Organisaation luonne muutoksen yhtenä hidastajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Organisaation luonne muutoksen yhtenä hidastajana"

Transkriptio

1 2012 Variantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: VATEO B ISSN-L ISSN Julkaisu- ja käyttöoikeudet: Taina Lehtiö ja Tapio Keränen TIIVISTELMÄ V Sosiaalisen systeemin ominaisuudet ovat verraten pysyvää laatua. Organisaation muutoksen hitauteen vaikuttavat taustalla hitaasti muuttuvat organisaation rakenteet, joista eniten käsitellään kirjallisuudessa organisaatiokulttuurin käsitettä. Pelkistetysti voidaan todeta, että organisaatiokulttuuri käsittää sisäiset mallit, jotka ovat muotoutuneet yhteisön kehittyessä. Sen sijaan organisaation luonne kuvaa ominaisuutta, jossa uusia tilanteita kohdatessaan organisaatiot tavoittelevat toiminnan yhtenäisyyttä sille ominaisella reagointitavalla. Organisaation luonne tulee esille siinä, kuinka toimitaan ja on toimittu todellisuudessa. Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Variantin blogiartikkelina AVAINSANAT Organisaation luonne, Kulttuuri, Organisaatiokulttuuri, Muutos Tapio Keränen on valmistunut diplomi-insinööriksi v ja tekniikan lisensiaatiksi v Hän on toiminut 30 vuotta erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä energia-alalla ja on väitellyt tohtoriksi v Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa kansainvälisen projektiliiketoiminnan tutkimusalalta. Hän on tutkinut organisaation toimintaa ja muuttumista. Tapio jatkaa edelleen nykyisellä työnantajallaan, mutta toimii ohessa Variantin hallituksen puheenjohtajana ja tieteellisenä asiantuntijana. Taina Lehtiö on valmistunut diplomi-insinööriksi v ja suorittanut Turun yliopistossa taloussosiologian ja Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa työpsykologian ja johtamisen jatko-opintoja vuodesta 2002 lähtien. Tainan asiantuntija-alueena ovat organisaatioiden ja verkostojen toiminnan tarkastelu sosiaalisen systeemin näkökulmasta. Taina on toiminut 25 vuoden kuluessa sekä usean eri alan yrityksissä että tiedelaitoksissa. Taina on kehittänyt organisaatioiden toiminnan tutkimus- ja mallinnusmenettelyjä ja käyttänyt niitä useissa yrityskohteissa. Taina on tällä hetkellä Variantin toimitusjohtaja.

2 Historia osoittaa, että monet sosiaalisen systeemin ominaisuudet ovat verraten pysyvää laatua. Nykypäivän teknologia on tuonut organisaatioiden toimintaan oman ympäristövaikutuksensa. Se ei ole kuitenkaan muuttanut radikaalisti organisaatioiden tapaa toimia ja reagoida. Olemme puhuneet jo aiemmin organisaation kulttuurista, luonteesta ja identiteetistä. Käymme nyt tarkemmin käsiksi käsitteeseen organisaation luonne, joka on vähemmän käytetty käsite organisaatiotutkimuksessa (Birnholtz ym. 2007). Hyvin usein arkikielessä käytetään sanaa kulttuuri, kun viitataan organisaatiossa vallalla oleviin arvoihin, käsityksiin ja tapoihin toimia. Puhutaan toimintakulttuurista, turvallisuuskulttuurista, johtamiskulttuurista ja muista vastaavista kulttuureista. Kulttuuri sanan käytöllä halutaan jotenkin korostaa sekä yhteistä ja jaettua tapaa ymmärtää asioita, symboleja ja niiden merkityksiä että tapaa toimia. Kulttuurin käsite on kätevä ja monia asioita kattava termi siten, että se ymmärretään suurin piirtein yhdensuuntaisesti arkikielessä. Mutta samalla on kuitenkin vaarana se, että käsitteen yleisyys hämärtää organisaatioon liittyvien kysymysten konkreettisen käsittelemisen. Scheinin (1984: 14) organisaatiokulttuurin mallissa on kolme tasoa. Syvimmällä tasolla ovat olettamukset siitä, mikä organisaatiossa on ihmisten mielestä todellisuutta. Ihmiset eivät yleensä aseta vallitsevia omia olettamuksiaan kyseenalaisiksi. Seuraavalla tasolla Scheinin (1984) mallissa ovat kulttuuriin sisältyvät arvot, jotka muodostavat perustan arvioida, mikä on oikein ja hyväksyttävää organisaatiossa. Organisaation arvot, julkilausutut tai piilossa olevat, heijastavat myös yleisemmin yhteiskunnassa vallitsevia arvoja. Normit ovat kirjoittamattomia sääntöjä siitä, mitä ihmisiltä odotetaan eri tilanteissa. Esimerkiksi erilaiset pukeutumiskoodit liike-elämässä ovat eräänlaisia normeja. Organisaation kulttuuri sekä siihen liittyvät arvot ja normit ohjaavat käyttäytymistä ja toimintaa useimmissa tilanteissa, joihin organisaatiossa joudutaan. Onhan organisaation ihannetila jatkuvuus, toistuvuus ja säännönmukaisuus, jolloin yhteiset arvot ja normit ohjaavat toimintaa. Parhaimmillaan tämä näkyy käytännössä häiriöttömänä toimintana, joka etenee omalla painollaan totuttuihin rutiineihin perustuen. Silloin työelämän arki sujuu ilman esimiesten aktiivista puuttumista. Voidaan myös todeta, ettei silloin toimintaan pidäkään mennä puuttumaan voimakkaasti, jos realistisesti asetetut toiminnan tavoitteet saavutetaan. 2

3 Kirjoittajista Keränen (2010: 57) on pelkistänyt väitöstyössään kulttuurin käsitteen organisaatioissa siten, että kulttuuri käsittää sisäiset mallit, jotka ovat muotoutuneet yhteisön kehittyessä. Silloin kulttuuri tarkoittaa myös yhteisön jäsenten käyttäytymisen säännönmukaisuuksia. Lisäksi organisaatioiden elinkaaren aikana tulee toistuvasti eteen tilanteita, missä säännönmukainen käyttäytyminen ei ole enää mahdollista. Silloin kulttuuria ja arvoja syvempi organisaatiolle ominainen tapa reagoida, eli luonne, nousee esiin toimintaan vaikuttavana tekijänä. Tässä on paikallaan tehdä myös ero yksilötasolla puhuttaessa käsitteiden käyttäytyminen (behaviour) ja toiminta (action) välillä. Käyttäytyminen viittaa enemmän yksittäisen henkilön toiminnassa osittain opittuihin tapoihin ja toiminnan ulkoisiin muotoihin. Käyttäytyminen tapahtuu usein automaattisesti ja tottumuksesta vasteena johonkin ärsykkeeseen ilman, että toimija erityisesti kiinnittäisi huomiota tekemiseensä. Käyttäytymisen kuviot ovat suhteellisen vakiintuneita erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Toiminta sen sijaan viittaa tavoitteellisiin suorituksiin ja tekoihin, jotka ovat tietoisia ja joihin liittyy fyysistä ja henkistä ponnistelua. Lisäksi toiminta käsittää ajatuksen tarkoitusperäisyydestä. Artikkeleissamme pyrimme käyttämään sanaa toiminta aina kun voidaan ajatella ihmisen pyrkivän jossakin asiayhteydessä ja tilanteessa aktiivisesti johonkin tavoitteeseen ja päämäärään. Käyttäytyminen on taas yksilöllisiin tapoihin perustuva, usein automaattinen ja tavanomainen reaktio arjen eri tilanteissa. Yksilöllisillä tavoilla tarkoitamme tässä sitä, että käyttäytyminen on aina jossain määrin sidoksissa myös ihmisen persoonallisuuteen. Jälkimmäisen käsitteen kohdalla voimme viitata myös käsitteeseen ihmisen ominainen luonne. Meistä Keränen (2010) havaitsi tutkimuksissaan, että suuren organisaation tapa reagoida pysyi pitkälläkin aikavälillä tarkasteltuna samana erilaisissa muutostilanteissa. Toisin sanoen organisaation syvin olemus ikään kuin pysyi samana ajan kuluessa. Ominaisuus tuntuu nousevan toiminnan yhdenmukaisuudesta ja samanlaisuudesta eri organisaation tasoilla. Ikään kuin organisaatiolla olisi luonne samalla tavalla kuin ihmisillä. Aikaisemmin viitattu kulttuurin käsite ei tuntunut antavan vastausta siihen, miksi organisaation syvin olemus tuntui säilyvän hyvin sitkeästi ja muuttuvan hitaasti. Organisaation luonteen käsitteen nosti esiin amerikkalainen sosiologi Philip Selznick (1949, 1957), mutta sitä ei juuri ole tutkittu organisaatioiden yhdenmukaisen toiminnan ylläpitäjänä ja synnyttäjänä (Birnholtz ym. 2007). 3

4 Organisaation luonteella tarkoitamme ominaisuutta, jossa uusia tilanteita kohdatessaan organisaatiot tavoittelevat toiminnan yhtenäisyyttä sille ominaisella reagointitavalla. Sama ominaisuus ilmenee meissä ihmisissä myös yksilötasolla. Toiminnan yhtenäisyys määrittää organisaation jäsenten yleisen asennoitumisen ja näkyvät reaktiot mihin tahansa esiin nousevaan ongelmaan. (Keränen 2010: 57). Organisaation todellinen luonne tulee parhaiten esille myös johdon käynnistämissä muutoksissa ja esiin nousevissa muissa odottamattomissa tilanteissa. Erityisesti on syytä painottaa sitä, että organisaation luonne tulee esille siinä, kuinka toimitaan ja on toimittu todellisuudessa, eikä siinä, mitä kenties on julistettu organisaation arvoiksi paperilla. Organisaatiotutkimuksessa ja yleisessä kielenkäytössä kulttuuri ja myös identiteetti käsitteinä ovat saaneet hyvin vahvan jalansijan silloin kun tarkoitetaan pysyviä tai hyvin hitaasti muuttuvia organisaatioon liitettäviä ominaisuuksia. Sen vuoksi organisaation luonne käsitteenä voidaan helposti asettaa kyseenalaiseksi. Voimme myös tarkastella, kuinka tavat ja taidot toimia organisaatiossa välitetään uusille jäsenille? Silloin kulttuuri ja identiteetti eivät anna siihen selvää vastausta. Organisaation luonteen käsite tulee ymmärrettäväksi kun ajattelemme, että taipumukset toimia määrätyllä tavalla, kuten elämän kuluessa opitut tavat ja taidot, iskostuvat ihmisten proseduraaliseen eli taitomuistiin (Hämäläinen ym. 2011). On myös olemassa näyttöä siitä, että yksilöiden roolit organisaation rutiineissa tallentuvat osallistujien proseduraaliseen muistiin ja tämä vahvistuu kun yhteisiä tehtäviä toistetaan. Tässä yhteydessä voidaan puhua myös omaksuttujen tapojen sosiaalistumisesta yhteiseksi tavaksi (mm. Archer, 1995, 1998; Bhaskar, 1998; Nonaka ja Takeuchi, 1995). Silloin organisaation toiminnan taustalla vaikuttavat piintyneetkin tavat toimia ja reagoida. Edellisiin taustavaikuttajiin viitaten voidaan puhua organisaation luonteesta, joka synnyttää organisaatiossa toiminnan ja reagoinnin yhdenmukaisuutta (Birnholtz ym. 2007: 319). Organisaation luonne on tässä mielessä juurtunut ihmisten tapoihin ja proseduraaliseen muistiin ja toimii kulttuuria ja identiteettiä yhdistävänä tekijänä. Kirjoittajista Keräsen (2010) väitöstyössä nousi esiin erään organisaation suhteellisen pysyvinä piirteinä jatkuva pyrkimys operatiiviseen tehokkuuteen, teknillisen erinomaisuuden tavoitteluun. Lisäksi toimintaa leimasi huolellisuus ja varovaisuus kaikessa toiminnassa. Nämä luonteenpiirteet vaikuttivat kaikilla organisaation tasoilla myös uutta liiketoimintaa kehitettäessä. Nämä taipumukset 4

5 olivat pitkän kehityksen tuloksia ja olivat koko ajan läsnä toiminnassa. Niitä ei myöskään tarvinnut mitenkään korostaa, koska organisaation jäsenet olivat ilmeisesti tiedostamattaan sisäistäneet edellä mainitut taustalla vaikuttavat tekijät. Itse asiassa edellä mainitut luonteenpiirteet voidaan tunnistaa useissa suurissa teollisissa organisaatioissa. Kirjoittajista Lehtiön ( , työpaperit, KPLOG ja BeSel projektit, BIT Tutkimuskeskus) toteuttamat ulkoistettujen kokonaisuuksien toiminnan häiriöitä tarkastelevat tutkimukset tukevat Keräsen (2010) havaintoja. Teollisuuskohteissa näyttää olevan tyypillistä, että organisaation reagointitapa eri käytännön tilanteissa pysyy ulkoistamisen jälkeen samanlaisena kuin ennen ulkoistamista. Reagointitapa ei muutu helposti, vaikka vanhan tavan soveltamisesta seuraa yleensä uudessa tilanteessa toiminnan häiriöitä, jotka vaikeuttavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi hierarkkinen ja yksisuuntainen tapa viestiä ja jakaa tietoa organisaation eri tilanteissa säilyy ainakin pari vuotta ja usein enemmän erityisesti ulkoistajayrityksen organisaatiossa ja sen johdossa, vaikka uusi tilanne vaatisi aivan uudenlaista tapaa viestiä ja jakaa tietoa sekä organisaation sisällä että organisaatioiden välillä. Reagointitavan hidas muutos tulee esille myös siirtyneen henkilöstön osalta. Palvelutoiminnan toteutus liiketoimintanäkökulmasta ja palvelulähtöisesti saattaa toteutua yksittäisten henkilöiden toiminnassa, mutta koko organisaation toiminnan muuttaminen uuteen palveluyrityksen reagointitapaan vaatii yleensä aikaa ja aktiivista koulutusta. Tämän artikkelin viestinä on se, että muutoksen hitaus organisaatioissa on pysyvä ihmisyyteen liittyvä syvä ominaisuus, jolle löytyvät perusteet ihmisen aivotoiminnan ja muistin tasolta saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että organisaatioiden johdon ja henkilöstön piirissä olisi tarpeellista hyväksyä se tosiasia, että sosiaalisessa systeemissä vallitsevat tietyt ihmiseen syvälle sidoksissa olevat ominaisuudet, jotka hidastavat muutosten toteutusta organisaatioissa. Ja nämä ominaisuudet koskevat jokaista ihmistä, myös johtoa itseään. 5

6 Lähteet Archer M. (1995): Realist social theory: the morphogenetic approach, Cambridge University Press. Archer M. (1998): Realism and morphogenesis, ( ), in Archer Margaret, Roy Bhaskar, Andrew Collier, Tony Lawson and Alan Norrie (editors) Critical realism: essential readings. Routledge. Bhaskar R. (1998): Societies, in Archer Margaret, Roy Bhaskar, Andrew Collier, Tony Lawson and Alan Norrie (editors) Critical realism: essential readings. Routledge. Birnholtz J.P., Cohen M.D., and Hoch S.V. (2007): Organizational character: on the regeneration of camp poplar grove, Organization Science, Vol. 18, No. 2, March-April 2007: Hämäläinen, H., Laine, M., Aaltonen, O., Revonsuo, A., (toim.), (2006): Mieli ja Aivot Kognitiivisen neurotieteen oppikirja, Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Keränen T. (2010): Change in organization emerging situations, character and praxis, Doctoral dissertation, Aalto University School of Science and Technology, Multiprint Espoo Nonaka I. and Takeuchi H. (1995): The Knowledge-Creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation, Oxford University Press, Selznick P. (1949, 1953): TVA and the grass roots: a study in the sociology of formal organization, First Printing 1949, Second Printing 1953, University of California Press, Berkeley and Los Angeles, Selznick P. (1957): Leadership in administration: a sociological interpretation, University of California Press, Berkeley. 6

Muutosvastarinta - Mitä se on?

Muutosvastarinta - Mitä se on? 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110223B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Muutosvastarinta

Lisätiedot

Vuorovaikutus - Yritysten käyttämätön keino kannattavuuden parantamisessa

Vuorovaikutus - Yritysten käyttämätön keino kannattavuuden parantamisessa 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20120502B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi uorovaikutus

Lisätiedot

Sosiaalisen systeemin häiriöt organisaatioiden toiminnan näkökulmasta

Sosiaalisen systeemin häiriöt organisaatioiden toiminnan näkökulmasta 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110506B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Sosiaalisen systeemin

Lisätiedot

Viestintä ja vuorovaikutus sosiaalisen systeemin suorituskyvyn mahdollistajana

Viestintä ja vuorovaikutus sosiaalisen systeemin suorituskyvyn mahdollistajana 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110616B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi iestintä ja vuorovaikutus

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Organisoitumisen historiaa muinaisorganisaatioista Ysukupolven aikaan

Organisoitumisen historiaa muinaisorganisaatioista Ysukupolven aikaan 2012 Variantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: VATEO20111110B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Organisoitumisen

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...

Lisätiedot

Sosiaalisen maailman kerrostuneisuus ihmisen aivotoiminnasta organisaatiorakenteisiin

Sosiaalisen maailman kerrostuneisuus ihmisen aivotoiminnasta organisaatiorakenteisiin 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110915B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Sosiaalisen maailman

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSHARJOITUS

VUOROVAIKUTUSHARJOITUS VUOROVAIKUTUSHARJOITUS ESIM. STRATEGIAN JA ARVOJEN JALKAUTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUSJOHTAMINEN JUHA ARIKOSKI 4.4.2017 TEORIAA: KIELITIEDE, LOGIIKKA JA SEMIOTIIKKA Uskomme denotaatioon Denonaatio = sanan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 9: Yhteenveto Jouni Virtaharju, 22.11.2016 LUENTOKERRAN SISÄLTÖ Jäljellä olevat suoritukset loppuväittelyt loppuessee Mitkä olivatkaan kurssin tavoitteet? Kurssiviitekehys

Lisätiedot

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla.

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Celkee Oy:n Missio Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Tuomme organisaatioiden piilossa olevan

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat erityisasiantuntija Jarmo Vorne http://www.tttdigi.fi/index.php?mid=15&pid=57&aid=2774 Miksi henkilöt työskentelevät ei turvallisesti? Henkilö ei usko joutuvansa

Lisätiedot

Habits of Mind16 taitavan ajattelijan. toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara

Habits of Mind16 taitavan ajattelijan. toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara Habits of Mind16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ajatuksia vastuullisesta urheilujohtamisesta

Ajatuksia vastuullisesta urheilujohtamisesta Ajatuksia vastuullisesta urheilujohtamisesta Päämääränä on lisätä ymmärrystä kansalaistoiminnan ja etenkin liikunta- ja urheiluorganisaatioiden johtamisesta eettisen ja vastuullisen johtamisen näkökulmasta.

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi. HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas 6.9.2011

Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi. HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas 6.9.2011 Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas 6.9.2011 BoMentis on valmentavan johtamisen kylväjä, joka luo organisaatioihin hyvä johtamisen ja yhteistyön

Lisätiedot

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski 1. Mitä ajatella ristiriidoista? 2. Mihin pyrkiä niiden suhteen organisaatioissa? 3. Miten päästä tavoitteeseen?

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 20.4.2016 Sari Kuusela YTT, tietokirjailija, HR johtaja LähiTapiola ryhmä sari.kuusela@lahitapiola.fi 20.4.2016 1 Kulttuuri on kaikkialla monitasoisesti läsnä.

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? - Verkostotalouden ja nettisukupolven vaikutukset johtamiseen - Tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva

Lisätiedot

Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä

Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä Tom Holmroos, erityisasiantuntija Merja Lang, palvelumuotoilija Elisa Kettunen, projektipäällikkö 11.9.2019 Tulevaisuuden kunnan digitalisointi

Lisätiedot

Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 4: Systeemi 1 ja 2

Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 4: Systeemi 1 ja 2 Filosofia ja systeemiajattelu Luento 4: Systeemi 1 ja 2 Filosofi Esa Saarinen Prof., Tuotantotalouden laitos, Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto, Aalto-sali 7.2.2018 Tilanne Miamissa Neoclassical

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Ohjelma tänään: Etätehtävä täksi kerraksi. Toimiva työyhteisö organisaatiokäyttäytyminen LEA2LL068:28 Orientaatio Riitta Rautava

Ohjelma tänään: Etätehtävä täksi kerraksi. Toimiva työyhteisö organisaatiokäyttäytyminen LEA2LL068:28 Orientaatio Riitta Rautava Toimiva työyhteisö organisaatiokäyttäytyminen LEA2LL068:28 Orientaatio 17.1.2008 Riitta Rautava Ohjelma tänään: Tehtävän 1 purku (lehtiartikkeli) Mitä ORGANISAATIOKÄYTTÄYTYMINEN tarkoittaa yksilö ja ryhmäpohdintaa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly. Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe

Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly. Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Dipoli, sali 1 30.1.2013 Muistutuksena: tavoitteena

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Asiantuntijoiden vai ihmisten johtamista? Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä

Asiantuntijoiden vai ihmisten johtamista? Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä Leadership-päivä Finlandia-talo 2.2.2012 klo 9.30-10.45 , TkL Tutkija ja projektipäällikkö - Tuotantotalouden laitos/bit Tutkimuskeskus Johtajuus,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA Vaasa

Hyvinvointia työstä. TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA Vaasa Hyvinvointia työstä TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA 1.11.2017 Vaasa Turvallisuuden johtaminen esimiestyönä vanhempi asiantuntija Mika Liuhamo, Turvallisuusratkaisut puh. 030 474 8620, mika.liuhamo@ttl.fi

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy Hukkuvatko organisaatiot strategioihinsa? Viestintästrategia Konsernistrategia Henkilöstöstrategia Tukiprosessien

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne. Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015

Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne. Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015 Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015 Arvoprosessin selkäranka? Arvoprosessi on perinteisesti ennen kaikkea prosessi! Prosessilla on oltava

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Maantieteen päivät 27.10.2012 Helsingissä Seija Virkkala, Vaasan yliopisto Botnia Atlantica Institute s partners

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA AMKE:n luovat verkostot Helsinki 5.-6.4.2011 FT REIJO SILTALA 2011 SISÄLTÖ 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

Webinaari: YRITYSKULTTUURIN JOHTAMINEN Ke klo

Webinaari: YRITYSKULTTUURIN JOHTAMINEN Ke klo Webinaari: YRITYSKULTTUURIN JOHTAMINEN Ke 28.2.2018 klo 9.00-10.00 Webinaarin sisältö ja pelisäännöt Webinaarin sisältö Klo 9.00-10.00 Avaus ja puhujien + Kulmian esittely Mitä kulttuuri on? Kaikki lähtee

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri. Säteilyturvallisuuspäivät 2018 Elina Pietikäinen Awanic Oy

Turvallisuuskulttuuri. Säteilyturvallisuuspäivät 2018 Elina Pietikäinen Awanic Oy Turvallisuuskulttuuri Säteilyturvallisuuspäivät 2018 Elina Pietikäinen Awanic Oy elina.pietikainen@awanic.fi Hallituksen esitys säteilylaiksi (HE 28/2018) korostaa turvallisuuskulttuurin ylläpitämisen

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste

Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste - Toimintaympäristön yhä nopeampi muutos: verkostotalouden viitekehykseen siirtyminen - Hajautunut tieto, osaaminen ja älykkyys - Johtamisen innovaatio:

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Ohjaaminen ja mentalisaatio Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Näkökulmana kulttuuri

Näkökulmana kulttuuri PUHP101 Vuorovaikutuksen dynamiikka FT Marko Siitonen Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Näkökulmana kulttuuri Mikä kulttuuri? vrt. viestintä -> lukemattomia määritelmiä näkökulmasta riippuen

Lisätiedot

Näkökulmana kulttuuri

Näkökulmana kulttuuri PUHP101 Vuorovaikutuksen dynamiikka FT Marko Siitonen Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Näkökulmana kulttuuri 1 Mikä kulttuuri? vrt. viestintä -> lukemattomia määritelmiä näkökulmasta riippuen

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus liikenteessä Hotelli Presidentti Valtakunnalliset kouluttajapäivät

Myönteinen vuorovaikutus liikenteessä Hotelli Presidentti Valtakunnalliset kouluttajapäivät Myönteinen vuorovaikutus liikenteessä 19-20.01.2018 Hotelli Presidentti Valtakunnalliset kouluttajapäivät Tavoite Liikenneturvallisuuden lisääminen Edistää liikenteen myönteistä vuorovaikutusta eli luoda

Lisätiedot