YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN EUROOPASSA: TULEVAISUUDEN PAINOPISTEALAT KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSION Bryssel, KOM(98) 222 YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN EUROOPASSA: TULEVAISUUDEN PAINOPISTEALAT KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

2 I. YRITTÄJYYS - UUSIEN TYÖPAIKKOJEN JA PAREMMAN KILPAILUKYVYN HAASTE 1.1 Yrittäjyyden kasvava merkitys Yrittäjyys on dynaaminen prosessi, jossa yksilöt etsivät jatkuvasti taloudellisesti kannattavia mahdollisuuksia ja toimivat niiden toteutumiseksi kehittämällä, tuottamalla ja myymällä tavaroita ja palveluita. Prosessiin vaadittavia ominaisuuksia ovat itseluottamus, riskinottokapasiteetti ja henkilökohtainen sitoutuminen. Komissio esitteli vuonna 1995 Madridissa kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle kertomuksen 1, joka sisälsi pk-yritysten toimintaedellytyksiä parantavan toimenpidepaketin. Tuon ajankohdan jälkeen yrittäjyyttä on edistetty ja nuoria yrittäjiä tuettu enenevässä määrin Euroopan laajuisin toimin: kolmas monivuotinen ohjelma pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) hyväksi 2, ensimmäinen Euroopan innovaatiota koskeva toimintasuunnitelma 3, Luxemburgissa pidetyssä huippukokouksessa vahvistetut työllisyyden suuntaviivat vuodeksi 1998 sekä aivan viimeksi helmikuussa 1998 pidetty työllisyysaiheinen G8-maiden konferenssi Lontoossa. Poliittiset ja taloudelliset toimijat korostavat yhä useammin yrittäjyyttä edistävän laajamittaisen toiminnan tarvetta yhtenä avaimena työllisyyden edistämiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen Euroopassa. Tässä tiedonannossa esitetään kansallisen ja Euroopan tason painopistealoja yrittäjyyden edistämiseksi Euroopassa. Painopistealat ulottuvat laajalle ja jotkut niistä kuuluvat myös muihin yhteisön aloitteisiin ja ohjelmiin. Erityisesti yrittäjyyden tiettyjä elementtejä koskevat toimet sisältyvät jo jäsenvaltioiden kansallisiin työllisyyttä koskeviin toimintasuunnitelmiin 4. Toimia, jotka sisältyvät kansallisesti täytäntöön pantaviin työllisyyden suuntaviivoihin, käsitellään kansallisiin toimintasuunnitelmiin liittyvien menettelyjen yhteydessä ja niiden mukaisesti. Voimakas yrittäjyyskulttuuri on myös ensisijaisen tärkeä Euroopan talouden tulevalle kilpailukyvylle ja kasvulle. Tiedonannossa käsitellään näin ollen laajalti kyseisiin tavoitteisiin tähtääviä politiikkoja. Komissio ehdottaa tiedonannossa esille tuotavien toimenpiteiden seurantaa. Kansallisten työllisyyttä koskevien toimintasuunnitelmien yhteydessä käynnistettyihin toimiin sovelletaan erillisiä arviointi- ja seurantamenettelyjä. Komissio ehdottaa niiden toimenpiteiden osalta, joihin kyseisiä menettelyjä ei toistaiseksi sovelleta, 1 CSE (95) 2087, Euroopan komissio, joulukuu EYVL L 6, , s KOM (96) 589 lopullinen, Neuvoston päätöslauselma työllisyyden suuntaviivoista vuodeksi 1998,

3 vuosikertomuksen antamista neuvostolle ja parlamentille toimenpiteiden täytäntöönpanosta kansallisella ja yhteisön tasolla. Vuosikertomus perustuisi jäsenvaltioille etukäteen annettavaan muistilistaan. Tällä tavoin jäsenvaltiot saisivat tietoonsa ne tavoitteet, joiden toteutumista vuosikertomuksessa erityisesti arvioidaan. 1.2 Makrotaloudelliset puitteet ja maailmantalouden haasteet Makrotalouden moitteeton toiminta on keskeinen yrittäjyyttä edistävä tekijä. Yrittäjänä toimiminen on huomattavasti helpompaa vakaan talouden ja alhaisen inflaation oloissa. Myös esteettömät yhtenäismarkkinat ja euron käyttöönotto lisäävät merkittävästi talouden vakautta. Yhtenäismarkkinat ovat jo vaikuttaneet myönteisesti kasvuun. Tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaa liikkuvuus on avannut 370 miljoonan kuluttajan markkinat yrityksille, ja kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroinen tunnustaminen on helpottanut liiketoiminnan aloittamista toisessa jäsenvaltiossa. Eurooppalaiset yritykset toimivat osana maailmantaloutta. Tärkeimpien kauppakumppanien taloudessa tapahtuneet toimintakyvyn muutokset vaikuttavat suoraan ja välillisesti eurooppalaiseen yritysympäristöön. Eurooppalaisten yritysten on pystyttävä vastaamaan näihin haasteisiin. Euron käyttöönotto on todellinen mahdollisuus eurooppalaisille yrityksille, sillä se alentaa kustannuksia ja tarjoaa vakaat puitteet ulkomaiselle liiketoiminnalle. Yhdessä elektronisen kaupankäynnin kanssa euro antaa uusille yrityksille mahdollisuuden hyötyä täysimääräisesti yhtenäismarkkinoista ja sen suomista mahdollisuuksista heti yritystoiminnan alusta alkaen. Yhtenäismarkkinoiden toteuttamisessa yhtenäismarkkinoiden toimintasuunnitelman 5 mukaisesti on edelleen huomattavasti töitä. Varsinkin jäsenvaltioiden olisi vauhditettava yhtenäismarkkinoita edistävien toimenpiteiden saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi jo lainsäädäntöön sisällytettyjä toimenpiteitä olisi lujitettava. Maailmantalouden kehitystä kuvastaa elektronisen kaupankäynnin nopea kasvu. Jo nyt sitä käytetään laajalti helpottamaan yritysten välistä kauppaa, ja sen käyttö laajenee tulevaisuudessa kuluttajille tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin. Elektroninen kaupankäynti avaa 18 miljoonalle yritykselle maailmanlaajuiset markkinat alhaisin kustannuksin. Euroopan kilpailukyky on niiden yritysten varassa, jotka pystyvät nopeasti mukautumaan uusiin tilanteisiin. Tähän tarvitaan Euroopan laajuista yhtenäistä toimintaa. Komissio on tehnyt joukon aloitteita 6 luodakseen asianmukaisen lainsäädäntökehyksen ja helpottaakseen pk-yritysten pääsyä maailmanlaajuisille elektronisen kaupankäynnin markkinoille. Toimia on jatkettava jäsenvaltioiden tasolla, jossa on erityisesti huolehdittava yritysten ja työnhakijoiden sähköisten 5 KOM (97) 184 lopullinen, Eurooppalainen elektronisen kaupankäynnin aloite, KOM (97) 157,

4 viestimien käyttötaidoista ja mahdollisuuksista operoida maailmanlaajuisilla elektronisilla markkinoilla. Maailmanlaajuiset markkinat tarjoavat myös perinteisempiä investointi- ja kaupankäyntimahdollisuuksia. Komissiolla on jo käytössään välineitä, joilla se voi auttaa pk-yrityksiä laajentumaan maailmanlaajuisille markkinoille, ja niitä saattaa olla tarpeen laajentaa. 7.Uutena haasteena on auttaa EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden yrityssektoria mukautumaan laajentuneiden yhtenäismarkkinoiden vaatimuksiin. Tältä osin olemassa olevien yritystemme saamat kokemukset ja taitotieto ovat tärkeässä asemassa. Kehittyvillä markkinoilla pienten yritysten vakaan toiminnan edellytyksenä on vahva kilpailupolitiikka, jolla ehkäistään määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja lisätään tehokkuutta. Aiemmin monopolisoitujen toimintojen yhä jatkuva vapauttaminen luo yrittäjille uusia mahdollisuuksia ja parantaa lisääntyvän yrittäjätoiminnan edellytyksiä. Näin ollen on välttämätöntä pyrkiä terveeseen kilpailuun kaikilla sektoreilla, julkiset palvelut mukaan lukien. Euroopan talouden hyvinvointi liittyy nopeaan siirtymiseen kohti tietoon perustuvaa taloutta. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden on kriittisesti arvioitava valtiontukien myöntämistä tietyille sektoreille. Tuki on suunnattava niiden olosuhteiden parantamiseen, joissa yritykset aloittavat toimintansa ja laajentavat sitä. Tähän kuuluvat investoinnit T&K-toimintaan, koulutukseen ja ammattitaidon kehittämiseen siten, että välittömiä edunsaajia kannustetaan sijoittamaan vaadittaviin tietoihin. II. YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISSTRATEGIA Yrityskulttuurin edistämiseksi tarvitaan kaksitahoinen strategia. Yhtäältä siihen kuuluu toimenpiteitä, joilla rohkaistaan yksityishenkilöitä perustamaan yrityksiä ja annetaan heille yrityksen menestymisen kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat myös koulutusjärjestelmien uudistukset, kulttuurimuutokset sekä yritysten perustamiseen liittyvien esteiden poistaminen. Toisaalta yrittäjyyden kannustamiseen liittyy sellaisen liiketoimintaympäristön luominen, joka on suotuisa yritysten perustamiselle, toiminnan laajentamiselle ja yritystoiminnan onnistuneille siirroille. Tavoitteeseen pääsemiseksi edellytetään hallinnon huomattavaa yksinkertaistamista, sääntely- ja rahoituskehyksen parantamista sekä mahdollisuutta osallistua yhteisön ohjelmiin, kuten TTK ja rakennerahastot. 1. Yrityskulttuuria kannustavat ensisijaiset toimet Vahvan liiketoimintayhteisön luomiseksi on aloitettava yrityshengen ja riskinoton kehittämisestä. Yhteiskunnassa, koulutusjärjestelmissä ja instituutioissa vallitsevia ennakkoasenteita on muutettava. Yrittäjyyden intoa ei ole syytä tukahduttaa. Tukahduttaminen on osoitus siitä, että yrittäjäkulttuuria ei ymmärretä. Yrittäjyys on olennainen osa kunkin jäsenvaltion sosioekonomista rakennetta, mutta sitä ei vielä kohdella yhteiskunnissamme itsenäisenä ammattina. Tehokkaan koulutuksen tarve on lisääntynyt. Yrityksen perustamista suunnittelevat tarvitsevat erityiskoulutusta 7 ECIP, MED-INVEST, AL-INVEST. 4

5 yrityksen johtamisessa sekä jatkuvaa täydennyskoulutusta, jossa keskitytään taitojen parantamiseen yhä nopeammin muuttuvassa yritysten toimintaympäristössä, niin teollisuussektorilla kuin palveluiden alalla. Erityisesti palveluissa, uusi palvelusektori on lupaavin työllistävä ala. Yrittäjyyttä harkitsevien henkilöiden yrityksen perustamisaikeita tai omatoimista työllistymistä saattaa jarruttaa myös sosiaaliturvan menetys. Liiketoimintaan lisäksi sisältyy konkurssiriski, jota vastaan ei voi suojautua. Euroopassa konkurssiin liittyy voimakas sosiaalinen leimautuminen. Yhdysvalloissa laki sallii konkurssin tehneen yrittäjän aloitta toiminnan uudelleen melko pian, ja epäonnistumista pidetään oppimisprosessiin kuuluvana. Euroopassa konkurssin tehneitä pidetään usein "häviäjinä". Heillä on suuria vaikeuksia rahoituksen saamisessa uutta hanketta varten. Sekä komission että jäsenvaltioiden ensisijaiset toimet luetellaan seuraavassa. Komissio käynnistää ja edistää toimia, joilla pyritään lisäämään yrittäjähenkisyyttä. Osana näitä toimia komissio valmistelee tiedonantoa pk-yrityksille annettavasta koulutuksesta. Tiedonanto on määrä hyväksyä ennen kesää 1998, ja siihen sisältyy katsaus nykyisiin toimiin, uusien toiminta-alojen tunnistaminen ja tulevan toimintastrategian esittely. Vuonna 1998 perustetaan Euroopan laajuinen liiketoiminta-alan koulutusverkko (Business Education Network of Europe, BENE), jonka tavoitteena on luoda yhteydet sellaisten liikealan koulujen välille, jotka tarjoavat erityisesti liikkeenjohdon koulutusta. Yrittäjien osallistumista LEONARDO DA VINCI -ohjelmaan laajennetaan keskittyen joustavien koulutusmuotojen edistämiseen ja yliopistojen ja yritysten yhteistoiminnan kehittämiseen. Perusteilla on myös Euroopan laajuisia verkkoja nuorten yrittäjien, naisten ja vähemmistöön kuuluvien yrittäjien etujärjestöille. Lisäksi käynnistetään yrityspalvelujen näkyvyyttä ja palveluiden saatavuutta parantavia aloitteita, jotka on suunnattu erityisesti yrittäjien keskuudessa aliedustetuille ryhmille, kuten nuorille ja naisille. Jäsenvaltioiden olisi harkittava seuraavia toimenpiteitä: yrittäjyyttä koskevan tiedon sisällyttäminen kansalliseen opetussuunnitelmaan ja koulutusjärjestelmiin tutkimuslaitosten ja yliopistojen kannustaminen TTK:n tulosten ja innovaatiotoiminnan hyödyntämiseen perustamalla uusia yrityksiä tutkijoiden kannustaminen omiin teknisiin taitoihin ja kokemukseen perustuvien, uutta luovien yritysten perustamiseen ja kehittämiseen erityisryhmille, kuten naisille, pitkäaikaistyöttömille ja epäedullisessa asemassa oleville ryhmille, suunnatut hankkeet, joissa kyseisille ryhmille tiedotetaan yrittäjyyden tarjoamista mahdollisuuksista 5

6 yrityshenkisyyden edistäminen ja yritysten perustamiseen liittyvistä tarpeista tiedottaminen hallintoelimille ja pienten yritysten ulkopuolisille kumppaneille perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen avulla omatoimisen työllistymisen tarjoaminen urakehityksen ja työttömien kouluttamisen yhtenä vaihtoehtona yrittäjien koulutukseen pääsyn parantaminen ja koulutuksen tuottaminen paikallistasolle sekä joustavien koulutuspakettien kehittäminen eläkkeelle jääneiden yrittäjien tai kokeneiden ammattilaisten vastaperustetuille yrityksille tarjoaman ohjauksen ja opastuksen lisääminen sekä nuorten yrittäjien verkkojen kehittäminen kannustaa sellaisia suuria yrityksiä, jotka tarjoavat tiettyjä sisäisiä toimintoja pienten yritysten perustamisen tueksi, hyödyntämään näitä mahdollisuuksia tiedotusvälineiden ja menestyksekkäiden yrittäjien kannustaminen antamaan yrittämiselle näkyvämpi ja myönteisempi rooli yhteiskunnassa velkojien ja velallisten oikeuksien ja velvollisuuksien välisten suhteiden sekä konkurssilainsäädännön kielteisten vaikutusten arviointi, esimerkiksi vastuuvapauslausekkeet, joiden mukaisesti yrittäjä voi saada "puhtaat paperit" tietyn ajan kuluttua. 2. Yritysten toimintaympäristöä parantavat ensisijaiset toimet 2.1. Hallinnon yksinkertaistaminen Yritysten rekisteröintiin liittyvät hitaat ja monimutkaiset menettelyt hankaloittavat ja viivästyttävät yritysten perustamista. Eurooppalaisten yritysten toimintaan liittyvien hallinnollisten muodollisuuksien vuotuisten kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 200 miljardia ecua 8, joka on noin 3 prosenttia yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen mukaan jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittamien teknisten määräysten määrä nousi 385:stä vuonna :een vuonna Yritysten toimintaa edistetään eniten sellaisen yksittäisen toimen tai toimenpidepaketin avulla, jonka tavoitteena on hallinnon yksinkertaistaminen. Komissio on tehnyt useita aloitteita tällä alalla. Uusin niistä on yritysten toimintaolosuhteiden yksinkertaistamista käsittelevän Task Force -ryhmän (BEST) perustaminen. Ryhmä antaa suosituksia yritysten toimintaympäristön parantamiseksi tunnistamalla hallintoon ja sääntelyyn liittyviä esteitä yrityskulttuurin edistämisen kannalta. Se antaa ehdotuksensa huhtikuun 1998 lopulla. Komissio aikoo esittää Task Force -ryhmän kertomukseen perustuvia suosituksia Cardiffissa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle. 8 Euroopan pk-yritysten seurantakeskuksen kolmas vuosikertomus, 1995, s

7 Jotkut jäsenvaltiot ovat tehneet aloitteita hallinnollisen taakan keventämiseksi. Komission suosituksessa aloittavien yritysten toimintaolosuhteiden parantamisesta ja yksinkertaistamisesta 9 esitetään parhaat toimintatavat. Suosituksessa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla kevennetään yritysten perustamisvaiheen hallinnollista, verotuksellista, yhteiskunnallista sekä ympäristöön ja tilastoihin liittyvää taakkaa. Jäsenvaltioita kehotetaan olemaan entistä aktiivisempia tässä asiassa ja panemaan täytäntöön ehdotetut suositukset sekä raportoimaan saavutetusta edistyksestä vuosittain komissiolle Maksuviivästysten ongelman ratkaiseminen Yksi syy yritysten konkursseihin ovat maksuviivästykset, jotka johtavat suuriin työpaikkojen menetyksiin. Yksi neljästä selvitystilasta 10 johtuu maksuviivästyksistä. Viivästykset vaikuttavat erityisesti vastaperustettujen yritysten toimintaan, joiden kassavirta on vähäinen ja asiakaskunta yleensä pieni. Komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi 11 yritysten ja viranomaisten maksuviivästysten vähentämiseksi Euroopassa. Euroopan parlamenttia ja neuvostoa kehotetaan pikaisesti hyväksymään ehdotus, ja jäsenvaltioita pyydetään saattamaan direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä suunnitellussa määräajassa Yritystoiminnan siirtojen helpottaminen Toinen merkittävä syy yritystoiminnan epäonnistumiseen ovat yritystoiminnan siirrot. Arviolta noin 30 prosenttia siirrettävistä yritystoiminnasta katoaa huonon valmistelun, korkeiden perintö- tai lahjaverojen ja nuoren sukupolven yritystoiminnan jatkamiseen tai ostamiseen osoittaman laimean kiinnostuksen vuoksi 12. Komissio harkitsee tukevansa koehankkeita, joilla pyritään lisäämään yrittäjien tietoisuutta yritystoiminnan siirtoon liittyvien valmistelujen tarpeellisuudesta sekä koulutuksen, seminaarien ja käytännön ohjeiden tarjontaa. Jäsenvaltioiden edistymisestä yritystoiminnan siirtojen parantamisessa harkitaan esikuva-analyysin tekemistä. Jäsenvaltioita kehotetaan panemaan täytäntöön toimenpiteet, jotka on esitetty komission tiedonannossa yritysten siirtojen parantamiseksi 13. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota lainsäädännön ja verotuksen parantamiseen tältä osin. Myös käytännön toimenpiteisiin on syytä keskittyä sen varmistamiseksi, että yritykset 9 EYVL L 145, , s. 29. Ehdotettuihin toimenpiteisiin sisältyvät yritysten rekisteröintiä keskitetysti käsittelevät palvelupisteet, yhtenäiset rekisteröintilomakkeet sekä hallinnon sisäisen koordinoinnin parantaminen (s ). 10 Lähde: Fédération de l'information d'entreprises et de la Gestion de Créances, Lyon, syyskuu KOM (98) 126 lopullinen. 12 Euroopan pk-yritysten seurantakeskuksen neljäs vuosikertomus, 1996, s C (98) 726,

8 alkavat valmistautua siirtoon ajoissa, ja että ne saavat tarvitsemaansa ammattiapua siirron kaikissa vaiheissa Rahoituksen saamisen parantaminen Rahoituksen saamisen ongelmat ovat yksi merkittävimpiä yrittäjyyden kehittymistä jarruttavia tekijöitä. Vakavimmat ongelmat liittyvät tilanteisiin, joissa tukeudutaan liiaksi tilinylityksiin määräaikaislainojen sijaan, kohtuuhintaisia lainoja on mahdotonta saada, riippuvuus velasta on omaa pääomaa suurempi sekä mahdollisuudet yleensä saada osakerahoitusta ovat huonot. Pääomavajeen vuoksi Eurooppaan perustetaan entistä vähemmän teknologian alan yrityksiä, ja niiden kasvumahdollisuudet ovat heikentyneet. Myös riskipääoma on kehittymätöntä monissa Euroopan maissa Yhdysvaltoihin verrattuna erityisesti siemen- ja varhaisvaiheen rahoituksen alalla 14. Luxemburgissa kokoontuneen työllisyyttä käsitelleen huippukokouksen seurauksena komissiota pyydettiin esittämään ehdotuksia pk-yrityksiä tukevista rahoitusvälineistä 420 miljoonan ecun kokonaisbudjetin puitteissa. Komissio antoi ehdotuksen kasvu- ja työllisyysaloitteesta 15, joka sisältää kolme toisiaan täydentävää välinettä: Euroopan aloittavien teknologiayritysten rahoitusjärjestelmä (European Technology Facility Start-up), eurooppalainen yhteisyritys (Joint European Venture Action, JEV II) sekä pk-yritysten takausjärjestelmä (SME Guarantee Faility). Neuvoston olisi hyväksyttävä tämä tärkeä aloite mahdollisimman pian, jotta pk-yritykset voivat hyötyä kyseisistä välineistä. Koska useimmat pk-yritykset tukeutuvat enimmäkseen pankkeihin hankkiessaan ulkopuolista rahoitusta, näiden kahden osapuolen hyvä yhteistyö on ratkaisevan tärkeää. Näin ollen komissio käynnistää kolmannet pankkien ja pk-yritysten pyöreän pöydän neuvottelut, joissa keskitytään laina- ja osakerahoituksen keskeisiin ongelmiin yritysten perustamisen yhteydessä. Komission äskettäin ehdottama toimintasuunnitelma Euroopan laajuisista riskipääomamarkkinoista 16 olisi pantava täytäntöön ehdotetussa määräajassa. Lisäksi komissio aikoo perustaa innovaatiotoiminnan rahoittamisen keskitetyn avustuspisteen (Innovation Financing Help Desk), joka on suunnattu erityisesti yhteisön rahoittamaan TTK-toimintaan osallistuville. Sen tarkoituksena on avustaa heitä sellaisten henkilöiden ja organisaatioiden löytämisessä, jotka voivat auttaa TTK-tulosten hyödyntämisessä, varsinkin uuden yritystoiminnan luomisen kautta. Jäsenvaltioiden lainatakuujärjestelmillä on osoittautunut olevan pk-yritysten toimintaa ja työpaikkojen luomista edistävä vaikutus. Lainatakuita pidetään yleisesti vaikutuksiltaan korkotukia tehokkaampina. Jäsenvaltioiden, joissa kyseisiä järjestelmiä ei vielä ole, olisi tutkittava niiden perustamista EU:n parhaiden toimintatapojen mukaisesti kaikki talouselämän sektorit ja erityisesti teollisuus ja 14 Yksityiskohtaisempi analyysi aiheesta sisältyy komission tiedonantoon riskipääomasta, SEC (1998) KOM (98) 26, Katso alaviite 14. 8

9 palvelut huomioon ottaen. Keskinäisten takuujärjestelmien kehittämistä olisi kannustettava. Lisäksi yksityishenkilöiden uusiin yrityksiin kohdistuvien investointien valtavia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä kehittämällä yksityisten pääomasijoittajien ("business angels") verkkoja. Jäsenvaltioiden ja komission olisi edistettävä osakerahoituskulttuurin kehittymistä korostamalla omistajille ulkopuolisten osakkeenomistajien liiketoiminnalle tuomia etuja: kyseisen rahoitusmallin valinneet yritykset kasvavat todistetusti keskimääräistä pk-yritystä nopeammin ja luovat enemmän työpaikkoja. Jäsenvaltiot saattavat olla kiinnostuneita kehittämään myös uusia yritysten osakkuusmuotoja, kuten osakkuusmaksuja ja työntekijöiden osakkuuksia, joilla lisätään kaikkien työntekijöiden etuja. Jäsenvaltioiden olisi laadittava tarvittavat lainsäädännölliset ja verotukselliset määräykset, joilla riskirahoittajia ja yksityisiä sijoittajia kannustetaan riskipääoman rahoittamiseen. Eläkerahastojen ja muiden institutionaalisten sijoittajien riskipääomaan sijoittamisen mahdolliset edulliset vaikutukset olisi toteutettava poistamalla tarpeettomat rajoitukset eläkerahastojen investoinneilta, erityisesti pääoman sopivuusvaatimukset, jotka todellisuudessa pakottavat institutionaaliset sijoittajat investoimaan vain kotimaassaan Verotusjärjestelmien muuttaminen yrityksille suotuisammiksi Verotus vaikuttaa ratkaisevasti yritysten rahoitusympäristöön. Nykyisin on voimassa useita verotuksellisia esteitä, jotka haittaavat yrittäjyyttä sen kaikissa vaiheissa, mukaan lukien palkasta maksettavat verot, pk-yrityksille verojen kannosta ja käsittelystä ja sosiaaliturvamaksuista aiheutuvat suhteettoman suuret hallintokulut ja yrityksille aiheutuvat verotukselliset haitat siitä, että ne nostavat osakepääomaa lainapääoman sijaan 17. Nykyinen ALV-järjestelmä on monimutkainen ja vaikeasti hallinnoitavissa. Komissio kannattaa huomattavasti yksinkertaisempaa menettelyä pk-yrityksissä ja erityisesti uusissa yrityksissä, jotka kärsivät eniten ALV:n hallinnoinnin hankaluudesta. Ehdotus sisältyy komission työohjelmaan yhteisen, alkuperämaassa kannettavan ALV:n käyttöönottamiseksi 18. Jäsenvaltioiden olisi suunniteltava muita veronkevennyksiä, joilla erityisesti kannustetaan yrittäjyyttä. Varsinkin yritysten perustamista olisi vauhditettava myöntämällä verohelpotuksia uusille yrityksille 19. Lisäksi uusiin yrityksiin tehtäviä investointeja olisi kannustettava esimerkiksi yksityisille pääomasijoittajille (business angels) myönnettävillä verohelpotuksilla 20, ja yritysten siirtoja työntekijöille olisi 17 CSE (95) 2087, s KOM (96) 328 lopullinen, Katso EYVL L 145, , s Katso EYVL L 177, , s. 1. 9

10 kannustettava esimerkiksi huolehtimalla siitä, että siirto työntekijöille (tai myynti johdolle, MBO) on verotuksellisesti kannattavaa tai ainakin haittaa aiheuttamaton. Jäsenvaltioiden olisi myös tarkasteltava laina- ja osakerahoituksen verotuksen suhdetta ja pyrittävä muuttamaan sitä pk-yritysten omaa pääomaa vahvistavaan suuntaan. 2.6 Valtiontukien uudelleen suuntaaminen ja vähentäminen Valtiontukien tiukka valvonta on ehdottoman tärkeää sen varmistamiseksi, että yhtenäismarkkinoilla toimivien yritysten välinen kilpailu ei vääristy. EU:n valtiontuet ovat yhteensä noin 100 miljardia ecua vuodessa. Komissio aikoo tarkistaa valtiontukien myöntämisperusteita. Tavoitteena on kannustaa järjestelmiä, jotka aidosti lisäävät taloudellista tehokkuutta ja työllisyyttä 21. Komissio suunnittelee lisäksi esikuva-analyysejä jäsenvaltioiden kanssa kansallisten järjestelmien arvioimiseksi työllisyyden kannalta. Jäsenvaltioita kehotetaan koordinoimaan valtiontukijärjestelmiään, jotta valtiontukien kokonaissumma saataisiin pienemmäksi. Tämä muuttaisi markkinaoloja uusille yrityksille suotuisammiksi. 2.7 Innovaatiotoiminnan ja uuden teknologian käyttöönoton lisääminen Maailmanlaajuisessa kilpailussa hyvin menestyvien ja nopeasti kasvavilla talouden sektoreilla, kuten bioteknologian, tietotekniikan, elektronisen kaupankäynnin, mikromekaniikan ja ympäristö- ja energiatekniikan aloilla, toimivien eurooppalaisten yritysten määrää ja laatua on nostettava. Kuitenkin aivan liian usein ne, jotka harjoittavat innovaatiotoimintaa, törmäävät sääntelykehyksen monimutkaisuuteen. Uusia ja pieniä yrityksiä vastaantulevia muita esteitä ovat tietämättömyys yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa kehitellyistä uusista ideoista, teknologian siirron tarjoamista mahdollisuuksista ja tukiohjelmiin pääsymahdollisuuksista. Lisäksi ympäristöystävällisillä teollisuudenaloilla on hyvät markkinanäkymät, mutta niiden tarjoamista mahdollisuuksista ei tiedetä riittävästi. Komissio on käynnistänyt useita innovaatiotoimintaa edistäviä aloitteita. On varmistettava, että aloitteet pannaan täytäntöön suunnitellusti ja uusien yritysten erityistarpeet huomioon ottaen. Äskettäin on tehty direktiiviehdotus tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22. Komissio aikoo lisäksi esittää toimintasuunnitelman, jossa käsitellään Euroopan patenttijärjestelmän nykyaikaistamiseksi tarvittavia lainsäädäntöehdotuksia ja joka on määrä hyväksyä vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla. Komissio hyväksyi marraskuussa 1996 ensimmäisen innovaatioita koskevan toimintasuunnitelman varmistaakseen yhteisössä ja osittain myös kansallisella tasolla käytössä olevien välineiden entistä tehokkaamman koordinoinnin. Komission 21 Yhteisön politiikat ja työllisyys, SEC (97) 2078, KOM (97) 628 lopullinen,

11 päätoimintalinjoissa edistetään aitoa innovaatiokulttuuria kannustamalla uusiin tuotanto- ja kaupallistamistapoihin, parantamalla innovaatiotoiminnan tukipalveluja, tukemalla tietoverkkoja ja yksinkertaistamalla yritysten perustamiseen liittyviä menettelyjä. Yrityskeskittymät(clusters) ovat myös tärkeässä asemassa. Komissio edistää pkyritysten keskittymien kehittämistä osana kolmatta monivuotista ohjelmaa pkyritysten hyväksi. Tähän liittyy lisäksi aloite "Yrityskeskittymät - verkostoituminen välineenä pk-yritysten lisääntyvään TTK:n hyödyntämiseen". Komissio panee lisäksi täytäntöön toimia, jotka sisältyvät asiakirjoihin "Eurooppalainen elektronisen kaupankäynnin aloite" 23 ja "Maailmanlaajuistuminen ja tietoyhteiskunta - Vahvemman kansainvälisen koordinaation tarve" 24. Uusien yritysten teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä alentamaan patentoimiskustannuksia ja auttamaan mahdollisia yrittäjiä määrittelemään oman strategiansa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja arvottamiseksi sekä teknologiansiirtoon tarvittavien lisenssien hankkimiseksi. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi kannustettava yliopistoja ja tutkimuslaitoksia poistamaan tutkimustulosten kaupallistamisen esteet ja tuettava yritysverkkojen ja teknologiakeskittymien kehittämistä tietotaidon levittämiseksi. Kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välinen tiivis yhteistyö yritysten käyttäjien ammattijärjestöjen ja teknologian toimittajien kanssa on välttämätön edellytys tiedonlevityksen ja elektronisen kaupan strategisen merkityksen esille tuomiseksi yritysten perustamisen ja tietotekniikkaan tehtävien investointien yhteydessä. Suuren yleisön osallistumista hajautettujen tiedonvälitysjärjestelmien ja verkkojen kehittämiseen on kannustettava uskottavuuden ja hyväksyttävyyden lisäämiseksi sekä tietojen epäsymmetrian vähentämiseksi ja uusien tulokkaiden investointikustannusten pienentämiseksi. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi tutkittava, kuinka rakennerahastoja voitaisiin parhaiten käyttää innovaatiotoimintaa ja teknologiasiirtoa rohkaisevasti sekä henkilöstöresursseihin ja laatujohtamiseen tehtävien investointien edistämiseen Yhteisön ohjelmiin pääsyn helpottaminen Yrittäjyyden dynaamisuus vaihtelee usein eri kansallisilla alueilla väestön, varallisuuden, koulutuksen tai infrastruktuurin mukaan. Yhteisö tukee rakennepolitiikan avulla jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä edistää yritysten kehittymistä epäsuotuisilla alueilla. Viides TTK:n puiteohjelma on suunniteltu pienten yritysten auttamiseksi, jotta ne voisivat hyödyntää tutkimustuloksia ja teknologiasiirtoa. Pienillä yrityksillä on kuitenkin suuria vaikeuksia yhteisön rahoittamiin ohjelmiin pääsyssä KOM (97) 157 lopullinen, KOM (98) 50 lopullinen, Katso KOM (97) 610 lopullinen,

12 Komissio ehdottaa EU:n rakennepolitiikan osalta, että kilpailukyvyn ja taloudellisen innovaation kehittämisen erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä olisi kuuluttava rakennerahastojen tärkeimpiin tehtäviin vuonna 2000 alkavalla kaudella. Lisäksi komissio suorittaa parhaillaan yksityiskohtaisia teemakohtaisia arvioita, joihin sisältyy analyysi rakennerahastojen pk-yrityksiin suuntaaman tuen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Arvioiden tuloksia on määrä käyttää uuden sukupolven ohjelmien suuntaviivojen valmistelussa. Komissio lähettää suuntaviivat jäsenvaltioille heti sen jälkeen, kun neuvosto on muodollisesti vahvistanut uudet asetukset. Viidennen TTK:n puiteohjelman sisällön mukaisesti komissio perustaa keskitettyjä palvelupisteitä, joihin voi jättää ehdotuksia koskien pk-yrityksiä, tiedotuksen ja avustavan toiminnan tukiverkkojen rationalisointia ja koordinointia sekä joiden avulla taataan innovaatiotoiminnan siirtyminen kaupalliseksi menestykseksi kilpailukykyä säilyttävästi. Komissio ehdottaa EU:n rakennepolitiikkojen hajauttamista edelleen. Jäsenvaltioilla olisi päävastuu hajauttamisen yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta. Jotta hanke onnistuisi, komissio ehdottaa aktiivisempaa kumppanuutta, johon sisältyy selkeä vastuunjako jossa työmarkkinaosapuolilla on vakiinnutettu rooli. Tällä tavoin yrittäjien ääni saataisiin kuuluviin, ja tarvittaessa myös pienyrityssektori voisi olla edustettuna. 2.9 Yrittäjyyden kannustaminen yhteisötaloudessa Yhteisötalouden osuus Euroopan työllisyydestä on viisi prosenttia, ja jopa yksi viidestä uudesta työpaikasta syntyy yhteisötalouden alalla (osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt) 26, mikä on osoitus tämän sektorin valtavasta kasvupotentiaalista. Komissio tekee aloitteita, joilla parannetaan osuuskunnissa, keskinäisissä yhtiöissä, yhdistyksissä ja säätiöissä työskentelevien koulutusta ja kehitetään Euroopan kolmannen sektorin koulutusverkkoa, joka tarjoaa Euroopan laajuiseen tutkintoon valmistavia kursseja. Komissio käynnistää ja tukee toimia yrittäjyyteen liittyvien parhaiden toimintatapojen tunnistamiseksi osuuskunnissa, keskinäisissä yhtiöissä, yhdistyksissä ja säätiöissä sekä tukee yritysten ja varsinkin osuuskuntien perustamisessa avustavien kehittämistoimistojen perustamista. Lisäksi luodaan toimintasuunnitelma "yhdistysten ja säätiöiden tukemisesta Euroopassa" kesäkuuta 1997 annetun tiedonannon mukaisesti. Jäsenvaltioita pyydetään tukemaan edellä tarkoitettuja osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden kehittämistoimistoja. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota kyseisiin yhtiöihin liittyvän lainsäädännön, verotuksen ja hallinnon parantamiseen (esimerkiksi myynti työntekijälle ja myynti johdolle) sekä kehitettävä erikoistunutta johtamiskoulutusta ja yhteisötalouden alalla toimivien nuorten yrittäjien verkostoitumista. Lisäksi tulevien yhteisötalouden alan yritysten käynnistämispääoman saamista olisi helpotettava käyttämällä tehokkaasti eettisten 26 KOM (97) 241 lopullinen, Ks. edellä. 12

13 pankkien, osuuskuntapankkien, keskinäisten luottolaitosten ja keskinäisten vakuusrahastojen tarjoamia varoja. III. PÄÄTELMÄT Euroopan asema talouden vauhdittajana riippuu sen tulevista yrittäjistä ja sen yritysten kilpailukyvystä. Ne ovat markkinatalouden käynnissä pitävä voima. Pkyritykset ovat edelleen työllisyyden pääasiallinen lähde, paikallistalouksien perusta, uusien tuotteiden kehittäjiä ja tärkeimpiä toimijoita palvelusektorin kehittämisessä. Tästä huolimatta niille asetetaan sekä kansallisella tasolla että yhtenäismarkkinoilla uusia sääntelyvaatimuksia ja raskaita hallinnollisia menettelyjä. Niiden on vaikea saada oikeanlaista rahoitusta uutta teknologiaa varten, mikä asettaa ne epäsuotuisaan asemaan verrattuna kilpailijoihin muualla maailmassa. Tässä tiedonannossa esitellyt politiikat on pantava yhdessä täytäntöön EU:n laajuisesti ja kansallisella tasolla. Tiettyjen asioiden tarkastelu pelkästään kansallisesta näkökulmasta ei enää sovellu talouteen, joka on saavuttamassa yhtenäiset markkinat ja yhteisen valuutan ja jonka suurimmat haasteet liittyvät vahvoihin ulkopuolisiin kilpailijoihin. Tämän tiedonannon tarkoituksena on antaa suuntaviivat, joiden avulla tuleviin haasteisiin voidaan vastata. Ensisijaiset toimet auttavat etenemään nopeammin ja koordinoidusti. Näin ollen komissio ehdottaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa yrittäjyyden edistämistä arvioitaessa. Tämä voidaan toteuttaa vuosikertomusten muodossa, jotka komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille ja joissa käsitellään kaikilla tasoilla toteutettuja toimenpiteitä. Kertomuksen laatimisessa voitaisiin käyttää apuna "muistilistaa", josta käy ilmi kunkin jäsenvaltion edistyminen. Komissio pyytää neuvostoa: 1. ottamaan huomioon tämän tiedonannon, 2. vahvistamaan, että tässä kertomuksessa esitetyt toimenpiteet ovat yrittäjyyttä edistäviä ensisijaisia toimia, ja 3. vahvistamaan yrittäjyyden edistämisen arviointia koskevan komission ehdotuksen. 13