Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2011"

Transkriptio

1 Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2011 Valtuusto

2 Sisällysluettelo Tasekirja 1. Kunnanjohtajan katsaus 1 2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio Yleinen taloudellinen kehitys Kunnan toiminnan ja talouden kehitys sekä olennaiset tapahtumat Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinta Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus, olennaiset tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen käyttötaloudessa Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen Liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmien toteutuminen 73 Tuloslaskelma, ulkoinen 74 Rahoituslaskelma 75 Tase 76 Konsernilaskelmat 78 Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot 1. Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen laskelmat Klaukkalan jäähalli liikelaitoksen laskelmat Nurmijärven työterveys liikelaitoksen laskelmat Aleksia liikelaitoksen laskelmat Kunnan ja liikelaitosten yhdistely ja eliminointilaskelmat 107 Tase-erittelyt Tilipuitteet 0

3 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Maamme taloudellinen kehitys tulee lähivuosina riippumaan pitkälti siitä, miten euroalueen valtioiden velkakriisiä voidaan hillitä. Tällä tulee olemaan suora vaikutus Suomen talouskasvun määrään. Suomen talous supistuu merkittävästi, jos velkakriisiä ei voida hallita, sillä maamme kansantalous tulee taantumaan merkittävästi jos ulkomainen kysyntä ja sitä kautta vientitulot heikkenevät. Epävarmassa tilanteessa työllisyyden kasvu hidastuu ja samalla verotulot vähenevät. Toisaalta työllisyystilanne on helpottunut eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa. Kuntatalouden näkymät ovat tästä syystä heikot. Myös valtion kuntiin mahdollisesti kohdistamat lisäleikkaukset aiheuttavat epävarmuutta kunnissa. Eri alueiden ja kuntien väliset kehityserot ovat suuret ja näyttävät edelleen kasvavan muun muassa teollisuuden rakenteellisten muutosten vuoksi. Mikäli pankkikriisin hillitsemisessä onnistutaan, on talouden notkahduksen arvioitu jäävän lyhytaikaiseksi ja se tuntuisi lähinnä vain vuonna Kuntatalous kehittyi viime vuonna myönteisesti Viime vuonna kuntatalouden kokonaiskuva oli hyvin suotuisa. Valtion aiemmat toimenpiteet; KELA -maksun poisto, yhteisöverojen kuntien jako-osuuden korottaminen ja kiinteistöveron alarajojen nostaminen, vaikuttivat positiivisesti kuntien talouteen. Lisäksi kuntien veronkorotukset sekä säästötoimenpiteet vaikuttivat siihen, että kuntien taloustilanne säilyi varsin vakaana. Kuntien lainakanta yleisesti jatkoi kuitenkin edelleen kasvuaan. Ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakulut samoin kuin verotulojen tilitysten ja valtionosuuksien kasvu olivat nelisen prosenttia. Myös kuntien ja kuntayhtyminen yhteenlaskettu vuosikate parani viime vuonna jonkin verran. Kunta-alalle tehdyt palkkaratkaisut vuosille luovat tiettyä vakautta, vaikka niiden kokonaiskustannusvaikutus on 4,7 prosenttia. Vuodelle 2012 kuntien kustannusten kasvuun palkkaratkaisun vaikutus on runsaat kolme ja ensi vuodelle vajaat kaksi prosenttia. Jatkossa kuntien palkanmaksuvara riippuu yleisestä talouskehityksestä ja tämän myötä myös kuntien verotulojen ja valtionosuuksien muutoksista. Valtiovarainministeriön arvioissa kuluvalle vuodelle palkkojen kasvuksi on arvioitu lähes neljä prosenttia, mutta verovähennysten voimakkaan kasvun vuoksi maksettava kunnallisvero kasvaa vain 2 3 prosenttia. Kokonaistaloudellisen kehityksen lisäksi kuntien verotulojen muutokset tulevat riippumaan hallituksen veropolitiikasta ja kuntien veropohjasta. Merkitystä on sillä, lisätäänkö edelleen verovähennyksiä vai ryhdytäänkö noudattamaan hallitusohjelman kirjausta edistää kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verorahoituksellaan. Kuntien valtionosuudet olivat viime vuonna noin 7,7 miljardia euroa. Lähivuosina ne lisääntyvät lähinnä vain kustannustason nousun johdosta. Valtiontalouden tila voi myös merkitä sitä, että valtionosuuksiin tehdään lisää leikkauksia. Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmää uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta ja sitä yksinkertaistetaan, selkeytetään ja kannustavuutta parannetaan. Kuntien tulorahoitus parani myös vuonna Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan lähinnä vuosikatteella, poistoilla, investoinneilla sekä lainoihin liittyvillä tunnusluvuilla. Kunta-alan kirjanpitokäytäntö on kuitenkin peittänyt tulorahoituksen riittämättömyyden investointien rahoituksessa, mikä on näkynyt kuntien erittäin nopeana vel- 0

4 kaantumisena. Kuntien tilinpäätöksissään käyttämät poistot ovat selvästi investointeja pienemmät ja tästä johtuen tilinpäätökset ovat näyttäneet ylijäämää, vaikka kunnat ovat velkaantuneet samaan aikaan merkittävästi. Tulevien vuosien kuntataloudessa synkät ennusmerkit Kuntaliiton näkemyksen mukaan kuntataloudessa on syytä varautua arvioitua heikompaan yleiseen talouskehitykseen. Tällöin huomioon on otettava kokonaistuotannon aleneminen tai jopa sen pysähtyminen muutamaksi vuodeksi. Hallitusohjelman mukaan hallitus sitoutuu tekemään lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei käänny laskuun ja valtiontalouden alijäämä asetu yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valtion talouden kehysarvioissa näytetään vaadittavan lisäsopeutustoimenpiteitä, joiden suuruudeksi on arvioitu jopa 3 5 miljardia euroa niin sanottuja ehdollisia toimia. Näitä toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. Pahimmissa uhkakuvissa on esitetty, että valtionosuuksia leikattaisiin valtiontaloudellisista syistä johtuen ensi ja seuraavana vuonna kumpanakin 300 miljoonaa euroa eli yhteensä 600 miljoonaa euroa. Samalla kuntien vuosikatteiden supistuessa ja investointitoiminnan jatkuessa nykytasolla pahimman skenaarion mukaan lainakanta kaksinkertaistuisi viime vuoden lopulta vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että uusinvestointien painopiste tulisi siirtymään lähinnä välttämättömien peruskorjausten toteuttamiseen. Kuntatalouden haasteet tulevat olemaan merkittävät. Niitä ovat muun muassa väestön ikääntyminen, työvoiman saatavuus ja julkisen talouden kestävyys. Näitä seikkoja on tarkasti analysoitu kuntakohtaisesti hallituksen kuntarakenneuudistuksen yhteydessä. Keväällä julkaistu valtiovarainministeriön ehdotus uudesta kuntarakenteesta ja selvitysalueista on esitelty maakunnallisissa tilaisuuksissa kuntien edustajille ja ehdotuksesta on pyydetty kunnilta lausunnot huhtikuun puoleen väliin mennessä. Selvityskohteena ovat kaikki maamme kunnat lukuun ottamatta Kuhmon kuntaa. Mikäli ehdotettu kuntarakenneuudistus toteutuisi esitetyssä muodossaan, vähenisi kuntien määrä runsaasta 300 kunnasta 70 80:een kuntaan muutamassa vuodessa. Hallituksen on tarkoitus lausuntokierroksen jälkeen antaa ehdotus uudesta kuntajakolaista eduskunnan käsiteltäväksi kuluvan vuoden syksyllä ja uusi kuntarakenne tulisi voimaan jo vuonna Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti kunnissa odotetaan esitystä sosiaali- ja terveystoimen uusista järjestämismalleista. Tätä koskeva selvitystyö on vasta alkamassa, Kunnan talouden tilanne oli jo toisena vuonna peräkkäin myönteinen Samoin kuin edellisenä vuonna Nurmijärven kunnan talous oli merkittävästi ennakoituja arvioita positiivisempi. Verotuloja kertyi noin 2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Verotulojen kasvu oli kuten edellisenä vuonnakin yli 4 prosenttiyksikköä ja hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Verotulojen kasvuun vaikutti myös veroprosentin nostaminen 0,25 prosenttiyksiköllä 19 prosenttiin viime vuoden alusta. Toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 2,8 miljoonalla eurolla, kun toimintakulut vastaavasti ylittyivät vain 0,7 milj. eurolla. Lisäksi kunnan liikelaitokset pystyivät pitämään taloutensa tasapainossa. Myös korkokulut alittuivat lähes miljoonalla eurolla ja poistot alittuivat 0,3 miljoonalla eurolla. Kunnan omien toimintatapojen kehittäminen näkyi myös ennakoitua paremmassa tilinpäätöksessä jo aiemmin mainittujen valtion kuntatalouden kestävyyttä parantaneiden toimenpiteiden ohella. Kunnan alkuperäiset talouden tulostavoitteet toteutuivat 1

5 toimintakulujen kasvua ja verotulojen kasvuarviota lukuun ottamatta hyvin. Toimintakulujen nettokasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 5 % ja se oli merkittävästi ennakoitua nopeampaa. On kuitenkin muistettava, että edellisenä vuotena kasvu oli vain 0,1 prosenttia ja tällöin kasvu kahden vuoden tarkastelujaksolla on varsin alhainen. Kiihtyneeseen toimintakulujen kasvuun on osaltaan vaikuttanut kunta-alan palkkaratkaisu ja edellisen vuoden säästöistä ja tuloksellisesta toiminnasta henkilökunnalle maksettu kannustuspalkkio ja palvelutuotantoon osoitettu lisäpanostus. Kunnan toiminnan tuottavuus puolestaan on toimintakatteella mitattuna parantunut kolmen vuoden aikana 2 prosenttia ja toiminnan tehokkuutta on pystytty parantamaan talousarviossa esitettyjen tavoitteiden suuntaisesti. Kunnan tilinpäätöksen tulos oli noin 7 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja yllätti myös ennakko-odotukset. Talouden jatkuminen edelleen kasvu-uralla ja työttömyysasteen laskeminen edellisestä vuodesta merkittävästi vaikuttivat myönteisesti. Kunnan työttömyysaste 4,5 % oli koko Uudenmaan alhaisimpia. Se vahvisti kunnan verotulopohjaa ja vähensi kunnan vastuita työttömyydestä aiheutuvista maksuista. Kaikkien toimialojen ja keskusten nettomenot toteutuivat talousarvion mukaisina ja toimintakate alittui lukuun ottamatta ylintä päätöksentekoa, jossa kulut ylittyivät muuttuneiden palkkauskirjaussäädösten vuoksi. Merkittävimpiä säästöjä syntyi sivistystoimialalla, joka alitti määrärahansa 1,2 milj. eurolla. Suurin toimintatuottojen ylitys tuli puolestaan ympäristötoimialalla, jossa eri kohteista kertyi yhteensä noin miljoona euroa yli ennakkoarvion. Kunnan omaisuuden myyntitulot ylittyivät myös arvioidusta jonkin verran. Kunnan investointien määrä 12,8 miljoonaa euroa oli edellisen vuoden tasolla. Kuitenkin kuntaemon investoinnit jäivät merkittävästi 3,7 miljoonaa euroa alle talousarviossa varatun määrärahan. Suurimmat investointimäärärahojen alitukset olivat kunnallisteknisessä rakentamisessa. Hyvän tuloksen ja investointimäärärahojen alittumisen vuoksi kunnan lainamäärä kääntyi pitkästä aikaa laskuun. Lainamäärä 1875 euroa/ asukas on runsaat kaksisataa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Kunnan väestön kasvu jatkui edelleen maltillisena Nurmijärven kunnan väestön kasvu oli 403 henkilöä (1 %). Kasvu oli Helsingin seudun keskitasoa ja hieman kehyskuntien keskimääräistä kasvua nopeampaa. Vuoden lopussa kunnassa oli asukasta. Väkiluku ylitti asukkaan rajapyykin helmikuussa Kunnan asuntotuotanto pysyi edelleen vakaana, vaikka määrä ei aivan yltänytkään Helsingin seudun kuntien yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen tavoitteisiin. Asuntoja valmistui kaikkiaan 366 kappaletta. Valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisia vuokra-asuntoja ei sen sijaan valmistunut lainkaan, koska hankkeille ei myönnetty rahoitusta ja hankkeiden rakentamisen aloittaminen siirtyi kuluvalle vuodelle. Tällä hetkellä on alkamassa noin kuudenkymmenen ARA - rahoitteisen asunnon rakentaminen. Lisäksi kunnan omistama Nurmijärven Vuokraasunnot Oy aloittaa kahdenkymmenen vuokra-asunnon rakentamisen ilman ARAn rahoitusta. Myös vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on valmistunut ja rakentumassa muun muassa Ratsutilan alueelle Klaukkalaan sekä kirkonkylän nk. Perloksen kerrostaloalueelle. Kunta luovutti kaikkiaan 64 omakotitonttia. Tonttien kysyntä oli edelleen vilkasta, sillä niihin tuli kaikkiaan yhteensä 326 hakemusta. Myös yritystonttien kysyntä oli vilkasta ja niitä myytin 5 kappaletta. Yksi Ilvesvuoren toimipaikka-alueelta myyty tontti oli euromäärältään noin 2 milj. euroa ja suurin tähän mennessä tehty tonttikauppa. Ilvesvuoren uuden toimipaikka-alueen valmentaminen pitemmälle yritysten rakentamista varten aloitettiin, ja alueelta on jo tehty ensimmäiset tonttivaraukset ja kysyntä on ol- 2

6 lut vilkasta. Tulevien uusien yritysalueiden suunnittelu kaavoituksen aloittamiseksi on Ilvesvuoren pohjoisen ja Mäyränkallion työpaikka-alueiden osalta esiselvityksillä. Nurmijärven erinomainen sijainti kiinnostaa yrityksiä ja useita vuosia tehdyt markkinointiponnistukset ovat tuottaneet erinomaista tulosta. Ilvesvuoren eteläisen alueen kaavaehdotus on parhaillaan käsittelyssä. Kunnan tulevaisuus vaatii suunnitelmallista kehittämistä. Valtuuston toukokuussa hyväksymässä maankäytön kehityskuvassa 2040 on määritelty kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakentamisen painopisteet. Näillä ohjataan osayleiskaavojen laadintaa ja asemakaavoitusta sekä kunnan maanhankintaa. Osayleiskaavatyö eteni Klaukkalan kaavan selvitystyöllä, johon keskeisenä liittyvät Klaukkalan ohikulkutien linjausvaihtoehdot. Tätä koskeva selvitys on valmistunut vuoden alussa ja siitä on työn alla vielä tarkemmat kustannusvaihtoehtojen tarkastelut. Kunnan palvelutuotanto-ohjelman valmistuminen siirtyi kuluvalle vuodelle. Tämän suorana jatkona aloitetaan edellä mainittuihin selvityksiin liittyen kunnan palveluverkko-ohjelman laatiminen. Asuntotuotanto alkoi vuoden aikana uudella Pikimetsän alueella, joka oli myös suurin kunnan tontinmyynnin kohde. Uusia asemakaavoituksen kohteita, joissa odotetaan asuntorakentamisen alkavan lähivuosina, ovat mm. Tilantien alue ja Lintumetsän alue Klaukkalassa ja Krannilan alue kirkonkylällä. Myös Klaukkalan keskustan kehittämisen kannalta merkittävä Viirinlaakson alueen suunnittelukilpailu toteutui ja sen luonnollisena jatkona asemakaavaehdotus keskeiseltä kaupan kehittämisalueelta on tullut alkuvuodesta jo nähtäville. Nurmijärvi on esimerkillisellä tavalla maanhankinnassaan ja kaavoituksessa varautunut yhteistyössä Helsingin seudun ja valtion kanssa valmistelussa olevan aiesopimuksen sitovuustason parantamiseen asuntotuotannon ja myös vuokra-asuntotuotannon lisäämisessä lähivuosina. Palvelujen laatu ja kehittäminen etenevät Kunnan palvelujen tuotannon tuloksellisuuden ohella on toimialoilla tehty työtä kustannuslaskennan kehittämiseksi ja kunnan palvelujen laadun parantamiseksi. Perusopetuksessa hyväksytyt laatukriteerit ja oppilashuollon kehittämiseen liittyvä käsikirja sekä opetusryhmien koon pienentäminen saadun valtion avustuksen turvin auttavat opetuksen laadullisessa kehittämisessä merkittävästi. Sosiaali- ja terveystoimessa merkittävimpiä palvelujen laadulliseen kehittämiseen liittyviä uudistuksia olivat mm. puhelinpalveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen sekä ensihoidon siirtyminen vuoden alusta erikoissairaanhoidon vastuulle. Joukkoliikenteen palvelujen kehittämiseksi kunnassa otettiin toukokuussa käyttöön uusi joukkoliikennelippu, 30 päivän näyttölippu yhteistyössä alueen liikennöitsijöiden kanssa. Lipun myötä joukkoliikennettä käyttävien kuntalaisten matkakustannukset halpenivat useita kymmeniä prosentteja. Lippujärjestelmästä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä ja busseja käyttävien määrä on noussut noin kolmanneksella. Muutosten tuulet vaikuttavat ja luovat epävarmuutta kunnan toimintaan Kuluva vuosi tulee olemaan monella tavalla haasteellinen. Edellä esille tuomani kuntatalouden epävarmuus heijastuu monella tavalla ja vaikeuttaa toiminnan suunnittelua ja kehittämistyötä. Suurin epävarmuustekijä on kuitenkin esitykset kuntarakenteen muutoksista. Näissä Nurmijärven osalta on tehty tosiasioihin vähän perustuvat ja pääosin kohtuuttomat esitykset selvitysalueista. Esitysten mukaan Nurmijärveä on ehdotettu selvitysalueeksi, jossa kunta yhdistettäisiin Keski-Uudenmaan kuntien Järvenpään, Keravan ja Tuusulan kanssa. Vielä kohtuuttomammalta tuntuu esitys, jossa kunta jaettaisiin osiin ja Rajamäki ja Kirkonkylä liitettäisiin Hyvinkään ja eteläisen 3

7 Hämeen kuntien kanssa ja Klaukkalasta tulisi tässä yhteydessä osa laajempaa pääkaupunkiseudun yhteistä suurkuntaa. Näiden esitysten sopimattomuudesta valtuusto on ollut hyvin yksimielinen ja lausunnossaan valtiovarainministeriölle nämä esitykset on tyrmätty. Samalla on yhteisesti todettu, että Nurmijärvi on riittävän suuri ja taloudellisesti ja muutenkin ministeriön asettamilla kriteereillä toimintakykyinen kunta ilman liitoksia, ja että painopiste kuntarakennekeskustelussa tulisi hallitusohjelman mukaisesti olla metropolialueen kuntien yhteistyön syventämisessä ja kehittämisessä. Samalla valtuusto tyrmää kuntien pakkoliitokset. Tulevaisuuttamme teemme hyvällä yhteistyöllä Nurmijärvi menestyi viime vuonnakin taloudellisilla mittareilla mitattuna ennakkoodotuksia paremmin. Keskeiset palvelut turvattiin hyvin ja toiminnan tehokkuus toimintakatteella mitattuna kehittyi suotuisasti. Kiitos tästä kuuluu meille kaikille ja erityisesti kunnan henkilökunnalle. Kiitokset myös luottamushenkilöillemme kannustavasta ilmapiiristä taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvä yhteistyö päättäjien ja henkilöstön kesken avaa myös jatkossa meille mahdollisuuden menestyä. Tehkäämme yhdessä hyviä päätöksiä nyt kun koko kuntamme olemassaolo itsenäisenä kuntana on valinkauhassa. Kimmo Behm kunnanjohtaja 4

8 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio Valtuusto Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat kunnan hallinnon järjestäminen, kunnan taloudellinen vallankäyttö, kunnallisten sääntöjen antaminen, kunnan kannan ottaminen tärkeissä kuntaa koskevissa asioissa sekä kunnan toimielinten ja johtotason virkojen täyttäminen. Valtuusto kokoontui kertomusvuonna yhdeksän (9) kertaa ja pöytäkirjoihin kertyi 127 päätöstä. Valtuusto sai mm. kokousviikolla järjestettävillä kyselytunneilla tietoa kokouksiin tulevista ja esillä olevista ajankohtaisista asioista. Valtuusto on valittu toimikaudeksi Kokoonpano vuonna 2011 oli seuraava: KESK pj Kalmi Petri taloustieteiden maisteri KOK l vpj Kirkkari Göta verotarkastaja SDP IIvpj Aatela Elli pääluottamusmies PerusS Arteli Tero ICT-järjestelmäasiantuntija KD Haapalainen Johannes pastori VIHR Haaranen Tarja ylitarkastaja KESK Handolin Kirsti kauppat.maisteri SDP Helminen Olli työkaluvalmistaja KOK Holm Tuija yrittäjä KOK Hägg Arto rakennusinsinööri KOK Jalava Markku viestintäpäällikkö KOK Kainulainen Martti lehtori VIHR Kopsala Maritta nuorisotyönohjaaja KOK x) Kopteff George filosofian maisteri KESK Korhonen Virpi tutkija KESK Kuitula Nina opettaja KOK Köppä Lassi johtava konsultti SDP Laakso Tapio PDS manageri KESK Laine Jari yrittäjä VIHR Laukkanen Sirkku erityisopettaja SDP Lepolahti Harri varanotaari SDP Markkanen Aulikki pankkitoimihenkilö VIHR xxx) Meros Päivi tradenomi VIHR xxx) Meros Timo linjanjohtaja KESK Mikkola Pertti maanviljelijä KOK Mäkelä Outi kansanedustaja KOK Niemi Hanna HuK PerusS Niinistö Jussi kansanedustaja KESK Ojamäki Timo yrittäjä KESK Paulanto Kaisu neuropsykologi KESK Pellinen Seppo yrittäjä SDP Peltonen Juha päätoimittaja KESK Rantala Sirpa vararehtori, KK KESK Ruoti Hannele valt.tiet.maisteri KOK Räty Virpi lastenhoitaja KOK Saavalainen Elina vastaava nuoriso-ohjaaja KOK Schildt Markku tuotantojohtaja SDP Sinisalo-Katajisto Petra valtiotieteiden maisteri KESK Sivula Tapio myyntijohtaja 5

9 KOK Suominen Kaisa rehtori PerusS xx) Tapiolinna Maiju Järjestelmäasiantuntija VAS Toikkanen Hannu asentaja KESK Toivonen Kallepekka agrologi KOK Vainio Jari isännöitsijä KOK Valimaa Markku rakennusinsinööri KESK Vanhanen Matti toimitusjohtaja KOK Vaulamo Petri myyntijohtaja VAS Vertti Pirkko pääluottamusmies PerusS Viitala Elina diplomi-insinööri KESK Viljakainen Juhani maanrakennusurakoitsija KOK Åstedt Merja kirjanpitäjä KESK 15, KOK 17, SDP 7, VIHR 5, PerusS 4, VAS 2 ja KD 1, yhteensä 51 valtuutettua x) SDP:n listalta valittuna siirtyi kokoomuksen valtuustoryhmään xx) keskustan listalta valittuna siirtyi perussuomalaisten valtuustoryhmään xxx) kyseiset SDP:n listalta valitut ovat siirtyneet vihreiden valtuustoryhmään v Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtävänä on valvoa ja panna täytäntöön valtuuston päätökset yhdessä muun luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation kanssa. Lisäksi kunnanhallituksen tehtäviin kuuluu mm. johtaa kunnan hallintoa ja valvoa kunnan etua, edustaa kuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Kunnanhallitus kokoontui toimintavuonna 25 kertaa ja päätöksiä kertyi 384. Kunnanhallitus KOK pj Mäkelä Outi kansanedustaja vj Åstedt Merja kirjanpitäjä KESK l vpj Handolin Kirsti kauppatiet.maist. vj Paulanto Kaisu neuropsykologi SDP ll vpj Helminen Olli työkaluvalmistaja vj Rantanen Erkki tuotannonohj.pääll. PerusS Tapiolinna Maiju järjestelmäasiantunt. vj Pellinen Seppo yrittäjä (KESK) KESK Toivonen Kallepekka agrologi vj Ojamäki Timo yrittäjä KESK Kivisaari Yrjötapio toimitusjohtaja vj Rantala Sirpa vararehtori, KK KOK Suominen Kaisa rehtori vj Räty Virpi lastenhoitaja KESK Schildt Markku tuotantojohtaja vj Vaulamo Petri myyntijohtaja KOK Valimaa Markku Rakennusinsinööri vj Vainio Jari Isännöitsijä VIHR Laukkanen Sirkku Erityisopettaja vj Meros Päivi Tradenomi SDP Sinisalo-Katajisto Petra Valtiotiet.maisteri vj Ripatti Arja Aikuiskouluttaja 2.2 Yleinen taloudellinen kehitys Helsingin seudun tuotanto kääntyi laskuun vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä. Ennakkoarvion mukaan tuotanto oli vuoden lopussa 0,3 prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Koko maassa tuotanto pysyi edellisten neljännesten tasolla. Viiden vuoden takaisesta tuotanto on kasvanut Helsingin seudulla 0,3 prosenttia ja koko maassa supistunut 1,3 prosenttia. Helsingin seudun heikko talouskasvu vuonna 2011 selittyy talouden kannalta keskeisen informaatioteknologia-alan vaikeuksilla, jotka heijastuvat teollisuuden lisäksi myös muille toimialoille. Kuitenkin useimmilla palvelualoilla liiketoiminnan kasvu jatkui vakaasti koko viime vuoden ajan. 6

10 Väestömäärän kasvu koko maassa vuoden 2011 aikana oli edellistä vuotta suurempi, asukasta. Kuuma- kunnissa väestölisäystä oli edellisvuotta vähemmän, yhteensä asukasta ja Nurmijärvellä 404 asukasta Työttömien osuus työvoimasta vuoden 2011 lopussa oli koko maassa 8,1 %, Helsingin seudulla 6,9 %, Kuuma-kunnissa 6,1 % ja Nurmijärvellä 4,5 %. Kuntien tilinpäätökset 2011 näyttävät ennakoitua huonommilta. Talouskehitys on loppuvuodesta hiipunut ja on osaltaan jo vaikuttanut myös kuntiin. Kuntasektorin toimintakate on kasvanut vuoden 2011 aikana arviolta 5,4 %. Samanaikaisesti verotulojen kasvu on ollut 3,9 % ja valtionosuuksien lisäys 3,4 %. Kunnat ovat velkaantuneet lisää noin 900 milj. euroa vuoden 2011 aikana, joten kuntasektorin lainamäärä vuoden 2011 lopussa on 12,6 mrd. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli vuonna 2011 lainaa 2085 euroa asukasta kohti, jossa nousua on 129 euroa/asukas. Lainakanta on kasvanut erityisesti yli asukkaan kaupungeissa. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski-Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo 3600 euroa asukasta kohti. Valtion budjetin 2012 perusteella arvioituna kuntien toimintamenojen kasvu vuonna 2012 olisi noin 4 % ja verotulojen kasvu vajaan prosentin. Valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä, kun kuntiin kohdistuva valtionapujen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan. Näiden arvioiden jälkeen talouden näkymät ovat edelleen heikenneet. Näyttää siltä, että hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita valtion talouden vakauttamisesta ei saavuteta. Vuoden 2012 maaliskuussa annettavissa valtion talouden kehyksissä vuosille ja siihen liittyvässä peruspalveluohjelmassa tullaan, tilanteen jatkuessa nykyisenkaltaisena, mahdollisesti toteuttamaan kuntiin kohdistuvia leikkauksia. Erityisen tärkeänä on pidettävä kuntien verotulopohjaa ja sen laajentamismahdollisuuksia, jotta paineet eivät kohdistu liian voimakkaasti kunnallisveroon. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Näin on syntynyt tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja lainanotolla. Kunnilla on edessään homekoulujen, sairaaloiden ja muiden vuosikymmeniä sitten rakennettujen sosiaali- ja terveystoimen rakennusten peruskorjaaminen. Vuoden 2012 euroalueen talouskehitykseen ennustetaan parhaimmassa tapauksessa vain hyvin lievää 0,3 prosentin kasvua ja pahimmassa tapauksessa jopa 0,5 prosentin supistusta. Ennusteet ovat viime vuoden lopun tilanteesta heikentyneet. Vuodelle 2013 ennustetaan lievästi paranevaa 0-2 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Euroopan keskuspankin ohjauskoron arvioidaan pysyvän nykytasolla vielä pitkään, vuoden jopa kahdenkin ajan. Keskeinen vaikutus markkinakorkotasoon tulee Keskuspankin likviditeettitoimien kautta. Euriborkorkojen arvioidaan pysyvän nykytasolla ainakin vuoden 2012 loppuun. Suomen kauppataseen vaje ja viennin vaikeutuminen ovat nousseet huolen aiheeksi arvioitaessa Suomen kehityssuuntia. EU:n alueelle suurelta osin suuntautunut vienti on vaikeuksissa. Hidas talouskasvu, huoltosuhteen heikentyminen ja velkaantuminen uhkaavat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Suomen talouden riippuvuus muusta maailmasta korostuu epävarmoina aikoina. 7

11 Kuntarakenneuudistusselvitykset on aloitettu alkuvuonna Mm. taloudellisen yhteistyö- ja kehitysjärjestö OECD on kehottanut Suomea talouden vakauttamiseen, tehokkuuden takaamiseen ja toteuttamaan pikaisesti säästöjä tai veronkorotuksia torjumaan ikääntymisen aiheuttamaa kestävyysvajetta. 2.3 Kunnan toiminnan ja talouden kehitys sekä olennaiset tapahtumat Kunnan asukasmäärä oli vuoden 2011 lopussa henkilöä. Kasvua oli 1 % edelliseen vuoteen nähden. Kuntastrategian mukaan Nurmijärvellä on tavoiteltu alle 2 prosentin vuotuista väestön kasvua. Työttömyysaste laski vuoden takaisessa 5,2 prosentin tasosta 4,5 prosenttiin vuoden 2011 aikana. Talousarviovuoden aikana toimintatuottoarviota lisättiin 2,2 milj. euroa, toimintamäärärahoja 2,3 milj. euroa, verotuloja 2,7 milj. euroa, valtionosuuksia 0,2 milj. euroa ja nettoinvestointeja 0,2 milj. euroa niin, että vuosikate parani alkuperäisestä talousarviosta 3,4 milj. euroa 13,8 milj. euroon. Vuosikate toteutui 15,9 milj. eurona ylittäen muutetun talousarvion 2,1 milj. eurolla. Verotuloja kertyi 150,8 milj. euroa, 0,7 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän ja 2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Verotulojen kasvu oli 4,2 %, mikä ylitti valtakunnallisen keskiarvon 0,3 %-yksikköä. Valtionosuuksia saatiin 0,4 milj. euroa yli muutetun talousarvion. Kuntaemolla toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 2,8 milj. euroa (5,5 %) ja toimintakulut ylittyivät 0,8 milj. eurolla (0,3 %), vesilaitoksen tuotot ylittyivät 0,4 milj. euroa (6,8 %) ja Aleksian tuotot alittuivat 0,1 milj. euroa (0,7 %) ja kulut jäivät alle talousarvion 0,3 milj. euroa (1,4 %). Korkokulut alittuivat alkuperäiseen talousarvioon nähden 0,9 milj. euroa. Suunnitelman mukaiset poistot olivat alkuperäistä talousarviota 0,3 milj. euroa pienemmät. Metsä -Tuomelan jäteaseman jälkihoitoon on edelleen varauduttu lisää eurolla vuonna Varausta on tehty vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 3,034 milj. euroa. Vuosittainen varaus on samaa suuruusluokkaa myös vuonna Varaus jatkuu vuoteen 2018 asti, mutta pienenee euroon/vuosi. Vuonna 2010 henkilöstökuluihin sisältyi noin miljoonan euron säästötavoite, joka palkattomien vapaiden ja lomautusten myötä lopulta ylittyi noin 25% ja kunnan kokonaistulos oli ylijäämäinen. Henkilöstön sitoutuminen ja panos tuloksen saavuttamisessa ja talouden tasapainottamisessa oli ratkaisevaa. Siksi valtuusto päätti maaliskuussa 2011 lisämäärärahasta, josta henkilöstölle maksettaviin kannustepalkkioihin varattiin euroa ja työhyvinvointitoimintaan euroa. Välittömiin palveluihin ja niiden käyttäjiin kohdennettiin yhteensä euroa tulosalueille varhaiskasvatuspalvelut, koulutuspalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, sosiaali- ja terveystoimen toimiala ja ympäristötoimiala. Kannustepalkkio maksettiin enintään 300 euron (25 /työkuukausi, jolta maksettu palkkaa vuonna 2010) kertakorvauksena työntekijöille/viranhaltijoille, jotka olivat olleet töissä kunnassa vähintään 6 kuukauden ajan vuonna 2010 ja joiden palvelusuhde oli edelleen voimassa. Kannustepalkkioon varatusta määrärahasta jäi käyttämättä noin 18 %, koska palkkioon oikeutetun henkilöstön määrä arvioitiin toteutunutta korkeammaksi. Työhyvinvoinnin osalta määräraha, 40 euroa henkilöä kohden, jaettiin tu- 8

12 losalueiden käytettäväksi. Kulujen kirjauskäytäntö on jonkin verran poikennut ohjeistetusta, mutta toimialat ja tulosalueet ovat ilmoittaneet käyttäneensä kyseiset määrärahat myönnettyihin tarkoituksiin sovitulla tavalla. Eduskuntavaalit toimitettiin huhtikuussa Nurmijärveltä tuli valituksi kaksi kansanedustajaa. Kunnallisvaalit toimitetaan vuoden 2012 syksyllä. Kunnan toimielintarkastelu käynnistettiin vuoden 2012 alussa seuraavaa valtuustokautta varten. Koko kuntaa koskevan palvelutuotanto-ohjelman päivitystä on tehty vuoden 2011 ja 2012 aikana. Kunta päätti osallistua myös Uusi kunta hankkeeseen, jossa tullaan määrittelemään keskeiset rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset seuraavan valtuustokauden aikana. Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa kaikilta kunnilta Kunnallishallinnon rakenne- työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista huhtikuun puoliväliin 2012 mennessä. Nurmijärven lausuntoa on valmisteltu alkuvuonna Kunnan edustajat ovat olleet laajasti mukana Kuuman, Uudenmaan liiton ja Helsingin seudun yhteistyössä. Valmistelussa on ollut merkittäviä suunnitelmia kuten liikennejärjestelmä ja MAL- yhteistyö. Vuoden 2013 alusta on päätetty siirtyä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen sekä ympäristösuojelun että ympäristöterveydenhuollon tehtävissä sekä maaseututoimessa Mäntsälän kunnan isännöimään yhteistoiminta-alueeseen. Valtuusto on hyväksynyt koko kunnan kehityskuvaluonnoksen (strateginen yleiskaava) vuonna Kehityskuvalinjaukset vaikuttavat taajamien osayleiskaavojen laadintaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa suurimmat muutokset liittyivät Nikinharjun kuntayhtymän toiminnan lakkauttamiseen ja toiminnan jatkokehittämiseen kunnan omana palvelutuotantona. Ensihoito siirtyi koko maassa sairaanhoitoalueille, joten Nurmijärven sairaankuljetuskin siirtyi Hyvinkään sairaanhoitoalueelle. Talonrakennusinvestoinneista merkittävin oli pääterveysaseman laajennus ja perusparannus, joka alkoi laajennuksella vuonna 2011 ja jatkuu perusparannuksella vuoteen 2013 asti. Lakimuutokset tulevat aiheuttamaan tulevat suurimmat palvelutuotannon muutokset. Kaikkia terveydenhuoltolain edellyttämiä muutoksia ei ole vielä toteutettu ja jatkossa mahdollinen sosiaalilainsäädännön uudistaminen ja kuntauudistus tuonevat toteutuessaan muutoksia palveluiden järjestämiseen. Koulutuspalveluissa voitiin toteuttaa useita erillishankkeita erikseen saadun valtionavustuksen turvin. Perusopetukseen hyväksyttiin laatukriteerit ja esi- ja perusopetukseen valmistui oppilashuollon käsikirja. Klaukkalan yläasteella käynnistyi syyskuussa 2011 lisäopetus, ns. kymppiluokka. Myös opetusryhmien koon pienentämiseen saatiin erillistä valtion avustusta 0,76 milj. euroa. Investoinneissa Lukkarin koulun peruskorjaus valmistui vuoden 2011 lopussa. Perhepäivähoitajien työaikalaki tuli voimaan elokuun alussa Perhepäivähoidon kotihoidontuen kuntalisä otettiin käyttöön elokuussa 2011 ja vuoden 2012 alussa aloitettiin hoitoapukokeilu kotihoidon valinneiden perheiden tukemiseen. Syyskaudella osa päiväkodeista toimi vajailla ryhmillä ikäluokkien pienenemisen vuoksi. Paikkatarvetta tuleekin tarkastella vuosittain. Vuoden 2011 aikana laadittiin kulttuuriohjelma, joka linjaa toimintaa vuoteen

13 Nuorisopalveluissa aloitettiin ehkäisevä lastensuojelumenetelmä Omin Jaloin yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Nuorten työttömyys on pysynyt korkeana. keskimäärin alle 25-vuotiaita oli työttömänä 100 henkilöä. Nuorten työpajan kautta työllistettiin 84 nuorta. Lisäksi nuoria oli palkkatuella, työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa, työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa. Ympäristötoimialalla aloitettiin valtuuston hyväksymän jätehuollon tulevaisuuskuvan toteuttaminen ja toteutettiin energiansäästötoimenpiteitä, joita jatketaan edelleen. Joukkoliikenteessä otettiin käyttöön toukokuussa 2011 uudistettu Nurmijärvilippu (kuukausilippu). Lippu on lisännyt joukkoliikenteen käyttöä noin 30 %. Jatkossa on haasteena vuoden 2014 lopulla päättyvät joukkoliikenteen sopimukset. Nurmijärven Sähkö Oy:n toimintaa vaikuttivat sääilmiöt, energiaverokeskustelu, asiakkaiden kasvava kiinnostus energian hintoihin, toimitusvarmuuteen ja energiansäästöihin. Sähkön ja lämmön käyttö laskivat edellisestä vuodesta. Sähkön myynti laski yli 10 %, lämmön myynti noin 10 % ja sähkön siirto noin 6 %. Lämmön hintoja korotettiin, mutta hinnat säilyivät kilpailukykyisinä. Uusia liittymäsopimuksia tehtiin edellisen vuoden tasolla 282 kpl. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:llä on asuntoa, joiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta yhdellä. Yhtiö on käynnistänyt Kirkonkylän tehostetun asumispalveluyksikön suunnittelun. Kohteen urakkatarjoukset saadaan alkuvuonna Kirkonkylässä Heikkiläntie 22 rakennushanke sisältää kehitysvammaisten asumisyksikön. Hankkeelle on haettu avustusta ja rahoitusta ARA:lta syksyllä Valtuusto päätti marraskuussa Rajamäen Uimahalli Oy hallin peruskorjaus- ja laajennushankkeen laajuudesta. Hallin suunnittelu ajoittuu vuodelle 2012 ja rakentaminen voi alkaa seuraavana vuonna. Yhtiö tarvitsee kunnan rahoitustuen hankkeen toteuttamiseen. Kunnan henkilöstö Vuodelta 2011 huhtikuussa valmistuva henkilöstökertomus sisältää keskeisiä tilastotietoja ja katsauksia kunnan henkilöstöstä. Aineisto on koottu vallinneen tilanteen mukaan. Henkilöstön määrä oli 2544 (sisältäen kaikki voimassa olleet palvelussuhteet), joista vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa 2042 ja määräaikaisessa 502 henkilöä. Määrä on 58 henkilöä suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi 26 henkilöllä ja määräaikaisten 32 henkilöllä. Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 14%. Vuoden 2011 talousarvioon sisältyneessä henkilöstösuunnitelmassa hyväksyttiin yhteensä 9,25 uutta vakanssia eli kasvu siltä osin oli maltillinen. Vuonna 2011 on myös saatu täytettyä vuonna 2010 avoinna tai täyttämättä olleita vakansseja ja palkallisia poissaoloja oli enemmän kuin edellisenä vuonna. 10

14 Henkilöstömäärä Vakituiseaikaiset Sijaiset Yhteensä aikaiset aikaiset Määrä- Koko- Osa- Organisaatio Keskukset + keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi + liikunta Sivistystoimi: Koulutuspalvelut Sivistystoimi: Varhaiskasvatuspalvelut Sivistystoimi: Hallinto, kirjasto, nuoriso Ympäristötoimi Liikelaitokset Työllistetyt YHTEENSÄ Henkilöstömäärän kehitys vuosina vuosina (31.12.) Organisaatio v v v Keskukset + keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi + liikunta Sivistystoimi: Koulutuspalvelut Sivistystoimi: Varhaiskasvatuspalvelut Sivistystoimi: Hallinto, kirjasto, nuoriso Ympäristötoimi Liikelaitokset Työllistetyt YHTEENSÄ Henkilötyövuosia tehtiin vuonna 2011 yhteensä 1 764,8 (poislukien opetushenkilöstö). Määrä on 12,1 henkilötyövuotta edellisvuotta pienempi (v ,9 htv). HTV:n ja henkilömäärän kehitys vuosina Henkilöstömäärä Tehdyt henkilötyövuodet Henkilötyövuosi (HTV) = todellinen tehty työaika kaikkien poissaolojen jälkeen sisältäen vuosilomat, sairauspoissaolot ja muut virka- /työvapaat. 11

15 Vakinaisen henkilöstön ulkoinen lähtövaihtuvuus oli 6% eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (v ,2 %). 153 henkilön palvelussuhde päättyi joko eläkkeen, työpaikan vaihdon tai muun syyn vuoksi. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen tulovaihtuvuus oli 3,8 % (v ,9 %) eli 98 henkilöä palkattiin vakituiseen palvelussuhteeseen kunnan ulkopuolelta. Eläkkeille (pl. osa-aikaeläke) siirtyi edellistä vuotta vähemmän eli yhteensä 48 henkilöä (v ). Sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohden oli vuonna 2011 noin 16,8 kalenteripäivää. Sairauspoissaolojen määrä on noussut edellisvuodesta 0,4 kalenteripäivää henkilöä kohden (v ,4). Vakinaisesta henkilöstöstä 21,5 % ei ollut vuonna 2011 lainkaan sairauslomalla. Sairauspoissaolot (kalenteripäivää / henkilö vuosina ) Organisaatio v v v Keskukset + keskushallinto 9,1 7,2 15,1 Sosiaali- ja terveystoimi + liikunta 18,5 17,9 18,2 Sivistystoimi: Koulutuspalvelut 10,6 9,8 10,3 Sivistystoimi: Varhaiskasvatuspalvelut 18,9 19,2 20,0 Sivistystoimi: Hallinto, kirjasto, nuoriso 19,3 20,5 17,3 Ympäristötoimi 13,3 17,2 19,6 Liikelaitokset 20,3 20,4 18,3 Työllistetyt 12,6 7,9 11,2 KOKO KUNTA 16,6 16,4 16,8 2.4 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinta Kunnassa on aloitettu kokonaisvaltainen riskien kartoitus vuonna ja sitä jatkettiin selvittämällä riskien todennäköisyyttä, vaikutusta, hallintakeinoja ja vastuutaho vuoden 2011 puolella. Riskienhallintaan liittyvää jatkotyötä on tehty kunnan johtoryhmässä, toimialoilla, keskuksissa ja tytäryhteisöissä. Kokonaisuudesta on raportoitu kunnanhallitukselle. Kunnassa on turvallisuuspäällikkö ja kuntakanslian hallintopäällikön resurssia on suunnattu sisäisen tarkastuksen koordinointiin. Sisäistä tarkastusta ja riskien kartoitusta tehdään ulkopuolisen asiantuntijan konsultoimana. Vuonna 2011 riskien kokonaisvaltaisen kartoittamisen, riskien hallintakeinojen ja vastuutahojen selvittämisen lisäksi on tehty erillinen selvitys kehitysvammahuollosta, arvonlisäverokartoitus ajalta sekä sisäinen tarkastus talouden ennustamisesta ja raportoinnista. Vuodelle 2012 on tehty riskien hallintaan liittyvänä sisäisten tarkastusten vuosisuunnitelma. Kunnassa käytettävässä Dynasty -asianhallintajärjestelmässä on sopimushallintaosio, jonne voimassa olevat ja voimaan tulevat sopimukset kirjataan seurantaa varten. Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan päivitys on tehty Sivistystoimen valmiussuunnitelma hyväksyttiin syksyllä 2010 ja kaikissa kouluissa sekä varhaiskasvatuksen yksiköissä on laadittu pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma, johon liittyy myös riskien arviointi. Ympäristötoimialalla ja vesilaitoksessa on myös päivitetty varautumis- ja valmiussuunnitelmaa. Keskushallinnon valmiussuunnitelman laadinta ajoittuu vuodelle

16 Tytäryhteisöissä on vuoden 2010 aikana tehty riskien kartoitus, jota päivitetään vuosittain. Johdon vastuu sisäisestä valvonnasta Kunnassa on annettu kunnanhallituksen hyväksymät sisäisen valvonnan ohjeet ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeet hallintokuntien noudatettavaksi. Kunnanhallitus on viimeksi tarkistanut sisäisen valvonnan ohjeita ja antaa vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Ohjeiden mukaan sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kunnassa vastaa kunnanhallitus ja sen valvontavastuu on kunnanjohtajalla ja toteuttamisvastuu tilivelvollisilla. Toimialojen/keskusten johtajat ja tulosalueiden päälliköt vastaavat omalla toimialallaan valvonnan toteuttamisen organisoinnista sekä siitä, että sisäisen valvonnan menetelmät ovat käytössä ja sisältyvät päivittäisiin toimintarutiineihin. Viran- ja toimenhaltijoiden tehtävät, vastuut ja valtuudet määritellään johtoja toimintasäännöissä sekä toimenkuvissa. Sisäisen valvonnan tavoitteet Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnin toteuttaminen Sisäinen valvonta toteutuu kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäinen ja ulkoinen tarkastus arvioivat osaltaan sisäisen valvonnan toimivuutta. Kunnanhallitus on arvioinut sisäisen valvonnan tilaa lauta- ja johtokuntien, konsernin tytäryhteisöiden sekä niiden alaisen johdon keräämän informaation perusteella. Kunnan johtoryhmä on työstänyt koko kuntaa koskevaa riskien kartoitusta. Arvioinnin perusteena ovat olleet myös ulkoisen tarkastustoiminnan tarkastustulokset kunnan toiminnasta, muu arviointityö ja niistä johdetut sisäisen valvonnan kehittämistarpeet. Säännösten, sääntöjen, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan toimintaorganisaatio muutettiin vuoden 2008 alusta ja luottamushenkilöorganisaatio vuoden 2009 alusta. Johto- ja toimintasäännöt on tarkistettu v ja 2009 alun aikana. Toimintaorganisaation välitarkastelu aloitettiin 2010, sitä jatkettiin vuonna 2011 ja edelleen vuonna Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan vuosittain talousarviossa, lautakuntien käyttösuunnitelmissa ja kehityskeskusteluissa ja niiden toteutumista seurataan johdon kuukausiraporteilla, osavuosikatsauksilla, toimintakertomuksilla ja kehityskeskusteluissa, joita organisaatiossa käydään laajasti. Prosessikuvauksia on tehty keskeisistä organisaatiolle yhteisistä prosesseista, niitä tehdään tarpeen mukaan lisää, käydään läpi ja päivitetään. Hallinnolliset päätökset on annettu organisaatiolle tiedoksi sekä ohjattu ja perehdytetty sitä noudattamaan niitä. Toiminnassa havaittuja puutteita on tullut esille päivittäisten tehtävien lisäksi suoritettujen ulkoisten ja sisäisten tarkastusten yhteydessä, jolloin havainnot on raportoitu ja viety toimenpiteisiin. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Asetettujen vuositavoitteiden toteutuminen on selvitetty toimintakertomuksessa erikseen. Määrärahojen käyttö on toteutunut budjetoidun mukaisena sosiaali- ja terveystoimessa ja alittunut kaikilla toimialoilla ja keskuksissa. Liikelaitosten tulokset ovat budjetoi- 13

17 tua paremmat. Kuukausittaisessa raportoinnissa pystyttiin pitkälle ennakoimaan tarpeelliset talousarvion muutokset varsinkin kuluissa. Tuotoissa ennuste oli kuluja heikommin osuva. Raporttipohjaa on tarkennettu vuodelle 2012 ja sitä päivitetään jatkossakin tarpeen mukaan. Kirjanpito on ollut koko vuoden ajantasainen. Talousraportoinnissa on käytössä päivittäistarpeisiin Fakta Web-raportointi, kausitarkasteluun johdon kuukausiraportointi ja osavuosikatsausraportointi. Näillä välineillä on systematisoitu talouden kuukausittaista, kolmannesvuosittaista ja kokonaisvaltaista seurantaa ja tuettu tuloksellista toimintaa. Kunnan rahavarojen käyttöoikeudet on rajattu. Maksuvalmiuden ja maksuliikenteen seuranta on päivä/kuukausi/vuosikohtaista kuntaemo ja liikelaitokset eriteltynä. Maksuliikenne kilpailutettiin vuonna 2011, jolloin pääasiallinen maksuliikepankki vaihtui. Pitkäaikaisten lainojen hallintaan on oma tietojärjestelmä ja lyhytaikaisia lainoja ehtoineen seurataan omassa järjestelmässä. Korkosuojaustoimenpiteitä on tehty vuonna Riskienhallinnan järjestäminen Riskien hallinnan kokonaisvaltainen arviointi on jatkuvaa. Vuonna 2011 toteutettiin riskiarviointia kaikilla kunnan toimialoilla, keskuksissa ja liikelaitoksissa. Kartoitus tehtiin COSO-ERM -sisäisen valvonnan mallilla. Tilaajavastuulain mukaisia toimenpiteitä toteutetaan mm. urakointia tai muuta palvelua ostettaessa. Tietotekniikassa on priorisoitu tärkeiden työasemien korjausjärjestys ja määritelty varakonejärjestely. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Maapolitiikan hoidossa sisäisen tarkastuksen suositukset on otettu käyttöön. Maankäyttösopimusten ja maa-alueiden arvojen kirjaamiskäytäntöjen muutostarpeet on selvitetty. Maa-alueiden tasearvojen uudelleen määrittäminen on aloitettu vuoden 2012 puolella Sopimushallinta Sopimushallintaa on tehostettu laajentamalla Dynasty- asiahallinnan sopimushallinnan osion käyttöä. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnan sisäisestä tarkastuksen hoitaa määräaikaisella sopimuksella ulkopuolinen yhteisö KPMG. Sisäinen ja ulkoinen tarkastus on eriytetty. Sisäisestä tarkastuksesta tehdään vuosisuunnitelma ja saadut raportit arvioidaan ja niissä esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan. Johtopäätös arvioinnista Kunnan sisäinen valvonta on toimivaa. 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 3.1. Tuloslaskelma Toimintakate kasvoi 5 % edellisestä vuodesta. Toimintatuotot kasvoivat 5,3 milj. euroa ja -kulut 7 milj. euroa, tuotot 17,5 % ja toimintakulut 7,1 %. Tuottojen osuus kuluista on parantunut 1,6 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. 14

18 Maa-alueiden ja osakkeiden myynnistä kertyvien myyntivoittojen määrä 7,4 milj. euroa on 3,3 milj. euroa edellistä vuotta suurempi. Verotulot kasvoivat 6 milj. euroa (4,2 %) ja valtionosuudet 1,2 milj. euroa (4,4%). Korkokulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Vuosikate on 18,5 milj. euroa. Se on 0,2 milj. euroa edelliseen vuoteen katetta pienempi. Poistot 11,6 milj. euroa ovat kasvaneet 0,1 milj. euroa. Vuosikate kattaa poistot ja on 460 euroa/asukas. Vähennystä edelliseen vuoteen on 11 euroa/asukas. Ylijäämäinen tulos 7 milj. euroa on edellistä vuotta 0,35 milj. euroa heikompi. Tuloslaskelma , ulkoinen, 1000 Laskelma sisältää liikelaitokset Toimintatuotot* Toimintakulut * Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -1 0 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 18,7 17,1 Vuosikate/poistot, % (100*vuosikate/poistot) 160,1 163,6 Vuosikate, /asukas 459,1 469,8 Asukasluku Tuloveroprosentti 19,00 18, Rahoituslaskelma Vuonna 2011 vuosikate kattaa investoinnit samoin kuin edellisenäkin vuonna. Pääomamenoista rahoitettiin vuonna 2011 vuosikatteella 69 % ja 64 % vuonna Bruttoinvestoinnit vuonna 2011 olivat 17,8 milj. euroa, mutta 1,4 milj. euroa edellistä vuotta pienemmät. Lainamäärä väheni 7,9 milj. euroa. Kassasta maksut, 226,3 milj. euroa, ovat edellistä vuotta 9,65 milj. euroa suuremmat. 15

19 Rahoituslaskelma , 1000, laskelma sisältää liikelaitokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat , 1000 * Rahavarat 1.1., 1000 * RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 105,30 102,98 =100*Vuosikate/investointien omahankintameno* Pääomamenojen tulorahoitus, % 69,12 63,90 =100*vuosikate/(investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate =(vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) 1,87 1,60 Kassasta maksut/vuosi toimintakulut, ulkoiset korkokulut muut rahoituskulut 0 0 investoinnit, brutto antolainojen lisäys 60 0 pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Kassasta maksut/vuosi Kassan riittävyys, pv (= 365*kassavarat/kassastamaksut) Asukasluku

20 4. TASE, 1000, laskelma sisältää liikelaitokset VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti LOPPUTILITYS 11.12.2013 Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti Kuuma-seutu LOPPUTILITYS Y-tunnus 2089882-3 11.12.2013 Tilikausi 01.01.2013-11.12.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 25.3.2013

Tilinpäätösinfo 25.3.2013 Tilinpäätösinfo 25.3.2013 TILINPÄÄTÖS 2012 Keskeiset prosessit ja muutokset Kaupungin poliittisen päätöksentekojärjestelmän j uudistaminen vuodesta 2013 alkaen valmisteltiin ja hyväksyttiin. Vuoden aikana

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot