VAT Ehdotus valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamiseksi 2008 (1/3)

Transkriptio

1 VAT Ehdotus valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamiseksi 2008 (1/3) Yleistavoitteiden kohta 2. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Verkkotyöpajan ennakkoaineisto Aiempia suunnitelmia ja selvityksiä YM VAT Ehdotus valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamiseksi 2008 (2/3) 4.6 Helsingin seudun erityiskysymykset Yleistavoitteet 58.Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asuntoja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. 59.Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto, työpaikka ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteet 60.Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. 61.Alueidenkäytön suunnittelussa rakentaminen tulee sijoittaa ensisijaisesti joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. 62.Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. YM VAT Ehdotus valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamiseksi 2008 (3/3) 63.Helsingin seudulle tulee laatia liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmää tulee kehittää siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. 64.Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Alueidenkäytössä on turvattava Helsinki-Vantaan lentoaseman kytkeminen osaksi raideliikenneverkostoa. Raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otettava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiirteet. 65. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. YM

2 Metropolipolitiikka Liikennepoliittinen selonteko 2008: Liikennepolitiikan linjauksia vuoteen 2020 Metropolipolitiikan käynnistäminen sisältyy pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Metropolipolitiikkaa koordinoi hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE). Kukin ministeriö vastaa metropolipolitiikan valmistelusta omalla hallinnonalallaan. Metropolipolitiikan tarkoituksena on vahvistaa Helsingin seudun kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä. Se keskittyy seudun erityiskysymyksiin: maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin, elinkeinopolitiikkaan ja kansainväliseen kilpailukykyyn, monikulttuurisuuteen, maahanmuuttoon ja kaksikielisyyteen sekä sosiaaliseen eheyteen. A. Rahoituksen periaatteet ja pitkäjänteisyys 1. Vaalikausien alussa laadittavista liikennepoliittisista selonteoista tehdään pysyvä käytäntö. 2. Hallitus pitää välttämättömänä, että sitoudutaan pitkäjänteiseen liikenneväylien kunnon säilyttävään perusväylänpidon rahoitukseen. 3. Hallitus pitää välttämättömänä, että investointiohjelmaa toteutettaessa rakentamisen volyymi pysyy riittävänä ja tasaisena. 4. Valtion omaisuuden myyntituloja käytetään liikenneverkon kehittämisinvestointien ja teemahankkeiden rahoitukseen. 5. Elinkaarimallia käytetään hallitusti, tapauskohtaisiin vertailulaskelmiin perustuen liikenneinvestointien rahoitusmallina. 6. Valtiovarainministeriössä on meneillään talousarviolainsäädännön uudistustyö ja siinä yhteydessä arvioidaan talousarviorahoituksella toteutettavien investointien budjetointia. Seuraava hallitus päättää mahdollisen uuden budjetointitavan käyttöönotosta. 7. Valtio vastaa merkittävien kaivoshankkeiden liikenneyhteyksien rakentamisesta pää-sääntöisesti korottoman jälkirahoituksen periaatteiden mukaisesti. 8. Hallitus pitää perusteltuna, että kunnat suurilla kaupunkiseuduilla osallistuvat liikenneinvestointien kustannuksiin vastineeksi saamistaan maankäyttöhyödyistä. 9. Hyväksytään periaate, että kunnat voivat saada liikkeelle tärkeän liikennehankkeen tapauskohtaisen arvion pohjalta korottoman jälkirahoituksen periaatteiden mukaisesti. 10.Luodaan valmiudet paikannukseen perustuvan tienkäyttömaksun käyttöönottoon tulevalla vuosikymmenellä. Hallituksella on valmiudet luoda lainsäädännölliset edellytykset mahdollisen alueellisen ruuhkamaksun käyttöönotolle. YM:n nettisivut Liikennepoliittinen selonteko 2008: Liikennepolitiikan linjauksia vuoteen 2020 B. Alueiden ja elinkeinojen menestymisen tukeminen Liikennepoliittinen selonteko 2008: Liikennepolitiikan linjauksia vuoteen 2020 C. Ilmastonmuutos ja joukkoliikenne 1. Hallitusohjelman mukaisesti koko E18 Helsinki Vaalimaa-moottoritien toteuttamisesta tehdään kerralla päätös. Myös Pohjanmaan radan Seinäjoki Ouluvälin toteutusta viedään eteenpäin pitkäjänteisesti yhtenä kokonaisuutena. 2. Huomioidaan perusväylänpidon, alempiasteisen tiestön ja yksityisteiden merkitys monipuolisen yritystoiminnan ja elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi koko maassa. 3. Rataverkon välityskyvyn kasvattamiseen tulee varautua ja verkon laajuutta arvioidaan liikenteen tarpeiden mukaan. Vähäliikenteisiä ratoja peruskorjataan painavien erityistarpeiden, muun muassa puuhuollon turvaamisen vuoksi. 4. Maantielautta- ja yhteysalusliikenteen järjestelyistä tehdään ratkaisu tällä hallituskaudella, jotta kaluston asteittainen uusiminen voidaan aloittaa. 5. Lentoasemia ylläpidetään ns. verkostoperiaatteen mukaisesti eli vähäliikenteisiä lento-asemia pidetään yllä liiketaloudellisesti kannattavien lentoasemien tuotoilla. 6. Pääkaupunkiseudun toista lentokenttää koskeva ratkaisu tehdään tällä hallituskaudella. 7. Hallitus laatii hallitusohjelman mukaisesti erillisen logistiikkastrategian ja kuljetusalan elinkeinopoliittisen ohjelman. 8. Hallitus huolehtii siitä, että suomalainen merenkulkuelinkeino on kansainvälisesti kilpailukykyinen EU:n hyväksymiä toimenpiteitä hyödyntäen. 9. Huolehditaan raideliikenteen kilpailuedellytyksistä suhteessa muihin liikennemuotoihin ja varmistetaan tasapuoliset kilpailuolosuhteet rautateiden tavaraliikenteessä. Luodaan edellytykset pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kilpailuttamiselle 2010-luvulla. 1. Hallitus esittää ilmasto- ja energiastrategiassaan ja ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossaan konkreettiset päästöjen vähentämistavoitteet ja toimenpiteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi hallituksen. 2. Myös kuntien on omalta osaltaan kannettava vastuuta liikenteen kasvihuonekaasujen vähentämisestä. Kuntien päätäntävallassa ovat esimerkiksi liikenteen hinnoittelu ja pysäköinnin sääntely kaupunkikeskustoissa. 3. On välttämätöntä, että kuntien maankäyttöratkaisut ovat ilmastopolitiikan kannalta kestäviä ja vähentävät henkilöautoliikennettä. 4. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan jatkossa kaikkia merkittäviä liikennepoliittisia päätöksiä valmisteltaessa. 5. Hallitus pitää tärkeänä, että suuret kaupunkiseudut ja valtio laativat yhdessä pitkäjänteiset, seutukohtaiset joukkoliikenteen kehittämisohjelmat. Niiden toteuttamisesta ja rahoittamisesta laaditaan aiesopimukset. 6. Otetaan käyttöön suurten kaupunkien joukkoliikennetuki vuodesta 2009 alkaen. 7. Turvataan joukkoliikenteen peruspalvelutaso haja-asutusalueilla ja pienemmillä kaupunkiseuduilla. Vähenevää reittiliikennettä täydentämään järjestetään liikennepalveluja kutsujoukkoliikenteenä. Kutsujoukkoliikenteen, kimppakyydin ja naapuriavun tarjoamista mahdollisuuksista kansalaisten liikkumistarpeiden tyydyttämiseksi tehdään erillinen selvitys. 8. Tehdään työsuhdematkalippujärjestelmästä aidosti joukkoliikenteen käyttöön kannustava. Asetetaan työryhmä laatimaan malli toimivasta työsuhdematkalippujärjestelmästä. 9. Taataan kaukoliikenteen peruspalvelutaso ostamalla joukkoliikennettä niille yhteysväleille, joille tarjontaa ei synny markkinaehtoisesti. Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joiden matkaaika Helsingistä nopeinta junayhteyttä käyttäen on yli kolme tuntia. 10. Pyöräilyn ja jalankulun tarpeet otetaan entistä paremmin huomioon maankäytön suunnittelussa ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Laaditaan toimintalinjat kävelyn ja pyöräi-lyn edistämiseksi.

3 Liikennepoliittinen selonteko 2008: Käynnissä olevat ja vaalikaudella alkavat uudet investoinnit Liikennepoliittinen selonteko 2008: Käynnissä olevat ja vaalikaudella alkavat uudet investoinnit Helsingin seudulla Kehärata Kantatie 51 Kirkkonummi-Kivenlahti Länsimetron valtionapu (30 %, enintään 200 milj. euroa) E18 Kehä III:n 1. osa (A) Vaalikauden teemahankkeet Liikennepoliittinen selonteko 2008: Hankkeita vuoden 2011 jälkeen Liikennepoliittinen selonteko 2008: Hankkeita vuoden 2011 jälkeen Helsingin seudulla E18 Helsinki-Vaalimaa (Kehä III:n 2. osa) Helsinki-Riihimäki-radan välityskyvyn lisääminen Espoon kaupunkirata Kehä I:n pullonkaulat, (1. vaihe) Pääkaupunkiseudun ulosmenoteiden parantaminen, (1. vaihe)

4 Maakuntakaavojen yhdistelmä Etelä-Suomen maakuntien liittouman (ELLI) aluerakennetyöt (2005) Etelä-Suomen maakuntien liittouman (ELLI) aluerakennetyöt (2005) Liikenteen kannalta hyvä maankäyttö -projekti Osa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) valmistelua Projekti oli kaksiosainen: 1. MALIVU (Maakäytön ja liikenteen vuorovaikutus) kirjallisuusselvitys 2. MALITA (Maankäytön ja liikenteen tarkastelut) vaikutustarkastelu Kirjallisuusselvityksessä käytiin aluksi läpi liikennejärjestelmän kannalta hyvän maankäytön periaatteita Toisessa vaiheessa tarkasteltiin maankäytön kehittymisen vaikutuksia käytännössä pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan liikenteeseen ja liikennejärjestelmään mallien avulla TAUSTASELVITYKSET -Uudenmaan tulevaisuus skenaariot -Uudenmaan tieliikenteen skenaariot Muut taustaselvitykset LIIKENNE- JA MAANKÄYTTÖ- VERKKO- JA KEHITTÄMIS- SELVITYS SUUNNITELMIEN PÄIVITYKSET TOIMINTALINJAVAIHTOEHDOT LIIKENNEJÄRJESTELMÄN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIA LIIKENNEJÄRJESTELMÄLUONNOS LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄÄTÖS JA AIESOPIMUS TOTEUTUMISEN SEURANTA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

5 MALITA: Uudenmaan tarkasteluiden hajautumistyypit MALITA: Johtopäätökset Uudenmaan tarkasteluista Keskittyvä Laajentuva Tiivistyvä Pirstoutuva Ajoneuvosuoritteiden kasvu vaihteli 45 ja 76 prosentin välillä riippuen yhdyskuntarakenteen hajautumisen asteesta Merkittävä, yli 50 prosentin peruskasvu nykytilanteen n. 8 miljardista ajoneuvokilometristä johtuu liikkuvuuden lisääntymisestä sekä asukkaiden ja työpaikkojen kokonaismäärien kasvusta Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Uudeltamaalta pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla laski nykyisestä 20 prosentista 5-8 prosenttiyksikköä riippuen hajautumisesta Laajentuva pirstoutuminen voi aiheuttaa yleisen liikennevirtojen kasvun, mikä voi johtaa liikenteellisiin ongelmiin (esim. ruuhkat, joukkoliikennepalveluiden puute) koko verkolla ja sitä kautta laajoihin ja kalliisiin investointitarpeisiin MALITA: Ajoneuvosuoritteiden lisääntyminen nykytilanteesta Uudellamaalla eri hajautumisskenaarioissa MALITA: Joukkoliikenteen osuuksia eri skenaarioissa 90 % 80 % 70 % 60 % 25.0 % 20.0 % 15.0 % Joukkoliikenteen osuus PKS:n ulkopuolellla Joukkoliikenteen osuus UM:n ja PKS:n välillä 50 % 40 % 10.0 % 30 % 20 % 5.0 % 10 % 0 % KesTii KesPir 0+ LaaTii LaaPir 0.0 % Nyky KesTii KesPir 0+ LaaTii LaaPir

6 MALITA: Pääkaupunkiseudun tarkasteluvaihtoehdot Uudenmaan liiton yhteistyöhanke METKA Aluerakennevaihtoehdot (2008, Paavo Moilanen) Tiivistyvä Raidekäytävät Rakentamisalueet Tavoitteellinen METKA METKA

7 METKA METKA METKA METKA

8 METKA METKA Alueluokitus Uudellamaalla (RataVALHEA) Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia ULSA (2007)

9 Uudenmaan liitto: Kehityskuvat 2035 (tekeillä) RHK Visiotarkastelut 2050 (2004) Vision 1 Helsingin seutu uudet ja parannettavat radat ja asemat sekä ratakäytävien maankäytön kehittymisarviot. (RHK Visiotarkastelut 2050, 2004)

10 Vision 2 Kehityskäytävät uudet ja parannettavat radat ja asemat sekä ratakäytävien maankäytön kehittymisarviot. (RHK Visiotarkastelut 2050, 2004) Vision 3 Verkottunut Suomi uudet ja parannettavat radat ja asemat sekä ratakäytävien maankäytön kehittymisarviot. (RHK Visiotarkastelut 2050, 2004) RHK PTS: Rautatieliikenne 2030 Vision 4 Suurnopeusradat uudet ja parannettavat radat ja asemat sekä ratakäytävien maankäytön kehittymisarviot. (RHK Visiotarkastelut 2050, 2004)

11 Helsinki-Turku (ELSA), esiselvitys HEPI-radan vaihtoehdot (2008) YTV 2050 Raideliikenteen pitkän tähtäyksen visiot Helsingin seudulla (2002) PLJ 2002 Raide- ja ajoneuvoliikenteen verkkoselvityksen laadintaprosessi

12 MAL-neuvottelukunnan kärkihankkeet (2008) 1/2 MAL-neuvottelukunnan kärkihankkeet 2/2 Kehäradan (Marjaradan) kehittämisvyöhyke Länsimetron ja Länsiväylän kehittämisvyöhyke, Länsiväylän jatkaminen Kirkkonummelle, KT 51:n parantaminen Vuosaaren sataman maankäytöllisten ja liikenteellisten vaikutusten hyödyntäminen seudulla (kaupallisteollinen vyöhyke Vuosaaren satama Helsinki-Vantaan lentoasema Kehä III sekä Keravan, Tuusulan, Hyvinkään ja Sipoon hankkeet) Kehä II:n maankäyttövyöhyke (Uusmäki Myyrmäki Kuninkaantammi) Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Hankenimi: Kuninkaankolmio Pääradan kehittämisvyöhyke, johon kuuluu mm. pääradan kapasiteetin ja lähijunatarjonnan parantaminen Keravalta pohjoiseen ja siihen tukeutuva asuntotuotannon lisäys Asuntotuotannon lisäämisen edellyttämät infra- ja palvelurakentamisen kehittämistoimet Helsingin seudulla Rantaradan kehittämisvyöhyke ja uusi ratayhteys Turkuun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) Pohjois-Espoon kehittämisvyöhyke (mm. Porintien länsipuolinen alue) Kaupunkirakenteen jatkaminen Sipooseen, Itämetron jatkeen kehittämisvyöhyke ja Kerava- Nikkilä radan hyödyntäminen Lahden oikoradan kehittämisvyöhyke ja siihen liittyvät Mäntsälän asuntoja logistiikkaalueiden yhteydet Malmin lentokentän muuttaminen asumiseen ja lentokenttätoimintojen hajasijoittaminen tai sijoittaminen korvaavalle kentälle seudulla Kehä IV:n vyöhyke (Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoinen poikittaisyhteys, Tuusula ja muut KUUMA-kunnat) Klaukkalan radan vyöhyke (Vantaa, Nurmijärvi, Hyvinkää) Greater Helsinki Vision 2050 (GHV): Emerald (voittaja) Greater Helsinki Vision 2050 (GHV): Emerald (yksityiskohta)

13 GHV 2050 Johtopäätöksiä (Mauri Heikkonen 2007) 1/2 GVH 2050 Johtopäätöksiä (Mauri Heikkonen 2007) 2/2 Suunniteltava myös ylipitkällä tähtäimellä, varauduttava joustavaan toteuttamiseen Yhdyskuntarakenteen lähtökohtana nykyisten alueiden täydentäminen monikeskuksinen eheä yhdyskuntarakenne haja-asutuksen vähentäminen Pasilasta Helsingin seudun toinen keskus Raideliikenteestä yhdyskuntarakenteen runko Metroon tukeutuvat alueet Etelä-Espoossa ja Kauklahdessa sekä Kirkkonummella Espoonlahden länsipuolella ja Sipoossa Helsingin itäpuolella Espoo-Lohja radan lähialueet Klaukkalan radan lähialueet Nurmijärvellä Kerava-Nikkilä radan lähialueet Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen liikenneväyliä kattamalla Mahdollisuudet hyödyntää Helsingin merialueita ja saaria Koivusaari, Länsisatama, Katajanokka, Santahamina Liikenteen ohjausjärjestelmien kehittäminen Tietullit, ruuhkamaksut, joukkoliikenteen hinnoittelu Raskaan raideliikenneverkoston laajuus Päärata lentoaseman kautta Nopean liikenteen radat Turku Helsinki - Pietari Ratatunneli Tallinnaan Pisararata Kehämetro Keskusta Töölö Pasila Santahamina Suomenlinna Kehä III:a ja Kehä II:ta seuraavat raideyhteydet Pikaraitiotieverkon laajuus Kuuma-kuntien kehitys- ja ympäristökuva 2030 (2007)

14 KUUMA-kuntien kehityskuvavisio vuodelle (2007) PLJ 2007 Visio Sipoon yleiskaavaehdotus 2025 PLJ 2007 Liikennejärjestelmän kehittämisstrategia

15 PLJ 2007 Liikenteen hiilidioksidipäästöt PLJ 2007 Uusia keinoja tarvitaan CO 2 -päästöjen vähentämiseksi 1000 tonnia/ vuosi Nyky 0+ PLJ-luonnos Pääkaupunkiseutu muu Uusimaa 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 tonnia/ asukas/ vuosi 1000 tonnia/vuosi nykytila 2005 PLJ % Polttoaineen hinta +50% -2% -6% Joukkoliikennelipun hinta -25 % Ruuhkamaksu -30% NExBTL biopolttoaine 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Tonnia/asukas/vuosi CO 2 /asukas (PKS) CO 2 /asukas (muu Uusimaa) PLJ 2007 Keinoja päästöjen vähentämiseksi Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia t/v - liikennesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun tiivis kytkentä raideliikenteen ja muun joukkoliikenteen voimakas edistäminen - tariffi- ja lippujärjestelmän kehittäminen -mobility management - parempia polttoaineita, autoja ja busseja -liikenteen hinnoittelu - rahoitus Nykytila 2005 PLJ /50%? EU:n tavoite

16 Liikennejärjestelmätason keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä -hanke (Työkalupakki) Osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) valmistelua. Tavoitteena määrittää liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaa varten toteuttamiskelpoinen keinovalikoima liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tavoitteiden mukaiselle tasolle. Esiselvitys vuonna 2008 (YTV, LVM, RHK, Uudenmaan tiepiiri). Työkalupakki: Toimenpiteet kokonaisuuksiksi Tavoitteellisuutta lisättävä. Maankäytön ja liikenteen suunnittelu sekä taloudellinen ja muu ohjaus sovitettava yhteen. Yhteisellä maankäyttöstrategialla perusta henkilöautoliikenteen vähentämiselle. Jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne ensisijaisiksi liikennemuodoiksi. Raideliikenne lähtökohdaksi maankäytön, palveluiden ja joukkoliikenteen suunnittelussa. Liikkumisen ohjaus ja liikenteen hallinta osaksi suunnittelua ja toteutusta Työkalupakki: Maankäyttö ja liikenne toisiaan tukeviksi Työkalupakki: Johtopäätöksiä Helsingin seutu ja työssäkäyntialue tarkasteluihin. Tarvitaan välittömästi oikeansuuntaisia ratkaisuja ja toimenpiteitä. Huonoilla ratkaisuilla aiheutetaan 2-3-kertaiset päästöt. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista tarvitaan kaikilla kaavatasoilla. Yleiskaavoissa täydennysrakennuspotentiaalia, joka on hyödynnettävä ensin. Asemakaavoitukseen enemmän huomiota. Alueiden ja kehittämishankkeiden toteuttamisjärjestys olennainen. Asemanseutuihin erityishuomio. Helsingin seudulle yhteinen näkemys. Toimenpiteet kokonaisuuksiksi. Informaatiolla ja ohjauksella asenteiden ja liikkumisen muutoksiin. Maankäyttö ja liikenne toisiaan tukeviksi. Joukkoliikenne keskeiselle sijalle. Taloudellisesta ohjauksesta kokonaisuus. Tavara- ja jakeluliikenne mukaan