Diakoniatyö kartalle. Näkökulmia espoolaisen diakoniatyön nykytilaan ja kehittämistarpeisiin. Elina Juntunen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diakoniatyö kartalle. Näkökulmia espoolaisen diakoniatyön nykytilaan ja kehittämistarpeisiin. Elina Juntunen (toim.)"

Transkriptio

1 Diakoniatyö kartalle Näkökulmia espoolaisen diakoniatyön nykytilaan ja kehittämistarpeisiin Elina Juntunen (toim.)

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 5 SAMMANDRAG 6 REPORT SUMMARY 7 ESIPUHE (ROGER RÖNNBERG) 9 FÖRORD (ROGER RÖNNBERG) 11 OSA I 13 1 JOHDANTO (ELINA JUNTUNEN JA ANNA KALSKE) Diakoniatyö kartalle reittivalinnat Selvitysprojektin tausta Diakoniatyö tänään ajankohtainen tutkimus ja keskustelu Selvityksen tavoitteet ja rakenne 19 OSA II 23 2 DIAKONIATYÖ ESPOOSSA (ANNA KALSKE JA EEVA HONKANUMMI) Espoon kaupunki ja evankelis-luterilaiset seurakunnat Perustietoa espoolaisten hyvinvoinnista Diakonian määritelmät Espoon seurakuntien diakoniatyön toiminta-ajatukset Espoolaisen diakoniatyön menetelmät Lopuksi 40 3 DIAKONIATYÖN PERUSTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY (MARIA HELIN) Perustehtävän lähtökohdat kirkossa Perustehtävänäkemysten moninaisuus diakoniatyössä Perustehtävän toteutuminen Diakoniatyöntekijät vastuussa toteutuksesta Perustehtävän toteutumisen edellytyksiä 57

3 3.6 Katse tulevaisuuteen 58 4 SEURAKUNTIEN SISÄINEN YHTEISTYÖ DIAKONIATYÖSSÄ (TIINA HOLAPPA- LEHTINEN) Kyselyn toteuttaminen Yhteistyön toteutuminen Espoon seurakuntien sisäisessä yhteistyössä Yhteistyön määrä Yhteistyön merkitys Yhteistyön toimivuus Yhteistyön onnistumisen edellytyksiä ja haasteita Yhteiset tavoitteet Vuorovaikutus ja ilmapiiri Suunnittelu Lopuksi 73 5 DIAKONIATYÖN JA SOSIAALITOIMEN VÄLINEN YHTEISTYÖ (JYRKI MYLLÄRNIEMI) Kartoittamaton yhteistyö? Yhteistyön tausta Lähtökohdat diakoniatyön ja kunnan sosiaalitoimen yhteistyölle luvun laman vaikutukset diakoniatyöhön Yhteistyö lainsäädännön ja kunnan toiminnan näkökulmasta Yhteistyö kirkon ja seurakunnan näkökulmasta Tutkimustehtävä ja aineisto Tulokset Espoon diakoniatyön ja sosiaalityön yhteistyöstä Yhteistyön laajuus ja sisältö Tyytyväisyys yhteistyöhön Tulevaisuuden yhteistyö Toiveet yhteistyön kehittämiselle 82 6 ASIANTUNTIJANA DIAKONIATYÖSSÄ (ELINA JUNTUNEN) Ajankohtainen asiantuntijuus Asiantuntijuuden tutkimus ja teoreettiset lähtökohdat Aineisto ja analyysi Espoolaisten diakoniatyöntekijöiden asiantuntijuuden keskeiset osa-alueet Asiantuntijuuden nelikenttä Instrumentaalis-rationaalinen asiantuntijuus Kontekstuaalinen asiantuntijuus Yksilökohtainen asiantuntijuus Eettis-spirituaalinen asiantuntijuus Asiantuntijuuden haasteet Asiantuntijuuden voimavarat ja kehittämisalueet 106

4 6.7 Lopuksi 108 OSA III (ELINA JUNTUNEN) YHTEENVETO OSASELVITYSTEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA Diakoniatyön tilastot Perustehtävä Yhteistyö seurakuntien sisällä Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa Asiantuntijuus Osaselvitysten yhteiset näkökulmat DIAKONIATYÖ ESPOOSSA: VAHVUUDET JA HAASTEET IDEOITA ESPOOLAISEN DIAKONIATYÖN KEHITTÄMISEKSI Suunnittelu Arviointi Johtaminen KOHTI TUTKIVAA TYÖOTETTA DIAKONIATYÖ ON KARTALLA 132 Lähteet ja kirjallisuus 134 Liitteet 141

5 Tiivistelmä Diakoniatyö kartalle -selvityksessä tarkastellaan Espoon evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyön nykytilaa, voimavaroja ja haasteita. Selvityksen tulosten perusteella tuodaan esille ideoita espoolaisen diakoniatyön kehittämiseksi ja pohditaan, miten diakoniatyön haasteita voitaisiin ratkaista ja miten voimavaroja olisi mahdollista parhaiten soveltaa, jotta ne rakentavat niin diakoniatyön kuin myös seurakuntien yhteisiä tehtäviä. Selvityksen tavoitteena on antaa myös tukea diakoniatyöntekijöiden tutkivan työotteen vahvistumiselle. Espoolaista diakoniatyötä lähestytään neljästä eri näkökulmasta, joita ovat ajankohtainen tilastotieto, perustehtävä, yhteistyö ja asiantuntijuus. Jokaisesta näkökulmasta on tehty itsenäinen selvitys. Selvitysten aineistoina on käytetty Espoon diakoniatyöntekijöiltä ja sosiaalitoimen henkilökunnalta kerättyä kyselyä, diakoniatyöntekijöille suunnattuja haastatteluja, kyselyä ja työajan seurantaa sekä Espoon diakoniatyön tilastoja. Espoolaiset diakoniatyöntekijät määrittelevät perustehtäväkseen useimmiten auttamisen, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että ihminen kohdataan siinä hädässä ja tarpeessa, jossa tämä kulloinkin elää. Diakoniatyöntekijöiden asiantuntijuus sekä yhteistyö kohdistuvat keskeisesti auttamistyön toteutumiseen ja erityisesti yksilötason kokonaisvaltaiseen auttamiseen. Diakonian yhteistyösuhteita, seurakunnan sisällä ja sosiaalitoimen kanssa, pidetään erittäin tärkeinä, ja toisten osaamiseen luotetaan. Yhteistyössä koetaan tärkeäksi diakoniatyöntekijöiden erityisen asiantuntijuuden huomioon ottaminen ja soveltaminen jo työn suunnitteluvaiheessa. Diakoniatyöntekijöiden erityisosaamiseksi hahmottuu eettis-spirituaalinen asiantuntijuus, mutta myös monipuoliset yksilö- ja ryhmäasiakastyöskentelyn valmiudet. Koska diakoniatyö toteutuu paikallistasolla, yksilöiden ja pienryhmien kohtaamisen kautta, diakoniatyöntekijöillä on huomattavan paljon tietoa ihmisten hyvinvoinnista eri asuinalueilla sekä Espoon sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta ja toimimattomuudesta. Espoolaisen diakoniatyön kehittämisideat koskevat työn suunnittelua, arviointia ja johtamista. Työn kehittämisellä on merkittäviä vaikutuksia muun muassa diakoniatyön toimintaedellytysten takaamiseen ja tulevaisuuden muutoksiin ja haasteisiin valmistautumiseen. Ideoiden kehittäminen ja toteuttaminen voivat johtaa työn kokonaiskuvan ja perustehtävän terävöittämiseen, diakoniatyön ennakoitavuuden ja suunnitelmallisuuden lisääntymiseen sekä työntekijöiden asiantuntijuuden vahvistumiseen.

6 Sammandrag I rapporten granskas den nuvarande situationen samt resurserna och utmaningarna inom diakoniarbetet i de evangelisk-lutherska församlingarna i Esbo. På basis av de resultat som presenteras i rapporten framförs idéer för utvecklande av diakoniarbetet i Esbo. Dessutom dryftar man hur utmaningarna inom diakoniarbetet kan bemötas och hur resurserna kan utnyttjas på bästa tänkbara sätt, så att de gynnar såväl diakoniarbetet som församlingarnas gemensamma uppgifter. Till målen med rapporten hör också att förstärka det undersökande greppet i diakoniarbetarnas arbete. Diakoniarbetet i Esbo granskas med avseende på fyra olika aspekter, dvs. med avseende på den aktuella statistiska informationen samt med avseende på uppfattningarna om de grundläggande uppgifterna, samarbetet och sakkännedomen. Varje aspekt är föremål för en särskild utredning. Utredningarna baserar sig på förfrågningar som utförts bland diakoniarbetarna och personalen inom socialväsendet i Esbo, intervjuer med diakoniarbetare, enkäter riktade till diakoniarbetarna och uppföljning av deras arbetstid, samt på statistiken över diakoniarbetet i Esbo. Som sin grundläggande uppgift definierar diakoniarbetarna i Esbo i regel att hjälpa människor och att gå sida vid sida med dem. Diakoniarbetarnas sakkännedom och samarbetsbehov gäller i huvudsak hjälpandet och i synnerhet tillhandahållandet av helhetsbetonad hjälp på individnivå. De olika samarbetsrelationerna inom diakonin, såväl de interna relationerna inom församlingen som relationerna till socialväsendet, betraktas som viktiga och nyttiga och man hyser också förtroende för andras kunnande. När det gäller samarbetet upplevs det som viktigt att diakoniarbetarnas särskilda sakkunskap uppmärksammas och utnyttjas redan vid planeringen av arbetet. Som diakoniarbetarnas specialkunnande framtonar den etiska och andliga sakkännedomen, men också de mångsidiga färdigheterna att arbeta med både individer och grupper. Idéerna för utvecklande av diakoniarbetet gäller planeringen, utvärderingen och ledningen av arbetet. Utvecklandet av arbetet är av betydelse bl.a. när det gäller att trygga förutsättningarna för diakoniverksamheten och bereda sig på framtida förändringar och utmaningar. Vidareutvecklandet och genomförandet av idéerna kan också bidra till att helhetsbilden av diakoniarbetet och av dess grundläggande uppgift förtydligas, till att förutsebarheten och systematiken förbättras och objektiviteten främjas inom diakoniarbetet, samt till att de anställdas sakkunskap stärks och synliggörs och arbetshälsan och trivseln på arbetsplatsen gynnas.

7 Report Summary This report examines the current condition of Espoo s Evangelical Lutheran parish based Diakonia welfare services, its resources and the challenges it faces. The conclusions of this report are used to present further ideas on developing Espoo s Diakonia parish services. In so doing, the report has also considered the solutions required to resolve the challenges facing these services and what existing resources can most effectively be used in completing this task. These proposed solutions are additionally aimed at further constructing not only Diakonia services, but a tool for the parish s joint work and providing a supporting reference for Diakonia work evaluations. The report approaches its examination of Diakonia services in Espoo from four different perspectives; currently available statistical information the parish s Diakonia service s structure and core tasks partnership working specialist expertise Each different perspective is examined and reported on separately. The data collated in this report has been obtained from questionnaires and interviews with Diakonia workers, Espoo City statutory social workers, work place observations and a statistical analysis of Espoo parish. The report suggests that Espoo s parish Diakonia workers usually define their core tasks in terms of assistance and support. Diakonia s expertise and partnership work needs centre on assistance, especially at an individual level. However, this occurs within a holistic approach. The Diakonia s different partnerships, internally within the Church s own parish organization and with external statutory welfare agencies, are seen as important, useful and partner s competencies are trusted. Even at the planning and negotiating stage, Diakonia experience partnership working as important and as recognizing the Diakonia worker s specialist expertise. Diakonia workers own

8 specific competences are characterized by expertise in ethical and spiritual issues and their ability to practice multifaceted individual and group work methods. The proposals for developing Diakonia services address planning, evaluation and management. The report demonstrates that Diakonia work development significantly influences justifications for the Diakonia s mission and preparations for future changes and challenges. Further development of proposals and operational practice could lead to; more detailed defining of Diakonia core tasks accurate forecasting and increased planning of Diakonia tasks more equality in service delivery the more enhanced and visible expertise of Diakonia workers Better work satisfaction and the improved health and safety of Diakonia workers

9 Esipuhe (Roger Rönnberg) Muutokset nyky-yhteiskunnassa ovat nopeita, eikä yksilön ole aina helppo pysyä muutosten tahdissa. Vaikka muutokset ovat myös myönteisiä, yhteiskuntaelämä voi ajautua laskusuhdanteisiin nopeasti. Ne aiheuttavat ihmisille huolia ja yhä useampien elinresurssit pienenevät. Vastoinkäymisiä joutuvat kohtaamaan niin yksinäiset kuin perheetkin. Joskus ihminen tarvitsee jonkun, jonka kanssa keskustella; jonkun, joka voi eläytyä hänen elämäntilanteeseensa ja joka pystyy näkemään asiat toisesta näkökulmasta kuin ihminen itse sillä hetkellä näkee Seurakunnassa tunnetaan myötätuntoa hädässä olevia kohtaan ja nähdään yksilö kokonaisuutena. Yhteiskunnan ja seurakunnan toimintaympäristön muuttuessa, diakonian tulee analysoida ympäristöään ja suunnitella toimintaansa suhteessa nykytilanteeseen. Ihminen tarvitsee elämänsä varrella hengellisiä eväitä, mutta myös lähimmäisen tukea ja lohdutusta sekä aineellista apua. Julistus ja diakonia ovat siksi kuuluneet seurakunnan perustehtäviin aina alkukirkon ajoista asti. Kirkon palvelijat lähetetään julistamaan Jumalan sanaa ja välittämään konkreettista apua hädässä oleville. Espoon seurakuntayhtymä muodostuu kuudesta seurakunnasta: viidestä suomenkielisestä ja yhdestä ruotsinkielisestä. Diakoniatyö kartalle -selvitystyön avulla diakoniatyötä on analysoitu espoolaisessa toimintaympäristössään. Selvityksessä tuodaan esiin diakonian nykytilan ja tulevaisuuden vahvuuksia ja haasteita. Asiantuntijoina selvityksessä ovat toimineet seurakuntien diakoniatyöntekijät. He ovat analysoineet haastatteluissa ja kyselyissä omaa työtään suhteessa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaan. Myös kirkkoherrat ja muut viranhaltijat ovat antaneet näkökantansa siihen, miten yhteistyö diakonian ja muun toiminnan välillä seurakunnassa toimii. Selvityksen yksi tärkeimmistä tavoitteista, seurakunnan sisäisen dialogin lisääminen, on näin ollen saavutettu. Selvitystyön tarkoituksena on myös innostaa jatkamaan diakonian roolin analysointia muuttuvassa yhteiskunnassa. Selvitys toimii myös asiakirjana, johon luottamushenkilöt ja viranhaltijat voivat jatkossa palata laatiessaan diakonian toimintasuunnitelmia. Projektin ohjausryhmälle selvitystyössä mukana oleminen on ollut merkityksellistä ja inspiroivaa. Aineisto on avannut uusia näkökulmia diakonian monitahoiseen tehtäväkenttään ja herättänyt vilkkaita keskusteluja ja ajatusten vaihtoa. Ohjausryhmä jättää nyt selvityksen Espoon seurakuntien viranhaltijoille ja valtuutetuille. Toivomme, että selvitystyö johtaa keskustelun jatkumiseen ja

10 yhteistyön lisääntymiseen Espoon seurakuntien välillä ja espoolaisten sidosryhmien kanssa. Toivottavasti tämä selvitysaineisto voi olla hyödyksi myös muille seurakuntayhtymille ja yksittäisille seurakunnille maassamme sekä kuntien ja seurakuntien väliselle yhteistyölle. Ohjausryhmä haluaa kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet selvitystyön toteuttamisen, sekä erityisen kiitoksen seuraaville tahoille: Espoon kaupunki (sosiaali- ja terveystoimi), Espoon seurakuntayhtymä, Espoon seurakunnat (johtavat diakoniaviranhaltijat, diakoniatyöntekijät ja kirkkoherrat), Raija Pyykkö (tekstin kommentointi), Tarja Jaakola (haastattelujen työstäminen), Päivi Puhakka (kielipalvelut), Maarit Malinen (kannen suunnittelu), Mikko Hutschinson-Reis ja Camilla Vuoristo (käännöstyö) sekä Jarmo Wideman (taitto). Espoossa Ohjausryhmän jäsenet: Reijo Räisänen, puheenjohtaja Espoon tuomiokirkkoseurakunta Elina Juntunen Helsingin yliopisto Tiina Holappa-Lehtinen Espoon seurakuntayhtymä Anna Kalske, sihteeri Espoon seurakuntayhtymä Maria Helin Olarin seurakunta Eeva Honkanummi Espoon kaupunki Jyrki Myllärniemi Espoon tuomiokirkkoseurakunta Helena Tuominen Espoon hiippakunta Merja Lehtisalo Espoon tuomiokirkkoseurakunta Roger Rönnberg Esbo svenska församling

11 Förord (Roger Rönnberg) Det sker snabba förändringar i vårt nutida samhälle. Den enskilda människan har ofta svårt att hinna med i det som är på gång. Också om utvecklingen oftast går mot det bättre kan samhällslivet plötsligt drabbas av lågkonjunkturer. De skapar oro bland människorna. Allt fler människor får minskade resurser att leva på. Motgångarna drabbar såväl ensamma som familjer. Ibland behöver människan någon att samtala med, någon som kan leva sig in i hennes livssituation, men som också kan se livet ur andra synvinklar än vad hon själv för tillfället kan göra. I församlingen känner man medlidande med människor som är i nöd och betraktar den enskilda människan som en helhet. Då samhället och församlingens lokalmiljö förändras behöver diakonin analysera sin omgivning och planera sin verksamhet i relation till nuläget. Människan behöver andlig vägkost för sin färd genom livet, men också medmänniskors stöd och tröst och materiell hjälp. Förkunnelsen och diakonin har därför ända från den tidiga kyrkans tid hört till församlingens grunduppgifter. Man kunde säga, att kyrkans tjänare blir sända ut parvis för att förkunna Guds ord och för att förmedla konkret hjälp till människor i nöd. Esbo kyrkliga samfällighet består av sex församlingar, fem finska och en svensk församling. Med hjälp av utredningen Diakoniatyö kartalle har man analyserat diakoniverksamheten utifrån den lokalmiljö som församlingarna befinner sig i på Esbo stads område. I utredningen tar man upp diakonins styrkor och utmaningar. Församlingarnas diakoniarbetare har anlitats som expertis i utredningen. Dessa har analyserat sitt eget arbete i relation till nutida samhällsliv. Också kyrkoherdarna och övriga tjänsteinnehavare har fått ge sin syn på hur samarbetet mellan diakonin och den övriga verksamheten fungerar i församlingen. Därmed har man redan nått ett av de främsta målen med utredningen, nämligen att inspirera till en utvidgad dialog inom den enskilda församlingen. Syftet med utredningsarbetet är också att inspirera till fortsatt analytisk forskning i diakonins roll i det föränderliga samhället och att vara ett dokument som förtroendevalda och tjänsteinnehavare återkommer till när man i fortsättningen skriver verksamhetsplaner för diakonin. För projektets styrgrupp har det varit en meningsfull och inspirerande uppgift att leda utredningsarbetet. Materialet har öppnat nya synvinklar på diakonins mångfacetterade uppgift och inspirerat till livliga samtal. Styrgruppen överlämnar nu materialet till tjänsteinnehavare och förtroendevalda inom Esbo församlingar. Vi önskar att utredningen skall ge upphov till fortsatt dialog och ett utökat samarbete mellan församlingarna och med olika intressegrupper i Esbo.

12 Förhoppningsvis kan detta utredningsmaterial också vara till hjälp för övriga kyrkliga samfälligheter och enskilda församlingar i vårt land och i samarbetet mellan kommun och församling. Styrgruppen vill framföra sitt varmaste tack till alla dem som bidragit till att utredningsarbetet har kunnat genomföras samt ett speciellt tack till följande medverkande: Esbo stad (social- och hälsovårdsverket), Esbo kyrkliga samfällighet, Esbo församlingar (ledande diakonitjänsteinnehavare, diakoniarbetare och kyrkoherdar), Raija Pyykkö (kommentarer till texten), Tarja Jaakola (bearbetning av intervjuerna), Päivi Puhakka (språktjänst) och Maarit Malinen (planering av skriftens pärm). Esbo den 24 augusti 2009 Styrgruppens medlemmar: Reijo Räisänen, ordförande Anna Kalske, sekreterare Elina Juntunen Maria Helin Tiina Holappa-Lehtinen Eeva Honkanummi Jyrki Myllärniemi Merja Lehtisalo Helena Tuominen Roger Rönnberg

13 Osa I

14 1 Johdanto (Elina Juntunen ja Anna Kalske) 1.1 Diakoniatyö kartalle reittivalinnat Seurakunnan diakoniatyön tulisi pysyä ajan tasalla, että se voisi palvella kirkkolain edellyttämällä tavalla suurinta hätää. Aikamme yhteiskunnan nopean muutostapahtuman seurauksena syntyy sellaista hätää, joka on havaittava ja johon on pystyttävä vastaamaan (Kansanaho & Hissa 1979, 205.) Edellinen siteeraus on peräsin Erkki Kansanahon ja Pentti I. Hissan diakoniatyön oppikirjasta. Kyseisellä ajatuksella he perustelivat muun muassa sitä, miksi diakoniatyötä tulisi suunnitella sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Diakoniatyön suunnitteluprosessin lähtökohdaksi he määrittelivät perustutkimuksen, jonka avulla saadaan tietoa muun muassa diakoniatyön nykyhetken tarpeiden selvittämiseen, työn painopisteiden suuntaamiseen ja tavoitteiden laatimiseen. (Kansanaho & Hissa 1979, ) Vuosikymmenten takaiset ajatukset perustutkimuksen merkityksestä diakoniatyön suunnittelulle voidaan katsoa ajankohtaisiksi perusteiksi myös espoolaisen Diakoniatyö kartalle -selvitysprojektin aloittamiseksi. Selvitys diakoniatyöstä nähtiin merkittäväksi käytännön työn kehittämisen ja työntekijöiden tukemisen kannalta. Projektille määriteltiin sen ideointivaiheessa kolme lähtökohtaista ajatusta, joista ensimmäinen oli selvittää Espoon evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyön nykytilaa sekä sen voimavaroja ja haasteita. Nykytilan selvittämisen katsottiin antavan näkökulmia tulevaisuuden diakoniatyön suunnitteluun. Toisena lähtökohtaisena ajatuksena oli arvioida diakoniatyön rakentumista toimintaympäristönsä mukaan eli miten diakoniatyö ilmenee Espoon kaupungin kontekstissa, jossa diakoniatyöhön vaikuttavat muun muassa kaupungin vilkas sisäinen muuttoliike, uusien asuinalueiden rakentaminen sekä maahanmuuttajien tilanne ja tarpeet. Kolmantena ajatuksena oli antaa ääni espoolaisille diakoniatyöntekijöille ja kysyä heiltä muun muassa sitä, miten he työnsä kokevat ja millä tavoin he toivoisivat diakoniatyötä kehitettävän sekä miten heidän omaa asiantuntijuuttaan ja jaksamistaan voisi tukea. Tämän Diakoniatyö kartalle -selvityksen tavoitteet espoolaisen diakoniatyön nykytilan tarkastelemiseksi kohdistuvat neljään näkökulmaan, joita ovat diakoniatyön tilastot, perustehtävä, yhteistyösuhteet ja asiantuntijuus. Näkökulmien valinnat perustuivat ajankohtaisiin teemoihin, jotka ovat nousseet esille tutkittaessa espoolaista diakoniakenttää. Valintaan vaikuttivat

15 diakoniatyöntekijöiden näkemykset siitä, mitä käytännön työstä tulisi selvittää. Edellä mainitut näkökulmat eivät kata kaikkea diakoniatyön ajankohtaisia aiheita, mutta ne ovat kuitenkin perustavia osia diakoniatyön määrittelyssä ja toteuttamisessa; niiden avulla voidaan tehdä osittaisia tulkintoja diakoniatyön kentän tilanteesta Espoossa. 1.2 Selvitysprojektin tausta Diakoniatyö kartalle -projektin aloittamiseen ovat vaikuttaneet useat erilaiset selvitykset ja kartoitukset, joita espoolaiset diakoniatyöntekijät ovat olleet toteuttamassa. Prosessin voi katsoa alkaneen keväällä 2004, jolloin kirkkoherrat pyysivät diakoniatyöntekijöitä kartoittamaan työtehtävänsä. Taustalla oli huoli muun muassa tehtäväkentän laajuudesta. Vuonna 2005 tehtiin kartoitusta diakoniatyön vahvuuksista, kehittämisalueista ja tavoitteista. Vahvuuksiksi koettiin hyvät työntekijä- ja taloudelliset resurssit, diakoniatyöntekijöiden yhteistyö ja verkostotyö yhteistyökumppaneiden kanssa. Haasteiksi koettiin diakoniatyön pirstaleisuus, työn suuntaamisen ja priorisoinnin vaikeus, työtehtävien määrän paisuminen ja se, että kaikkien odotettiin tekevän kaikkea, eikä organisaation rakenne tukenut perustehtävän tekemistä. Vuonna 2006 kaikki seurakunnat tekivät SWOT-analyysin. Työskentely toi pääpiirteissään esiin samoja asioita kuin vuonna 2005 tehty kartoitus. Analyysin perustalta nousi kuitenkin toive saada diakoniatyöhön johtava diakoniatyöntekijä tai ainakin vastaavan diakoniatyöntekijän määräaikaista työsuhdetta tuli pidentää. Vuoden 2007 alussa julkaistiin Viimeisellä luukulla -tutkimus (Juntunen ym. 2006). Tutkimuksessa kartoitettiin diakoniatyön taloudellisen avun muotoja sekä viimesijaisen sosiaaliturvan aukkoja. Keskeisen työtehtävän eli asiakastyön kysymysten esiintuominen ja aiempien vuosien työskentelyt innostivat vuoropuheluun tutkijan kanssa. Vuoropuhelua pidettiin mahdollisuutena saada aikaisempaa tarkempi kuva espoolaisesta työstä. Ajatuksena oli, että diakoniatyöllä on erityisyytensä ja työntekijöillä tärkeää osaamista. Samalla oltiin kuitenkin huolissaan siitä, onko diakoniatyön erityislaatu hävinnyt työn moninaisuuden alle. Diakoniatyö kartalle -projekti alkoi varsinaisesti alkuvuonna Diakoniatyöntekijöiden kokouksessa heräsi kiinnostus asiantuntijuuden ja diakoniatyön erityislaadun tarkempaan tarkasteluun nimenomaan espoolaisessa kontekstissa. Taustalla oli tarve kirkastaa työn ydintä ja saada työtä entistä selväpiirteisemmäksi, jotta yhteistyön tekemisen mallit selkiytyisivät. Tärkeäksi

16 koettiin myös tuoda diakoniatyötä esille entistä enemmän niin seurakunnan kuin Espoon kaupungin tasolla. Alkuvuodesta 2007 kaksi diakoniatyöntekijää aloitti ylemmän sosionomikoulutuksen ja he innostuivat tekemään opinnäytetyönsä espoolaisesta diakoniatyöstä. Diakoni Maria Helin alkoi tutkia diakoniatyöntekijöiden perustehtävänäkemystä ja Jyrki Mylläriniemi syventyi diakoniatyön ja sosiaalityön yhteistyösuhteiden tutkimiseen. Opinnäytetyöt tulivat osaksi Diakoniatyö kartalle - projektia. Johtavat diakoniatyöntekijät veivät ajatuksia ja ideoita projektista diakoniatiimeihin, joissa yhteinen selvitystyö sai kannatusta ja uusia ideoita. Projektiin pyydettiin mukaan seurakuntayhtymän suunnittelija, sillä kokonaisuuteen haluttiin tietoa diakoniatyöntekijöiden keskinäisestä yhteistyöstä sekä diakoniatyöntekijöiden ja seurakunnan muiden työntekijäryhmien yhteistyöstä. Selvitystyöhön ryhtyminen oli kirkkoherrojen neuvottelussa asiana lokakuussa 2007, jolloin selvityksen teemoiksi ehdotettiin diakonian määrittelyä, asiantuntijuutta, yhteistyötä, toimintaympäristöstä nousevia erityiskysymyksiä ja muutamien työalojen tarkempaa tarkastelua. Näkökulmat oli määritelty jo aikaisemmin diakoniatyöntekijöiden kokouksessa ja tarkennettu edelleen johtavien diakoniatyöntekijöiden ja tutkija Elina Juntusen toimesta. Joulukuussa 2007 kirkkoherrat hyväksyivät selvitystyön aloittamisen, selvityksestä päätettiin tehdä raportti ja työskentelyn tueksi valittiin ohjausryhmä. (Ks. prosessin tarkempi aikataulullinen kulku liitteestä 1.) 1.3 Diakoniatyö tänään ajankohtainen tutkimus ja keskustelu Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa diakoniatyö saa keskeisen määritelmänsä kirkkojärjestyksen neljännen luvun kolmannessa pykälässä. Siinä sanotaan, että seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Seurakuntadiakoniassa keskeinen tehtävä on suunnata apua ja tukea ihmisille kaikilla elämänalueilla. Diakoniaan kuuluu ihmisten auttaminen niin henkisesti, hengellisesti, fyysisesti kuin taloudellisesti. Diakoniatyön lähtökohtana on holistinen, ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen.

17 Kirkon diakoniatyössä toimi vuoden 2007 tilaston mukaan 1462 henkilöä eli noin 7 % kaikista seurakunnan työntekijöistä. Diakoniatyöntekijöiden määrä oli noin puolet sosiaalityöntekijänimikkeellä toimivien määrästä. Diakoniatyössä toimi vuonna 2007 noin vapaaehtoista, jotka tekivät valtaosassa seurakuntia muun muassa koti- ja laitoskäyntejä. (Kääriäinen ym. 2008, 178.) Diakoniatyöllä ei ole muissa Pohjoismaissa yhtä keskeistä roolia kuin Suomessa (Grönlund ym. 2008, 21). Hyvinvointivaltion kultakaudella diakoniatyölle jäi kapea sosiaaliturvan täydentäjän tai ehdotuksien tekijän rooli luvun laman myötä diakoniatyön yhteiskunnallinen asema muuttui; diakoniatyö tuli vahvemmin osaksi julkista sektoria, ja diakoniatyössä verkostoiduttiin aikaisempaa vahvemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden kentän kanssa. Diakoniatyö vahvisti kirkon statusta ja luottamus kirkkoa kohtaan kasvoi. (Saari ym. 2005, ) Diakoniatyötä toteutetaan tänä päivänä kansalaisyhteiskunnassa, joka luo raamit ja sisällön suomalaiselle hyvinvointivaltiolle. Diakoniatyö on profiloitunut erityisesti köyhien auttajaksi sekä hyvinvointiyhteiskunnan tukimuotojen täydentäjäksi ja jopa paikkaajaksi. (Yeung 2003, 216.) Diakonian vahvuus on ihmisten kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa, mihin muilla toimijoilla enää harvoin on resursseja. Tätä arvostavat diakoniatyöntekijät itse, kunnallisen palvelusektorin edustajat sekä yksittäiset kansalaiset ja asiakkaatkin. Diakoniatyössä muistutetaan lähimmäisenrakkaudesta, lähimmäisen palvelusta ja yhteisestä vastuusta huono-osaisuudesta. (Juntunen ym. 2006, 184.) Edellä kuvattu diakoniatyön yhteiskunnallisen aseman määritteleminen on ollut myös diakonian ajankohtaisimman tutkimuksen kohteena. Diakoniatyön paikkaa on analysoitu erityisesti kuntaseurakunta-yhteistyösuhteiden näkökulmista (esim. Kallunki 2007). Keskeisenä ajatuksena on ollut se, että seurakunnan ja kunnan yhteistyösuhteet tiivistyvät entisestään. Esimerkiksi muuttoliikkeen, väestörakenteen muutosten ja kuntaliitoshankkeiden vaikutukset koskettavat sekä kuntia että seurakuntia. Kunta-seurakuntayhteistyötä diakoniatyön ja sosiaalityön välillä avaa Paajasen tutkimus (2008), jossa tuodaan esille se, että diakoniatyö paikkaa sosiaalityötä eniten palvelutyön ja psykososiaalisen työn alueilla. Diakoniatyön yhteiskunnallista tehtävää avaavat myös tutkimukset Viimeisellä luukulla (Juntunen ym. 2006) ja Sairas Köyhyys (Kinnunen 2009). Tutkimusten perusteella diakoniatyötä on luonnehdittu viimesijaisen sosiaaliturvaverkon ja terveyspalvelujen paikkaajaksi. Diakoniatyössä autetaan ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet palvelujen ulkopuolelle tai jotka on pois kääntyneitä tai pois käännytettyjä peruspalveluista. (Kinnunen 2009, 167.)

18 Diakoniatyön asemaa kirkon sisällä on arvioitu erityisesti tutkimuksissa, jotka koskettavat kirkon diakonaattikysymystä (Pyykkö 2007; 2008). Virkarakennekomitea on esittänyt, että diakonaatin 1 virat liitetään kirkon virkaan. Kirkon virkaan vihkiminen merkitsisi muun muassa aseman ja arvonannon sekä asiantuntijuuden vahvistamista. (Pyykkö 2008, 125.) Edellä mainitut tutkimukset ovat vahvasti yhteydessä tämän selvityksen tavoitteisiin, sillä selvityksessä tarkastellaan diakoniaalan yhteistyön moninaisia ulottuvuuksia ja muun muassa diakoniatyön asiantuntijuutta ja sen merkitystä osana seurakuntatyötä. Ajankohtaisimmat tutkimukset ovat käsitelleet myös muun muassa diakoniatyön menetelmiä ja merkityksiä yhteisöllisyyden vahvistamiseksi (esim. Thitz 2006; Kivelä 2000), diakoniatyöntekijöiden työssä viihtymistä ja työmotivaatiota (esim. Rättyä 2004; Juntunen 2007) sekä vaitiolovelvollisuutta (esim. Laine 2008) ja diakoniatyön johtamista ja työssä jaksamista (Gävert 2009). Diakonian tutkimuksen seura (DTS) on kahtena vuonna, vuosina 2005 ja 2007, toteuttanut kyselyn Diakoniatyöntekijöiden päiville. Kyselyissä on kartoitettu alan nykytilaa ja haasteita. Kyselyt antavat näkökulmia muun muassa tämän selvityksen perustehtävää koskevaan osioon. Suurin osa kyselyyn vastaajista koki molempina kyselyn toteuttamisvuosina perustehtävät samansuuntaisiksi eli ihmisen kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi ja lähimmäisenrakkauden levittämiseksi käytännössä. (Yeung 2007, Juntunen & Yeung 2007.) Tämän Diakoniatyö kartalle -selvityksen lähtökohtaisena ajatuksena on tarkastella espoolaista diakoniatyötä sen toimintaympäristöstä käsin ja antaa ääni paikallisille työntekijöille. Selvitysprosessissa ja tulosten käsittelyssä haetaan diakoniatyöntekijöille mahdollisuutta toimia oman työnsä tutkijana. Selvityksen kannalta mielenkiintoisia näkökulmia teemaan tarjoavat Exposure eli valottumismenetelmää koskevat kirjoitukset. Exposure-menetelmää kuvataan sosiaalityön ja diakoniatyön toiminnan ja tiedon tuottamisen välineeksi, jonka avulla arvioidaan ja kehitetään työn toimintatapoja ja ammatillisia valmiuksia. (Latvus ym. 2005; Valve 2005.) Menetelmän lähtökohtana on tukea työntekijän osallistuvaa oppimista, jolloin hän oman kokemuksena kautta saa valmiuksia jäsentää arjen työtään ja tunnistaa muun muassa toimintaympäristönsä heikkoja signaaleja, jotka tukevat tulevaisuuden työn suuntaamista (Valve 2005, 172). Exposure-menetelmää on jo sovellettu Espoon seurakunnissa, sillä Espoossa toteutettiin vuonna 2002 paikallisen teologian koulutus, jossa hahmotettiin muun muassa paikallisen teologian tekemisen keskeisiä osa-alueita (Hyväri & Latvus 2005). 1 Diakonaattikysymys tarkoittaa kirkon virkaan kuulumista. Tällä hetkellä vain papit ja piispat kuuluvat niin sanottuun kirkon virkaan.

19 1.4 Selvityksen tavoitteet ja rakenne Tämän selvityksen tavoitteet voidaan tiivistää seuraavaan neljään osa-alueeseen: 1. Espoolaisen diakoniatyön tehtäväkenttä ja luonne tänään. Neljä näkökulmaa: a. Tehtävät tilastojen valossa b. Perustehtävä c. Yhteistyö d. Asiantuntijuus 2. Espoolaisen diakoniatyön vahvuudet ja haasteet. 3. Diakoniatyön tulevaisuus Espoossa: ideoita diakoniatyön kehittämiseksi 4. Tutkimus osana diakoniatyön kehittämistä: kohti tutkivaa työotetta. Ensimmäinen tavoite eli espoolaisen diakoniatyön tehtävänkentän ja luonteen kartoittaminen on tämän selvityksen laajin osuus. Se sisältää neljä erillistä lukua, joista kaikista vastaavat eri kirjoittajat. Tarkoituksena on, että jokainen näkökulma (diakoniatyön tehtävät tilastojen valossa, perustehtävä, yhteistyösuhteet ja asiantuntijuus) antavat kukin omasta näkökulmastaan luonnehdintoja espoolaisen diakoniatyön nykytilasta. Diakoniatyön tilastoja ja Espoon kaupungin demografisia ja hyvinvointinäkökulmia avaavat Espoon seurakuntayhtymän diakoniasihteeri Anna Kalske ja Espoon kaupungin erityissuunnittelija Eeva Honkanummi. Diakoniatyön perustehtävää tarkastelee Olarin seurakunnan diakoni Maria Helin. Diakoniatyön yhteistyösuhteita käsittelevät Espoon seurakuntayhtymän suunnittelija Tiina Holappa-Lehtinen ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoni Jyrki Myllärniemi. Asiantuntijuus osuudesta vastaa tutkija Elina Juntunen. Toinen tavoite toteutuu tämän selvityksen luvussa 8. Jokaisen osaselvityksen perusteella tehdään tulkintoja diakoniatyön asemasta niin Espoon seurakunnissa kuin myös Espoon kaupungissa sekä tarkastellaan espoolaisen diakoniatyön vahvuuksia ja haasteita. Luvussa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten diakoniatyön tehtäviä määrittää Espoon kaupunki toimintaympäristönä? Mitkä ovat diakoniatyön vahvuudet ja haasteet Espoon kaupungin hyvinvointia tukevassa työssä? Mitkä ovat diakoniatyön vahvuudet ja haasteet seurakunnan sisäisissä toiminnoissa? Miten diakoniatyö toteutuu tällä hetkellä verrattaessa sitä voimassa olevaan Kirkko Espoossa Espoon seurakuntien strategiaan?

20 Kolmatta tavoitetta eli diakoniatyön kehittämistä ideoidaan kokoavasti luvussa 9. Luvussa haetaan ideoita siihen, miten espoolaisen diakoniatyön haasteita voitaisiin ratkaista ja miten voimavaroja voidaan parhaiten soveltaa, niin että ne rakentavat niin diakoniatyötä kuin myös koko seurakunnan yhteisiä tehtäviä. Kehittämisideoita on laadittu yhdessä Diakoniatyö kartalle -ohjausryhmän kanssa. Neljännen tavoitteen yhteydessä arvioidaan sitä, mitä Diakoniatyö kartalle -prosessi ja selvitys antavat diakoniatyöntekijöiden tutkivalle työotteelle. Tässä selvityksessä punaisena lankana on ollut dialogisuus diakoniatyöntekijöiden kanssa, sillä selvityksen toteuttajat ovat olleet yhteistyössä kentällä toimivien työntekijöiden kanssa. Jo selvityksen lähtökohtia, painopisteitä ja tutkittavia ongelmakohtia asetettiin ja arvioitiin yhdessä diakoniatyöntekijöiden kanssa. Selvityksen tekijät toivat alustavia tuloksia yhteiseen keskusteluun, ja niitä arviointiin muun muassa Espoon diakoniafoorumeissa ja diakoniatyöntekijöiden kokouksissa. Tämä selvitys antaa lähtökohtia tutkivan työotteen systemaattiseen kehittämiseen espoolaisten diakoniatyöntekijöiden keskuudessa. Tässä tuodaan esille joitakin alan kehittämisideoita käsiteltyjen teemojen mukaisesti, ja keskeiset tulokset voivat toimia heijastuspintoina diakoniatyöntekijöiden työprosessien, vuorovaikutussuhteiden ja työympäristön tutkimiselle. Selvitys toimii kannustuksena ja rohkaisuna espoolaisten diakoniatyöntekijöiden tutkivan työotteen omaksumiselle ja soveltamiselle. Tutkivan työotteen vakiinnuttaminen ja reunaehtojen luominen asetetaan tässä ennen kaikkea tulevaisuuden kehittämishaasteeksi. Kuviossa 1 esitetään kokonaisuudessaan Diakoniatyö kartalle -selvitysprosessin eteneminen. Selvitys perustuu espoolaisen diakoniatyön nykytilan hahmottamiseen neljästä näkökulmasta: diakonityön tilastot, perustehtävä, yhteistyö ja asiantuntijuus. Tulosten toivotaan saavan kehittämis-, soveltamis- ja mallinnusmahdollisuuksia niin diakoniatyössä kuin myös seurakunnissa ja Espoon kaupungin tasolla. Työntekijätasolla prosessi voi olla lähtölaukaus systemaattiselle tutkivan työotteen kehittämiselle. Selvitys voi toimia soveltuvin osin myös uusien työntekijöiden perehdyttämisaineistona. Seurakunta- ja kaupunkitasolla tulokset ja johtopäätökset voivat antaa muun muassa lähtökohtia kehittää yhteistyötä esimerkiksi tunnistamalla, mikä on diakoniatyön anti yhteiseen hyvinvointityöhön. Selvitys voi antaa perusteita pohtia muun muassa diakoniatyön ja julkisen sektorin hyvinvointityön yhdyspintoja tänä päivänä ja tulevaisuuden toimintamuotojen yhteisiä painopisteitä. Näkökulmat ja pohdinnat voivat tarjota myös ideoita diakoniatyöntekijöiden lisäkoulutuksen suuntaamiselle. Erilaiset selvityksen soveltamismahdollisuudet voivat käytännön

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2014 jäsentietojen yhteenveto... 2 3. Kartta kirkkoon kuuluminen seurakunnittain... 3 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain...

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Sosiaalibarometri 2014 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Tehty vuosittain

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Syrjäytymisriskissä olevien nuorten asiakkuusprosessit ja niihin vaikuttaminen Minna Ylikännö & Jarkko Rasinkangas Turku 10.3.2016 LÄHTÖKOHTIA Politiikkatoimenpiteiden

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 162 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille suunnatun toiminnan turvaamisesta Terveysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Asuinalueiden eriytymiskehitys pääkaupunkiseudulla Hannu Kytö Elävä esikaupunki -tutkimushankkeen aihealueet ja työpaketit

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kuva: Sirpa Kynäslahti Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kehittämispäällikkö Timo Aro ja hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? 19.9.2013 Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? Jouko Karjalainen 18.09.2013 Jouko Karjalainen 1 Syrjäytyminen köyhyytenä? Köyhyys on vastentahtoinen tilanne rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot