Teemana Nautaparlamentti 2015

Transkriptio

1 PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI (nro 22) Teemana Nautaparlamentti 2015 Naudanlihan synninpäästö Karjatalous & käänteinen ilmastonmuutos Ruokaketjuhanke: Kokkaa koko komeus! Suoramyyjä, tule opintomatkalle Ruotsiin

2 Pihvikarja sisältö Pääkirjoitus 3 Mennen & tullen Mennen & tullen 4 Nautaparlamentissa haetaan naudanlihalle synninpäästöä 6 Laiduntaja hoitaa Itämerta 8 Lannan ravinteet kiertoon 9 Älykäs nurmiviljely parantaa rehun laatua 10 Miten ruokinnalla voidaan vaikuttaa naudanlihan rasvahappokoostumukseen, terveellisyyteen ja laatuun? 11 Kotimaisen naudanlihan turvallisuus 12 Uskaltaako naudanlihaa syödä? 13 Lihan yhteys terveyteen ja osana monipuolista ruokavaliota 13 Nautaparlamentissa asia on kunnon pihvi 14 Perjantaina pihvilihalounas panimoravintola Plevnassa 14 Seuraava Pihvikarja ilmestyy joulukuussa! Varaa ilmoitustilasi ajoissa: armi.maenpaa@pihvikarjaliitto.fi Emolehmätiloilla eletään vuoden parasta aikaa, kun karja laiduntaa. Itse ainakin ajattelen näin. Tämän asian kokemiseen tarvitaan vain kestävät ja kunnostetut aidat. Sen jälkeen kaikki onkin suhteellisen helppoa ja tapahtuu lähes omalla painollaan. Laiduntamisesta pääsevät nauttimaan kaikki; eläimet, niiden omistajat ja hoitajat, satunnaiset kulkijat ja matkaajat. Suomalainen maaseutu on hienoimmillaan silloin, kun luonto vihertää ja laiduntavat eläimet hoitavat sitä. Laiduntava karja on osoitus maaseudun elinvoimaisuuden olemassaolosta. Se on osoitus siitä, että omistajat välittävät eläimistään. Se on osoitus kuluttajalle, mikä tuote kaupan tiskiltä kannattaa valita. Keväällä pidettyjen eduskuntavaalien alla puolueet tarttuivat voimakkaasti sääntelyn purkamiseen ja byrokratian vähentämiseen. Iso osa äänestäjistä taisi olla samaa mieltä. Nämä tavoitteet eivät saa jäädä vain puheiksi. Tiedämme, että maataloudessa on monen muun alan tavoin valtava määrä byrokratiaa yrittäjien taakkana ja kiusana. Pihvikarjankasvattajien liiton tehtävänä on koota oman alamme turhaa byrokratiaa yhteen, kyseenalaistaa ja tehdä esityksiä erilaisten turhuuksien poistamisesta. Tämä käytännön työ tehdään loppukesän aikana. Alkusyksyyn mennessä kutsumme maatalousministerin sekä eduskunnan maatalousvaliokunnan tilavierailulle tutustumaan karjankasvattajan arkeen. Meidän täytyy osata kertoa mahdollisimman konkreettisesti byrokratian käytännön esimerkit, jotka koemme haitallisena Pääkirjoitus Oikeiden asioiden äärellä ja turhana ajankäyttönä ja jarruna työssämme. Katson tilanteen olevan niin vakava, että olemme aloitteellisia, vaikka etujärjestöiltä ei olla asiassa lausuntoja ja esityksiä pyydettykään. Turhaksi kokemamme byrokratia ei vähene ennen kuin olemme itse esittäneet käytännön esimerkkejä. Me olemme yhdessä asiantuntijajoukko. Korostan pihvikarjankasvattajien oman aloitteellisuuden merkitystä asiassa. Nautaparlamentti järjestetään heinäkuun lopulla Tampereella. Toivon, että tapahtuma kiinnostaa maatalouden ammattilaisia sekä tiedotusvälineitä vähintään totutussa määrin. Parlamentin rinnalla samanaikaisesti järjestettävä karjanäyttely saa toivottavasti kaupunkilaisten suuren huomion. On todella hienoa, että Herefordit tulevat Tampereelle! Nautaparlamentin ohjelma kulkee tänä vuonna nimellä naudanlihan synninpäästö. Esitelmöitsijät herättelevät keskustelua tuotannon suhteesta vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätykseen. Lisäksi keskustellaan lihan turvallisuudesta ja terveydellisestä laadusta. Aiheet ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä. On huomionarvoista, että me lihantuottajat otamme ne itse esille. Me tunnemme vastuumme ja haluamme, että tuotantomme on kestävällä pohjalla nyt ja tulevaisuudessa. Tervetuloa Tampereelle! Antti Veräväinen puheenjohtaja Pihvikarjankasvattajien liitto ry Naudat esittäytyvät tamperelaisille 15 Ravinnekierrätykseen kannattaa panostaa lannassa on valtavat mahdollisuudet 16 Laidun kasvattaa vasikat 18 Kokkaa koko komeus! 20 Mainio ympäristötyöntekijä 22 Runsaasti ideoita lihan markkinointiin ja suoramyyntiin 24 Karjatalous mahdollistaa käänteisen ilmastonmuutoksen 26 Yhteistyössä Pihvikarjaliiton kanssa 33 Pihvikarjaliiton hallitus 36 Pihvikarjayhdistykset 36 Mediakortti 37 pihvikarja PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI JULKAISIJA: PÄÄTOIMITTAJA: TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: LEHTITOIMIKUNTA: ILMOITUSMYYNTI: KUVAT: KANSIKUVA: PAINOPAIKKA: ULKOASU: Pihvikarjankasvattajien liitto ry Antti Veräväinen Susanna Heikkinen Susanna Heikkinen, Antti Veräväinen, Leena Pakarinen ja Eeva-Kaisa Pulkka Armi Mäenpää, armi.maenpaa@pihvikarjaliitto.fi Kirjoittajat, rotuyhdistykset, yhteistyökumppanit, BigStockPhoto, Ingram Image Veera Pajamäki Savion Kirjapaino, Kerava Neiti Sievänen, Kuva: Saara Liespuu 3

3 Mennen & tullen Mennen & tullen Mennen & tullen Mennen & tullen Myyty! Kevään sonnihuutokaupat Pieksämäellä, Alavieskassa ja Tammelassa saivat jälleen liikkeelle jalostuksesta kiinnostuneita karjankasvattajia. Kauppojakin tehtiin entiseen malliin, hyvään hintaan. Tammelassa korkein hinta maksettiin Angus-sonnista Pieksämäellä huudettiin jo kymmenettä kertaa Jäppilän huutokaupassa myytiin eniten simmentalsonneja, kuvassa Pulkkalan Levi. Rodun keskihinnaksi tuli 3900 euroa ja A-Tuottajien huutokauppahistorian korkein hinta 5000 euroa huudettiin simmentalsonni Eves Tristanista. AtriaNauta järjesti siitossonnihuutokaupan Jäppilässä keväällä kymmenettä kertaa. Karsinnan läpäisseestä 56 sonnista myytiin itse tilaisuudessa 37. Myytävät sonnit erottaa karsinoissa hienosti värikoodeista, tarkkailipa niitä miltä puolelta tahansa. Tammelassa HKScanin sonnihuutokaupassa myytiin tänä vuonna yhteensä 40 eläintä. Aurinkoisessa kevätsäässä sonnien keskihinta nousi 3785 euroon. Aberdeen Angusten ja Charolaisten keskihinta oli 3700 euroa, Herefordien hieman korkeampi eli 3850 euroa. Huutokaupan kallein sonni oli Ab sonni Makumäen Larry, joka matkaa Inkereen Kartanon karjaan Saloon. Teksti Harri Jalli, kuvat Susanna Heikkinen ja Ella H. Limousinsonneja kaupan. Kuva: Saara Rantanen. Pohdintaa Tammelan sonnihuutokaupassa. Tammelan meklari. Teksti ja kuvat: Leena Pakarinen Alavieskassa kiitettiin Limousin-sonnien hyvää rakennetta Limousin à la carte -sonnikodin kolmas sonnihuutokauppa järjestettiin Jarkko Kääriälän tilalla Alavieskassa. Noin kahdeksankymmenen ehdokkaan joukosta karsiutui varsinaiseen myyntiin 26 sonnia, joista kymmenen oli 1,5-vuotiaita ja 16 keväällä 2014 syntyneitä. Lähtöhinnat päätettiin pitää edellisen vuoden kohtuullisella tasolla, eli 1,5-vuotiailla euroa ja nuoremmilla euroa (alv 0 %). Tämän vuoden teemana oli FABAn laajentunut indeksitarjonta ja siksi eläimille ei tehty aikaisempina vuosina esillä olleita geenitestejä eikä ruokinnallisen tehokkuuden arviointia. Tarjolla olleista sonneista myytiin 46 % ja keskihinnaksi tuli euroa (alv 0 %). Myyntiprosentti oli edellisvuotta korkeampi, mutta keskihinta jäi vuodesta Tilojen kiristyneen taloustilanteen huomioiden tulosta voidaan pitää hyvänä. Rakennearvostelut olivat selvästi herättäneet mielenkiintoa ja tarjokkaat saivat yleisöltä kiitosta laadukkaina varsinkin jalkarakenteen osalta. Korkeimmat rakennepisteet arvostelussa sai Ahon Inedit. Karjantarkkailutilastoissa erityishuomio ostajilla oli poikimahelppoudessa ja sonnin omassa syntymäpainossa. Korkeimmat hinnat maksettiin seuraavista sonneista (isätiedon perässä lähtötila): euroa, Hamppulan Jalava (isä Suc au May), Hamppula Merikarvia euroa, Keskisipilän Kapina (isä Hilpanmäen Erno ET), Keskisipilä Kalajoki euroa, Tanhuan Icecream (isä MP ehu huu), Rantanen, Ypäjä euroa, Ahon Inedit (isä Haukiniemen Ferrari), Kukkonen, Siikajoki Väkeä Limousin-huutokaupassa. Kuva: Vesa Hihnala. Tammelan huutokaupassa Herefordeilla oli korkein keskihinta. Teksti Saara Rantanen, kuvat Saara Rantanen ja Vesa Hihnala 4 5 Pulkkalan Levi Värikoodit käytössä Jäppilän huutokaupassa.

4 Nautaparlamentissa haetaan naudanlihalle synninpäästöä Nauta muuttaa nurmipellot ihmiselle kelpaavaksi ruoaksi, tuottaa arvokasta lantaa ja osallistuu Itämeren pelastustalkoisiin. Tampereella heinäkuun lopulla järjestettävässä valtakunnallisessa Nautaparlamentissa luodaan uusia näkökulmia lihantuotantoon. Tampereella heinäkuuta järjestettävä Nautaparlamentti 2015 ottaa kantaa karjankasvatuksen ympäristötekijöihin, ravinteiden kierrätykseen, nurmiviljelyyn sekä naudanlihan terveellisyyteen, turvallisuuteen ja ravitsemukselliseen laatuun. Suomen olosuhteet soveltuvat hyvin naudanlihan tuottamiseen. Huomattava osa maamme peltoalasta on nurmea, jonka vain märehtijät pystyvät muuttamaan ihmiselle kelpaavaan muotoon. Meillä ei myöskään ole pulaa vedestä. Laiduntava karja pitää perinnemaisemat avoimina metsiköissä ja rantaniityillä, mikä edistää luonnon monimuotoisuutta. Esiintyjät alansa huippuja Tuotantomuodon lukuisista myönteisistä puolista huolimatta karjankasvattajat kokevat joutuvansa usein altavastaajiksi. Nykypäivänä maatalous on erittäin säädeltyä ja byrokraattista, ja sen päälle viljelijöitä syyllistetään milloin mistäkin. Nautaparlamentin ansioitunut esiintyjäkaarti tuo keskusteluun asiantuntemusta ja viimeaikaista tutkimustietoa. Seminaarissa esiintyvät nurmiviljelyn asiantuntija Gilles Bélanger Kanadasta, nautojen ruokintaan erikoistunut johtava tutkija Aidan Moloney Irlannista, Baltic Sea Action Groupin hal- lituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin, lantakoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskuksesta, tutkimusjohtaja Anna-Liisa Myllyniemi Evirasta sekä farmakologian professori emeritus Ilari Paakkari Helsingin yliopistosta. Hyvää lihaa lautasellakin Monipuolinen asiasisältö on Nautaparlamentin ydin, mutta yhtä tärkeää on kokoontua yhteen ja pitää hauskaa. Perinteiden mukaisesti viihdettäkin on tarjolla päivän mittaan ja varsinkin ensimmäisen parlamenttipäivän päätteeksi. Ennen illallista on mahdollisuus osallistua pienelle aperitiiviristeilylle Näsijärvellä M/S Wellamolla. Aluksen kapasiteetista johtuen mukaan mahtuu sata Nautaparlamentin osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Tällä välin illan tunnelmaan voi virittäytyä myös kesäterassilla. Illallinen nautitaan kesäravintola Kaislassa, joka sijaitsee Mustalahdessa, aivan Särkänniemen välittömässä läheisyydessä. Yhteinen tapahtuma, yhdessä tehden Nautaparlamentin järjestelyvastuussa ovat tällä kertaa Pihvikarjaliitto ja kuusi suomalaista rotuyhdistystä. Tapahtuman tekevät taloudellisesti mahdolliseksi yhteistyökumppanit, jotka esittelevät paikan päällä tai muuten toimintaansa, palvelujaan ja tuotteitaan. Nautaparlamentin järjestäminen keskellä suurta kaupunkia tuo oman lisänsä tapahtumaan, ja tällä kertaa siitä otetaankin kaikki irti: torstaina järjestetään myös yleisölle suunnattu eläinnäyttely, joka tuo naudat aivan kaupungin ytimeen. Tammerkosken rantamille Eteläpuistoon pystytettävän eläinnäyttelyn järjestelyistä vastaa Suomen Hereford-yhdistys. NAUTAPARLAMENTTI 2015 OHJELMA TORSTAI Ilmoittautuminen klo välillä; Sokos Hotelli Ilves. Osallistujat saavat henkilökohtaisen materiaalipaketin Avajaiset eläinnäyttelyssä, Eteläpuisto. Avauspuhe, Maa- ja metsätalousministeriön edustaja Lounas hotelli Ilveksessä Seminaarin avaus: Naudanlihan synninpäästö Pihvikarjaliiton puheenjohtaja Antti Veräväinen Naudanlihantuotanto ja Itämeri Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin, Baltic Sea Action Group Lannan ravinteet kiertoon. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen, LUKE Keskustelua ja kahvitauko Älykäs nurmiviljely kuinka nurmirehun laatua voidaan parantaa, Gilles Bélanger, Ph.D., Agriculture and Agri-Food Canada, Soils and Crops Research and Development Centre, Quebec. Tulkkaus Perttu Virkajärvi, LUKE Päivän yhteenveto Kuljetus Mustalahden satamaan kolmessa vuorossa. Bussikyydin tarjoajana mm. Belor Agro Aperitiiviristeily Näsijärvellä M/S Wellamolla sadalle ensimmäiselle ilmoittautumisjärjestyksessä. Pihvipuheen pitää HKScan Finlandin eläinhankinnan johtaja Sami-Jussi Talpila Pihvi-illallisen ravintola Kaislassa tarjoaa HKScan PERJANTAI Kotimaisen naudanlihan turvallisuus Anna-Liisa Myllyniemi, Tutkimusyksikönjohtaja, Evira Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö 9.30 Miten ruokinnalla voidaan vaikuttaa naudanlihan rasvahappokoostumukseen, terveellisyyteen ja laatuun? Aidan P. Moloney, Ph. D., Teagasc, Animal & Grassland Research and Innovation Centre, Ireland. Tulkkaus Maiju Pesonen Tauko, kahvit tarjoaa Torpparin Liha Uskaltaako naudanlihaa syödä? Lihan yhteys terveyteen ja osana monipuolista ruokavaliota. Ilari Paakkari, farmakologian professori emeritus, Helsingin yliopisto Nautaparlamentin yhteenveto, julkilausuma tiedotusvälineille. Puheenjohtajan nuijan luovuttaminen seuraajalle Pihvilihalounas Panimoravintola Plevnassa MTA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LIHAPALVELU KEIJO RENFORS OY Suomalaista naudanlihaa kauppoihin, ravintoloihin sekä yksityishenkilöille Lihanleikkuupalvelu tuottajille Täsmäpaketteja toiveiden mukaan HUOMIO rekisteröidyt kennelit: Tuoreet luut ja rustot edullisesti! Avoinna arkisin Tervetuloa paikan päälle tai soita ja kysy lisää! LIHAPALVELU KEIJO RENFORS OY Pääkkösentie Sastamala Puhelin (03) GSM

5 Tarja Haaranen: Lannan ravinteet kiertoon Ilkka Herlin: Laiduntaja hoitaa Itämerta Tarja Haaranen toimii Luonnonvarakeskuksessa Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen koordinaattorina. Lantakoordinaattorin tehtävänä on edistää lannan ja muun orgaanisen aineksen sisältämien ravinteiden hyötykäyttöä ja edistää lannan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Haaranen on virkavapaalla ympäristöministeriöstä, jossa hän on toiminut luonnonvarojen kestävän käytön ryhmän päällikkönä. Aiemmin hän on hoitanut maatalouden ympäristöasioita maa- ja metsätalousministeriössä. Koulutukseltaan Haaranen on maa- ja metsätaloustieteiden maisteri. Märehtijä on itse asiassa tärkeä lenkki Itämeren pelastajien ketjussa. Pelastustyötä tehdessään se samalla tuottaa ruokaa ihmisille. Kyse onkin siitä, että haetaan oikeat keinot ja menetelmät. Ratkaisuihin tulee pyrkiä leveällä rintamalla. Mukaan pitää saada ne, joilla on valtaa, rahaa ja ratkaisuja. Juuri tälle työlle Baltic Sea Action Groupin eli BSAG:n hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen Ilkka Herlin on omistautunut. Filosofian tohtori ja historiantutkija Herlin katsoo Itämeren tilaa isolla rintamalla. Hänet on vihitty Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi nimenomaan työstään Itämeren suojelun ja kestävän maatalouden hyväksi. Herlin on myös Cargotecin hallituksen puheenjohtaja sekä orgaanisia lannoitteita ja lannan käsittelyä kehittävän Soilfood Oy:n perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja. Herlin puhuu Nautaparlamentissa lihantuotannosta Itämeren rannoilla, mutta nostaa esiin myös maailmanlaajuisia ilmiöitä, joilla on vaikutusta muun muassa ilmastonmuutokseen. Asiasta on liikkeellä tietoa ja harhaa. Niistä Herlin kertoo puheenvuorossaan. Maatilalla syntyneellä Ilkka Herlinillä on kaksi omaa tilaa, jossa Itämerta suojelevia järkeviä ratkaisuja toteutetaan käytännössä. Toinen tila keskittyy luomuun ja toinen on vuodenvaihteessa hankittu Kuitian tila Paraisilla meren äärellä. BSAG:n ja Herlinin työn kivijalkoja ovat ratkaisukeskeisyys, kestävyys ja rakentava yhteistyö. Ravinteiden kierrätyksen onnistumiseksi tekoja tarvitaan kaikissa rantavaltioissa ja koko tuotantoketjun varrella. Tasapainoon johtava ravinteiden kierrätys toimii parhaimmillaan niin, että maaperä sitoo hiiltä ja tuottaa samalla hyvin, ilman turhia päästöjä. Laiduntava nauta on tärkeä lenkki ruoantuotannon ketjussa. Se muuttaa ihmisravinnoksi kasvillisuutta, joka ei ihmisen mahaan sellaisenaan sovi. Pajuja, heiniä tai järviruokoa ei juuri ruokalautasella näy. Laiduntajaa tarvitaan hiilen sitomiseen, eroosion estämiseen ja moneen muuhun monimuotoisuustekoon. Se on siis tärkeä ympäristötyöntekijä Itämeren pelastajien ketjussa. Lähes koko Suomi sijaitsee Itämeren valuma-alueella, joten maatalouden ratkaisuilla on väliä. Maatalous on suurin ratkaisija ilmastonmuutoksessa. Ravinteiden kierrätyksellä suojellaan vesistöjä ja maaperää Lanta on arvokas raaka-aine. Kotieläintuotannon lannan fosfori riittäisi teoriassa kattamaan koko maan kasvien fosforitarpeen. Haasteena on, että lantafosforista 42 % syntyy Pohjanmaalla ja 17 % Lounais-Suomessa. Kysyntä ja tarjonta pitäisi saada kohtaamaan kustannustehokkaalla tavalla. Tuotantoeläinten ruokinnan kehittäminen vaikuttaa lannan määrään, sen sisältämiin ravinteisiin ja ammoniakki- ja metaanipäästöihin. Haaranen muistuttaa, että korvaamalla latinalaisamerikkalainen tuontisoija kotimaisella valkuaisrehulla voitaisiin ravinnekiertoja osin sulkea. Myös nykyinen poliittinen johto pitää ravinteiden kierrätystä tärkeänä. Hallitusohjelman mukaan Suomessa lisätään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Tarja Haaranen kertoo, että näillä herkillä alueilla syntyy noin 12 milj. tn lantaa vuodessa, josta käsiteltäväksi tulisi noin 6 milj. tn. Tällä hetkellä esimerkiksi lantaa käsittelevien biokaasulaitosten kapasiteetti on noin tn lantaa vuodessa. Kyse on kokonaisuuksien hallinnasta. Haarasen mukaan lannan uudenlaiset hyödyntämismenetelmät, kuten jakeistus tai biokaasutus, eivät sinällään takaa tehokkaampaa lantaravinteiden kiertoa, vaan tarvitaan myös markkinat ja työnjakoa lannan ravinteiden ja orgaanisen aineksen levittämiseen kauemmas eläintiloilta. Ravinteiden kierrätyksestä syntyy myös uutta liiketoimintaa. Kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla on kysyntää ravinteiden kierrätystä edistäville teknologioille. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista onkin yritysyhteistyö, joka synnyttää energia- ja ravinneomavaraista, taloudellisesti kannattavaa, integroitua paikallista tuotantoyhteistyötä. Teksti: Hia Sjöblom 8 9

6 Gilles Bélanger: Älykäs nurmiviljely parantaa rehun laatua Tohtori Gilles Bélanger on nurmiviljelykasveihin ja niiden fysiologiaan erikoistunut tutkija, joka työskentelee Kanadan maaperän ja viljelykasvien tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa Quebecissa (Soils and Crops Research and Development Centre of Agriculture and Agri-Food Canada). Tohtori Bélanger on suorittanut maataloustieteen kandidaatin tutkinnon Lavalin yliopistossa vuonna 1982 ja maisteritutkinnon kasvinviljelytieteen alalta Guelphin yliopistossa vuonna Tohtoriksi hän väitteli kasvien ekologiasta Université de Paris XI:ssa vuonna Tutkimuksissaan hän on keskittynyt nurmikasvien kasvuun ja ravintoarvoon, ravinteiden hallintaan, monivuotisten kasvien talvikestävyyteen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sekä monivuotisten viljelykasvien biomassatuotantoon. Gilles Bélanger on kirjoittanut tai ottanut osaa yli 160 tieteellisen julkaisun kirjoittamiseen. Hän on myös osallistunut 185 tieteelliseen konferenssiin, ja ollut mukana yli 250 muussa julkaisussa ja konferensseissa. Tohtori Bélanger on Kanadan Maataloustieteen yhdistyksen kunniajäsen (Fellow) ja Lavalin yliopiston dosentti. Vuonna 2013 hänelle myönnettiin johtajuuspalkinto Kanadan rehu- ja niitty-yhdistykseltä (Canadian Forage and Grassland Association). Uutta näkökulmaa nurmiviljelyyn Nautaparlamentissa Gilles Bélanger esittelee lyhyesti rehun ja naudanlihan tuotannon pääpiirteet Kanadassa, ja kertoo, mitkä ovat alan merkittävimmät haasteet. Pääpaino hänen esityksessään on viimeaikaisten tutkimustulosten esittely timotein, sinimailasen ja muiden heinälajien ja -seosten käytöstä, erityisesti käsittelymenetelmien ja rehun laadun näkökulmasta. Lisäksi hän pohtii, mitä sinimailasen menestyksekäs kasvattaminen kylmässä ilmastossa edellyttää. Gilles Bélangerin puheenvuoroa Nautaparlamentissa tukee RaisioAgro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan sekä kasvinviljelyn ammattitaito ja osaaminen. Tutkimus ja tuotekehitys takaavat ajankohtaisen tiedon kasvinviljelystä ja eläinten ruokinnasta. Raisioagro tekee tutkimustyötä yhdessä koti- ja ulkomaisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisätietoja: Tohtori Aidan Moloney on johtava tutkija Irlannin eläin- ja biotieteiden tutkimuslaitoksella Teagascissa (The Irish Agricultural and Food Development Authority; Irlannin maa- ja ruokatalouden kehittämisviranomainen) Grangessa, Co Meathissa. Hänen tutkimusalueenaan on ennen kaikkea naudanlihantuotannollisten yhdysvaikutusten selvittäminen; erityisesti ruokinnan vaikutus naudanlihan ulkonäköön, koostumukseen ja aistinvaraiseen laatuun. Hän myös kehittää menettelytapoja, joilla voidaan todentaa nautojen ruokinnallinen historia ja maantieteellinen alkuperä. Viime aikoina Aidan Moloney on ollut mukana tutkimusprojekteissa, joissa on keskitytty monityydyttämättömien omega3-rasvahappojen ja konjugoituneen linolihapon (CLA) pitoisuuksien lisäämiseen naudanlihassa. Tutkimus on keskittynyt erityisesti selvittämään, kuinka saavutetaan naudanlihan rasvahappokoostumuksen muutos suunnitelmallisella laidunnuksen lisäämisellä tuotantojärjestelmään. Hänen viimeaikaiset tutkimukset ovat keskittyneet selvittämään syitä, jotka aiheuttavat lihasten CLA-pitoisuuden vaihteluita. Erityisesti on pyritty selvittämään naudan dieetin sisältämien rasvahappojen pötsisulatusta ja tiettyjen valittujen geenien vaikutusta kudosten rasvahappoaineenvaihduntaan. Nykyiset hankkeet keskittyvät sonneihin perustuvaan naudanlihantuotantoon. Erityisesti pyritään selvittämään naudanlihan värin ja aistinvaraisen laadun välisiä yhteyksiä, sekä naudanlihan laatua, kun nautojen rehustus on perustunut ainoastaan nurmeen ja erilaisiin nurmesta saataviin tuotteisiin koko niiden elämän ajan. Mittava tiedeura naudan ruokinnan biokemiasta Aidan P. Moloney: Miten ruokinnalla voidaan vaikuttaa naudanlihan rasvahappokoostumukseen, terveellisyyteen ja laatuun? Aidan Moloney väitteli tohtoriksi biokemian alalta Galwayn University Collegessa, Irlannissa vuonna Sen jälkeen hän sai lisäkoulutusta Grasslandin tutkimusinstituutissa, joka sijaitsee Englannin Hurleyssa, kunnes siirtyi tutkijaksi Teagasc iin. Vuoden 1993 lokakuusta seuraavan vuoden marraskuuhun Moloney oli virkavapaalla ja vieraili Cornellin yliopistossa, Ithacassa, New Yorkin osavaltiossa. Cornellin yliopistossa hän opiskeli rehustuksen valkuaisaineiden aiheuttamaa geeniekspressiota (geeniekspressio = kuinka geenien toiminta ilmenee eliössä) lihanaudoilla. Hän on kirjoittanut useita julkaisuja kasvavien nautojen kasvusta, ruokinnasta ja lihan laadusta. Hän on osallistunut useisiin EU:n 5. ja 6. puiteohjelman hankkeisiin, ja koordinoinut Irlannin maatalous-, elintarvike- ja meriosaston (DAFM) rahoittamaa hanketta Terveellinen rasvahappokoostumukseltaan paranneltu naudanliha: vaikutukset säilyvyyteen, makuun ja kuluttajan terveyteen. Lisäksi hän on osallistunut useisiin Teagasc in rahoittamiin hankkeisiin. Tällä hetkellä hän vetää DAFM:n hankkeita Kannattava sonneihin perustuva naudanlihantuotanto, joka vastaa markkinoiden tavoitteita ja jolla varmistetaan optimaalinen kuluttajatyytyväisyys sekä Nurmella tuotetun naudanlihan ravitsemuksellinen koostumus, terveysvaikutukset ja markkinointimahdollisuudet. Aidan Moloney on tällä hetkellä Teagascin vertaisarvioidun julkaisun Irish Journal of Agricultural and Food Research päätoimittaja. Nautaparlamentissa kuullaan rehun ja syöntilaadun yhteydestä Aidan Moloney kertoo, kuinka maatiloilla tapahtuvat toimenpiteet vaikuttavat naudanlihan aistinvaraisiin ominaisuuksiin, erityisesti syöntilaatuun. Esityksessä kiinnitetään erityishuomio säilörehun ja laidunnetun nurmen lisäämiseen nautojen rehustuksessa. Ja siihen, kuinka nurmirehut vaikuttavat naudanlihan väriin ja ravitsemukselliseen koostumukseen. Moloney esittelee viimeaikaiset tutkimustulokset laidunnuksen sisällyttämisestä sonneihin perustuvaan naudanlihantuotantojärjestelmään ja kuinka laidunnus vaikuttaa sonneilla tuotetun naudanlihan syöntilaatuun

7 Ilari Paakkari: Anna-Liisa Myllyniemi: Kotimaisen naudanlihan turvallisuus Torjunta-aineet, lannoitteet ja muut kemikaalit kulkeutuvat elintarvikeketjun mukana ruokaan, jos niitä käytetään vastoin ohjeistusta. Myös ilman asianmukaista reseptiä, annostusta ja varoaikojen noudattamista käytetyt eläinlääkkeet ja antibiootit päätyvät ravintoketjuun. Maailman terveysjärjestön (WHO) seurantaraportin mukaan lääkkeille vastustuskykyisistä bakteereista on viime vuosina muodostunut yksi lääketieteen ja eläinlääketieteen vakavimmista uhista maailmassa. Asiaan kiinnitettiin huomiota huhtikuussa vietetyn maailman terveyspäivän teemassa, joka tänä vuonna korosti ruoan terveellisyyttä maatilalta lautaselle: from farm to plate, make food safe. Mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa mikrobin vastustuskykyä sitä vastaan kehitetylle lääkeaineelle. Vastustuskykyiset mikrobit, kuten bakteerit, sienet, virukset ja loiset, torjuvat antibakteeristen lääkkeiden (esim. antibioottien), sienilääkkeiden, viruslääkkeiden ja malarialääkkeiden tehon ja estävät näin infektion paranemisen. Mikrobilääkkeiden liiallinen ja tarpeeton käyttö nopeuttaa lääkkeille vastustuskykyisten mikrobikantojen syntymistä. Lisäksi riittämättömät hygieniaolot ja puutteellinen elintarvikkeiden käsittely lisäävät mikrobien vastustuskykyä. Antibiootteja käytetään eläintuotannossa tautien ehkäisyyn ja hoitoon, mutta joissakin maissa niiden avulla pyritään myös varmistamaan eläinten kasvua. Jos antibiootteja käytetään tarpeettomasti ja ohjeiden vastaisesti, ne päätyvät ravintoketjuun lihan, mutta myös maidon, munien, hunajan ja kalan mukana. Suomessa on panostettu tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ennaltaehkäisevästi jo vuosikymmeniä. Tehokkain tapa pitää antibioottien käyttö maltillisella tasolla on ehkäistä eläinten sairastumista. Euroopan lääkeviraston (EMA) mukaan tuotantoeläinten antibioottien kulutuksessa erot eri maiden välillä ovat merkittäviä. EU-maista vähiten antibiootteja tuotantoeläimille tarvittiin Ruotsissa ja Suomi oli hyvä kakkonen. Nautaparlamentissa antibioottiresistenssistä ja mikrobiologisista riskeistä kertoo Anna-Liisa Myllyniemi, joka toimii Eviran Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikön johtajana. Myllyniemi on koulutukseltaan eläinlääketieteen tohtori, ja on toiminut nykyisessä tehtävässään noin viiden vuoden ajan. Uskaltaako naudanlihaa syödä? Lihan yhteys terveyteen ja osana monipuolista ruokavaliota Ilari Paakkari on emeritusprofessori Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta farmakologian osastolta. Paakkari valmistui lääkäriksi vuonna 1974 Bernin yliopistosta Sveitsistä ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1981 Helsingin yliopistosta, missä hän toimi farmakologian professorina vuosina Tieteellisen julkaisutoiminnan ohella Paakkari on kirjoittanut lukuisia katsausartikkeleita lääketieteen ja farmakologian alan julkaisuihin ja oppikirjoihin. Hän on Kustannusyhtiö Duodecimin vuonna 2015 ilmestyneen sähköisen Potilaan lääkeoppaan kirjoittaja. Farmakologia on tieteenala, joka tutkii lääkeaineiden vaikutuksia elimistöön ja elimistön vaikutuksia lääkeaineeseen. Farmakologialle on keskeistä ihmisen fysiologian ymmärtäminen, mikä auttaa yhdistämään erilaisten oireiden ja mekanismien syy-seuraussuhteita. Nautaparlamentissa emeritusprofessori Paakkari luo katsauksen ihmisen kehityshistoriaan ja siihen läheisesti liittyvään etologiseen katsantoon, jossa ihmistä pidetään omnivorina eli kaikkiruokaisena. Ihmisen lajinkehitykselle periaate vähän kaikkea on ollut tärkeä. Liha on hyvä proteiinin lähde. Paakkari kertoo, miksi ihminen ylipäätänsä tarvitsee proteiinia ja vastaa kysymyksiin eri-ikäisten ihmisten ja sukupuolten proteiinin tarpeesta. Ihmisen evoluutiolle lihan ja ylipäätänsä kaiken ruoan kypsentäminen on ollut tärkeää erityisesti aivojen ja lihasten kehityksen kannalta. Paakkari pohtii myös miksi liha maistuu niin hyvältä etenkin riiputettuna ja kypsennettynä. Luonnollinen umami-maku kertoi alkuihmiselle parhaan proteiinilähteen, ja siitä on viime vuosina karakterisoitu viides makuaistimus, jolle on omat fysiologiset makureseptorinsa. Pohjoismaiset ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa eli nautaa, sikaa tai lammasta ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 g (kypsäpaino) viikossa. Emeritusprofessori Paakkari kommentoi myös varoituksia punaisesta lihasta nykytiedon valossa

8 Nautaparlamentissa asia on kunnon pihvi Nautaparlamentin perinteisiin kuuluvat tuttujen tapaaminen, hyvä tunnelma ja herkullinen ruoka. Tampereella iltaohjelma huipentuu kesäravintola Kaislassa, joka sijaitsee Näsijärven rannalla, Mustalahden tunnelmallisessa satamassa. Mustalahden toisella rannalla sijaitsee Särkänniemen huvipuisto. Illallisella nautitaan tietysti kunnon pihviä. HKScan vastaa illallisen kokonaisjärjestelyistä, ja paikan päällä grillipihteihin tarttuu tuttuun tapaan nautaneuvonnan tiimipäällikkö, tuotantoneuvoja Harri Jalli. Ennen illallista nautaparlamenttilaisilla on mahdollisuus osallistua noin tunnin mittaiseen aperitiiviristeilyyn M/S Wellamolla, joka lähtee Mustasaaren satamasta. Risteilylle mahtuu mukaan sata ensimmäistä ilmoittautumisjärjestyksessä aluksen kapasiteetista johtuen. Alkumaljan laivalla nostaa pihvipuheen kera HKScan Finlandin eläinhankinnan johtaja Sami-Jussi Talpila. Illallisen jälkeen, noin klo 23 alkaen ravintola Kaislassa voi seurata Kauko Röyhkä & The Bootsin musisointia. Nautaparlamenttilaisilla on vapaa pääsy keikalle. Iltaa voi istua myös ravintola Kaislan tai kesäisen Tampereen muilla terasseilla sään salliessa. Perjantaina pihvilihalounas panimoravintola Plevnassa Nautaparlamentti päättyy perjantaina lounaalle panimoravintola Plevnassa. Plevnan keittiö tunnetaan monista herkullisista liharuoista, joissa käytetään lähellä kasvanutta Limousin-pihvilihaa. Tamperelainen Panimoravintola Plevna on toiminut vuodesta 1994 Finlaysonin vanhassa kutomosalissa. Ravintolan sydämessä toimii panimo, joka valmistaa käsityönä 15 olutlaatua, kolmea siideriä sekä panimosimaa. Pienpanimon tuotteet ovat aitoja tamperelaisia lähioluita. Panimosta saatava mäski käytetään Limousin-pihvikarjan rehuna. Vastavuoroisuus tukee hyvin lähiruokaperiaatetta, joka Plevnassa on lähellä sydäntä. Nautaparlamentin lounaalla maistellaan pitkään haudutettua Limousin-paistia talon IPA-olutkastikkeen kera. Kuvassa Mustasaaren satama. Etualalla m/s Wellamo, jolla tehdään aperitiiviristeily ja taustalla illallispaikkamme ravintola Kaisla. Naudat esittäytyvät tamperelaisille Tänä vuonna Nautaparlamentin yhteydessä esiintyvät myös naudat. Suomen Hereford-yhdistyksen järjestämä vuosinäyttely tuo emot, sonnit, hiehot ja vasikat Eteläpuistoon, keskelle kauneinta Tamperetta. Nautaparlamentti 2015 käynnistyy sananmukaisasti nautojen parissa. Eteläpuistossa, Tammerkosken Suvannon toisella puolella sijaitsevassa Eteläpuistossa laitetaan pystyyn Hereford-yhdistyksen vuosinäyttely, johon osallistuu viitisentoista eläintä. Näyttelyyn on vapaa pääsy, ja yleisöä toivotaankin runsaasti paikalle. Myös Nautaparlamentin avauspuhe pidetään eläinnäyttelyn yhteydessä. Hereford-vuosinäyttelyn tuomarina toimii PJ Budler, Mr. Herefordiksikin tituleerattu jalostusammattilainen Teksasista. Syntyjään eteläafrikkalaisella PJ Budlerilla on mittava kansainvälinen kokemus eläinnäyttelyiden tuomaroinnista Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Euroopassa. Iltapäivällä Hereford Junior Handler -nuoret esittelevät karjankäsittelytaitojaan. Näitä oppeja on hiottu nyt useana vuonna järjestetyllä leirillä, ja taiturit ovat aiemminkin esiintyneet suurelle yleisölle muun muassa OKRA-näyttelyssä kesällä Myös Junior Handler -shown tuomarina toimii PJ Budler. Päivän päätteeksi jännitetään, kuinka sujuu hieho-agility. Eläinnäyttelyssä grillataan myös hyvää lihaa. Lisäksi tarjolla on ajankohtaista ja tärkeää asiaa ympäristönsuojelusta ja eläinten hyvinvoinnista. Hereford Junior Handlerit ovat nuoria, jotka kisaavat karjankäsittely- ja esittelytaidoissa. Tämä taidonnäyte on OKRA näyttelystä. Kuva: Anu Juurakko Eläinnäyttelyn ohjelmatärpit Nautaparlamentin avauspuhe Hereford-show Hereford Junior Handler -show Hieho-agility 14 Kuva: Mikko Vares 15

9 Ravinnekierrätykseen kannattaa panostaa Lannassa on valtavat mahdollisuudet Jos lantaa on liikaa ja väärässä paikassa, se voi olla ongelma. Lanta sisältää valtavat määrät ravinteita ja maanparannuspartikkeleita. Niiden talteenotto, hyödyntäminen ja tarkka käyttö on rahanarvoista työtä. Ravinteita ei ole varaa päästää karkaamaan ruuantuotannon ketjusta. Jos pellossa ei ole fosforia ja typpeä, ei siinä kasva ruokaa ihmisille eikä eläimille. Fosfori on siis tarpeellista, mutta sitä pitää kohdella oikein. Fosfori uhkaa loppua maapallolta. Typen tuottamiseen tarvitaan paljon energiaa. Miksi ei kannattaisi kierrättää ja käyttää jo olemassa olevia varantoja eli lantaa? Samalla se säästää meitä ilmastonmuutoksen uhalta ja vesistöjen rehevöitymiseltä. Lannassa on paljon myös peltojen kasvukuntoa ylläpitävää orgaanista ainesta, pieneliötoimintaa ja mikrobeja. Maa pysyy niiden avulla kuohkeana ja kasvukuntoisena. Kotieläintilat kasvavat yhä suuremmiksi yksiköiksi, ja lannan tuotanto keskittyy. Yhdessä paikassa sitä tuntuu olevan ongelmaksi asti, kun toisaalla pellot huutavat ravinnepulaansa. Tasapaino löytyy tilojen välisellä yhteistyöllä. Kuutiossa lantaa on valtava määrä ravinteita euroissakin laskettuna Lantaa tuottavia eläimiä on suomalaisilla tiloilla yli 14 miljoonaa. Eniten on siipikarjaa. 12 miljoonan yksilön siipikarjasta yli puolet on broilereita. Sikoja on 1,3 miljoonaa. Nautoja on lähes miljoona, lampaita ja vuohia noin ja hevosia Kotieläinten lantaa syntyy vuodessa noin 20 miljoonaa tonnia. Jos sen jakaisi tasan kaikille viljellyille peltohehtaareille, se tarkoittaisi 10 tonnia hehtaaria kohti. Kuutiossa lantaa on valtava määrä ravinteita euroissakin laskettuna. Niitä ei kannata heittää hukkaan eikä levittää sinne, missä ravinteista on ylitarjontaa. Ylikuormitus lisää ravinteiden vuotoriskiä. Lannoissa on eroa Lannan levittäminen on työlästä, ja on tärkeä laskea, mitä kannattaa tehdä. Vähintään yhtä tärkeä on tietää, mitä lannoitetta mikin lohko kaipaa. Lannan olomuodolla on väliä kuljetuksen, levityksen ja tehon kannalta. Kuutiossa naudan lietelantaa on vähemmän ravinteita kuin kuutiossa naudan kuivalantaa, vaikka typpeä onkin enemmän. Ravinnepitoisuuksien erot eri lantalajien välillä voivat olla suuriakin. Erot eri tilojen välillä niin ikään vaihtelevat. Ravinteet myös vapautuvat kasvien käyttöön eri tahtia eri lantalajeista. Kuivalannat esimerkiksi sisältävät erityisen paljon pitkävaikutteista, hitaasti liukenevaa typpeä. Kuutiossa naudan lietelantaa ravinteita on yli kuuden euron verran. Lietelannassa sontaan ja virtsaan sekoitetaan myös eläinsuojien pesuvesiä, ja varastoinnin aikana lantaan sekoittuu sade- ja sulamisvesiä, etenkin jos varasto on kattamaton. Eläinten ruokinta muokkaa myös lannan ravinnekoostumusta. Kotieläinten lannassa on rehujäämiä ja käytettyjä kuivikkeita, jotka vaikuttavat niin ikään lannan koostumukseen. Lannan ominaisuudet vaihtelevat myös samaa tuotantosuuntaa edustavien tilojen välillä, esimerkiksi ruokinnan ja kuivikkeiden mukaan. Kirjoitus on ote luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua maa- ja metsätalousympäristössä edistävän Järki-hankkeen uutiskirjeestä (Isku 12: Lantavoimaa), jonka on kirjoittanut Hia Sjöblom. Lue lisää osoitteessa

10 Nurmella ja emon maidolla Raatikaisen vasikoiden päiväkasvut ovat olleet yli 1000 grammaa. Lisäväkirehua vasikoille ei laitumella tarjota. Raiheinällä uusi nurmi alkuun Laidun kasvattaa vasikat Emolehmätuotannossa vasikoiden hyvä kasvu perustuu pitkälti laidunnuksen onnistumiseen. Riittävä laidunala ja tuottavat nurmet ovat halvinta rehua vasikan kasvuun. Yhtälö on tosin helpommin sanottu kuin tehty. Varsinkin lypsylehmistä emolehmiin siirtyneet ovat huomanneet tuotantomuodon muutoksen pistävän entiset laidunopit uuteen uskoon. Laitumet kuluvat emojen alla huomattavasti enemmän ja täydennyskylvöt ovatkin liki välttämättömyys, mikäli laidunten haluaa pysyvän täystiheinä. Nurmiseoksissa korostuvat tallausta kestävät lajit ja jälkikasvukyvyltään hyvät lajikkeet. Toisaalta siinä missä lypsäville on jo vaihdettava lohkoa, ovat emot vasta päässeet syömisen vauhtiin. Laidunten sato tulee emoilta hyödynnettyä tarkempaan. Rikkakasvipainetta tavanomaiset tilat torjuvat kasvinsuojeluaineilla ja luomutilat säännöllisillä puhdistusniitoilla, tiheillä nurmilla ja myös kitkemällä. Sorkan paljastamaan multaan nousee nopeasti ei-toivottuja kasveja. Kirsi ja Olli Raatikainen ovat pitäneet emolehmäkarjaa yhdeksän vuotta. Karjan emot ovat pääasiassa Limousin- ja Charolaisrotuisia sekä näiden risteytyksiä. Joukossa on muutama Angusemo. Limousin- ja Charolaissonnit astuvat lehmät ja Angussonni hiehot rehuyksikköä kesässä Maaninkalaisten Kirsi ja Olli Raatikaisen emoilla riittää alkukesästä laitumella runsaasti syömistä. Kesäkuun alussa ProAgrian neuvoja mittasi laitumilta noin rehuyksikön satotasoja. Raatikaiset ovat pyrkineet viime vuosina panostamaan laitumien satoihin, sillä 21 hehtaarin laidunala on noin 55 emolle vasikoineen hieman liian vähän ja paaliruokintaan laitumen lisänä joudutaan turvautumaan varsinkin loppukesällä. Laidunsadon mittaus antoi itsellekin vähän näkemystä sadon määrästä tietynlaisessa heinikossa. Jos koko kesän sato olisi rehuyksikköä hehtaarilta, niin siihen voisi olla jo tyytyväinen, Olli Raatikainen pohtii. Kymppitonnin sadon saamisen laitumelta hän arvelee olevan hankalaa, sillä emolauma kuluttaa laidunta ja sen kasvukykyä melkoisesti, vaikka nurmen kasvun edellytykset muuten kunnossa olisivatkin. Säilörehunurmissa rehuyksikön hehtaarisadot ovat paremmin saavutettavissa. Tilan laitumet uusitaan neljän, viiden vuoden välein pikalaidunseoksella. Raiheinä antaa ensimmäisen sadon elokuussa ja lannoituksen jälkeen vielä toisen. Timotei-nurminata-raiheinäseosta kylvetään kiloa hehtaarille. Reilulla siemenmäärällä pyritään tiheään nurmeen ja hyvään satoon. Raiheinän sopivaksi määräksi on vakiintunut viisi, kuusi kiloa hehtaarille. Tällöin se antaa jo hyvän sadon, mutta ei tukahduta monivuotista heinää alleen. Syksyllä on kyllä syötettävä raiheinä tarkkaan, sillä se kasvaa pakkasiin saakka ja sen kulo tukahduttaa kyllä monivuotisen heinän, Olli Raatikainen lisää. Apilaa laitumilla ei ole käytetty, sillä voikukkaa ja hierakkaa on pakko torjua kasvinsuojeluaineilla. Raatikaiset tunnustavat suhtautuneensa nurmien kasvinsuojeluun aiemmin hieman torjuvasti, mutta huomanneen nyt sen merkityksen. Ruiskutuksen ulkopuolelle jäänyt kaistale laitumella näyttää selvästi, kuinka paljon rikkakasvit vievät tilaa syötäviltä kasveilta. Tiheät nurmet estävät osaltaan rikkojen kasvua, mutta kemialliseenkin torjuntaan on välillä turvauduttava. Täydennyskylvöjä Raatikaisten tilalla tehdään tarpeen mukaan. Rikkatorjunta tehostaa nurmen tuotantoa selvästi. Siihen on panostettava, isäntäväki toteaa. Neuvonnalta lisäoppia laiduntamiseen Raatikaiset ovat hakeneet neuvonnalta tietoa laidunnurmien satojen parantamiseen ja laidunnuksen tehostamiseen. He ovat todenneet ulkopuolisten silmien ja kommenttien avaavan omiakin silmiä nurmien viljelyn suhteen. Nurmen viljelyn tehostaminen kiteytyy lajikevalintaan, lannoitukseen, rikkakasvien torjuntaan ja täydennyskylvöihin. Lajikevalinnassa Olli Raatikainen uskoo olevan vielä miettimistä, varsinkin timotein jälkikasvukykyyn on kiinnitettävä enemmän huomiota. Tilan laidunlohkot ovat noin kaksi hehtaaria ja kasvustosta riippuen lauma laiduntaa siinä viikon tai hieman yli kerrallaan. Emot syövät laitumen melko tarkkaan, joten puhdistusniittoja tarvitaan enemmänkin hierakan torjuntaan kuin hylkylaikkujen siistimiseen. Laidunkausi alkaa touko-kesäkuun vaihteessa ja päättyy syyslokakuun taitteeseen. Paalihäkkiin viedään täytettä tarpeen mukaan jo kesällä uutta satoa odottaessa, mutta yleensä vasta syksyllä nurmen kasvun hiipuessa. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka Hyvä laidun näkyy vasikoiden kasvussa. Kasvinsuojeluun panostaminen näkyy puhtaina nurmina

11 Kokkaa koko komeus! Pihvilihan arvostuksen ja tunnettuuden lisäämiseen tähtäävä hanke etenee. Makupajassa ideoitiin sisältöä ja toteutusta. Pihvilihan tunnettuuden ja arvostuksen lisääminen Hanke ruokaketjun toiminnan kehittämiseksi Pihvikarjaliiton hankkeen tavoitteena on kertoa pihvilihan vahvuuksista: ympäristöasioista, nurmipeltojen hyödyntämisestä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, eettisyydestä, lihantuotannon puhtaudesta, jne. Tarkoitus on myös perustella, miksi pihviliha on hyvää: mitkä ovat hyvän maun tekijät, mistä erinomainen syöntilaatu syntyy. Viestiä viedään eteenpäin muun muassa kokkikoulun avulla. Kokkaa koko komeus tarkoittaa kestävän kehityksen gastronomiaa: kuluttajan kannattaa hyödyntää koko ruho, myös sisäelimet ja luut. Yhtenä hankkeen teemana on myös hävikin minimointi; ruokahävikki on ilmaston kannalta selvästi haitallisempaa kuin ruoan tuotanto. Mistä kokkikoulussa on kyse? TAVOITE: Edistetään ruokakulttuuria lisäämällä kuluttajan tietämystä naudanruhon eri osien monipuolisesta käytöstä. Samalla lisätään kuluttajien tietämystä naudanlihan tuotannosta, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristötekijöiden huomioinnista. KUVAUS: Luodaan konsepti kuluttajille suunnatusta kokkikoulusta, jossa opetetaan valmistamaan ruokia naudanruhon kaikista osista, myös sisäelimistä, kielestä ja hännästä. Apuna käytetään videoita ja sosiaalista mediaa. Kokkikoulu voi myös jalkautua ruokamessuille ja yleisötapahtumiin. KOHDEYHMÄ: Kokkikoulun anti on suunnattu kuluttajille. 20 Makupajassa haudutettiin hankkeen konseptia Hankkeen ohjausryhmä kokoontui toukokuussa chef Markku Luolan ideoimaan makupajaan miettimään ja suunnittelemaan hankkeen pääviestien toteuttamista. Vieraana makupajassa oli myös MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, joka lisäsi keskusteluun laajaa näkemystä siitä, millaisia eri hankkeita ruokarintamalla on jo meneillään. Syväniemi antoi myös arvokkaita neuvoja verkostoitumiseen sekä tiedon tarpeen ja tarjonnan kohtaamiseen. Makupajassa saatiin ensimakua siitä, millaista uutta ajattelua koko komeuden kokkaaminen eli naudan ruhon kokonaisvaltainen hyödyntäminen voi parhaimmillaan olla. Esimerkiksi hännästä, rinnasta ja luista keitettyyn lihakeittoon saa uutta iskua tarjoilemalla liemen kasviksineen erikseen ja lihan erikseen, makuripotuksen kera. Vaikka liemipohja pysyy samana, lihan maustaminen tulisella savupaprikalla säväyttää eri tavalla kuin esimerkiksi basilikaöljyssä marinoitu tai currylla ja tattarilla maustettu liha. Kaikki kokeilemisen arvoisia makuelämyksiä! Teksti ja kuvat: Susanna Heikkinen AIKATAULU: Vuosi 2015 on konseptinsuunnittelun, käsikirjoituksen ja aikataulun laatimista; vuosi 2016 tuotantoa ja videoiden levitystä; vuosi 2017 tapahtumia, toteutuksen arviointia ja edelleen kehittämistä. Chef Markku Luola neuvoo: Tee samasta liemipohjasta useita vaihtoehtoja Valmista vahva lihaliemi, mielellään luita ja pitkää kypsytystä tarvitsevia ruhonosia, kuten etuselkää hyödyntäen. Irrota kypsät lihat luista, pienennä suupaloiksi ja ota sivuun. Valmista liemestä lihakeitto kasviksineen. Tarjoa liha makuripotuksen kera erikseen: esimerkiksi peston tapaisella basilikaöljyllä, pikantilla savupaprikamausteella tai currylla ja linsseillä höystettynä. Jokainen makuripotus tuo keittoon erilaisen maun, ja voit tarjota samasta liemipohjasta useita ruokia. 21

12 UUTUUS! LEGATOsyysrypsi varma ja satoisa Mainio ympäristötyöntekijä Kuva: Johanna Ratia Elämä on valintoja täynnä. Ilman ruokaa ei ole elämää. Ruokailu sinällään on myös valintoja Ruukki, Puh. (08) , (02) TEEMAMATKALLE BALL IM SAVOY -OPERETTIMATKA 1 yö Tallinnassa. Lähdöt 28.8., 4.9., 13.9., KÄSITYÖ- JA LUOMURUOKA- MARKKINAT SAUEN KYLÄSSÄ 1 yö Tallinnassa. Lähtö Hinnat alk./hlö sis. laivamatkat/lennot, majoituksen 2hh aamiaisin sekä tapahtumalipun/ohjelman. MADONNA-KONSERTTI- MATKA PRAHAAN 2 yötä Prahassa. Lähtö 6.8., lento 499 Muista! PIHVIKARJALIITON LIHAKARJAMATKA Göteborgiin jäsenhinta 994 matkapojat.fi/ pihvikarjaliitto matkapojat.fi/teemamatkat 24h Myyntipalvelu: ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su Palvelumaksu netistä 0, muutoin 10 /varaus. Puhelut 8,35 snt/puh +3,2 snt/min, matkapuh. 19,2 snt/min. Hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö Alk hintaa ei kaikilla lähdöillä. Lihansyönti on jatkuvasti ympäristökeskustelun hampaissa. Totta on, että märehtijät syövät paljon pelloilla tuotettua rehua. Ne pellot ovat pois ihmisille suunnatun ruoan tuotannosta. Tai siis näin usein oikaistaan. Asiat eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia. Märehtijä on nimittäin mitä mainioin ympäristötyöläinen, joka muuttaa ihmisravinnoksi paljon sellaista kasvillisuutta, jota ihminen ei voisikaan syödä. Vaikka naudat röyhtäilevät ja päästelevät metaania ilmaan, ne ovat sittenkin myös ilmastotyöntekijöitä. Märehtijät ovat olennainen osa kestävää maataloutta ja paikallista ravinteiden kierrätystä. Kokonaan ilman niitä on vaikea selvitä missään päin maailmaa. Ympäristötyöntekijänä märehtijä on mainio laiduntaja. Laidunnus on toimiva ruoan tuotannon muoto, joka lisää luonnon monimuotoisuutta useilla tavoilla. Kasvipeitteiset laitumet ja nurmet pitävät pintamaata paikoillaan ja pidättävät ravinteiden valumista vesistöihin. Monivuotisilla nurmilla kasvavien kasvien juuret ovat tärkeä hiilivarasto. Se taas on äärettömän tarpeellinen taistelussa haitallista ilmastonmuutosta vastaan. Märehtijöiden lanta puolestaan on resurssi eikä jäte. Kestävän kierrätysmaatalouden ajatuksiin sopivat mainiosti monet tavat jalostaa lannan käyttöä. Lanta on arvokas ravinnevara, jonka fosforeita ja typpeä ei yksinkertaisesti kannata päästää hukkaan tai valumaan vesistöihin ja Itämereen. Lanta on myös mainio maanparannusaine. Lannan jalostusta ja jatkokäyttöä kehitetään useilla tahoilla. Ne ovat olennainen osa kierrätysmaataloutta ja ruoan tuotantoa. Sisältämiensä ravinteiden takia lanta on erittäin arvokasta ainetta. Sen arvo vain nousee sitä mukaa kun fosforivarannot hupenevat. Uunituore JÄRKI-raportti Näihin kuvioihin pureudutaan JÄRKI-hankkeen tuoreessa Märehtijä-julkaisussa. Lähes painotuoreen raportin on koonnut tutkimusjohtaja, filosofian tohtori Kati Berninger Tyrsky-Konsultointi Oy:stä. Raportin tavoitteena on avata uusia näkökulmia. Valintoja voi tehdä hyvin monella eri tavalla, JÄRKI-hankkeen projektijohtaja Eija Hagelberg sanoo. Teksti ja kuva: Hia Sjöblom Suomessa on yli nautaa, joista kolmasosa on lypsykarjaa. Suomalaislaitumilla kuljeskelevat märehtijät kantavat kortensa ilmastonmuutosten torjuntakeinojen kekoon Lely Vector Automaattinen ruokintajärjestelmä KUSTANNUSTEHOKASTA RUOKINTAA Täysin sähköllä toimiva, energiatehokas järjestelmä Traktorin käyttötunteja jopa 500h vähemmän vuodessa Säästä jopa työtuntiasi vuodessa Voit seurata ruokintaa ryhmätasolla seurantaohjelmiston avulla Vähemmän hukkarehua ELÄINYSTÄVÄLLINEN RUOKINTAJÄRJESTELMÄ Aina tuoretta rehua eläintesi saatavilla Omat seokset pienillekin ryhmille Useita ruokinta- ja rehun työntökertoja vuorokaudessa kulutuksen mukaan Jo satoja järjestelmiä maailmassa, joista useita lihakarjatiloilla. Traktori+seosrehuvaunu Vector-järjestelmä Energiantarve n. 40 l polttoöljyä /vrk n. 38 kwh /vrk Työvoimantarve n. 2h /vrk n. 1h 3 x /vko Ruokintakerrat 1-2 /vrk Automaattisesti rehunkulutuksen mukaan Rehuntyöntö Manuaalinen Automaattinen Ryhmäkohtainen ruokinta Ei Kyllä Ajankäytön joustavuus Ei Kyllä Siilo- / Paalirehu Kyllä / Kyllä Kyllä / Kyllä ESIMERKKINÄ KÄYTETTY N. 500 ELÄIMEN TILAA Tule tutustumaan toiminnassa oleviin Lely Vectoreihin. LISÄTIEDOT: Jarno Riuttala jarno.riuttala@nhk.fi tai OTA YHTEYTTÄ ASIANTUNTIJOIHIMME JA KYSY LISÄÄ! YHTEYSTIEDOT LÖYDÄT

13 Pihvikarjamatka Ruotsiin Runsaasti ideoita lihan markkinointiin ja suoramyyntiin Pihvikarjaliiton lihakarjamatkan ohjelman on laatinut maatalouden ammattimatkoihin erikoistunut Matkatoimisto Farmimatkat ( Kysyimme matkanjohtajana toimivalta agrologi Anna Okkoselta ohjelman suunnittelusta ja vierailukohteista. Mikä tekee Göteborgin seudusta ja erityisesti Skarasta tutustumisen arvoisen matkakohteen? Länsi-Götanmaalta löytyy paljon tasokkaita lihakarjatiloja kohtuullisen etäisyyden päässä toisistaan. Useat tilat panostavat oman tuotemerkin kehittämiseen ja lihan suoramyyntiin. Matkan aikainen tukikohtamme Skaran pikkukaupunki on myös yksi Ruotsin vanhimmista kaupungeista. Kenelle matka on tarkoitettu? Tällä ammattimatkalla vieraillaan viidellä eri lihakarjatilalla. Yhteinen nimittäjä kohteilla on suoramyynti ja lihan markkinointiin satsaaminen. Osa kohteista myös teurastaa itse eläimensä sekä tarjoaa rahtiteurastuspalvelua. Matka tarjoaa mielenkiintoista asiaa sekä lihakarjankasvattajille että muille lihantuotantoketjun toimijoille, kuten lihaleikkaamoille ja pienteurastamoille. Ensimmäinen vierailukohde heti saapumispäivänä on Ölanda Säteri. Mitä nähtävää siellä on? Ölanda Säteri on mielenkiintoinen kohde lihan markkinoinnista kiinnostuneille. Isäntä on luonut oman Kvalitetskött från VARAA MATKASI MENNESSÄ Ölanda Säteri -tuotemerkin, jonka nimissä hän myy noin 1000 liharotuista eläintä vuodessa tarkasti valituille kaupoille ja ravintoloille läntisen Ruotsin alueelle. Myytävät eläimet tulevat Johanin omalta ja sopimusasiakkaiden tiloilta. Hiehot ja emot kasvatetaan luomuehtojen mukaan ja sonnit tavanomaisen tuotannon periaatteiden mukaisesti. Tilan 950 ha peltoala viljellään luomuehtojen mukaan. Eläimet laiduntavat enimmäkseen luonnonlaitumilla ja ruokinta perustuu hyvin pitkälti karkearehuun. Lihaa markkinoidaan eettisin ja terveydellisin perustein: lähellä tuotettua, riiputettua pihvilihaa, joka sisältää paljon omega3:a. Ryhmän vierailun aikaan tilalle on myös valmistumassa aivan uusi karjasuoja, johon pääsemme tutustumaan. Toisen päivän aamukohde on Nynäs Säteri, jonka ruotsalaiset valitsivat vuoden lihakarjatilaksi muutama vuosi sitten. Mitä erityistä tässä kohteessa on? Nynäsin tilalla on ollut lihakarjaa vuodesta Sadan emon luonnonlaitumilla laiduntava karja koostuu Anguksista ja Charolaisista. Tila satsaa paljon jalostukseen ja tilalta myydään runsaasti jalostuseläimiä. Lisäarvoa tilan toimintaan haetaan lihan suoramyynnillä. Liha myydään nettitilausten perusteella erilaisina lajitelmalaatikoina omalla tuotemerkillä. Vierailun aikana pääsemme monipuolisesti keskustelemaan tilan toiminnoista sekä nauttimaan herkullisen grillilounaan. Iltapäivällä on vuorossa Sörgårdenin pienteurastamo ja leikkaamo. Mitä uusia ajatuksia tältä tilalta voisi tarttua mukaan? Tämä tila on päättänyt panostaa erityisesti omaan pienteurastamoon ja lihaleikkaamoon. Tilan oma luomukarja koostuu lähinnä Hereford-emoista. Lisäksi tilalla on jonkin verran lampaita. Omat eläimet teurastetaan omassa tilateurastamossa ja lisäksi tarjotaan nautojen, sikojen ja lampaiden rahtiteurastusta. Ruhot paloitellaan asiakkaan toiveiden mukaan. Sörgårdenin tilateurastettua luomunautaa voi ostaa tilan oman myymälän tuorelihatiskistä tai tilata lihalajitelmalaatikon. Vierailu tarjoaa mainion mahdollisuuden päästä tutustumaan pienen tilateurastamon toimintaan ja keskustella toimintaan liittyviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Kolmantena päivänä ehditään käydä kahdessa kohteessa. Backgården-tilalla on oma tuotemerkki. Millainen kokonaisuus on rakennettu tämän tilan toiminnan ympärille? Backgårdenin tila myy kaiken lihan oman Smakfullt kött från Backgården tuotemerkin nimissä. Tilalla on noin 150 Charolais, Limousin ja Simmental -rodun emoa. Lisäksi loppukasvatetaan maitorotuisia sonnivasikoita. Teuraaksi menee vuosittain n eläintä. Kaikki teuraat menevät läheiselle Hultets Gårdsslakterille, jossa myös vierailemme matkan aikana. Teurastamolta liha palautuu takaisin tilalle ja liha myydään Backgårdenin omassa tilamyymälässä ja nettikaupan kautta. Tilamyymälän kehittämiseen on panostettu viime vuosina paljon. Myymälässä on raakakypsytetyn lihan ja leikkeleiden lisäksi kaupan muitakin lähiruokatuotteita ja sisustustavaraa. Vielä ennen paluulentoa tutustutaan Hultets Gårdsslakteriin. Mikä heidän liikeideansa on? Hultets Gårdsslakterin tilalla on omaa luomuanguskarjaa ja oma tilateurastamo otettiin käyttöön vuonna Tila pyrkii vastaamaan erityisesti eläinten hyvinvointia arvostavien kuluttajien kysyntään. Suoraan tilalta myytävän lihan markkinoinnissa korostetaan tuotantoketjun eettisyyttä. Eläimet syntyvät ja kasvavat samalla tilalla, jossa ne myös lopulta teurastetaan. Ylimääräisiä stressiä lisääviä kuljetuksia ei ole. Lihamyynnissä tila on myös kokeillut tuorelihan toimittamista kylmäautolla suoraan asiakkaille. Miten kolmeen päivään on saatu mahdutettua näin paljon ohjelmaa? Matka on rakennettu tiiviiksi ammattimatkaksi ja pyritty löytämään vierailukohteet mahdollisimman läheltä toisiaan. Kuitenkin on myös huolehdittu siitä, että iltaisin jää aikaa verkostoitumiselle ja ajatusten vaihdolle muiden matkalaisten kesken. Pitääkö matkalla osata ruotsia? Ruotsinkielen taitoa ei tarvita. Kaikki tilavierailukohteet tulkataan suomeksi. Farmimatkojen matkanjohtaja Anna Okkonen ja Ruotsin Charolais-yhdistyksen sihteeri Tauno Turtinen ovat ryhmän mukana koko matkan ajan. Pähkinänkuoressa: mitä ammattitaitoa kohentavaa matkasta voisi tarttua kotiin tuomisiksi? Uusia ajatuksia ja näkemystä erityisesti lihan suoramyyntiin ja markkinointiin liittyen. Kuulemme erilaisia tilakohtaisia ratkaisuja siitä kuinka on saatu luotua lisäarvoa omalle toiminnalle. Matkan aikana kuullaan monipuolisesti paikallisten lihakarjayrittäjien ajatuksista niin omaan toimintaan kuin Ruotsin yleisen lihakarjasektorin tilanteeseen liittyen. Tilavierailujen aikana on mahdollisuus myös nähdä erilaisia rakennusratkaisuja

14 Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan Kuitian kartano on pilottimaatilana Hiili maahan-hankkeessa. Myös heidän luotsaamansa Elävä Itämeri säätiö (BSAG) on hankkeen yhteistyökumppani. Karjatalous mahdollistaa käänteisen ilmastonmuutoksen Vaikka lopettaisimme ihmisen tuottamat kasvihuonepäästöt tällä sekunnilla, ilmastonmuutos ei silti pysähtyisi. Päästöjen ja ilmastovaikutuksien välillä on jopa kymmenien vuosien viive. Yksin päästörajoitukset eivät enää riitä, vaan meidän pitää sitoa hiilidioksidia ilmakehästä takaisin maahan. Näin aloitti The Carbon Undreground -järjestön toimitusjohtaja ja perustaja Larry Kopald CarbonToSoil Hiili maahan -hankkeen julkistamistilaisuudessa 15. kesäkuuta Helsingissä. CarbonToSoil on voittoa tavoittelematon ja sitoutumaton hanke, jonka takana ovat suomalainen Cohu Entertainment Oy ja amerikkalainen The Carbon Underground. Hankkeen tavoitteena on sitoa niin paljon hiilidioksidia takaisin maaperään, että syntyy käänteinen ilmastonmuutos. Käytännössä tämä tarkoittaa hiiltä sitovien viljely- ja laiduntamismenetelmien edistämistä maailmanlaajuisesti. Siinä yhdistyy positiivisesti maataloustuottajien, kuluttajien, ympäristön ja ilmaston etu. CarbonToSoil-hankkeen pilotointi lähti tänä vuonna liikkeelle kuuden maatilan voimin Suomesta. Myöhemmin tiloja lisätään mm. Yhdysvalloista, Etelä-Afrikasta ja Costa Ricasta. Pilottitilojen joukossa on myös yksi pihvikarjatila, Kosken kartano. Hankkeen keskeinen työkalu on kuluttajat ja maataloustuottajat yhdistävä CarbonToSoil -mobiilisovellus, joka löytyy Android- ja Apple-sovelluskaupoista. Sovelluksessa kuluttajat voivat joukkoistamalla tukea maataloustuottajia siirtymään kiertomaatalouden (regenerative agriculture) viljelysmenetelmiin. Samalla kuluttat saavat läpinäkyvästi yhteyden ja tunnesidoksen ruokatuotantoon pilotissa mukana olevien tilojen kautta. Virtuaalimaatilapelit ovat olleet suosituimpia mobiilipelejä maailmassa. CarbonToSoilissa on tarkoitus luoda vastaava kokemus kuluttajan ja todellisen maataloustuotannon välille. Kiertomaataloudella voidaan lisätä tuotannon kannattavuutta Kiertomaatalous on kokonaisvaltainen lähestymistapa maanviljelyyn ja karjankasvatukseen. Keinot vaihtelevat niin ilmaston, maaperän, viljakasvien kuin lähtötilanteen mukaan. Yleisimpiä piirteitä ovat mm. keinolannoitteiden ja -kemikaalien käytön vähentäminen, lannan jalostaminen paremmaksi lannoitteeksi, The Carbon Undergroundin Larry Kopald ja Cohu Entertainmentin Kalle Vähä-Jaakkola esittelemässä hanketta julkistamistilaisuudessa voimakkaan pintamuokkauksen kuten kyntämisen välttäminen ja monipuolinen viljelykierto. Tarkoituksena on kasvattaa maaperän orgaanisen hiilimateriaalin määrää ja luoda ravinnekierrolle välttämätön mikrobiekosysteemi. Näin maaperän kasvukyky ja ravinnekierto paranevat. Käytännössä kiertomaatalouden keinoin maataloustuottajien kannattavuus paranee myös Suomen olosuhteissa. Karjatalous on keskeisessä roolissa. Suurin osa maailman maatalousmaista on laidunmaita, joiden Suurin osa maailman maatalousmaista on laidunmaita, joiden hiilinielupotentiaali on valtava. Kiertomaatalouden laiduntamismenetelmillä hiilen sitoutuminen maaperään saadaan maksimoitua. hiilinielupotentiaali on valtava. Kiertomaatalouden laiduntamismenetelmillä hiilen sitoutuminen maaperään saadaan maksimoitua. Laiduntavan nautakarjan ruokavaliosta johtuen eläinten tuottama metaanimäärä on myös pienempi kuin muilla tavoin ruokittuna. Terveen maaperän mikrobieliöstö käyttää myös nautakarjan röyhtäilystä syntyvän metaanin ravintonaan. Vaikka kaikki metaani ei päätyisikään maaperään, korvaa laiduntamisen kautta sitoutuva hiili moninkertaisesti mahdolliset metaanipäästöt ilmastonmuutoken kannalta. Joukkovoimaa esikuvien avulla CarbonToSoil-hankkeen tukijoita Suomessa ovat mm. Elävä Itämeri säätiö (BSAG) ja ruotsinkielisten maataloustuottajien keskusjärjestö SLC. Yli 30 julkisuuden henkilöä eri aloilta ovat lähteneet hankkeen tukijoiksi, mm. Ilkka Herlin, Hanna ja Saku Koivu, agroekologian professori Juha Helenius, näyttelijä Pihla Viitala ja ohjaaja Dome Karukoski. Uusimmat maatalousmaiden hiilen sitomiskykyyn keskittyneet tutkimukset osoittavat, mikäli tarpeeksi maatalousmaita muutetaan kiertomaatalouteen, saavutettava hiilen sitomismäärä maaperässä vuosittain ylittää kaikki ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasut vuositasolla. Toisin sanoen syntyy käänteinen ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen kannalta karjatalous ei ole ongelma, vaan keskeinen ratkaisuntekijä. TEKSTI: Kalle Vähä-Jaakkola LISÄTIETOA JA YHTEYDENOTOT: LUE LISÄÄ AIHEESTA: Judith D. Schwartz: Cows save the planet Kuva: Veera Pajamäki 26 27

15 SARVANAN ANGUS JALOSTUSELÄIMIÄ VANHA-ANNILAN ANGUS MYYTÄVÄNÄ JALOSTUSELÄIMIÄ Millolankuja Millola Katariina ja Kalle Sarvana Sarvanantie MUROLEEN KANAVA Puhelin Lauri Annila Annilantie Valkeakoski Puhelin Myytävänä tiineitä Hereford ja Baldie -hiehoja. Vapolan tila Vehmaantie 1331, Kalanti Ota yhteyttä! Antti Toivonen, p Kotiruokalounas joka arkipäivä klo A-oikeudet Hyvinvointikorvauksen edellytyksenä on KARKEAREHUJEN ANALYSOINTI teemme tarvittavat rehuanalyysit tilasi kaikista rehuista vähintään yksi rehunäyte/satokausi/rehulaji TIEDUSTELUT JA PÖYTÄVARAUKSET Mustalahden Tapahtumasatama Paasikiventie 2, Tampere Tia ja Jyri Tanner p Analysoimme myös siitoseläinkaupassa tarvittavat salmonellat sekä lanta- ja maanäytteet Puh PL 500 (Graanintie 7) Mikkeli

16 TEURASTUS ja LIHANLEIKKAUSPALVELUT Painoarvoa viestillesi RAHTITEURASTUS JA PALOITTELUPALVELUT offset- ja digipaino asiakaslehdet SAVO-KARJALAN LIHA Puh suorapostitukset roll-upit suurkuvatulosteet ulkokyltit personoinnit banderollit ulko- ja sisäkäyttöön Savion Kirjapaino Oy Aleksis Kiven tie 19, Kerava Puh kb hereford LUOMUHYVÄKSYTTY. SUORITAMME RAHTITEURASTUSTA. MYÖS LEIKKUUPALVELU KAUTTAMME. Puh Mäkelänkatu 1, Sastamala sastamalanteurastamo.fi Laatua ja palvelua! hyväsukuisia jalostuseläimiä Lihakonttori Oy Vanha Talvitie 8 A, Helsinki puh: , fax: henrik jensen Vastustamattoman hyvää Charolais-pihvilihaa Suoramyyntiä ennakkotilauksesta toimitamme kaikkialle Suomeen. Leikkuu- ja pakkauspalvelu kantturaoy@gmail.com Laatua ja helppoutta lihan suoramyyntiin. Lähituotteenkin pitää olla laadukas. puh Kanttura Oy on lihaliike Salossa. Meidän tarkoituksemme on viedä Suomalaisten karjatilojen tuotteet suorinta tietä Suomalaisiin ruokapöytiin. Me teemme naudan, sian ja lampaan rahtileikkuuta ja- pakkausta. Palveluitamme ovat: raakakypsytys, räätälöidyt leikkuureseptit, jauhelihan valmistus, vakuumipaketointi haluttuun pakettikokoon, etiketöinti sekä myyntilajitelmien teko. Me pystymme käsittelemään kaiken ikäisten eläinten ruhoja - myös luomu. Tiedustelut: Anne-Marie Rosenlew Kartanonkuja 100, Siuro Puh / anne-marie.rosenlew@finnbeef.fi Simmental-jalostusta vuodesta 1991 Björn von Konow Vast. karjakko Liisa Linna KANTTURA - alkuperäistä lihaa - jo yli 20 vuoden kokemuksella! Tunnettu laadustaan, ylpeä juuristaan PUNKALAIDUN OSTETAAN TEURASKARJAA RAHTITEURASTUS RAHTILEIKKUU LIHA HIETANEN OY Puh. (03) MENESTYKSELLISTÄ HEREFORDJALOSTUSTA JO YLI KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA Kun haet karjaasi helppoja poikimisia, hyvää kasvua ja erinomaista rakennetta, tule tutustumaan Thorsvikin Herefordeihin MENESTYKSELLISTÄ HEREFO JALOSTUSTA JO YLI Tilanhoitaja Karjanhoitaja Paavo Kuuluvainen Kaisu-Maija Nenonen KOLMEKYMMENTÄ VUOTT puh puh TERISTEN KARTANO (hinnat ja kauppa) (tiedot eläimistä ja suvuista) Kun haet karjaasi helppoja poikimisi HEREFORD & ANGUSTervetuloa testaamaan tuotteitamme Tampereelle, Tammerkosken rantamille hyvääjalostuksen kasvua ja erinomaista rakenne KÄRJESSÄ Etelä-puistoon, Hereford näyttelyyn tule tutustumaan Thorsvikin Hereforde HEREFORD-PIHVIKARJAN LIHA KOTIOVELLE! Antti Veräväinen

17 Liity Pihvikarjaliiton jäseneksi Pihvikarjankasvattajien liitto on suomalaisen naudanlihantuotannon puolestapuhuja. Olemme ainoa edunvalvontayhdistys, joka asettaa lihakarjan kaikessa etusijalle. Pihvikarjankasvatuksen osuus lihantuotannosta on kasvussa, samalla kun kuluttajien mielenkiinto ruoan laatua ja alkuperää kohtaan lisääntyy. Suomalaisten vuosittain kuluttamasta naudanlihasta noin 15 % on kotimaista pihvikarjan lihaa. Tavoitteemme on, että tämä osuus kasvaa entisestään. Pihvikarjaliiton tehtävänä on kertoa suomalaisesta, eettisesti korkeatasoisesta pihvilihantuotannosta. Meille on kunnia-asia, että pihvikarjaa kasvatetaan vastuullisesti, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristönäkökohdista huolehtien. Tuemme, kehitämme ja edistämme kaikin käytettävissä olevin keinoin pihvilihan lisäarvoa tukevia toimia. Seuraamme markkinatilannetta ja päätöksentekoa, vaikutamme suoraan päättäjiin ja virkamiehiin, annamme lausuntoja ja olemme mukana työryhmissä sekä alan hankkeissa. Pihvilihan tunnettuuden parantaminen edellyttää vaikuttavuutta ja joukkovoimaa. Tässä onnistutaan parhaiten tekemällä yhteistyötä pihvikarjankasvattajien ja koko tuotantoketjun kanssa. Liiton painoarvoa mitataan sen jäsenkunnan kattavuudella toki sinäkin haluat olla mukana vaikuttamassa parempaan tulevaisuuteen? Tätä teemme: Pihvikarjaliiton asiantuntemusta hyödynnetään työryhmissä, joissa esimerkiksi muotoillaan maatalouden tukiehtoja. Vaikutamme kannanotoin ja lausunnoin sekä olemalla suoraan yhteydessä poliitikoihin, virkamiehiin ja viranomaisiin lihakarjan kasvatusta tai eläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Julkaisemme kolme kertaa vuodessa ilmestyvää Pihvikarja-lehteä, joka tavoittaa pihvikarjaa kasvattavat maatalousyrittäjät, alaan liittyvät päättäjät ja asiantuntijat. Jäsenille lehti jäsenetu, joka postitetaan kotiin. Jäsenet saavat lehdestä myös ilmoitustilaa jäsenhintaan. Olemme mukana alan messuilla, näyttelyissä ja tapahtumissa, joissa pihvikarjaa tehdään tunnetuksi. Pihvikarjaliiton seminaareissa ja koulutustapahtumissa saa hyödyllistä ja tuoretta tietoa ajankohtaisista asioista. Teemme yhteistyötä kaupallisten sidosryhmiemme kanssa pihvilihan tunnettuuden lisäämiseksi kuluttajien keskuudessa. Liitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden tavata muita pihvikarjankasvattajia, tutustua ja verkostoitua. Liittymisen voit hoitaa helposti osoitteessa: Jäsenhinnat 2015 Henkilöjäsen 130 Yhdistysjäsen 200 Kannattajajäsen 500 Jäsenhintojen alv. 0 %. Jäsenhinnat vahvistetaan vuosittain Liittokokouksessa. Pihvikarjaliitto pidättää oikeuden jäsenhinnan muutokseen. Yhteistyössä Pihvikarjaliiton kanssa Uudistunut Hiven on nyt Vilomix Jäsenhinnoissa alv. 0 %. Muutokset mahdollisia. LIITY PIHVIKARJALIITON JÄSENEKSI! Nimi KYLLÄ, haluan/haluamme liittyä: Henkilöjäseneksi, 130 /vuosi Yhdistysjäseneksi, 200 / vuosi (alan yhdistykset) Kannattajajäseneksi, 500 / vuosi (yritykset, muut yhdistykset) Ilmoitan muuttuneet yhteystietoni Tila/yritys/yhdistys Osoite Puhelin Sähköposti www-sivut HIVEN OY MUUTTAA NIMENSÄ VILOMIX FINLAND OY:KSI Vitamiinivalmisteet Energiavalmisteet Juomarehut Hygieniatuotteet Kalsiumvalmisteet Pesu ja desinfiointiaineet Torjunta-aineet Kasvinviljelytuotteet Nestemäiset lannoitteet Rautavalmisteet Magnesiumvalmisteet Mahan ja suoliston hyvinvointituotteet Erikoiskivennäiset ja hivenaineet Kivennäisrehuseokset Biologiset rehunsäilöntäaineet Koiranruuat Rehukomponentit TalliPro-hevostuotesarja Tervetuloa mukaan Pihvikarjaliiton kannattajajäseneksi! Kannattajajäsenille etuna logonäkyvyys Pihvikarjaliiton lehdissä ja bannernäkyvyys netissä LUE LISÄÄ: Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, Paimio puh voit liittyä jäseneksi myös netissä Tili ja tarkastus Olli Lehtimäki Oy Pätsiniementie TOIJALA 32 33

18 Uudet nautarakennukset hyvinvointia ja tuottavuutta HKScanin asiantunteva nautaneuvonnan tiimi yhdisti voimansa. Nyt käytännössä testatut ja hyväksi todetut nautarakennusratkaisut on koottu yksiin kansiin. Tutustu osoitteessa: hkscanagri.fi/nautarakennusmallit Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi vilomix.fi/edustajat NUOLUX-NUOLUKIVET Nuolux Monipuolinen, runsaasti magnesiumia sisältävä nuolukivi kivennäis- ja hivenainelähteeksi laitumelle ja navettaan. Nuolux sisältää magnesiumin lisäksi kalsiumia, fosforia, natriumia sekä monipuolisesti hivenaineita ja ADE-vitamiineja. Nuolux Tunnutus Nuolukivi ummessaoleville naudoille. Sisältää kivennäisaineet ja hivenaineet oikeissa suhteissa ja soveltuu ainoaksi ummessaoloajan kivennäislähteeksi. Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, Paimio puh

19 Pihvikarjayhdistykset Pihvikarjayhdistykset ovat olleet mukana perustamassa Pihvikarjankasvattajien liittoa. Jos olet kiinnostunut jostain tietystä rodusta/ roduista, käy tutustumassa alla oleviin sivustoihin ja ota rohkeasti yhteyttä! mediakortti 2015 PIHVIKARJALIITON HALLITUS Antti Veräväinen, puheenjohtaja (Akaa) Puhelin Suomen Angusyhdistys ry Puheenjohtaja Jyrki Ankelo Puhelin Sihteeri Katri Strohecker Puhelin LEIKKAA TALTEEN Pihvikarja pihvikarjankasvattajien oma lehti Anssi Hänninen, varapuheenjohtaja (Rautalampi) Puhelin Suomen Charolaisyhdistys ry Ilmoitus Pihvikarja-lehdessä tarjoaa suoran yhteyden karjankasvattajien ja alan asiantuntijoiden tavoittamiseksi. Anu Juurakko (Lohja) Puhelin Esa Karjalainen (Vaala) Puhelin Juha Moisander (Orimattila) Puhelin Petteri Mäkelä (Hattula) Puhelin Esko Rissanen (Pieksämäki) Puhelin Janne Räisänen (Varkaus) Puhelin VARAJÄSENET: Pekka Kokkonen (Iisalmi) Puhelin Hannu Parviainen (Nilsiä) Puhelin TOIMINTAKOORDINAATTORI Susanna Heikkinen Puhelin Puheenjohtaja Matti Hannola Puhelin Sihteeri Heta Östergård Puhelin (02) Suomen Herefordyhdistys ry Puheenjohtaja Jyri Tanner Puhelin Sihteeri Hannele Moisander Puhelin Suomen Highland Cattle Club ry Puheenjohtaja Johanna Rotola-Pukkila Puhelin Sihteeri Johanna Ratia Puhelin Suomen Limousinkasvattajat ry Puheenjohtaja Helena Kukkonen Puhelin Sihteeri Johanna Jantunen Puhelin Pihvikarja-lehti on suomalaisen naudanlihantuotannon puolestapuhuja. Lehteä julkaisee Pihvikarjaliitto, joka edustaa Suomessa kasvatetun, eettisesti korkeatasoisen laatulihan tuottajia. Liiton tavoitteena on parantaa pihvikarjankasvatuksen tunnettuutta, edistää pihvilihan arvostusta ja lujittaa jäsentensä keskinäistä yhteistyötä. Lehti tavoittaa pihvikarjaa kasvattavat maatalousyrittäjät, alaan liittyvät päättäjät ja asiantuntijat. Pihvikarjaliiton sidosryhmille ja jäsenille lehti on maksuton. Myös alan oppilaitokset voivat tilata lehteä tarpeen mukaan vastikkeetta. Muille vuosikerran hinta tilattuna on 30. Jokainen Pihvikarja-lehti sisältää kirjoituksia alan tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Lehti palvelee lukijaa käytännön työtä lähellä olevilla reportaaseilla sekä tieto- tai tutkimuspohjaisilla artikkeleilla. Lehdelle voi mielellään tarjota tekstejä ja valokuvia, mutta toimitusneuvostolla on mahdollisuus valita julkaistavat aineistot. Pihvikarja-lehden levikki on kpl (huhtikuu 2000 kpl, kesäkuu 3000 kpl, joulukuu 2000 kpl). Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa, neliväripainettuna aikakauslehtenä. Kun haluat lähestyä tahoja, jotka kannattavat eettistä ja korkeatasoista pihvilihantuotantoa tai tuotteesi/palvelusi on suunnattu pihvikarja-ammattilaisille, tavoitat heidät helpoiten ilmoittamalla Pihvikarja-lehdessä. Tervetuloa mukaan! PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI (nro 16) Teemana laatuliha PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI (nro 17) Teemana riskien hallinta OTA YHTEYTTÄ. LUODAAN YHTEINEN TULEVAISUUS! KESKUSTELEMME MIELELLÄMME LISÄÄ! Suomen Simmentalyhdistys ry Johanna Mäkelä: Pihvi ja lihapullat ovat suomalaista ruokakulttuuria Rotukarjahanke: vasikkatuotos on monen tekijän summa Puheenjohtaja Jarkko Rautiainen Puhelin Sihteeri Maarit Kallio Puhelin Markus Maulavirran pihvilihavinkit Arjen herkkuja jauhelihasta Maatilojen riskienhallintakeinot Naudanlihan tulevaisuus kuluttaja arvoaallokossa

20 ILMOITUSHINNAT: mediakortti 2015 ILMOITUSPAIKKA KOKO PERUSHINTA JÄSENHINTA ETUPAKETTI 3,5 Takakansi 210 x 297 mm (+ 3 mm bleed, ylös 30 mm korkea alue tyhjää osoitemerkinnöille) kts. alta Etu- tai takakannen sisäpuoli 210 x 297 mm (+ 3 mm bleed) kts. alta Kokosivu sisäsivuilla 210 x 297 mm (+ 3 mm bleed) kts. alta Sisäsivuilla 1/2 sivu (180 x 130 mm) kts. alta Sisäsivuilla 1/4 sivu (85 x 130 mm) kts. alta Sisäsivuilla rivi-ilmoitus 95 x 60 mm kts. alta Sisäsivuilla rivi-ilmoitus 45 x 60 mm kts. alta ETUPAKETTI 3,5: Etupaketilla 3 ilmoitusta perushintaan tai jäsenille jäsenhintaan ja neljäs ilmoitus -50 %. ILMOITUSMYYNTI: Armi Mäenpää, puhelin , armi.maenpaa@pihvikarjaliitto.fi ILMOITUSAINEISTOT: Ilmoitusaineistot painovalmiina PDF:nä. Huomioi kokosivun ilmoituksissa 3 mm bleed, mikäli aineistoa on reunasta reunaan. Lähetä rivi-ilmoituksiin tekstit sähköpostilla. Aineisto-osoite: armi.maenpaa@pihvikarjaliitto.fi Mikäli ilmoitus ei ole painovalmis, kysy etukäteen lisätietoja sen aineistovaatimuksista tai ilmoitusvalmistuksen hinnoittelusta ( tai info@neitisievanen.fi). ILMESTYMINEN: Pihvikarja-lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa. Painosmäärä kevään ja loppuvuoden numerossa kpl, kesän numerossa kpl. Julkaisija: Pihvikarjankasvattajien liitto ry. Pihvikarjan ilmestymiskuukaudet ovat huhtikuu, kesäkuu ja joulukuu.