Jakelu: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Uudenkaarlepyyn kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ADVEN OY JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOS

Transkriptio

1 1 Jakelu: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Uudenkaarlepyyn kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ADVEN OY JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOS YMPÄRISTÖNSUOJELUN VUOSIRAPORTTI KÄYTTÖ JA TUOTANTO POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ... 2 SAVUKAASUPÄÄSTÖT....1 VUOSIPÄÄSTÖT....2 PÄÄSTÖTASOT JA PÄÄSTÖRAJOJEN NOUDATTAMINEN KIERTOLEIJUKATTILALLA Jatkuvatoimiset mittaukset.... KIERTOLEIJUKATTILAN JATKUVATOIMISTEN PÄÄSTÖMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS... JÄTTEET... 5 VEDENHANKINTA... 6 KEMIKAALIT... 7 KYSELYT... LIITTEET... 5

2 2 1 KÄYTTÖ JA TUOTANTO Kattiloiden käyttö vuonna 217 KIERTOLEIJUKATTILA Käyttötunnit, h/a 77 Tuotantopäivät, lkm/a 21 Käynnistykset - kuumakäynnistykset - lämminkäynnistykset - kylmäkäynnistykset - koekäynnistykset Voimalaitoksen tuotanto vuonna 217 (GWh/a) Teollisuushöyry 56,6 Yhteensä 56,6 Kiertoleijukattila 2 POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ Polttoaineiden käyttö vuonna 217 KIERTOLEIJU-KATTILA POK Kierrätyspuu Kierrätyspolttoaineet Yhteensä t/a 52, ,1 TJ/a 2 112,

3 SAVUKAASUPÄÄSTÖT.1 VUOSIPÄÄSTÖT Savukaasupäästöt vuonna 217 KIERTOLEIJUKATTILA Rikkidioksidi (t/a) 1, Typenoksidit (t/a) 27,92 Hiukkaset (t/a),2 Hiilimonoksidi (t/a) 2,7 HCl (t/a),87 HF (t/a), TOC (kg/a) 11 Ei fossiilinen CO Fossiilinen hiilidioksidi (t/a) 185 JM = jatkuvatoiminen mittaus KM = kertamittaus PK = päästökauppalainsäädännön mukainen määrittäminen JM JM JM JM JM JM JM K PK.2 PÄÄSTÖTASOT JA PÄÄSTÖRAJOJEN NOUDATTAMINEN KIERTOLEIJUKATTILALLA.2.1 Jatkuvatoimiset mittaukset Toteutuneet päästörajoihin verrattavat keskiarvot on esitetty alla olevassa taulukossa. Toteutuneet päästötasot ja päästörajojen noudattaminen Pääst ö-raja Päästörajojen noudattamisen seuraaminen Päästörajaan verrattavien keskiarvojen ka. (mg/nm, 6 % O2) Rikkidioksidi 75 Kalenterivrk 2,1 21 Typenoksidit Kalenterivrk Hiukkaset 15 Kalenterivrk,82 21 TOC 15 Kalenterivrk,28 21 HCl 15 Kalenterivrk,8 21 HF 1,5 Kalenterivrk 21 CO 1 Liukuva 2 h 16, Mitattuja keskiarvoja (lkm/a) Päästö-rajan ylityksiä (lkm/a)

4 . KIERTOLEIJUKATTILAN JATKUVATOIMISTEN PÄÄSTÖMITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Jatkuvatoimisten mittalaitteiden AST-mittaus tehtiin marraskuussa 217, jonka mittausraportti on liitteenä. JÄTTEET Vuonna 217 muodostuneet jätteet Jätelaji Pohjatuhka Lentotuhka Rakennus- ja siivousjäte Talousjäte Keräyspaperi Romurauta Numerotunnus Määrä [tn] ,,5 12 Lentotuhkan ja pohjatuhkan kaatopaikkakelpoisuustestit tehtiin kuukausittain kokoomanäytteestä vuonna 217. Kaikki tuhkat on toimitettu Fortum Environmental Solutionsille. 5 VEDENHANKINTA Veden käyttö 217 Vesijohtovesi 6 Talous- ja käyttövesi 2 m KEMIKAALIT Kemikaalien käyttö 217 Kemikaali Ammoniakkivesi 25 % Natriumkloridi, NaCl Aktiivihiili Kalkki Steammate PAS Määrä 216 kg 55 kg 12 kg 2658 kg l KYSELYT - Ympäristötiedustelut 2kpl - Poikkeamatilanteet: Urakoitsijan kaivinkoneen palo lokakuussa.

5 5 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE Jepuan hyötyvoimalaitos, päästöraportti Jepuan laitoksen hulevesitarkkailu, syksyn tulokset ja vuosikurmitus 217. Ramboll, Jepuan polttolaitos, päästömittaukset ja AST-tarkistusmittaukset

6 WI VUOSIRAPORTTI LK16-KWH MIRKA Oy KPA, Jepua 217 Tulostusaika: :17 Vrk raja-arvo NOx mg/m³(n) Vrk raja-arvo ylitykset Vrk raja-arvon ylitysaika Kuukausikeskiarvo Normaaliajo Ylös-/ alasajo Mittalaitehäiriö Yhteensä Kuukausi mg/m³(n) - h kg kg kg kg tammikuu 27,8, 1,61 7,6 15, 7,7 helmikuu 188,5, 2822,7 5,6 15, 282,77 maaliskuu 22,6, 19,98 7,,7 22,72 huhtikuu 182,, 2289,2 18, 28,16 25,8 toukokuu 2,2, 25,7 2,71 1,9 221,27 kesäkuu 196,1, 2627, 2,1 15,65 265,12 heinäkuu 215,7, 89,9 1,2 2,5 5,98 elokuu 188,9, 186,55 5,92 1, ,1 syyskuu 2,2, 22,7,51 12,7 2217,61 lokakuu 19,, 152,9 1,18 9, ,9 marraskuu 199, 1, 256,8 1,6 15,2 2577,6 joulukuu 179,, 266, 2,11 15,29 266, Keskiarvo Summa Minimi Maksimi 19,6 179, 215,7 1! 1,,, 27858,7 8,1 19,5 89,9,51 2,5 1,61 18,,7 2811,65 5,98 7,7,'! punainen INVALID Negatiivinen pitoisuusarvo nollattu Pitoisuuden vuorokausiarvo yli raja-arvon tai Raja-arvon ylitysaika yli 6 h Pitoisuusarvon laskemiseen ei riittävästi hyväksyttyä dataa Sivu 1 / 9

7 WI VUOSIRAPORTTI 217 LK16-KWH MIRKA Oy KPA, Jepua Tulostusaika: :17 Vrk raja-arvo SO2 75 mg/m³(n) Vrk raja-arvo ylitykset Vrk raja-arvon ylitysaika Kuukausikeskiarvo Normaaliajo Ylös-/ alasajo Mittalaitehäiriö Yhteensä Kuukausi mg/m³(n) - h kg kg kg kg tammikuu 6,, 1,81 1,2,6 15,29 helmikuu 5,6, 8,8,1,9 81,18 maaliskuu 6,6, 1,78,55 1,6 12,9 huhtikuu 6,1, 76,98 1,62,96 79,56 toukokuu 1,8, 7,,,1 75,19 kesäkuu,, 99,65,6,57 1,82 heinäkuu,, 1,98 2,11,9 16,18 elokuu,, 81,5 1,29,6 8,21 syyskuu,, 87,1,2,5 87,66 lokakuu,, 5,11,51,26 5,88 marraskuu,, 126,,61,81 127,85 joulukuu,, 12,59,5 1,5 1, Keskiarvo. ' Summa, 17,7 9, 7,57 15,75 Minimi,, 1,98,2,9 16,18 Maksimi 6,6, 12,59 2,11 1,6 1,,'! punainen INVALID Negatiivinen pitoisuusarvo nollattu Pitoisuuden vuorokausiarvo yli raja-arvon tai Raja-arvon ylitysaika yli 6 h Pitoisuusarvon laskemiseen ei riittävästi hyväksyttyä dataa Sivu 2 / 9

8 217 WI VUOROKAUSIRAPORTTI LK16-KWH MIRKA Oy KPA, Jepua Tulostusaika: :17 Hiukkaset Vrk raja-arvo 15 mg/m³(n) Vrk raja-arvo ylitykset Vrk raja-arvon ylitysaika Kuukausikeskiarvo Normaaliajo Ylös-/ alasajo Mittalaitehäiriö Yhteensä Kuukausi mg/m³(n) - h kg kg kg kg tammikuu 1,6,,2 5,69, 6,11 helmikuu 1,9, 2,99,5,,52 maaliskuu 1,6, 28,5,29, 28,8 huhtikuu 2,,,1 5,81, 5,91 toukokuu 1,5,,77 2,25,,2 kesäkuu,, 19,96,17, 2,1 heinäkuu,, 5,,6, 9, elokuu,, 1,8 9,98, 11,82 syyskuu,,,61,,,61 lokakuu,, 2,75,, 2,78 marraskuu,,,6 7,52, 11,88 joulukuu,, 1,1,1, 1,27 Keskiarvo. ' Summa, 2,51 6,76, 27,27 Minimi,, 1,8,, 2,78 Maksimi 2,, 2,99 9,98, 6,11,'! punainen INVALID Negatiivinen pitoisuusarvo nollattu Pitoisuuden vuorokausiarvo yli raja-arvon tai Raja-arvon ylitysaika yli 6 h Pitoisuusarvon laskemiseen ei riittävästi hyväksyttyä dataa Sivu / 9

9 WI VUOSIRAPORTTI 217 LK16-KWH MIRKA Oy KPA, Jepua Tulostusaika: :17 Vrk raja-arvo TOC 15 mg/m³(n) Kuukausi Ylös-/ alasajo kg Vrk Vrk Kuukausikeskiarvo raja-arvo ylitykset raja-arvon ylitysaika Normaaliajo mg/m³(n) - h kg Mittalaitehäiriö kg Yhteensä tammikuu,8, 1,11,6,6 18,6 helmikuu,8, 1,,8,7 1,8 maaliskuu,7, 12,69,26,17 1,12 huhtikuu,8, 1, 7,65,1 18,11 toukokuu,, 11,7,1,6 12,9 kesäkuu,, 12,55 1,5,8 1,17 heinäkuu,, 1,6,88,1 6,52 elokuu,, 7,5 9,95, 17,51 syyskuu,, 8,,, 8,7 lokakuu,, 8,,6,5 8,8 marraskuu,, 12,98,61,8 17,66 joulukuu,, 17,6,6,9 18,15 Keskiarvo Summa., 11,12,65,89 166,65 Minimi Maksimi,,8,, 1,6 17,6, 9,95,1,17 6,52 18,6 kg,'! punainen INVALID Negatiivinen pitoisuusarvo nollattu Pitoisuuden vuorokausiarvo yli raja-arvon tai Raja-arvon ylitysaika yli 6 h Pitoisuusarvon laskemiseen ei riittävästi hyväksyttyä dataa Sivu / 9

10 WI VUOSIRAPORTTI 217 LK16-KWH MIRKA Oy KPA, Jepua Tulostusaika: :17 Vrk raja-arvo HCL 15 mg/m³(n) Kuukausi Ylös-/ alasajo kg Vrk Vrk Kuukausikeskiarvo raja-arvo ylitykset raja-arvon ylitysaika Normaaliajo mg/m³(n) - h kg Mittalaitehäiriö kg Yhteensä tammikuu,2,,51,8,2,6 helmikuu,, 6,27,, 6,5 maaliskuu,1, 2,85,,2 2,9 huhtikuu,,,86,17,7 5,11 toukokuu,,,2,2,,7 kesäkuu,, 7,5,,5 7,5 heinäkuu,,,71,,1 1,5 elokuu,, 6,21,22, 6,7 syyskuu,, 12,,,7 12,5 lokakuu,, 9,62,12,6 9,8 marraskuu,, 1,6,7,8 1,79 joulukuu,, 1,8,5,9 1,22 Keskiarvo Summa ', 87, 1,15,58 88,77 Minimi Maksimi,,,,,71 1,6,,,1,9 1,5 1,79 kg,'! punainen INVALID Negatiivinen pitoisuusarvo nollattu Pitoisuuden vuorokausiarvo yli raja-arvon tai Raja-arvon ylitysaika yli 6 h Pitoisuusarvon laskemiseen ei riittävästi hyväksyttyä dataa Sivu 5 / 9

11 WI VUOSIRAPORTTI 217 LK16-KWH MIRKA Oy KPA, Jepua Tulostusaika: :17 Vrk raja-arvo HF 1,5 mg/m³(n) Kuukausi Vrk raja-arvo ylitykset Vrk raja-arvon ylitysaika Ylös-/ alasajo kg Normaaliajo Kuukausikeskiarvo mg/m³(n) - h kg Mittalaitehäiriö kg Yhteensä tammikuu,,,,,, helmikuu,,,,,, maaliskuu,,,,,, huhtikuu,,,,,, toukokuu,,,,,, kesäkuu,,,,,, heinäkuu,,,,,, elokuu,,,,,, syyskuu,,,,,, lokakuu,,,,,, marraskuu,,,1,,,1 joulukuu,,,,,, Keskiarvo Summa. ',,,,, Minimi Maksimi,,,,,,1,,,,,,1 kg,'! punainen INVALID Negatiivinen pitoisuusarvo nollattu Pitoisuuden vuorokausiarvo yli raja-arvon tai Raja-arvon ylitysaika yli 6 h Pitoisuusarvon laskemiseen ei riittävästi hyväksyttyä dataa Sivu 6 / 9

12 WI VUOSIRAPORTTI 217 LK16-KWH MIRKA Oy KPA, Jepua Tulostusaika: :17 CO 1h raja-arvo 15 mg/m³(n) Kuukausi Kuukausikeskiarvo 1h raja-arvo 1h raja-arvon Normaali- Ylös-/ ylitykset ylitysaika ajo alasajo mg/m³(n) - h kg kg Mittalaitehäiriö kg Yhteensä kg tammikuu 2,, 286,7 5,58 1,1 2,25 helmikuu 21,1 2 2, 267,95 2,6 1,29 271,87 maaliskuu 2,1 1 1, 275,5,8,8 28,67 huhtikuu 22,8, 29,95,2 2,5 285,81 toukokuu 29, , 1,17 6,97 1,6 9,6 kesäkuu 21,1 1 1,,62 27,1 1,8,55 heinäkuu 1,6,,,56,22 76,79 elokuu 18, , 27,6 75,9 1,6 1,62 syyskuu 7,2 2 2, 16,12 1,1,95 165,8 lokakuu 12,7 1 1, 159,7 6,18 1, 166,69 marraskuu 7, 1 1, 29,8 1,59 1, 252,9 joulukuu 9,2, 262,88 5,7 1, 269,5 Keskiarvo Summa 16, , 271,8 29,81 17,78 52,67 Minimi Maksimi 7,2 29,7 17, 17,,,62 1,1 75,9,22,8 76,79,55,'! punainen INVALID Negatiivinen pitoisuusarvo nollattu Yli % liukuvista vuorokausikeskiarvoista yli vuorokausiraja-arvon Raja-arvon ylitysaika yli 6 h Pitoisuusarvon laskemiseen ei riittävästi hyväksyttyä dataa Sivu 7 / 9

13 217 WI VUOSIRAPORTTI LK16-KWH MIRKA Oy KPA, Jepua Tulostusaika: :17 Kuukausi Käyntitiedot Häiriötiedot Hylätyt vuorokaudet Kattila päällä vrk Puhdistinlaitteet h Normaaliajo vrk FTIR Hiukkaset FTIR Hiukkaset h h vrk vrk tammikuu,2 29,8 8,6,2, helmikuu 27,9 27,7,,, maaliskuu,9,8, 1,2, 2 huhtikuu 29, 28,, 6,9, toukokuu 29, 28,8,,, kesäkuu 27, 26,7,,7, heinäkuu,9,1,,5, elokuu 2,1 2,5, 2,8, syyskuu, 29,9,,, lokakuu,1 29,7,,1, marraskuu 28,2 28,,,9, joulukuu 29,7 29,6,,1, Summa Minimi Maksimi 19,9 16,,9,1,9,8 8,6, 8,6 5,,5 1,2,,, 7 5 punainen* Mittalaitehäiriön tai huollon vuoksi hylättyjä vuorokausia yli 1 kpl tai savukaasun puhdistinlaitteiden häiriöaika yli 12 h Sivu 8 / 9

14 217 WI VUOSIRAPORTTI LK16-KWH MIRKA Oy KPA, Jepua Tulostusaika: :17 Prosessitiedot SK viipymälämpötila o C 855,1 Savukaasuvirtaus lämpötila Savukaasun o Kuukausi m³/s C tammikuu 5,6 11,8 helmikuu 5, maaliskuu 5,6 huhtikuu 5,7 toukokuu 5,1 kesäkuu 5,2 heinäkuu 1,7 elokuu, syyskuu 5, lokakuu 5, marraskuu 5, joulukuu 5, 15,5 16,2 1,7 11,2 1, 8, 11,7 1,8 1,6 1,5 1,1 Keskiarvo 5, 11, Summa Minimi 59,5 1,7 8, Maksimi 5,7 16,2 859, 858,5 857, 89,9 86,5 726,1 815, 855, 881,5 885,2 875,2 87,1 726,1 885,2 Sivu 9 / 9

15 Vastaanottaja Adven Oy Antti Koski Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä Viite ADVEN OY JEPUAN LAITOKSEN HULEVESITARKKAILU, SYKSYN TULOKSET JA VUOSIKUORMITUS 217

16 ADVEN OY JEPUAN LAITOKSEN HULEVESITARKKAILU, SYKSYN TULOKSET JA VUOSIKUORMITUS 217 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Marjo Valtanen, Julia Haapalainen Riikka Johansson Kuvaus Hulevesitarkkailu Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

17 HULEVESITARKKAILU, syksyn tulokset ja vuosikuormitus 217 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT 1. KUORMITUSLASKENNAN PERUSTEET JA TULOKSET 1.1 Vuorokausikuormitus 1.2 Vuosikuormitus Veden laadun vaihtelu tarkkailun aikana 2. KÄYTETYT STANDARDIT JA LABORATORIOANALYYSIEN MITTAUSEPÄVARMUUDET 5. YHTEENVETO, ARVIO TULOKSISTA JA NIIDEN LUOTETTAVUUDESTA 5 LIITTEET Liite 1 Asemapiirros, tarkkailupisteen sijainti Liite 2 Tarkkailukerroilla hulevedessä todetut pitoisuudet ja vuorokausikuormitukset Liite Vuosikuormitukset Liite Tutkimustodistus /2

18 HULEVESITARKKAILU, syksyn tulokset ja vuosikuormitus / 5 1. JOHDANTO Adven Oy:n Jepuan hyötyvoimalaitos sijaitsee osoitteessa Pensalantie 21. Voimalaitoksella on toiminnalle ympäristölupa LSSA-VI/18/.8/211, jonka määräyksen 15 mukaisesti voimalaitoksen piha- ja sulamisvesien laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ramboll Finland Oy on tarkkailut kohdetta toiminnan alusta alkaen Ekokem Oy Ab:n ja nyttemmin Adven Oy:n toimeksiannosta. Tässä raportissa esitetään syksyn 217 näytteenottokerran tulokset ja arvio tulosten edustavuudesta sekä vuoden 217 vuosikuormitukset. 2. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT Hulevesitarkkailun näytteet otettiin tontin ulkopuolella, lounaiskulmassa sijaitsevasta tarkastuskaivosta (8) Ramboll Finland Oy:n ympäristöasiantuntijan toimesta. Näytteenottokaivon sijainti on esitetty liitteenä olevassa asemakuvassa. Kevään tarkkailunäyte otettiin ,5 m syvyydestä) ja syksyn tarkkailukerran näyte , m syvyydestä. Näytteet analysoitiin Eurofins Environment Testing Finland Oy:n (ent. Ramboll Analyticsin) Lahden akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa. Vedestä määritettiin ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn), biologinen hapenkulutus (BOD 7), kloridi (Cl) ja sinkki (Zn) (Liite tutkimustodistus).. KUORMITUSLASKENNAN PERUSTEET JA TULOKSET.1 Vuorokausikuormitus Vuorokausikuormitus 217 on laskettu tutkimuskerralla laboratoriossa mitattujen pitoisuuksien ja vuorokausivirtaaman tulona. Vuorokausivirtaama on saatu sadannan ja hulevesiviemäröidyn tontin pinta-alan tulona. Sadantana on käytetty Ilmatieteenlaitoksen lähinnä Jepuaa sijaitsevan Kauhavan lentokentän säähavaintoaseman tietoja. Näytteenottovuorokauden ( ) sademäärä Kauhavan lentokentän säähavaintoasemalla oli,5 mm. Tämän perusteella laskettu näytteenottokerran valunnan määrä on 15,6 m /d. Vuorokausikuormitukset on esitetty liitteenä 2 olevassa taulukossa, jossa esitetään myös aiemmilla tarkkailukerroilla hulevedessä todetut pitoisuudet ja kuormitukset..2 Vuosikuormitus 217 Tarkkailualueen sadantana on käytetty Ilmatieteenlaitoksen Kauhavan lentokentän tietoja. Säähavaintoasema on lähinnä Jepuaa sijaitseva toiminnassa oleva Ilmatieteenlaitoksen asema. Näytteenottokuukautta (lokakuu 217) edeltävän 12 kuukauden sademäärä Kauhavan lentokentän säähavaintoasemalla oli 7 mm. Sadantatiedot näytteenottokuukaudelta ja sitä edeltäviltä kuukausilta esitetty kuvassa 1. Valunnan määrä on arvioitu laskemalla sadannan ja alueen valumakertoimen tulo. Tällöin 12 kk:n valunnaksi saatiin 21 m /a.

19 HULEVESITARKKAILU, syksyn tulokset ja vuosikuormitus / 5 Kuva 1. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Kauhavan lentokentän säähavaintoasemalla vuonna 217 (Lähde: Ilmatieteenlaitoksen ilmastopalvelu) Vuosikuormitus on saatu jakamalla vuosi lumensulantakauteen ja vesisadantakauteen. Kuormitus talven ja kevään eli marraskuun 216 ja maaliskuun 217 väliseltä ajalta (lumensulantakausi) on laskettu laboratoriossa syksyn ja kevään tutkimuskerroilla mitattujen pitoisuuksien keskiarvon ja ajanjakson valunnan määrän (mm) tulona. Kuormitus huhtikuun ja lokakuun 217 väliseltä ajalta (vesisadantakausi) on laskettu laboratoriossa kevään ja syksyn tutkimuskerroilla mitattujen pitoisuuksien keskiarvon ja ajanjakson valunnan määrän (mm) tulona. Edellisistä yhteenlaskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 1. Kuormituksen laskentapa ja kuormituslaskennassa käytetyn ajan pituus poikkeavat aiempien vuosien raporteista siksi, että kevään 217 näyte noudettiin aiempiin vuosiin verraten aikaisemmin eli jo huhtikuun alussa, jolloin valumavedet ovat suurelta osin peräisin talvenaikaisesta lumensadannasta. Siten laskennassa oli huomioita pidempi lumenkertymistä kattava ajanjakso. Kuormituksen laskennassa luotettavin tapa tällaisella pitkällä aikajaksolla on käyttää aikajakson alussa ja lopussa mitattua pitoisuuden keskiarvoa. Kuormituslaskentatapaa sovelletaan ajankohdan ja sääolosuhteiden mukaan. Alueen ominaiskuormitusarvoa (kg/km 2 /vuosi) verrattaessa suomalaisiin kaupunkialueisiin sinkki ja kiintoaineskuormat ovat pientaloasumisen tasoa, eivätkä kuormitustasot olleet merkittäviä. Taulukko 1. Tarkkailualueen arvioitu vuosikuormitus (marraskuu 216 lokakuu 217) sekä alueen arvioitu ominaiskuormitusarvo (kg/km 2 ) hulevesien merkittävimpien haitta-aineiden osalta. Haitta-aine Kuormitus (kg/tarkkailualue/vuosi) Kuormitus (kg/km²/vuosi) Kiintoaine CODMn Kloridi Sinkki,8 9, Vuosikuormitukset on esitetty liitteenä olevassa taulukossa. Laitoksen toiminta alkoi , joten vuosikuormitus vuonna 21 oli alhaisempi pääasiassa lyhyemmän toimintajakson vuoksi.. Veden laadun vaihtelu tarkkailun aikana

20 HULEVESITARKKAILU, syksyn tulokset ja vuosikuormitus 217 / 5 Veden laadun kehittymistä tarkkailun aikana on kuvattu alla olevassa kuvassa. Kuva 2. Veden laatu keskeisten ominaisuuksien perusteella tarkkailun aikana. Veden laatu eli haitta-aineiden pitoisuudet ovat on tarkkailun aikana pysynyt suhteellisen vakaana sekä alhaisina vesistövaikutuksia ajatellen. Eniten vaihtelua on esiintynyt tarkkailun alkuvaiheissa kiintoaineen ja sinkin pitoisuuksissa. Vuoden 21 tarkkailukerroilla kiintoainepitoisuus (kevät) ja sinkin pitoisuus (syksy) olivat selkeästi tavanomaista tasoa korkeammalla. Viimeisimmällä tarkkailukerralla ainepitoisuudet olivat tavanomaisella vaihteluvälillä sekä vesistövesille haitattomalla tasolla.

21 HULEVESITARKKAILU, syksyn tulokset ja vuosikuormitus 217 / 5. KÄYTETYT STANDARDIT JA LABORATORIOANALYYSIEN MITTAUSEPÄVARMUUDET Tutkimuskohtaiset menetelmäkuvaukset, käytetyt standardit ja mittausepävarmuudet (± %) on lueteltu alla olevassa taulukossa. Taulukko 2. Menetelmäkuvaukset, käytetyt standardit ja mittausepävarmuudet Määritys Menetelmäkuvaukset ph Näytteen ph-arvo määritetään lämpötilakompensoidun ph-elektrodin avulla. MEV: ±,2 ph-yksikköä. Viite: SFS 21 Sähkönjohtavuus Sähkönjohtavuus määritetään johtokykymittarilla, johon on liitetty johtokykykenno ja lämpötila-anturi. MEV: ± 5 %. Viite: SFS-EN Kiintoaine Näyte suodatetaan lasikuitusuodattimen läpi vakuumi- tai painesuodatuslaitteen avulla. Suodatin kuivataan 15 ºC lämpötilassa ja suodattimelle jääneen jäännöksen paino punnitaan. MEV: ± 17 %. Viite: SFS- EN 872:25 CODMn Näytettä kuumennetaan vesihauteessa rikkihapon ja kaliumpermanganaattiliuoksen kanssa. Näyte titrataan natriumtiosulfaattiliuoksella. MEV: ± 1 % (>2 mgo2/l), ± 2 % (<2 mgo2/l). Viite: SFS-EN ISO 1-1Viite: SFS 6 BOD 7 Näyte laimennetaan tarvittaessa laimennusvedellä ja lisätään siirrosta joka sisältää aerobisia mikro-organismeja sekä tarvittaessa ATU:a (nitrifikaation estoaine). Näytettä inkuboidaan suljetussa asiassa (7 tai 5 d), 2, ± 1, ºC lämpötilassa. Liuenneen hapen pitoisuus määritetään ennen inkubointia ja sen jälkeen. MEV: ± 2 %. Viite: SFS-EN ja SFS-EN Kloridi (Cl) Anionit erotetaan IC:llä käyttäen anionikolonnia ja osoitetaan johtokyvyn mittauksella. Eluentin johtokyky lasketaan suppressorilla matalammaksi ennen detektointia, jolloin saavutetaan tasaisempi ja pienempi taustakohina. MEV: ± 1 % (>5, mg/l), ± 2 % (<5, mg/l). Viite: SFS-EN ISO 1-1 Sinkki (Zn) Metallipitoisuudet määritetään ICP-MS tekniikalla. MEV: ± 16 % (>2 µg/l), ± 19 % (2-2 µg/l), ± 25 % (<2 µ/l). Viite: SFS-EN ISO Öljyhiilivetyjakeet (C1-C) Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit Bensiinijakeet (C5-C1) Öljyhiilivedyt määritetään kaasukromatografisesti käyttäen heksaaniuuttoa ja FI-detektoria standardin SFS-EN ISO mukaisesti ("hiilivetyöljyindeksi"). Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C1H22 - CH82 (dekaani - tetrakontaani) verraten pitoisuuksia kevyen polttoöljyn (diesel) ja voiteluöljyn vasteeseen. Menetelmän mittausepävarmuus on 26 %. Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan, mutta alle määritysrajan. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) määritetään kaasukromatografisesti käyttäen HS-GC/MS-tekniikkaa. Menetelmän mittausepävarmuus 17 8 % yhdisteestä riippuen. Tuloksissa esim. "tutkittuyhdiste <,5 μg/l" tarkoittaa, että kyseistä yhdistettä on havaittu alle määritysrajan oleva pitoisuus. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit sekä klooratut alifaattiset hiilivedyt paketeissa ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan mutta alle määritysrajan. Bensiinihiilivedyt (C5-C1) analysoidaan käyttäen HS-GC/MS-tekniikkaa. Pitoisuutta verrataan heksaanin vasteeseen, josta laskettuna normaali määritysraja on,5 mg/l (5 µg/l). Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan, mutta alle määritysrajan.

22 HULEVESITARKKAILU, syksyn tulokset ja vuosikuormitus / 5 5. YHTEENVETO, ARVIO TULOKSISTA JA NIIDEN LUOTET- TAVUUDESTA Adven Oy:n Jepuan hyötyvoimalaitoksen laitosalueen hulevesistä otettiin näytteet vuonna 217 tarkkailuohjelman mukaisesti keväällä ja syksyllä. Huleveden haitta-aineiden pitoisuudet ja kuormitusarvot vastasivat alueen aiempien vuosien keskimääräistä tasoa ja olivat suomalaisen pientaloasumisen luokkaa. Hulevedestä tutkitut haittaainepitoisuudet olivat pääosin siis alhaisia verrattaessa esimerkiksi maanteiden hulevesien laatuun, eikä vesillä ole haitallisia vesistövaikutuksia. Kevään tarkkailukerralla tutkittiin perustutkimusten lisäksi myös hiilivetyjen pitoisuuksia. Öljyhiilivetyjen, aromaattisten hiilivetyjen ja oksygenaattien pitoisuudet alittivat tutkimusmenetelmien määritysrajat ja näin ollen niistä ei tulisi aiheutua ympäristöhaittoja. Huleveden laatu on pysynyt pääosin samalla tasolla tarkkailun aikana. On kuitenkin huomioitava, että veden laatu ei jatkossa huonone ja pitoisuudet pysyvät pieninä erityisesti MTBE:n, sinkin ja kloridin osalta. Eniten tulosten epävarmuuteen vaikuttavat näytteenoton ajankohta, näytteenottotiheys sekä virtaamamittausten puuttuminen eli valunnan määrittäminen laskennallisesti. Näytteenoton ajankohta on merkittävä, sillä hulevesien haitta-ainepitoisuudet vaihtelevat paljon jopa vuorokausien välillä. mm. sääolosuhteiden ja päästölähteiden vaihtelun vuoksi. Pitoisuudet ovat todennäköisesti korkeimmillaan silloin, kun sadekuuro ajoittuu pitkän kuivan kauden loppuun tai ensimmäiset lumet alkavat sulaa pitkän lumenkertymisjakson jälkeen. Pitoisuudet ovat puolestaan alhaisimmillaan todennäköisesti silloin, kun näytteenottopisteeseen kulkeutuu myös pohjavaluntaa. Näytteenoton ja sen ajankohdan vaikutus tutkimustulokseen on vastaavista tarkkailukohteista saadun vertailutiedon mukaan erittäin suuri, pitoisuudet voivat vaihdella tutkimuskerrasta toiseen lyhyelläkin aikavälillä huomattavasti. Laboratorion tutkimusmenetelmästä aiheutuu huomattavasti vähemmän epävarmuutta kuin näytteenotosta, tutkimusmenetelmän mittausepävarmuus on analyysistä riippuen tyypillisesti 5 25 %. Kun näytteenotto ajoittuu eri vuosina erilaisiin sääolosuhteisiin, saadaan tietoa pitoisuus- ja kuormitusvaihteluista. Tarkkailukertoja on tähän mennessä yhdeksän kappaletta. Veden laadusta ja sen vaihtelusta saadaan hyvä käsitys, kun tutkimustuloksia kertyy useammalta vuodelta. Lahdessa 5. päivänä tammikuuta 218 RAMBOLL FINLAND OY Riikka Johansson ryhmäpäällikkö Marjo Valtanen projektipäällikkö

23 LIITE 1 ASEMAPIIRROS, TARKKAILUPISTEEN SIJAINTI

24 INSPOINTS VAA'AN VIEMÄRÖINTI, 1:2 KAIKKI KAIVON LIITOKSET HITSATTU! P KAATO PVK 15/28 OSALUETTELO: SV-KANSI 15 TERÄS TAI MUOVI SV-KAULUS 15 TERÄS TAI MUOVI TKP-PUTKI 15*17,5 T8 TUPLA VIHREÄ POISTOYHDE 11 MUOVIKANSI/POHJA 1:2 LEIKKAUS KAATO NÄKYMÄ PÄÄLTÄ PÄIN Varghagen MUHVIHAARA ø11/ SV 2 PEH, YHDISTELMÄ PUTKI Kiinteistökohtainen jätevesipumppaamo, Esim Grundfos. Pumppaamon mitoitus noin 6 l/s x 15,8 m. Pumppu esim Grundfos SEG 18 p SV 16 PEH, YHDISTELMÄPUTKI Säiliö D >1, m, Vesitilavuus H >1 m Varustetaan hälyttimellä ASENNUS VALMISTAJAN OHJEIDEN MUKAAN G 21. F KANSI VAIHDETAAN UMPIKANNEKSI SV 16 PEH, YHDISTELMÄPUTKI KANSI VAIHDETAAN UMPIKANNEKSI Betonilaatta hl2 Erikoispiirustus SV 16 PEH, YHDISTELMÄPUTKI KATTOVEDET JV 16 PEH-1 (Hitsatut liitokset) JV 16 PEH-1 (Hitsatut liitokset) 1 SV 16 PEH URAKKARAJA VIEMÄRITÖISSÄ 1 SV 16 PEH, YHDISTELMä SV 11 PEH SV 2 PEH, UMPI SO 11 PEH ÖLJYNEROTTIMEN TUULETUSPUTKI NOSTETAAN MAANPINNALLE JÄTEVESIPUMPPAAMON VIERESSÄ. PUTKI TUODAAN >,5 % KALTEVUUDELLA VASTAANOTTOHALLIN SEINUSTALLE. TUULETUSPUTKEN MATERIAALI MAASSA MAAVIEMÄRIPUTKI PVC TAI PEH >SN JV 16 PVC SV 25 PEH, UMPI ÖLJYNEROTUSKAIVO SV 16 PEH 52 SV 16 PEH KATTOVEDET SO 11 PEH : VJ 6 PEH EuroHEK PE 1 -hiekanerotin PEK NS-NS1 -öljynerotin - EuroNOK PE DN16 -sulkuventtiilikaivo ASENNUS VALMISTAJAN OHJEIDEN MUKAAN KANSI VAIHDETAAN UMPIKANNEKSI SV 16 PEH, UMPI 22.1 JV 16 PVC (Saniteettijätevesi ym) JV 16 PVC C D JV 16 PVC A 2.6 JV 16 PVC B 21 C D E 1 JV 16 PVC 8 JV 15 RST SV 16 PEH SO 11 PEH SV 16 PEH, UMPI JV 15 RST PERUSVESIPUMPPU E 16 VIEMÄRIN PÄÄ YLÖS 2 CM LATTIASTA LATTIAKAIVO HUONEEN KESKELLE SO 11 PEH VIEMÄRIN PÄÄ YLÖS 2 CM LATTIASTA 5 A SO 11 PEH SV 11 PEH SO 11 PEH SOKKELIN LÄPI VOIDAAN MENNÄ KOROSSA (KESKILINJA) 2.75 SV 16 PEH SO 11 PEH JV 15 RST SV-VIEMÄRIN PÄÄ YLÖS 2 CM LATTIASTA SV 1 RST SO 11 PEH JV 1 RST VIEMÄRIN PÄÄ YLÖS 2 CM LATTIASTA JV 1 RST VIEMÄRIN PÄÄ YLÖS 2 CM LATTIASTA SV 16 PEH, UMPI a JV 11 PEH-1 JUP-PUTKEN ALAREUNA VALUUN LÄPIVIENTILAIPPA Sv-linjaa muutettu PADOTUSVENTTIILI YLIVUOTOPUTKEN PÄÄHÄN SV 16 PEH SO 11 PEH SV 15 RST 22.5 SV 16 PEH RST JV 1 RST JV 1 RST VIEMÄRIN PÄÄ YLÖS 2 CM LATTIASTA VIEMÄRIN PÄÄ YLÖS 2 CM LATTIASTA SUOJAPUTKI RST, SUORA PUTKI LATTIASTA YLÖS YV-PUTKEN ALAREUNA VALUUN LÄPIVIENTILAIPPA SV 15 RST F G H I J JV 1 RST K SV 16 PEH, UMPI SO 11 PEH VIEMÄRIN PÄÄ YLÖS 2 CM LATTIASTA F G VIEMÄRIN PÄÄ YLÖS 2 CM LATTIASTA SO 11 PEH H I J VIEMÄRIN PÄÄ YLÖS 2 CM LATTIASTA 8 K L E RST-putken ylösnosto seinän viereen! : Labko FRW 8/2 -virtauksensäätökaivo - EuroHEK 2 -hiekanerotin - EuroPEK Roo NS8 -öljynerotin - EuroNOK FRW /5 -sulkuventtiilikaivo ASENNUS VALMISTAJAN OHJEIDEN MUKAAN Käytetään ylijäänyytä kaivoa, lyhennetään kauluksesta sopivaksi Asennettuun kaivoon tehdään liitokset kahdelle M11 PEH putkelle SV 2 PEH, UMPI SV 2 PEH, YHDISTELMÄ PUTKI SV 11 PEH VAIHDETAAN UMPIPUTKEKSI SO 11 PEH SO 11 PEH SV 11 PEH Laitekaivo, esim M 8 Kaivoon padotusventtiili 2. Univa-Staufix 2 kahvaton Lvi nro 75 Putki kulkee kaivon läpi! 7 SV 11 PEH, UMPI SV 2 PEH, YHDISTELMÄ PUTKI SO 11 PEH SV 5 PEH 27 Tarkistetaan työmaalla SV 16 PEH SO 11 PEH E 9 SV 16 PEH D C B SV 5 PEH SV 5 PEH A SO 11 PEH 1 1 SO 11 PEH Betonilaatta hl2 Erikoispiirustus PV 6 PEH SO 11 PEH SO 11 PEH JÄTEVESIPUMPPU O - O 1: Lisätään rakennettuun Sv-linjaan uusi kaivo, SO 11 PEH SV 25 PEH, UMPI PERUSVESIPUMPPU SV 15 PEH tilattava uusi mikäli tontilla olevasta ei voida työmaalla tehdä PV 6 PEH SV 2 PEH SV 2 PEH SV 16 PEH, UMPI SV 16 PEH, YHDISTELMÄPUTKI TARKISTETAAN TYÖMAALLA esim Talokaivo Oy:n Varma Perusvesipumppaamo valmis pumppaamopaketti, 56, mitoitusvirtaama n. l/s MUUTOKSET MUUTOKSET KAIVO PAIKKA MUUTTUNUT, VAIHDETAAN RITILÄKANSIKAIVOKSI SADEVESILINJAN PAIKKA MUUTTUNUT SALAOJALINJA MUUTETTU SADEVESILINJAKSI SV 16 PEH, KAIVOKORKEUDET MUUTTUNEET 1) VASTAANOTON ALUEEN SALAOJAT JA SV-VIEMÄRIT PÄIVITETTY 2) VAA'AN SALAOJITUS JA SADEVESIMIEMÄRÖINTI LISÄTTY ) VASTAANOTON LATTIAKAIVOPUMPPAAMON PAIKKA MUUTETTU ) KAIVO 11 PAIKKA MUUTETTU, HUOM! Muutokset P ÖLJYNEROTUSKAIVO Vastaanoton lattiakaivojen sijainnnit ja korkeusasemat päivitetty. Muutokset..21 Lisätty säiliöt vastaanoton viereen Muutokset Salaojajärjestelmä erotettu hulevesijärjestelmästä Muutokset Poistettu kaivo, siirretty kaivo ja muutettu sv-linjan paikkaa NÄYTTEENOTTOKAIVO Kaivot 6 ja 7 voidaan poistaa ja korvata öljynerottimen jako- ja sulkuventtiilikaivoilla SV 5 PEH 8 5:116 KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ KKJ KORKEUSJÄRJESTELMÄ N Osa Osan tai kokoonpanoryhmän nimitys Piir.no Muoto,malli,mitat Aine Kpl SUUNNITELLUT Martti Kaunismäki PIIRTÄNYT Juha Porre PL 181, 1111 RIIHIMÄKI PUH: FAX: PIIR. NIMI Viemärit ja kaivot A T ALUETEKNIIKKA OY HYVÄKSYNYT PIIRTOSUHDE 1:2 TIEDOSTONIMI LIITTYY PIIR. PIIR.NO NWG-5 NWG-5 MUUTOS NO RV-11

25 LIITE 2 TARKKAILUKERROILLA HULEVEDESSÄ TODETUT PITOISUUDET JA VUO- ROKAUSIKUORMITUKSET

26 Vesinäytteen pitoisuudet ja vuorokausikuormitukset näytteenottopäivinä Syksy 21 Kevät 21 Syksy 21 Kevät 215 Syksy 215 Kevät 216 Syksy 216 Kevät 217 Syksy 217 Määritys Yksikkö Kuormitus (kg/d) Kuormitus (kg/d) Kuormitus (kg/d) Kuormitus (kg/d) Kuormitus (kg/d) Kuormitus (kg/d) Kuormitus (kg/d) Kuormitus (kg/d) Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus Kuormitus (kg/d) ph 6,6-6,9-6,7-6,7-6, - 6,7-6, 6,8-6,5 µs/cm Kiintoaine mg/l 1,7 12 2,1 8,, , 5,6,16 7,8,17 1,8 52 1,15 22, CODMn mg/l 5,5,15 7,,1 6,9,6 5,, 5,9,17 5,8,1 17,65 2,71 6,,1 BOD 7 mg/l < 2, - < 2, - < 2, - < 2, - < 2, < 2, 12 < 2, Kloridi (Cl) mg/l 5,9,5 22 2, 1,68 2,56 21,7 28,11 15, 18,28 Sinkki (Zn) µg/l 62,17 1,7 1,92 1, 9, 25, 6,2 1,91 6, Sähkönjohtavuus Öljyhiilivetyjakeet (C1-C) Keskitisleet (C1-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C) Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit MTBE (metyyli-tertbutyylieetteri) Bensiinijakeet (C5-C1) mg/l - -,9,2 - - <, <, , mg/l - - <, <, <, <, mg/l - -,8,1 - - <, <, <, mg/l ei tod tod tod µg/l - - <, <, , mg/l - - <, <, <,

27 LIITE VUOSIKUORMITUKSET

28 Vuosikuormitus Määritys Kuormitus 21 (kg/a)* Kuormitus 21 (kg/a) Kuormitus 215 (kg/a) Kuormitus 216 (kg/a) Kuormitus 217 (kg/a) Kiintoaine CODMn BOD 7 <, <9,1 <11,7 <1 - Kloridi (Cl) ,5 Sinkki (Zn),1,2,1,22,8 * Toiminta alkoi

29 LIITE TUTKIMUSTODISTUS /

30 Eurofins Pvm: /1 Tutkimustodistus Projekti: / Ramboll Finland Oy / Lahti Niemenkatu LAHTI Tutkimuksen nimi: Adven, Jepua, sadevesiviemäröinnin tarkkailu Näytteenottopvm: Näytteenottopiste: Sadevesikaivo Näyte saapui: Näytteenottaja: Pekka Grims Analysointi aloitettu: Vesitutkimus Määritys 17SL6788 Yksikkö Menetelmä Näytteenottosyvyys, m Kenttät. Ulkonäkö v Kenttät. Haju h Kenttät. Veden lämpötila 9,5 C Kenttät. ph 6,5 EF2¹ L Sähkönjohtavuus 25 C 26 µs/cm EF21¹ L Kiintoaine (GF/C) 22 mg/l EF229¹ L CODMn 6, mg/l EF212¹ L BOD 7 <2, mg/l EF26¹ L Kloridi (Cl) 18 mg/l EF218¹ L Esikäsittely, mikroaaltohajotus, typpihappo ok EF1 L Sinkki (Zn) µg/l EF¹ L ¹ FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Eurofins Environment Testing Finland Oy Sami Tyrväinen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti ja varmennettu sertifikaatilla. Lisätiedot Näytteenottopäivää edellisenä yönä on laitoksen pihassa palanut kaivinkone. Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa Jakelu pekka.grims@ramboll.fi; riikka.johansson@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu 7, 151 Lahti Kilterinkuja 2, 16 Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Lahti

31 Vastaanottaja Adven Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite ADVEN OY, JEPUAN POLT- TOLAITOS PÄÄSTÖMITTAUKSET JA AST- TARKISTUSMITTAUKSET 217

32 ADVEN OY, JEPUAN POLTTOLAITOS PÄÄSTÖMITTAUKSET JA AST-TARKISTUSMITTAUKSET 217 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Tuomo Salmikangas Asko Hannola Raportti Viite Ramboll Kilterinkuja 2 16 VANTAA T F

33 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA AST-TARKISTUSMITTAUKSET 217 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 1. TEHTÄVÄ 2 2. MITATUT PROSESSIT 2. MITTAUKSET JA MENETELMÄT 2.1 Mittalaitteet ja menetelmät 2.2 Analyysit.2.1 HCl ja HF.2.2 Raskasmetallit.2. Orgaaniset yhdisteet (PCDD/F). SAVUKAASUMITTAUSTEN TULOKSET 5.1 Tulosten laskenta 9 5. PÄÄSTÖMITTALAITTEIDEN AST-MITTAUKSET Menetelmät ja tutkittavat analysaattorit (AMS) AST-tarkistukset mittausjärjestelmälle 1 5. AST-mittausten referenssimenetelmät (SRM) 1 5. AST-vertailumittausten tulokset AST-vertailumittausten tulosten arviointi EPÄVARMUUSTARKASTELU LAATUJÄRJESTELMÄ 1 LIITTEET Liite 1. Mittauspaikan dimensiot ja mittapisteet Liite 2. Yksittäisten hiukkasmittausten tulokset Liite. Vertailumittauskuvat Liite. AST-laskenta NO:lle Liite 5. AST-laskenta CO:lle Liite 6. AST-laskenta SO 2:lle Liite 7. Lineaarisuustarkastelu NO:lle Liite 8. Lineaarisuustarkastelu CO:lle

34 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA AST-TARKISTUSMITTAUKSET (1) Akkreditoidut suureet ja mittausalueet Päästömittausjärjestelmän QAL2- ja ASTvertailumittaukset ja laskennat Hiukkaset SO2 NOx O2 CO CO2 1 mg/m n 1 g/m n 1-1 ppm 1 1 ppm - 21 %-v 1 5 ppm,5 2 %-v TOC Kosteus Virtaus HCl 1 1 ppm (prop. ekv.) 1 til.-% - kylläinen kaasu 5 m/s,1 5 ppm HF,1 15 ppm Raskasmetallit ja Hg-näytteenotto: PCDD/F-yhdisteet sekä dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet: >,1 ng/m³ (I-TEQ, summa) Tilaaja: Antti Koski Adven Oy Kauppatori 1- C 61 SEINÄJOKI Aika: Mittaajat: TIIVISTELMÄ Ramboll Finland Oy Ermo Ikävalko, Tuomo Salmikangas ja Petri Vuori Ramboll suoritti Jepuan polttolaitoksen vuosittaiset päästömittaukset, sekä selvitti laitoksen savukaasuanalysaattorien (AMS) toiminnan luotettavuutta rinnakkais- ja vertailumittausten avulla (SRM) standardin SFS-EN 1181 mukaisesti. Mittausten kohteena olivat piippuun sijoitettu FTIRanalysaattori, hiukkasmittari ja virtausmittari. Vuonna 216 tehtyjen QAL2-kalibrointimittausten aikana mitatut pitoisuudet olivat niin pieniä, ettei osalle tutkittavista kaasuista ole voitu laskea kalibrointisuoran yhtälöä. Tämä koskee myös hiukkaspitoisuutta. Tästä syystä AST-mittaukset ja tarkistukset tehtiin standardin SFS EN 1181 kuvaamalla tavalla vain NO x:lle, CO:lle ja SO 2:lle. Näiden komponenttien mittauksien toiminnan luotettavuutta tarkasteltiin kalibrointisuorien avulla laskien ja arvioiden kalibroinnin pysyvyyttä. Vaihtelevuustestillä arvioitiin mittaparien välisen hajonnan hyväksyttävyyttä. Lisäksi FTIRanalysaattorille tehtiin lineaarisuustarkastus valmistajan suositusten mukaan. NO x-, CO- ja SO 2- mittaukset täyttivät standardin esittämät vaatimukset. Standardin SFS EN 1181 kansallisen soveltamisohjeen mukaan pitoisuuksille, jotka ovat alle jätteenpolttoasetuksessa ilmoitettujen epävarmuuskriteerien, ei tarvitse välttämättä määrittää kalibrointifunktiota (VTT:n raportti "Kiinteästi asennettujen mittalaitteiden laadunvarmistusstandardi, Quality assurance of automated measuring systems, QA of AMS (EN 1181) ja sen kansallinen tulkinta / Yhteinen menettelytapa"). AST-mittauksen lisäksi vertailtiin myös muiden komponenttien pitoisuuksia. Mittausten perusteella laitoksen savukaasuanalysaattorit toimivat luotettavasti ja niiden ero mittausryhmän tuloksiin oli vähäinen. Mittausten perusteella savukaasupitoisuudet olivat alle lupaehdoissa mainittujen päästöjen raja-arvopitoisuuksien. Taulukko 1. Yhteenveto savukaasuanalysaattorien toiminnasta Mittalaite Toiminta hyväksytty rinnakkaismittausten perusteella Toiminta täytti standardin SFS-EN 1181 vaatimukset Havaitut puutteet ja toimenpide-ehdotukset O2 OK - CO OK OK - SO2 OK OK - NOx OK OK - TOC OK - HCl OK - HF OK - Hiukkaset OK - Virtaus OK -

35 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA AST-TARKISTUSMITTAUKSET (1) TEHTÄVÄ Tehtävänä oli suorittaa Jepuan polttolaitoksen vuosipäästömittaukset, sekä laitoksen jatkuvatoimisen päästömittausjärjestelmän AST-tarkistusmittaukset standardin 1181 kuvaamalla tavalla. 2. MITATUT PROSESSIT Laitoksella on 1 MW:n leijukerroskattila, jonka polttoaineena käytetään haketta ja jätettä. Poltossa syntyvät savukaasut puhdistetaan puolikuivalla savukaasun puhdistusmenetelmällä ja letkusuodattimella. Puhdistetut savukaasut johdetaan 5 m korkeaan savupiippuun. Päästömittaukset tehtiin klo 1: 16: välisenä aikana. Mittaukset tapahtuivat prosessin normaalissa polttotilanteessa. Kattilakuorma oli keskimäärin 8,5 MW. Kierrätyspuun osuus polttoaineesta oli 2 % ja jätteen osuus 8 %. % jätteestä oli hiekkapaperijätettä ja 6 % lajiteltua energiajätettä. FTIR analysaattorin lineaarisuustestit tehtiin MITTAUKSET JA MENETELMÄT Päästömittaukset tehtiin piipun mittausyhteistä seuraavasti: Jatkuvatoimisesti: SO2, NOx, CO, CO2, O2, TOC, lämpötila, Jaksottaisella näytteenotolla: HCl, HF PCDD/PCDF -yhdisteet Pb, Cd, Hg, As, Tl, Sb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, ja V hiukkas- ja kaasufaasista savukaasuvirtaus, paine ja kosteus AST-mittaukset ja tarkastelu tehtiin laitoksen FTIR-analysaattorin NOx, CO- ja SO2 mittauksille. Vertailumittaukset tehtiin myös laskennan oheissuureille: O2, H2O ja virtaama..1 Mittalaitteet ja menetelmät NOx: Kemiluminesenssiin perustuvalla Teledyne T 2 analysaattorilla, joka mittaa pitoisuuden kosteassa näytekaasussa. SO2: UV-fluoresenssiin perustuvalla API 1 analysaattorilla, joka mittaa pitoisuuden kosteassa näytekaasussa. Näytteenkäsittelyssä käytettiin EPM 797 laimennussondia. O2, CO- ja CO2: ABB 2 analysaattorilla, jossa hapen mittaus perustuu paramagneettisuuteen. CO ja CO2 mittaus perustuu IR-säteilyn absorptioon. Näytteenkäsittelynä oli hiukkasten erotus ja näytekaasun kuivaus M & C:n PSS jäähdyttimellä. Hiilivetypitoisuus (TOC): Jatkuvatoimisesti liekki-ionisaatioon perustuvalla JUM -2 analysaattorilla, joka mittaa pitoisuuden kosteassa kaasussa. Näytteenotto tapahtui lämmitetyllä linjalla. Laite kalibroitiin propaanilla ja tulokset on laskettu kokonaishiilenä. Hiukkaspitoisuus: jaksottaisella menetelmällä SICK Gravimat mittalaitteella standardin SFS-EN mukaan. HCl- ja HF -pitoisuus: manuaalisesti märkäkemiallisella näytteenotolla standardien SFS-EN ja SFS 5789 mukaan (absorptio tislattuun veteen). Raskasmetallit: manuaalisesti märkäkemiallisella näytteenotolla. Menetelmässä hiukkaset erotetaan teflonsuodattimella. Kaasumaiset raskasmetallit absorboidaan happoliuokseen. Elohopean absorptioliuos on % K2CrO7 / 2 % HNO, muiden raskasmetallien laimennettu HNO/H2O2-liuos standardin SFS-EN 185 mukaan.

36 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA AST-TARKISTUSMITTAUKSET 217 (1) PCDD/F-yhdisteiden näyte otettiin jaksottaisella näytteenotolla (adsorptio XAD-2 hartsiin) standardin SFS-EN kuvaamalla tavalla. PCDD/F-yhdisteiden ja raskasmetallien näytteenotto tehtiin yhdestä mittausyhteestä. Savukaasun hiukkas- ja virtausmittaus tehtiin piipussa olevista yhteistä verkkomittauksena. Virtausnopeus: Pitot-putkella ja mikromanometrillä standardin ISO 178 mukaan. Lämpötila: kalibroiduilla K-tyypin termoelementeillä. Savukaasun kosteus: lauhduttavalla menetelmällä manuaalisten näytteenottojen yhteydessä. Jatkuvatoimiset analysaattorit nollattiin ja viritettiin ennen mittausjaksoa, sekä kalibroitiin mittausjakson jälkeen kalibrointikaasuilla. Mahdollinen vasteen ryömintä on korjattu tuloksiin. Taulukko 2. Akkreditoidut pätevyysalueet Parametri Mittaustapa Mittausmenetelmä ja standardi Akkreditoitu mittausalue Tilavuusvirta mikromanometri, manuaalinen S-pitot, ISO 178, SFS m/s Kosteus gravimetrinen, manuaalinen Lauhdutus, SFS-EN 179 til.-% -kylläinen kaasu O2 jatkuvatoiminen Paramagneettisuus, SFS-EN %-v CO2 jatkuvatoiminen IR-absorptio, ISO %-v CO jatkuvatoiminen IR-absorptio, SFS-EN 1558, ISO ppm Hiukkaspitoisuus gravimetrinen, manuaalinen (SICK Gravimat) Isokineettinen näytteenotto, SFS-EN 128-1,1-1 mg/m n NOx jatkuvatoiminen Kemiluminesenssi, SFS-EN 1792:25-1 ppm SO2 jatkuvatoiminen UV-fluoresenssi, ISO ppm Haihtuvat hiilivedyt (TOC) jatkuvatoiminen Liekki-ionisaatio (FID), SFS-EN ppm (prop. ekv.) HCl Märkäkemiallinen menetelmä SFS 869/562, SFS-EN 1911,1-5 ppm HF manuaalinen SFS 562, 5789 ja SFS-EN 1911,1-15 ppm Metallit manuaalinen RA 77, perustuu SFS-EN 185 (RM) ja 1211 (Hg) PCDD/F manuaalinen hiukkas- ja kaasufaasin absorptio, SFS-EN metallit,,5-,5 mg/m³ Hg,1 -,5 mg/m³n <,1 ng/m³ (I-TEQ, summa) Päästömittausjärjestelmän QAL2- ja ASTvertailumittaukset ja laskennat Laskennallinen RA711, perustuu SFS-EN 1181, CEN TR 1598 Vertailtavien akkreditoitujen menetelmien mukaisesti.

37 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA AST-TARKISTUSMITTAUKSET 217 (1).2 Analyysit Kaikki näytteet analysoi Eurofins Environment Testing Finland Oy (FINASin akkreditoima testauslaboratorio T9)..2.1 HCl ja HF Kloridi- ja fluoridipitoisuus määritettiin ainoastaan kaasufaasista eli absorptioliuoksesta. Kloridi määritettiin ionikromatografisesti ja fluoridi ioniselektiivisellä elektrodilla..2.2 Raskasmetallit Savukaasunäytteiden kiinteä faasi (kvartsisuodatin) esikäsiteltiin happokäsittelyllä (typpi-, fluorivety- ja boorihappo) mikroaaltouunissa. Elohopea määritettiin atomifluoresenssispektrometrillä (AFS). Muut raskasmetallipitoisuudet määritettiin ICP-MS tekniikalla..2. Orgaaniset yhdisteet (PCDD/F) Näytteisiin lisättiin sisäisinä standardeina käytettävät 1 C -leimatut dioksiinit ja furaanit ja näytteet uutettiin yön yli (16h) Soxhlet-uuttolaitteistossa tolueenilla. Uutetut näytteet konsentroitiin ja puhdistettiin silika- ja aktiivihiilipylväillä. Puhdistetut näytteet konsentroitiin uudelleen ja analysoitiin korkean erotuskyvyn kaasukromatografi-massaspektrometri laitteistolla resoluutiolla 1. Määritysraja PCDD/PCDF -yhdisteille on keskimäärin 1 pg/isomeeri.

38 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA AST-TARKISTUSMITTAUKSET (1). SAVUKAASUMITTAUSTEN TULOKSET Taulukko. Mitattujen savukaasukomponenttien pitoisuudet. Pitoisuudet on ilmoitettu kuivissa kaasuissa normaalitilassa ( ºC, 11, kpa), redusoituna 6 %:n O2-pitoisuuteen. Mittaus 1 Mittauspaikka Piippu Päivämäärä Klo 1-16 Kaasun tila lämpötila o C 1 vesisisältö til.-% 12, O2 pitoisuus til.-%, kuiva 9, CO2 pitoisuus til.-%, kuiva 1,1 Mitatut pitoisuudet Pitoisuus Pitoisuus Hiilimonoksidi (CO) mg/m n, kuiva 17 Typenoksidit (NOx NO2:na) mg/m n, kuiva 295 Rikkidioksidi (SO2) mg/m n, kuiva Kokonaishiilivedyt (TOC C:nä) mg/m n, kuiva <1 Suolahappo (HCl) mg/m n, kuiva,7 Fluorivetyhappo (HF) mg/m n, kuiva <,1 Hiukkaset mg/m n, kuiva, Antimoni g/m n, kuiva,8 Arseeni g/m n, kuiva <, Elohopea g/m n, kuiva <, Kadmium g/m n, kuiva <, Koboltti g/m n, kuiva <,2 Kromi g/m n, kuiva,6 Kupari g/m n, kuiva,5 Lyijy g/m n, kuiva, Mangaani g/m n, kuiva 1, Nikkeli g/m n, kuiva,5 Tallium g/m n, kuiva <, Vanadiini g/m n, kuiva <, PCDD- ja PCDF yhdisteet (ei redusoitu) ng/m n, kuiva <,12 1) I-TEQ TCDD ekvivalentteina (A) ng/m n, kuiva <,2 I-TEQ TCDD ekvivalentteina (B) ng/m n, kuiva, 1) Pitoisuus on laskettu yksittäisten kongeneerien tai niiden määritysrajojen summana standardin 198- kappaleen 12 a) raportointitavan mukaisesti. 2) standardin 198- kappaleen 12 b) raportointitavan mukaisesti (summan laskennassa määritysraja=)

39 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA AST-TARKISTUSMITTAUKSET (1) Taulukko. Mitattujen savukaasukomponenttien päästöt. Mittaus 1 Mittauspaikka Piippu Päivämäärä Klo 1-16 Kaasun tila lämpötila o C 1 vesisisältö til.-% 12, O2 pitoisuus til.-%, kuiva 9, CO2 pitoisuus til.-%, kuiva 1,1 Mitatut pitoisuudet Päästö Päästö Hiilimonoksidi (CO) kg/h,19 Typenoksidit (NOx NO2:na) kg/h, Rikkidioksidi (SO2) kg/h, Kokonaishiilivedyt (TOC C:nä) kg/h <,2 Suolahappo (HCl) kg/h,1 Fluorivetyhappo (HF) kg/h <,2 Hiukkaset kg/h,6 Antimoni g/h,9 Arseeni g/h <, Elohopea g/h <,5 Kadmium g/h <, Koboltti g/h <,2 Kromi g/h,7 Kupari g/h,5 Lyijy g/h, Mangaani g/h,11 Nikkeli g/h,6 Tallium g/h <, Vanadiini g/h <, I-TEQ TCDD ekvivalentteina (1 ng/h (I-TEQ), 1) standardin 198- kappaleen 12 b) raportointitavan mukaisesti (summan laskennassa määritysraja=)

40 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA AST-TARKISTUSMITTAUKSET (1) Taulukko 5. Yhteenvetotaulukko. Kaasujen pitoisuudet ja päästöt mittausepävarmuuksineen redusoituna 6 %:n O2-pitoisuuteen. Mittaus 1 Mittauspaikka piippu Päivämäärä Klo 1:-16: Kaasun tila - lämpötila o C 1 - vesisisältö til.-% 12,,7 - O2 pitoisuus til.-%., kuiva 9,,7 - CO2 pitoisuus til.-%., kuiva 1,1,8 Kaasun tilavuusvirta - mittausolosuhteissa m /s, kostea 6,9 1,5 - normaalitilassa, kostea m n/s, kostea,5 1, - normaalitilassa kuiva m n/s, kuiva,,9 Kaasun pitoisuudet Hiukkaset red. 6 % O2-pit. mg/m n, kuiva,5 1,8 -Hiilimonoksidi (CO) ppm, kuiva 1 1 red. 6 % O2-pit. mg/m n, kuiva Typenoksidit (NOx) ppm, kuiva (NOx NO2:na) red. 6 % O2-pit. mg/m n, kuiva 295 -Rikkidioksidi (SO2) ppm, kuiva 1 1 red. 6 % O2-pit. mg/m n, kuiva -Kokonaishiilivedyt (TOC C:nä) ppm, kuiva <1 1 red. 6 % O2-pit. mg/m n, kuiva <1 1 Päästöt Hiukkaset kg/h,6,12 Hiilimonoksidi (CO) kg/h,19, Typenoksidit (NOx NO2:na) kg/h,,7 Rikkidioksidi (SO2) kg/h,, Kokonaishiilivedyt (TOC C:nä) kg/h <,2 <,

41 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA AST-TARKISTUSMITTAUKSET (1) Taulukko 6. Dioksiinien ja furaanien pitoisuudet redusoituna 6 %:n O2-pitoisuuteen. PCDD/F :2-17:2 Pitoisuus Red. 6 % O2-pit. Redusoimaton Red. 6 % O2-pit. Päästö Kongeneerit pg/m³n pg/m³n I-TEQ pg/m³n I-TEQ pg/m³n I-TEQ ng/h 2,,7,8-TCDD <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <8,9 ± 21 1,2,,7,8-PeCDD <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <2,95 ±,7 <,89 ±,97 <2,5 ± 11 1,2,,,7,8,HxCDD <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <,59 ±,15 <,778 ±,19 <8,9 ± 2,1 1,2,,6,7,8,HxCDD <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <,59 ±,15 <,778 ±,19 <8,9 ± 2,1 1,2,,7,8,9,HxCDD <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <,59 ±,15 <,778 ±,19 <8,9 ± 2,1 1,2,,,6,7,8-HpCDD <11,8 ± 2,9 <15,6 ±,9 <,118 ±,29 <,156 ±,9 <1,7 ±,2 1,2,,,6,7,8,9-OCDD <17,7 ±, <2, ± 5,8 <,177 ±, <,2 ±,58 <,255 ±,6 2,,7,8-TCDF <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <,59 ±,15 <,778 ±,19 <8,9 ± 2,1 1,2,,7,8-PeCDF <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <,295 ±,7 <,89 ±,97 <,25 ± 1,1 2,,,7,8-PeCDF <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <2,95 ±,7 <,89 ±,97 <2,5 ± 11 1,2,,,7,8-HxCDF <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <,59 ±,15 <,778 ±,19 <8,9 ± 2,1 1,2,,6,7,8-HxCDF <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <,59 ±,15 <,778 ±,19 <8,9 ± 2,1 2,,,6,7,8-HxCDF <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <,59 ±,15 <,778 ±,19 <8,9 ± 2,1 1,2,,7,8,9-HxCDF <5,9 ± 1,5 <7,78 ± 1,9 <,59 ±,15 <,778 ±,19 <8,9 ± 2,1 1,2,,,6,7,8-HpCDF <11,8 ± 2,9 <15,6 ±,9 <,118 ±,29 <,156 ±,9 <1,7 ±,2 1,2,,,7,8,9-HpCDF <11,8 ± 2,9 <15,6 ±,9 <,118 ±,29 <,156 ±,9 <1,7 ±,2 1,2,,,6,7,8,9-OCDF <17,7 ±, <2, ± 5,8 <,177 ±, <,2 ±,58 <,255 ±,6 Summa A ng/m³n: <,12 ±,5 <,187 ±,7 <,17 ±, <,2 ±,57 <28 ± 62 Summa B ng/m³n: ± ± ± ± ± HUOM! PCDD/F-yhdisteiden mittausstandardi velvoittaa ilmoittamaan tapauksissa, joissa yksittäisten kongeneerien tulokset ovat osin alle määritysrajan kaksi summatulosta: A) tulos on yksittäisten kongeneerien summa laskettuna alle määritysrajan tulokset määritysrajapitoisuudella, esim. 1 + < 1 = 11 B) tulos on määritysrajan ylittävien kongeneerien summa. Alle määritysrajan olevia pitoisuuksia ei ole huomioitu, esim. 1 + <1 = 1 Summa B on vertailukelpoinen Rambollin aiempien vuosien tulosten ilmoittamistavan kanssa. Taulukko 7. Raskasmetallien pitoisuudet ja päästöt redusoituna 6 %:n O2-pitoisuuteen Hiukkaset Kaasumaiset Yhteensä Redusoitu Päästö Metalli µg/m³n µg/m³n µg/m³n µg/m n g/h Antimoni,61 ±, <,17 ±,1,61 ±,1,778 ±,1,866 ±,9 Arseeni <,12 ±,6 <,272 ±,21 <,272 ±,21 <,52 ±,28 <,92 ±,2 Elohopea <,12 ±,51 <,15 ±,21 <,15 ±,21 <,7 ±,28 <,5 ±,2 Kadmium <,12 ±, <,27 ±,21 <,27 ±,21 <,5 ±,28 <,89 ±,2 Koboltti <,12 ±,5 <,17 ±,1 <,17 ±,11 <,177 ±,15 <,197 ±,17 Kromi,57 ±,28 <,272 ±,21,57 ±,5,591 ±,5,658 ±,52 Kupari <,61 ±,2,5 ±,2,5 ±,,57 ±,,59 ±,5 Lyijy,156 ±,6,15 ±,11,6 ±,12,96 ±,17,1 ±,21 Mangaani,625 ±,2,12 ±,71,75 ±,75,969 ±,98,18 ±,11 Nikkeli <,61 ±,18,8 ±,21,8 ±,28,92 ±,6,58 ±,2 Tallium <,12 ±,6 <,272 ±,21 <,272 ±,21 <,52 ±,28 <,92 ±,2 Vanadiini <,12 ±,6 <,272 ±,21 <,272 ±,21 <,52 ±,28 <,92 ±,2

42 PÄÄSTÖMITTAUKSET JA AST-TARKISTUSMITTAUKSET (1) µg/m³n Redusoitu µg/m n Päästö g/h Elohopea <,15 ±,21 <,7 ±,28 <,5 ±,2 Cd+Tl <,272 ±,21 <,52 ±,28 <,9 ±,2 RM muut 1 2,85 ± 1,5,68 ± 1,,1 ±,16 1 As, Cd, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, Tl ja V.1 Tulosten laskenta Jaksottaisilla näytteenottomenetelmillä saadut mittaustulokset on redusoitu vastaamaan 6 %:n happipitoisuutta. Myös jatkuvatoimisten analysaattorien vertailussa mittaustulokset on redusoitu 6 %:n happipitoisuuteen. Päästöt (kg/h ja g/h) on laskettu kertomalla redusoimaton pitoisuus (mg/m n) kuivan kaasun tilavuusvirralla (m n/h). 5. PÄÄSTÖMITTALAITTEIDEN AST-MITTAUKSET 5.1 Menetelmät ja tutkittavat analysaattorit (AMS) AST-mittausten tarkoituksena on tarkistaa, että jatkuvatoimiset analysaattorit toimivat niille asetettujen epävarmuusrajojen sisällä kalibrointisuoran yhtälöä apuna käyttäen. QAL2- kalibrointimittaukset on tehty vuonna 216. Kalibrointisuorien yhtälöt laskettiin kaasujen hyvin pienistä pitoisuuksista johtuen ainoastaan typen oksideille (NO x), hiilimonoksidille (CO) ja rikkidioksidille (SO 2). VTT:n julkaisun KIINTEÄSTI ASENNETTUJEN MITTALAITTEIDEN LAADUNVARMISTUSSTANDARDI (EN 1181) JA SEN KANSALLINEN TULKINTA/Yhteinen menettelytapa mukaan kalibrointifunktiota ei tarvitse määrittää tai ottaa käyttöön, mikäli pitoisuudet ovat pysyvästi alhaisia. Laskennassa tarvittaville apusuureille O 2 ja H 2O tehtiin rinnakkaismittaukset. Mittaukset tehtiin standardin SFS-EN 1181 kuvaamalla tavalla yhden mittauspäivän aikana. Gasmet FTIR-analysaattori mittaa savukaasupitoisuudet kosteissa kaasuissa. Toimintaperiaate perustuu infrapuna-alueella tapahtuvaan optiseen analyysiin käyttäen spektrin tulkinnassa ns. Fourier-muunnosta ja IR-spektrianalyysiä. Tutkittavaa spektriä verrataan tietokoneen muistissa olevaan spektrikirjastoon ja mittaustulos analysoidaan näiden avulla. Analysaattori tekee automaattisen nollatason tarkistuksen määrävälein. Mittausalueet ovat -5 mg/m n NO x (NO 2:na), -75 mg/m n SO 2, -5 mg/m n CO, -1 mg/m n TOC, -1 mg/m n HCl, -5 mg/m n HF ja - % H 2O. O 2-pitoisuus mitataan samasta näytelinjasta FTIR-analysaattorin kanssa ZrO 2 -kennoon perustuvalla M&C PMA 1-L analysaattorilla. SICK FWE 2 mittaa savukaasun hiukkaspitoisuutta laser-valon sirontaan perustuvalla menetelmällä. Mittalaite imee jatkuvatoimisesti näytekaasua mittaussondilta piipun ulkopuolelle laitekoteloon ja tulistaa kaasun pisarat ennen sen johtamista mittauskammioon. Sieltä kaasu johdetaan takaisin piippuun. Mittaus tehdään tositilassa alueella - 1 mg/m. Analysaattori tekee optiikan sisäisen tarkistuksen määrävälein. Savukaasun virtausnopeus mitataan SICK Flowsic 1 ultraäänimittarilla. Laitoksen jatkuvatoimisten analysaattorien mittausviestit toimitettiin yksiköihin skaalattuina laitoksen automaatiojärjestelmästä. Rinnakkain kerättyä mittausdataa verrattiin referenssimittausten tuloksiin.