on suoritettu enemmän miesten toimesta, mutta korkea-asteen tutkintoja on tehty enemmän naisten toimesta. 19

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman. 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 17.1.2013

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman. 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 17.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 17.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 30.11.2012

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 30.11.2012 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 30.11.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 17.1.2013 Sisällysluettelo: 1. Johdanto... 3 1.1 Itä- ja Pohjois-Suomen maantieteellinen asema,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 17.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto 17.3.2017 Ohjelman edistymistilanne 9.3.2017 Valtakunnallisesti Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto ohjelma Varattu ja

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus Mikko Väisänen 11.9.2013 Tulevaisuus hanke, kesto: 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeella organisoidaan Pohjois-Pohjanmaan ennakointityötä entistä tiiviimmäksi.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2. luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 25.10.2012

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2. luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 25.10.2012 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2. luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 25.10.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi 1.3 Ohjelmakauden

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman saavutukset Itä-Suomen näkökulmasta ESR

Rakennerahasto-ohjelman saavutukset Itä-Suomen näkökulmasta ESR Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 saavutukset Itä-Suomen näkökulmasta ESR 16.8.2018 Punkaharju ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, TL 4 Koulutus, ammattitaito

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 29.3.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat

Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat 12.9.2019 Jarno Parviainen ja Heikki Miettinen Työpaikkakehitys ja työvoimantarjonta vuonna 2030 Miten vähenevä ja vanheneva väestö

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus Tuija Astikainen, EU-ohjelmapäällikkö 21.3.2019 Ohjelman edistymistilanne 24.2.2019 Toimintalinja Julkinen rahoitus 24.2.2019

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund MAAKUNTAINFO Etelä-Pohjanmaa Merja Enlund Sisällysluettelo Dia 3 ja 4: Yleistä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta Dia 5 ja 6: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 7-12: Etelä-Pohjanmaan tunnuslukuja Dia 13: Väestön

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot