Diakoniatyö kartalle. Näkökulmia espoolaisen diakoniatyön nykytilaan ja kehittämistarpeisiin. Elina Juntunen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diakoniatyö kartalle. Näkökulmia espoolaisen diakoniatyön nykytilaan ja kehittämistarpeisiin. Elina Juntunen (toim.)"

Transkriptio

1 Diakoniatyö kartalle Näkökulmia espoolaisen diakoniatyön nykytilaan ja kehittämistarpeisiin Elina Juntunen (toim.)

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 5 SAMMANDRAG 6 REPORT SUMMARY 7 ESIPUHE (ROGER RÖNNBERG) 9 FÖRORD (ROGER RÖNNBERG) 11 OSA I 13 1 JOHDANTO (ELINA JUNTUNEN JA ANNA KALSKE) Diakoniatyö kartalle reittivalinnat Selvitysprojektin tausta Diakoniatyö tänään ajankohtainen tutkimus ja keskustelu Selvityksen tavoitteet ja rakenne 19 OSA II 23 2 DIAKONIATYÖ ESPOOSSA (ANNA KALSKE JA EEVA HONKANUMMI) Espoon kaupunki ja evankelis-luterilaiset seurakunnat Perustietoa espoolaisten hyvinvoinnista Diakonian määritelmät Espoon seurakuntien diakoniatyön toiminta-ajatukset Espoolaisen diakoniatyön menetelmät Lopuksi 40 3 DIAKONIATYÖN PERUSTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY (MARIA HELIN) Perustehtävän lähtökohdat kirkossa Perustehtävänäkemysten moninaisuus diakoniatyössä Perustehtävän toteutuminen Diakoniatyöntekijät vastuussa toteutuksesta Perustehtävän toteutumisen edellytyksiä 57

3 3.6 Katse tulevaisuuteen 58 4 SEURAKUNTIEN SISÄINEN YHTEISTYÖ DIAKONIATYÖSSÄ (TIINA HOLAPPA- LEHTINEN) Kyselyn toteuttaminen Yhteistyön toteutuminen Espoon seurakuntien sisäisessä yhteistyössä Yhteistyön määrä Yhteistyön merkitys Yhteistyön toimivuus Yhteistyön onnistumisen edellytyksiä ja haasteita Yhteiset tavoitteet Vuorovaikutus ja ilmapiiri Suunnittelu Lopuksi 73 5 DIAKONIATYÖN JA SOSIAALITOIMEN VÄLINEN YHTEISTYÖ (JYRKI MYLLÄRNIEMI) Kartoittamaton yhteistyö? Yhteistyön tausta Lähtökohdat diakoniatyön ja kunnan sosiaalitoimen yhteistyölle luvun laman vaikutukset diakoniatyöhön Yhteistyö lainsäädännön ja kunnan toiminnan näkökulmasta Yhteistyö kirkon ja seurakunnan näkökulmasta Tutkimustehtävä ja aineisto Tulokset Espoon diakoniatyön ja sosiaalityön yhteistyöstä Yhteistyön laajuus ja sisältö Tyytyväisyys yhteistyöhön Tulevaisuuden yhteistyö Toiveet yhteistyön kehittämiselle 82 6 ASIANTUNTIJANA DIAKONIATYÖSSÄ (ELINA JUNTUNEN) Ajankohtainen asiantuntijuus Asiantuntijuuden tutkimus ja teoreettiset lähtökohdat Aineisto ja analyysi Espoolaisten diakoniatyöntekijöiden asiantuntijuuden keskeiset osa-alueet Asiantuntijuuden nelikenttä Instrumentaalis-rationaalinen asiantuntijuus Kontekstuaalinen asiantuntijuus Yksilökohtainen asiantuntijuus Eettis-spirituaalinen asiantuntijuus Asiantuntijuuden haasteet Asiantuntijuuden voimavarat ja kehittämisalueet 106

4 6.7 Lopuksi 108 OSA III (ELINA JUNTUNEN) YHTEENVETO OSASELVITYSTEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA Diakoniatyön tilastot Perustehtävä Yhteistyö seurakuntien sisällä Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa Asiantuntijuus Osaselvitysten yhteiset näkökulmat DIAKONIATYÖ ESPOOSSA: VAHVUUDET JA HAASTEET IDEOITA ESPOOLAISEN DIAKONIATYÖN KEHITTÄMISEKSI Suunnittelu Arviointi Johtaminen KOHTI TUTKIVAA TYÖOTETTA DIAKONIATYÖ ON KARTALLA 132 Lähteet ja kirjallisuus 134 Liitteet 141

5 Tiivistelmä Diakoniatyö kartalle -selvityksessä tarkastellaan Espoon evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyön nykytilaa, voimavaroja ja haasteita. Selvityksen tulosten perusteella tuodaan esille ideoita espoolaisen diakoniatyön kehittämiseksi ja pohditaan, miten diakoniatyön haasteita voitaisiin ratkaista ja miten voimavaroja olisi mahdollista parhaiten soveltaa, jotta ne rakentavat niin diakoniatyön kuin myös seurakuntien yhteisiä tehtäviä. Selvityksen tavoitteena on antaa myös tukea diakoniatyöntekijöiden tutkivan työotteen vahvistumiselle. Espoolaista diakoniatyötä lähestytään neljästä eri näkökulmasta, joita ovat ajankohtainen tilastotieto, perustehtävä, yhteistyö ja asiantuntijuus. Jokaisesta näkökulmasta on tehty itsenäinen selvitys. Selvitysten aineistoina on käytetty Espoon diakoniatyöntekijöiltä ja sosiaalitoimen henkilökunnalta kerättyä kyselyä, diakoniatyöntekijöille suunnattuja haastatteluja, kyselyä ja työajan seurantaa sekä Espoon diakoniatyön tilastoja. Espoolaiset diakoniatyöntekijät määrittelevät perustehtäväkseen useimmiten auttamisen, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että ihminen kohdataan siinä hädässä ja tarpeessa, jossa tämä kulloinkin elää. Diakoniatyöntekijöiden asiantuntijuus sekä yhteistyö kohdistuvat keskeisesti auttamistyön toteutumiseen ja erityisesti yksilötason kokonaisvaltaiseen auttamiseen. Diakonian yhteistyösuhteita, seurakunnan sisällä ja sosiaalitoimen kanssa, pidetään erittäin tärkeinä, ja toisten osaamiseen luotetaan. Yhteistyössä koetaan tärkeäksi diakoniatyöntekijöiden erityisen asiantuntijuuden huomioon ottaminen ja soveltaminen jo työn suunnitteluvaiheessa. Diakoniatyöntekijöiden erityisosaamiseksi hahmottuu eettis-spirituaalinen asiantuntijuus, mutta myös monipuoliset yksilö- ja ryhmäasiakastyöskentelyn valmiudet. Koska diakoniatyö toteutuu paikallistasolla, yksilöiden ja pienryhmien kohtaamisen kautta, diakoniatyöntekijöillä on huomattavan paljon tietoa ihmisten hyvinvoinnista eri asuinalueilla sekä Espoon sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta ja toimimattomuudesta. Espoolaisen diakoniatyön kehittämisideat koskevat työn suunnittelua, arviointia ja johtamista. Työn kehittämisellä on merkittäviä vaikutuksia muun muassa diakoniatyön toimintaedellytysten takaamiseen ja tulevaisuuden muutoksiin ja haasteisiin valmistautumiseen. Ideoiden kehittäminen ja toteuttaminen voivat johtaa työn kokonaiskuvan ja perustehtävän terävöittämiseen, diakoniatyön ennakoitavuuden ja suunnitelmallisuuden lisääntymiseen sekä työntekijöiden asiantuntijuuden vahvistumiseen.

6 Sammandrag I rapporten granskas den nuvarande situationen samt resurserna och utmaningarna inom diakoniarbetet i de evangelisk-lutherska församlingarna i Esbo. På basis av de resultat som presenteras i rapporten framförs idéer för utvecklande av diakoniarbetet i Esbo. Dessutom dryftar man hur utmaningarna inom diakoniarbetet kan bemötas och hur resurserna kan utnyttjas på bästa tänkbara sätt, så att de gynnar såväl diakoniarbetet som församlingarnas gemensamma uppgifter. Till målen med rapporten hör också att förstärka det undersökande greppet i diakoniarbetarnas arbete. Diakoniarbetet i Esbo granskas med avseende på fyra olika aspekter, dvs. med avseende på den aktuella statistiska informationen samt med avseende på uppfattningarna om de grundläggande uppgifterna, samarbetet och sakkännedomen. Varje aspekt är föremål för en särskild utredning. Utredningarna baserar sig på förfrågningar som utförts bland diakoniarbetarna och personalen inom socialväsendet i Esbo, intervjuer med diakoniarbetare, enkäter riktade till diakoniarbetarna och uppföljning av deras arbetstid, samt på statistiken över diakoniarbetet i Esbo. Som sin grundläggande uppgift definierar diakoniarbetarna i Esbo i regel att hjälpa människor och att gå sida vid sida med dem. Diakoniarbetarnas sakkännedom och samarbetsbehov gäller i huvudsak hjälpandet och i synnerhet tillhandahållandet av helhetsbetonad hjälp på individnivå. De olika samarbetsrelationerna inom diakonin, såväl de interna relationerna inom församlingen som relationerna till socialväsendet, betraktas som viktiga och nyttiga och man hyser också förtroende för andras kunnande. När det gäller samarbetet upplevs det som viktigt att diakoniarbetarnas särskilda sakkunskap uppmärksammas och utnyttjas redan vid planeringen av arbetet. Som diakoniarbetarnas specialkunnande framtonar den etiska och andliga sakkännedomen, men också de mångsidiga färdigheterna att arbeta med både individer och grupper. Idéerna för utvecklande av diakoniarbetet gäller planeringen, utvärderingen och ledningen av arbetet. Utvecklandet av arbetet är av betydelse bl.a. när det gäller att trygga förutsättningarna för diakoniverksamheten och bereda sig på framtida förändringar och utmaningar. Vidareutvecklandet och genomförandet av idéerna kan också bidra till att helhetsbilden av diakoniarbetet och av dess grundläggande uppgift förtydligas, till att förutsebarheten och systematiken förbättras och objektiviteten främjas inom diakoniarbetet, samt till att de anställdas sakkunskap stärks och synliggörs och arbetshälsan och trivseln på arbetsplatsen gynnas.

7 Report Summary This report examines the current condition of Espoo s Evangelical Lutheran parish based Diakonia welfare services, its resources and the challenges it faces. The conclusions of this report are used to present further ideas on developing Espoo s Diakonia parish services. In so doing, the report has also considered the solutions required to resolve the challenges facing these services and what existing resources can most effectively be used in completing this task. These proposed solutions are additionally aimed at further constructing not only Diakonia services, but a tool for the parish s joint work and providing a supporting reference for Diakonia work evaluations. The report approaches its examination of Diakonia services in Espoo from four different perspectives; currently available statistical information the parish s Diakonia service s structure and core tasks partnership working specialist expertise Each different perspective is examined and reported on separately. The data collated in this report has been obtained from questionnaires and interviews with Diakonia workers, Espoo City statutory social workers, work place observations and a statistical analysis of Espoo parish. The report suggests that Espoo s parish Diakonia workers usually define their core tasks in terms of assistance and support. Diakonia s expertise and partnership work needs centre on assistance, especially at an individual level. However, this occurs within a holistic approach. The Diakonia s different partnerships, internally within the Church s own parish organization and with external statutory welfare agencies, are seen as important, useful and partner s competencies are trusted. Even at the planning and negotiating stage, Diakonia experience partnership working as important and as recognizing the Diakonia worker s specialist expertise. Diakonia workers own

8 specific competences are characterized by expertise in ethical and spiritual issues and their ability to practice multifaceted individual and group work methods. The proposals for developing Diakonia services address planning, evaluation and management. The report demonstrates that Diakonia work development significantly influences justifications for the Diakonia s mission and preparations for future changes and challenges. Further development of proposals and operational practice could lead to; more detailed defining of Diakonia core tasks accurate forecasting and increased planning of Diakonia tasks more equality in service delivery the more enhanced and visible expertise of Diakonia workers Better work satisfaction and the improved health and safety of Diakonia workers

9 Esipuhe (Roger Rönnberg) Muutokset nyky-yhteiskunnassa ovat nopeita, eikä yksilön ole aina helppo pysyä muutosten tahdissa. Vaikka muutokset ovat myös myönteisiä, yhteiskuntaelämä voi ajautua laskusuhdanteisiin nopeasti. Ne aiheuttavat ihmisille huolia ja yhä useampien elinresurssit pienenevät. Vastoinkäymisiä joutuvat kohtaamaan niin yksinäiset kuin perheetkin. Joskus ihminen tarvitsee jonkun, jonka kanssa keskustella; jonkun, joka voi eläytyä hänen elämäntilanteeseensa ja joka pystyy näkemään asiat toisesta näkökulmasta kuin ihminen itse sillä hetkellä näkee Seurakunnassa tunnetaan myötätuntoa hädässä olevia kohtaan ja nähdään yksilö kokonaisuutena. Yhteiskunnan ja seurakunnan toimintaympäristön muuttuessa, diakonian tulee analysoida ympäristöään ja suunnitella toimintaansa suhteessa nykytilanteeseen. Ihminen tarvitsee elämänsä varrella hengellisiä eväitä, mutta myös lähimmäisen tukea ja lohdutusta sekä aineellista apua. Julistus ja diakonia ovat siksi kuuluneet seurakunnan perustehtäviin aina alkukirkon ajoista asti. Kirkon palvelijat lähetetään julistamaan Jumalan sanaa ja välittämään konkreettista apua hädässä oleville. Espoon seurakuntayhtymä muodostuu kuudesta seurakunnasta: viidestä suomenkielisestä ja yhdestä ruotsinkielisestä. Diakoniatyö kartalle -selvitystyön avulla diakoniatyötä on analysoitu espoolaisessa toimintaympäristössään. Selvityksessä tuodaan esiin diakonian nykytilan ja tulevaisuuden vahvuuksia ja haasteita. Asiantuntijoina selvityksessä ovat toimineet seurakuntien diakoniatyöntekijät. He ovat analysoineet haastatteluissa ja kyselyissä omaa työtään suhteessa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaan. Myös kirkkoherrat ja muut viranhaltijat ovat antaneet näkökantansa siihen, miten yhteistyö diakonian ja muun toiminnan välillä seurakunnassa toimii. Selvityksen yksi tärkeimmistä tavoitteista, seurakunnan sisäisen dialogin lisääminen, on näin ollen saavutettu. Selvitystyön tarkoituksena on myös innostaa jatkamaan diakonian roolin analysointia muuttuvassa yhteiskunnassa. Selvitys toimii myös asiakirjana, johon luottamushenkilöt ja viranhaltijat voivat jatkossa palata laatiessaan diakonian toimintasuunnitelmia. Projektin ohjausryhmälle selvitystyössä mukana oleminen on ollut merkityksellistä ja inspiroivaa. Aineisto on avannut uusia näkökulmia diakonian monitahoiseen tehtäväkenttään ja herättänyt vilkkaita keskusteluja ja ajatusten vaihtoa. Ohjausryhmä jättää nyt selvityksen Espoon seurakuntien viranhaltijoille ja valtuutetuille. Toivomme, että selvitystyö johtaa keskustelun jatkumiseen ja

10 yhteistyön lisääntymiseen Espoon seurakuntien välillä ja espoolaisten sidosryhmien kanssa. Toivottavasti tämä selvitysaineisto voi olla hyödyksi myös muille seurakuntayhtymille ja yksittäisille seurakunnille maassamme sekä kuntien ja seurakuntien väliselle yhteistyölle. Ohjausryhmä haluaa kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet selvitystyön toteuttamisen, sekä erityisen kiitoksen seuraaville tahoille: Espoon kaupunki (sosiaali- ja terveystoimi), Espoon seurakuntayhtymä, Espoon seurakunnat (johtavat diakoniaviranhaltijat, diakoniatyöntekijät ja kirkkoherrat), Raija Pyykkö (tekstin kommentointi), Tarja Jaakola (haastattelujen työstäminen), Päivi Puhakka (kielipalvelut), Maarit Malinen (kannen suunnittelu), Mikko Hutschinson-Reis ja Camilla Vuoristo (käännöstyö) sekä Jarmo Wideman (taitto). Espoossa Ohjausryhmän jäsenet: Reijo Räisänen, puheenjohtaja Espoon tuomiokirkkoseurakunta Elina Juntunen Helsingin yliopisto Tiina Holappa-Lehtinen Espoon seurakuntayhtymä Anna Kalske, sihteeri Espoon seurakuntayhtymä Maria Helin Olarin seurakunta Eeva Honkanummi Espoon kaupunki Jyrki Myllärniemi Espoon tuomiokirkkoseurakunta Helena Tuominen Espoon hiippakunta Merja Lehtisalo Espoon tuomiokirkkoseurakunta Roger Rönnberg Esbo svenska församling

11 Förord (Roger Rönnberg) Det sker snabba förändringar i vårt nutida samhälle. Den enskilda människan har ofta svårt att hinna med i det som är på gång. Också om utvecklingen oftast går mot det bättre kan samhällslivet plötsligt drabbas av lågkonjunkturer. De skapar oro bland människorna. Allt fler människor får minskade resurser att leva på. Motgångarna drabbar såväl ensamma som familjer. Ibland behöver människan någon att samtala med, någon som kan leva sig in i hennes livssituation, men som också kan se livet ur andra synvinklar än vad hon själv för tillfället kan göra. I församlingen känner man medlidande med människor som är i nöd och betraktar den enskilda människan som en helhet. Då samhället och församlingens lokalmiljö förändras behöver diakonin analysera sin omgivning och planera sin verksamhet i relation till nuläget. Människan behöver andlig vägkost för sin färd genom livet, men också medmänniskors stöd och tröst och materiell hjälp. Förkunnelsen och diakonin har därför ända från den tidiga kyrkans tid hört till församlingens grunduppgifter. Man kunde säga, att kyrkans tjänare blir sända ut parvis för att förkunna Guds ord och för att förmedla konkret hjälp till människor i nöd. Esbo kyrkliga samfällighet består av sex församlingar, fem finska och en svensk församling. Med hjälp av utredningen Diakoniatyö kartalle har man analyserat diakoniverksamheten utifrån den lokalmiljö som församlingarna befinner sig i på Esbo stads område. I utredningen tar man upp diakonins styrkor och utmaningar. Församlingarnas diakoniarbetare har anlitats som expertis i utredningen. Dessa har analyserat sitt eget arbete i relation till nutida samhällsliv. Också kyrkoherdarna och övriga tjänsteinnehavare har fått ge sin syn på hur samarbetet mellan diakonin och den övriga verksamheten fungerar i församlingen. Därmed har man redan nått ett av de främsta målen med utredningen, nämligen att inspirera till en utvidgad dialog inom den enskilda församlingen. Syftet med utredningsarbetet är också att inspirera till fortsatt analytisk forskning i diakonins roll i det föränderliga samhället och att vara ett dokument som förtroendevalda och tjänsteinnehavare återkommer till när man i fortsättningen skriver verksamhetsplaner för diakonin. För projektets styrgrupp har det varit en meningsfull och inspirerande uppgift att leda utredningsarbetet. Materialet har öppnat nya synvinklar på diakonins mångfacetterade uppgift och inspirerat till livliga samtal. Styrgruppen överlämnar nu materialet till tjänsteinnehavare och förtroendevalda inom Esbo församlingar. Vi önskar att utredningen skall ge upphov till fortsatt dialog och ett utökat samarbete mellan församlingarna och med olika intressegrupper i Esbo.

12 Förhoppningsvis kan detta utredningsmaterial också vara till hjälp för övriga kyrkliga samfälligheter och enskilda församlingar i vårt land och i samarbetet mellan kommun och församling. Styrgruppen vill framföra sitt varmaste tack till alla dem som bidragit till att utredningsarbetet har kunnat genomföras samt ett speciellt tack till följande medverkande: Esbo stad (social- och hälsovårdsverket), Esbo kyrkliga samfällighet, Esbo församlingar (ledande diakonitjänsteinnehavare, diakoniarbetare och kyrkoherdar), Raija Pyykkö (kommentarer till texten), Tarja Jaakola (bearbetning av intervjuerna), Päivi Puhakka (språktjänst) och Maarit Malinen (planering av skriftens pärm). Esbo den 24 augusti 2009 Styrgruppens medlemmar: Reijo Räisänen, ordförande Anna Kalske, sekreterare Elina Juntunen Maria Helin Tiina Holappa-Lehtinen Eeva Honkanummi Jyrki Myllärniemi Merja Lehtisalo Helena Tuominen Roger Rönnberg

13 Osa I

14 1 Johdanto (Elina Juntunen ja Anna Kalske) 1.1 Diakoniatyö kartalle reittivalinnat Seurakunnan diakoniatyön tulisi pysyä ajan tasalla, että se voisi palvella kirkkolain edellyttämällä tavalla suurinta hätää. Aikamme yhteiskunnan nopean muutostapahtuman seurauksena syntyy sellaista hätää, joka on havaittava ja johon on pystyttävä vastaamaan (Kansanaho & Hissa 1979, 205.) Edellinen siteeraus on peräsin Erkki Kansanahon ja Pentti I. Hissan diakoniatyön oppikirjasta. Kyseisellä ajatuksella he perustelivat muun muassa sitä, miksi diakoniatyötä tulisi suunnitella sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Diakoniatyön suunnitteluprosessin lähtökohdaksi he määrittelivät perustutkimuksen, jonka avulla saadaan tietoa muun muassa diakoniatyön nykyhetken tarpeiden selvittämiseen, työn painopisteiden suuntaamiseen ja tavoitteiden laatimiseen. (Kansanaho & Hissa 1979, ) Vuosikymmenten takaiset ajatukset perustutkimuksen merkityksestä diakoniatyön suunnittelulle voidaan katsoa ajankohtaisiksi perusteiksi myös espoolaisen Diakoniatyö kartalle -selvitysprojektin aloittamiseksi. Selvitys diakoniatyöstä nähtiin merkittäväksi käytännön työn kehittämisen ja työntekijöiden tukemisen kannalta. Projektille määriteltiin sen ideointivaiheessa kolme lähtökohtaista ajatusta, joista ensimmäinen oli selvittää Espoon evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyön nykytilaa sekä sen voimavaroja ja haasteita. Nykytilan selvittämisen katsottiin antavan näkökulmia tulevaisuuden diakoniatyön suunnitteluun. Toisena lähtökohtaisena ajatuksena oli arvioida diakoniatyön rakentumista toimintaympäristönsä mukaan eli miten diakoniatyö ilmenee Espoon kaupungin kontekstissa, jossa diakoniatyöhön vaikuttavat muun muassa kaupungin vilkas sisäinen muuttoliike, uusien asuinalueiden rakentaminen sekä maahanmuuttajien tilanne ja tarpeet. Kolmantena ajatuksena oli antaa ääni espoolaisille diakoniatyöntekijöille ja kysyä heiltä muun muassa sitä, miten he työnsä kokevat ja millä tavoin he toivoisivat diakoniatyötä kehitettävän sekä miten heidän omaa asiantuntijuuttaan ja jaksamistaan voisi tukea. Tämän Diakoniatyö kartalle -selvityksen tavoitteet espoolaisen diakoniatyön nykytilan tarkastelemiseksi kohdistuvat neljään näkökulmaan, joita ovat diakoniatyön tilastot, perustehtävä, yhteistyösuhteet ja asiantuntijuus. Näkökulmien valinnat perustuivat ajankohtaisiin teemoihin, jotka ovat nousseet esille tutkittaessa espoolaista diakoniakenttää. Valintaan vaikuttivat

15 diakoniatyöntekijöiden näkemykset siitä, mitä käytännön työstä tulisi selvittää. Edellä mainitut näkökulmat eivät kata kaikkea diakoniatyön ajankohtaisia aiheita, mutta ne ovat kuitenkin perustavia osia diakoniatyön määrittelyssä ja toteuttamisessa; niiden avulla voidaan tehdä osittaisia tulkintoja diakoniatyön kentän tilanteesta Espoossa. 1.2 Selvitysprojektin tausta Diakoniatyö kartalle -projektin aloittamiseen ovat vaikuttaneet useat erilaiset selvitykset ja kartoitukset, joita espoolaiset diakoniatyöntekijät ovat olleet toteuttamassa. Prosessin voi katsoa alkaneen keväällä 2004, jolloin kirkkoherrat pyysivät diakoniatyöntekijöitä kartoittamaan työtehtävänsä. Taustalla oli huoli muun muassa tehtäväkentän laajuudesta. Vuonna 2005 tehtiin kartoitusta diakoniatyön vahvuuksista, kehittämisalueista ja tavoitteista. Vahvuuksiksi koettiin hyvät työntekijä- ja taloudelliset resurssit, diakoniatyöntekijöiden yhteistyö ja verkostotyö yhteistyökumppaneiden kanssa. Haasteiksi koettiin diakoniatyön pirstaleisuus, työn suuntaamisen ja priorisoinnin vaikeus, työtehtävien määrän paisuminen ja se, että kaikkien odotettiin tekevän kaikkea, eikä organisaation rakenne tukenut perustehtävän tekemistä. Vuonna 2006 kaikki seurakunnat tekivät SWOT-analyysin. Työskentely toi pääpiirteissään esiin samoja asioita kuin vuonna 2005 tehty kartoitus. Analyysin perustalta nousi kuitenkin toive saada diakoniatyöhön johtava diakoniatyöntekijä tai ainakin vastaavan diakoniatyöntekijän määräaikaista työsuhdetta tuli pidentää. Vuoden 2007 alussa julkaistiin Viimeisellä luukulla -tutkimus (Juntunen ym. 2006). Tutkimuksessa kartoitettiin diakoniatyön taloudellisen avun muotoja sekä viimesijaisen sosiaaliturvan aukkoja. Keskeisen työtehtävän eli asiakastyön kysymysten esiintuominen ja aiempien vuosien työskentelyt innostivat vuoropuheluun tutkijan kanssa. Vuoropuhelua pidettiin mahdollisuutena saada aikaisempaa tarkempi kuva espoolaisesta työstä. Ajatuksena oli, että diakoniatyöllä on erityisyytensä ja työntekijöillä tärkeää osaamista. Samalla oltiin kuitenkin huolissaan siitä, onko diakoniatyön erityislaatu hävinnyt työn moninaisuuden alle. Diakoniatyö kartalle -projekti alkoi varsinaisesti alkuvuonna Diakoniatyöntekijöiden kokouksessa heräsi kiinnostus asiantuntijuuden ja diakoniatyön erityislaadun tarkempaan tarkasteluun nimenomaan espoolaisessa kontekstissa. Taustalla oli tarve kirkastaa työn ydintä ja saada työtä entistä selväpiirteisemmäksi, jotta yhteistyön tekemisen mallit selkiytyisivät. Tärkeäksi

16 koettiin myös tuoda diakoniatyötä esille entistä enemmän niin seurakunnan kuin Espoon kaupungin tasolla. Alkuvuodesta 2007 kaksi diakoniatyöntekijää aloitti ylemmän sosionomikoulutuksen ja he innostuivat tekemään opinnäytetyönsä espoolaisesta diakoniatyöstä. Diakoni Maria Helin alkoi tutkia diakoniatyöntekijöiden perustehtävänäkemystä ja Jyrki Mylläriniemi syventyi diakoniatyön ja sosiaalityön yhteistyösuhteiden tutkimiseen. Opinnäytetyöt tulivat osaksi Diakoniatyö kartalle - projektia. Johtavat diakoniatyöntekijät veivät ajatuksia ja ideoita projektista diakoniatiimeihin, joissa yhteinen selvitystyö sai kannatusta ja uusia ideoita. Projektiin pyydettiin mukaan seurakuntayhtymän suunnittelija, sillä kokonaisuuteen haluttiin tietoa diakoniatyöntekijöiden keskinäisestä yhteistyöstä sekä diakoniatyöntekijöiden ja seurakunnan muiden työntekijäryhmien yhteistyöstä. Selvitystyöhön ryhtyminen oli kirkkoherrojen neuvottelussa asiana lokakuussa 2007, jolloin selvityksen teemoiksi ehdotettiin diakonian määrittelyä, asiantuntijuutta, yhteistyötä, toimintaympäristöstä nousevia erityiskysymyksiä ja muutamien työalojen tarkempaa tarkastelua. Näkökulmat oli määritelty jo aikaisemmin diakoniatyöntekijöiden kokouksessa ja tarkennettu edelleen johtavien diakoniatyöntekijöiden ja tutkija Elina Juntusen toimesta. Joulukuussa 2007 kirkkoherrat hyväksyivät selvitystyön aloittamisen, selvityksestä päätettiin tehdä raportti ja työskentelyn tueksi valittiin ohjausryhmä. (Ks. prosessin tarkempi aikataulullinen kulku liitteestä 1.) 1.3 Diakoniatyö tänään ajankohtainen tutkimus ja keskustelu Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa diakoniatyö saa keskeisen määritelmänsä kirkkojärjestyksen neljännen luvun kolmannessa pykälässä. Siinä sanotaan, että seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Seurakuntadiakoniassa keskeinen tehtävä on suunnata apua ja tukea ihmisille kaikilla elämänalueilla. Diakoniaan kuuluu ihmisten auttaminen niin henkisesti, hengellisesti, fyysisesti kuin taloudellisesti. Diakoniatyön lähtökohtana on holistinen, ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen.

17 Kirkon diakoniatyössä toimi vuoden 2007 tilaston mukaan 1462 henkilöä eli noin 7 % kaikista seurakunnan työntekijöistä. Diakoniatyöntekijöiden määrä oli noin puolet sosiaalityöntekijänimikkeellä toimivien määrästä. Diakoniatyössä toimi vuonna 2007 noin vapaaehtoista, jotka tekivät valtaosassa seurakuntia muun muassa koti- ja laitoskäyntejä. (Kääriäinen ym. 2008, 178.) Diakoniatyöllä ei ole muissa Pohjoismaissa yhtä keskeistä roolia kuin Suomessa (Grönlund ym. 2008, 21). Hyvinvointivaltion kultakaudella diakoniatyölle jäi kapea sosiaaliturvan täydentäjän tai ehdotuksien tekijän rooli luvun laman myötä diakoniatyön yhteiskunnallinen asema muuttui; diakoniatyö tuli vahvemmin osaksi julkista sektoria, ja diakoniatyössä verkostoiduttiin aikaisempaa vahvemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden kentän kanssa. Diakoniatyö vahvisti kirkon statusta ja luottamus kirkkoa kohtaan kasvoi. (Saari ym. 2005, ) Diakoniatyötä toteutetaan tänä päivänä kansalaisyhteiskunnassa, joka luo raamit ja sisällön suomalaiselle hyvinvointivaltiolle. Diakoniatyö on profiloitunut erityisesti köyhien auttajaksi sekä hyvinvointiyhteiskunnan tukimuotojen täydentäjäksi ja jopa paikkaajaksi. (Yeung 2003, 216.) Diakonian vahvuus on ihmisten kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa, mihin muilla toimijoilla enää harvoin on resursseja. Tätä arvostavat diakoniatyöntekijät itse, kunnallisen palvelusektorin edustajat sekä yksittäiset kansalaiset ja asiakkaatkin. Diakoniatyössä muistutetaan lähimmäisenrakkaudesta, lähimmäisen palvelusta ja yhteisestä vastuusta huono-osaisuudesta. (Juntunen ym. 2006, 184.) Edellä kuvattu diakoniatyön yhteiskunnallisen aseman määritteleminen on ollut myös diakonian ajankohtaisimman tutkimuksen kohteena. Diakoniatyön paikkaa on analysoitu erityisesti kuntaseurakunta-yhteistyösuhteiden näkökulmista (esim. Kallunki 2007). Keskeisenä ajatuksena on ollut se, että seurakunnan ja kunnan yhteistyösuhteet tiivistyvät entisestään. Esimerkiksi muuttoliikkeen, väestörakenteen muutosten ja kuntaliitoshankkeiden vaikutukset koskettavat sekä kuntia että seurakuntia. Kunta-seurakuntayhteistyötä diakoniatyön ja sosiaalityön välillä avaa Paajasen tutkimus (2008), jossa tuodaan esille se, että diakoniatyö paikkaa sosiaalityötä eniten palvelutyön ja psykososiaalisen työn alueilla. Diakoniatyön yhteiskunnallista tehtävää avaavat myös tutkimukset Viimeisellä luukulla (Juntunen ym. 2006) ja Sairas Köyhyys (Kinnunen 2009). Tutkimusten perusteella diakoniatyötä on luonnehdittu viimesijaisen sosiaaliturvaverkon ja terveyspalvelujen paikkaajaksi. Diakoniatyössä autetaan ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet palvelujen ulkopuolelle tai jotka on pois kääntyneitä tai pois käännytettyjä peruspalveluista. (Kinnunen 2009, 167.)

18 Diakoniatyön asemaa kirkon sisällä on arvioitu erityisesti tutkimuksissa, jotka koskettavat kirkon diakonaattikysymystä (Pyykkö 2007; 2008). Virkarakennekomitea on esittänyt, että diakonaatin 1 virat liitetään kirkon virkaan. Kirkon virkaan vihkiminen merkitsisi muun muassa aseman ja arvonannon sekä asiantuntijuuden vahvistamista. (Pyykkö 2008, 125.) Edellä mainitut tutkimukset ovat vahvasti yhteydessä tämän selvityksen tavoitteisiin, sillä selvityksessä tarkastellaan diakoniaalan yhteistyön moninaisia ulottuvuuksia ja muun muassa diakoniatyön asiantuntijuutta ja sen merkitystä osana seurakuntatyötä. Ajankohtaisimmat tutkimukset ovat käsitelleet myös muun muassa diakoniatyön menetelmiä ja merkityksiä yhteisöllisyyden vahvistamiseksi (esim. Thitz 2006; Kivelä 2000), diakoniatyöntekijöiden työssä viihtymistä ja työmotivaatiota (esim. Rättyä 2004; Juntunen 2007) sekä vaitiolovelvollisuutta (esim. Laine 2008) ja diakoniatyön johtamista ja työssä jaksamista (Gävert 2009). Diakonian tutkimuksen seura (DTS) on kahtena vuonna, vuosina 2005 ja 2007, toteuttanut kyselyn Diakoniatyöntekijöiden päiville. Kyselyissä on kartoitettu alan nykytilaa ja haasteita. Kyselyt antavat näkökulmia muun muassa tämän selvityksen perustehtävää koskevaan osioon. Suurin osa kyselyyn vastaajista koki molempina kyselyn toteuttamisvuosina perustehtävät samansuuntaisiksi eli ihmisen kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi ja lähimmäisenrakkauden levittämiseksi käytännössä. (Yeung 2007, Juntunen & Yeung 2007.) Tämän Diakoniatyö kartalle -selvityksen lähtökohtaisena ajatuksena on tarkastella espoolaista diakoniatyötä sen toimintaympäristöstä käsin ja antaa ääni paikallisille työntekijöille. Selvitysprosessissa ja tulosten käsittelyssä haetaan diakoniatyöntekijöille mahdollisuutta toimia oman työnsä tutkijana. Selvityksen kannalta mielenkiintoisia näkökulmia teemaan tarjoavat Exposure eli valottumismenetelmää koskevat kirjoitukset. Exposure-menetelmää kuvataan sosiaalityön ja diakoniatyön toiminnan ja tiedon tuottamisen välineeksi, jonka avulla arvioidaan ja kehitetään työn toimintatapoja ja ammatillisia valmiuksia. (Latvus ym. 2005; Valve 2005.) Menetelmän lähtökohtana on tukea työntekijän osallistuvaa oppimista, jolloin hän oman kokemuksena kautta saa valmiuksia jäsentää arjen työtään ja tunnistaa muun muassa toimintaympäristönsä heikkoja signaaleja, jotka tukevat tulevaisuuden työn suuntaamista (Valve 2005, 172). Exposure-menetelmää on jo sovellettu Espoon seurakunnissa, sillä Espoossa toteutettiin vuonna 2002 paikallisen teologian koulutus, jossa hahmotettiin muun muassa paikallisen teologian tekemisen keskeisiä osa-alueita (Hyväri & Latvus 2005). 1 Diakonaattikysymys tarkoittaa kirkon virkaan kuulumista. Tällä hetkellä vain papit ja piispat kuuluvat niin sanottuun kirkon virkaan.

19 1.4 Selvityksen tavoitteet ja rakenne Tämän selvityksen tavoitteet voidaan tiivistää seuraavaan neljään osa-alueeseen: 1. Espoolaisen diakoniatyön tehtäväkenttä ja luonne tänään. Neljä näkökulmaa: a. Tehtävät tilastojen valossa b. Perustehtävä c. Yhteistyö d. Asiantuntijuus 2. Espoolaisen diakoniatyön vahvuudet ja haasteet. 3. Diakoniatyön tulevaisuus Espoossa: ideoita diakoniatyön kehittämiseksi 4. Tutkimus osana diakoniatyön kehittämistä: kohti tutkivaa työotetta. Ensimmäinen tavoite eli espoolaisen diakoniatyön tehtävänkentän ja luonteen kartoittaminen on tämän selvityksen laajin osuus. Se sisältää neljä erillistä lukua, joista kaikista vastaavat eri kirjoittajat. Tarkoituksena on, että jokainen näkökulma (diakoniatyön tehtävät tilastojen valossa, perustehtävä, yhteistyösuhteet ja asiantuntijuus) antavat kukin omasta näkökulmastaan luonnehdintoja espoolaisen diakoniatyön nykytilasta. Diakoniatyön tilastoja ja Espoon kaupungin demografisia ja hyvinvointinäkökulmia avaavat Espoon seurakuntayhtymän diakoniasihteeri Anna Kalske ja Espoon kaupungin erityissuunnittelija Eeva Honkanummi. Diakoniatyön perustehtävää tarkastelee Olarin seurakunnan diakoni Maria Helin. Diakoniatyön yhteistyösuhteita käsittelevät Espoon seurakuntayhtymän suunnittelija Tiina Holappa-Lehtinen ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoni Jyrki Myllärniemi. Asiantuntijuus osuudesta vastaa tutkija Elina Juntunen. Toinen tavoite toteutuu tämän selvityksen luvussa 8. Jokaisen osaselvityksen perusteella tehdään tulkintoja diakoniatyön asemasta niin Espoon seurakunnissa kuin myös Espoon kaupungissa sekä tarkastellaan espoolaisen diakoniatyön vahvuuksia ja haasteita. Luvussa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten diakoniatyön tehtäviä määrittää Espoon kaupunki toimintaympäristönä? Mitkä ovat diakoniatyön vahvuudet ja haasteet Espoon kaupungin hyvinvointia tukevassa työssä? Mitkä ovat diakoniatyön vahvuudet ja haasteet seurakunnan sisäisissä toiminnoissa? Miten diakoniatyö toteutuu tällä hetkellä verrattaessa sitä voimassa olevaan Kirkko Espoossa Espoon seurakuntien strategiaan?

20 Kolmatta tavoitetta eli diakoniatyön kehittämistä ideoidaan kokoavasti luvussa 9. Luvussa haetaan ideoita siihen, miten espoolaisen diakoniatyön haasteita voitaisiin ratkaista ja miten voimavaroja voidaan parhaiten soveltaa, niin että ne rakentavat niin diakoniatyötä kuin myös koko seurakunnan yhteisiä tehtäviä. Kehittämisideoita on laadittu yhdessä Diakoniatyö kartalle -ohjausryhmän kanssa. Neljännen tavoitteen yhteydessä arvioidaan sitä, mitä Diakoniatyö kartalle -prosessi ja selvitys antavat diakoniatyöntekijöiden tutkivalle työotteelle. Tässä selvityksessä punaisena lankana on ollut dialogisuus diakoniatyöntekijöiden kanssa, sillä selvityksen toteuttajat ovat olleet yhteistyössä kentällä toimivien työntekijöiden kanssa. Jo selvityksen lähtökohtia, painopisteitä ja tutkittavia ongelmakohtia asetettiin ja arvioitiin yhdessä diakoniatyöntekijöiden kanssa. Selvityksen tekijät toivat alustavia tuloksia yhteiseen keskusteluun, ja niitä arviointiin muun muassa Espoon diakoniafoorumeissa ja diakoniatyöntekijöiden kokouksissa. Tämä selvitys antaa lähtökohtia tutkivan työotteen systemaattiseen kehittämiseen espoolaisten diakoniatyöntekijöiden keskuudessa. Tässä tuodaan esille joitakin alan kehittämisideoita käsiteltyjen teemojen mukaisesti, ja keskeiset tulokset voivat toimia heijastuspintoina diakoniatyöntekijöiden työprosessien, vuorovaikutussuhteiden ja työympäristön tutkimiselle. Selvitys toimii kannustuksena ja rohkaisuna espoolaisten diakoniatyöntekijöiden tutkivan työotteen omaksumiselle ja soveltamiselle. Tutkivan työotteen vakiinnuttaminen ja reunaehtojen luominen asetetaan tässä ennen kaikkea tulevaisuuden kehittämishaasteeksi. Kuviossa 1 esitetään kokonaisuudessaan Diakoniatyö kartalle -selvitysprosessin eteneminen. Selvitys perustuu espoolaisen diakoniatyön nykytilan hahmottamiseen neljästä näkökulmasta: diakonityön tilastot, perustehtävä, yhteistyö ja asiantuntijuus. Tulosten toivotaan saavan kehittämis-, soveltamis- ja mallinnusmahdollisuuksia niin diakoniatyössä kuin myös seurakunnissa ja Espoon kaupungin tasolla. Työntekijätasolla prosessi voi olla lähtölaukaus systemaattiselle tutkivan työotteen kehittämiselle. Selvitys voi toimia soveltuvin osin myös uusien työntekijöiden perehdyttämisaineistona. Seurakunta- ja kaupunkitasolla tulokset ja johtopäätökset voivat antaa muun muassa lähtökohtia kehittää yhteistyötä esimerkiksi tunnistamalla, mikä on diakoniatyön anti yhteiseen hyvinvointityöhön. Selvitys voi antaa perusteita pohtia muun muassa diakoniatyön ja julkisen sektorin hyvinvointityön yhdyspintoja tänä päivänä ja tulevaisuuden toimintamuotojen yhteisiä painopisteitä. Näkökulmat ja pohdinnat voivat tarjota myös ideoita diakoniatyöntekijöiden lisäkoulutuksen suuntaamiselle. Erilaiset selvityksen soveltamismahdollisuudet voivat käytännön

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA

ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017, Frida Westerback Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 1 MATHILDA WREDE -INSTITUUTTI

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Syrjäytymisriskissä olevien nuorten asiakkuusprosessit ja niihin vaikuttaminen Minna Ylikännö & Jarkko Rasinkangas Turku 10.3.2016 LÄHTÖKOHTIA Politiikkatoimenpiteiden

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4 TAPIOLAN KIRKON PERUSKORJAUKSEN TARVESELVITYKSEN LAATIMINEN 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4 TAPIOLAN KIRKON PERUSKORJAUKSEN TARVESELVITYKSEN LAATIMINEN 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 7/2011 Aika Paikka 11.10.2011 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 162 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille suunnatun toiminnan turvaamisesta Terveysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus 22.6.11 Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? /Anna-Kaisa Tukiala pvm 1 Lain nimi? Lain henki? Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kuva: Sirpa Kynäslahti Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kehittämispäällikkö Timo Aro ja hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta Opetushallitus Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta 16.6.2014 Halinen Irmeli Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnosta koskeva palaute ja perusteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Normit ja naapurusto Metropolialueella:

Normit ja naapurusto Metropolialueella: Normit ja naapurusto Metropolialueella: Mitä monitieteinen tarkastelu kertoo nuorten ja koulujen alueellisista oloista? Venla Bernelius MetrOP-seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka Socca 1 Mikä PKS-Praksiksen oppimisverkosto? 1/2 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot