Energiamääräykset korjausrakentamisessa

Transkriptio

1 Energiamääräykset korjausrakentamisessa RAKENTEELLISEN PALONEHKÄISYN, TURVALLISUUDEN JA RAKENTAMISEN OHJAUKSEN, XXXVI- OPINTOPÄIVÄT , VUOKATTI Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

2 Europe's population density: a digital elevation model (DEM) with overlay of stable night lights Ruotsin rakennuskannasta 71 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. Norjan rakennuskannasta 58 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. Tanskan rakennuskannasta 100 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. Myös muiden EU-maiden rakennuskannasta 100 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi

3 Rakennukset ikääntyvät ja käyttäjien ikärakenne muuttuu Suunnitelmalli nen kiinteistönpito Korjaukset Ihmiset ja rakennukset Säädökset Kustannukset

4 Myös muuttuva ilmasto on rasite rakennuksille Sateen sattuessa kerralla saatava sademäärä näyttää lisääntyvän. Kesälläkin, vaikka keskimääräinen sademäärä ei suuresti muutu, kovimmat rankkasateet voivat voimistua 10-30%. Talvella sekä sadepäivien lukumäärä että kerralla saatavan sateen määrä suurentunevat. Samalla pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät jonkin verran. (lähde Ilmasto-opas.fi)

5 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan Olennaiset tekniset vaatimukset MRA 50 MRL 117 a 117 g Rakentamismääräykset Sovelletaan siirtymäsäännöksen mukaisesti, jos korjausrakentamiselle ei ole annettu omia vaatimuksia. MRL 13.3 Siirtymäsäännös voimassa 5 vuotta Asetukset - Uuden rakennuksen rakentaminen - korjaus- ja muutostyöt

6 Korjaukset Peruskorjaus, perusparannus sekä muutoksia edellyttävä käyttötarkoituksen muutos. Osakorjauksia ovat esimerkiksi -Yhden tai useamman julkisivun uusiminen. -Linjasaneeraus. -Ikkunoiden uusiminen. -Ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet

7 YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee luvanvaraista rakentamista YM asetus (4/13) energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä, koskee luvanvaraista rakentamista sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1, 1mom) Rakennusluokat ja rakennukset, joita energiatehokkuuden parantamisvelvoite ei koske ovat asetuksen 1 2 momentissa Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa on mm. 117 ja 118

8 Rakennusluokkia ja rakennuksia, joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske 1) rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä; 2) tuotantorakennukset, joissa tuotantoprosessi luovuttaa niin suuren määrän lämpö-energiaa, että halutun huonelämpötilan aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta; 3) rakennukset, joiden pinta-ala on enintään 50 m²;

9 Rakennusluokkia ja rakennuksia, joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske 4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö on vähäinen; 5) kasvihuoneet, väestönsuojat tai muut rakennukset, joiden käyttö alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti tämän asetuksen mukaisia energiatehokkuuden parantamisvaatimuksia noudatettaessa; 6) loma-asunnot, joihin ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettua lämmitysjärjestelmää; 7) määräajan paikallaan pysytettävät siirto-kelpoiset rakennukset, joiden käyttötarkoitus ei siirron yhteydessä oleellisesti muutu; 8) rakennukset, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan.

10 Teknisesti mahdollinen Teknisesti toteutettavalla tarkoitetaan ratkaisua, joka suunnitellaan ja toteutetaan siten, että muun muassa kosteustekniset, palotekniset, äänitekniset sekä sisäilmasto-olosuhteiden ominaisuudet eivät heikkene.

11 Toiminnallisesti mahdollinen Toiminnallisesti toteutettavalla ratkaisulla tarkoitetaan ratkaisua, jonka seurauksena rakennuksen käyttäminen aiottuun käyttötarkoitukseensa ei merkittävästi heikkene verrattuna alkuperäiseen ratkaisuun.

12 Jos on mahdollista teknisen, toiminnallisen sekä taloudellisen toteutettavuuden perusteella arvioituna Taloudellisesti toteutettavalla tarkoitetaan tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa: tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi.

13 Energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvat lisäkustannukset vaihtelevat hankkeittain Vaihtelu johtuu yleisimmin kohteen ominaisuuksista sekä tehtävän korjaustyön laadusta ja laajuudesta. Lisäkustannuksiin lasketaan vain ne kustannukset, jotka aiheutuvat energiatehokkuuden parantamisesta. Esimerkiksi ikkunavaihtotyön yhteydessä lisäkustannus on yleensä 0, koska vaatimustasoon päästään käyttämällä tavanomaista sarjatuotettua ikkunaa. Laskennallinen tarkastelu tarvitaan vain silloin kun luvan hakija haluaa perustella sillä luvan hakemisen yhteydessä hakemaansa poikkeusta vaatimuksista. Jyrki Kauppinen /ympäristöministeriö

14 Energiatehokkuuden parantaminen on suunniteltava Korjaus- tai muutostyöhankkeeseen ryhtyvän on lupaan tarvittavan suunnittelun yhteydessä esitettävä toimenpiteet, joilla rakennuksen energiatehokkuutta aiotaan parantaa rakennusosittain, järjestelmittäin tai koko rakennuksesta hankkeen laajuuden ja päättämänsä tavan mukaisesti. (2, 3 mom.) Laskentaperiaatteet ovat 3 :ssä, muun muassa pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus.

15 Rakennushankkeeseen ryhtyvä valitsee vaihtoehdon suunnittelun alussa RAKENNUKSEN TEKNISILLE JÄRJESTELMILLE ON OMAT VAATIMUKSET, JOITA NOUDATETAAN VALITUSTA VAIHTOEJDOSTA JOHTUMATTA SUUNNITTELU JA TOTEUTUS VAIHTOEHDON 1 tai 2 tai 3 MUKAAN Vaihtoehto 1. Rakennusosakohtaiset vaatimukset 4 Vaihtoehto 2. Rakennuksen energiankulutus vaatimus 6 Vaihtoehto 3. Rakennuksen E-luku Vaatimus 7 VAIHTOEHDON VALINTA HANKESUUNNITTELU KORJAUKSEN TAI UUSIMISEN TARVE

16 -1969 Ulkoseinissä vaatimusten tavoitteena on alkuperäisen U-arvon puolittaminen, perälautana on 2010 taso 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, / RakMk YM asetus 4/13 Ulkoseinä U-arvot Jyrki Kauppinen/ ympäristöministeriö

17 Eristepaksuuden vaikutus lämmönkulutukseen, mittarina rakenteen U-arvo. (betoni 3/2009)

18 -1969 Ikkunoissa ja ovissa vaatimuksena on 2010 taso niitä uusittaessa 3 2,5 2 1,5 1 0, / RakMk YM asetus 4/13 Ikkuna U-arvot Jyrki Kauppinen/ ympäristöministeriö

19 Ikkunoiden pinta-ala (lähde: EPAT loppuraportti, Heljo/ Vihola)

20 Naapurit voivat hyödyntää uusiutuvan energian yhdessä tuottamisen (3, 2 mom.) Hyödyksi voidaan laskea usean toisiaan lähellä olevan rakennuksen yhdessä tuottama ja käyttämä uusiutuva omavarainen energia käytön suhteessa siltä osin, kuin se käytetään energian tuottamiseen osallistuvissa rakennuksissa.

21 Teknisille järjestelmille on omat vaatimuksensa Rakennuksen teknisten järjestelmien peruskorjauksessa, uudistamisessa ja uusimisessa sovelletaan 5 :n mukaisia vaatimuksia riippumatta rakennusosaa tai rakennusta koskevan 1 momentissa tarkoitetun vaihtoehdon valinnasta. (8, 2mom) Teknisten järjestelmien vaatimukset ovat 5 :ssä

22 Ulkovaippa ja tekniset järjestelmät otettava huomioon jo suunnittelussa (10 ) Rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden yhteydessä rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ulkovaippa sekä ikkunoiden ja ulko-ovien liitokset ympäröiviin rakenteisiin tiivistetään siten, että lämmöneristyskerrokset suojataan ilmavirtausten eristyskykyä heikentäviltä vaikutuksilta. Rakennuksen ulkovaipan ja teknisten järjestelmien korjausta tai uusimista suunniteltaessa ja toteutettaessa toimenpiteet on valittava siten, että rakenteiden oikea lämpö-, ääni- ja kosteustekninen toimivuus sekä palotekninen eristävyys varmistetaan.

23 Ilmanvaihdon oikea toiminta varmistettava (11 3 mom.) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on esitettävä tarvittaessa rakennuksen energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä koskevissa suunnitelmissa, kuinka varmistetaan ilmanvaihdon oikea toiminta ja kuinka huolehditaan riittävästä tuloilman saannista, kun kyseessä on koneellisella poistoilmanvaihdolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettu rakennus.

24 Huoneistokohtaisien tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmien suunnittelulle vaatimuksia (11 4 mom.) Kun rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan asentamalla huoneistokohtaisia lämmön talteenotolla varustettuja koneellisia tulo- ja poistoilmajärjestelmiä, on ne suunniteltava ja toteutettava siten, että ulkoseinästä tapahtuvasta ilmanotosta tai -poistosta ei aiheudu terveyshaittaa muihin huoneistoihin. Muilta osin sovelletaan tämän asetuksen 10 :ää.

25 Myös jotkin ei luvanvaraiset tehdyt toimenpiteet voidaan ottaa huomioon luvanvaraisen hankkeen yhteydessä 9, 4 mom. Esimerkiksi aurinkokeräimien ja panelien tai lämpöpumppujen asennus ei välttämättä ole luvanvarainen toimenpide kaikissa kunnissa tai osassa kuntaa. Voidaan ottaa huomioon kokonaisuutena suunniteltavissa parannuksissa.

26 Teknisten järjestelmien asentaminen, korvaaminen tai parantaminen Ilmanvaihdon asentaminen, korjaaminen ja uusiminen sekä ilmanvaihtojärjestelmän tai koneen vaihtaminen tai laajentaminen. Linjasaneeraus, osittainen linjasaneeraus joissakin tapauksissa. Lämmitys- tai lämminvesijärjestelmän uusiminen tai vaihtaminen. Näiden järjestelmien yhdistelmät. Samassa yhteydessä voidaan tehdä myös sähkö- ja automatiikkajärjestelmien uusimista asentamista ja korjaamista. Energiatehokkuuden parantaminen rakennusten korjausten

27 Järjestelmien toiminta on varmistettava 12 Varmistetaan energiatehokas toiminta Oikein toimiva tekninen järjestelmä Dokumentoidaan tehdyt toimenpiteet esimerkiksi käyttö- ja huoltoohjeeseen Tehdään tasapainotus ja säätö tarvittaessa Jyrki Kauppinen /ympäristöministeriö

28 Lämmitys ja ilmanvaihtojärjestelmien toiminta varmistettava ja todennus esitettävä (12 ) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen taikka ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän oikea ja energiatehokas toiminta sekä tehtävä tarpeellisin osin taloteknisten järjestelmien tasapainotus ja säätö. Todennus tehdyistä toimenpiteistä esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanvaraisen työn loppukatselmuksen yhteydessä.

29 YM asetusta 4/13 sovelletaan voimaantulon jälkeen jätettyihin lupahakemuksiin Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Muihin kuin viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin asetusta sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä syyskuuta Sovelletaan niihin hankkeisiin, joiden lupahakemus on jätetty voimaantulon jälkeen eli viranomaisten käytössä olevien rakennusten osalta tai sen jälkeen jätettyihin hakemuksiin ja muiden rakennusten osalta tai sen jälkeen jätettyihin hakemuksiin.

30 Yhteenveto YM asetuksessa 4/13 on säädetty minimivaatimuksista ja parempaa saa tehdä, jos rakennuksen omistaja niin haluaa eikä muista säännöksistä tule estettä. Asetuksen perustelumuistio ja sen laskentaliite sekä HE81/2012 maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta perusteluineen. Ulkovaippaan liittyvissä toimenpiteissä sää- ja olosuhdesuojauksesta sekä kosteudenhallintasuunnitelmasta huolehtiminen on tärkeää. Lupapäätökset tehdään maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kuten tähänkin saakka. Järjen käyttö kokonaisuuksien hallinnassa on edelleen hyvä keino. Rakennus säilyy parhaiten kun sille on olemassa järkevää ja myös taloudellisilla mittareilla perusteltua käyttöä.

31 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanosta RAKENTEELLISEN PALONEHKÄISYN, TURVALLISUUDEN JA RAKENTAMISEN OHJAUKSEN, XXXVI- OPINTOPÄIVÄT , VUOKATTI Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

32 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon organisointi EED-TYÖRYHMÄ Viestintä ja kuulemistilaisuudet TEM TEM (pj), LVM, MMM, VM, YM Kuntaliitto, ET, EK, ÖKL, RAKLI, Kuluttajaliitto Säädösryhmä TEM kokoaa ERILLISVASTUUT Art. 3 ja 24 TEM Art. 4 YM Art. 20 TEM/VM Primäärienergia, loppukulutus, energiaintensiteetti Pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta Rahoitus Art. 5 pj. Pauliina Pekonen (VM) Art. 6 pj. Hannu Koivurinta (VM) Art. 7 pj. Heikki Väisänen (TEM) Art. 8 pj. Heikki Väisänen (TEM) Art pj. Pentti Puhakka (TEM) Art. 14 pj. Pentti Puhakka (TEM) Art. 15 pj. Markku Kinnunen (TEM) Art. 12, pj. Timo Ritonummi (TEM) Peruskorjaus/säästö, inventaariosuunnitelma -raportit, vaikutus-arvio, energiahallintajärjestelmät Julkiset hankinnat Säästövelvoitteet, joustot, energiansäästöt, kumulatiivisuus, energiatehokkuussopimukset Energiakatselmukset Mittaus, laskutus Kaukolämpö/-jäädytys, yhteistuotanto Energian siirto ja jakelu Kuluttajat, energiapalvelut, tiedottaminen, vaikuttaminen

33 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpano Direktiivi voimaan , tärkeimmät päivämäärät Suunnitelma Art. 7 toimeenpanosta Kansallinen toimeenpano valmis kansallisen energiatehokkuustavoitteen 2020 asettaminen Kaikkien suurten yritysten (ei pk-yritykset) pakolliset energiakatselmukset tehtynä ensimmäisen kerran 6/2013 komission artiklakohtaiset tulkintaohjeet NEEAP-3 Art.4 strategia valmistuu 12/2013 Art.5 Valtion keskushallinnon peruskorjaus ja energiansäästötavoite laskutustietojen täsmällisyys myös niiden osalta, joilla ei ole etäluettavia mittareita Art. 14 Arvio kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistämisestä NEEAP-4 NEEAP-3 National energy effieciency Action Plans nimi alkaen eli kansallinen energiatehokkuus toimintasuunnitelma.

34 Rakennusten peruskorjaukset Art. 4 HO Laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma rakennuskannan korjaamiseksi, jotta korjausvelkaa voidaan pienentää EED Pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta Yleiskatsaus rakennuskantaan Toimenpiteiden tunnistaminen rakennustyypeittäin ja ilmastovyöhykkeittäin Teetetään arvio hyödyntäen aiempia selvityksiä, joissa korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatim uksia on jo huomioitu Hyödynnetään kansallisia kustannusoptimaalisuus-laskennan tuloksia

35 Rakennusten peruskorjaukset Art. 4 Politiikkatoimet deep renovation investointien stimuloimiseksi Rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten sekä yksityishenkilöiden investointipäätösten ohjaus tulevaisuudessa Todellisiin esimerkkeihin perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja muista mahdollisista hyödyistä Kansallisen deep renovation tason määrittäminen Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta (VN ) Hyödynnetään energiatehokkuuteen liittyvien säännösten valmistelun materiaalia ja tehdään tarvittavat lisäselvitykset Toteutetut koerakentamis- ja muut kohteet viime vuosilta Yhteistyötahot: mm. Suomen Kiinteistöliitto, Rakli, Suomen Omakotiliitto ja Senaatti-kiinteistöt Strategia laaditaan ja julkaistaan huhtikuun 2014 loppuun mennessä ja päivitetään kolmen vuoden välein (NEEAP)

36 Kulutuksen mittaaminen Art. 9 Sähkö, maakaasu, kaukolämmitys ja jäähdytys sekä kotitalouksien lämmin käyttövesi: Etäluettavat mittarit tarjotaan a) Mittari vaihdetaan (tekninen toteutettavuus ja kustannustehokkuus), b) Tehdään uusi liittymä uuteen rakennukseen tai olemassa olevaan rakennukseen tehdään laajamittaisia korjaustöitä ( Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 2010/31/EU) Vaatimuksia mittareille, mittaustietojen antamiselle ja neuvonnalle mittaria asennettaessa Kaukolämpöön liitetyt rivi- ja kerrostalot sekä usean käyttäjän palvelurakennukset: Huoneisto/käyttäjäkohtainen mittari lämmitykselle/jäähdytykselle (2016). Jos teknisesti mahdotonta asennetaan patterikohtaiset lämmityskustannusten jakolaitteet, ellei jäsenvaltio osoita kustannustehottomaksi

37 Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus E3 (2007) RAKENTEELLISEN PALONEHKÄISYN, TURVALLISUUDEN JA RAKENTAMISEN OHJAUKSEN, XXXVI- OPINTOPÄIVÄT , VUOKATTI Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

38 Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus tilanne Tehtyjä tutkimuksia on muun muassa Savukaasujen lämpötilojen mittaus (Flue gas temperature measurements of a slow heat release appliance, a sauna stove and roomheater) (VTT) Tulisijojen savukaasujen lämpötilat (TTY) MRL:n perusteella E3 uusitaan vuoden 2017 loppuun mennessä Valmistelutyö aloitettava aiemmin Mitä annetaan asetuksena ja mitä ohjeena Velvoittavat määräykset asetuksena Ohjeet ympäristöministeriön antamina suositusluonteisina ohjeina Molemmat julkaistaan osana Suomen rakentamismääräyskokoelmaa RIL Pienet savupiiput Suunnittelu, rakentamis- ja huolto-ohje Viimeisin tieto RILlistä tarve uudistaa

39 CE-merkintä todentaa kelpoisuuden vain ilmoitettujen ominaisuuksien osalta

40 E3 (2007) määräyksiä ja ohjeita Hormituotteiden tuotepakkaukseen tulee sisällyttää tuotteen asennus- sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. (määräys 3.5) Asennus- sekä käyttö- ja huolto-ohjeissa esitetään myös yhteensopivuus tulisijojen kanssa, periaatteet läpivientien tekemisestä sekä suojaetäisyydet ja puhdistus. (ohje 3.5) Hormituotteiden suojaetäisyydet täsmennetään täydentävillä laskelmilla tai kokeellisesti, jos savupiippu rakennuskohteessa läpäisee lämpötilan tai nokipalonkestävyyskokeessa käytettyä paksumman lämmöneristetyn rakenteen. (ohje 5.1) Savuhormin ja tulisijan yhteensopivuuden varmistamiseksi ilmoitetaan tulisijasta savupiippuun tulevien palokaasujen korkein lämpötila. (ohje 7.1)

41 Ympäristöopas 39 (revisio 2013) RAKENTEELLISEN PALONEHKÄISYN, TURVALLISUUDEN JA RAKENTAMISEN OHJAUKSEN, XXXVI- OPINTOPÄIVÄT , VUOKATTI Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

42 Ympäristöopas 39 (revisio 2013) Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa liittyy Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet Opas on uusittu laitos vuonna 2003 julkaistusta samannimisestä oppaasta. Oppaaseen on päivitetty ja täydennetty E muutoksia, joita ovat muun muassa eräitä korkeaa rakentamista, savunpoistoa ja oletettuun palonkehitykseen perustuvaan suunnitteluun liittyvät asiat.

43 Opas jakautuu kahteen osaan A-osa sisältää taustatietoa paloturvallisuusmääräyksistä: Katsauksen palomääräysten kehitykseen, Luvun paloturvallisuuden valvonnasta, Taustatietoa tulipaloista sekä Määrittelyt osan, joka selventää E1:ssä ja myöhemmin oppaassa käytettävää käsitteistöä. B-osa seuraa luku luvulta ja kohta kohdalta E1:n sisältöä ja antaa lisätietoa ja soveltamisesimerkkejä. E1 ja siis myös opas seuraavat pääpiirtein järjestystä, jolla uudisrakennushanke etenee.

44 OppaanYO 39 (revisio 2013) yksityiskohtaisempaa sisältöä Puukerrostalokysymykset, Puun käyttö pintarakenteena Korkeaa rakentamista koskevia tulkintoja Savunpoistoon liittyvää lisäohjeistusta Korjausrakentamisen erityiskysymykset on sisällytetty kunkin aihepiirin yhteyteen. Oppaassa on pyritty käsittelemään näin myös kaavoituksessa huomioon otettavia paloturvallisuusnäkökohtia. Oppaan tavoitteena on kannustaa käyttämään yhtenäisiä tulkintoja eri kunnissa.

45 Yhteenvetoa Rakentamismääräykset kirjoitetaan uuteen formaattiin seuraavien muutaman vuoden aikana. Vain velvoittavat määräykset annetaan jatkossa asetuksina. Uudis- ja korjausrakentamiselle tulee omat vaatimukset, jotka voivat olla samat tai erilaiset. Ohjeet annetaan ympäristöministeriön yleisen toimivallan perusteella ja liitetään Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. EU direktiivien kansallinen toimeenpano aiheuttaa muutoksia. EU:n asetuksista ei anneta kansallisia säännöksiä erikseen. Tulevat voimaan sellaisenaan

46 Kiitos mielenkiinnosta! Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, puh ,