inkerilaisten VIESTI

Transkriptio

1 inkerilaisten VIESTI

2 Inkerilaisten viesti Toimisto Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset, jasenmaksut ja tuotetilaukset ym. Inkerikoti, Karjalatalo, FCapylankuja 1, Helsinki. Puh. (09) ti klo , Annikki Kelo. Sampo Nordea ilmoitukset / 1/1 sivu 250, '/j sivu 135, '/4 sivu 85 Kuolin ilmoitukset 17 Kiitos- ym. ilmoitukset 10 Tilaushinta kotimaahan, Ruotsissa 315 kr, muualle 36 /v (360 kr/v) Paaasiamies Ruotsissa (hoitaa lehden tilaukset): Viktor Aitman Linbanev. 6, Landvetter, ulkomailta: SE Landvetter. Puhjafaksi v_aitman@spray.se Ruotsin Inkeri-liiton postisiirtotili Sivistyssaatio Hallituksen pj Toivo Iho Bredantie 6 D 18, Kauniainen puh Sampo OP Toimitus Paatoimittaja Toivo Iho Toimitussihteeri Katri Einamo Toimituksen osoite Nummitie 30 A, Espoo, puh (ark. klo < Internet (avataan myohemmin ilmoitettavana ajankohtana) Sahkoposti inkerinviesti@suomi24.fi Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Aineisto palautetaan vain erikseen pyydettaessa. Julkaisija Suomen Inkeri-liitto ry. Numero 6/2007 ilmestyy viikolla 25. Aineisto toimitukselle mennessa. Numero 7-8/2007 ilmestyy viikolla 34. Aineisto toimitukselle mennessa. Uuden tien edessa? Tausta ei lupaa hyvaa. Kuva otettu Viipurissa vuoden 1944 lopulla. Kuvan lehdelle toimitti Lars Westerlund. (Katsojuttus. 7-9.) Suomen Inkeri-liitto ry:n kevatkokous Esitettiin v tilinpaatos, josta todettiin, etta ilmoitustulojen ansiosta tuloslaskelma on ylijaamainen. Tassa yhteydessa pidettiin hiljainen hetki entisen tilintarkastajamme Yrjo Luukkosen muistoksi. Esitettiin tilintarkastajien lausunto v Kesajuhlat v jarjestaa Inkerin kulttuuriseura, Inkerikeskus ja Helsingin seudun Inkeri-seura yhdessa. Juhlat pidetaanpaaosin Karjalatalolla Inkerin kulttuuriseuran pj. Helena Miettinen ja vpj. Tytti Piironen esittelivat lyhyesti suunnitelmaa todeten sen viela tarkentuvan kevaan mittaan. Inkerilaisten viesti

3 Tassa numerossa: Paakirjoitus: Viela kerran kielten oppimisesta s. Kotiin karkotettavaksi s. Lars Westerlund: Suomen valtio palautti vain orvot ja inkerilaistaustaiset heimosotilaat s. Puoliksi taynna vai puoliksi tyhja s. Muut lehdet s. Lyyli Ronkonen 80-vuotias s. Kesajuhlien ohjelma s. Toivo Flinkilta runokokoelma s. Uutisia Inkerista s. Viela kerran kielten oppimisesta Toivo Iho Taas on Suomessa viritetty uusi kampanja: ta'lla kertaa pyritaan kohentamaan ruotsinkielen asemaa tai ainakin estamaan sen taantumista. Paavo Lipponen on saatu kampanjan suojelijaksi; han taitaa perusjuuriltaan savolaisena olla kyllin uskottava suomalaisuudessaan. Olen muutaman kerran ollut vastaanottamassa Ruotsistatulleiden inkerinsuomalaisten vierailuja. Joukkoon on kuulunut myos jokunen suomea taitamaton ruotsalainen; puoliso tai ystava. Tainan vuoksi tapaamisissa on suomen ohella vilahtanut myos ruotsinkielisia repliikkeja. Suomalaisuuden edistajan kuuluisi tietysti olla tasta ankarasti kulmat kurtussa: nama ihmisparat ovat kadottamassa suomalaisuutensa, kuinka heida'n identiteettinsa kaykaan! Nainpa hyvinkin, mutta toisaalta: oli positiivista todeta, kuinka notkeasti uusi kieli on omaksuttu, olijopasomaakokeilla oman ruotsintaitonsa ruostuneisuuden tilaa. Eivatko Ruotsiin siirtyneet oikeastaan ole samassa tilanteessa kuin viela luvun alkupuolen suomalaiset: suomi on perheen, ruotsi yhteiskunnan kieli? Toisenlaisen vierailuryhman, Petroskoista kasin suomalaiseen lehdistoon tutustuvan muutaman hengen ryhma'n kanssa taas keskustelu ka'vi omien puutteideni takia suomeksi. Tulin kysyneeksi, mita kielia K.arjalassa opiskellaan, jolloin seka suomi etta ruotsi mainittiin, mutta erityisesti jai mieleen repliikki: niin, ja englantia, totta kai! Kysynpa taas kerran omaa kantaani. Suhtautumiseni ta'ha'n kampanjaan seka ruotsinkielen asemaan yleensakin on kaksipohjainen: aitosuomalainen minussa, siis se osa, jota ruokkivat historian opetukset ja ruotsinkielen aikaisempi ylivalta, kavahtaa kaikkea, jolla ponkitetaan taakse jaaneen ajan arvostuksia ja muinaista, milteipa saatyvaltiopaivien aikaan kuuluvaanokkimisjarjestystaja'rjestysta, jossa peritylla varallisuudella ja "oikealla" suvulla tuntuu olevan yllattavan suuri paino, selvasti opintoja suurempi. Toisaalta: eiko minka tahansa kielen oppiminen anna uusia ulottuvuuksia; luo henkista" lisaarvoa? Perisuomalainen vastaus kuuluisi kai: kylla, kylla, paitsi jos kyse on ruotsista tai venajasta. On kaiken kaikkiaan suuri vahinko, etta Suomessajuuri na'ita kahta kielta, joita jatkuvasti tarvittaisiin, rasittaa historiallinen painolasti: venajaa ei opiskella, koska se oli bobrikovilaisen sorron kieli ja viime sotien vihollisen kieli, kun taas ruotsia vieroksutaan, koska sen kouluopetus alkoi englantia painottavasta nuorisosta tuntua pelkastaan pakolliselta. Inkerilaisten viesti

4 Kotiin karkotettavaksi Inkerilaisten siirtolaisten paluu ja palauttaminen Neuvostoliittoon vuosina tutkitaan Toivo Flink Koliin karkotettavaksi - tutkimushankkeessa selvitellaan Suomeen jatkosodan aikana siirrettyjen inkerilaisten palauttamista Neuvostoliittoon sodan paatyttya. Tutkimushanke on Suomen Akatemian rahoittama, ja se toteutetaan vuosina Kansallisarkistossa. Tutkimuksen keskeisena tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva inkerilaisten siirtolaisten vaiheista Suomessa ja Neuvostoliitossa vuosina Tutkimus taydentaa Kansallisarkiston vuonna 2004 perustettua Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset tutkimushanketta, jonka puitteissa tutkitaan muun muassa Suomen armeijaan liittyneiden inkerilaisten sotilaiden luovuttamista Neuvostoliittoon. Vuoden 1944 valirauhansopimuksen toteuttaminen Suomalaiset siirsivat yhteistyossa saksalaisten kanssa Suomeen runsaat inkerilaista siviilihenkiloa saksalaisten joukkojen miehittamilta alueilta Leningradin etelapuolelta vuosina Jatkosodan paatyttya syyskuussa 1944 Suomi solmi valirauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Sopimuksen 10. artiklassa Suomi sitoutui luovuttamaan Neuvostoliittoon kaikki neuvostokansalaiset, "jotka on internoitu ja tuotu vakisin Suomeen". Alusta lahtien oli epavarmaa, missa maarin ta'ma artikla koski inkerilaisia, joiden aseman hallitus koki ongelmalliseksi. Suomen hallitus paatyi ratkaisuun, jonka mukaan inkerilaiset siirtolaiset voisivat palata Neuvostoliittoon valirauhasopimuksen mukaisesti, mutta paluun tulisi tapahtua vapaaehtoisesti oman ilmoittautumisensa perusteella. Halukkaat saisivat jaada maahan. Suomeen saapunut neuvostojohtoinen Liittoutuneiden valvontakomissio tyytyi vapaaehtoisen kotiuttamisen periaatteeseen, vaikka yksiselitteista varmuutta sen kannasta ja tavoitteista ei saatu. Inkerilaisten siirtolaisten paluu ja sen motiivit Yleisesta kasityksesta poiketen inkerilaisia siirtolaisia ei luovutettu suomalaisten viranomaisten toimesta Neuvostoliittoon. Viranomaiset toimeenpanivat ainoastaan erikseen sovitun 332 inkerilaisen orpolapsen palautuksen. Lasten palauttamista koskeneen vaatimuksen perusteena oli ilmeisesti se, ettei Suomen viranomaisilla ollut oikeutta paattaa lasten adoptoinnista, koska he olivat Neuvostoliiton kansalaisia. Tutkimuksen selvitettavaksi jaa se, minkalaisia vaihtoehtoja inkerilaiset muuten kokivat omaavansa ja millaista tietoa heille oli annettu palaamiseen tai Suomeen jaamiseen liittyvista ehdoista ja muistajarjestelyista suomalaisten ja neuvostoliittolaisten viranomaisten taholta. Inkerilaisista siirtolaisista ilmoitti heti lokakuussa 1944 haluavansa palata Neuvostoliittoon. Lisaksi Valvontakomission edustajat onnistuivat marras-jajoulukuussa 1944 suostuttelemaan viela noin eparoivalla kannalla olevaa palaamaan Neuvostoliittoon. Siir- Inkerilaisten viesti

5 tolaisten palautuskuljetukset tapahtuivat , jolloin Neuvostoliiton ja Saksan valinen sota viela jatkui. Valirauhansopimuksen perusteella Suomen viranomaiset palauttivat tiettavasti 278 inkerilaista orpolasta. Muiden osalta tutkimus pyrkii selvittamaan toteutetut toimenpiteet ja suomalaisten viranomaisten ja valvontakomission yhteistyon. Suomesta palautettujen ja palanneiden osuus oli 87 %. Suomeen jai noin inkerilaista siirtolaista, joista huomattava osa siirtyi vuosina Ruotsiin. Suomeen jaaneita oli vuonna 1953 ena'a" henkiloa". Inkerilaisten siirtolaisten lahtopaatosten perusteena oli usein halu palata entisille kotiseuduille ja toive kadotettujen perheenjasenten loytymisesta. Merkittava la'hdon motiivi oli lisaksi pettymys ja tyytymattomyys Suomen oloihin. Paikallisesti oli myos esiintynyt kitkaa suomalaisten ja inkerilaisten siirtolaisten valilla, kun sopeutuminen vieraaseen ymparistoon oli tullut kuviteltua hankalammaksi. Suomen poliittinen asema valirauhan jalkeen oli sekin epa"varma. Saksan sotilaallinen tappio oli vuoden 1944 lopulla jo nahtavissa, vaikka sodan loppuratkaisut olivatkin viela edessapain. Suomeen jaamiseen liittyi nain myos selvia riskeja. Suomen viranomaiset ja Neuvostoliiton viranomaisten ja valvontakomission tiedotusja painostustoiminta Suomalaisten kokiessa valvontakomission uhkaksi inkerilaisista siirtolaista muodostui ongelma. Valtiovalta pyrki hoitamaan sen pois paivajarjestyksesta mahdollisimman nopeasti ja va'hin aanin Suomen rakentaessa uusia sodanjalkeisia suhteitaan Neuvostoliittoon. Suomen viranomaiset alkoivat tastajohtuen jo lokakuussa 1944 valmistella inkerilaisten siirtolaisten palauttamista Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto toivoi omalta osaltaan kansalaistensa palauttamista. Kotiutusten suorittamiseksi valvontakomissio perusti 21 kokoamiskeskusta eri puolille Suomea. Syksylla 1944 valvontakomission upseerit jarjestivat paikallistoimistoissaan satoja kokouksia ja tapaamisia, joissa inkerilaisia siirtolaisia puhuteltiin henkilokohtaisesti ja heidan palaamisilmoituksiaan kerattiin. Suomalaisten viranomaisten ja poliittisten ryhmien suhtautuminen tahan toimintaan on tarkoitus selvittaa tutkimushankkeessa. Valvontakomission tulkinnan mukaan kirjallisesti tai suullisesti tehtya lahtoilmoitusta ei voinut peruuttaa. Sisaasiainministerion siirtovaenosasto ilmoitti laaninhallituksille, etta kotiutettaviksi ilmoittautuneet inkerilaiset siirtolaiset eivat saaneet perua lahtopaatoksiaan. Jos siirtolaiset eiva't saapuneet kokoamiskeskuksiin, ei heihin saanut toistaiseksi kohdistaa pakkoa. Tarkoitus on selvittaa myos suomalaisten viranomaisten Suomeen jaaneisiin inkerilaisiin kohdistamaa seurantaa. Inkerilaisten siirtolaisten sijoitus Neuvostoliittoon Neuvostoliittolaiset upseerit valvontakomissiossa olivat rohkaisseet inkerilaisia siirtolaisia palaamaan Neuvostoliittoon - samalla kun Neuvostoliiton viranomaiset hiljaisesti suunnittelivat siirtolaisten karkotusta sisamaahan. Monet inkerilaisista siirtolaisista toivoivat, etta heida't siirrettaisiin vanhoille kotipaikoilleen. Neuvostoviranomaiset kuitenkin pitivat inkerilaisia siirtolaisia epaluotettavina silla perusteella, etta he olivat oleskelleet Suomessa. Inkerilaisten viesti

6 Tasta syysta siirtolaiset sijoitettiin etupaassa Kalininin (Tverin), Novgorodin, Pihkovan, Velikije Lukin ja Jaroslavlin alueille. Inkerinmaalle palaaminen tuli mahdolliseksi kuitenkin vasta 1970-luvulta lahtien. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda kokonaiskuva myos naista tapahtumista. Suomeen siirretyt inkerilaiset vuosina Ryhma Venajalta Viron kautta Saksasta Yhteensa Lukumaara (n) Neuvostoliittoon palautetut inkerilaiset siirtolaiset ja muut siviilihenkilot Ryhma Kuljetukset Jatkokuljetukset vuosina Yhteensa Lukumaara (n) Lahteneita oli , paaasiallisesti inkerinsuomalaisia ja loput suomensukuisia ortodoksiuskoisia vatjalaisia ja inkeroisia. Muistelmia, asiakirjoja ja valokuvia kerataan Tutkimushanke keraa sodanaikaisia ja -jalkeisia asiakirjoja, jotka valaisevat Suomeen tulleiden ja taalta palautettujen inkerilaisten vaiheita. Alkuperaiset asiakirjat ovat erittain tarkeita tutkimukselle. Toivomme, etta myos paivakirjoja, muistelmia, kirjeitaja valokuvia seka muuta inkerilaisten palauttamiseen liittyvaa aineistoa lahetetaan tutkimushankkeelle. Mika'li lahettaja niin toivoo, aineisto palautetaan, kun se on kopioitu Kansallisarkistossa. Tutkimushanke tekee rajoitetussa maarin myos henkilohaastatteluja. Haastattelusta kiinnostuneita pyydetaan ottamaan yhteytta haastattelua varten. Yhteystiedot Vastuullinen johtaja Lars Westerlund sahkoposti: lars.westerlund(^),narc.fi puhelin: matkapuhelin: 050^ Tutkija Toivo Flink sahkoposti: puhelin: matkapuhelin: Kansallisarkisto/Kotiin karkotettavaksi -tutkimushanke PL 258, Helsinki Telefax: Esitteita voi tilata hankkeen toimistosta. Jiilkaisemmeinkerilaisten Viest'm hilevissa numeroissa lisaksi iittkimukseen liillyvat seuraavat kysymyslistat: Kysymyksia inkeriiaisia lunfenei/le kantasuomalaisille Kysymyksia Neuvostoliittoon palanneille inkerilaisille Kysymyksia Ritofsiin lahteneille inkerilaisille Kysymyksia Suomeen jaaneille inkerilaisille To i mints Inkerilaisten viesti

7 Lars Westerlund: Suomen valtio palautti vain orvot ja inkerilaistaustaiset heimosotilaat, kun taas siirtolaisperheet paattivat itse paluustaan tai jaamisestaan Suomeen. Toivo Iho, kuvat lehdelle toimitti Lars Westerlund Kansallisarkistossa on ta'man vuoden alusta alkanut projektijossa Toivo Flinkin toimesta selvitetaan Suomeen sotavuosina siirtyneiden inkerilaisten Lars Westerlund paluuta Neuvostoliittoon. Projektin valvojaksi on nimitetty fil.tri Lars Westerlund Kansallisarkistosta. Lars Westerlund toteaa olevan hyvin ilahduttavaa, etta Suomen Akatemia myonsi varoja inkerilaissiirtolaisia koskevaan tutkimushankkeeseen. Hankkeen paatehtavana on tutkia inkerilaisten siirtolaisten paluunjalkeisia vaiheita Neuvostoliitossa. Tri Westerlund huomauttaa, etta vaikka melko yleinen kasitys on, etta inkerilaiset palautettiin Suomen viranomaisten toimesta, nama kuitenkin vain perustivat kokoamiskeskukset ja jarjestivat rautatiekuljetukset, mutta siirtolaisperheet paattivat itse paluustaan tai jaamisestaan. Lars Westerlund tosin myontaa, etta ajanjakson epa'varmat olosuhteet, valvontakomission painostus ja vaikeus saada luotettavia tietoja lienevat vaikuttaneet kasitykseen pakonomaisesta palauttamisesta. Kysyimme tassa yhteydessa tri Westerlundin nakemysta eraista seikoista, ensin henkilohaastatteluista. Korostal voimakkaasti arkistolahteiden merkitysta, etka ilmeisesti oikein arvosta haastalleluja? Nain on. Haastattelujakin voidaan toki tehda, mutta niilla voi olla vain arkistolahteita taydentava merkitys. Haastattelujen koskiessa useiden vuosikymmenten takaisia tapahtumia nainkin pitkan ajan mentya ei haastateltavilla voi olla enaa varmuutta yksityiskohdista. Westerlund korostaa useiden seikkojen vaikuttaneen siihen, etta inkerilaissiirtolaisten paluuvalmius oli suuri luvun Suomi ei ollut erityisen suvaitseva yhteiskunta. Osa maaseudun suomalaisista vieroksui maahanmuuttajia ja saattoi pitaa heita "ryssina" ja kommunisteina. YIeensa heille maksettiin vain % suomalaisten saamista palkoista. Suomen hallitukselle lienee ollut helpotus, kun hyvin suuri osa inkerilaissiviileista myohaissyksylla 1944 omasta aloitteestaan paa'tti palata. Kysymys heidan asemastaan ei taten ja'anyt rasittamaan Suomen uusia yhteistyosuhteitaneuvostoliittoon. Enta sitten valvontakomission rooli? Miten aiot selvityttaa valvontakomission pitamien paikallisten informaatiotilaisuuksien luonleen ja kaiken niissa lapahtuneen? Miristiinpanoja tuskin inkerinsuomalaiset tekivat? Tiedotustilaisuuksiin osallistuivat kuulemma myos paikalliset nimismiehet. He ovat saattaneet tehda muistiinpanoja. Selvitamme asiaa. Inkerilaisten viesti

8 EtsiskefyistS huolimatta ci olc loytvnvi yhttikiian valokxvaa.joka exiniiiai inkeriliiisten xiinolciislen liihioii Siitiinestd. Sen sijaan on lovtynyt niunuiiiiui valokuvia,jossa neuvostoviranomaiset onavat vastuan Suotnesta sticipitneitd siirloltiisiu Viipurissajoulukuussa Ensimimiincn valokuva exinaii tanssiaisiajunalailurilla htrvisoittokiinnan sfiestiit'ssfi. Toixt'ssu valoknvassn exiteh'iiin Pohjoismaita jtt KoilHs-Vcniijiia kattavaa kartttui inkeritiiisille. Vulokiivat kiivaavdt netfvostoviranonudsten miki'im'xtci inkerittiisten siirtolaisten paluusta. Kuvat ovat perfiisin VentijSnfederaation do- ju valokuva-arldstosid Kransogarskisia. dokumentoitu kirjallisesti? Miten suomalaiset viranomaiset, tyonantajat ja siviilivaesto suhtautuivat inkerila'issiirtolaisiin vv ? Muuttuivatko asenteet joukkolahdon aikaan? (Lilja Kuivanen vastaa na'ihin kysymyksiin myohemmin) Naispuolinen pctlaaja puhujakorokkeella. Tanstalln on generalissimits Joxif Stuliiun kuva. Olel tntifslunuf lehtemme julkaisemaan Lilja Kuivasen kertomitkst'en matkastaan. Jaitko kaipaanman joitain liefojci? Kylla; Kuivasen kertomus poikii montakinjatkokysymysta: Missaja milloin valvontakomission tiedotustilaisuus jarjestettiin? Mika oli sen ohjelma ja kulku? Miten jarjestajat esiintyivat ja millainen oli tilaisuuden ilmapiiri? Minka verran inkerilaisia osallistui tilaisuuteen? Mahdollisimman tarkkoja tietoja valvontakomission jasenten lupauksista? Onko ne Lars Westerlund toteaa lopuksi, etta heti inkerilaisten siirtolaisten saavuttua Neuvostoliittoon sikalaiset viranomaiset sijoittivat heidat kurjiin oloihin sisamaahan. Tahan lienee vaikuttanut mm. saksalaisten ja eraiden inkerilaisten valinen yhteistyo vuodesta 1941 lahtien. Saksalaiset kayttivat mahdollisuuksiensa mukaan inkerilaisia taistelussa partisaaneja vastaan, ja eraat inkerilaiset toimivat saksalaisten asettamina kylavouteina. Toisaalta inkerilaisia toimi myos neuvostoarmeijassa seka partisaaniyksikoissa. Venalaistenkin keskuudessa oli kollaboratooreja, eli niita, jotka tekivat yhteistyota saksalaisten kanssa. Westerlund huomauttaa viela, etta toistaiseksi on jaanyt epasclvaksi, mitka ryhmat heti sodan jalkcen asuttivat inkerilaisten entiset asuinalueet Leningradin 8 Inkerilaisten viesti

9 etela- ja lounaispuolella. Ei ole myoskaan tietoja siita, kuinka suuri osa rakennuskannasta ja alueen intrastruktuurista oli tuhottu sotavuosina. Jos mahdollista, tutkimushankkeessa etsitaan tietoja naistakin asioista. Lars Westerlund on liittanyt haastattelulausuntonsa oheen muutaman v otetun valokuvan, joita ei ole Suomessa aiemmin julkaistu. Kuvat ovat peraisin Venajan federaation elo-ja valokuva-arkistosta Kransogorkista. Naissa kuvissa neuvostoviranomaiset ottavat vastaan Suomesta saapuneita siirtolaisia Viipurissajoulukuussa Toisessa kuvassa tanssitaan torvisoittokunnan saestyksella asemalaiturilla, kun taas toisessa esitellaan Pohjoismaita ja Koillis-Venajaa koskevaa kantaa inkerilaisille. Puoliksi taynna vai puoliksi tyhja? Helena Micttinen Huhtikuun Viestissa Irina Kapelianin kirjoituksessa "Karsimyksen matkat" ollut viittaus "areenalle ilmestyneeseen", viranomaisten tarjoilemaan Laklin maahanmuuttajien erityistuesta toi mieleen tarmokkaan, omia elakeasioitaan ponnekkaasti ajavan paluumuuttajajoukon. Jarjestojen edustajia myos kuultiin lain valmisteluvaiheessa ja myohemmin eduskunnassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oli vuonna 2002 kuultavana mm. Hilja Leusko Inkerikeskuksesta ja Toivo Iho Suomen Inkeri-liitosta. Samoin paikalla oli kaksi Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien yhdistyksen edustajaa. (Tarkemmat tiedot loytyvat eduskunnan nettisivuilta: p.shtml). Lain valmisteluvaiheet muistaen on perusteetonta ja lyhytmuistista moittia viranomaisia kansalaisten mielipiteet ohittavasta menettelysta. Pettymyksen syyna ovat pikemminkin elakkeen maaraytymisesta syntyneet eparealistiset mielikuvat. Jarjestotasojen tiedottamisessa ei lain kehittelyvaiheessa riittavasti korostettu yhteensovitusta lahtomaan elakkeiden kanssa. Menettely on kuitenkin alusta pita'en ollut mukana lakiesityksessa. Elake-etujen yhteensovitus ei ole mikaa'n inkerilaisille paluumuuttajille suunniteltu kiusanteko, vaan suomalaisessa sosiaaliturvajarjestelmassa vallitseva periaate. Tyoelakkeet vahentavat myos suomalaisten saamia Kelan tukia ja elakkeita. Viestinnassa on ymmarrettava, etta suomalainen sosiaalietuusjarjestelma perustuu tasa-arvon periaatteelle. Jokaista on kohdeltava tasa-arvoisesti sukupuolesta, uskonnosta ja entisesta taustasta huolimatta. Yhden ryhman etujen tasoa ei ole mahdollista suosia suhteessa toisiin. Vastuuntuntoiset inkerilaisjarjestojenjohtajat tuntevat realiteetit ja uskaltavat kertoa todellisuuden rajoista jasenisto'lleen. Maahanmuuttajien erityistuki ei ole varmaankaan kenenkaan mielesta maaraltaan liian suuri. Etujen tason korottamiseksi kannattaakin ponnistella ja pommittaa pa'a'ttajia. Kirjoitusta lukiessani mieleeni nousi kuva maaliskuiselta Villa Inkerin matkaltani. Siella suomalaisten yllapitamassa Villa Inkerin vanhusten palvelutalossa asuu 12 inkerinsuomalaista vanhusta. Inkerilaisten viesti

10 Nykyinen elake (venalainen) riittaa hyvin hoitomaksuihin ja osajaa viela omaan kayttbon. Asunto on lammin ja ruokaa saa joka paiva. Mummot olivat aidosti elamaansa tyytyvaisia. Ehkajoskus kannattaisi pysahtya pohtimaan oman onnen siemenia ja laajentaa miettimaan, mita kaikkia palveluja yhteiskunta meille tarjoaa. Tarina vajaasta vesilasista on monelle tuttu: siina missa lasi on yhden mielesta puoliksi tyhja, toinen na'kee sen puoliksi taytena. Uskoisin, etta jalkimmaisella tavalla elaminen on kevyempaa. Talloin kovat kokemukset voivat muuttua voimia kuluttavasta tunteiden suosta lujaksi identiteetin perustaksi. Kirjoittaja, VTT, on Inkerin kulttitunseuran puheenjohtaja MUUT LEHDET Hammaslaakarit paasevat patevoidyttyaan heti loihin Helsingin Sonoma! Venajalla aikoinaan hammaslaakariksi valmistunut, inkerilaistaustainen Jaana Blizniouk on kymmenen kuukauden koulutuksen jalkeen pian valmis siirtymaan terveyskeskukseen toihin. Blizniouk on kollegansa kanssa opiskellut Turun yliopiston hammaslaaketieteen laitoksella, joka pyrkii patevoitymiskoulutuksella helpottamaan Suomen hammaslaakaripulaa ja samalla maahanmuuttajien tyollistymista. Blizniouk pitaa patevoitymiskoulutuksen tarkeimpana antina suomalaisen hoitokulttuurin oppimista ja ammattitaitonsa paivittamista. Koulutuksen pa'atyttya han siirtyy toihin Turun kaupungin hammashuoltoon. Annika Forsander on Suomen ensimmainen maahanmuuttojohtaja Helsingin Sanomat Huhtikuun alussa virassaan aloittava Annika Forsander on ensimmainen maahanmuuttojohtaja missaan suomalaisessa kaupungissa. Taustalla on Helsingin yritys varustautua tulevaisuudessa vaijyvaan tyovoimapulaan. Maahanmuuttojohtajan tehtava on muun muassa muotoilla Helsingille maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Pahin pula Etela-Suomessa on talla hetkella kuljetus-ja terveydenhoitoaloilla, seuraavaksi tulevat kauppa ja rakennusala. Forsanderin mukaan sen lisaksi, etta tyoperaista maahamuuttoa pitaa lisata, on myos ihmisia houkuteltava entista aktiivisemmin jaamaan Suomeen. "Tyon takia tulevaa porukkaa ei pida nahda pelkastaan tyontekijoina, vaan heita pitaa kohdella potentiaalisina suomalaisina ja helsinkilaisina'." Toisaalta Forsander uskoo myb's, etta pysyvan maahanmuuton sijaan tyb'ssakaynti rajojen yli lisaantyy esimerkiksi Helsingin ja Tallinnan valilla. 10 Inkerilaisten viesti

11 Lyyli Ronkonen 80-vuotias Toivo Iho. kuva Mari Kuntu Filosofian tohtori, kirjailija Lyyli Ronkonen saavutti kahdeksankymmenen vuoden ian. Ha'nen sisarensa Mari Kuntu kuvailee Lyylin lapsuutta: "Han on sisaruksistamme lahjakkain. Han oli aina paras koulussa, ahkera ja nappara kasitoissa, touhukas ja iloinen." Mari Kuntu jatkaa: "Lyyli syntyi varakkaan Jurkkalan talon kolmanneksi tyttareksi. 4-vuotias Lyyli joutui jattamaan kodin, kun isan talous "kulakoitiin" ja iso perhe haadettiin kodista. Muutimme tatilaan. Isa vangittiin v ja teloitettiin heti. Perhe asui kylassa vuoteen 1942 saakka, jolloin kotiseutuolijatettava.jaalkoi ankarataistelu elamasta Siperian taigalla, valtavan levean Ob-joen rannalla. Syksylla 1942 Lyyli matkusti kalastajien veneclla 60 km alavirtaan, kouluun. Mytihemmin muukin perhe paasi muuttamaan. Ensimmaiset runonsa Lyyli kirjoitti Siperiassa 16-vuotiaana. Syksylla-45 Lyyli paasi opiskelemaan Leningradin korkeakouluun. Han vaitteli tohtoriksi Tarton yliopistossa akateemikko Aristeen johdolla. Han on hoitanut englannin kielen professuuria Pietarin Herzenin yliopistossa. Suomeen muutettuaan han on toiminut Helsingin Yliopiston kasvatustieteen lehtorina seka amerikkalaisen kirjallisuuden dosenttina. Lyyli on tehnyt lukuisia opinto-ja luennoimismatkoja ulkomaille." Sanotaan, etta kissalla on yhdeksan henkea. Ihmisella on vain yksi, mutta tuntuu silta, etta jotkut lahjakkaat yksilb't onnistuvat elamaan monta samanaikaista, sisakkain menevaa elamaa. Lyyli Ronkonen on kyennyt toteuttamaan itseaan tutkijana, tieteentekijana seka Neuvostoliitossa etta sielta v tanne siirryttyaan myos Suomessa. Koko ikansa han on taistellut inkerilaisyyden puolesta. Han on myos kyennyt neljaan kertaan ylittamaan julkaisukynnyksen teoksillaan Laps Inker in, Inkeri, Isanmaa kallis, lion jit ilkun Inker/ seka Koska isien maa oil Inkeri. Kaiken tama'n ohessa han on perustanut perheen, kasvattanut lapsia, ja viettanyt niin sanottua tavallisen kansalaisen elamaa. Inkerilaisten Viestin toimitus esittaa seka omasta puolestaan etta lehden lukijakunnan puolesta Lyyli Ronkoselle parhaat onnittelunsa toivoen, etta paivansankarin virkeys jatkuisi viela pitkaan. Inkerilaisten viesti 11

12 Kesajuhlat Helsingissa Helena Miettinen Suomen Inkeri-liiton kesajuhlat vietetaan Helsingissa 14.-I Karjalatalolla. Seurasaaressa ja Espan lavalla. Sunnuntain jumalanpalvelus pidetaan Tuomiokirkossa. Yksityiskohtainen ohjelma julkaistaan rnyohemmin kevaalla Inkerilaisten Viestissa seka Inkerin kulttuuriseuran ja Inkerikeskuksen intemetsivuilla ja Merkitkaa paivamaarat jo nyt kalenteriin. Esiintymaan? Tanssiryhmilla ja kuoroilla on lauantaina mahdollisuus esittaa taitojaan lauantain paivajuhlassa seka Scurasaaren iltajuhlassa. Myos solistit ja naytelmaryhmat ovat lervetulleiia. Hienoa olisi, jos esiintyjia tuleejuhlillc myos Helsingin ja Suomen rajojen ulkopuolelta. Majoitusjarjestelyt ovat tulijoiden omalla vastuulla. Juhlatoimikunta selvittaa edullisiamajoitustiloja. Niita voi kysella" juhlatoimikunnalta. Tiedot viedaan myos inlernet-sivumie mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toivomme myos, etta juhlille tulevat esiintyjat kertoisivat tuloaikeistaan loukokuun loppuun mennessa ohjelman suunnittelun takia. Juhlia koskevat kyselyja ja ilmoittautumisia varten on avattu oma sahkb'postiosoite juhlat(ainkeri.com. Tuotteiden myynti Juhlicn yhteydessa on mahdollisuus tuotteiden myyntiin. Myyntipoytien varaukset sa'hkopostitse jiihlair<( inkeri.com tai puhelimhse Anitta Kukovalta (050) Kcsajuhlien jarjestelyista vastaavat Inkerin kulttuuriseura. Ink erikeskus ja Helsingin seudun Inkerikerho. Lauantai klo juhlakansliaavautuu klo ruokailu Karjalatalon ravintolassa klo Esplanadin lava. Aanella soreasti ja jalalla koreasti. Inkerilaiset laulu- ja tanssiryhma't esiintyvat. klo lauantain paivajuhla Karjalatalon juhlasalissa Sukututkimuspiste avoinna Karjalatalolla klo Asiantuntijat opastavat sukututkimuksen saloihin ja ncuvovat polkuja omille juurille. Kysymyksia sukututkijoille voi esiltaa myos etukateen sa'hkopostitse sukututkimus(o3inkeri. com. klo iltamal Seurasaaressa Juhlalavalla lauluaja tanssia. K.yykka-jamolkkykisat. Piknik-tarjoiki. Sunnuntai klo jumalanpalvelus Helsingin Tuomiokirkossa klo ruokailu Karjalatalolla klo paajuhla Karjalatalonjuhlasalissa Karjalatalon osoite on KSpylankuja I, Helsinki. Toivo Flinkilta runokokoelma Toivo Iho Monitoiminen Toivo Flink on ehattanyt saamaan markkinoille kokoelman uusia runojaan nimelta Tii/la \-cipaiiksi siaiiuaii kaiken. FinnEpoksen kustantama kokoelma pitaa sisallaan 45 mnoa: joukossa on Inkerin murteella kirjoitettuja, paaosa kuitenkin kirjakielisia. Osastosta Peili on seuraava, minua micllyttanyt Ihmistnereslii -niminen runo: I oil Jo tahtonsii ruloiuiun maksita vaamjen rciivan. Pitaa havid onumaan halvan lohltijen laivan. Kyyti tarjotaan unnosta. eikii vauhdlsta huumaa. Hanni muistona turmostu kierlaii ruostnvaa ruumaa. Kirskun niiloin jti nnirtiiinin vastaantultjan laitti. Ihmismeri on enncnkin ollut kahdctk1 kaila. 12 Inkerilaisten viesti

13 UUTISIA INKER 1ST A \\ladimir Kokko Avajaiset Kalevalan paivana Kantakansojen siirtyva museomme on alkanut siirtya paikasta toiseen. Se esitettiin cnsin Kansallisuuksien talolla, sitten lasten luomustyon talolla ja Kalevalan paivana 28. helmikuuta museon nayttely avattiin Pietarin Kunstkamerassa. (Cunstkamera on Venajan vanhin ja suosittu museo, jossa tehdaa'n myos paljon kansantieteellista tutkimustyota. Tohtori vaitteli tohtoriksi Suomessa tohtoriksi vaitellyt arkeologi Aleksanteri Saksa vaitteli 21. maaliskuuta Pietarissa Venajan tiedeakatemian arkeologian tutkimuslaitoksessa tohtoriksi uudestaan. Aleksanteri Saksa on tutkinut Karjalan keskiajan arkeologiaa kaivauksilla Kannaksella, Laatokka-Karjalassa ja Viipurissa. Tuoreen vaitoskirjan nimi on Muinais- Karja/a htvuiUa. Krouikkicn Karjalanmaan vdeafon synfypcrci, historiaja kulttuuri. Aleksanteri Saksa on syntyisin Kupanitsan Korkasta ja ha'n on Inkerin Liiton perustajia. Viime vuodet han on asunut ja tehnyt tyota Novgorodissa. Tapahtumakalenteri Turun seudun Inkeri-seuran tapahtumia helluntaijuhla klo syyskokous ja Mikkelinpaivan tilaisuus klo Pyhainpaivan kunniakaynti Turun hautausmaalla klo Inkerilaisten muistomerkilla ja sen jalkeen juhla klo 13.00alkaen joulujuhla klo Varissuon kirkko Koitsankatu 6 Turku Besseda-hetket jatkuvat Palvelupisteessajoka kuukauden 1. ja 3. perjantai kello Irma Kapasen vetamina. Tervetuloa viettamaan teehetkea vapaan keskustelun merkeissa. Hallitus kokoontuu joka kuukauden ensimmaisena maanantaina kello Palvelupisteessa, Uudenmaankatu 1. Jos teillaon asioita, joita haluaisitte hallituksen kasittelevan, ottakaa yhteytta hallituksen jaseniin tai Palvelupisteeseen. Hyvinkaan Inkeri-kerhon tapahtumia Kokoontuminen talvikuukausina aina kuukauden ensimmaisena sunnuntaina klo 14 seurakunnan aulakahviossa. Helatorstaina klo I5.00hengellisten laulujen iltapaiva yhdessa Hyvinkaan karjalaisten kanssa Vanhassa kirkossa. Rovasti Ilannu Pelkonen puhuu ja lehtori Elina Kiuru laulattaa. Inkerilaisten viesti 13

14 kevatretki Kotkaan Kohteina Muistojen talo, Maretarium ja Langinkoski. Lahto Hyvinkaalta noin kello Kirkonmaelta. Ilmoittautumiset kerhossa tai Irja Pelkoselle Suomen lahetysseuran vuosijuhla Hyvinkaalla Painopistealueena Inkerin kirkko, vieraina mm. piispa Aarre Kuukauppi ja Aleksi Uimonen. Tiedustelut Irja Pelkonen, pp.inet.fi tai puh. (040) Lahden seudun Inkeri-kerhon tapahtumia klo kerhoilta Kahvisaaressa {kyykkaharjoitukset) klo kerhoilta Kahvisaaressa (kyykkaharjoitukset) heinakuussa matka inkerilaisten kesapaiville Helsinkiin klo kerhoilta klo kerhoilta klo syyskokous klo kerhoilta joulumatka Pertunmaa / Ma'ntyharju Kerhoillat ilman erityismainintaa ja kokoukset osoitteessa Kirkkokatu 5, Lahti Tiedustelut Maria Lahti, puh. (03) Inkerikuoron harjoitukset jatkuvat keskiviikkoisin klo Inkerikoti, Karjalatalo Kdpyldnkuja I, Helsinki Kuoroa johtaa Evelin Ojalo. Uusia laulajia toivotaan kuoron riveihin kaikkiin aa'niin. Seukot Kokoonnumme vanhaan tapaan kerran kuussa torstaipaivana klo 13. Keskustelua ja kahvinjuontia entiseen tapaan. Tervetuloa vanhat ja uudet seukot seka kaikki seurastamme kiinnostuneet! Tiedustelut Pirkko Huurto puh. (09) tai (0400) Inkerikoti Karjalatalo Kdpyldnkuja I Helsinki Helsingin seudun Inkeri-seuran tapahtumia Kokouksetklo Suomen Inkeri-liitto ry:n kesajuhlat kokous kokous kokous kokous Tiedustelut Toivo Tupin puh. (040) Kesajuhlan ohjelmasta voi ottaa yhteytta Anitta Kukovaan, sahkoposti anitta81@ mail.ru tai puh. (050) Inkerikoii Karjalatalo Kapyldnkuja 1, Helsinki Inkerikeskuksen tapahtumia Inkerikeskus ry Hameentie 103 A, Helsinki 14 Inkerilaisten viesti

15 Inkerin kulttuuriseuran tapahtumia Kevatretki Kotkaan Kohteina Muistojen talojossaon naytteilla kotkalaisten, virolaisten ja inkerilaisten tekemia muistorasioita ja muuta mielenkiintoista, Lisaksi on mahdollista tutustua Maretariumiin ja paluumatkalla piipahdetaan Langinkoskella keisarillisessa kalamajassa. Retki toteutetaan yhteistyossa Inkerin kulttuuriseuran ja Hyvinkaan Inkerikerhon kanssa. Lahto Keravalta noin klo 10 ja Hyvinkaalta noin kello 10,30 Kirkonmaelta. Ilmoittautumiset Irja Pelkoselle (040) tai Inkerin kulttuuriseuran toimistoon (09) Retki toteutetaan omakustannushintaan ja se liikkuu euron paikkeilla. Kevaa'n Inkerimatkoille otetaan vastaan ilmoittautumisia Keski-ja Ita-Inkeri II, Edellisen kanssa samansisaltoinen matka tehdaan Tutustumiskohteina ovat erityisesti Inkerin etelaisimmat ja itaisimmat pitajat kuten Liissilaja Ja'rvisaari. Arvioitu hinta ilman yhteisviisumia on noin 250 euroa, Matkanjohtajana on Alina-Sinikka Salonen. Ilmoittaudu tai puhelimitse Alina-Sinikka Saloselle (040) Matka Keski-Inkeriin Villa Inkeri ja Inkerin kulttuuriseurajarjestavat yhteistyossa matkan Keski-Inkeriin Majoituson Kupanitsassa, Kikkerin kylassa sijaitsevassa Villa Inkerissa. Matkan aikana on mahdollista tutustua inkerilaisvanhusten ela'ma'a'n, vieraillaentisissa inkerilaiskylissa, Hatsinassaja tutustua myos keisarilliseen elamaan. Matka tarjoaa mahdollisuuden kayda katsomassa seutua, josta on itse "maailmalle" lahtenyt, tai josta vanhemmat tai sukulaiset ovat kotoisin. Alustavan suunnitelman mukaan matka alkaa Helsingin Makasiiniterminaalista, josta la'hdemme Linda Linen pikaveneella Tallinnaan. Sielta matkustamme paikallisella omalla bussilla ensimmaiseksi yb'ksi Kupanitsaan Villa Inkerin vierasmajaan, jossa yopyminen 2-4 hengen huoneissa. Kaksi seuraavaa yota asumme Hotelli Hatsinassa 2 hengen huoneissa. Majapaikoista kasin teemme paivittain retkia edella mainittuihin kohteisiin. Hostel-tasoinen majoitus on Villa Inkerin Paronintalossa. Matkan hinta 250 euroa sisaltaa bussimatkat Helsingistatai Riihimaelta, taysihoidon seka retkien kuljetukset. Mikali sinulla ei ole omaa viisumia, ryhmaviisumin kulut ovat 36 euroa. Matkan oppaana on toimittaja, Inkerin kulttuurin tuntija Toivo Tupin. Ilmoittautumiset Eva Kotiniitylle puh. (040) tai sahkopostitse eva.kotiniitty@kolumbus.fi. Matka toteutuu, mika'li la'htijoita on 20. Ompeluseura Tervetuloa joka parillinen keskiviikko klo 15 kokoontuvaan askartelupiiriin tekemaa'n ja oppimaan yhdessa perinteisia inkerilaisia kasitoita, mutta muutakin. Kevaa'n kuluessa on tarkoitus harjoitella mm. neulakinnastekniikkaa. Tarjolla on myos kahviaja mukavaa juttuseuraa. Ompeluseura kokoontuu Inkerin kulttuuriseuran Koivussa ja tahdessa. Inkerin kulfluuriseuran toimisto Koivuja tahti Kaarlenkatit 3-5 A Helsinki Tiedustelut Helena Miettinen Inkerilaisten viesti 15

16 03474 IHKERIN KULTTUURISEURfi HELEN* HIETTIHEM KIRKKOTIE 43 1 HSiaWSULft M W310 Levita Inken-tietoa. Kirjallisuiitta Arvo Survo Itku Inkcrille, 176 Hellin Suominen Mooses Putron elamakerta, 2.50 Ella Ojala Pitka kotimatka. 14 Pelastunut albumi, 22 Ensimmainen kcviit. 16 Ella Ojala Sananlaskuja ja tarinoila, 8 6 Aleksander Storgren Mutkainen tie vapauteen, 10 Pekka Nevalainen Inkerilainen siirtovaki 1940-luvulla, 25 Pekka Nevalainen - Hannes Sihvo (toim.) Inkeri-historia, kansa, kulttuuri, 50,50 Heikki Seppanen Etelan tien kulkija - Vilho Helanen. 25 Maria Ripatti Elama yhdcn kortin varassa. 16,50 Saimi Tuukkanen Elainani helminauha 5 Kalevalaseuran vsk Inkerin teilla. 11,506 Maria Luukan laulut ja loitsut E. Parnanen Antti Kivekas I-II, 9 Mikko Savolainen Inkerinmaa, 33,506 Aatu Savolainen Suomalainen sissisodassa. 15 Lars Krifors Oli onnistuttava. 15 Julio Hakkincn Siihen maahan, jonka mina sinulle osoitan, MI 15 Sverigesingermanlandarnas historia 24 Lassi Saressalo Inkeri. 3,5 6 Jouko Sihvo Inkerin kansan 60 kohtalonvuotta. 24 Albert Pettinen Lauluja koululaisille, 4 Albert Pettinen Lauluja sekakuorolle, 6 Lauri Santtu Murrejuttuja, 2.50 Lilja kuivanen Toim. Inkcrin vuotuisjuhlat Tapani Nokkala Paavo Raikkonen Inkerin mies, 25 Aanilevyja Inkerikuoron uusi Minatytto-CD 10 Inkerikuoro Nouse Inkeri ym, 2,50 Kasetteja Arvo Survo Omall maall, 9 Karttoja Inkerin kartta vuodelta 1933, 12 Inkerin uusi kartta vuodelta 1992, 10 Kyla- ja tiekartta Keski-lnkeri, vuodelta Inkerin piiytalippu (satiinia) + salko marmorijalustalla 18,50 Inkerin poytalippu (polyesteria) + salko mannorialustalla 15 Inkerin poytalippu (polyesteria'), 8 Inkerin poytalippu (satiinia), 10 Adressi sumnvalitteliilin. 7 6 Tilaukset Inkerikoti Saatavana Inkerin kulttmtriaeurasta puh Inkerin satulipas (Miettinen, Uusma) 17 Flink, Toivo & Makiia, Eeva. Inkerin lasten oppikirja. 5 Kalevala. Suomeksi ja venajaksi. Kaannos A. Hiiri&E. Kiuru. 206 Miettinen, Helena. Kohtalontie. Kertomus inkerilaisen opcttajan elamantaipaleesta Inkerinmaalta Ruotsiin ja paluusta Neuvostoliittoon. 5 Miettinen & Joganson. Petettyjen toiveiden maa. Arator. 15 Monahof, Ania. Karsimyksen pyhat kyyneleet E. Parnanen. Antti Kivekas l-ii 5 Sava, Inkeri & Miettinen, Helena. Liljan kuva kutsuu. 15 Inkerilaista kansanmusiikkia Rontyskat. Piirileikkilauluja Inkerinmaalia 7.5 Voutilainen Paavo: Runoja 12 Vainikka & Miettinen: lloinen Inkeri 15 SUUR-SYNTY KIESUS Korpikansan Survon Arvon kertomana 28