Ensipurjehdukset Thaleialla. Thaleia. Veneyhtymä Thaleia. Beneteau Oceanis 46 FIN Muistiinpano. Helsinki AL

Transkriptio

1 Ensipurjehdukset lla on hieno vene ja hyvin varusteltu, purjehtii mukavasti ja vauhdikkaastikin. Veneen varustelussa on vielä joitain puutteita eikä ihan kaikkia laitteita ole saatu vielä huippukuntoon viritettyä, rikausvaihe oli ehkä tehty hieman huolimattomasti. Veneen varustelu ja monet käytännön ratkaisut poikkeavat melko paljon Penelopesta totutusta. Myös ranskalaisen tyylikkäät yksityiskohdat (mutta ei kaikin osin ehkä ihan saksalaisen käytännölliset) saattavat sekä ihastuttaa että ihmetyttää. Moni asia kaipaa vielä pientä virittämistä tai parantelua, siksi tämän kesän purjehdusten kokemukset kannattaa hyödyntää parannus- tai kehitysehdotuksina. Kun jokin parannusehdotus tulee mieleen, se kannattaa laittaa heti paperille ja myöhemmin vaikkapa Antille sähköpostilla. Seuraavassa on joitain pääasiassa Ranska Kreikka -purjehduksen aikana todettuja huomioita, joista saattaa olla hyötyä ensimmäisillä oman miehistön kanssa tehtävillä purjehduksilla

2 Ohjekirja Isopurje Veneessä on aika hyvä omistajan käsikirja, toinen suomeksi, toinen englanniksi. Kirjassa on lähinnä Beneteau-pohjaista tietoa, mutta mittaristosta yms kirjassa ei ole mitään. Laitevalmistajien käsikirjoja veneessa on aika runsaasti. Tarkoituksena on laatia ainakin teknisistä laitteista lyhyet esitteet tai ohjeet Penelopen tapaan, tämä jää talviajan töiksi. Purje on sähkövinssillä varustettu läpilatoitettu iso, jossa 2 alinta reiviä ovat 1-köyden "automaattireiveja" ja ylin tavalliseen tapaan toimiva. Vene on iso ja siksi myös puomi on korkealla, purje sen päällä vielä ylempänä. Seurauksena on joitain "ostettuja" hankaluuksia, pääosa parannettavissa ehkä ensi talvikauden aikana. Sähkövinssi helpottaa purjeen nostoa, mutta tarkkana saa olla, jotta ei revi purjetta, jos jokin reiviköysi jumittaa noston aikana. Varsinkin hitaampi nopeus on tunnottoman väkivahva. ÄLÄ JÄTÄ KAMPEA SÄHKÖVINSSIIN! Sähkövinssin mukana pyörivä kampi voi olla jopa hengenvaarallinen. Suojakytkin ei aina estä kammen äkillistä ja nopeaa huitaisua, jos käyttökytkintä painaa! Varminta on katkaista lisäksi virta vinssin pääkytkimestä. Ainakin, jos veneessä on lapsia. Vene on aika nopea, kulkee kevyesti yleensä jo 2-reivillä. Ainakin perhemiehistöllä voisi tuota 2-reiviä pitää valmiina, purjeen nosto on silloin helppo. Iso 2-reivissä on aika sopivan kokoinen laajalla tuulialueella, myös melko heikolla tuulella ja sekä vastaisessa että myötäisessä. Genua toimii näin hyvin ja vene on kevyt ohjata. Purje ei putoa itsestään alas kovemmalla tuulella, mastoliesman ratsastajat ovat muovisia ja kitka turhan suuri. Voidaan ehkä vaihtaa esim. Harkenin laakeroituun kiskoon. Purjetta laskettaessa reiviköysiä on hyvä kerätä sisään siten, että ne eivät pääse sotkeutumaan löysinä. 1- tai 2-reiviä käytettäessä reiviköysi pitää kiristää siten, että se menee mastolta puomiin melko suora. Löysä reiviköysi jättää purjeen pussille ja puomin hankaamaan sprayhoodia tai biminiä. Puomin alapuolelle tulee saada kiinteät tukipisteet reiviköysille, nyt köydet pääsevät liukumaan keulaa kohden ja kiristettäessä reiviä jumiutuvat paikalleen eivätkä kunnolla oikaise purjeen alaliikkiä. Purjeen laskostaminen puomin päälle (lazy-jack'in ansiosta laskostuu itsestään aika hyvin) voi olla hankalaa, samoin purjepussin vetoketjun kiinni vetäminen. Puomi kannattaa vetää preventterillä sivuun, silloin puomi on tanakasti paikallaan ja sprayhoodin sivulta pääsee touhuamaan. Vetoketju kannattaa myöhemmin ehkä vaihtaa karkeampaan ja kiinnittää tukiputken viereen tms. Lisäksi voisi joitain tarranauhoja käyttää sitomista helpottamaan. Genua Skuuttipisteitä ei voi säätää avotilasta. Purje on aika herkkä oikealle skuuttipisteiden säädölle, joten säätököydet kannattanee lisätä ensi kesäksi. Edellyttää hiukan muutakin täydennystä skuuttikiskoon

3 Ankkuri Pääankkurissa (20 kg Delta) on toistaiseksi vain n. 30 m kettinkiä ja loppu 50 m on köyttä. Kannattanee vaihtaa köysi apuankkurille ja hankkia lisää 50 m kettinkiä pääankkurille. Apuankkurina on keulassa pääankkurin rinnalla 10 kg Delta, siinä ei toistaiseksi ole kiinteää kettinkiä eikä köyttä. Avotilan laatikossa on 50 m köysi, myös lyhempiä. Moottori Moottori on tehokas 75 kw / 102 hv Yanmar. 3-lapainen taittopotkuri tuntuu hieman alimittaiselta, varsinkin peruuttaminen edellyttää aluksi melko paljon kierroksia. Vene ei puolla peruutettaessa juuri ollenkaan. Polttoainemittari näyttää 3/4, kun 200 l tankista on kulunut jo 120 l, siis jäljellä vain noin 1/3. Vesitankit Veneessä on keulassa 330 l ja perässä 200 l tankit. Tankkien käyttöventtiilit ovat hieman hankalasti salongin sohvan alla. Vesimittarit näyttävät lähes täyttä, kun tankit ovat jo melko tyhjiä. Keittiö / Pentry Liedesä on sähköinen sytytys, tulitikkuja ei tarvita. Kaasun päähana on hieman omituisesti kaapissa roskapussin/säiliön takana lieden sivulla. Mikro toimii nyt vain satamaoloissa maasähkön avulla. Pitäisikö sen toimia myös luonnonsaamissa tai purjehtiessa? Säilytystilat ovat näin suureen veneeseen nähden hieman alimittaiset, talven aikana tulee rakentaa kaappeihin tms. lisätilaa ainakin keittiövälineille ja aterimille. Myös astiakaapit ovat aika ahtaat. Ideat parannuksiin ovat tervetulleita. Veneeseen tilattu Beneteau-astiasto osoittautui vaatimattomaksi ja materiaalin (kovamuovi) johdosta ainakin kahvikupit joudutaan uusimaan. Tämä kesä selvittäneen muovikupeilla, talven aikana hankitaan hyvät ja an sopivat. Akut Laiturisilta Nimitekstit Veneessä on 3 akustoa: 140 Ah starttiakku, 2 x 140 Ah käyttöakusto ja 2 x x 50 Ah voimalaiteakusto (keulapotkuri ja ankkurivinssi). Akkujen jako näin ei ehkä ole meidän käytössä paras mahdollinen ratkaisu, käyttöakusto tahtoo tyhjentyä aika herkästi. Kaikki akut ovat perinteisiä lyijyvesiakkuja. Mietitään talvella käyttö- ja voimaakustojen yhteenkytkentää, ehkä myös kapasiteettimittaria. Toistaiseksi käytössä on vain se tavallinen lankku, ehkä hiukan hankala ja työläs. Ajatuksena on ollut asentaa kunnollinen laiturisilta uimatason sivulle, hieman Penelopen vastaavaa ylemmäs. Myyjä ei sopimuksesta poiketen hankkinut veneeseen nimitekstiä. Nyt nimi- ja numerotarrat on tilattu, asennetaan heinäkuussa

4 AIS ja Navtex Antennit ovat tilapäisesti biminin sivuilla, odottavat laiturisillan tukimastoa. AIS ja Navtex virtakytkimet ovat sähkökaapissa veneen sulaketaulun päällä. Kytkimet (ja vanha GPS) saavat olla aina ON-asennossa, virankulutus on vähäinen ja luonteeltaan näiden laitteiden olisi hyvä olla aina päällä. Jokin veneen sähkölaite (moottorin laturi, autopilotin ohjaustietokone, hydrauliikan moottori tms.) aiheuttaa VHF-alueelle häiriöitä, Navtex toimii hyvin satamassa tai ankkurissa, mutta purjehtiessa vastaanotossa on paljon virheitä. Tutkitaan. Navtex etsii automaattisesti oikeat lähetysasemat GPS-paikkatiedon pohjalta. Raymarinelta ei toistaiseksi tietoa tule, joten sähkökaapissa on tilapäisesti tätä varten vanha käsi-gps, josta Navtex-näytölle tulee paikkatiedon lisäksi nopeus, suunta ja UTC-aika. AIS antenni biminin sivulla käsittää sekä VHF- että GPS-antennit. VHF-antenni on aika hento ja siinä on ilmeisesti katkos, ajoittain AIS löytää laivoja vain 10 nm säteeltä, joskus jopa 100 nm päästä. Uusitaan antenni (tulisi saada takuuseen). Veneen AIS on ns B-luokan lähettävä laite, lähitienoon laivat näkevät veneen plotterillaan karttanäytön päällä (kuten näkevät siinä muutkin laivat). Vastaavasti me näemme plotterin kartan päällä lähitienoon laivat. Tämä helpottaa väistöliikkeitä huomattavasti, mutta samalla asettaa väistölle vaatimuksia, se on tehtävä meriteiden sääntöjen mukaan. Vene pitäisi näkyä myös netin AIS-sovelluksissa, mutta toistaiseksi on näkynyt vain ajoittain, ks antennijuttu edellä. Samos-Kalymnos väliltä näkyvyys on huono. Purjehdusalueella on vastaanottoasemia mm.: - Santorini (etsii laajalti E-S-W), - Ios (laajalti ympäriltä), - Mykonos (etsii SW-NW, ei itäsuunnalta), - Syros (etsii E-SE), - Ikaria (aika heikko, etsii Ikariasta pohjoiseen), - Kalymnos (etsii Kalymnoksen läheltä ja aika pitkälle etelään), - Kos (ei ehkä toiminnassa), - Rhodos (etsii W ja SE suunnilta). Varsinkin näiden asemien lähistöltä vene pitäisi löytyä. Mittarit Raymarinen E80-plotteri on hyvin monipuolinen ja varustettu Kreikan kartalla, tutkalla ja AIS-näytöllä. Kaikki nuo erikseen tai yhtä aikaa päällekkäin, rinnakkain tai miten nyt halutaan. Lisäksi erilaisia näytön optioita on lähes lukematon määrä. Näyttö on helppo sotkea menu-valikosta käyttökelvottomaksi, sen palauttaminen lukukelpoiseksi edellyttää jo hieman osaamista. Jos et ole aivan varma osaamisestasi, älä koske "Menu", "Reset" tai "Setup" asetuksiin. Jos plotteri ei tee haluamaasi, älä painele monia nappuloita vaan paina oikeasta alakulmasta Cancel-nappia kerran tai pari, joskus kolmekin, jotta pääset takaisin perustilaan. Plotteri on avotilan pöydän edessä aika suojattomana. Varo, että et polvella paina ruutua tai nappuloita (esim. tutkan saa helposti polvella päälle)

5 Plotterin näytön oikeassa yläkulmassa on vihreä inforuutu. Sitä kannattaa välillä vilkaista, katso, että tutka ei kuvassa pyöri. X-merkityt laitteet eivät ole käytettävissä, esim AIS, jos se on pois päältä. Ruorin kuvan päällä pitääkin olla X, suora reittipisteohjaus on estetty, toimii toistaiseksi väärin. Loki ja nopeusmittari näyttävät ilmeisesti hieman liian pientä arvoa, plotterin SOGlukema tulee GPS:ltä ja on veneen todellinen nopeus pohjan suhteen. Tuulimittarissa (ST70) on useita näyttösivuja, voit vaihdella niitä näppäimillä nuoli ylös tai nuoli alas. Mittarin perusasetuksia ei kannata muutella. Ankkurihälytyksellä ei toistaiseksi ole sisätiloissa summeria, joten ankkurihälytys ei oikeastaan vielä ole käytettävissä. Koetetaan saada kesän aikana asennettua. Lopuksi Niitä parannusehdotuksia ja ehdotuksia varustetäydennyksistä tarvittaisiin, jotta vene saadaan ensi kaudeksi kaikkia tyydyttävään tai oikeastaan ihastuttavaan kuntoon. Mukavia purjehdusviikkoja upean n kanssa