Yrittäjyys ja yrittäjyysosaaminen seminaarin ryhmätöiden tulokset

Transkriptio

1 Yrittäjyys ja yrittäjyysosaaminen seminaarin ryhmätöiden tulokset

2 Teemat, puheenjohtajat ja alustajat Teema Puheenjohtaja Alustajat 1 Yrittävyys ja liiketoimintaosaaminen osaksi työntekijän arkea 2 Oppimisratkaisut yrittäjyysosaamisen tukena Mikko Laakkonen, koulutuspoliittinen asiantuntija, PAM ry Tiina Halmevuo, arviointijohtaja, Keuda 3 Yrittäjien osaamisen kehittäminen Katriina Jaakkola, toimitusjohtaja, Kirjakauppaliitto ry 4 Yrittäjäksi ryhtyvän osaamistarpeet Tuija Laukkanen, opetusneuvos, Opetushallitus 5 Koulutuksen keinot kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi Kristiina Forss, henkilöstöjohtaja, Heinon Tukku Oy Jorma Antila, tutkimusjohtaja, Metallityöväen Liitto ry Virpi Utriainen, toiminnanjohtaja, Nuori Yrittäjyys Ulla Luukas, päävalmentaja, Tiimiakatemia Mika Tuuliainen, koulutusasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät Petri Katajarinne, hautomopäällikkö, Luovien alojen yrityshautomo Creve Riku Korhonen, RikuCo Oy Marit Tuominen, Manager Partner, PROFict Partners Oy

3 Teema 1: Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen osaksi työntekijän arkea Puheenjohtaja: Mikko Laakkonen, PAM Alustus: Jorma Antila, Metallityöväen Liitto ry

4 Teema 1: Sisältö Puheenjohtajan tiivistelmä Ryhmätöiden tulokset Alustus

5 Teema 1: Puheenjohtajan tiivistelmä Alustus toi konkreettisesti esille, miksi yrittäjyys on tärkeää myös palkansaajalle. Yrittäjän ja palkansaajan näkökulmat eivät eroa kovinkaan paljon, koska samat asiat ovat molemmille tärkeitä Talous, yritys ja liiketoimintaosaaminen tulee pohjustaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa On tärkeää, että kiinnostus herätetään jo varhaisessa vaiheessa jopa esiopetuksessa Kaikki eivät halua yrittäjiksi, mutta myös niiden, jotka eivät halua, innostus tulee herättää oppia ymmärtämään yritystä -> asiat tulee pystyä esittämään konkreettisesti Jokainen opetusaste on tienhaara, asiat joita näissä käsitellään muuttuvat samassa tahdissa oppimisen kanssa. Koulutuksen kautta ymmärretään oman roolin merkitys Erityisesti sosiaalinen ja viestinnällinen haaste, erityisesti yritysten johdolle Työelämäosaaminen Jos sisäinen yrittäjyys on asennekysymys, niin miten asennetta voidaan opettaa? Yleisön kommentit: On tärkeää, että myös palkansaaja tietää, miten yrityksellä menee. Tämä on yhteinen asia ja tämä tulee ottaa koulutuksessa huomioon.

6 Teema 1 Ryhmätöiden tulokset 1/5 Paperi 1 Paperi 2 Työelämätaitojen läpileikkaavuus kaikessa koulutuksessa/opettajien koulutus Kansalaistaitojen vahvistaminen työelämän näkökulmasta Perehdyttämiskoulutus työntekijöille Strategia tutuksi Asiakaslähtöisyys Työntekijän etu on yrityksen etu Johtajuuden muutos -> koulutukseen sosiaaliset taidot Yrityksessä/ työpaikassa toimiminen: Mistä koostuu tuntihinta yms. Työelämän pelisäännöt ja talouden toimintaperiaatteet (yritystalous) Toimintaympäristön muutos on nopea

7 Teema 1 Ryhmätöiden tulokset 2/5 Paperi 3 Miksi menestymme Kilpailukyky Yrityksen olemassaolo Sisäinen yrittäjyys Toiminta yhdessä (joukkueena toimiminen) Työtyytyväisyys Liiketoiminta Toimintatavaksi myös koulutuksessa Asiakastyytyväisyys Kannattavuus Mihin työntekijänä voin vaikuttaa -> ymmärrys miksi toimitaan kuten toimitaan

8 Teema 1 Ryhmätöiden tulokset 3/5 Paperi 4 Peruskoulu PT AT EAT Osaaminen kumuloituu Vastuullisuus, uteliaisuus, ennakkoluulottomuus, ryhmätyötaidot, oma-aloitteisuus Businesslogiikan ymmärtäminen Oman työn ymmärtäminen osana kokonaisuutta ja kannattavuutta Strategian jalkauttaminen (esimiesnäkökulma)

9 Teema 1 Ryhmätöiden tulokset 4/5 Paperi 5 Työelämätaidot kaikilla koulutusasteilla jatkumo Yrityksen strategia sanoitettava ymmärrettävälle kielellä -> mikä on minun roolini tavoitteiden saavuttamisessa Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkityksen korostuminen Työssäoppiminen, yhdessä tekemisen taidot -> johtamisen ja työn organisoinnin tuettava tätä Paperi 6 Asennekasvatusta opintojen alkuun Yrittäjyysopinnot opintojen loppuvaiheeseen Yrittäjyyskasvatuksen aloitus jo peruskoulussa Yrittäjille pakollinen yrittäjäpassi

10 Teema 1 Ryhmätöiden tulokset 5/5 Paperi 7 Talousosaamista peruskoulututukseen/esiopetukseen Asiat esitettävä tarpeeksi konkreettisesti (esim. mitä maksaa) ja henkilökohtaisesti (mitä tämä tarkoittaa minulle) ja mielenkiintoisesti (esim. pelien avulla) Pedagogiset ratkaisut läpi linjan/koulutusasteiden

11 Teema 1 Alustus 1/3 Yritykset ovat talouden selkäranka Itsestään selvyys, joka ei kaikille selvää Kaikissa kehittyneissä maissa yrittäjien osuus työvoimasta on suhteellisen pieni Yrittäjiä tarvitaan, mutta kaikkien ei tarvitse olla yrittäjiä Yrittäjäriski, kuten myös voitto, kuuluu yrittäjälle Yrittäjällä on omistukseen perustuva valta (= omistus tuo vallan ja vastuun) Työntekijöillä silti tärkeä rooli Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Palkansaajien pitäisi ymmärtää yritystoiminnan perusasioita Yrityksen strategia Yritystalouden perusteet Strategia Kertoo kenelle se tekee tai valmistaa, mitä se tekee ja mitkä kilpailutekijät takaavat yrityksen menestyksen Pitää pohjata toimintaympäristö analyysiin (ei pizzapaikkaa ympäristöön, jossa niitä jo kymmeniä, vastaavasti teollisuudessa tulee miettiä, missä kilpailijat ovat) Henkilöstön pitää tuntea yrityksen strategia, jotta tietävät mitkä ovat yrityksen tärkeimmät kilpailutekijät, joihin panostetaan (joka edellyttää esim. moniosaamista, työaikajoustoa ym.) Miten toiminta organisoidaan, mikä ammattitaitovaatimus ym. riippuu strategiasta Liian monelta pk-yritykseltä puuttuu strategia ( 10 + yritykseltä) Strategia pitää kertoa henkilöstölle siten, että henkilöstö ymmärtää ja mitä vaatii henkilöstöltä Avoin vuorovaikutus ja luottamukselliset suhteet Markkinoiden toiminta ja millä menestytään

12 Teema 1 Alustus 2/3 Talous Palkansaajan tulee ymmärtää, mitä tuloslaskelma oikeasti kertoo, mistä tulee ja mihin se vaikuttaa Tilinpäätöksen perusteet Mistä tulos muodostuu Miten rahoitetaan Pitää ymmärtää, mitkä eri asiat vaikuttavat talouteen, jos halutaan että henkilöstö kehittää Yllätyksiä vähemmän, kun ymmärretään, miten vaikuttaa, osataan varautua ennen kuin ongelmat ovat sylissä Palkansaajan etu on, että yritys pärjää markkinoilla, silloin pitää ymmärtää, miten yritystoiminta on kannattavaa, voidaan puuttua ongelmiin (=pelastaa omia työpaikkoja) Kehittäminen Jos ei yritys kehity se häipyy markkinoilta Mitä paremmassa kunnossa yritys on, sitä paremmin yritys voi maksaa palkkaa Yritysten on oltava kilpailukykyisiä Hyvät tuotteet Hyvä brändi Laatu tavoitteiden mukainen Toimitusvarmuus kunnossa (merkittävä kilpailutekijä, pitääkö itsekukin huolta, että pysyy kunnossa) Tuottavuus riittävän korkea. Kun tuottavuus on korkea, saa tuntikustannuskin olla korkea Palkansaajan kannattaa kehittyä koska: säilyttää oman työpaikan (työllisyys) palkkojen nostaminen

13 Teema 1 Alustus 3/3 Menestyvän yrityksen edellytykset Järjestetään kursseja, joissa johto ja henkilöstö yhdessä kehittävät asioita. Johto tuo puitteet ja työyhteisö yhdessä ratkaisee asioita puitteiden mukaisesti. Kehitetään luottamuksen ilmapiiriä, joka perustuu avoimuuteen ja luottamukseen. Johdolla on tärkeä rooli viestiä asioista avoimesti ja selkeästi, jotta palkansaaja ymmärtää yritysjohdon viestit Luottamuksen ilmapiirissä on helpompi selvitä sekä hyvistä että huonoista ajoista Palkitsemisen pitää tukea strategiaa

14 Teema 2: Oppimisratkaisut yrittäjyysosaamisen tukena Puheenjohtaja: Tiina Halmevuo, Keuda Alustajat: Virpi Utriainen, Nuori Yrittäjyys Ulla Luukas, päävalmentaja, Tiimiakatemia

16 Teema 2: Puheenjohtajan tiivistelmä 1. Sisällöt Käsitteellisen ajattelun ja konkreettisen tekemisen yhdistäminen niin, että kulkevat käsikädessä Oppiaineet räjäytettävä Monialaisuuden edistäminen, katsotaan asioita laajemmin 2. Rakenteet Tekemällä oppiminen Ulos koulun seinien sisältä (mukaan yrityksen toimintaa) Yleisön kommentit: Opettajilta saattaa kadota kontakti työelämään. On olemassa rahasto, josta voi hakea avustusta työelämän tutustumisjaksoihin. Tätä hyödynnetään liian vähän. Opettajien tulisi rantautua kentälle ja viedä tieto oppilaille Vuorovaikutteisuutta eri tahojen välillä peräänkuulutettiin. 3. Kulttuurit Toimintakulttuuri, ajattelu, suhtautuminen Kokemuksellisuus, rohkeus, innovatiivisuus Mitä on valmentava opettajuus? Mitä on opettajan yrittäjyys? Onko opettajilla omassa työssään yrittäjämäinen ote ja tieto yrittäjyydestä 4. Osaaminen Opetushenkilöstön osaaminen, ohjaajien osaaminen Työelämä mukaan Oman osaamisen vahvuuksien tunnistaminen Miten oppiminen ja osaaminen saavutetaan yhdessä? Yhteisopettajuus vielä jotenkin vaikeaa, onko yhdessä enemmän? Tieto, taito ja ymmärrys = osaamisen oppiminen Yritys-oppilas yhteistyö

17 Teema 2 Ryhmätöiden tulokset 1/6 Paperi 1 Oppimisratkaisut: Tekemällä oppiminen Opettajan esimerkki Yhdistä tekeminen -> tiimityö (taidot) Yhteistyö yrittäjän kanssa -> mentorointi Koko koulutusketju esiopetuksesta-> Hankkeet, projektit Opettajan yrittäjyysosaaminen Osuustoimintaa jo koulussa -> konkretia Vierailut ja vierailijat Tutor-toiminta Yritykset kouluihin Sisäinen yrittäjyys -> yrittäjä Monialaiset oppimisympäristöt Mutta: kaikista EI tule yrittäjiä

18 Paperi 2 Teema 2 Ryhmätöiden tulokset 2/6

19 Teema 2 Ryhmätöiden tulokset 3/6 Paperi 3 Etenevät, eriytyvät ja syvenevät tavoitteet Kattavuus Systemaattisuus Opettajakoulutus Menetelmällinen puoli Jokaisessa oppimisympäristön osassa mietittävä Paperi 4 Kiteytys Yhdessä tekemällä oppiminen Prosessioppiminen Aidon ja tuoreen yrittäjyysosaamisen tuominen kouluun Paperi 5 Riittävän osaamisen turvaaminen!

20 Teema 2 Ryhmätöiden tulokset 4/6 Paperi 6 Sisäinen yrittäjyys - Innovatiivisuus Nuorisokoulutus Aikuiskoulutus ryhmätyöt tekemällä kokoaminen jakaminen

21 Teema 2 Ryhmätöiden tulokset 5/6 Tekemällä oppiminen Kaikilla mahdollisuus kokeilla esim. nuori yrittäjä toimintaa Työelämäkumppani yrityksistä mentoriksi opiskelijoille Kouluttajalla omaa kokemusta yrittäjyydestä Opettajat mukaan opiskelijoiden työelämäjaksoille Yrittäjien tultava koulun sisälle kertomaan toiminnasta Tutor-yritykset Osatutkintojen hyödyntäminen yrittäjyyteen liittyvissä opinnoissa Rohkeutta tuettava, luovuus huomioitava ja konkreettisia asioita opetettava Opiskelijoita ei saa laittaa yhteen muottiin Paperi 7 Oikeat yrittäjät puhumaan kouluihin Riskinoppimisen oppiminen Pois pulpeteista ja yhdessä tekemään Prosessien opettaminen Oppiaineet räjäytettävä Oppimisympäristöjen kehittäminen Koulun koko fyysinen ympäristö muutettava Koulun täytyy ilmentää työpaikkaa, ei perinteistä 100v. vanhaa koulua Arviointi lannistaa nuoria, lopputulos ja sen arviointi vaikuttaa vieläkin liian paljon. Prosessit ovat tärkeitä. Mihin tarvitaan numeerista arviointia? Oppiminen on prosessi

22 Teema 2 Ryhmätöiden tulokset 6/6 Paperi 8 Yrittäjyys ja yrittäjäosaaminen Pedagogiset ratkaisut Oppimisratkaisut Projektimaisuus Työelämävastaavuus

23 Teema 2 Alustus Materiaali: Virpi Utriainen, Nuori Yrittäjyys, linkit esityksiin: Nuori Yrittäjyys sivusto: Materiaali: Ulla Luukas, päävalmentaja, Tiimiakatemia Materiaalin Liite 1 Miten Sinä haluat vaikuttaa? Yritykset NY-toiminnassa:

24 Teema 3: Yrittäjien osaamisen kehittäminen Puheenjohtaja: Katriina Jaakkola, Kirjakauppaliitto ry Alustus: Mika Tuuliainen, Suomen Yrittäjät

26 Teema 3: Puheenjohtajan tiivistelmä 1/3 Millaisia asioita yrittäjien tulisi osata Verkostoituminen: auttaa hahmottamaan oma osaaminen ja kehittymisen tarpeet Benchmarking: vertailutiedolla pystytään arvioimaan omaa toimintaa, mm. keskitytäänkö oikeisiin asioihin Perusosaaminen omasta substanssista Substanssiosaamisen lisäksi yrittäjän tulisi ymmärtää paremmin liiketoimintaa, johon sisältyy erityisesti talousosaaminen Markkinointi ja myynti Esiintymistaidot Työhyvinvointi ja henkilöstöhallinto: oman henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen Digitalisoitumiseen liittyvä osaaminen Yritystoiminnan yhteiskunnalliset vaatimukset: verotus, lainsäädäntö, eläkkeet Muut havainnot Pienissä yrityksissä erityisesti tarvitaan liiketoimintaosaamista

27 Teema 3: Puheenjohtajan tiivistelmä 2/3 Mitä vaatimuksia koulutuksen järjestäjille jatkokouluttaminen luo? Yrittäjyysmyönteinen asenne joka koulutustasolla (peruskoulutus, lukio, ammattikoulutus, korkeakoulut) Yhteiskunnan on luotava edellytykset yrittämiselle Opettajilla hyvä yrittäjyysosaaminen, mm. yrittäjäkokemuksen kautta Tiedon osaaminen ei riitä, asioiden käytännöllistäminen ja kokemuksen vaikutusten lisääminen opetukseen Yritysten ja koulujen välisen yhteistyön kehittäminen Yrittäjyyden ja yhteiskunnan muutosten vaikutusten soveltaminen yrittämisessä hyvissä ajoin, muutoksen ymmärtäminen ja soveltaminen ajoissa yritystoimintaan Mitä vaatimuksia/odotuksia yrittäjillä on koulutukselta Tiiviit kurssit, joissa yrittäjien osaamista voisi hyödyntää Mentorointi: kokeneemman yrittäjän tuki

28 Teema 3: Puheenjohtajan tiivistelmä 3/3 Yleisön kommentit: Millaista pitäisi olla yritysten ja oppilaitosten yhteistyö? Kummiluokkatoiminta: yritys ottaisi kummiluokan, jonka kanssa erinäisiä asioita kehitettäisiin Oppisopimusjärjestelmän kehittäminen yrittäjyyteen tähtääväksi Hankeosaaminen: erilaisia hankkeita on paljon, joiden kautta yrittäjien osaamista voidaan kehittää. Tällä hetkellä rahaa jää käyttämättä, koska hankeosaamista ei missään opeteta.

29 Teema 3 Ryhmätöiden tulokset 1/3 Yrittäjän osaamisvaateet Taloushallinnon osaaminen Työhyvinvoinnin osaaminen Itsensä johtaminen Henkilöstön johtaminen Liiketoimintaosaaminen (liiketoimintasuunnitelma, strategia, kannattavuuslaskenta) Rekrytointiosaaminen Markkinointi- ja myyntiosaaminen esiintyminen vakuuttavasti ja uskottavasti Digivalmiudet erityisesti myynnissä Esiintymistaidot Analyyttisyys Hankeosaaminen (rahoituksen hakuprosessin tunteminen) Kansainvälinen ajattelu

30 Teema 3 Ryhmätöiden tulokset 2/3 Osaamisen kehittämisen keinot Verkostoituminen ja verkostojen hallinta Benchmarking, jonka avulla alan tuntemus kasvaa, havaitaan erikoistumisen edellytykset sekä luodaan brändi Edullisia kursseja yrittäjille Koulutus: työvoiman palkkaaminen, verotus, lainsäädäntö Yhteistyötä yrittäjien ja oppilaitosten välillä Mentorointi (mentorointijärjestelmän käyttäminen liiketoiminnan siirtämisessä) Koulutusstrategia, esim. PK-sektoriyhteistyötä koulutuksen järjestämisessä Oppisopimus yrittäjille Vaatimukset koulutukselle Kouluttajien kokemus yrittämisestä Täydennyskoulutusten tukeminen verohelpotuksin Talous- ja yrittäjyysopintojen lisääminen yliopistoissa, opettajankoulutuksessa, lukiossa Yrittäjän AT ja EAT jatkuva koulutus- ja tutkintosisältöjen kehittäminen

31 Teema 3 Ryhmätöiden tulokset 3/3 Kasvun edellytykset Omasta busineksestä oltava hyvin perillä Täydennyskoulutuksen kustannusten uudelleen arviointi Riskinottokyvyn voimistaminen Asiakaslähtöisyyden korostaminen Asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen myös globaalisti

32 Teema 3 Alustus 1/2 Yrittäjien koulutustaso ja osaaminen Yrittäjistä vain 12 % on ryhtynyt perusasteen jälkeen yrittäjäksi. Yrittäjistä 23 % on korkeakoulutettuja. Uusista yrittäjistä korkeakoulutettuja on 33 % ja perusasteen suorittaneita 6 %. Yrittäjien osaamistaso paranee jatkuvasti. Osaaminen kiinnostaa yrittäjiä: kuinka uusiudutaan ja millaisia asioita siihen liittyy? Oppilaitosyhteistyöllä luodaan mahdollisuus tukea yrittäjien uusiutumista ja osaamisen lisäämistä. PK-sektori on tärkeä sektori työllisyydelle. ¾ työpaikoista syntyy pk-sektorille. Osaaminen on monimuotoistunut ja lisännyt yrittämisen tapoja. Esim. sarjayrittäjyys, monia yrityksiä yhtä aikaa Yrittäjyyden isot muutostrendit: digitalisoituminen ja kansainvälistyminen. Selvitysten mukaan työnantajat tarvitsevat sekä generalisteja että vahvoja ammattiosaajia.

33 Teema 3 Alustus 2/2 Toimialat ylittäviä valmiuksia oli havaittu kuusi Johtamis- ja johtamiskulttuurin kehittäminen Huippuosaamisen varmistaminen Verkosto-osaaminen, verkostojen laatu Teknologian hyödyntäminen Myynnin markkinoinnin ja muotoilun osaaminen Vastuullisuus osana kilpailukykyä

34 Teema 3 Alustus Materiaali: Mika Tuuliainen, koulutusasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät Liite 2

35 Teema 4: Yrittäjäksi ryhtyvän osaamistarpeet Puheenjohtaja: Tuija Laukkanen, Opetushallitus Alustus: Petri Katajarinne, Luovien alojen yrityshautomo Creve Riku Korhonen, Rikuco Oy

37 Teema 4: Puheenjohtajan tiivistelmä 1/2 Alustuksessa esitettiin menestymisen avaintaidot: ilmaisutaito, tiimityö, johtaminen ja itsensä johtamisen taito Alustus puheenvuorossa korostui erilaiset toimintatavat ja ympäristön tukeen liittyvät asiat Ryhmätöissä korostuivat alla listatut asiat: Verkostojen tärkeys, luominen ja kehittäminen Tiimityötaidot Työelämätaidot, Ilmaisutaidot

38 Teema 4: Puheenjohtajan tiivistelmä 2/2 Yritystoiminnan tärkeitä asenteita ja tapa toimia Intohimo, rohkeus, uskallus, asenne ja pitkäjänteisyys, riskinotto, luovuus, innovatiivisuus ja ideointikyky Yrittäjyyteen liittyviä trendejä Kokeilun ja harjoittelun merkitys kasvaa Luodaan mahdollisuuksia kokeilla yrittäjyyttä ja luopua siitä Kokonaisvaltaisen yritysosaamisen kehittäminen, joka integroidaan koulutukseen Toimintaympäristössä tulee olla rohkaisua, kannustusta, tukea, avoimuutta ja hyvien kokemusten jakoa Yleisön kommentit: On olemassa myös sarjayrittäjyyttä. Nuoren yrittäjän ei tarvitse ajatella asioista niin vakavasti, riskinottokyky on matalampi.

39 Teema 4 Ryhmätöiden tulokset 1/3 Yrittäjyyden asenteet Yrittäjämäinen asenne Sisäinen yrittäjyys tiimit Pitkäjänteisyys Rohkeus ja halu tehdä Innovatiivisuus Vastuullisuus (vastuu liikeideasta) Tekemällä oppiminen Uskaltaa epäonnistua Osaamistarpeet Talousosaaminen Myyntitaidot Oman alan riittävä osaaminen Kansalaistaidot Kirjanpito, verotus jne Tapakoulutus Työhaastattelut Osaamistarpeet Kansainvälisyys Talous/riskin otto Markkinointi Yritysmuodot Työelämätaidot Työlainsäädäntö Tiimitoiminta Asiakastarpeen tunnistaminen Ajanhallinta

40 Teema 4 Ryhmätöiden tulokset 2/3 Tekniikan ja luovien alojen osaamistarpeet Yrittäjyyspedagogiikka sopii koulutusvaiheessa Monialainen tuote-/palvelukehitys Ilmaisutaito, taito myydä oma idea peruskoulusta alkaen Kokemuksellinen oppiminen yrittäjyydessä Riskinottokyky + malttia + ennakointitaidot Klusterit, myös epäpyhät allianssit = rohkeus rikkoa rajoja Vahva substanssiosaaminen

41 Teema 4 Ryhmätöiden tulokset 3/3 Koulutuksen keinot Verkostoituminen Yrittäjäkummitoiminta Yrittäjien esittely Opetuksen yrittäjyysmyönteisyys, opetushenkilökunnan kannustus Mahdollisuus suorittaa opintoja toisessa oppilaitoksessa Yrittäjyysopintojen integrointi perusopintoihin Opettaminen tarinoiden kautta Opetushenkilökunnan kannustava rooli - yrittäjyysmyönteisyys Luodaan mahdollisuuksia kokeilla ja harjoitella Tuetaan luovuutta Panostetaan idean kehittämistaitoon

42 Teema 4 Alustus 1/4 Mitä peruskoulutasolla pitäisi opettaa työelämän ja yrittäjyyden näkökulmasta? ilmaisutaitoa, tiimityöskentelyä johtamista itsensä johtamista. Mikä mättää? Tietyt asiat toistuvat yrittäjyyden osaamisessa: liiketoimintaosaaminen ja erityisesti talousosaaminen Yrittämisen perusasiat: ei osata laskea ja miettiä, mitkä ovat kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Myyntiosaaminen: ei osata myydä asiakkaille, yhteistyökumppaneille, rahoittajille. Kouluissa ei tueta yrittäjyyttä tukevia sosiaalisia taitoja. Etenkin korkeakouluopiskelijoiden verkostot ovat huonot. Opiskelijoiden kontaktit yritysmaailmaan ja työelämään ovat heikot. Kun valmistutaan lähdetään nollasta kasvattamaan verkostoja, joka on väistämättä hidas prosessi. Jo opiskeluaikana opiskelijat pitäisi saada yrityselämään tekemään projekteja ja harjoitteluita.

43 Teema 4 Alustus 2/4 Mitä taitoja ja osaamista alkava yrittäjä tarvitsee? Henkilökohtaisia ominaisuuksia ja taitoja Itsensä johtamisen taitoa Hyvää itsetuntoa: onnistumalla ja saamalla palautetta tekemästään työstä Tiimityö Tehdään yhdessä asioita, toimitaan verkostoissa, myydään yhdessä. Ajanhallintataidot Suunnitellaan toiminta, asetetaan tavoitteita ja toteutetaan niitä. Priorisoidaan asioita ja kohdistetaan tekeminen oikeisiin asioihin. Oikea asenne 100 % usko omaan asiaan Visio: mihin ollaan matkalla, asetetaan tavoitteet korkealle Mietitään, mitä askelia pitää ottaa, jotta päästään tavoitteisiin Kuinka paljon innostetaan opiskelijoita korkeakouluissa? Luodaan uskoa itseen Innostetaan opiskelijoita

44 Teema 4 Alustus 3/4 Yrittäjäosaamista opintoihin! Yrittäjyyttä ei opita pelkästään yrittäjäkurssilla istumalla, vaan yrittäjyyttä opitaan tekemällä, kokeilemalla ja esimerkin voimalla. Yrittäjätarinat Yrittäjävierailut Yrittäjäkummit Vertaisoppiminen, opiskelijaosuuskunnat, vanhempien vuosikurssien esimerkki Lukemisen voimaa ei pidä unohtaa: teoria on aina taustalla. Tiedon imeminen ja oppiminen ja omassa työssä opittujen parhaiden mallien soveltaminen

45 Teema 4 Alustus 4/4 Yrittäjäksi ryhtyvän osaamistarpeet kannustus, avoimuus, tekemällä oppiminen, kynnyksen madaltaminen, mahdollisuus kehittyä, yrittäjähenkinen asenne, tiimityöskentely ja intohimo Tiimityöskentely auttaa kehittymään. Tiiminä voivat olla myös vanhemmat, ystävät ja sisarukset. Yrittäjyys lähtee oman osaamisen ymmärtämisestä, jota voi lähteä kehittämään yrittämällä. Yrittäjyyteen kannustetaan muiden yrittäjien kertomuksilla, osaamisen jakamisella ja kokemuksella. Yrittäjyys kannattaa aloittaa jo nuorena. Yrittäjyydestä tulisi puhua avoimesti.

46 Teema 5: Koulutuksen keinot kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi Puheenjohtaja: Kristiina Forss, Heinon Tukku Oy Alustus: Marit Tuominen, PROFict Partners Oy

48 Teema 5: Puheenjohtajan tiivistelmä 1/3 Ryhmätyöt oli jaettu kahteen teemaan: Mitä kasvuyrittäjyys tarkoittaa? Mitkä ovat koulutuksen keinot? Lähes kaikki edellisissä teemoissa tuodut asiat olivat esillä myös kasvuyritysten teemaryhmissä, mutta näkökulmana on ollut kasvuyrittäjyys. Kasvuyrittäjän tärkein asenne on tekemällä ja kokemalla oppiminen Asiakasosaaminen ja viestinnän osaaminen ovat keskiössä: miten osataan myydä omia taitoja ja kykyjä. Kasvuyrittämisessä olennaista on monialainen ja tahoinen yhteistyö ja verkostoituminen, erilaisuuden hyväksyminen ja erilaisuuteen kannustaminen Kasvuyrittäjät eivät ole välttämättä koululuokan helpoimpia oppilaita, jotka tekevät niin kuin on ennenkin tehty. Mistä opettajat löytävät ne pedagogiset keinot? Mitä tämä tarkoittaa omalla alalla, kun tähän vielä lisätään monialainen yhteistyö, verkostoituminen, yrittäjät, oppijat.

49 Teema 5: Puheenjohtajan tiivistelmä 2/3 Kasvuyrittämisen tärkeitä teemoja Kansainvälisyys: sen määrittely, missä kulttuuri voidaan oppia. Kasvuyrittäjyyttä ei Suomessa luoda, kasvuyrittäjyys on myös kotikentän ulkopuolelle kohdistuvaa yritystoimintaa Millaisia keinoja asiakkaiden ymmärtämiseksi tarvitaan sekä millaisia myyntitaitoja tulisi osata, kun yrittäjyys on kansainvälistä. Erilaiset kohtaamispaikat, monialaisuus, tiimityö ja mentorointi ovat mm. keinoja, joita voidaan käyttää. Johtaminen: Minkälaista johtamista ja johtajuutta vaaditaan kasvuyritysten johtajilta. Miten tätä johtajuutta koulutetaan tulevaisuudessa? Strateginen ketteryys: toimialat ja ympäristö muuttuvat voimakkaasti, miten pysytään tahdissa. Mitä lisäarvoa voidaan tuottaa asiakkaille muuttuvassa toimintaympäristössä (arvomaailman muutokset). Miten otetaan nämä asiat tulevaisuudessa koulutuksessa huomioon?

50 Teema 5: Puheenjohtajan tiivistelmä 3/3 Yleisön kommentit: Asiakasymmärryksen tueksi voidaan hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja tutkimuksia. Yhteiskuntaa ei voi perustaa siihen, että perustetaan yritys kahdeksi-kolmeksi vuodeksi ja sitten lähdetään muualle. Pop Up, Slush, Exit yritykset eivät tule pelastamaan Suomen kansantaloutta, mutta on hyvä, että tuovat siihen lisäväriä.

51 Teema 5 Ryhmätöiden tulokset 1/4 Koulutuksen keinot Tuotetaan valmiuksia asiakasosaamiseen Mentorit ja valmentaja mukana koulutuksessa Monialainen yhteistyö Viestintäkoulutukseen panostaminen: koulutusohjelman läpileikkaava teema Brändäyksen merkityksen ymmärtäminen Tekemällä ja kokemalla oppiminen Oppimisprosessin arviointi oppimisen tukena Kannustava ilmapiiri ja arviointi (epäonnistuminen sallittua) Erilaisuuden hyväksyminen Opettajien/kouluttajien osaaminen Analyyttisyyteen panostaminen

52 Teema 5 Ryhmätöiden tulokset 2/4 Koulutuksen keinot Oppilaitosten monialainen yhteistyö Avoimet innovaatioympäristöt Proaktiivinen pedagogiikka Tuotekehittely Kehitetään ympäristöjä, joissa voi harjoitella yrittäjämäistä toimintaa, esim. NY osuuskunta Keskustelutaidon harjoittelu Tiimityöskentely Yrittäjyysasenne ja yhdessä tekeminen pääasiallisena toimintatapana erilaisissa tiimeissä Tiimissä on turvallista epäonnistua

53 Teema 5 Ryhmätöiden tulokset 3/4 Kasvuyrittäjyyden tärkeimmät asenteet Asennekasvatus jo lastentarhasta ei yrittäjyyteen vaan usko itseen ja osaamiseen Epäonnistumisen harjoittelu Kannustava ilmapiiri ja arviointi (epäonnistuminen sallittua) Erilaisuuden hyväksyminen Luovuuden ja teknologian yhdistäminen Suuret tavoitteet ja suunnitelmat sallittuja Jatkuva uudistuminen Pitkäjänteisyys Verkostoituminen Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen Miten asenteita opitaan? Kokemuksesta Mallista

54 Teema 5 Ryhmätöiden tulokset 4/4 Sosiaali- ja terveysalan kasvuyrittäjyys SOTE-puolella vielä vähän business ajattelua Terveydenhoidon hyvinvointiteknologian hyödyntämisen lisääminen Muotoilun kasvuyrittäjyys Muotoilun tuotekehityksen ja innovoinnin työtavat käyttöön eri yhteyksissä Moniammatillinen yhteistyö Tarinan kertominen Kansainvälisyys Kansainvälistä toimintaa lisää kouluihin

55 Teema 5 Alustus 1/2 Mitä kasvuyrittäjällä tarkoitetaan Tavoitteena on kasvaa. Valmius osaamisen ja omistuksen jakamiseen. Kasvupolku nähdään mahdollisuutena, mutta myös riskit tunnistetaan. Kasvuyrittäjyydestä puhuttaessa on tunnistettava, millaisia taitoja ja kykyjä tarvitaan. Kasvuyrittäjyyteen liitetään usein riskinottokyky, määrätietoisuus, kyseenalaistaminen ja innostuneisuus. Kasvuyrittäjä tietää, että omalla innostuksella innostaa myös ympäristöään. On oltava osaamista ja tietoa ja taitoja valitulla alalla. Myynti- ja markkinointitaidot kasvuyrittämisessä On tärkeää oppia argumentoimaan ja perustelemaan omat ajatuksensa toisille. Mm. Bruce Oreck, Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs, korosti eräässä haastattelussa, että suomalaisten tulisi käyttää enemmän tarinankerrontaa brändäämisen tueksi. Johtaminen kasvuyrittämisessä Johtaminen on tänä päivänä tiimityötä. Johtaja varmistaa, että työntekijällä on parhaat mahdollisuudet onnistua työssään. Tämän päivän johtajan tärkeimpiä työkaluja on motivointi.

56 Teema 5 Alustus 2/2 Kasvuyrittämisen edellytykset Koulutuksella voidaan opettaa kasvuyrittäjyyden tietoja ja taitoja, jotka eivät ole synnynnäisiä. Koulutuksella voidaan myös vahvistaa sellaisia ominaisuuksia, joita ihmisellä jo on olemassa. Suomea vaivaa yrittämisessä yksipuolisuus: olemme mobiilimaa/pelimaa. Tarvitsemme tutkimusosaamista, mutta myös ideointia ja rohkeaa liikkeellelähtöä, jotta monipuolista yrittämistä kehittyy. Learning by doing mallin vahvempi käyttöönotto. Mallissa yhdistyvät teoria ja käytäntö. Esimerkkinä koulumyyjäiset ja start up yritysten perustaminen kouluissa. Kansainvälistyminen ja yrittäminen ylipäätään tarvitsee tuekseen hyvän yleissivistyksen mm. uskontoon, kulttuuriin ja esimerkiksi ympäristöön liittyvissä asioissa. Koulujen omien verkostojen käyttäminen hyödyksi yrittäjyyden tukemisessa, esimerkkinä Slush-tapahtuma. Tulevaisuuden visioinnissa on oltava rohkea ja luotava tarpeeksi suurta alusta alkaen. Epäonnistumisten sietäminen ja hyväksyminen yhteiskunnassa on edellytys yrittämiselle ja yrittäjyydelle.

57 Teema 5 Alustus Materiaali: Marit Tuominen, Manager Partner, PROFict Partners Oy Liite 3

58 Liitteet Liite 1: Teeman 2 alustus, Ulla Luukas Liite 2: Teeman 3 alustus, Mika Tuuliainen Liite 3: Teeman 5 alustus, Marit Tuominen

59 Liite 1 Liite 1: Teeman 2 alustus, Ulla Luukas

60 Tiimiakatemia Really Different Ulla Luukas Päävalmentaja, Tiimiakatemia

61 Tiimiakatemian perustiedot Perustettu vuonna Tiimiakatemia on yrittäjyyden erikoisyksikkö (osa Jyväskylän ammattikorkeakoulua). 180 tiimiyrittäjää (opiskelijaa). 4 kokoaikaista valmentajaa. 1-2 osa-aikaista valmentajaa.

62 Jokaiseen tiimiin valitaan tiimiroolitestin perusteella noin 15 tiimiläistä. Tiimin jäsenet ovat eri ikäisiä ja eri puolelta Suomea, tasaisesti miehiä ja naisia. Tiimien perustamisen jälkeen tiimin jäsenet perustavat osuuskuntamuotoisen tiimiyrityksen, mikä toimii oppimisen alustana 3,5 vuoden ajan.

63 Tiimiakatemialta valmistuu tradenomiksi v Lopputentti kestää OP t Osuuskunta Ideafly, valmis joulukuu 2013 Maailmanympärysmatkalle tammikuussa 2014

64 Opintojen päättyessä Tiimiakatemialla % toimii tai aloittaa yrittäjänä % Työllistyy heti Elämystuotanto Oy (2013) Soile Niinikoski, Hanna-Riina Vilppola ja Sari Parantainen

65 Näin se toimii! Oppimisen taikakolmio Yritys oppimisprosessi 24 VIIKKOTUNTIA PROJEKTEJA JA OPPIMISTA YHDESSÄ ASIAK- KAAN KANSSA Tekemällä oppimista omassa tiimiyrityksessä. Projekteja, asiakascaseja, omia kahviloita, tapahtumia. Oikean yrityksen pyörittämistä yhdessä tiimikavereiden kanssa. Taloushallintoa, kaverijohtamista, verkoston rakentamista. 8 VIIKKOTUNTIA TREENEJÄ JA KOKEMUSTEN VAIHTOA TIIMIEN KANSSA JA UUDEN TIEDON LUOMISTA JA RISTIPÖLYTYSTÄ Tiimin oppimisprosessi Yksilön oppimisprosessi Tiimiläiset reflektoivat oppimistaan, kiteyttävät tietoa ja tekevät suunnitelmia. Välillä ideoidaan, jaetaan henkilökohtaisia suruja ja iloja, itketään ja nauretaan. Kukaan ei epäile dialogin voimaa, se tuntuu toimivan vuodesta vuoteen. 8 Meillä luetaan paljon. Tiimiakatemian pojat ovat kaupunginkirjaston ahkerin käyttäjäryhmä soveltamisesta käytäntöön. VIIKKOTUNTIA KIRJOJEN LUKEMISTA JA ESSEITTEN KIRJOITTAMISTA. OMAN OPPIMISEN SUUNNITTELUA JA OPPIMISEN REFLEKTOINTIA.

66 Tiimiakatemian lukujärjestys on selkeä: JAA 40 VIIKKOTUNTIA SEURAAVASSA SUHTEESSA

67 VIIKKOTUNTIA PROJEKTEJA JA OPPIMISTA YHDESSÄ ASIAKKAAN KANSSA

68 VIIKKOTUNTIA TEORIAA: KIRJOJEN LUKE- MISTA JA ESSEITTEN KIRJOITTAMISTA kirjaa = 1-4 kp/kirja KIRJAPISTETTÄ / 3vuotta

69 VIIKKOTUNTIA TREENEJÄ JA KOKEMUS- TEN VAIHTOA TIIMIEN KANSSA

70 TIIMILLÄ ON TREENEJÄ 2 x 4t/viikko Tiimisolut kokoontuva 4t/viikko

71

72 OPIN NÄYTE PORTFOLIO Uusien haasteiden etsiminen Knowledge S O P I M I N E N Planning Johtavat ajatukset Täpitys Tiimin pelisäännöt Tiimisopimus Belbinin testi Oppimistyylitesti SWOT Taitokartoitus Peruskuntokartoitus Muut saadut palautteet OPPIMIS- SOPIMUKSEN LAATIMINEN Solutapaaminen Tiimin treenit TIETO, OSAAMINEN 24H Täpitys Synnytykset Taitoprofiili Kehityskeskustelut Esseet Motorolat PIIRROS: ITSEOHJAUTUVAN OPPIMISEN SIIPIRATAS (Soveltaen: Cunningham 1998, Boak 1998) LETIM 2012 Reflection ITSE- OHJAUTUVA OPPIMINEN A R V I O I N T I Action TEKEMINEN YHTEISTYÖ MUIDEN OPPI- JOIDEN KANSSA TYÖNTEKO OMASSA TIIMIYRITYKSESSÄ Johtamispassi Monipuolisuuspassi TEORIATIEDON HANKKI- MINEN JA SOVELTAMINEN KÄYTÄNTÖÖN Oppimissolut Oppimisyhteisöt Verkostot Mentorointi, valmennus