Liittohallituksen ja Liittovaltuuston esitys Liittokokoukselle suomalaisen jalkapallon toiminta- ja hallintomalliksi 2020

Transkriptio

1 Liittohallituksen ja Liittovaltuuston esitys Liittokokoukselle suomalaisen jalkapallon toiminta- ja hallintomalliksi 2020

2 Aluksi Esittelemässä työryhmien puheenjohtajat Hallintomalli: Ari Murtonen Toimintamalli: Marco Casagrande Ennakkoesittely järjestettiin ja ollut sen jälkeen katsottavissa

3 Alueellinen toimintamalli pilottikäytössä seurakehityksessä Tehdystä valmistelutyöstä LV 11/2015: Hallituksen esitys ja keskustelu, Seurojen Palloliitto LV 5/2017: Valmistelua jatketaan saadun evästyksen pohjalta useita ryhmiä työstämässä palautetta LV 11/2017: LH:n esitys toiminta-ja hallintomalliksi 2020 hyväksytään. Ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle Liittokokous LV-workshop 11/2014: Alueellinen toimintamalli Liittokokous 4/2016: Hyväksyy strategian Seurojen Palloliitto -kehitysohjelma Toimintamallityöryhmä Laaja valmistelu 6-8/2017 ja esitys LH:lle LV-seminaari 9/2015: 1) Tilanne ja tulokset 2) Strategia Tehtävä LH:lle Esitys yhdestä Palloliitosta LH ja LV nimittävät projektitiimin valmistelemaan, Projektitiimin laaja selvitystyö, LVworkshop 3/2017 Hallintomallityöryhmä Laaja valmistelu 8-11/2017, sidosryhmien kuuleminen ja yhteisesitys toimintamallityöryhmän kanssa /2014 9/2015 9/2015 4/ /2016-5/2017 5/ / / /2017

4

6

7 Seurojen Palloliitto -kehitysohjelman taustaa Strategiassa todetaan mm. seuraavaa: Tavoitteena on se, että uusi palveluja hallintorakenne maksimoi olemassa olevien henkilö- ja talousresurssien hyödyt kentälle ja palvelee seuroja niiden omien tarpeiden vaatimalla tavalla. Uusi seurojen palvelukonsepti tähtää siihen, että seuroille toteutuu yhden luukun periaate ja koko organisaatio toimii yhtenä ja yhtenäisenä palveluntuottajana. Syksyllä 2016 tehdyn projektisuunnitelman mukaisesti ohjelma on nyt edennyt päätösvaiheeseen.

9

11 Valmistelun tulos: Liittohallitus ja liittovaltuusto ehdottavat ylimääräiselle liittokokoukselle tämän esityksen (toiminta- ja hallintomalli) mukaista uudistusta Palloliiton ja piirien organisoitumiseen

12 Sisältö Toimintamalli Hallintomalli Aluejako Operatiivisen organisaation ja kehitysryhmien yhteispeli Talous Hyödyt ja riskit Etenemissuunnitelma

13 Toimintamalli 2020 Uuden mallin tärkeimmät periaatteet Valtakunnallisesti johdetut mutta lähellä seuroja alueellisesti ja paikallisesti toteutetut laadukkaat palvelut Päällekkäisen tekemisen purkaminen ja hallinnon keskittäminen Yksi yhtenäinen organisaatio seurojen oman kehittymisen tukena: yksi henkilöstö, yksi talous, yksi brändi Nykyistä laajempi palvelujen hankkiminen kyvykkäiltä ja halukkailta seuroilta liiton omaa palvelutuotantoa täydentämään

14 Henkilöstövoimavarat nyt ja tavoitetilassa: Toiminnot NYKYTILA (yht. 156) Tässä kaikissa toiminnoissa mukana sekä ulkoistukset että seuroille resursoidut eurot muutettuna henkilöiksi laskukaavalla 1 hlö = 50 keur. TAVOITETILA (yht. 166) Hallinto ml. tapahtumat ~34 henkilöä Hallinnollisen tekemisen (erityisesti taloushallinto) keskittämisellä vapautuu noin 12 henkilötyövuoden verran voimavaroja Tukitoiminnot ml. tapahtumat, pääsihteeri ~22 henkilöä Pelaajakehitys ~52 henkilöä Hallinnosta vapautuvista voimavaroista leijonanosa, noin 10 henkilötyövuoden verran, ohjataan pelaajakehitykseen Lisäksi vuotuisista lisäpanostuksista pelaajakehitykseen noin 10 henkilötyövuoden verran (500 keur) seuroille resursoituina henkilöstökuluina Pelaajakehitys ml. huippujalkapallopäällikkö, futsalpäällikkö (huom. myös seuroille resursoidut henkilöt tässä mukana) ~72 henkilöä Seurakehitys ~24 henkilöä Seurakehitys ~25 henkilöä Kilpailu- ja erotuomaritoiminta ~28 henkilöä Kilpailu- ja erotuomaritoiminta ~28 henkilöä Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen ~18 henkilöä Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen ~19 henkilöä Myynnissä, markkinoinnissa, viestinnässä ja vaikuttamisessa paperilla pienin muutos voimavaroissa, mutta merkittävät parannukset sitä kautta, että eheät täysipäiväiset roolit korvaavat tällä hetkellä erittäin pirstaleisen (eli useille kymmenille henkilöille jakautuneen) ajankäytön.

15 Henkilöstövoimavarat nyt ja tavoitetilassa: Keskitetty tekeminen ja lähipalvelut NYKYTILA (yht. 156) Keskustoimiston tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~76 henkilöä Huom. Osa näistäkin voidaan mahdollisesti alueellistaa, tärkeintä on löytää oikeat henkilöt oikeille paikoille. Pääkonttorilta alueellistetaan tehtäviä, jotka voidaan hoitaa mistäpäin Suomea tahansa TAVOITETILA (yht. 166) Pääkonttoriin sidotut (keskitetyt sijaintiriippuvaiset) tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~58 henkilöä Keskitetyt sijaintiriippumattomat tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~34 henkilöä Piirien tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~64 henkilöä Piirien päällekkäisiä tehtäviä (esim. koulutusmateriaalien valmistelu) yhdistetään ja keskitetään yhteen paikkaan, jonka ei useimmissa tapauksissa tarvitse olla pääkonttori Alueiden tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~49 henkilöä Seuroille resursoidut tehtävät ja toimenkuvat ~16 Kykeneville ja halukkaille seuroille resursoidaan / henkilöä Seuroille resursoidut tehtävät ja ~25 niiltä ostetaan nykyistä enemmän palveluja toimenkuvat henkilöä Huom. Vaikka alueellisia lähipalvelutehtäviä hoitavien osuus kokonaisuudesta hieman laskee, tavoitetilassa lähipalvelujen henkilöstövoimavarat ovat kuitenkin selkeästi isommat kuin nykyään, sillä: Merkittävä osa nykyisten piirien hallinnollisista ja muista päällekkäisitä tehtävistä on keskitetty jäljelle jäävät alueelliset tehtävät ovat aidosti lähipalvelua eivätkä hallintoa Keskitetty tuki lähipalveluille on merkittävästi vahvempaa ja laadukkaampaa Tässäkin eurot muutettuna henkilöiksi, ei todellinen henkilömäärä (joka on paljon isompi, mutta henkilöt ovat vain osatoimisia).

16 Organisaatiorakenne (4 yhteistoiminta-aluetta) A-maajoukkueiden päävalmentajat PÄÄSIHTEERI TUKITOIMINNOT ML. TAPAHTUMAT (21 henkilöä) Taloushallintotiimi IT-päällikkö Hankinta-asiantuntija Henkilöstöpäällikkö Liiton lakimies Johdon assistentit Pääkonttorin toimistoassistentti Koko liiton puhelinvaihde Tapahtumapäällikkö Tapahtumamanagerit Turvallisuuspäällikkö Lipunmyynti- ja tapahtumakoord. Logistiikkapäällikkö Logistiikkakoordinaattori Taloushallintotiimistä 4 hlö verran palkkalistoilla ja 4 hlö verran ostopalveluna. Selitteet Pääkonttoriin sidottu keskitetty toimenkuva Keskitetty mutta sijaintiriippumaton toimenkuva Alueellinen toimenkuva Alle puolipäiväinen toimenkuva, joka hoidetaan pääasiallisen toimenkuvan ohessa (esim. alueellisella seurakehityspäälliköllä myös jonkin aihealueen valtakunnallinen koulutusvastuu) PELAAJAKEHITYS (49 henkilöä) Toiminnon vetäjä MAAJOUKKUETOIMINTA Maajoukkuepäällikkö Maajoukkuemanagerit Maajoukkuevalmentajat U16-U23 Maajoukkuevalmentajat U15 Aluevalmentajat Talenttivalmentajat (seuroille resursoitu) VALMENNUSOSAAMINEN Koulutusjohtaja Koulutuskoordinaattori Koulutusvastaavat aihealueittain Kouluyhteistyövastaava Alueell. koulutuspäälliköt Alueell. valm.osaamisen kehittäjät (seuroille res.) Alueell. fyysisen valm. vastaavat (seuroille res.) Alueen maalivahtivalm.vastaavat (seuroille res.) Alueell. futsalkoulutusvastaavat (seuroille res.) TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Tutkimusjohtaja Valmennuskeskuspäälliköt Valmennuskeskuskouluttajat Pelianalyysiantuntija SEURAKEHITYS (25 henkilöä) Toiminnon vetäjä SEURAKEHITYS Seuralisenssipäällikkö Laatujärjestelmän kehityspäällikkö Olosuhdepäällikkö Koulutusvastaavat aihealueittain Monikulttuurisuusasiantuntija Alueell. seurakehityspäälliköt Seurakehittäjät GRASSROOTS Grassroots-vastaava Seurakehittäjät, grassroots JÄSENPALVELUT Jäsenpalvelupäällikkö Jäsenpalveluneuvojat Seurakehittäjät, grassroots tarkoittaa alueellisia grassroots-vastaavia. Seurakehittäjistä noin 4 hlö verran ostopalveluina seuroilta ja muilta toimijoilta (spesifiä osaamista tiettyyn asiaan liittyen). Monikulttuurisuusasiantuntija ostopalveluna. KILPAILU- JA EROTUOMARITOIM. (28 hlöä) Toiminnon vetäjä KILPAILUTOIMINTA Sarjavastaava, (nyk.) liiton sarjat Kilpailuasiantuntijat Tulospalveluvastaava Kurinpitovastaava Futsalin kilpailutoimintavastaava Sarjajärjestelmien kehittäjät Sääntö- ja määräysvastaava Koulutusvastaava TASO-vastaava Alueell. kilpailupäälliköt Alueell. kilp.asiantuntij. EROTUOMARITOIMINTA Erotuomaripäällikkö Erotuomariasiantuntijat Futsalin erotuomaritoimintavastaava Alueelliset erotuomarivastaavat MYYNTI, MARKK., VIEST. JA VAIKUT. (18 hlöä) Toiminnon vetäjä MYYNTI JA MARKKINOINTI Myyntipäällikkö Asiakkuuspäällikkö Myyntiasiantuntija Fanimon myyntipäällikkö CRM & data -vastaava Markkinointipäällikkö Markkinointiasiantuntija Sisällöntuottaja VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Viestintäpäällikkö Vaikuttamispäällikkö Viestintäassistentti Webmaster Tiedotuspäällikkö Alueel. viestintä- & vaikuttamisvast. Lisäksi alueellisia viestintä- ja vaikuttamistehtäviä noin 1-2 hlö verran ostopalveluina kunkin alueen tarpeiden mukaan. Lähtökohtaisesti alueellinen viestintä- ja vaikuttamisvastaava hoitaa myös aluepäällikön roolin. LÄPILEIKKAAVAT (2 hlö) Aluepäälliköt Huippujalkapallopääl. Futsalpäällikkö Aluepäälliköt ja futsalpäällikkö raportoivat pääsihteerille, huippujalkapallopäällikkö pelaajakehityksen vetäjälle. wf Huom. Tässä organisaatiokaaviossa listattujen vakituisten toimenkuvien lisäksi erikseen määräaikaisia toimenkuvia kehitysprojekteille, esim. tällä strategiakaudella pääsarjaseurojen kasvupaketti ja cupkilpailujen kehittäminen

17 Organisaation 2020 versio 2.0 on rakenteilla Ensimmäinen versio toimintojen tehtävänkuvista tehtiin kesällä toimintamallityöryhmän ja toimintojen nykyisten vetäjien toimesta Miten rakentaisit toimintosi organisaation, jos käytettävissäsi olisi koko henkilöstö? Loka-marraskuussa mallista kerättiin palautetta henkilöstöltä: Liiton osalta yhteistoimintaneuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa Piirien osalta piirijohtajien kautta Palautteen pohjalta on jo luonnosteltu seuraavaa versiota (2.0) Varsinainen organisaation rakentaminen oma prosessinsa Puheenjohtajan (ja pääsihteerin) johdolla Koko henkilöstö mukana Tehokkuus

19 Hallintomallin elimet ja niiden roolit Suomalaiset jalkapallo- ja futsalseurat (noin 920) Seurojen Kokous / Kongressi (valtakunnallinen, joka toinen vuosi) Valitsee puheenjohtajan ja 1. varapuheenjohtajan neljäksi vuodeksi Valitsee ehdollepanotoimikunnan neljäksi vuodeksi Hyväksyy strategian, arvopohjan, vision ja mission Hyväksyy sääntömuutokset (3/4 enemm.) Ehdollepanotoimikunta valmistelee puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinnat Seuraparlamentti (valtakunnallinen, 30+ jäsentä, valinnat kahdeksi vuodeksi, kokouksia 1-2 krt / vuosi) Valitsee hallituksen kahdeksi vuodeksi (puolet erovuorossa vuosittain) Hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman Hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Hallitus (pj + 2 vpj + 5 jäsentä, valitsee 2. vpj:n keskuudestaan, kokouksia 6 krt / vuosi) Vastaa strategian toimeenpanosta ja sen toteutumisen seurannasta Päättää seuraparlamentille esitettävästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta Valmistelee seuraparlamentille esitettävän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Nimeää valtakunnalliset kehitysryhmät sekä FIFA:n ja UEFA:n edellyttämät luottamuselimet Alueparlamentit (alueellinen, pj + 7 jäsentä, valinnat kahdeksi vuodeksi, kokouksia 1-4 krt / vuosi) Vastaa alueellisesta vaikuttamisesta ja tukee viestintää Seuraa lähipalvelujen toteuttamista Huolehtii yhdistysten nykyomaisuudesta Nimeää alueelliset kehitysryhmät seurojen esityksestä Pääsihteeri/toimitusjohtaja - operatiivinen asiantuntijaorganisaatio (n. 130 htv) Valtakunnalliset kehitysryhmät FIFAn ja UEFAn edellyttämät luottamuselimet Alueelliset kehitysryhmät Alueelliset foorumit (S:n Ääni jne.)

20 Mallin yksityiskohdat (1/3) Elin Kokoonpano Jäsenten valinta Tehtävät Kaudet Seurojen Kokous (joka toinen vuosi) Seuraparlamentti (1-2 x vuodessa) Ehdollepanotoimikunta (kokoontuu tarvittaessa) Kaikki seurat Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja 30+ jäsentä 4-6 jäsentä Seurat nimeävät edustajansa Seurat äänestävät jäsenet suoraan omalla vaalialueellaan Seurojen kokous nimeää hallituksen esityksestä Valitsee pj:n keskuudestaan Hyväksyy sääntömuutokset Hyväksyy strategian Valitsee liiton puheenjohtajan Hyväksyy/valitsee ehdollepanotoimikunnan Valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan Valitsee hallituksen (pl. hallituksen pj. ja 1. vpj.) ehdollepanotoimikunnan esityksestä Valvoo ja ohjaa hallituksen työtä Hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion Valmistelee puheenjohtajan, 1. varapuheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten valinnat ---- Kaksivuotiskaudet, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v) Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaudet 2v kerrallaan Nelivuotiskaudet

21 Mallin yksityiskohdat (2/3) Elin Kokoonpano Jäsenten valinta Tehtävät Kaudet Hallitus (1+2+5 jäsentä) (6 x vuodessa) Puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja Veikkausliigan edustaja Kaksi ulkopuolista hallitusammattilaista Kolme muuta jäsentä Seurojen kokous valitsee pj:n ja 1. vpj:n, vaalipiirinä koko maa Ehdollepanotoimikunta tekee esityksen ja Seuraparlamentti valitsee hallituksen muut jäsenet osaamisperusteisesti Johtaa liiton strategista työtä Ohjaa ja sparraa operatiivista johtoa tarpeen mukaan Valitsee keskuudestaan 2. varapuheenjohtajan Nelivuotiskausi hallituksen pj:llä ja 1. vpj:llä, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kahteen* (2x4v) Kaksivuotiskaudet hallituksen muilla jäsenillä (50 % hallituksesta erovuorossa joka toinen vuosi, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v) Alueparlamentit (1-4 x vuodessa) Puheenjohtaja 7 jäsentä Seurat äänestävät jäsenet suoraan omalla vaalialueellaan Valitsee keskuudestaan puheenjohtajan Vastaa alueellisesta vaikuttamisesta ja tukee viestintää Seuraa lähipalvelujen toteuttamista Huolehtii yhdistysten nykyomaisuudesta Valitsee alueelliset kehitysryhmät seurojen esityksestä Kaksivuotiskaudet, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v) *=pl. Lex. UEFAn hallituspaikka

22 Mallin yksityiskohdat (3/3) Elin Kokoonpano Jäsenten valinta Tehtävät Kaudet Valtakunnalliset kehitysryhmät (2 x vuodessa) Kuhunkin strategiseen valintaan liittyen: Puheenjohtaja Valinnan valtakunnallinen vastuuhenkilö (esittelijä) Alueellisten kehitysryhmien puheenjohtajat ja esittelijät Hallitus valitsee puheenjohtajat keskuudestaan Hallitus valitsee jäsenet Valvoo toiminnon strategista kehittämistä valtakunnallisesti Sparraa ja tarvittaessa ohjaa toiminnon valtakunnallista operatiivista vetäjää ja pääsihteeriä Kaksivuotiskaudet, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v) Alueelliset kehitysryhmät (n. 4 x vuodessa) Kuhunkin strategiseen valintaan liittyen: Toiminnon ja sen kehittämisen hallitsevat asiantuntijat, joista pj ja esittelijä edustavat aluetta toiminnon valtakunnallisessa kehitysryhmissä Alueparlamentti valitsee puheenjohtajan Valinnat alueittain osaamisperusteisesti (alueparlamentit, seurojen esityksistä) Sparraa alueen operatiivista henkilöstöä Tarvittaessa vaikuttaa komentoketjun kautta eli valtakunnallisten kehitysryhmien kautta Kaksivuotiskaudet, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v)

23 Periaatteita äänestyksiin liittyen Puheenjohtajan ja 1. varapuheenjohtajan vaali suoritetaan joka neljäs vuosi Seuraparlamentin vaali suoritetaan joka toinen vuosi Äänestystavoista Käyttäen nykyaikaisia, vaalisalaisuuden turvaavia menetelmiä Tavoitteena maksimoida osallistumismahdollisuuksia ja välttää kohtuutonta matkustamista Ehdolle asettautumisesta Puheenjohtajan ja 1. varapuheenjohtajan vaalissa kuusi (6) viikkoa ennen äänestystä Seuraparlamentin vaalissa neljä (4) viikkoa ennen äänestystä

24 Arvioitavia asioita vaalitavalle ja seurojen äänimäärälle Seuraparlamentissa on edustajia eri puolilta Suomea myös harvempaan asutuilta alueilta. Erilaisten seurojen ääni kuuluu valtakunnallisessa päätöksenteossa. Useammilla seuroilla on mahdollisuus osallistua ja asettaa ehdokas. Seurat äänestävät suoraan haluamaansa ehdokasta. Valitut edustajat ovat riippumattomia ja parlamentti on moniääninen. Parlamenttiedustajan mahdollisuudet säilyttää yhteys oman vaalialueen seuroihin vaalien välillä on parempi, kun vaalialueet ovat maantieteellisesti riittävän pieniä. Paikkojen jaosta alueiden välillä ei synny kilpailua, kun edustajien määrä perustuu pelaajamääriin, eikä toisen alueen lisäpaikka ole toiselta alueelta pois (ei nollasummapeli) Seurojen koko otetaan päättäjiä valittaessa nykyistä paremmin huomioon.

25 Kuvaaja äänimäärän kertymisestä pelaajamäärän mukaan arvioidut mallit A-E Äänimäärä (pystyakseli) pelaajamäärän (vaaka-akseli) mukaan riippuen mallista A: max 16 (leikkuri: 1000 p, yht ääntä koko maassa) B: max 20 (leikkuri: 900 p, yht ääntä) C: max 30 (leikkuri: 2900 p, yht ääntä) D: max 26 (leikkuri: 2000 p, yht ääntä) E: max 22 (leikkuri: 2000 p, yht ääntä) Malli C Malli D Malli E Malli B Malli A

26 Mallien vertailua nykytilaan äänivallan suhteen: LH ja LV päätös LK-esitykseksi: Malli B Laitettaessa seuroja järjestykseen pienimmästä suurimpaan kunnes 50% liittokokousäänistä tulee täyteen: Näiden seurojen osuus pelaajista Näiden seurojen lukumäärä Näistä seuroista suurimman pelaajamäärä Maan 15 suurimman seuran ( pelaajaa) äänimäärä (% kaikista) Suurimman ja pienimmän per pelaaja äänivallan ero Nykytila Malli A Malli B Malli C Malli D Malli E 20 % % % % % % ,4 % 8,2 % 8,5 % 13,0 % 9,8 % 10,2 % 1200 X 215 X 344 X 115 X 132 X 156 X

28 Aluejaon periaatteet Liiton palvelut järjestetään neljän alueen pohjalta, joita kutsutaan yhteistoiminta-alueiksi. Osa niistä jakaantuu useampaan vaalialueeseen Seuraparlamentin vaaleja varten. Yhteistoiminta-alueiden suppea määrä varmistaa, että jokaisesta aluetiimistä kyetään rakentamaan tarpeeksi hyvin resursoitu, jotta: aluetiimi kykenee hoitamaan lähipalvelut laadukkaasti ja aluetiimiin kuuluvat ihmiset voivat erikoistua ja toimenkuvista pystytään tekemään eheitä Palvelut toimivat myös jokaisella vaalialueella, eli ei toimita vain 4 pisteen kautta Lähipalvelut varmistetaan myös sillä, että lähtökohtana on säilyttää nykyinen toimipisteverkosto.

29 Yhteistoiminta- ja vaalialueet Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkanmaa Lappi Pohjois- Savo Etelä- Savo Kainuu Pohjois- Karjala Päijät- Kanta- Häme Etelä-Karjala Häme Kymenlaakso Muu Uusimaa Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Yhteistoiminta-alue Vaalialue Pelaajia 1 Seuroja 1 Parlamenttipaikkoja 2 Henkilöstö / toimipisteet nyt Ahvenanmaa Ahvenanmaa hlö / 1 tp. Eteläinen Helsinki hlö / 1+1 tp. Muu pääkaupunkiseutu (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) Muu Uusimaa, Päijät-Häme ja Kymenlaakso hlö / 1 tp Läntinen Pirkanmaa ja Kanta-Häme hlö / 1 tp. Itäinen Pohjoinen Varsinais-Suomi ja Satakunta hlö / 2 tp. Pohjanmaa (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski- Pohjanmaa) Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Keski-Suomi Pohjois-Savo ja Pohjois- Karjala Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu 1 Tilanne Yksi paikka alkavaa 5000 pelaajaa kohti hlö / 2 tp hlö / 2 tp hlö / 1 tp hlö / 1 tp.

30 Vaalialueen ja yhteistoiminta-alueen toiminta käytännössä Yhteistoiminta-alueilla, joista osalla useampia vaalialueita Kustakin valinnasta/toiminnosta vastaava tiimi Valinnan/toiminnon alueelliset vastaavat mukana valinnan/ toiminnon valtakunnallisessa operatiivisessa johtoryhmässä Kehitysryhmä kussakin valinnassa Puheenjohtajat mukana valtakunnallisessa kehitysryhmässä Oma tuottoja kustannuspaikka alueen talousseurantaa varten Erillisbudjetti, jonka käytöstä alue päättää itsenäisesti Vähintään yksi, mutta mieluummin useita toimipisteitä Vaalialueilla Omat edustajat seuraparlamentissa Edustus yhteistoiminta-alueen jokaisessa kehitysryhmässä (4 kehitysryhmää eli yksi kehitysryhmä per strateginen valinta) Aluepäällikkö (osatoiminen) Alueellinen koulutuspäällikkö Poikien aluevalmentaja(t) Tyttöjen aluevalmentaja(t) Alueellinen seurakehityspäällikkö Seurakehittäjä(t) Seurakehittäjä(t), grassroots Alueellinen kilpailupäällikkö Alueell. kilpailuasiantuntija(t) Alueell. erotuomarivastaava(t) Alueellinen viestinnän ja vaikuttamisen vastaava

31 Esimerkki: kilpailutoiminnan järjestäminen Alla alueiden henkilöstön suhteen ei ole otettu kantaa, missä toimipisteissä kukin henkilö istuu. Pohjoinen alue: 1 kilpailupäällikkö 1 kilpailuasiantuntija 0,5 erotuomarivastaava Itäinen alue: 1 kilpailupäällikkö 1 kilpailuasiantuntija 1 erotuomarivastaava Läntinen alue: 1 kilpailupäällikkö 3 kilpailuasiantuntijaa 1,5 erotuomarivastaavaa Eteläinen alue: 1 kilpailupäällikkö 4 kilpailuasiantuntijaa 2 erotuomarivastaavaa Alla HTV:t viittaavaat henkilötyövuosiin, jos kyseessä ei täysipäiväinen toimenkuva. Keskitetyt sijaintiriippumattomat: Kurinpitovastaava (0,8 HTV) Futsalin kilp.toimintavastaava Futsalin et-toimintavastaava (0,5 HTV) 2 sarjajärjestelmien kehittäjää (á 0,3 HTV) Sääntö- ja määräysvastaava (0,2 HTV) TASO-vastaava (0,3 HTV) Koulutusvastaava (0,25 HTV) Keskustoimisto: Kilpailutoiminnon vetäjä Sarjavastaava (0,75 HTV) 2 kilpailuasiantuntijaa Tulospalveluvastaava Erotuomaritoiminnan päällikkö (0,75 HTV) 2 erotuomariasiantuntijaa

32 Esimerkkihahmotelma lähipalvelutiimien kokoonpanosta Oulu (n. 6,5 lähipalv. + 2 sij.riippum.): + Pelaajakehitys Seurakehitys Viestintä ja vaikuttaminen sekä aluepäällikön tehtävät Kilpailu- ja erotuomaritoiminta Keskitetyt sijaintiriippumattomat tehtävät Kokkola (n. 2 lähipalv. + 1 sij.riippum.): + Vaasa (n. 2,5 lähipalv. + 1,5 sij.riippum.): + Tampere (n. 4 lähipalv. + 3 sij.riippum.): + Pori (n. 3 lähipalv. + 2 sij.riippum.): + Turku (n. 4 lähipalv. + 3 sij.riippum.): + Åland? Jyväskylä (n. 3 lähip. + 1 sij.riippum.): + Kuopio (n. 3 lähip. + 1 sij.riippum.): + Lappeenranta (n. 4 lähip. + 1 sij.riippum.): + Vantaa (n. 9 lähip. + 6 sij.riippum.): Helsinki (n. 5 lähip. + 4 sij.riippum.): + +

33 Miksi 7 yhteistoiminta-aluetta 4:n sijaan johtaisi heikompiin lähipalveluihin? Seitsemällä alueella suhteellisesti suurempi osa alueilla tehtävästä työstä liittyisi hallintoon ja koordinointiin, sillä kaikkia päällikkötehtäviä olisi kolmen alueen edestä lisää. 7:lle alueelle ei ole mahdollista osoittaa henkilöä jokaiseen täytettävään rooliin (esim. alueellinen koulutuspäällikkö, erotuomarivastaava jne.), vaan väkisin pienemmillä alueilla henkilöiden roolit pitäisi koota useammasta työnkuvasta. Tällöin ei olisi mahdollista erikoistua omaan erikoisosaamiseen, ja ajankäyttö pirstaloituisi. 7:llä alueella valtakunnalliset kehitysryhmät paisuisivat 16 henkilön kokoisiksi vaikeuttaen niiden tehokasta toimintaa (vrt. 10 hengen kokoinen 4:llä alueella).

35 Luottamushenkilöistä koostuvien kehitysryhmien rooli ja tehtävät uudessa toimintamallissa Neljä valintaa/ toimintoa, joissa kussakin kehitysryhmät Alueelliset kehitysryhmät Strateginen ydin Valtakunnalliset kehitysryhmät Hallitus Muut tarvittavat erityiset valtakunnalliset valiokunnat, komiteat yms. Alueen seurat Operatiivinen ydin Valinnan alueellinen vastaava tiimeineen Valinnan valtakunnallinen vetäjä tiimeineen Pääsihteeri ja liiton operatiivinen johtoryhmä

36 Luottamushenkilöistä koostuvien kehitysryhmien rooli ja tehtävät uudessa toimintamallissa Sparraa valinnan alueorganisaatiota strategian toteuttamisessa ja seuraa sitä Neljä Synnyttää valintaa/ kokonaisnäkemyksen alueen tarpeista ja toimintoa, budjetoinnin joissa prioriteeteista seuroja kuullen Strateginen ydin kussakin Pj. edustaa aluetta valtakunnallisessa kehitysryhmässä kehitysryhmät Tuottaa lähipalvelut ja vastaa Alueen operatiivisesta seurat toiminnasta alueella Kerää tarpeita suoraan seuroilta Käy dialogia alueellisen kehitysryhmän kanssa, lopullinen vastuu valinnan valtak. vetäjälle Alueellinen vastaava edustaa aluetta valinnan oper. johtoryhmässä Alueelliset kehitysryhmät Valinnan alueellinen vastaava tiimeineen Operatiivinen ydin Johtaa valintaa strategisesti hallituksen mandaatilla ja käyden dialogia sen kanssa Kokoaa yhteen syötteet alueell. kehitysryhmistä ja synnyttää kokonaisnäkemyksen ml. budjetoinnin prioriteetit Valtakunnalliset kehitysryhmät Valinnan valtakunnallinen vetäjä tiimeineen Hallitus Pääsihteeri ja liiton operatiivinen johtoryhmä Johtaa ja koordinoi valintaa/toimintoa valtakunnallisesti ja määrittää yhtenäiset prosessit Käy dialogia valtakunn. kehitysryhmän kanssa, lopullinen vastuu pääsihteerille ja hallitukselle Valinnan vetäjä edustaa valintaa liiton operatiivisessa johtoryhmässä Johtaa kokonaisuutta strategisesti Muut tarvittavat Vastaa erityiset Seuraparlamentille ja valtakunnalliset Seurojen kokoukselle valiokunnat, strategian komiteat yms. toteutumisesta Päättää budjettiesityksestä Johtaa kokonaisuutta operatiivisesti Toteuttaa strategian Vastaa hallitukselle

38 Talous 2020 Yksi yhdistys, yksi henkilöstö, yksi talous Budjetti jakautuu Valtakunnalliseen osaan (n. 19,5 Me) Alueelliseen osaan (n. 9 Me) Alueiden talousseuranta toteutetaan kustannuspaikkojen avulla Budjettien jakoperiaatteita ovat: - Pelipassimäärät - Kilpailutuotot - Tarveharkinta - Kannustavuus

39 Budjetoinnin kulku Aiemman piirin talousvalmistelun sijaan alueelliset ja valtakunnalliset kehitysryhmät pääsevät osallistumaan koko liiton taloussuunnitteluun Vuosibudjetoinnin lähtökohtana on aina kulloinenkin Seurojen Kokouksen hyväksymä strategia, joka määrittää toiminnan ja rahankäytön painopisteet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Pääsihteeri tekee budjettiraamin kokonaisuudesta eli kaikista toiminnoista ja alueista. Hän käy dialogia muun operatiivisen johtoryhmän ja tarvittaessa hallituksen / sen puheenjohtajiston kanssa. Vaiheet 2 ja 3 tehdään kaikissa neljässä toiminnossa Budjettiraami on lähtökohta, kun toiminnon alueelliset vastaavat koostavat oman näkemyksensä toimintonsa budjetista omalla alueellaan. He käyvät dialogia alueensa kehitysryhmän ja aluepäällikön kanssa (aluepäälliköt katsovat alueensa kokonaisuutta toimintojen yli). 1 2 Seuraparlamentti Hallitus Pääsihteeri ja oper. johtoryhmä Toimintojen valtakun. kehitysryhmät Toimintojen valtakun. vetäjät tiimeineen Toimintojen alueell. kehitysryhmät Toimintojen alueell. vetäjät tiimeineen Seuraparlamentti hyväksyy budjetin, mahdollisesti vasta tehtyään siihen muutoksia. Pääsihteeri ja muu operatiivinen johtoryhmä arvioi kokonaisuutta hallituksen ohjauksessa. Tarvittaessa palautetaan joitain osia muokattavaksi. Lopuksi nuijitaan hallituksen esitys budjetiksi Seuraparlamentille. Toiminnon alueelliset vastaavat ja alueellisten kehitysryhmien puheenjohtajat vievät alueensa budjetin toiminnon valtakunnalliseen budjettiriiheen. Sitä vetää toiminnon valtakunnallinen vetäjä ja valtakunnallisen kehitysryhmän puheenjohtaja, ja siellä tehdään kokonaisesitys toiminnon budjetista.

40 Yleisbudjetti 2020 jakautuu valtakunnalliseen ja alueisiin liittyvään osaan Tuotot Kulut Yleisbudjetti (valtakunnallisesti määritettävä budjetti, jossa päätöksenteko tulee keskitetysti alueiden tarpeet huomioiden) Valtakunnallisesti kerättävät tuotot, esim. avustukset ja mediaoikeuksien tulot Alueilta valtakunnalliseen budjettiin kerättävät tuotot, esim. valmentajakoulutustuotot, alueellisen kilpailutoiminnan tuotot ja osa pelipassimaksuista 19,7 M 8,9 M Valtakunnallisesti (pääkonttorille tai sijaintiriippumattomasti) keskitetyn toiminnan kulut, esim. maajoukkuetoiminta ja taloushallinto Alueilla toteutettavan mutta valtakunnallisesti määriteltävän yhtenäisen toiminnan kulut, esim. Huuhkaja- ja Helmaripäivät, seurafoorumit 19,5 M 8,7 M Alueiden erillisbudjetit (kunkin alueen täysin itsenäisesti päättämä toiminta) Alueiden omaan budjettiinsa keräämät tuotot, esim. alueellisten tapahtumien tuotot 0,1 M Alueiden itsenäisesti päättämän toiminnan kulut, esim. alueen omat, sille spesifit kehityshankkeet 0,45 M

41 Kulut Yhteensä Keskitetty toiminta Yleisbudjetti Tuottolaji Keskitetyt tuotot Maajoukkuetoiminnan tuotot Valmentajakoulutustuotot Pelaajakehityksen kulut (Alueleirit, H&Hturnaukset ja -päivä Valmennuskeskustoiminta Vakuutustuotot Pelipassituotot (25%) Seurakehitystuotot Virallisten kilpailujen osallistumismaksutuotot Siirtomaksutuotot Muut maksutuotot (muut kilpailut, luvat,sakot) Erotuomaritoiminta Yhteistyökumppanituotot Pääsylipputuotot Mediaoikeudet Muut viestintä-/markkinointituotot - Fanimon tuotot Avustukset Muiden tapahtumien tuotot Muut hallinnon tuotot Tuotot Yhteensä Kululaji Yleisbudjetti Keskitetyt kulut Maajoukkuetoiminnan kulut Valmentajakoulutuksen kulut Pelaajakehityksen kulut (Alueleirit, H&Hturnaukset ja -päivä Valmennuskeskustoiminta Muut pelaajakehityshankkeet - Vakuutusmaksut Seurojen valmennustuet Muut seurakehityshankkeet Grassrootstoiminta Muut seurakehityshankkeet Muut seurakehityksen kulut Sarjojen, kilpailujen ja turnausten järjestämiskulut Järjestelmien ylläpito Palkinnot Muut kilpailutoiminnan kulut Erotuomaritoiminta Yhteistyökumppanikulut Markkinointikulut Viestintä- ja julkaisukulut Mediaoikeuksien hallinnointiin liittyvät kulut Tutkimuskulut Muut kulut - Fanimon kulut Henkilöstökulut Tapahtumakulut Logistiikkakulut IT Taloushallinto Hallinto (Luottamushlöt, kv, jne) Muu hallinto Poistot, rahoituskulut, muut kulut Keskitetyn toiminnan laskennallinen nettotulos Keskitetty ja alueellinen toiminta yhteensä Tuotot Kulut Tulos -

42 Keskitetyn toiminnan talous 2020

43 Alueellinen toiminta Alueilta yleisbudjettiin Alueiden Aluetoiminta Tuottolaji kerättävät tuotot erillisbudjetti yhteensä Valmentajakoulutustuotot Pelaajakehitystuotot (Alueleirit, H&Hturnaukset ja -päivät) Valmennuskeskustoiminta - Pelipassituotot (75%) Virallisten kilpailujen osallistumismaksutuotot alueilta Harrastesarjojen tuotot Siirtomaksutuotot Muut maksutuotot (muut kilpailut, luvat,sakot) Erotuomaritoiminta Alueiden kumppanituotot Alueiden tapahtumatuotot Keskitetyt kulut Alueiden Aluetoiminta Kululaji alueella erillisbudjetti yhteensä Valmentajakoulutuksen kulut Pelaajakehityksen kulut (Alueleirit, H&Hturnaukset ja -päivä Valmennuskeskustoiminta - - Erilliset pelaajakehityshankkeet Seurojen tukipalvelut Grassrootstoiminta Muut seurakehityshankkeet Muut kulut Sarjojen, kilpailujen ja turnausten järjestämiskulut Palkinnot Muut alueellisen kilpailutoiminnan kulut Erotuomaritoiminta Tuotot Yhteensä Alueilta yleisbudjettiin Alueiden Aluetoiminta Kululaji kerättävät tuotot erillisbudjetti yhteensä Valmentajakoulutuksen kulut Pelaajakehityksen kulut (Alueleirit, H&Hturnaukset ja -päivä Valmennuskeskustoiminta - - Erilliset pelaajakehityshankkeet Seurojen tukipalvelut Grassrootstoiminta Muut seurakehityshankkeet Alueiden kumppanikulut Alueiden markkinointikulut Alueiden viestintä- ja julkaisukulut Muut kulut Henkilöstökulut matkakuluineen Tapahtumakulut Logistiikkakulut IT Hallinto (Alueellinen luottamushlötoiminta jne) Muu hallinto Kulut Yhteensä

44 Alue-esimerkki: Etelä: pelaajaa (41,55 %)

46 Ehdotetun hallintomallin hyödyt Seurat päättävät suomalaisen jalkapallon strategiasta sekä valitsevat suoraan puheenjohtajan ja seuraparlamentin. Seurojen äänimäärä perustuu seuran pelaajamäärään. Hallintomallin selkeys ja dynaamisuus. Hallintomallia on yksinkertaistettu, pyritty läpinäkyvyyteen samalla varmistaen seurojen demokraattisen vaikuttamisen. Seuroilla on mahdollisuus osallistua ylimmän päättävän elimen eli Seurojen Kokoukseen. Alueiden ja kentän osallistaminen päättävissä elimissä. Asiantuntijalähtöisesti valittujen kehitysryhmien rooli korostuu erityisesti alueellisessa toiminnassa. Hallintomalli ja toimintamalli ovat samaa paria eli operatiivinen malli kytkeytyy luontevasti luottamusorganisaatioon ja mahdollistaa selkeän työnjaon. Uusi hallintomalli tukee osaltaan koko suomalaisen jalkapallon toimintakulttuurin muutosta.

47 Merkittävä panostusmahdollisuus kulloisenkin strategian asettamaan painopisteeseen ( pelaajakehitys) on keskeinen parannus nykytilaan nähden Hallinnosta vapautuvat voimavarat kohdistetaan ensisijaisesti pelaajakehitykseen, mikä yhdistettynä keskitettyyn johtamismalliin johtaa siihen, että pelaajakehityksen tuki seuroille kokonaisuudessaan tulee olemaan merkittävästi nykyistä laajempaa ja laadukkaampaa Pelaajat kaikilla tasoilla ja kaikissa ikäluokissa saavat parempaa tukea kehittymiselleen omassa arjessaan Edellytykset suomalaisten seurojen ja pelaajien menestykselle kasvavat Kaikki seurat ja koko suomalainen jalkapallo voivat entistä paremmin

48 Ehdotetun toimintamallin hyödyt Kaikille seuroille voidaan ohjata nykyistä enemmän voimavaroja (esim. talenttivalmentajat/aluevalmentajat) ja palveluja (esim. laatujärjestelmäkäynnit), kun päällekkäinen tekeminen poistetaan ja hallinto keskitetään Resursseja saavilta seuroilta vaaditaan vaikuttavuutta lähialueen seuroille Seurat saavat palvelun "yhdeltä luukulta" eikä palvelun laatu ole riippuvaista siitä, missä seura sijaitsee. Kaikilla seuroilla on pääsy kaikkiin palveluihin, jolloin kukin seura saa tarvitsemansa palvelut. Seuroille tarjottavien palvelujen laatu nousee kaikkialla Suomessa, kun parhaat käytännöt monistetaan, henkilöstö voi erikoistua ja paras erityisosaaminen valjastetaan seurojen käyttöön valtakunnallisesti. Kaikki seurat hyötyvät, kun lajimielikuva päivitetään nykyaikaan ja suomalaisen jalkapallon brändi yhtenäistetään. Toiminnan rohkea uudistaminen tukee lajimielikuvaa ja kulttuurimuutosta. Liitto kykenee tuottamaan sisällöt ja palvelemaan seuroja kaikkialla Suomessa myös ruotsiksi ja englanniksi, kun tähän osoitetaan yhteisestä valtakunnallisesta budjetista tarvittavat henkilö- ja muut voimavarat.

49 Seuroille voidaan tarjota enemmän ja parempaa palvelua kaikilla osa-alueilla Pelaajakehitys: Merkittävä, jopa 20 henkilötyövuoden lisäys valmennuksen voimavaroihin: talenttivalmentajien määrän nosto, maajoukkue- ja aluevalmentajat vahvemmin seurojen ja pelaajien arkeen, valmennuksen eri osa-alueiden (esim. maalivahti- ja fyysinen) erityisosaaminen seurojen tueksi Kyvykkäille ja halukkaille seuroille lisäresursseja ja tukea ottamaan koulutus- ja valmennusvastuuta alueellaan Koulutuskonseptikehityksen keskittämisellä saavutettu erikoistuminen ja laadun nostaminen Seurakehitys: Kilpailu- ja erotuomaritoiminta: Kohderyhmäkohtaisten foorumien lisääminen ja seuradialogin vahvistaminen Koulutuskonseptikehityksen keskittämisellä saavutettu erikoistuminen ja laadun nostaminen Jäsenpalveluiden keskittäminen, niihin erikoistuvat henkilöt ja laadun nostaminen Kokopäiväiset grassroots-vastaavat kaikille alueille Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen: Tukea ja työkaluja seurojen omaan sisällöntuotantoon, sen jakaminen myös valtakunnallisissa kanavissa Lajin ja olosuhteiden edistäminen valtakunnallisesti vaikuttamispäällikön johdolla, puhtia alueelliseen ja paikalliseen vaikuttamiseen alueellisten täysipäiväisten viestintä- ja vaikuttamisvastaavien avulla Liiton ja lajin kokonaisvoimavarojen kasvattaminen myynti- ja markkinointipanostuksilla PAREMMAT PALVELUT SEUROILLE Tukitoiminnot: Kaikkialle Suomeen tarvittavat voimavarat järjestää laadukasta kilpailutoimintaa kaikilla tasoilla ja kaikkiin tarpeisiin Keskitetyillä kilpailujärjestelmien kehittämisellä yhtenäisyyttä ja laatua, alueellisella toteuttamisella kyky vastata kunkin alueen erityistarpeisiin Kilpailutoimintaan osallistumisen helpottuminen ja selkiytyminen kaikilla tasoilla, kiitos yhtenevien sääntöjen ja määräysten Erotuomaritoiminnan kehittyminen, kun koko valtakunnassa yhtenäiset mallit erotuomarien rekrytointiin ja koulutukseen Paremmin resursoitu TASO-kehitys ja laadukkaampi TASO Hallinnon keskittämisellä ja sitä tekevien erikoistumisella kykyä ja voimavaroja myös seurojen palvelemiseen: esim. seurojen mahdollisuus konsultoida liiton täysipäiväistä henkilöstöpäällikköä seurojen omissa HR-asioissa

50 Seuraesimerkit: palvelujen parantuminen valinnoittain per esimerkkiseura PiPS Ilves Liikunnan Riemu Vasa IFK FC Kiffen PK-37 Pelaajan laadukas arki Elinvoimainen seura Mielenkiintoiset kilpailut Aktiivinen viestintä ja vaikuttaminen (ja tukitoiminnot) Valmentajien prosessikoulutukset; mentorointi ja tutorointi valmentajille Valmennuspäällikköfoorumit Talenttivalmennustuki Maajoukkuevalmentajat mukana seuran arjessa Lisäresursseja vastuun ottamiseksi alueen koulutuksesta Alueellisen futsal-koulutusvastaavan palvelut käytössä Tutor-tuki ja aloittavien ikäluokkien laadun varmistamisen tuki Valmennusvastaavien foorumi Huuhkaja- ja Helmaripäivät parhaille pelaajille yhdistelmäjoukkueissa Seuran oman valmennuslinjan tuki Huuhkaja- ja Helmaripäivien valmennuskoulutukset Laatujärjestelmään osallistuminen ja tuki Seuroille oma toiminnanohjausjärjestelmä, josta apua taloushallintoon, jäsenrekistereihin jne. Tuki seuran rekrytointiprosesseihin Tuki aktiiviseen olosuhdevaikuttamiseen Seuran kehittämisprojektit (esim. Osoitteena Futis) Omat seuran toimijoiden kohderyhmäkoulutukset (esim. jojo:t) Seuran puheenjohtajafoorumit tukena pj:lle Toiminnanjohtajafoorumit tukena tj:lle Tuki koulu- ja päiväkotijalkapallotoiminnan järjestämiseen Lähipelejä seuran toiveiden mukaisesti Yhtenäiset säännöt koko maassa Kilpailutoiminta huomioi kokonaisvaltaisesti pelaajakehityksen tarpeet TASOn parempi käytettävyys Nykyistä parempi futsalsarjojen kokonaiskoordinointi Sopivan tasoiset pelit sopivalla etäisyydellä ja pelimuodolla Seuran turnaukset integroituna kilpailukalenteriin ja TASO:on Pelit edelleen lähellä Erotuomarirekryihin yhtenäiset mallit -> erotuomarien riittävyys ja erotuomarit lähempää peleihin SoMe-koulutukset seuran jojo:ille Harjoitushallin rakentamiseen tarvittavan kuntavaikuttamisen tuki Viestinnän prosessikoulutus koko seuran viestinnän kehittämiseksi Liiton henkilöstöpäälliköltä konsulttiapua HR-asioissa Seuran joukkueet mukana suunnitelmallisessa ja yhtenäisessä futsal-viestinnässä valtakunnallisesti Oma kenttä -hankkeen olosuhde(vaikuttamis)tuki Palvelut myös ruotsiksi Ikämiesten SM-lopputurnauksista jutut ja videot valtakunnallisiin SPLkanaviin alueellisesti tuotettuna Omaa sisältöä näkyviin (tuki ja työkalut) valtakunnallisissa SPLkanavissa

51 Riskit / Haasteet Organisaation toiminta siirtymävaiheessa Suunniteltujen hallinnollisten säästöjen toteutuminen käytännössä Odotusten lunastaminen Tehostamishyödyt eivät valu henkilöstöön kohonneisiin palkkakustannuksiin Toiminta- ja hallintomallin rakentamiskulut Henkilöstön sitoutuminen ja suhtautuminen muutokseen Koko henkilöstö yhdessä poolissa: Hallituksen päätöskirjaus Saavutetaanko jalkapalloperheen yhtenäisyys, saadaanko koko yhteisö uuden toimintamallin taakse? Muutos on aina riski (ja mahdollisuus)

52 Hyödyt vs. Riskit/Haasteet Arvioiden (työryhmät, asiantuntijat, Seurat, Liittohallitus, Liittovaltuusto) mukaan hyödyt merkittävästi haasteita suuremmat Haasteita pystytään lisäksi matkan varrella ratkomaan ja riskejä minimoimaan

54 Karkea hahmotelma toimeenpanosta Projektihallinta Avainpositioiden täyttäminen Organisaation suunnittelu HR: työehdot, haut, uudelleenkoulutus Yt:t henkilöstön kanssa Henkilövalinnat kehitysryhmiin 2019 Yhteinen talous ja järjestelmät Budjetointi ja toiminnan suunnitt. Piirien päätökset jatkostaan T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E S L M J Projektin suunnittelu Pääsihteeri, HR-pääll. ja toimintojen vetäjät, aluepäälliköt, muut Vaatimusmäärittely ja nykytilan kartoitus Pohjatyö Piirikokoukset Toimintojen vetäjien johdolla Työsopimusten harmonisointi 2019 valinnat Toimittaja- ja järjestelmävalinnat Koordinointi piirien kanssa Projektin koordinointi ja johtaminen Omat alaprojektit johdolle / hallinnolle ja toiminnoille organisaatio (positiot, vastuut, toimenkuvat) toimintamallit (avainprosessit, järjestelmät) johtamismalli (johtoryhmät, johtamiskäytännöt) Valinnat tuleviin positioihin Uudelleenkoulutus ja muut järjestelyt Yt-prosessissa tarvittavat vaiheet selvitettävä; todennäköisesti yt:itä käytävä useassa vaiheessa prosessin aikana Go-liveen valmistautuminen Huom. Tämä viittaa vain päätöksiin liittymisestä uuteen liittoon. Luonnollisesti piirit ovat tiiviisti mukana kaikessa valmistelutyössä yllä valinnat 2020 suunnittelu

55 Liitteet

56 Liitteet Liite 1: Kysymyksiä ja vastauksia Liite 2: Palaute seuroilta ja OKM:ltä Liite 3: Toimintamalli kuvattuna tarkemmin

57 Summa summarum lopuksi Kaikkien huolien kerääminen ja huolellinen ratkaiseminen on otettu ja otetaan erittäin tosissaan Uuden mallin suunnittelua voisi tehdä tästä ikuisuuteen, mutta on myös tärkeää tehdä päätös ja päästä konkreettisesti liikkeelle. Asioita pitää ratkoa sitä myöten kun niitä ilmaantuu, ja haasteita varmasti tulee vastaan vaikka kuinka suunniteltaisiin leap of faith? Toimeenpanoprosessi vaatii lisäresursseja, jotka eivät ole sillä hetkellä operatiivisessa vastuussa hallitus miettii tätä uuden puheenjohtajan johdolla Henkilöstön valinta uuteen organisaatioon tullaan tekemään laadukkaalla ja läpinäkyvällä prosessilla, jossa valitaan pätevin riippumatta mistä hän tulee

58 Kiitos kärsivällisyydestä

59 Huomioita Vaikka lähipalveluhenkilöstön lukumäärä ei keskimäärin kasva vaan voi joissain toimistoissa jopa pienentyä, tulevat lähipalveluhenkilöt ovat vain ja ainoastaan lähipalveluita tuottavia ja omaan erityisosaamisalueeseensa keskittyviä henkilöitä. Kaikki ylimääräinen hallinnollinen ja alueiden välillä päällekkäinen työ (kuten koulutusmateriaalien valmistelu tai TASO:n tuki) on siivottu heiltä pois. Tämä nostaa merkittävästi lähipalveluiden palvelutasoa ja laatua. Vaikka kaikissa toimistossa ei ole kaikkia rooleja (esim. aluevalmentaja, alueellinen koulutuspäällikkö, seurakehittäjä, erotuomarivastaava jne.), kaikilla alueilla on kuitenkin kaikki roolit, jotka palvelevat koko aluetta. Lisäksi toimistoja paljon tiheämmässä on seuroilta ostopalveluina hankittuja resursseja, esim. talenttivalmentajat. Ylipäänsä seuroilta ja muilta ostopalveluina hankittavien henkilöiden työpanos vastaa koko maan tasolla noin 28 henkilöä.

60 Sisältö 4 vs. 7 yhteistoiminta-alueen mallin hyviä ja huonoja puolia 4 alueen perustelu toimenkuvien eheyden kautta

61 4 yhteistoiminta-alueen mallin hyviä puolia Hyviä puolia 4 alueen mallissa verrattuna 7 alueen malliin + Toimenkuvat ovat eheämpiä ja henkilöiden mahdollisuudet erikoistua heikommat + Vähemmän alueisiin sidottua hallintoa (esim. budjetointi, aluepäälliköiden yleishallinto) + Koko maan yhteen kokoaviin elimiin (operatiiviset ja kehitysryhmät) matkustaa vähemmän väkeä + Kaikki alueet yhteen kokoavat elimet pysyvät kompaktimpina, niitä on helpompi johtaa ja päätöksenteko on helpompaa (esim. valtakunnallisissa kehitysryhmissä 10 osallistujaa 1 ) + Mikään alue ei yksinään dominoi pelaajamäärällään, kun Etelä ja Länsi ovat suunnilleen samankokoisia 1 Kultakin alueelta pj ja esittelijä (yht. 8 hlö) sekä toiminnon vetäjä ja valtakunnallisen kehitysryhmän pj

62 4 yhteistoiminta-alueen mallin hyviä ja huonoja puolia Huonoja puolia 4 alueen mallissa verrattuna 7 alueen malliin - Alueen henkilöstöllä sekä kehitysryhmillä vastuu suuremmasta alueesta ja vaikeampi huomioida paikalliset tarpeet - Alueen suuremman koon vuoksi alueen sisäistä matkustamista on enemmän - Kaikki alueet yhteen kokoavissa elimissä (operatiiviset johtoryhmät ja kehitysryhmät) alueelliset erityispiirteet ovat huonommin edustettuina - Alueiden kokovaihtelu pelaajamäärillä mitattuna on suurempaa, jolloin eri alueiden toimintatavat on vaikeampi yhtenäistää ja eri alueiden painoarvo kokonaisuudessa vaihtelee enemmän Hyviä puolia 4 alueen mallissa verrattuna 7 alueen malliin + Toimenkuvat ovat eheämpiä ja henkilöiden mahdollisuudet erikoistua heikommat + Vähemmän alueisiin sidottua hallintoa (esim. budjetointi, aluepäälliköiden yleishallinto) + Koko maan yhteen kokoaviin elimiin (operatiiviset ja kehitysryhmät) matkustaa vähemmän väkeä + Kaikki alueet yhteen kokoavat elimet pysyvät kompaktimpina, niitä on helpompi johtaa ja päätöksenteko on helpompaa (esim. valtakunnallisissa kehitysryhmissä 10 osallistujaa 1 ) + Mikään alue ei yksinään dominoi pelaajamäärällään, kun Etelä ja Länsi ovat suunnilleen samankokoisia 1 Kultakin alueelta pj ja esittelijä (yht. 8 hlö) sekä toiminnon vetäjä ja valtakunnallisen kehitysryhmän pj

63 Mahdollisia tapoja ratkaista 4 alueen mallin huonoja puolia Huonoja puolia 4 alueen mallissa verrattuna 7 alueen malliin - Alueen henkilöstöllä sekä kehitysryhmillä vastuu suuremmasta alueesta ja vaikeampi huomioida paikalliset tarpeet - Alueen suuremman koon vuoksi alueen sisäistä matkustamista on enemmän - Kaikki alueet yhteen kokoavissa elimissä (operatiiviset johtoryhmät ja kehitysryhmät) alueelliset erityispiirteet ovat huonommin edustettuina - Alueiden kokovaihtelu pelaajamäärillä mitattuna on suurempaa, jolloin eri alueiden toimintatavat on vaikeampi yhtenäistää ja eri alueiden painoarvo kokonaisuudessa vaihtelee enemmän Paikalliset tarpeet tärkein huomioida kilpailutoiminnassa, jossa työtä voidaan kuitenkin jakaa siten, että kukin kilpailuasiantuntija vastaa yhteistoiminta-alueen sisällä tietystä pienemmästä alueesta. Kehitysryhmissä voidaan varmistaa edustus joka vaalialueelta yhteistoiminta-alueen sisällä, mutta tämä on toki eri asia kuin jos ko. vaalialueella olisi oma siihen keskittyvä kehitysryhmänsä. Matkustamista voi ylipäänsä pyrkiä välttämään etäkokouksilla, mutta niissäkin on haasteensa. Vaikea ratkaista täysin, mutta jonkin verran auttaa, että vaalialueilla on kullakin edustajansa Seuraparlamentissa ja kaikissa yhteistoiminta-alueen kehitysryhmissä. Tämä vaikea ratkaista. Tosin 7 alueen mallillakaan ei päästä täysin tasapainoon. 1 Kultakin alueelta pj ja esittelijä (yht. 8 hlö) sekä toiminnon vetäjä ja valtakunnallisen kehitysryhmän pj

64 7 yhteistoiminta-alueen mallin hyviä ja huonoja puolia Huonoja puolia 7 alueen mallissa verrattuna 4 alueen malliin - Toimenkuvat ovat pirstaleisempia ja henkilöiden mahdollisuudet erikoistua heikommat - Koko maan yhteen kokoaviin elimiin (operatiiviset ja kehitysryhmät) matkustaa enemmän väkeä - Kaikki alueet yhteen kokoavat elimet paisuvat kooltaan, niitä on vaikeampi johtaa ja päätöksenteko on hankalampaa (esim. valtakunnallisissa kehitysryhmissä 16 osallistujaa 1 ) - Uusimaa on yksinään omassa kokoluokassaan noin kaksi kertaa seuraavaksi suurimman kokoinen - Enemmän alueisiin sidottua hallintoa (esim. budjetointi, aluepäälliköiden yleishallinto) Hyviä puolia 7 alueen mallissa verrattuna 4 alueen malliin + Alueen henkilöstöllä sekä kehitysryhmillä vastuu pienemmästä alueesta ja helpompi huomioida paikalliset tarpeet + Kaikki alueet yhteen kokoavissa elimissä (operatiiviset johtoryhmät ja kehitysryhmät) alueelliset erityispiirteet ovat paremmin edustettuina + Alueen pienemmän koon vuoksi alueen sisäistä matkustamista on vähemmän + Alueiden kokovaihtelu pelaajamäärillä mitattuna on pienempää, jolloin eri alueiden toimintatavat on helpompi yhtenäistää ja eri alueiden painoarvo kokonaisuudessa vaihtelee vähemmän 1 Kultakin alueelta pj ja esittelijä (yht. 14 hlö) sekä toiminnon vetäjä ja valtakunnallisen kehitysryhmän pj

65 Mahdollisia tapoja ratkaista 7 alueen mallin huonoja puolia Huonoja puolia 7 alueen mallissa verrattuna 4 alueen malliin - Toimenkuvat ovat pirstaleisempia ja henkilöiden mahdollisuudet erikoistua heikommat - Koko maan yhteen kokoaviin elimiin (operatiiviset ja kehitysryhmät) matkustaa enemmän väkeä - Kaikki alueet yhteen kokoavat elimet paisuvat kooltaan, niitä on vaikeampi johtaa ja päätöksenteko on hankalampaa (esim. valtakunnallisissa kehitysryhmissä 16 osallistujaa 1 ) - Uusimaa on yksinään omassa kokoluokassaan noin kaksi kertaa seuraavaksi suurimman kokoinen - Enemmän alueisiin sidottua hallintoa (esim. budjetointi, aluepäälliköiden yleishallinto) Henkilö voi pystyä keskittymään erikoisosaamisensa vastaamalla kahdesta tai useammasta alueesta, mutta kun jaettujen roolien määrä kasvaa, johtaminen vaikeutuu ja vastuusuhteet hämärtyvät. Matkustamista voi ylipäänsä pyrkiä välttämään etäkokouksilla, mutta niissäkin on haasteensa, varsinkin jos paljon osallistujia. Vaikea ratkaista varsinkin valtakunnallisten kehitysryhmien osalta, jos ei olla valmiita jättämään alueellisten kehitysryhmien esittelijöitä pois. Operatiivisissa johtoryhmissä pienempi ongelma, varsinkin jos tietty henkilö vastaa useammasta alueesta (kts. ylin kommentti). Vaikea ratkaista, tosin 4 alueen mallissa erona vain se, että kaksi aluetta ovat omassa kokoluokassaan. Vaikea ratkaista, mutta alueisiin sidottua hallintoa pitäisi joka tapauksessa olla kohtuullisen vähän. 1 Kultakin alueelta pj ja esittelijä (yht. 14 hlö) sekä toiminnon vetäjä ja valtakunnallisen kehitysryhmän pj

66 Sisältö 4 vs. 7 yhteistoiminta-alueen mallin hyviä ja huonoja puolia 4 alueen perustelu toimenkuvien eheyden kautta

67 Logiikka, jolla lähipalveluihin käytettävissä olevat henkilöstövoimavarat muodostuvat 1. Suunnittelun lähtökohdaksi on otettava henkilöstövoimavarat, jotka katsotaan tavoitetilassa realistisiksi (noin 166 henkilötyövuotta). 2. Seuroille resursoidut tehtävät syövät tästä kokonaisuudesta tietyn osan. 3. Kaikki tehtävät, jotka eivät ole luonteeltaan lähipalveluja seuroille ja joita ei ole järkeä tehdä päällekkäin monessa paikassa, kannattaa keskittää (pääkonttorille tai sijaintiriippumattomasti). Nämä ovat pois lähipalveluista. Huom. Keskitettyjen tehtävien vaatima työmäärä ei riipu alueiden lukumäärästä. 4. Tämä jättää jäljelle tietyn määrän henkilöstövoimavaroja, joilla on hoidettava kaikkien tulevien yhteistoiminta-alueiden lähipalvelut. Seuraavalla sivulla on kuvattu tämä numeroiden kautta.

68 Lähipalveluihin käytettävissä olevat henkilöstövoimavarat laskettuna auki HTV = henkilötyövuosi Yhteensä käytössä on noin 166 HTV:n verran Tästä noin 25 HTV verran on seuroille resursoitua, esim. talenttivalmentajat 25 Jäljelle jäävästä noin 141 HTV:sta pääkonttoriin sidottuja on noin 58 (esim. suuri osa maajoukkuehenkilöstöstä) Jäljelle jäävästä noin 83 HTV:sta keskitettyjen mutta sijaintiriippumattomien ( alueellistettujen ) tehtävien hoitoon tarvitaan noin 34 henkilötyövuotta Tämä jättää noin 49 HTV:tä hoitamaan lähipalveluja Kokonaisuus Pois seuroille resursoitu Pois pääkonttoriin sidotut Pois "alueellistetut" Jäljelle lähipalveluihin

69 Lähipalvelutoimenkuvat, jotka tulisi olla joka alueella Noin 50 henkilön voimin pitäisi siis hoitaa kaikkien alueiden lähipalvelut. Näitä hoitamaan tarvitaan seuraavat lähipalveluroolit, joita on yhteensä 10 kappaletta: Pelaajakehitys Seurakehitys Kilpailu- ja erotuomaritoiminta Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen Läpileikkaava Aluevalmentaja (pojat/tytöt) Alueellinen koulutuspäällikkö Alueellinen seurakehityspäällikkö Seurakehittäjä Seurakehittäjä, grassroots Alueellinen kilpailupäällikkö Alueellinen kilpailusihteeri Alueellinen erotuomarivastaava Alueellinen viestinnän ja vaikuttamisen vastaava Aluepäällikkö (osatoiminen, mahdollisesti sama kuin viest. ja vaikuttamisen vastaava) Yksinkertaisella matematiikalla lähipalvelutoimenkuvista saadaan täysipäiväisiä viidellä alueella tai vähemmällä. Käytännössä toki alueet eivät ole kaikki samankokoisia, mikä aiheuttaa omat haasteensa.

70 Esimerkki: kilpailutoiminnan lähipalveluhenkilöt 4:llä vs. 7:llä alueella Yhteistoiminta-alue Pelaajia Kilpailupäällikkö Kilpailuasiantun. Erotuom. -vastaava Yhteistoiminta-alue Pelaajia Kilpailupäällikkö Kilpailuasiantun. Erotuom. -vastaava Etelä Helsinki ,5 Länsi ,5 Itä Pohjoinen ,5 Yht Muu Uusimaa, Päijät- Häme ja Kymenlaakso Pirkanmaa ja Kanta- Häme Varsinais-Suomi ja Satakunta Pohjanmaa pl. Pohjois-Pohjanmaa Savo, Karjala ja Keski- Suomi Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu ,5 1, , , ,75 0,75 0, ,75 0,75 0,5 Yht 6,5 6,5 5

71 Liite liittohallituksen ja -valtuuston esitykseen Toiminta- ja hallintomalliksi 2020: Kysymyksiä ja vastauksia

72 1. Mikä on alueiden (tai jopa niiden sisällä olevien pienempien alueiden) liikkumatila järjestää sellaista kilpailutoimintaa kuin ko. alueen seurat haluavat? Eli pakotetaanko kilpailutoimintaa yhteen muottiin ottamatta paikallisia ja alueellisia tarpeita huomioon? Kilpailutoimintaa ei pakoteta yhteen muottiin. Kilpailutoiminnan kehitys on keskitetty valtakunnallinen prosessi, mutta kilpailutoiminnan järjestäminen on lähipalvelu, jossa paikalliset tarpeet huomioidaan. Yhteisistä kilpailutoiminnan sapluunoista voidaan siis alueellisesti tai paikallisesti poiketa tarpeen mukaan. Lisäksi alueelliset kilpailutoiminnan kehitysryhmät sparraavat alueen operatiivista organisaatiota siitä, millaista kilpailutoimintaa alueella tarvitaan.

73 2. Mikä on seurojen liikkumatila järjestää itse sellaista kilpailutoimintaa kuin haluavat (esim. nykyinen liiga X)? Seurat saavat järjestää tarvitsemaansa kilpailutoimintaa, kunhan se ei epätarkoituksenmukaisella tavalla kilpaile liiton kilpailutoiminnan kanssa. Tavoite silti on, että uudessa mallissa liitto pystyy vastaamaan kaikkien seurojen kilpailutoiminnan tarpeisiin nykyistä paremmin eikä tarvetta seurojen omalle kilpailutoiminnalle ole, ainakaan nykyisessä laajuudessa.

74 3. Mitä tapahtuu piirien nykyisille tapahtumille eli kuka päättää, jatketaanko niitä ja millä tavalla? Kaikki hyödyllisiksi koetut ja strategian mukaiset tapahtumat saavat jatkua nykyisellään. Tavoite myös on, että uudessa mallissa hyviä tapahtumakonsepteja voidaan levittää alueiden välillä ja sisällä nykyistä paremmin. Arviota siitä, mitkä tapahtumat ovat järkeviä ja taloudellisesti kannattavia toteuttaa tehdään yhdessä. Esimerkiksi kilpailutoiminnan tapahtumien suhteen tähän osallistuu alueellinen kilpailupäällikkö tiimeineen, aluepäällikkö, kilpailutoiminnan valtakunnallinen vetäjä, alueen kilpailutoiminnan kehitysryhmä sekä kilpailutoiminnan valtakunnallisen kehitysryhmän pj.

75 4. Ovatko säännöt ja määräykset jatkossa kaikkialla Suomessa samat ja millä ehdoilla niistä voidaan alueellisesti poiketa? Lähtökohtaisesti ne ovat samat, mutta poikkeuksia voidaan tehdä, jos ne ovat alueellisen kilpailutoiminnan kannalta tarpeellisia. Tämän arvion tekevät alueellinen kilpailupäällikkö tiimeineen ja alueen kilpailutoiminnan kehitysryhmä, konsultoiden kilpailutoiminnan valtakunnallista vetäjää ja kilpailutoiminnan valtakunnallisen kehitysryhmän puheenjohtajaa.

76 5. Ovatko maksut jatkossa kaikkialla Suomessa samat? Jos kyllä, eikö tämä tarkoita sitä, että ne alueet, joilla on nykyisin alhaiset maksut tukevat jatkossa niitä alueita, joilla on korkeat maksut? Tärkeää on, että jatkossa hinnoittelun perusteet ovat samat ja läpinäkyvät. Maksut ovat kuitenkin jatkossakin hieman erilaiset, koska kilpailutoiminnan kustannukset vaihtelevat paljon alueesta riippuen. Kilpailutoiminnan maksut eivät uudistuksessa kokonaisuutena kasva, päinvastoin tavoite on mahdollisuuksien mukaan pienentää maksuja. On kuitenkin mahdollista, että samoihin hinnoitteluperusteisiin siirryttäessä joillain alueilla maksut saattavat kasvaa, samoin kuin toisilla laskea.

77 6. Miten varmistetaan alueiden kannustimet toimia tehokkaasti ja järkevästi? Tuleeko uudesta liitosta tulonsiirtomekanismi nykyisiltä vahvan talouden ja resurssien piireiltä heikommille? Uudistus mahdollistaa sen, että päällekäisyyksiä poistetaan ja hallintoa keskitetään. Tästä vapautuvat resurssit ohjataan kaikkien seurojen palveluiden parantamiseen, yhtä lailla nykyisten isojen kuin pientenkin piirien alueella. Uudessa mallissa kukin alue on oma kustannuspaikkansa, mikä mahdollistaa alueella kerättyjen tuottojen tarkan seurannan. Tuotoista valtaosa jää alueille ennalta määrättyjen ja kaikkia alueita koskevien periaatteiden mukaan eli nämä tuotot voidaan käyttää ainoastaan sen alueen kuluihin, jolta ne on kerätty.

78 7. Mitä piirien nykyvarallisuudelle tapahtuu? On piirien oma asia päättää nykyvarallisuudestaan, vaihtoehtoina esim. säätiöittäminen tai varallisuuden jakaminen piirin seuroille. Jos piirit haluavat, yksi vaihtoehto on koota kaikkien piirien nykyvarallisuus yhteen keskitetysti hallinnoituun säätiöön tai alueellisiksi rahastoiksi osaksi Jalkapallo-Säätiön varainhoitoa. Varallisuuden tuottoja voitaisiin sitten jakaa esimerkiksi alueparlamentin strategiaa tukevilla päätöksillä nykyisten piirien seurojen hyväksi samassa suhteessa kuin ne on kerätty esim. Helsingin piirin varallisuuden tuottoja helsinkiläisten seurojen hyväksi.

79 8. Miten varmistetaan, että uudistuksesta hyötyvät kaikki seurat eivätkä ainoastaan esim. suuret seurat tai huippuseurat? Uudistuksessa kaikkien palvelut parantuvat seuratyypistä riippumatta, sillä liitolla menee nykyistä vähemmän resursseja hallintoon ja muuhun päällekkäiseen tekemiseen. Tällöin kaikentyyppisiä seuroja voidaan tukea nykyistä paremmin. Kaikille seuroille avoin Seurojen kokous määrittää strategian ja painopisteet, jotka ohjaavat resurssien jakoa. Vuosittaiseen budjetointiin osallistuu operatiivisen organisaation ja liittohallituksen lisäksi kaikkien alueiden kehitysryhmät kaikissa strategisissa valinnoissa, ja Seuraparlamentti hyväksyy budjetin. Laajalla osallistuttamisella varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

80 9. Miten varmistetaan, että jatkossa liitto ei etäänny seuroista? Piirit ovat olleet paikallisesti läsnä ja lähellä seuroja. Piirit ovat pyörittäneet omaa hallintoaan, mikä on syönyt tuntuvan osan niiden resursseista. Jatkossa hallinto ja päällekkäiset työt on keskitetty, jolloin alueorganisaatioiden tehtävä on puhtaasti palvella seuroja ja olla niiden arjessa aktiivisesti läsnä. Lähipalveluihin käytettävä aika siis kasvaa eikä vähene. Lisäksi uudistuksen yhteydessä toimipisteverkosto säilyy ja osaltaan varmistaa, että liitto on myös fyysisesti lähellä seuroja. Kaikilla alueilla on jatkossa kussakin valinnassa kehitysryhmä, jonka jäsenten yksi tärkeä tehtävä on kuulla aktiivisesti alueen seurojen näkemyksiä ja tarpeita.

81 10. Ollaanko muutosprosessissa valmiita vaihtamaan ihmisiä, jos uudelleenkoulutuksella ei päästä seurojen kannalta riittävän laadukkaaseen palveluun? Yksi uudistuksen tavoitteista on, että nykyisistä pirstaleisista toimenkuvista päästään siihen, että henkilöstö voi keskittyä omaan erityisosaamisalueeseensa ja kehittyä siinä. Liitto tukee tätä siirtymäprosessia koulutuksella ja tarvittaessa uudelleenkoulutuksella. On silti todennäköistä, että kaikkien nykyisten työntekijöiden osaaminen ja tulevan organisaation tarpeet eivät osu yksiin. Siksi myös vaihdokset ovat mahdollisia. Näitä kuitenkin pyritään hoitamaan mahdollisimman pitkälle esim. eläköitymisten kautta irtisanomisten sijaan.

82 11. Miksi uuteen organisaatioon siirrytään vasta yli kahden vuoden kuluttua, ? Uuteen organisaatioon siirtyminen vaatii valtavan määrän työtä: esim. siirtyminen yhteisiin järjestelmiin, käytäntöjen määrittäminen ja harmonisointi, toimenkuvien täsmentäminen ja täyttäminen. Suurin osa tästä työstä joudutaan tekemään henkilöstön voimin, sillä liitolla on vain rajallisesti mahdollisuuksia käyttää ulkoista apua. Siksi on tärkeää, että muutoksen aiheuttama lisätyötaakka jaetaan riittävän pitkälle ajalle. Tällöin työtaakka ei missään vaiheessa kasva niin suureksi, että toiminnan jokapäiväinen pyörittäminen tai strategian muu toteuttaminen vaarantuisi. Tulee huomata, että toki on suuri määrä toiminnallisia muutoksia, joita voidaan ottaa käyttöön asteittain jo ennen

83 12. Onko jatkossa(kin) liitossa kahden kerroksen väkeä eli keskustoimiston/pääkonttorin väkeä ja piirin/alueiden väkeä? Piireissä on ollut kokemus, että heidän osaamistaan ei arvosteta. Aiemmin liitto ja piirit ovat olleet erillisiä organisaatioita, mikä on omalta osaltaan lisännyt epäluottamusta ja kitkaa niiden välille. Jatkossa ne toimivat yhtenä valtakunnallisena organisaationa, jossa alueilta hoidetaan lähipalvelujen lisäksi myös merkittävä määrä valtakunnallisesti keskitettyjä tehtäviä. Toimintojen alueelliset vetäjät istuvat myös valtakunnallisissa operatiivissa johtoryhmissä, jossa asioista päätetään yhdessä. Yhtä lailla lähipalveluita hoitavat alueorganisaatiot kuin keskitettyjä tehtäviä hoitavat henkilöt pääkonttorilla ja alueilla tekevät kokonaisuuden kannalta kriittistä työtä. Kaikkien työpanos on yhtä arvokas eikä kenenkään osaamista pidä vähätellä.

84 13. Muuttuuko organisaatiorakenne eli toiminnot ja niiden henkilöstömäärä jatkossa, jos strategia muuttuu? Tavoitetila heijastelee tämänhetkistä strategiaa ja siinä olevaa neljää valintaa. Organisaatiorakenne ei todennäköisesti muutu kovin paljoa, mutta pienet muutokset ovat toki mahdollisia. Tämänhetkiset strategiset valinnat istuvat yhteen myös tulevien toimintojen kanssa, mutta vaikka strategiset valinnat muuttuisivatkin, ainakin pelaajakehitys, seurakehitys sekä kilpailuja erotuomaritoiminta pysyvät todennäköisesti jatkossakin omina toimintoinaan. Hyvin mahdollisesti myös myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen pysyy omana toimintonaan. Toimintokohtainen henkilöstömäärä voi jonkin verran muuttua riippuen siitä, mihin strategiassa päätetään panostaa.

85 Liite liittohallituksen ja -valtuuston esitykseen Toiminta- ja hallintomalliksi 2020: Palaute seuroilta ja OKM:ltä

86 Sisältö Seurojen kannanotot Seurojen Palloliitto -hankkeesta Ehdotetusta mallista internetkyselyllä kerätty palaute OKM:n lausunto ehdotetusta mallista

87 Kaarinan Pojat ( ) Seurojen Palloliitto - kehitysohjelma Viime aikoina on eri yhteyksissä ja sosiaalisessa mediassa keskusteltu Seurojen Palloliitto - kehitysohjelmasta. Asiasta on kirjoitettu hyviä puheenvuoroja ja Kaarinan Pojat haluaa omalta osaltaan osallistua keskusteluun, ja antaa vahvan tukensa muutoksen läpiviemiseksi. Palloliiton strategian yhdeksi kehitysohjelmaksi on hyväksytty Seurojen Palloliitto - kehitysohjelma. Kuten ohjelman nimi kertoo, on kyseessä Palloliiton "omistajien", eli seurojen parhaaksi tehtävä kehitysaskel. Kyseessä ei siis ole luottamushenkilöiden tai piirien Palloliitto, vaan seurojen. Suomalaisen jalkapallon tärkein toimija on seura, ja kaikki mahdolliset resurssit pitää saada palvelemaan entistä paremmin seurojen jokapäiväistä työtä. Oikeansuuntaisia pieniä askeleita on jo otettu liiton, mutta erityisesti seurojen itsensä toimesta. Tekemällä samoja asioita samalla tavalla voidaan saada aikaiseksi vain samanlaisia tuloksia. Miten tulokset voisivat olla parempia, mikäli jatkamme edelleen samalla tavalla, kuin tähänkin saakka? Olemme tehneet asioita, ei ehkä 110:ta vuotta, mutta vuosikymmeniä samalla tavalla, ja mikä on tulos? Maailma ympärillä muuttuu, lasten, nuorten ja vanhempien vaatimukset ovat muuttuneet, mutta me emme riittävästi. Se, mikä toimi 80- tai 90-luvulla ja jopa 2000-luvulla ei enää toimi, ja ainoa mahdollisuus on, että yhdessä teemme muutoksen. Kuten Andre Noel Chaker Tampereella puheenjohtajapäivillä sanoi, "Täydellisyyttä tärkeämpi tavoite on positiivinen ainutlaatuisuus" - meidän pitäisi nyt ottaa rohkeasti, avoimesti ja positiivisesti askel kohti tuntematonta. Meillä on nyt mahdollisuus katsoa eteenpäin positiivisesti ja avoimesti, vaikka emme lopputulosta kirkkaana vielä näekään. Ohjelman tavoitteena on maksimoida olemassa olevien resurssien hyödyt kentälle ja palvelemaan seuroja niiden omien tarpeiden vaatimalla tavalla. Toinen keskeinen tavoite on selkeyttää hallintomallia ja lisätä seurojen suoraa vaikuttamista. Järjestelmien kehittäminen ja tukitoimintojen yhdistäminen ei tarkoita huonompaa palvelua seuroille, vaan resurssien parempaa hyödyntämistä ja toiminnan tehostamista. Kaarinan Pojat antaa kaiken tukensa uudistuksen tekemiseen ja vetoaa kaikkiin seuroihin ottamaan kantaa puolesta tai vastaan. Pyrimme kaikilla keinoilla vaikuttamaan siihen, että uskallamme ottaa askeleen kohti parempaa tulevaisuutta. Kuten alussa todettiin, tämä on Seurojen Palloliitto - kehitysohjelma - ei kysymys yksittäisten liittovaltuutettujen tai -hallituksen jäsenten omista luottamuspaikoista tai eduista. Olli Tuominen Puheenjohtaja ottuominen@gmail.com

88 Aihe: VPS / Seurojen viestiä tiedoksi Päivämäärä: 18. kesäkuuta 2017 klo UTC+3 Vastaanottaja: Kari Taira <kari.taira@pp.inet.fi>, Kaarlo Kankkunen <kaarlo.kankkunen@palloliitto.fi> Kopio: Arja Bondas <arja.bondas@nordea.fi>, Riku Asukas <riku.asukas@vepsu.fi>, Joni Keturi <joni.keturi@vpsjuniorit.fi>, Petri Fahler <petri@fahler.com> Hei Kaarlo ja Kari, Liittyen SPL:n liittohallituksen kokouksen esityslistaan haluaisimme kauttanne viestimme eteenpäin. Vaasan Palloseuran Juniorit ry ja Vaasan Palloseura Oy haluavat ilmoittaa kantansa ja toiveensa jalkapallon strategiakauden Seurojen Palloliitto kehitysohjelman eteenpäin viemisen puolesta. Strategiakauden päävalinnat Pelaajan laadukas arki, Elinvoimainen seura, Mielenkiintoiset kilpailut ja Jalkapalloperheen aktiivinen viestintä ja vaikuttaminen vaativat tueksi ja pohjaksi tavoitteen mukaisesti asetetut strategiakauden kehitysohjelmat Seurojen Palloliitto ja pääsarjojen ja pääsarjaseurojen kasvupaketti. Toteutuakseen uudenlainen Seurojen Palloliitto tarvitsee muutoksia ja uudistuksia sekä piireissä että liitossa. Uudistaminen vaatii kehitysohjelman tavoitteiden mukaisesti sekä toimintamallin että hallintomallin muutosta. Tehtävään valittu projektiryhmä on tehnyt laajalti erilaisia kartoituksia ja ehdotuksia, jotka esiteltiin liitovaltuuston kokouksessa toukokuun alussa. Valtuuston vastaanotto kehitysohjelman puolesta oli osin epäselvää, jonka vuoksi haluamme esittää kantamme uudistuksen puolesta. Liittohallituksen toukokuussa perustamien työryhmien toivomme jatkavan projektia ja löytävän ratkaisuja uusiksi toiminta- ja hallintomalleiksi. Seurojen Palloliitto -kehitysohjelman on tärkeää jatkua, jotta saisimme kaikille yhteiset, laadukkaat toimintatavat ja säännöt tasapuolisesti koko maassa. Pelaajakehityksen ja korkeatasoisen valmennuksen varmistamiseksi tarvitaan yhteistyötä seurojen, piirien ja liiton välillä. Yhteinen hallintomalli vapauttaisi resursseja kentille myös alueellisesti, vaikkakin piirien olemassaoloa jollakin konseptilla tarvitaan lähipalveluiden varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Piirit pääsevät lähemmäksi seuroja ja tarvittaessa huomioivat ja tukevat alueellisia erityispiirteitä. Yhteenvetona toivomme kehitystyön jatkumista, ja mahdollisia päätöksiä lähitulevaisuudessa. Viesti tiedoksi myös Arja Bondakselle, SPL liittovaltuuston pj, SPL Vaasan piirihallituksen pj Vaasassa VPS Oy ja VPS Juniorit ( ) Riku Asukas VPS Oy pj Teija Korpilahti VPS Juniorit ry pj

89 Satakuntalaiset seurat ( )

90 Veikkausliigaseurat ( ) Veikkausliigan hallitus käsitteli kokouksessaan 6.9. Seurojen Palloliitto - kehitysohjelmaa liittohallituksen tekemien päätösten sekä päätettyjen jatkovalmistelujen pohjalta. Veikkausliigaseurat ovat yksimielisesti uudistukselle asetettujen tavoitteiden, sen yhteydessä määritetyn toimintamalliesityksen sekä hallintomallille asetettujen tavoitteiden takana. Risto Niva, Veikkausliigan nimeämä jäsen Palloliiton liittohallituksen valitsemaan hallintomallityöryhmään

91 Espoolaiset seurat ( )

92 Lahtelaiset seurat ( )

93 Länsi-Suomalaiset seurat ( ) Jakelu: Liittovaltuuston puheenjohtajisto, Liittohallituksen puheenjohtajisto, Länsi-Suomen Piirihallitus, Marco Casagrande, Timo Huttunen, Jouni Koivuniemi Seurojen Palloliitto kehitysohjelma Länsi-Suomen Piirin seurat TuNL, KaaNa, PiPS, RaiFu, MaPS, ÅIFK, TPS,FC Inter Turku ja KaaPo ovat yksimielisiä Palloliiton uudistamisprosessin tarpeesta. Palloliiton strategian yhdeksi kehitysohjelmaksi on hyväksytty Seurojen Palloliitto projekti,joka on suomalaisen jalkapallon merkittävin kehitysprojekti. Kuten ohjelman nimi kertoo, on kyseessä Palloliiton "omistajien", eli seurojen parhaaksi tehtävä kehitysaskel. Kyseessä ei siis ole luottamushenkilöiden tai piirien Palloliitto, vaan seurojen. Suomalaisen jalkapallon tärkein toimija on seura, ja kaikki mahdolliset resurssit pitää saada palvelemaan entistä paremmin seurojen jokapäiväistä työtä. Työtä, jota seurat tekevät päivittäin pelaajiensa arjen laadulliseksi kehittämiseksi. Ohjelman tavoitteena on maksimoida olemassa olevien henkilö- ja talousresurssien hyödyt kentälle ja palvelemaan seuroja niiden omien tarpeiden vaatimalla tavalla. Toinen keskeinen tavoite on selkeyttää hallintomallia ja lisätä seurojen suoraa vaikuttamista. Järjestelmien kehittäminen ja tukitoimintojen yhdistäminen ei tarkoita huonompaa palvelua seuroille, vaan resurssien parempaa hyödyntämistä ja toiminnan tehostamista. Uuden toimintamallin periaatteita - valtakunnallisesti johdetut, mutta lähellä seuroja alueellisesti ja paikallisesti toteutetut palvelut - päällekkäisen tekemisen purkaminen ja hallinnon keskittäminen - nykyistä laajempi palvelujen hankkiminen kyvykkäiltä ja halukkailta seuroilta liiton omaa palvelutuotantoa täydentämään Allekirjoittaneet seurat antavat kaiken tukensa uudistuksen tekemiseen ja vetoaa kaikkiin seuroihin ottamaan kantaa ja siten vaikuttamaan ohjelman läpiviennin varmistamiseksi. Pyrimme kaikilla keinoilla vaikuttamaan siihen, että uskallamme ottaa askeleen kohti parempaa tulevaisuutta. Turun Nappulaliiga Kaarinan Nappulat Piikkiön Palloseura Raisio Futis Maskun Palloseura ÅIFK Turun Palloseura FC Inter Turku Kaarinan Pojat

94 Helsinkiläiset seurat ( )

95 Futsal-Liigaseurat ry lausuma Seurojen Palloliitto hankkeesta (1/2) Ihan alkuun Futsal Liigaseurat ry (FLS) haluaa todeta, ettei se missään tapauksessa vastusta SPL uudistamista, vaan päinvastoin kannattaa ehdottomasti sitä. Mutta uudistus pitää toteuttaa kaikkia osapuolia kuullen ja heidän toiveitansa huomioiden. FLS esittää kuitenkin vakavan huolestumisensa futsalin asemasta suunnitellussa Seurojen Palloliitto hankkeessa. Hiljan julkaistun kyselyn yhteydessä esitetyssä mallissa ei futsalin organisaatiomallista mainita yhtään mitään. Ainoastaan futsalista vastaava henkilö on mainittu, mikä sekin on liki pelaajan ja valtavan harrastajapelaajamäärän omaavassa lajissa aivan liian vähän. Se on kylmä tosiasia, ettei tästä lähes pelkästään jalkapalloon luotuun esitykseen futsalilla juuri ole asiaa. Ei kyseisiin valtakunnallisiin ja alueellisiin elimiin ole futsalia edustavilla henkilöillä mitään asiaa. Kyllä ne paikat jaetaan jalkapallovaikuttajien kesken. Eikä kaikkiin näihin ole tarvettakaan. Toki on monessa konklaavissa paljon yhteisiäkin ja myös futsalille hyvin tärkeitä asioita. Näissä totta kai halutaan olla mukana vaikuttamassa myös futsalin näkökulmasta. FLS ehdotus on se, että näin isolla lajilla (4. suurin palloilulaji Suomessa) pitää olla vastaavanlainen oma organisaationsa kuin jalkapallollakin tulevassa organisaatiossa. Toki se saa olla kevyempi, mutta sen tulisi toimia vastaavalla mallilla kuin jalkapalloonkin on suunnitteilla. Futsalilla pitää olla omat seuramandaatit isoissa kokouksissa, hallituksissa, tms. Tämä siksi, koska jokainen futsaltoimija joka näihin mahdollisesti nimettäisiin, veisi ehdotetulla mallilla jalkapallovaikuttajan paikan. Tämä vain ylläpitäisi vastakkainasettelua lajiemme välillä niin liitossa kuin monilajiseuroissakin. Futsalilla pitää myös olla päätöksentekoon oikeutettu valtakunnallinen johtoryhmä ja tarvittava määrä alueellisia ryhmiä. Vastaavat kuin jo nykyisessä strategiassa toiminnassa olevaa neljän pääkohdan mukaista ryhmää, tulee lisäksi olla viides oma pääkohta ryhmineen futsalille. Vaikka FLS esittää omaa organisaatiota futsalille, niin sen tulee kuitenkin tehdä hyvin tiivistä yhteistyötä vastaavan jalkapallo-organisaation kanssa. FLS on vahva halu ottaa vastuullensa monia futsaltoimintoja ja neuvottelut SPL:n kanssa onkin jo aloitettu hyvässä hengessä. Hyvä niin, sillä tämäkin tukee uutta Seurojen Palloliitto strategiaa. Organisaationa FLS on nykyisellään jo hyvin vahva toimija, edustaahan se tällä hetkellä 22 miesten ja naisten Futsal-Liigajoukkuetta sekä 18 eri seuraa. FLS on aito halu olla mukana kehittämässä SPL organisaatiota ja sitä kautta ennen kaikkea futsalin asemaa Suomessa sekä kansainvälisestikin.

96 Futsal-Liigaseurat ry lausuma Seurojen Palloliitto hankkeesta (2/2) FLS haluaa ottaa kantaa myös nyt esitettyyn malliin. Siinä tulisi huomioida myös, ettei eri organisaatiotasojen kanssa siitä tulisi yhtä raskas ja taipumaton kuten se nykyisellään on. Kuitenkin todellinen päätäntävalta tulee ehdottomasti olla seuroilla ja niiden edustajilla, ei virkamiehillä. Alueelliset toiminnot tulee ehdottomasti turvata ja säilyttää. Vain alueelliset toimijat tunnistavat oman ympäristönsä erityispiirteet ja lähiseurojen tarpeet, sekä kuuntelevat herkällä korvalla heidän edustajia esim. valiokunnissa ja alueellisissa ryhmissä. Myös nykyisessä mallissa ihmetyttää ja huolestuttaakin nykyisten piirien työntekijöiden asema uudistuksessa. Uudessa mallissa kaikki, tai ainakin iso osa työpaikoista laitetaan avoimeen hakuun ja siis näin ollen nykyiset työntekijät kaiketi erotettaisiin. Tuntuu aika oudolta käytännöltä, sillä yleensä vastaavissa yrityskaupoissa ostetun/fuusioitavan yrityksen työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä ostavaan/fuusioivaan yritykseen. Näin mielestämme tulisi nytkin toimia kaikkien halukkaiden työntekijöiden osalta. Työntekijöiden tai työvuosien määrässä kyseisessä mallissa ei ole huomioitu sitä asiaa, että niissä nykyisissä piireissä missä futsaltoimta on vahvaa ja pelaajamäärät futsalissa suuria, ei pelkkä pelipassien määrä kerro toimistossa tehtyä työn määrää. Näissä piireissä kilpa- ja harrastesarjojen pyörittäminen kahdessa lajissa on liki kaksinkertainen työmäärä, kun piireissä missä futsaltoimintaa ei ole lainkaan tai se on hyvin vähäistä. Haluamme ehdottomasti olla mukana tässä loppuvaiheen kehitystyössä tiiviisti mukana ja näin saada futsalväen äänikin vihdoin kuulumaa. Malli futsalin organisaatioehdotuksesta tulee ehdottomasti kirjata nyt esitettyyn malliin liitettynä. Lisäksi saamiemme tietojen mukaan on ainakin joillain tahoilla esitetty SPL:n nimen muuttamista Suomen Jalkapalloliitoksi. Tätä futsalväki ei missään tapauksessa tule hyväksymään. Nykyinen pitkän historian omaava nimi on hyvä tai jos sitä väkisin lähdetään muuttamaan, niin vaadimme, että se tulee olemaan Suomen Jalkapallo- ja Futsalliitto. Emme toki ole nimen muutoksen kannalla lainkaan. Tulee muistaa, että futsal on nykyisen strategian mukaisesti täysin yhdenvertainen laji jalkapallon kanssa Suomen Palloliitossa Futsal Liigaseurat ry

97 Sisältö Seurojen kannanotot Seurojen Palloliitto -hankkeesta Ehdotetusta mallista internetkyselyllä kerätty palaute OKM:n lausunto ehdotetusta mallista Kysely toteuttiin

98

99 Saadut vastaukset piirin mukaan Vastanneiden seurojen ja vastanneiden henkilöiden lukumäärä per piiri Seuraa Vastaajaa Vastauksia saatiin yhteensä 50 kpl. Vastanneita seuroja oli kuitenkin vain 43 kpl, sillä joistain seuroista oli vastannut kaksi eri henkilöä Täällä Helsingin piirin hallitus sekä Futsal- Liigaseurat ry. 2 Helsinki Itä- Suomi Keski- Pohjanmaa Keski- Suomi Länsi- Suomi Pohjois- Suomi Tampere Uusimaa Muu

100 Kysymys 1: Onko liittohallituksen ehdotus uudeksi toiminta- ja hallintomalliksi perusperiaatteiltaan ymmärrettävä? Vastaukset seuroittain (yht. 43 kpl) Vastaukset vastaajittain (yht. 50 kpl) Kyllä Ei Kyllä Ei

101 Kysymys 2: Uskotko, että ehdotetun kaltainen toiminta- ja hallintomalli vie suomalaista jalkapalloa eteenpäin ja tukee seurojen toimintaa? Vastaukset seuroittain (yht. 43 kpl) Vastaukset vastaajittain (yht. 50 kpl) 12 Näistä 7 ei pitänyt mallia ymmärrettävänä (kysymys 1) 12 Kyllä Ei 31 Näistä 73 ei pitänyt mallia ymmärrettävänä (kysymys 1) Kyllä Ei 38

102 Toiminta- ja hallintomalliehdotukseen liittyvät huolet useasti mainitut Huolet järjestettynä sen mukaan, kuinka monessa vastauksessa ne mainittiin Pienet seurat erityisesti isojen kaupunkien ulkopuolella eivät saa huomiota, resursseja ja päätäntävaltaa Samat henkilöt pysyvät ja aitoa muutosta ei tapahdu Malli on liian raskas ja organisaatio liian iso - voimavaroista isompi osa kentälle / suoraan seuroille Osan luottamuselimistä rooli on epäselvä Futsalin asema on heikko ja/tai epäselvä Erilaisten seurojen/alueiden tarpeita ei ole huomioitu Huom. Nämä ovat huolia, jotka liittyvät ehdotettuun malliin tai siihen, miten se toteutetaan. Lisäksi useat vastaajat kantoivat huolta siitä, että uudistusta ei jostain syystä toteutetakaan ja pysytään nykytilassa. Mallin toimeenpano ( ) on liian hidas (Erityisesti piirien) nykytyöntekijät laitetaan ulos - eli heille pitäisi taata jatko uudessa organisaatiossa 2 2 Muu huoli (kts. seuraava sivu) 17

103 Muu palaute, kommentit ja evästykset hankkeelle: Organisointiin liittyvät ehdotukset Nyt pelaajakehitystoimintoon istutettu tutkimustoiminta pitäisi nähdä toiminnot läpileikkaavana jalkapalloa laajasti palvelevana tutkimus- ja koulutustoimintana. Tärkeitä asioita ovat oman tutkimuksen lisäksi myös mm. kv. tutkimuksen hyödyntäminen ja oppilaitosyhteistyö, joka olisi vähimmillään opinnäytetöiden hyödyntämistä ja parhaimmillaan varsinaisia tutkintokokonaisuuksia valmentajille ja muille toimijoille. Tarvittaisiin oma tukiorganisaatio yli 1000 pelaajan seuroille, koska niiden toiminta eroaa paljon pienten seurojen toiminnasta. Digitalisaation rooli pitäisi huomioida ja tähän liittyvää asiantuntijuutta hankkia organisaatioon.

104 Muu palaute, kommentit ja evästykset hankkeelle: Prosessiin liittyvä palaute Yt-prosessia henkilöstön kanssa ja kritisoitiin useamman vastaajan toimesta. Aikataulua pidettiin liian nopeana ja hätäisenä. Myös hankkeen päätöksentekoaikataulua yleisesti moitittiin: kannan muodostamista pidettiin vaikeana, kun esim. uuden liiton sääntöjä ei vielä ole kirjoitettu eikä ole olemassa esitystä siitä, lakkautetaanko piirit kokonaan ja mitä niiden omaisuudelle tapahtuu. Hankkeen valmisteluprosessia kritisoitiin haluttomuudesta ottaa palautetta ja näkemyksiä sekä osallistaa seuroja, varsinkin pieniä seuroja, laajemmin kuin julkaisemalla laaja materiaali ja kysely sen perään.

105 Sisältö Seurojen kannanotot Seurojen Palloliitto -hankkeesta Ehdotetusta mallista internetkysellä kerätty palaute OKM:n lausunto ehdotetusta mallista

106 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN LAUSUNTO SEUROJEN PALLOLIITTO-KEHITYSOHJELMASTA Suomen Palloliitto ry on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä lausuntoa liittyen liiton valmistelemasta Seurojen Palloliitto-kehitysohjelmasta ja erityisesti sen toiminta- ja hallintomallista. Ministeriö toteaa näkemyksenään seuraavaa: 1. Ministeriö näkee myönteisenä sen, että Suomen suurin lajiliitto on ennakkoluulottomasti lähtenyt uudistamaan toimintarakennettaan. Tavoitteena on purkaa päällekkäisiä hallintorakenteita ja siiloja, modernisoida päätöksentekoprosessia ja lisätä seurojen ja liiton välistä vuorovaikutusta. 2. Palloliitto on ennakkoluulottomasti tehnyt huolellista valmistelua ja pyrkinyt ottamaan huomioon sen, että kyseessä on lähes 1000 seuran yhteenliittymä ja jonka toiminta kattaa koko maan. On selvää, että näin laajan toiminta- ja hallintomallin valmistelu ja toimeenpano vaatii riittävän pitkän toimeenpano- ja siirtymäajan, johon ministeriön mielestä esityksessä on hyvin varauduttu. Tällaista suunnitelmallisuutta ei valitettavasti ole ollut viime vuosien keskeisimmissä uudistuksissa liikunnan ja urheilun toimialalla

107 uudistamaan toimintarakennettaan. Tavoitteena on purkaa päällekkäisiä hallintorakenteita ja siiloja, modernisoida päätöksentekoprosessia ja lisätä seurojen ja liiton välistä vuorovaikutusta. 2. Palloliitto on ennakkoluulottomasti tehnyt huolellista valmistelua ja pyrkinyt ottamaan huomioon sen, että kyseessä on lähes 1000 seuran yhteenliittymä ja jonka toiminta kattaa koko maan. On selvää, että näin laajan toiminta- ja hallintomallin valmistelu ja toimeenpano vaatii riittävän pitkän toimeenpano- ja siirtymäajan, johon ministeriön mielestä esityksessä on hyvin varauduttu. Tällaista suunnitelmallisuutta ei valitettavasti ole ollut viime vuosien keskeisimmissä uudistuksissa liikunnan ja urheilun toimialalla 3. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osaltaan ollut avustamassa kehitysohjelman tekemistä. Katsomme, että suomalaisen organisoidun liikunnan ja urheilun toiminnan edelleen kehittämisen kannalta on tärkeää kyetä uudistamaan toiminnan rakenteita. Palloliiton johto on säännöllisesti informoinut ministeriötä valmistelun aikana. Ministeriö näkee, että Palloliiton kunnianhimoinen mutta samanaikaisesti huolellisesti valmisteltu ja aikataulutettu ohjelma tulee hyödyntämään koko suomalaista liikuntajärjestökenttää.

108 selvää, että näin laajan toiminta- ja hallintomallin valmistelu ja toimeenpano vaatii riittävän pitkän toimeenpano- ja siirtymäajan, johon ministeriön mielestä esityksessä on hyvin varauduttu. Tällaista suunnitelmallisuutta ei valitettavasti ole ollut viime vuosien keskeisimmissä uudistuksissa liikunnan ja urheilun toimialalla 3. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osaltaan ollut avustamassa kehitysohjelman tekemistä. Katsomme, että suomalaisen organisoidun liikunnan ja urheilun toiminnan edelleen kehittämisen kannalta on tärkeää kyetä uudistamaan toiminnan rakenteita. Palloliiton johto on säännöllisesti informoinut ministeriötä valmistelun aikana. Ministeriö näkee, että Palloliiton kunnianhimoinen mutta samanaikaisesti huolellisesti valmisteltu ja aikataulutettu ohjelma tulee hyödyntämään koko suomalaista liikuntajärjestökenttää. Hannu Tolonen Ylitarkastaja Liikunnan vastuualue

109 Liite liittohallituksen ja -valtuuston esitykseen Toiminta- ja hallintomalliksi 2020: Toimintamalli kuvattuna tarkemmin

110 Sisältö 1. Pelaajakehitys avattuna tarkemmin 2. Seurakehitys avattuna tarkemmin 3. Kilpailu- ja erotuomaritoiminta avattuna tarkemmin 4. Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen avattuna tarkemmin 5. Tukitoiminnot ja tapahtumat avattuna tarkemmin 6. Huippujalkapallon organisointi 7. Futsalin organisointi 8. Kehityshankkeiden organisointi 9. Ruotsin- ja englanninkielisten palvelujen järjestäminen: periaatteet

111 Pelaajakehityksen organisaatio HTV = henkilötyövuosi Seuroille resursoidut eurot käännetty HTV:iksi kaavalla 50 keur = 1 HTV Pääkonttoriin sidotut toimenkuvat Pelaajakehityksen vetäjä (pääkonttorilla) (1 hlö; 1 HTV) Pelaajakehityksen ja sen talouden johtaminen, pelaajakehityksen (oper.) johtoryhmän vetäminen, strategian toimeenpano ja toteutuksen arviointi, osallistuminen liiton johtoryhmätyöhön Keskitetyt sijaintiriippumattomat toimenkuvat Huom. Lisäksi huippujalkapallopäällikkö (jota ei piirretty tähän) käyttää merkittävän osan ajastaan pelaajakehitykseen ja raportoi pelaajakehityksen vetäjälle. Kts. erillinen kuva huippujalkapallo-organisaatiosta myöhempänä tässä esityksessä. Alueiden lähipalvelutoimenkuvat Huom. Alueilla olevat ja seuroille resursoidut henkilöt ja henkilötyövuodet yhteensä koko maassa, ei per alue. Tarkka henkilö- ja HTV-määrä per toimenkuva riippuen aluejaosta. MAAJOUKKUETOIMINTA Maajoukkuepäällikkö (1 hlö; 1 HTV) A-maajoukkueen ja maajoukkuehallinnon organisointi Maajoukkuemanagerit (4 hlö; 4 HTV) Maajoukkueiden hallinnointi (matkat, ottelujärjestelyt) A-maajoukkuevalmentajat (1 hlö miehet, 1 hlö naiset, 1 hlö futsal, yht. 3 HTV) Maajoukkueen valmennus ja maajoukkueen toiminnan kehitys Maajoukkuevalmentajat U16-U23 (3 hlö pojat ja 3 hlö tytöt, yht. 6 HTV) Maajoukkueen valmennus ja toiminnan kehitys, arkityön kehittäminen liiton ja seurojen välillä TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Tutkimusjohtaja (1 hlö; 1 HTV) Tutkimus- ja kehitystyön organisointi, valmennuskeskusten yhtenäisen toiminnan johtaminen Vetäjän lisäksi yhteensä 69 HTV:tä: Maajoukkuetoiminta 25 Valmennusosaaminen 14 Tutkimus- ja kehitystoiminta 7 Seuroille resursoidut 23 MAAJOUKKUETOIMINTA Maajoukkuevalmentajat U15 (2 hlö pojat ja 1 hlö tytöt, yht. 3 HTV) Maajoukkueen valmennus ja toiminnan kehitys, arkityön kehittäminen liiton ja seurojen välillä VALMENNUSOSAAMINEN Koulutusjohtaja (1 hlö; 1 HTV) Koulutustiimin johtaminen Koulutuskoordinaattori (1 hlö; 1 HTV) Koulutuksiin liittyvä hallinnollinen työ ja koordinointi Koulutusvastaavat aihealueittain (6 hlö; 6 HTV) Kokonaisvastuu tietystä koulutuskokonaisuudesta ja sen organisoimisesta ja kehittämisestä valtakunnallisesti, yksi henkilö per seuraava kokonaisuus: UEFA Pro ja täydentävät koulutukset, futsal-koulutukset UEFA A, B ja C+, Elite Youth A Maalivahtivalmennus Fyysinen valmennus / football fitness Seurojen talenttivalmennus Seurojen sisäiset koulutukset ja tutor-toiminta Kouluyhteistyövastaava (1 hlö; 1 HTV) Seurojen ja oppilaitosten yhteistyön organisointi TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA (valmennuskeskukset) Valmennuskeskuspäälliköt (2 hlö; 2 HTV) Valmennuskeskuksen toiminnan organisointi ja kehitys Valmennuskeskuskouluttajat (3 hlö; 3 HTV) Kehittymisen seurantatapahtumien organisointi Huom. Tutkimusjohtaja ohjaa kolmen valmennuskeskuksen toimintaa. Eerikkilän valmennuskeskuspääl likkö ja henkilöstö ei näissä määrissä mukana. Pelianalyysiasiantuntija (1 hlö; 1 HTV) Pelianalyysit ja tutkimustiedon kokoaminen suomalaisen jalkapallon kehittämiseksi MAAJOUKKUETOIMINTA Aluevalmentajat (6 hlö pojat ja 2 hlö tytöt, yht. 8 HTV) Alueen pääseurojen päivittäisvalmennuksen ja nuorimpien mj-ikäluokkien tuki alueen painopisteurheiluakatemiassa, alueen valmentajien koulutusten tukeminen yhdessä alueen pelaajakehityspäällikön kanssa VALMENNUSOSAAMINEN Alueelliset koulutuspäälliköt (5 hlö; 5 HTV) Alueen pelaajakehitystiimin (alueen seuroissa olevat henkilöt, kts. alla) johtaminen, valmennusosaamisen ja -toiminnan organisointi ja kehittäminen, Huuhkaja- ja Helmaripäivien organisointi, kouluttajakoulut. Seuroille resursoituna / seuroilta ostettuna Alueen talenttivalmentajat (15 HTV verran eli 750 keur) Alueen seurojen lahjakkaimpien pelaajien valmennus ja jalkapalloilijan uran tukeminen kohti ammattilaisuutta Alueen valmennusosaamisen kehittäjät / tutorit (5 HTV verran eli 250 keur) Alueen seurojen valmennusosaamisen kehittäminen ja valmennuspäälliköiden tuki yhdessä alueen koulutuspäällikön kanssa Alueen fyysisen valmennuksen -vastaava (1 HTV verran eli 50 keur) Alueen jalkapallon fyysisten koulutusten vetäminen valtakunnallisen football fitness -vastaavan tukemana Alueen maalivahtivalmennusvastaava (1 HTV verran eli 50 keur) Alueen maalivahtikoulutusten organisointi, vetäminen valtakunnallisen maalivalmennusvastaavan tukemana Alueen futsalkoulutusvastaava (1 HTV verran eli 50 keur) Alueen futsalkoulutusten organisointi, vetäminen valtakunnallisen futsalvalmennusvastaavan tukemana

112 Palveluprosessit pelaajakehitystoiminnassa: maajoukkuetoiminta Keskitetysti tuotetut palvelut alue- ja talenttivalmentajien tueksi: Kansainvälisen tietotaidon ja vaatimustason vaativien pelaajakehityssisältöjen ohjaaminen lahjakkaimpien pelaajien päivittäisharjoitteluun Maajoukkuepelaajien kehityskohteiden analysointi ja heidän laadukkaan arjen tukeminen Asiantuntijatuki seurojen talentti- ja aluevalmennuksen kehittämiseksi Alue- ja talenttivalmentajien panos pääkonttorin suuntaan: Alueen seuroilta, valmentajilta ja pelaajilta kerätty palaute, tarpeet ja näkemykset maajoukkuetoiminnan ja pelaajien päivittäisharjoittelun kehittämiseksi Lähipalvelut pelaajille ja seuroille alue- ja talenttivalmentajien tuottamina : Aluevalmentajien jalkautuminen seuroihin päivittäisvalmennuksen ja nuorimpien maajoukkueikäluokkien pelaajien päivittäisharjoittelun tukemiseksi Talenttien valmennus ja heidän seurojensa valmennuksen tuki (seuroille resursoitu) Lisäksi maajoukkuetoiminnan piirissä olevien pelaajien ja heidän valmentajiensa palautteen, tarpeiden ja näkemysten kerääminen maajoukkuetoiminnan yleiseen kehittämiseen Pääkonttori (ja alueilla istuvat, keskitettyjä tehtäviä hoitavat henkilöt) Alue (lähipalveluhenkilöstö) Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seura Seurat Pelaajat Kantava periaate pelaajan laadukas arki omassa seurassaan tavoite tukea tätä Keskitetysti tuotetut palvelut pelaajille ja seuroille: Maajoukkuetoiminta ja valmennus lahjakkaimmille pelaajille ja heidän seuroilleen (jalkautuminen seuroihin) Asiantuntijatuki kouluyhteistyön kehittämiseksi urheiluakatemiatoiminnassa Pelaajapolun ydinprosessien (pelin oppiminen, teknistaktiset valmiudet, fyysiset valmiudet, urheilijana kasvu) kehittäminen pelaajien arjessa Kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon jalostaminen pelaajien päivittäisvalmennuksen kehittämiseksi

113 Palveluprosessit pelaajakehitystoiminnassa: valmennusosaaminen Keskitetysti tuotetut palvelut alueellisten koulutuspäälliköiden ja alueen seuroissa olevien henkilöiden tueksi (valmennusosaamisen kehittäjät, fyys. valmennuksesta vastaava, maalivahtivalmennuksesta vastaava, futsalkoulutuksesta vastaava): Valmentajakoulutuksen kehitystyö, sisällöt ja materiaalit UEFA B -tasoon asti alueiden valmennusosaamisen kehittäjille (seuroille resursoituja) Kouluttajakoulutuksen sisällöt ja materiaalit alueelliselle koulutuspäällikölle Koulutus, asiantuntijatuki ja koulutusmateriaalit koulutuksia alueella tekeville henkilöille (seuroille resursoituja): Talenttivalmennus (talenttivalvalmentajat) Maalivahtivalmennus (alueiden maalivahtivalmennusvastaavat) Fyysinen valmennus (alueiden fyysisestä valmennuksesta vastaavat) Futsalvalmennus (alueiden futsalvalmennuksesta vastaavat) Alueiden panos pääkonttorin suuntaan: Alueen ja siellä toimivien valmentajien ja seurojen palaute, tarpeet ja näkemykset koulutustoiminnan kehittämiseksi Lähipalvelut seuroille alueen henkilöstön tuottamina ja/tai seuroille resursoituna: Koulutuspäälliköiden vetämät kouluttajakoulutusprosessit UEFA B-tasoon asti, valmentajakoulutusten toteuttaminen itse tarvittaessa Maalivahtikoulutukset (seuroille resursoitu) Jalkapallon fyysisen puolen koulutukset (seuroille resursoitu) Futsalkoulutukset (seuroille resursoitu) Alueellisten pelaajakehitykseen liittyvien seurafoorumien järjestäminen yhdessä alueellisen seurakehityspäällikön kanssa Lisäksi valmentajien ja seurojen palautteen, tarpeiden ja näkemysten kerääminen koulutustoiminnan yleiseen kehittämiseen Pääkonttori ja alueilla istuvat, keskitettyjä tehtäviä hoitavat, henkilöt Lähipalveluhenkilöstö (alueellinen) Seurat Keskitetysti tuotetut palvelut seuroille: Koulutusmateriaalipankki pelaajille ja valmentajille Valmentajakoulutukset UEFA A-tasolla ja siitä ylöspäin (valtakunnallisesti ja alueille jalkautuminen koulutusprosessissa) Nykyaikaiset työkalut valmentajien ja pelaajien kehittymisen tueksi Valtakunnallisten pelaajakehitykseen liittyvien seurafoorumien järjestäminen yhdessä seurakehityksen kanssa

114 Palveluprosessit pelaajakehitystoiminnassa: tutkimus- ja kehitystoiminta (valmennuskesk.) Seurojen pelaajakehityksen ydinprosessien (pelin oppiminen, teknistaktiset valmiudet, fyysiset valmiudet, urheilijana kasvu) kehittäminen pelaajapolulla tutkimustiedon avulla Seurojen pelaajakehityksen johtamisen sekä valmennuspäälliköiden ja valmentajien työn kehittäminen valmennuskeskusten kehittymisenseurantakonseptin avulla Kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon jalostaminen seurojen valmennuksen kehittämiseksi Pelin ja pelaamisen liittyvän datan ohjaaminen seurojen ja maajoukkueiden pelin kehittämiseksi Seurojen ja valmentajien tarpeet ja näkemykset heidän toimintaa kehittävän tutkimustiedon keräämiseksi

115 Pelaajakehityksen operatiiviset johtoryhmät/tiimit Huom. Tässä operatiivinen johtoryhmä viittaa palkatuista työntekijöistä koostuvaan johtoryhmään, erotuksena luottamushenkilöistä koostuvista kuhunkin strategiseen valintaan liittyvistä johtoryhmistä (joihin ei oteta tässä kantaa, koska tehtävänanto ei koskenut hallintomallia). Johtoryhmä/tiimi Osallistujat Johtoryhmän/tiimin kesken säännöllisesti käsiteltävät aiheet Pelaajakehityksen valtakunnallinen johtoryhmä Maajoukkuevalmennustiimi Pelaajakehityksen vetäjä Tutkimusjohtaja Koulutusjohtaja Alueelliset koulutuspäälliköt Pelaajakehityksen vetäjä Maajoukkuevalmentajat Maajoukkuehallintotiimi Maajoukkuepäällikkö Maajoukkuemanagerit Tutkimus- ja kehitystiimi Tutkimusjohtaja Valmennuskeskusten päälliköt Valmennuskeskustiimit Valmennuskeskuksen päällikkö Valmennuskeskusten kouluttajat Valmennusosaamistiimi Koulutusjohtaja Koulutusvastaavat aihealueittain Alueellinen pelaajakehityksen johtoryhmä Alueen koulutuspäällikkö Aluevalmentaja (Alueen seurakehityspäällikkö) Pelaajakehityksen valtakunnallinen kokonaisjohtaminen, palveluiden toimivuuden ja yhteispelin varmistaminen, mahdollisten ongelmakohtien käsittely Pelaajapolun strateginen kehittäminen tutkimustietoon pohjautuen Alueiden tilanteen ja seuroilta kerätyn palautteen läpikäynti Pelaajakehitystä koskevien valtakunnallisten kehityshankkeiden ohjaus ja seuranta Maajoukkueiden toiminnan suunnittelu ja koordinointi yhtenäisyyden varmistamiseksi Maajoukkueiden toimintamallien yhteinen kehittäminen kohti menestystä Eri maajoukkueiden tilanteen läpikäynti, oppien ja osaamisen jakaminen Maajoukkueiden otteluiden ja matkojen käytännön organisointiin liittyvät asiat Maajoukkuehallinnon kehittäminen Tutkimus- ja kehitystyön organisointi maajoukkueiden ja seurojen päivittäisarjen tukemiseksi Valmennuskeskusten välinen koordinointi ja yhtenäisen toiminnan varmistaminen Kehittymisen seurantakonseptin kehittäminen Valmennuskeskuksen käytännön toiminnan organisointi Valmennuskeskustoiminnan kehittäminen vastaamaan alueen seurojen pelaajakehitystarpeita Koulutustoiminnan kokonaisuuden organisointi ja laadun varmistaminen Koulutussisältöjen ja niiden muodostaman kokonaisuuden kehittäminen Alueen pelaajakehityksen kokonaisjohtaminen, palveluiden toimivuuden ja yhteispelin varmistaminen, mahdollisten ongelmakohtien käsittely Alueen seuroilta saadun palautteen läpikäynti ja huomiointi toiminnassa Alueen pelaajakehitystä koskevien kehityshankkeiden ohjaus ja seuranta

116 Pelaajakehityksessä tapahtuvat parannukset suhteessa nykytilaan Maajoukkuetoiminnassa: Maajoukkuetoiminnon ja seurojen yhteistyön tiivistäminen jalkauttamalla maajoukkuevalmentajat huomattavasti nykyistä enemmän maajoukkuepelaajien seurojen arkeen Kaikki aluevalmentajat päivittäisvalmennuksessa painopisteurheiluakatemioissa ja alueen koulutuksen tukena Valmennusosaamisessa: Koulutuskonseptien ja sisältöjen keskitetty hoitaminen laadulliset parannukset ja päällekkäisen tekemisen poistaminen, mikä vapauttaa lähipalveluhenkilöstön aikaa seurojen parempaan tukemiseen Koulutusten tasalaatuisuus ympäri Suomea ja toiminnan yhtenäisyys Seuroille tuki kouluyhteistyön kehittämisessä Jalkapallon fyysisen valmennuksen erityisosaamisen kehittäminen Seuroille vastuuta ja resursseja koulutusten (E-UEFA B) järjestämisessä Seurojen talenttivalmennuksen ja koulutusvastaavien vahva tukeminen Tutkimus- ja kehitystoiminnassa Enemmän fokusta tutkimustiedon tuottamiseen ja sen jalostamiseen valmentajien arkeen Valmennuskeskusten yhtenäisen toiminnan varmistaminen Pelianalyysien kokoaminen suomalaisen jalkapallon kehittämiseksi Kaiken kaikkiaan pelaajakehityksen henkilöstövoimavarojen kasvaminen kaikissa alatoiminnoissa (maajoukkuetoiminta, valmennusosaaminen, tutkimus- ja kehitys): Suuntaamalla lisää rahaa seuroille (talenttivalmennus ym.) vuosittain noin 500 keur Vapauttamalla voimavaroja tehokkaasti hallinnosta ja siirtämällä sitä pelaajakehitykseen (noin 10 HTV) Järkeistämällä toimenkuvia ja päällekkäisiä tekemisiä pelaajakehityksen sisällä

118 Seurakehityksen organisaatio HTV = henkilötyövuosi Ostopalveluiden eurot käännetty HTV:iksi kaavalla 50 keur = 1 HTV Seurakehityksen vetäjä (pääkonttorilla) (1 hlö; 1 HTV) Seurakehityksen toiminnan ja talouden johtaminen, seurakehitystiimin johtaminen, strategian toimeenpano ja toteutuksen arviointi, osallistuminen liiton johtoryhmätyöhön Huom. Alueiden henkilöt ja henkilötyövuodet sekä ostopalveluiden henkilötyövuodet yhteensä koko maassa, ei per alue. Tarkka henkilö- ja HTVmäärä per toimenkuva riippuen aluejaosta. Pääkonttoriin sidotut toimenkuvat SEURAKEHITYS Seuralisenssipäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Seuralisensseihin liittyvät prosessit ja kehitystyö Huom. Osa tällä kalvolla luetelluista rooleista ei ole täysipäiväisiä, sillä samalla henkilöllä voi olla useampi rooli: esim. alueellinen seurakehityspäällikkö 80 % ajankäytöstä ja (valtakunnallinen) grassrootsvastaava 20 % ajankäytöstä Vetäjän lisäksi yhteensä 24 HTV:tä: Seurakehitys ~16 Grassroots ~5 Jäsenpavelut 3 Keskitetyt sijaintiriippumattomat toimenkuvat SEURAKEHITYS Laatujärjestelmän kehityspäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Seurojen laatujärjestelmätyön konsepti ja sen kehittäminen Olosuhdepäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Olosuhdeohjelmien hallinnointi, konsultointi ja sidosryhmätyö Koulutusvastaavat aihealueittain (5 hlö; 1 HTV eli kukin ~0,2 HTV) Eri koulutuskokonaisuuksien valtakunnalliset vastuuhenkilöt (koulutussisällöt ja -materiaalit) GRASSROOTS Grassroots-vastaava (1 hlö; 0,2 HTV) Päiväkoti- ja koulujalkapallon materiaalityö, valtakunnallisten kampanjoiden ja yhteistyökumppanikonseptien suunnittelu JÄSENPALVELUT Jäsenpalvelupäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Järjestelmien ja tukipalvelun ylläpito ja kehittäminen Jäsenpalveluneuvojat (2 hlö; 2 HTV) Tukipalvelun ylläpito (seura- ja yksittäiset käyttäjät), koulutusten suunnittelu ja toteutus Sijaintiriippumattomana ostopalveluna Monikulttuurinen asiantuntija (1 hlö; 0,5 HTV vastaava määrä) MoKu -koulutukset, indikaattorijärjestelmän ylläpito, sidosryhmätyö Alueiden lähipalvelutoimenkuvat SEURAKEHITYS Alueell. seurakehityspäälliköt (4 hlö; 3-4 HTV) Alueen seurakehitystiimin johtaminen ja toiminnan kehittäminen, seurafoorumit, vaativammat arviointija seurakehitysprosessit Seurakehittäjät (5-6 hlö; 4-5 HTV) Alempien tasojen arviointija seurakehitysprosessien toteutus GRASSROOTS Seurakehittäjät (grassroots) (4-5 hlö; 4-5 HTV) Alueen grassroots-toiminnan kehittäminen, aloittavien ikäluokkien laadun vahvistaminen Ostopalveluna alueilla Seurakehityspalvelut (4-5 HTV vastaava määrä) Seuroilta ja muilta toimijoilta ostopalveluita täydentämään organisaation osaamista (esim. ruotsin- ja englanninkielistä palvelua, spesifiä osaamista edellyttävää seurakehityspalvelua) Lisäksi seurojen joukkueenjohtajakoulutusvastaavien tukeminen (kouluttajakoulutus, koulutuskonseptit, materiaalit ym.) hoitamaan koulutukset seurassa

119 Seurakehityksen alueellisista toimenkuvista tarkemmin Esimerkki alueellisen seurakehityspäällikön ajankäytöstä/vuosi: (220 työpäivän mukaan laskettuna) Seurakehitys 150 pv 25 seura-arviointia (a 3 pv) = 75 pv 15 seurakehitysprosessia tai seuravierailua (a 2 pv) = 30 pv 1 kehitysohjelma (taso V, 25 pv) = 25 pv 1 kevennetty kehitysohjelma (tasot IV-V) = 15 pv Laatujärjestelmäkehitys (arviointitiimi ja kriteerit) = 5 pv Muut seurakehitykseen liittyvät tehtävät 70 pv Henkilökohtainen vastuualue (esim. grassroots-tiimi) = 20 pv Kohderyhmäkohtaiset foorumit ja Seurojen Ääni -seminaarit = 20 pv Alueellinen seurakehitystiimi (mm. tiimin toiminnan johtaminen) = 15 pv Muut tehtävät = 15 pv Esimerkki seurakehittäjän toimenkuvasta: Seurakehitys Tukee alueellista seurakehityspäällikköä tekemällä alemman tason seura-arviointeja (a 2 pv/seura) Toteuttaa seuravierailuja ja niistä johdettuja kehitystapaamisia. Grassroots-toiminta Vastaa alueen päiväkoti- ja koulujalkapallotoiminnasta ja opettajankoulutuksesta Tukee seurojen aloittavien ikäluokkien laadun vahvistamista Toteuttaa alueen ilmapiirikampanjoita Tukee alueen kilpailupuolta haaste-/ harrastetoiminnan kehittämisessä HUOM! Päiväallokaatio/vuosi valmistellaan seurakehittäjäroolin osalta

120 Palveluprosessit seurakehityksessä Keskitetysti tuotetut palvelut alueiden henkilöstön tueksi: Laatujärjestelmäkonsepti kokonaisuudessaan: ohjeet arviointiprosessien toteuttamiseen, laatujärjestelmätasojen ja -vaatimusten kuvaukset, materiaalipankit jne. Koulutuskokonaisuuksien sisällöt, materiaalit ja tuki Grassroots-toiminnan materiaalit päiväkoti- ja koulujalkapallon edistämiseksi, tuki alueellisten kampanjoiden ja kumppanuuksien toteuttamiseen sekä aloittavien ikäluokkien laadun vahvistamiseen Monikulttuurisuuskoulutukset ja neuvonta Kaikki muu asiantuntijatuki seurakehitykseen liittyen Alueiden panos pääkonttorin suuntaan: Vahva osallistuminen sekä toimenpiteiden että käytettävien resurssien yhteiseen suunnitteluun (kaksitasoisuudesta yhteiseen organisaatioon) Alueen ja sen seurojen palaute, tarpeet ja näkemykset seurakehityspalvelujen kehittämiseksi Lähipalvelut seuroille alueen henkilöstön tuottamina ja/tai heidän koordinoiminaan ostopalveluina: Seurojen arviointiprosessien toteutus seuravierailuineen, seurakehityksen tuki ja laatujärjestelmään liittyvä konsultointi Seuratoimijoiden perustason koulutukset Seurojen grassroots -toiminnan tukeminen: päiväkoti- ja kouluyhteistyö, alueella tapahtuvien kampanjoiden ja kumppanuuksien toteutuksen tuki sekä tukitoimet seurojen aloittavien ikäluokkien laadun vahvistamiseen Alueellisten seurakehitykseen liittyvien seurafoorumien järjestäminen Lisäksi seurojen palautteen, tarpeiden ja näkemysten kerääminen seurakehityspalvelujen yleiseen kehittämiseen liittyen Pääkonttori ja alueilla istuvat, keskitettyjä tehtäviä hoitavat, henkilöt Lähipalveluhenkilöstö (alueellinen) Seurat Keskitetysti tuotetut palvelut ja keskitetysti koordinoidut ostopalvelut seuroille: Seuratoimijoiden koulutukset perustasosta ylöspäin (alueelliset ja valtakunnalliset) Valtakunnallisten grassroots-toiminnan kampanjoiden ja kumppanuuksien toteutus seurojen tueksi Liigojen ja Ykkösen sekä UEFA - kilpailujen lisenssimenettelyn järjestäminen Olosuhdehankkeiden tuki(ohjelmat), yhteistyö seurojen, kuntien ja toimittajien kanssa (seuroihin ja alueille jalkautuminen) Monikulttuurisuuskoulutukset ja neuvonta Jäsenpalveluiden (mm. Pelipaikka) tarjoaminen, niihin liittyvät koulutukset ja neuvonta Valtakunnallisten seurakehitykseen liittyvien seurafoorumien järjestäminen

121 Seurakehityksen operatiiviset johtoryhmät/tiimit Huom. Tässä operatiivinen johtoryhmä viittaa siis palkatuista työntekijöistä koostuvaan johtoryhmään, erotuksena luottamushenkilöistä koostuvista kuhunkin strategiseen valintaan liittyvistä johtoryhmistä (joihin ei oteta tässä kantaa, koska tehtävänanto koski vain toimintamallia, ei hallintomallia). Johtoryhmä/tiimi Osallistujat Johtoryhmän/tiimin kesken säännöllisesti käsiteltävät aiheet Valtakunnallinen seurakehityksen johtoryhmä Alueelliset seurakehitystiimit Valtakunnallinen grassroots-tiimi Seurakehityksen valtakunnallinen vetäjä Laatujärjestelmäpäällikkö Alueelliset seurakehityspäälliköt Alueen seurakehityspäällikkö Alueella toimivat seurakehittäjät Valtakunnallinen grassrootsvastaava (sisältyy jonkun yllämainitun roolin toimenkuvaan) Alueelliset grassroots-toiminnasta vastaavat seurakehittäjät Seurakehityksen kokonaisjohtaminen ja seurakehityspalveluiden valtakunnallisen toimivuuden varmistaminen Laatujärjestelmäkokonaisuuden strateginen kehittäminen Muiden keskitetysti johdettujen prosessien seuranta ja kehittäminen Alueiden tilanteen ja seuroilta kerätyn palautteen läpikäynti Seurakehitystä koskevien valtakunnallisten kehityshankkeiden ohjaus ja seuranta Alueilla tarvittavien seurakehityksen ostopalvelujen suunnittelu ja hankinta Alueen seuroilta saadun palautteen läpikäynti ja alueen seurakehitystoiminnan yleinen kehittäminen sen pohjalta Alueellisten seurakehitystä koskevien kehityshankkeiden ohjaus ja seuranta Alueen seuravierailujen ja muun seurakehitystyön käytännön työnjaosta sopiminen Alueen seurojen grassroots-toiminnan tukitoimenpiteiden koordinointi ja toteutus Alueella tapahtuvan grassroots-toiminnan seuranta ja raportointi Grassroots-toiminnan ja palvelujen valtakunnallinen kehittäminen Valtakunnallisten grassroots-kampanjoiden toteutus ja seuranta Grassroots-kehityshankkeiden ohjaus ja seuranta

122 Seurakehityksessä tapahtuvat parannukset suhteessa nykytilaan Seura-arvioinneissa ja kehitysprosesseissa (laatujärjestelmän ohjaamana) arviointien ja seurakohtaisten kehitysprosessien yleinen laadun nostaminen ja tasalaatuisuus koko maassa alueellisten vastuuhenkilöiden vahva osallistuminen resurssien ( /htv) käytön suunnitteluun ja toimeenpanoon henkilöstön osaamisen rajattomampi käyttö mahdollistaa nykyistä paremman kyvyn vastata seurakohtaisiin palvelutarpeisiin (henkilöstön vahvuusalueet vs seurojen tarpeet) näkyy kehityksenä jokaisella alueella alueilta tunnistetun erityisosaamisen merkittävästi vahvempi hyödyntäminen valtakunnallisessa kehittämisessä (sekä omasta organisaatiosta että seuroista tunnistetun osaamisen osalta) alueellinen palveluketju (vastuualueittain rakennetut tiimit) mahdollistaa nykyistä selkeämmän ja tehokkaamman seurojen tarpeista lähtevän palvelun seurojen oman kehittämisen tukena Osaamisen kehittämisessä alemman tason koulutukset (mm. SPL 1) lähipalveluina, vaativammat keskitettyinä palveluina (SPL 2, UEFA CFM) toiminta yhdessä maanlaajuisessa tiimissä vahvistaa osaamisen kehittämistä ja jakamista seuratiimin sisällä Seurafoorumeissa (ml. Seurojen Ääni -seminaarit) säännöllisesti toteutetut alueelliset kohderyhmäkohtaiset foorumit vahvistavat seurojen aitoa kuulemista (avoin kuuleminen vs luottamustehtävät) mahdollistaa seurojen tarpeista lähtevien toimenpiteiden valmistelun ja toimeenpanon (vahvistaa seura-arjessa toimivien osaamisen hyödyntämistä) Grassroots-toiminnassa nykyisten pilkottujen ja hajanaisten roolien selkeyttäminen mahdollistaa harvempien, mutta täysipäiväisesti asiaan keskittyvien osaajien avulla tehokkaamman ja vaikuttavamman tuen seurojen toiminnalle Jäsenpalveluissa nykyisen pirstaleisen tekemisen keskittämisestä seuraa paitsi tehokkuuden nosto myös laadun nosto, kun jäsenpalveluja tuottavat henkilöt tekevät sitä päätoimenaan. Kaiken kaikkiaan resurssien uudelleen organisointi mahdollistuu seurakehityksen sisällä: Jäsenpalveluita keskittämällä ja muuta päällekkäistä tekemistä järkeistämällä vapautuu arviolta 5-7 henkilötyövuoden verran voimavaroja uuteen käyttöön Tämä voidaan ohjata seurakehittäjinä kentälle ja seuroilta hankittaviksi ostopalveluiksi

124 Kilpailu- ja erotuomaritoiminnan organisaatio HTV = henkilötyövuosi Kilpailu- ja erotuomaritoiminnan vetäjä (pääkonttorilla) (1 hlö; 1 HTV) Kilpailu- ja erotuomaritoiminnan ja sen talouden johtaminen, kilpailutoiminnan (oper.) johtoryhmän vetäminen, strategian toimeenpano ja toteutuksen arviointi, osallistuminen liiton johtoryhmätyöhön Huom. Tässä olevat henkilöt ja henkilötyövuodet yhteensä koko maassa, ei per alue. Tarkka henkilö- ja HTV-määrä per toimenkuva riippuen aluejaosta. Pääkonttoriin sidotut toimenkuvat KILPAILUTOIMINTA Sarjavastaava (1 hlö; 0,75 HTV) Kokonaisvastuu (nyk.) liiton sarjojen ja cupkilpailujen ylläpidosta ja kehittämisestä (sis. miesten ja naisten kakkonen) Kilpailuasiantuntijat (2 hlö; 2 HTV) Kansalliset ja kansainväliset pelaajasiirrot, edustaja-asiat, integrity-asiat Tulospalveluvastaava (1 hlö; 1 HTV) Kokonaisvastuu ylläpidosta ja kehittämisestä EROTUOMARITOIMINTA Erotuomaripäällikkö (1 hlö; 0,75 HTV) Kokonaisvastuu erotuomaritoiminnan ylläpidosta ja kehittämisestä Erotuomariasiantuntijat (2 hlö; 2 HTV) Erotuomariasettelut (nyk.) liiton sarjoihin ja erotuomarikoulutukset valtakunnallisesti Vetäjän lisäksi yhteensä 27 HTV:tä: Kilpailutoiminta ~19 Erotuomaritoiminta ~8 Keskitetyt sijaintiriippumattomat toimenkuvat KILPAILUTOIMINTA Kurinpitovastaava (1 hlö; 0,8 HTV) Kokonaisvastuu kurinpitoprosessista koko maassa Futsalin kilpailutoimintavastaava (1 hlö; 1 HTV) Kokonaisvastuu futsalin sarjatoiminnasta ja sen kehittämisestä Sarjajärjestelmien kehittäjä (3 hlö; 0,6 HTV) Kokonaisvastuu asianomaisen kilpailutoiminnan osan kehittämisestä, lapset/nuoret/aikuiset Sääntö- ja määräysvastaava (1 hlö; 0,2 HTV) Kokonaisvastuu sääntöjen ja määräysten kehittämisestä Koulutusvastaava (1 hlö; 0,25 HTV) Kokonaisvastuu kilpailutoiminnan koulutuksista. TASO-vastaava (1 hlö; 0,3 HTV) Kokonaisvastuu TASO:n ylläpidosta ja kehittämisestä. EROTUOMARITOIMINTA Futsalin erotuomaritoimintavastaava (1 hlö; 0,5 HTV) Kokonaisvastuu futsalin erotuomaritoiminnasta ja sen kehittämisestä Alueiden lähipalvelutoimenkuvat KILPAILUTOIMINTA Alueelliset kilpailupäälliköt (4-7 hlö; 3-5 HTV) Alueella toteutettavan aluejohtoisen kilpailutoiminnan (ent. piirin sarjat ja alueelliset sarjat) kilpailutoiminnan johtaminen, kehittäminen ja hallinnointi Alueelliset kilpailusihteerit (8-11 hlö; 7-9 HTV) Alueella toteutettavan kilpailutoiminnan operatiiviset ja avustavat tehtävät EROTUOMARITOIMINTA Alueelliset erotuomarivastaavat (4-7 hlö; 5 HTV) Alueella toteutettavan erotuomaritoiminnan johtaminen, kehittäminen ja hallinnointi Huom. Osa tällä kalvolla luetelluista rooleista ei ole täysipäiväisiä, sillä samalla henkilöllä voi olla useampi rooli: esim. alueellinen kilpailupäällikkö 80% ajankäytöstä ja (valtakunnallinen) sääntö- ja määräysvastaava 20 % ajankäytöstä

125 Palveluprosessit kilpailuja erotuomaritoiminnassa Keskitetysti tuotetut palvelut alueiden henkilöstön tueksi mm: Sarjajärjestelmien kehitystyö Kilpailumääräykset ja muut säännöt alueiden kilpailutoiminnan toteuttamisen pohjaksi Koulutussisällöt ja materiaalit alueilla toteutettavien erotuomarikoulutusten järjestämiseksi Kilpailuhenkilöstön kouluttaminen Kehittyvät tietotekniset työkalut (TASO) Tarvittaessa tuki pelaajasiirtoihin liittyvissä asioissa Kaikki muu asiantuntijatuki kilpailuja erotuomaritoimintaan liittyen Alueiden panos pääkonttorin suuntaan: Alueen ja sen seurojen palaute, tarpeet ja näkemykset kilpailuja erotuomaritoiminnan kehittämiseksi Yhteisesti sovitulla tavalla jalostettu data päätöksenteon tueksi Lähipalvelut seuroille alueen henkilöstön toimesta: Seurojen ja joukkueiden kuuleminen liittyen niiden tarpeisiin ja toiveisiin sekä tuki kilpailutoiminnan käytännön kysymyksissä Alueen sarjojen ja kilpailujen kilpailuja erotuomaritoiminnan toteutus ja ylläpito/hallinnointi Alueellinen erotuomarirekrytointi Alueellinen erotuomarikoulutus (tiettyyn vaatimustasoon asti) Alueellisten kilpailuja erotuomaritoimintaan liittyvien seurafoorumien järjestäminen Lisäksi seurojen palautteen, tarpeiden ja näkemysten kerääminen liittyen kilpailuja erotuomaritoiminnan yleiseen kehittämiseen Pääkonttori (ja alueilla istuvat, keskitettyjä tehtäviä hoitavat henkilöt) Alue (lähipalveluhenkilöstö) Seurat Keskitetysti tuotetut palvelut seuroille: (Nyk.) liiton sarjojen otteluasettelu, erotuomarirekrytointi- ja asettelu sekä ylläpito/hallinnointi Futsalin sarjojen otteluasettelu, erotuomariasettelu sekä ylläpito/hallinnointi Kurinpitoprosessit Tulospalvelu Vaativat erotuomarikoulutukset Kansallisten ja kansainvälisten pelaajasiirtojen hoitaminen Sääntöihin ja määräyksiin liittyvät ohjeistukset ja tiedusteluihin vastaaminen TASO:on liittyvä kehitys ja tuki Valtakunnallisten kilpailuja erotuomaritoimintaan liittyvien seurafoorumien järjestäminen

126 Kilpailu- ja erotuomaritoiminnan operatiiviset johtoryhmät/tiimit Huom. Tässä operatiivinen johtoryhmä viittaa siis palkatuista työntekijöistä koostuvaan johtoryhmään, erotuksena luottamushenkilöistä koostuvista kuhunkin strategiseen valintaan liittyvistä johtoryhmistä (joihin ei oteta tässä kantaa, koska tehtävänanto koski vain toimintamallia, ei hallintomallia). Johtoryhmä/tiimi Osallistujat Johtoryhmän/tiimin kesken säännöllisesti käsiteltävät aiheet Kilpailutoiminnan (operatiivinen) johtoryhmä Erotuomaritoiminnan (operatiivinen) johtoryhmä Valtakunnallinen kilpailuja erotuomaritoiminnan vetäjä Valtakunnallinen erotuomaritoiminnasta vastaava Alueelliset kilpailupäälliköt Futsalin kilpailutoimintavastaava Avainprosessien omistajat (pitkälti alueellisia kilpailupäälliköitä, joilla myös keskitettyjä vastuita) Valtakunnallinen erotuomaritoiminnasta vastaava Alueelliset erotuomarivastaavat Futsalin erotuomaritoimintavastaava Alueellinen kilpailutiimi Alueen kilpailupäällikkö Alueen kilpailusihteeri(t) Alueen erotuomarivastaava(t) Kilpailu- ja erotuomaritoiminnan kokonaisjohtaminen Palvelujen valtakunnallisen toimivuuden varmistaminen ja mahdollisten ongelmakohtien käsittely Avainprosessien strateginen kehittäminen ja niiden yhteispelin sujuvoittaminen Sarjojen ja sarjajärjestelmien kehittäminen Muiden keskitetysti johdettujen prosessien (esim. säännöt ja määrätykset, TASO) seuranta ja kehittäminen Alueiden tilanteen läpikäynti Kilpailuhenkilöstön kouluttamisen suunnittelu ja toteutus Kilpailu- ja erotuomaritoimintaa koskevien valtakunnallisten kehityshankkeiden ohjaus ja seuranta Erotuomaritoiminnan toimivuuden valtakunnallinen varmistaminen ja mahdollisten ongelmakohtien käsittely Erotuomaritoiminnan kehittäminen Alueiden tilanteen läpikäynti Erotuomaritoimintaa koskevien valtakunnallisten kehityshankkeiden ohjaus ja seuranta Alueellisen kilpailuja erotuomaritoiminnan toimivuuden varmistaminen ja mahdollisten ongelmakohtien käsittely Seuroilta saadun palautteen ja näkemysten läpikäynti ja alueellisen kilpailutoiminnan kehittäminen Alueellisten kehityshankkeiden ohjaus ja seuranta

127 Kilpailu- ja erotuomaritoiminnassa tapahtuvat parannukset suhteessa nykytilaan Alueella tehtävän työn laatu paranee entisestään keskitetyn hoitamisen (esim. säännöt ja määräykset, koulutusmateriaalit) kautta enemmän aikaa keskittyä nimenomaan alueellisen kilpailutoiminnan ja erotuomaritoiminnan laadukkaaseen toteuttamiseen. Samalla avainprosessien (esim. TASO, sarjajärjestelmien kehitys) laatu paranee, kun niiden hoitamisesta saadaan eheitä toimenkuvia eikä pieniä osia monen henkilön toimenkuvista. Avainprosesseja voidaan myös kehittää nykyistä paremmin, kun niiden omistajuus selkiytetään. Sarjajärjestelmien kehittämiseen saadaan lisää voimavaroja ja systemaattisuutta kaikilla tasoilla. Futsalin resursointi paranee ja rooli selkiytyy, kun sille tulee oma täysipäiväinen kilpailutoiminnastaa vastaava ja puolipäiväinen erotuomaritoiminnasta vastaava. Säännöt ja määräykset voidaan (lähtökohtaisesti) yhdenmukaistaa ja tätä kautta sekä selkiyttää nykyistä monimuotoisuutta seurojen suuntaan että säästää merkittävä työmäärä, jota lukuisten sääntöjen ja määräysten ylläpito vaatii. Pelaajapolkuja voidaan tukea tehokkaammin, kun kaikilla alueilla on aiempaa paremmat henkilöstövoimavarat järjestää laadukasta kilpailutoimintaa jokaisen pelaajan tarpeista lähtien.

128 Kilpailutoiminnan lähipalveluresurssit riippuen aluejaosta (tämä ja seuraava sivu) Voimavarojen sijoittelun periaatteet: - Käytössä olevat voimavarat aluepalveluihin ovat yhteensä 21 henkilötyövuotta. Tästä määrästä 4 henkilötyövuotta on sidottu keskitettyihin prosesseihin. - Erotuomaritoiminnan voimavarat ovat yhteensä 5 henkilötyövuotta, näin ollen peruskilpailutoiminnan prosesseihin jää 12 henkilötyövuotta - Malli sisältää joukon välttämättömiä pyöristyksiä, pienin yksikkö 0,5 - Peruskilpailutoiminta /12= pelipassia /henkilöresurssi alueella ja erotuomaroiminta /5= pelipassia /henkilöresurssi alueella - Keskitetyt prosessit /4= , jaettu pyöristäen, että kaikille alueilla saadaan osoitettua tehtäviä, lopullinen toteutus kompetenssien mukaan 4 aluetta Pel.lkm. Alueen lähipalveluhenkilöstö Helsinki, Uusimaa Länsi-Suomi, Tampere, Åland Itä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi Vaasa, Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,5 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (4 hlö; 4 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (2 hlö; 2 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 1,5 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,5 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (3 hlö; 3 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 1 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,75 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,75 HTV) 5 aluetta Pel.lkm. Alueen lähipalveluhenkilöstö Uusimaa Helsinki Länsi-Suomi, Tampere, Åland Itä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi Vaasa, Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,5 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (3 hlö; 2,5 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 1 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,5 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,5 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (3 hlö; 2,5 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 1 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,75 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,75 HTV)

129 6 aluetta Pel.lkm. Alueen lähipalveluhenkilöstö Uusimaa Helsinki Tampere Länsi-Suomi, Åland Itä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi Vaasa, Keski- Pohjanmaa, Pohjois-Suomi Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,5 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (3 hlö; 2,5 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 1 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,75 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 0,5 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,5 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,75 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 0,5 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,5 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,75 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,5 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,75 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,75 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,75 HTV) 7 aluetta Pel.lkm. Alueen lähipalveluhenkilöstö Uusimaa Helsinki Tampere Länsi-Suomi, Åland Itä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi Vaasa, Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,5 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (3 hlö; 2,5 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 1 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,5 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 0,5 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,5 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,5 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 0,5 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,5 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,5 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,5 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,5 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 1 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,5 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,5 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 0,5 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,5 HTV) Alueellinen kilpailupäällikkö (1 hlö; 0,5 HTV) Alueellisia kilpailusihteereitä (1 hlö; 1 HTV) Alueellinen erotuomarivastaava (1 hlö; 0,5 HTV) Keskitetyt prosessit (1-2 hlö; 0,5 HTV)

131 Myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja vaikuttamisen organisaatio HTV = henkilötyövuosi Ostopalveluiden eurot käännetty HTV:iksi kaavalla 50 keur = 1 HTV Myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja vaikuttamisen vetäjä (pääkonttorilla) (1 hlö & HTV) Toiminnon ja sen talouden johtaminen, toiminnon (oper.) johtoryhmän vetäminen, strategian toimeenpano ja toteutuksen arviointi, osallistuminen liiton johtoryhmätyöhön Huom. Alueiden henkilöt ja henkilötyövuodet sekä ostopalveluiden henkilötyövuodet yhteensä koko maassa, ei per alue. Tarkka henkilö- ja HTVmäärä per toimenkuva riippuen aluejaosta. Pääkonttoriin sidotut toimenkuvat MYYNTI JA MARKKINOINTI Myyntipäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Uusien kumppanuuksien myynti Asiakkuuspäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Olemassa olev. kumppanuuksien hoito Myyntiasiantuntija (1 hlö; 1 HTV) Kahden em. roolin apuna Fanimon myyntipäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Verkkokauppa, tapahtumamyynti, seuramyynti, yritysmyynti CRM & data -vastaava (1 hlö; 1 HTV) Eri rekistereissä (esim. FIFA Connect ja TASO) olevan datan hyödyntäminen viestinnän ja markkinoinnin tarpeisiin Markkinointipäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Kuluttajamarkkinoinnin kokonaissuunnittelu ja koordinointi Markkinointiasiantuntija (1 hlö; 1 HTV) Kampanjoiden suunnittelu, toteutus ja seuranta (kahden em. roolin apuna) Sisällöntuottaja (1 hlö; 1 HTV) Taittotyö, teksti-, kuva- ja videotuotanto, sosiaalinen media VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Viestintäpäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Viestinnän suunnittelu ja koordinointi, viestinnän koulutukset ja työkalut, mediasuhteet, broadcast-sopimukset Vaikuttamispäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Vaikuttamisen suunnittelu ja koordinointi, vaikuttamisen koulutukset ja työkalut, mediasuhteet Viestintäassistentti (1 hlö; 1 HTV) Myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja vaikuttamisen hallinnolliset tukitehtävät Vetäjän lisäksi yhteensä 18 HTV:tä: Myynti ja markkinointi 8 Viestintä ja vaikuttaminen 10 Keskitetyt sijaintiriippumatt. toimenkuvat VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Webmaster (1 hlö; 1 HTV) Verkkosivujen ylläpito ja kehittäminen, sosiaalinen media Tiedotuspäällikkö (1 hlö; 1 HTV) Kilpailu- ja organisaatiotiedottaminen Huom. Lähtökohtaisesti alueiden viestinnän ja vaikuttamisen vastuulliset hoitavat myös aluepäällikön tehtäviä (20 % ajankäytöstä). Riippuen aluejaosta ja osaamisprofiileista joillain alueilla voi kuitenkin olla järkevää, että aluepäällikön tehtäviä hoitaa esim. alueellinen seurakehityspäällikkö. Huom. Myyntitiimillä myös Veikkausliigan ja muiden pääsarjojen myynti ja hoito, yhteispeli ja työnjako näiden kanssa vielä määriteltävä Alueiden lähipalvelutoimenkuvat Alueiden viestinnän ja vaikuttamisen vastuulliset (4-7 hlö; 3-4 HTV) Alueen viestinnän ja vaikuttamisen koordinointi ja toteutus, seurojen sisällöntuotannon tukeminen Valtakunnallisten kampanjoiden toteutus alueella tai sen tuki, tarvittaessa yhteistyössä muiden toimintojen kanssa (esim. grassroots-kampanjat yhteistyössä seurakehityksen kanssa) Mahdollisten alueellisten kampanjoiden ja kumppanuuksien koordinointi Ostopalveluna alueilla Viestintäpalvelut (noin 1-2 HTV vastaava määrä) Kaikki tarvittavat alueellisen viestinnän täydentävät palvelut kunkin alueen tarpeiden mukaan, esim. sisällöntuotanto

132 Palveluprosessit myynnissä, markkinoinnissa, viestinnässä ja vaikuttamisessa Keskitetysti tuotetut palvelut alueiden henkilöstön tueksi: Viestinnän ja vaikuttamisen koulutukset, työkalut ja materiaalit alueiden viestinnän ja vaikuttamisen tueksi Yhteisten verkkosivujen ylläpito ja kehittäminen, verkkosivujen alueosioiden ylläpito ja kehittäminen alueiden tarpeiden mukaan Tuki alueellisten kampanjoiden ja kumppanuuksien hoidossa Kaikki tarvittava asiantuntija-apu ja sparraus Alueiden panos pääkonttorin suuntaan: Alueen ja sen seurojen tuottama sisältö valtakunnallisiin kanaviin Tuki valtakunnallisten kampanjoiden ja kumppanuuksien hoidossa Alueen ja sen seurojen palaute, tarpeet ja näkemykset kokonaistoiminnan kehittämiseksi Lähipalvelut seuroille alueen henkilöstön toimesta ja/tai heidän koordinoiminaan ostopalveluina: Tuki ja perustason koulutukset seurojen viestinnän ja vaikuttamisen kehittämiseksi (seuroihin jalkautuminen) Seurojen sisällöntuotannon tukeminen Alueen viestintä- ja vaikuttamistyö sekä mahdolliset alueen kampanjat ja kumppanuudet olosuhteiden ja resurssien kehittämiseksi sekä lajin mielikuvan edistämiseksi Paikalliset seurafoorumit liittyen viestintään ja vaikuttamiseen Lisäksi seurojen palautteen, tarpeiden ja näkemysten kerääminen Pääkonttori (ja alueilla istuvat, keskitettyjä tehtäviä hoitavat henkilöt) Alue (lähipalveluhenkilöstö) Seurat Keskitetysti tuotetut palvelut seuroille: Valtakunnallinen viestintä- ja vaikuttamistyö, kampanjat ja kumppanuudet lajin resurssien ja mielikuvan edistämiseksi Vaativammat viestinnän ja vaikuttamisen (ja myynnin ja markinnoinnin) koulutukset (valtakunnallisesti tai alueille jalkautuminen) Datan kerääminen eri järjestelmistä ja lähteistä ja sen tarjoaminen kootusti myös seurojen oman markkinoinnin tueksi (GDPR huomioiden) Valtakunnalliset seurafoorumit liittyen myyntiin, markkinointiin, viestintään ja vaikuttamiseen

133 Myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja vaikuttamisen operatiiv. johtoryhmät Johtoryhmä Osallistujat Tehtävät Myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja vaikuttamisen valtakunnallinen (operatiivinen) johtoryhmä Viestinnän ja vaikuttamisen valtakunnallinen (operatiivinen) johtoryhmä Myynnin ja markkinoinnin valtakunnallinen (operatiivinen) johtoryhmä Myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja vaikuttamisen vetäjä Viestintäpäällikkö Vaikuttamispäällikkö Markkinointipäällikkö (Alueiden viestinnän ja vaikuttamisen vastuulliset tarvittaessa) Myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja vaikuttamisen vetäjä Viestintäpäällikkö Vaikuttamispäällikkö Webmaster Alueiden viestinnän ja vaikuttamisen vastuulliset Myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja vaikuttamisen vetäjä Key Account Manager CRM & data -vastaava Markkinointipäällikkö Alueiden viestinnän ja vaikuttamisen vastuulliset Huom. Tässä operatiivinen johtoryhmä viittaa siis palkatuista työntekijöistä koostuvaan johtoryhmään, erotuksena luottamushenkilöistä koostuvista kuhunkin strategiseen valintaan liittyvistä johtoryhmistä (joihin ei oteta tässä kantaa, koska tehtävänanto koski vain toimintamallia, ei hallintomallia) Viestinnän, vaikuttamisen, myynnin ja markkinoinnin kokonaisjohtaminen Viestinnän ja vaikuttamisen sekä myynnin ja markkinoinnin välisen saumattoman yhteispelin varmistaminen Jalkapallon vaikuttamisen kokonaissuunnittelu ja harmonisointi (yhteiskunnalliset päättäjät, media, yritykset) Keskeisten kampanjoiden strateginen suunnittelu ja seuranta (viestintää, vaikuttamista, myyntiä ja markkinointia yhdistelevät) Pääkonttorilta ja/tai keskitetysti johdettujen/tuotettujen viestintä- ja vaikuttamistoimintojen ja palveluiden operatiivisen toiminnan suunnittelu, seuranta ja kehittäminen Alueiden viestinnän ja vaikuttamisen tilanteen läpikäynti Alueiden viestinnän ja vaikuttamisen tilanteen kokonaissuunnittelu ja kehittäminen Seuroilta kerättyjen viestintä- ja vaikuttamistarpeiden läpikäynti (koulutukset, sisällöt jne.) Valtakunnallisten viestintä- ja vaikuttamiskampanjoiden alueellinen ja paikallinen suunnittelu ja seuranta Pääkonttorilta ja/tai keskitetysti johdettujen/tuotettujen myynti- ja markkinointitoimintojen ja palveluiden operatiivisen toiminnan suunnittelu, seuranta ja kehittäminen Myynnin ja markkinoinnin kampanjoiden suunnittelun ja toteutuksen käynnistäminen: valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen taso Mahdollisten alueellisten kumppanuuksien koordinointi ja läpikäynti

134 Myynnissä, markkinoinnissa, viestinnässä ja vaikuttamisessa tapahtuvat parannukset suhteessa nykytilaan Syntyy yksi yhtenäinen viestinnän ja vaikuttamisen linja suomalaiselle jalkapallolle. Tämä ei kuitenkaan estä alueellisia painotuseroja ja alueiden omia täydentäviä viestinnän ja vaikuttamisen linjoja. Myynti, markkinointi, viestintä, tiedotus ja vaikuttaminen ovat keskitysti koordinoituja ja siten harmoniassa keskenään. Alueilla tehtävän viestinnän ja vaikuttamisen työnkuva eheytyy merkittävästi, kun esim. julkaisut, verkkosivut, viestinnän ja vaikuttamisen työkalut ja materiaalit sekä sisältöjen koordinointi tehdään keskitetysti eikä päällekkäin kaikissa piireissä. Alueille syntyy omat viestinnän ja vaikuttamisen toimenkuvat, joissa keskitytään seurojen tukemiseen ja alueen viestintään ja vaikuttamiseen. Siten näihin tehtäviin käytettävä aika kasvaa tuntuvasti. Samalla alueiden tekemistä tuetaan nykyistä laadukkaamilla keskitetyillä palveluilla, kun myös keskitetty resursointi paranee ja roolit eheytyvät mahdollistaen paremman erikoistumisen ja laadun nostamisen. Vaikuttamiselle saadaan oma siihen erikoistuva henkilö, joka on kykenee tukemaan vaikuttamista sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Organisaatio pystyy nykyistä paremmin hyödyntämään eri lähteistä ja rekistereistä kerättävää dataa markkinoinnin ja kampanjoiden suunnittelussa. Seurojen sisällöntuotantoa tuetaan nykyistä enemmän ja seurojen tuottamaa sisältöä jaetaan valtakunnallisissa kanavissa. Sosiaalisen median sisältöä tuotetaan nykyistä enemmän. Sekä uusmyynnille että nykykumppanuuksien kehittämiselle ja hoidolle saadaan riittävästi asiaan erikoistuvaa henkilöstöä.

136 Yhteenveto tukitoimintojen ml. tapahtumien organisoinnista keskitetysti Taloushallinto IT Henkilöstöhallinto Hankinnat Lakiasiat Yleishallinto Johdon assistentit Tapahtumat ja logistiikka Taloushallinnon tiimi (4 HTV) + ulkoistukset (4 HTV edestä) IT-päällikkö (1 HTV) Henkilöstöpäällikkö (1 HTV) Hankintaasiantuntija (0,2 HTV) Liiton lakimies (0,5 HTV) Pääkonttorin toimistoassistentti (1 HTV) + puhelinvaihde (1 HTV) Puheenjohtajan ja pääsihteerin assistentti (1 HTV) + toimintojen vetäjien jaettu assis. (1 HTV) Tapahtumatiimi (7 HTV) Budjetoinnin ohjaus Talousseuranta Raportointi Kirjanpito Tilinpäätös Laskutus Järjestelmien kehitys Järjestelmien ylläpito Tuki Vaatimusten määrittely HR-työkalut ja tuki esimiehille ja seuroille Koulutussuunnitelmat Työsopimukset Rekrytointiproses. Kokonaiskuva sopimuksista Hankintaosaamisen tuonti Yhteistyö myynnin ja markkinoinnin kanssa (kumppan.) Sisäinen ja seurojen tuki lakiasioissa Sopimusten tarkistus Vieraiden vastaanotto Pääkonttorin juoksevat asiat Koko org. yhteinen puhelujen ohjaus ja tiedusteluihin vastaus Juoksevat asiat kulloisenkin tarpeen mukaan Kansainvälisten yhteyksien koordinointi Tapahtumien järjestäminen Lipunmyynti Logistiikka Materiaalihallinto Turvallisuus Resurssikäytön tehostuminen: Erityisesti taloushallintoon kuluvan ajan merkittävä väheneminen (vähintään 5 henkilötyövuotta) Myös mm. HR:n ja IT:n tarvitseman ajankäytön väheneminen keskittämällä 12:lta yhdelle henkilölle Laadulliset parannukset: Merkittävät parannukset erityisesti taloushallinnon laatuun: yhteinen tilikartta, järjestelmät, palveluntuottaja -> lukujen saatavuus, vertailukelpoisuus ja läpinäkyvyys Kaikkien tukitoimintojen laadun paraneminen, kun tekeminen keskitetään asiaan keskittyville ja sitä päätoimenaan tekeville henkilöille Kyky tarjota palveluja myös seuroille: esim. taloushallinnon, HR:n ja lakiasioiden tuki Yhtenäinen ilme sekä varusteiden että tapahtumien ilmeen osalta aluetapahtumien monistus

137 Taloushallinto Keskitetyt tekemiset Ulkoistettu tekeminen Tekeminen toiminnoissa/alueilla Taloushallinnon tiimi (4 HTV): Budjetoinnin ohjaus ja koordinointi Talousseuranta Raportointi Keskitettyjen laskujen hyväksyntä Maksuliikenteen seuranta Tilinpäätös Avustushakemukset ja hallinto Kehittäminen Muut taloushallinnon juoksevat asiat Resurssikäytön tehostuminen: Taloushallintoon käytettävän ajankäytön tehostuminen nykyisestä noin 5:llä henkilötyövuodella Skaalaedut keskitetyillä ostoilla ja siten ulkoisiin palveluihin ja kuluvan rahan väheneminen arviolta yhden henkilötyö-vuoden verran (riippuu palveluja järjestelmäratkaisusta) Laadulliset parannukset: Ulkoinen palveluntarjoaja (noin 4 HTV vastaava määrä): Kirjanpito, osto- ja myyntireskontra Palkanlaskenta Ainakin toimintojen, tiimien ja alueiden vetäjät : Oman toiminnon/alueen budjetointi ja talouden seuranta annetuilla työkaluilla ja ohjeistuksella Omien ostolaskujen hyväksyntä yhteisessä taloushallinnon järjestelmässä Yhteinen tilikartta, järjestelmät, palveluntuottaja -> vertailukelpoisuus ja läpinäkyvyys Perusasiat vain kertaalleen: tilinpäätös, pankkiratkaisut, kaikki järjestelmätekniset ratkaisut tehdään asiat vain 1 eikä 12 kertaa Yhtenäiset, aikaa säästävät rajapintaratkaisut: esim. henkilölaskutukset Tasosta suoraan palkanlaskentaan -> ajankäyttö- ja eurosäästö Yhtenäiset ja dokumentoidut taloushallinnon prosessit selkeys ja vähemmän haavoittuvat henkilöstöjärjestelyt Paremmat järjestelmät ja palvelut piireille, mahdollisuus tarjota palvelupakettia myös seuroille Huom. Selvitettävä, miten myyntilaskutus järkevimmin toteutettavissa jatkossa (mitä voidaan lähettää keskitetysti, mitä ulkoistaa ja mitä lähetettävä alueilta)

138 IT Keskitetyt tekemiset Ulkoistettu tekeminen Tekeminen toiminnoissa/alueilla IT-päällikkö (päätoiminen eli 1 htv): Koko organisaatiota koskevien vaatimusten ja standardien määrittely laitteille ja liittymille Järjestelmien kehitys / kehitystyön koordinointi Keskitetyt kilpailutukset ja sopimukset (yhdessä hankinnan kanssa) Järjestelmien ylläpito Järjestelmien tuki Ulkoinen palveluntarjoaja: Tiettyihin järjestelmiin liittyvä tuki Koko henkilöstö: Järjestelmissä tarvittavien toiminnallisuuksien määrittely ja kehitystarpeiden tunnistaminen Resurssikäytön tehostuminen: IT:n vaatiman ajankäytön vähentyminen, kun hoidetaan yhdeltä eikä 12:lta luukulta (tarkkaa ajankäyttövaikutusta vaikea arvioida) Skaalaedut keskitetyillä ostoilla ja siten IT:hen kuluvan rahan todennäköinen väheneminen (riippuen toki myös siitä, kuinka laadukkaita ratkaisuja halutaan ostaa) Laadulliset parannukset: Hyvät, ajantasaiset ja yhteisten standardien mukaiset työkalut Huomattavasti yksinkertaisempi järjestelmäympäristö ja parempi toimintavarmuus Kaiken tiedon kokoaminen keskitettyihin järjestelmiin ja sen analysoinnin helpottuminen IT:n kehittämisen helpottuminen

139 Henkilöstöhallinto Keskitetyt tekemiset Ulkoistettu tekeminen Tekeminen toiminnoissa/alueilla Henkilöstöpäällikkö (päätoiminen eli 1 htv): HR-työkalujen ylläpito ja kehitys Koulutusuunnitelmien laatiminen Työsopimusten laatiminen ja etujen määrittely Rekrytointien ja yt-neuvottelujen vetäminen Esimiesten ja seurojen HR-tuki Henkilöstösidosryhmäyhteyksien hoitaminen Yhdenvertaisuusasiat Työsuojeluasiat Ulkoiset koulutustarjoajat: Valitut henkilöstön koulutukset Esimiehet (ainakin toimintojen): Kehityskeskustelujen käynti yhteisiä työkaluja hyödyntäen Alaisten koulutukset ja perehdytykset omalla substanssialueella Kehitystarpeiden määrittely (esim. rekrytointitarpeet) Resurssikäytön tehostuminen: Henkilöstöhallinnon prosessien ja työkalujen keskitystä hoitamisesta seuraava resurssisäästö (tällä hetkellä tehdään SPL:ssä ja 11 piirissä), arviolta 0,5 henkilötyövuoden säästö Laadulliset parannukset: Parempi tuki ja työkalut esimiehille -> vaikutus johtamisen laatuun Työntekijöiden nykyistä parempi huomiointi ja kehittäminen Järjestelmällisten, laadukkaiden ja yhtenäisten henkilöstöhallinnon käytäntöjen luominen ja vankistaminen Henkilöstöhallinnan käytäntöjen ammattimaisuus ja lainmukaisuus Kyky tukea seuroja niiden henkilöstöhallinnon kehittämisessä

140 Hankinnat Keskitetyt tekemiset Ulkoistettu tekeminen Tekeminen toiminnoissa/alueilla Hankinta-asiantuntija (osatoiminen, n. 0,2 htv): Kokonaiskuva hankintasopimuksista Säästöjen ja kehittämiskohteiden identifiointi Hankintaosaamisen tuominen kaikkiin hankintaprosesseihin: esim. kilpailutusprosessit Yhteistyö myynnin ja markkinoinnin kanssa kumppanuuksien solmimisessa Vaatimusten tunteminen (esim. rahoittajien vaatimukset hankintojen kilpailutuksille) Alkuun ajankäyttö voi olla enemmänkin, kun useasta yhteen organisaatioon siirryttäessä nykyiset ulkoiset sopimukset pitää käydä läpi ja mahdollisesti kilpailuttaa Koko henkilöstö tarpeen mukaan: Vaatimusten määrittely ja tarvittaessa hankittavaa asiaa koskevan asiantuntemuksen tuominen hankintaprosesseihin Resurssikäytön tehostuminen: Hankintojen keskittämisen aiheuttama ajansäästö: tällä hetkellä hankintoja tehdään keskustoimistolla ja 11 piirissä (tarkkaa ajankäyttövaikutusta kuitenkin vaikea arvioida) Laadulliset parannukset: Valtakunnalliset ja yhtenäiset sopimukset Skaalaedut Hankintaosaamisen vaikutus sopimusten laatuun ja hintaan Hankintasääntöjen noudattamisen varmistaminen Hankinta-asiantuntija tekee läheistä yhteistyötä tapahtumapäällikön ja myyntipäällikön kanssa Huom. Keskitetyt hankinnat ei tarkoita, etteikö alueilla voisi olla esim. niille spesifejä kumppanuuksia, jos ne eivät ole ristiriidassa valtakunnallisesti keskeisten kumppanuuksien kanssa.

141 Lakiasiat Keskitetyt tekemiset Ulkoistettu tekeminen Tekeminen toiminnoissa/alueilla Liiton lakimies (osatoiminen, n. 0,5 htv): Työsopimusten ja yhteistyösopimusten tarkistus Mahdollisten ulkoisesti hankittavan lainopillisen avun koordinointi (Seurojen tuki lakiasioissa) Lakiasiaintoimistot Apu tarvittaessa Resurssikäytön tehostuminen: Ei muutosta nykytilaan, jopa tarve kasvattaa ajankäyttöä lakiasioihin nykytilasta, jos pyritään tarjoamaan apua myös seuroille Laadulliset parannukset: Ei muutoksia nykytilaan, paitsi jos lakiasioiden resursointia kasvatetaan tavoitteena kyky tarjota nykyistä enemmän tukea seuroille

142 Tapahtumat ja logistiikka Keskitetyt tekemiset Ulkoistettu tekeminen Tekeminen toiminnoissa/alueilla Tapahtumat ja logistiikka -tiimi: (tapahtumapäällikkö, tapahtumamanageri x 2, turvallisuuspäällikkö, lipunmyynti- ja tapahtumakoordinaattori, logistiikkapäällikkö ja logistiikkakoordinaattori sekä mahdollinen lopputurnaushenkilöstö) Tapahtumien kokonaisvaltainen järjestämisvastuu: maaottelut, kv-turnaukset, Respect Suomen Cupien finaalit, gaalat, kv-seminaarit Tapahtumakonseptit Kannattajayhteistyö Turvallisuuskoulutus Varustesopimukset Huom. Kaikki tulevat saman varustesopimuksen piirii eli on tehtävä selkeät linjaukset henkilöstön yms. varusteista. Ulkoinen palveluntarjoaja: Kuten lähtötilanteessa eli tarpeen mukaan isoissa tapahtumissa sekä ruuhkahuipuissa Tapahtumat: Tarpeen mukaan alueelta apuja ko. alueen isoihin tapahtumiin (isot maaottelut ja turnaukset) eli kuten lähtötilanteessa Logistiikka: Lähtökohtaisesti tehdään keskitetysti Huom. Selvitettävä mitä kaikkia tapahtumia alueet järjestävät (esim. omia gaaloja, turnauksia jne.) ja sovittava selkeä työnjako alueellisista tapahtumista koskee ensisijaisesti koulutus- yms. tapahtumia Resurssikäytön tehostuminen: Ei odotettavissa tehostumista resurssien käytössä Laadulliset parannukset: Ei juuri muutoksia nykytilaan, mutta pitkällä aikavavälillä tavoitteena pitää olla kaikkien tapahtumien yhtenäinen ilme Lisäksi yhdessä organisaatiossa toimittaessa tapahtumatiimin on helpompi ja luontevampi tukea alueellisia tapahtumia

143 Yleishallinnolliset tehtävät: toimistojen ylläpito, vastaanotto, puhelinvaihde Keskitetyt tekemiset Ulkoistettu tekeminen Tekeminen toiminnoissa/alueilla Pääkonttorin toimistoassistentti (päätoiminen eli 1 htv): Vieraiden vastaanotto Toimiston yleinen viihtyvyys ja toimiston juoksevat asiat Puhelinvaihde (päätoiminen eli 1 htv): Koko organisaation yhteiseen puhelimeen vastaaminen, puheluiden ohjaaminen ja tiedusteluihin vastaaminen Toimistohotellit yms. ratkaisut joillain alueilla Vieraiden vastaanotto Toimiston yleinen viihtyvyys ja toimiston juoksevat asiat Toimiston henkilöstö joillain alueilla: Vieraiden vastaanotto Toimiston yleinen viihtyvyys ja toimiston juoksevat asiat Resurssikäytön tehostuminen: Suurimmilta osin ei muutosta nykytilaan Puhelinvaihteen osalta henkilöstön ajankäytön tehostuminen, kun vähemmän puhelimeen vastaamista, jossa ohjataan soittaja vain eteenpäin tai vastataan yksinkertaisiin tiedusteluihin Laadulliset parannukset: Suurimmilta osin ei muutosta nykytilaan Puhelinvaihteen osalta parempi valtakunnallinen asiakaspalvelu, kun oikea henkilö tai henkilön varamiehes löytyy nopeammin ilman tarvetta soittaa useaan organisaatioon Huom. Toimitilojen suhteen on luultavasti tarpeen selvittää: a) millaiset yhteiset standardit toimitiloille halutaan b) onko nykyistä toimitilajärjestelyä mahdollistaa järkeistää siltä osin kuin toimitilat ovat alikäytöllä

144 Johdon assistentit Keskitetyt tekemiset Ulkoistettu tekeminen Tekeminen toiminnoissa/alueilla Puheenjohtajan ja pääsihteerin assistentti (päätoiminen eli 1 htv): Juoksevat asiat kulloisenkin tarpeen mukaan Kansainvälisten yhteyksien koordinointi Toimintojen vetäjien jaettu assistentti (päätoiminen eli 1 htv): Juoksevat asiat kulloisenkin tarpeen mukaan Resurssikäytön tehostuminen: Resurssikäytön jopa lisääntyminen nykytilaan nähden, koska toimintojen vetäjillä ei tällä hetkellä ole assistenttia käytettävissään Laadulliset parannukset: Toimintojen vetäjien ajankäytön vapautuminen enemmän arvoa tuottaviin tehtäviin ja ajankäytön pirstaleisuuden vähentyminen tämän koko organisaatiolle kriittisen arvokkaan ajankäytön siirtyminen toiminnan ja palveluiden johtamiseen ja kehittämiseen

146 Huippujalkapallo-organisaation logiikasta Huippujalkapallo-organisaatio rakennetaan varsinaisen organisaation sisään virtuaaliorganisaationa eli varsinaiseen organisaation kuuluvien ihmisten ajankäytöstä tietty osuus varataan nimenomaan huippujalkapalloon (toki osa rooleista kuten huippujalkapallopäällikkö ja maajoukkueiden päävalmentajat ovat lähtökohtaisesti 100% huippujalkapalloa). Seuraavalle sivulle on koottu huippujalkapallo-organisaatioon kuuluvat roolit eri toiminnoista. Huomaa kuitenkin, että näidenkin roolien ulkopuolelta käytetään aikaa huippujalkapalloon (esimerkiksi toimintojen vetäjät) seuraavan sivun organisaatiossa on vain keskeiset, vähintään 20% (päivä viikkoon) huippujalkapalloon käyttävät roolit.

147 Huippujalkapallo-organisaatio Huippujalkapallopäällikkö raportoi pelaajakehityksen vetäjälle (vaikka huippujalkapallopäällikkö vastaakin huippujalkapallosta kaikkien toimintojen yli) PELAAJAKEHITYKSEN VETÄJÄ (50%) HUIPPUJALKAPALLOPÄÄLLIKKÖ (100%) Vastaa huippujalkapallon kokonaisvaltaisesta kehittämisestä Suluissa roolin arvioitu ajankäyttö nimenomaan huippujalkapalloon (huom. vasta karkea arvio, riippuu merkittävästi siitä, mitä kaikkea huippujalkapallolla ymmärretään) PELAAJAKEHITYS SEURAKEHITYS KILPAILU- JA EROTUOMARITOIM MYYNTI, MARKK., VIEST. JA VAIKUT. MAAJOUKKUETOIMINTA Kokonaisuudessaan huippujalkapalloa, tekee yhteistyötä huippujalkapalloorganisaation kanssa VALMENNUSOSAAMINEN Koulutusjohtaja (20%) Koulutusvastaava, Uefa Pro (20%) Koulutusvastaava, talenttivalmennus (100%) Alueell. valm.osaamisen kehittäjät huippuseuroissa (seuroille res.) TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Tutkimusjohtaja (50%) Valmennuskeskuspäälliköt (100%) Valmennuskeskuskouluttajat (100%) Pelianalyysiantuntija (20%) SEURAKEHITYS Seuralisenssipäällikkö (50%) Laatujärjestelmän kehityspäällikkö (20%) Lisäksi osa seurakehityksen ostopalveluista hankitaan tukemaan nimenomaan huippuseuroja KILPAILUTOIMINTA Sarjavastaava, (nyk.) liiton sarjat (20%) EROTUOMARITOIMINTA Erotuomaripäällikkö (20%) Huomaa, että tämä on vielä hyvin karkea kuvaus huippujalkapalloorganisaatio vaatii vielä merkittävää täsmentämistä, mm.: Yhteinen määritelmä, mitä huippujalkapallolla ymmärretään Tässä lueteltujen roolien tehtävänkuva huippujalkapalloon liittyen Huippujalkapallo-organisaation sisäiset johtoryhmät ja tiimit MYYNTI JA MARKKINOINTI Myyntipäällikkö (20%) Asiakkuuspäällikkö (20%) Näiden ajankäyttö huippujalkapalloon eli pääsarjojen myyntiin riippuen siitä, millainen yhteispeli ja työnjako pääsarjojen kanssa sovitaan (vielä määritettävä asia)

148 Huippujalkapalloa koskevat parannukset suhteessa nykytilaan Selkeytetään huippujalkapallon asemaa pelaajapolulla Kurotaan määrätietoisesti kiinni eurooppalaista huipputasoa jo pelaajakehityksen aikaisemmissa vaiheissa Varmistetaan kansainvälisen tietotaidon ja kansainvälisen vaatimustason pelaajakehityssisältöjen ohjaaminen lahjakkaimpien pelaajien päivittäisharjoitteluun Toteutetaan tehokas valmennusosaamisen ja kilpailutoiminnan kehitystyö koko pelaajapolulla Palkataan huippujalkapallovastaava, joka on huippuseurojen iholla tukemassa koko seuran kehittymistä Luodaan tiivis vuorovaikutus Palloliiton ja huippuseurojen välillä Yhteinen päämäärä paremmat pelaajat, seurojen ja maajoukkueiden menestys

150 Futsalorganisaation logiikasta Futsalorganisaatio rakennetaan varsinaisen organisaation sisään virtuaaliorganisaationa eli varsinaiseen organisaation kuuluvien ihmisten ajankäytöstä tietty osuus varataan nimenomaan futsaliin (toki osa rooleista kuten futsalpäällikkö ja futsalin kilpailutoimintavastaava ovat lähtökohtaisesti 100% futsalia). Seuraavalle sivulle on koottu futsalorganisaatioon kuuluvat roolit eri toiminnoista. Erikseen on lueteltu vain keskeiset, vähintään 20% ajastaan (päivä viikkoon) futsaliin käyttävät roolit. Lisäksi periaatteen tulisi olla, että henkilöstö kokonaisuutena käyttää noin 5-10% ajastaan futsalin tukemiseen. Luonnollisesti tiimien sisällä esimerkiksi alueellisessa seurakehitystiimissä futsal-vastuita voi silti olla järkevä keskittää yhdelle asiaan erikoistuvalle henkilölle.

151 Futsalorganisaatio Suluissa roolin arvioitu ajankäyttö nimenomaan futsaliin FUTSALPÄÄLLIKKÖ (100%) Vastaa futsalin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä Kokonaisorganisaatiokaaviossa futsalpäällikkö raportoi suoraan pääsihteerille PELAAJAKEHITYS SEURAKEHITYS KILPAILU- JA EROTUOMARITOIM MYYNTI, MARKK., VIEST. JA VAIKUT. MAAJOUKKUETOIMINTA A-maajoukkuvalmentaja, futsal (100%) Maajoukkuemanageri, futsal (50%) VALMENNUSOSAAMINEN Koulutusvastaava, Uefa Pro ja futsal (20%) Lisäksi ainakin koulutusjohtajalta, koulutuskoordinaattorilta ja alueellisilta koulutuspäälliköiltä 5-10% ajankäytöstä futsaliin TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Tutkimus- ja kehitystiimiltä 5-10% kokonaisjanakäytöstä futsaliin Lisäksi osatoimisina ostopalveluina seuroilta tai muilta toimijoilta seuraavia: Futsal-koulutusten koordinaattori Koulutusvastaavat (UEFA Futsal B) Alueelliset kouluttajat (Futsal C) Muiden futsal-maajoukkueiden valmennus SEURAKEHITYS Seurakehitystiimiltä kokonaisuudessaan 5-10% ajankäytöstä futsaliin, ainakin seuralisenssipäällikkö, laatujärjestelmän kehityspäällikkö, olosuhdepäällikkö ja alueelliset seurakehittäjät GRASSROOTS Grassroots-tiimiltä kokonaisuudessaan 5-10% ajankäytöstä futsaliin (valtakunnallinen vastaava ja alueelliset grassroots-vastaavat seurakehittäjät) JÄSENPALVELUT Jäsenpalvelutiimilät kokonaisuudessaan 5-10% ajankäytöstä futsaliin KILPAILUTOIMINTA Futsalin kilpailutoimintavastaava (100%) Lisäksi alueellisilta kilpailupäälliköiltä ja kilpailusihteereiltä 5-10% ajankäytöstä futsaliin EROTUOMARITOIMINTA Futsalin erotuomaritoimintavastaava (50%) Lisäksi alueellisilta erotuomarivastaavilta 5-10% ajankäytöstä futsaliin Lisäksi ostopalveluina Liiton aikuisten sarjojen otteluohjelmat (FLS) MYYNTI JA MARKKINOINTI Myynti- ja markkinointitiimiltä kokonaisuudessaan 5-10% ajankäytöstä tukemaan myös futsaliin myyntiä ja markkinointia VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Viestintä ja vaikuttamisitiimiltä kokonaisuudessaan 5-10% ajankäytöstä tukemaan myös futsaliin viestintää ja vaikuttamista Huomaa, että tämä on vielä hyvin karkea kuvaus futsalorganisaatio vaatii vielä merkittävää täsmentämistä, mm.: Tässä lueteltujen roolien tehtävänkuva futsaliin liittyen Futsalorganisaation sisäiset johtoryhmät ja tiimit

152 Futsalia koskevat parannukset suhteessa nykytilaan Futsalin asema osana kokonaisorganisaatiota selkiytyy merkittävästi: Futsalin käyttöön saadaan lisää voimavaroja, mikä mahdollistaa paitsi paremman tuen futsalin kehittymiselle ylipäänsä myös erikoistumisen futsal-organisaation sisällä. Tehdään periaatteellinen linjaus siitä, että futsal saa tietyn osan kokonaisorganisaation ajankäytöstä ja futsalista tulee virallisesti osa henkilöiden toimenkuvia (myös pienemmän osan ajastaan futsaliin käyttävät). Futsalin edistämistä kyetään tekemään koko maassa harmonisoiduin käytännöin sen sijaan, että alueelliset erot olisivat suuria kuten nykyään. Yhteinen päämäärä lajin parempi tunnettuus, harrastajamäärien kasvu, enemmän ja parempia valmentajia ja pelaajia, seurojen ja maajoukkueiden menestys

154 Toiminnot läpileikkaavien kehityshankkeiden organisointi suoraan pääsihteerin alle Strategiset, useita toimintoja koskettavat kehityshankkeet tulisi tavoitetilassa olla organisoituja suoraan pääsihteerin alle omaan kehitysyksikköönsä. Hankkeista vastaavien henkilöiden tulisi lähtökohtaisesti olla pääsihteriille raportoivia määräaikaisia projektityöntekijöitä, tulevat he sitten organisaation sisältä tai ulkopuolelta. Muu hankeorganisaatio muodostuu toiminnot läpileikkaavaksi virtuaaliorganisaatioksi eli tarvittavat henkilöt eri toiminnoista osallistuvat hankkeisiin ja heidän työajastaan tietty osuus varataan kehityshanketta varten. Alla esimerkkinä, miten tämän strategiakauden keskeisten kehityshankkeiden virtuaaliorganisaatiot muodostuisivat: Pääsarjojen kasvupaketti Hankkeen vetäjä (projektityöntekijä) Seurakehityksestä laatujärjestelmän kehityspäällikkö, olosuhdepäällikkö, seuralisenssipäällikkö (edellä mainitut teemat pääsarjaseurojen osalta) Myynnistä ja markkinoinnista myyntipäällikkö ja asiakkuuspäällikkö (pääsarjojen myynti ja kumppanuudet) Tapahtumatiimistä tapahtumapäällikkö (tapahtumatuet) Talouspäällikkö (eurolainat) Cup-kilpailujen kehitys Hankkeen vetäjä (projektityöntekijä) Kilpailutoiminnasta sarjapäällikkö ja futsalin kilpailutoimintavastaava (cup-muotojen kehitys sisältäen Suomen Cupin, Regions Cupin, Naisten Suomen Cupin ja Futsal Cupin) Myynnistä, markkinoinnista, viestinnästä ja vaikuttamisesta myyntipäällikkö, markkinointipäällikkö ja viestintäpäällikkö (cup-kilpailujen markkinointi ja viestintä, cup-kilpailujen TV-tuotteiden kehitys) Tapahtumatiimistä tapahtumapäällikkö (finaalitapahtumien suunnittelu)

156 Tavoitteet ja toteutustavat ruotsin- ja englanninkielisille palveluille pääpiirteissään Johtava periaate: Uuden palveluorganisaation on kyettävä järjestämään palvelua ja tuottamaan keskeiset sisällöt myös ruotsin ja englannin kielillä ja edistämään jalkapalloa ja futsalia kaikissa kieliryhmissä. Palvelut ruotsiksi ja englanniksi (ainakin) Keskeiset koulutukset Muu seurarajapinnassa tapahtuva palvelu: arviointivisiitit, valmentajien tuki jne. Jäsenpalvelut ja yleinen neuvonta Sisällöt ruotsiksi ja englanniksi (ainakin) Keskeiset koulutusmateriaalit, laatujärjestelmäkuvaukset yms. Verkkosivut, tulospalvelu, tiedotteet, sosiaalinen media Järjestelmät, joita seurat käyttävät Muut kielinäkökulmat (mm.) Kampanjoiden toteutus useilla kielillä mahdollisuuksien mukaan Järkevin tapa toteuttaa nämä pitää määrittää, mutta se on todennäköisesti yhdistelmä ainakin seuraavista: Varmistetaan, että palveluorganisaatiossa eri toiminnoissa on henkilöitä, jotka hallitsevat ruotsin tai englannin kielen (ja heidän ajastaan tietty osa korvamerkitään näiden palvelujen tuottamiseen). Lisäksi on tärkeää, että heillä on riittävän korkea asiaosaaminen kulloiseenkin palveluun liittyen. Seuroilta ja muilta toimijoilta hankitaan ostopalveluita ruotsiksi ja englanniksi. Hyödynnetään ulkoisia käännöspalveluita materiaalien kääntämiseksi. Hyödynnetään kansainvälisiä yhteyksiä esim. Ruotsin jalkapalloliittoon. Tämä on vielä kohtuullisen karkea hahmotus on määritettävä omana harjoituksenaan, miten kielikysymys on järkevintä ratkaista tulevassa palveluorganisaatiossa: mitä palveluita/sisältöjä ja miten ne tuotetaan?

157

158

Näytä lisää