ESITYS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA 2013: PERUSTELUMUISTIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESITYS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA 2013: PERUSTELUMUISTIO"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Kaupallinen neuvos Tomi Lounema ESITYS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA 2013: PERUSTELUMUISTIO 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Kyky turvata väestön toimeentulo, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja niihin liittyvät tekniset järjestelmät rakentuu kilpailukykyisen ja vakaan kansantalouden varaan. Vakaa yhteiskunta ja vauras kansantalous mahdollistavat sellaisten rakenteiden kehittämisen ja ylläpidon, joiden avulla varmistetaan huoltovarmuudelle välttämättömän infrastruktuurin, tuotannon ja palveluiden jatkuvuus ja saatavuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuteen vaikuttavat muutostekijät, uhkat ja riskit ovat jatkuvasti monipuolistuneet ja laaja-alaistuneet. Huoltovarmuuden turvaamisessa korostuvat sähköisiin tieto- ja viestintäjärjestelmiin, energiansaantiin, väestön terveyteen ja toimintakykyyn liittyviin häiriöihin ja uhkiin sekä luonnon- ja ympäristöonnettomuuksiin varautuminen. Vakavimpana ulkoisena uhkana huoltovarmuudelle tulee edelleen pitää kriisitilannetta, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Tätä lähtökohtaa korostaa Suomen maantieteellinen sijainti sekä suuri riippuvuus tuontihyödykkeistä ja Suomen ulkopuolelta hallittavista teknisistä järjestelmistä. Huoltovarmuuden turvaamiseksi on ensisijaisen tärkeää varmistaa näiden yhteyksien häiriötön toiminta ja niihin liittyvät vaikutusmahdollisuudet. Suomen merkittävästä globaalista riippuvuudesta johtuen pidemmällä tähtäimellä kielteisin vaikutus olisi kansainvälisten poliittisten ja taloudellisten yhteyksien ja päätöksenteon ulkopuolelle jääminen. Teknistaloudellinen kehitys on johtanut tuotannon, palvelujen ja yhteiskunnan toimintojen erikoistumiseen, verkostoitumiseen ja keskinäisten riippuvuuksien kasvuun. Pyrkimys keskittyä ydinosaamiseen liittyviin toimintoihin on johtanut yhä laajempaan alihankintaan sekä lisääntyvään toimintojen ulkoistamiseen ja palveluiden hankkimiseen oman organisaation ulkopuolelta. Pitkät, jopa maailmanlaajuiset arvoketjut ja yritysten kansainvälistyminen vähentävät kansallisten viranomaisten mahdollisuuksia säädellä, ohjata sekä seurata markkinoiden ja yritysten toimintaa. Huoltovarmuuden turvaaminen ainoastaan viranomaisten toimenpitein ei ole mahdollista, sillä merkittävä osa huoltovarmuuden kannalta kriittisestä tuotannosta, palveluista ja infrastruktuureista on yksityisen sektorin omistuksessa. Lähes kaikki yhteiskuntamme toiminnot ovat riippuvaisia sähköstä ja tietoliikenneyhteyksistä. Jatkuva teknistyminen ja digitalisoituminen kasvattavat edelleen riippuvuuttamme niistä. Järjestelmien aukottoman toimintavarmuuden järjestäminen vaatisi kuitenkin moninaisia varajärjestelmiä ja osaamista. Manuaalisiin järjestelyihin palaaminen tai täysin toimintavarmojen järjestelmien rakentaminen on useimmissa tapauksissa vaikeaa, epätarkoituksenmukaista tai jopa mahdotonta. Tästä johtuen huoltovarmuustoimenpiteiden mitoituksessa tulee aina tarkastella järjestelmille ja toiminnoille asetettavia toimintavarmuusvaatimuksia suhteessa kustannuksiin ja järjestelmiä ylläpitävien toimijoiden taloudellisiin edellytyksiin.

2 2 Suomen poliittisena linjauksena on sotilaallinen liittoutumattomuus. Suomi on sitoutunut EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja Lissabonin sopimuksen yhteisvastuulausekkeen (SEUT 222 artikla) mukaisesti luomaan ja ylläpitämään valmiuksia yhteisvastuulausekkeen piiriin kuuluvan avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois. Suomeen ulottuva turvallisuuspoliittinen uhka voi syntyä osana laajempaa alueellista tai yleiseurooppalaista kriisiä. Vakavimpiin poikkeusoloihin varautumisen lähtökohdaksi tulee ottaa kansalliset toimenpiteet ja kansalliset resurssit. Edellä mainituista kehityskuluista johtuen kansallisille toimenpiteille ja resursseille rakentuva huoltovarmuusjärjestelmä ei kuitenkaan yksin riitä turvaamaan huoltovarmuutta varsinkaan pitkittyneessä kriisitilanteessa. Tämän vuoksi kansallisia toimenpiteitä tukemaan tarvitaan kaikissa tilanteissa toimivat kansalliset yhteydet ja Suomea kriisitilanteessa tukevat huoltovarmuusjärjestelyt. Suomi on liittynyt kansainvälisestä energiaohjelmasta tehdyllä sopimuksella (Sopimussarja 115/1991) kansainväliseen öljyhuollon kriisivalmiusjärjestelmään. Suomen kannalta tärkein osa järjestelmässä on öljyn jakomekanismi, joka on luotu varmistamaan öljyn saatavuus häiriötilanteissa. Suomella on Ruotsin kanssa vuonna 1992 ja Norjan kanssa vuonna 2005 solmitut kahdenväliset sopimukset huoltovarmuusyhteistyöstä kansainvälisissä kriisitilanteissa. Muita monenvälisiä huoltovarmuussopimuksia ovat Pohjoismaiden välinen sopimus puolustusteollisesta yhteistyöstä ja huoltovarmuuden turvaamisesta (2001) sekä Pohjoismaiden välinen puitesopimus varautumisesta ABC- aseiden tuottamiin uhkiin terveydenhuollon alalla (2002). Pohjois-Atlantin liitto (NATO) perusti vuonna 1995 Pohjois-Atlantin kumppanuusneuvoston, EAPC:n yhteistyöelimeksi liittoutuneiden ja liittoon kuulumattomien maiden välille. Suomi on osallistunut yhteistyön välineeksi perustetun Partnership for Peace -rauhankumppanuusohjelman siviilivalmiustoimintaan (CEPC) alusta saakka. Suomen ja Naton rauhankumppanuusyhteistyön puitteissa on tehty myös huoltovarmuusyhteistyötä. Monet osa-alueet Naton jäsenmaiden välisestä huoltovarmuusyhteistyöstä kuuluvat kuitenkin rauhankumppanimailta poissuljettuun Naton sisäiseen yhteistyöhön. Tämä vaikeuttaa yksityiskohtaisen kokonaiskuvan muodostamista jäsenmaiden välisen yhteistyön syvyydestä. Naton perimmäisenä tarkoituksena on turvata jäsenmaiden kyky sotilaalliseen puolustautumiseen. Kriisi- ja häiriötilanteissa Naton huoltovarmuustoimet on suunnattu vain järjestön jäsenille, eikä toiminta koske rauhankumppanuusmaita. Huoltovarmuustyö Suomessa perustuu viranomaisten ja elinkeinoelämän laajan yhteistyön perinteelle. Tätä yhteistyötä tulee edelleen kehittää ja syventää. Erityinen merkitys on yritysten ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen tähtäävillä toimenpiteillä. Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla organisaatio ennalta suunnitelluilla ja toteutetuilla järjestelyillä ja johtamismalleilla hallitsee erilaiset toimintaansa uhkaavat häiriötilanteet. Organisaatioiden jatkuvuudenhallinnan menettelyt takaavat osaltaan kansalaisille, yrityksille ja muille organisaatioille suunnattujen palveluiden saatavuuden vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ministeriöt ja virastot vastaavat huoltovarmuuden kehittämisestä omilla hallinnonaloillaan. Huoltovarmuuden toimintaympäristön muutoksesta huolimatta varmuus-, velvoite- ja turvavarastointi ovat edelleen tarpeellisia välineitä logististen häiriöiden ja markkinahäiriöiden

3 3 varalta. Yhteiskunnan tarpeiden muuttuessa tulee varmistaa, että varastoitavat tuotteet vastaavat yhteiskunnan kulloistakin tarvetta. Ahvenanmaan huoltovarmuuskysymyksistä säädetään Tasavallan presidentin asetuksessa poikkeusoloihin varautumista koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa (900/2000). Ahvenanmaan huoltovarmuus on osin Ahvenanmaan toimivallan ja osin valtakunnallisten viranomaisten toimivallan piirissä. Toimivalta on riippuvainen siitä, onko se sektori, jonka huoltovarmuutta arvioidaan, maakunnan viranomaisten toimivallan vai valtakunnallisten viranomaisten toimivallan piirissä Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaisesti. Ahvenanmaan maantieteellinen sijainti vaatii huomiota erityisesti kuljetuksiin, logistiikkaan, sähköhuoltoon sekä vesihuoltoon liittyvissä varautumiskysymyksissä. 1.1 Kansainvälisiä muutostekijöitä Huoltovarmuustoimintaan vaikuttaa raaka-aineisiin ja muihin resursseihin liittyvä maailmanlaajuinen kilpailu. Esimerkiksi ulkomaisesta energiasta riippuvaiset Kiina ja Intia ovat pyrkineet hankkimaan kahdenvälisin sopimuksin yksinoikeuksia energia- ja raaka-ainevaroihin kolmansissa maissa. Samankaltaisia sopimuksia on käytössä, kun kehittyvät maat ja Lähi-idän öljyvaltiot ovat hankkineet viljelykelpoista maata eripuolilta maailmaa. Euroopan unionin kehitysnäkymissä on paljon epävarmuutta liittyen varsinkin suurempien eteläisen Euroopan euromaiden talouteen. Maiden keskinäinen riippuvuus on kuitenkin kasvanut ja EU:n taloudellisen yhteistyön syventämisen tarve kasvanee entisestään. Omat sisäiset ongelmansa syntyvät talouskriisimaiden korkeasta työttömyydestä, joka kohdistuu erityisesti nuoriin. Kriisimaiden vakautustoimet ovat luoneet merkittävää poliittista ja sosiaalista epävakautta. Tämä saattaa näkyä kriisimaissa lähitulevaisuudessa sosiaalisena ja poliittisena epävakautena, jolla voi olla heijastusvaikutuksia myös koko EU:n toimintaan. EU-rajojen ulkopuolelta Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän epävakaus voi myös heijastua Eurooppaan kasvavina pakolais- ja siirtolaisvirtoina sekä terrorismiuhan kasvuna. Kummassakin tapauksessa voi syntyä Suomeen liittyviä heijastusvaikutuksia. Suomen talous hyötyy Venäjän talouskasvusta ja laajentuvista markkinoista. Venäjä on ollut Suomelle luotettava energian toimittaja, eikä tähän nähdä olevan tulossa merkittäviä muutoksia. Maalla on edelleen suuri merkitys Suomen huoltovarmuudelle öljyn ja maakaasun toimittajana. Toisaalta Venäjä on käyttänyt muiden valtioiden suhteen energiapolitiikkaa ulkopolitiikan välineenä. Kauttakulkulogistiikka Venäjälle on ollut merkittävää erityisesti Kaakkois-Suomen satamille. Venäjä pyrkii lisäämään tuontia suoraan omiin satamiinsa. Kehityksen vaikutukset Suomeen riippuvat Venäjän satamakapasiteetin kasvusta ja infrastruktuurin tasosta sekä maan kysynnän kasvusta. Arktisen alueen asema on muuttumassa. Alueen jääpeite on kesäisin sulanut vuosi vuodelta enemmän. Tämä on mahdollistanut ensimmäiset kokeiluluontoiset rahtialusten matkat Aasiasta Eurooppaan. Toisaalta jääolot ovat edelleen hyvin hankalat, eikä alueella ole laajamittaista kauppamerenkulkua tukevaa infrastruktuuria. Jos suotuisa olosuhteiden kehittyminen jatkuu, voi reitistä tulla erittäin merkittävä logistinen väylä. Tämän vuoksi Arktisen alueen kehitystä tulee tarkastella myös huoltovarmuuden kannalta. Pohjoisilla valtioilla, Norja, Venäjä ja Ruotsi, on merkittäviä investointisuunnitelmia Pohjoisten alueiden kehittämiseen liittyen. Toinen tärkeä Arktisen alueen mahdollisuus on sen mineraalivarat, jotka ovat meren pohjassa vaikeasti

4 4 hyödynnettävissä. Teknologian kehittyessä sekä energian maailmanmarkkinahintojen noustessa voi näiden resurssien hyödyntämisestä tulla taloudellisesti kannattavaa. Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin riskejä kielteisistä ympäristövaikutuksista. Lisäksi luonnonvarat ja lisääntyvä kuljetuslogistinen käyttö lisäävät alueen turvallisuuspoliittista merkitystä. Pohjoismaisen puolustusyhteistyön osalta käytävän keskustelun taustalla on niin Venäjän kehitys, EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan muotoutumattomuus kuin Naton painopisteen siirtyminen Euroopasta Tyynelle valtamerelle. Halukkuutta erilaisille tunnusteluille turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventämiseksi pohjoismaissa on, mutta kehitys on varovaista. Myös pohjoismaisen huoltovarmuusyhteistyön rooli voi tiivistyä ainakin joltakin osin lähivuosina. Norjaa ja Tanskaa rajoittavat kuitenkin niiden ensisijaiset sitoumukset Natolle. Nato elää mukana globaaleissa muutoksissa. USA on kääntänyt katseensa Tyynelle valtamerelle luvulla Euroopan alue on ollut turvallisuuspoliittisesti melko ongelmaton, minkä vuoksi kovin suuria panostuksia sen puolustukseen ei ole tarvittu. Liittouman sisällä amerikkalaiset ovat olleet tyytymättömiä Euroopan valtioiden haluttomuuteen kantaa vastuuta puolustusmenoista ja alueen ulkopuolisista sotilastehtävistä. Silti Nato on ainoa kansainvälinen liittokunta, jolla on todellista kykyä suunnata sotilaallista voimaa mihin tahansa maailmassa. Se on myös merkittävä kansainvälinen toimija huoltovarmuuskysymysten kannalta. Nato näyttäisi pysyvän keskeisenä USA:n ja Euroopan maiden välisenä puolustus- ja turvallisuuspoliittisena liittoumana. Nykyisellä kehityskaarella ilmaston lämpenemistä ei saada pidettyä aikaisemmin asetetussa tavoitteessa eli alle kahdessa celsiusasteessa vuosisadan loppuun mennessä. Ilmastokehitykseen liittyy kuitenkin huomattavia epävarmuustekijöitä, jotka haittaavat kehityksen ennustettavuutta vaikutusten voimakkuuden, suunnan ja ajoituksen suhteen. Ilmastonmuutoksesta voi seurata pulaa juoma- ja maatalousvedestä, elintarvikkeista tai käyttökelpoisista asuinalueista ja edelleen muuttoliikkeitä pois hädänalaisilta alueilta tai alueellisia konflikteja. Useissa maailman kasvukeskuksissa on jo nyt lisääntyvää niukkuutta esimerkiksi energiasta, raaka-aineista, harvinaisista maametalleista, puhtaasta vedestä, puhtaasta ilmasta, vapaasta tilasta, viljelykelpoisesta maa-alasta ja kalavarannoista. 1.2 Huoltovarmuus Euroopan unionissa Eurooppalaisessa keskustelussa ei ole yhtä yhteistä käsitystä siitä miten huoltovarmuus määritellään tai mitä kaikkea siihen voidaan katsoa sisältyvän. Euroopan unionin toiminnan perustana on sen jäsenmaita sitova yhteisölainsäädäntö. Huoltovarmuuteen liittyvät asiat eivät toistaiseksi kuulu kovinkaan kattavasti yhteisölainsäädännön piiriin, joten jäsenmaat määrittelevät huoltovarmuusratkaisunsa kansallisten erityispiirteidensä mukaisesti. Tällaisia erityispiirteitä ovat mm. energiasektorin omavaraisuus, logistiset yhteydet, luonnonolot sekä turvallisuuspoliittiset kokonaisratkaisut. EU:n jäsenmaissa huoltovarmuusasiat on jaettu pääosin viranomaisten kesken joko erikseen määritetylle kriisivalmiusviranomaiselle tai sektoreittain esim. maataloudesta tai energia-asioista vastaaville ministeriöille. Sisäisestä turvallisuudesta vastaavat ministeriöt tai niiden alaisuuteen kuuluvat pelastuspalveluviranomaiset ovat pääosin vastuussa rauhanajan kriisivarautumisesta. Muissa EU-maissa ei ole huoltovarmuuden alalla samalla tavalla säädeltyä sopimustoimintaa kuin Suomessa. Julkisen ja yksityisen sektorin väliset kumppanuussuhteet (Public Private Partnerships) jakautuvat useimmiten sektorikohtaisten ministeriöiden ja viranomaisten vastuulle.

5 5 Suurimmalla osalla EU-maista on kansallinen turvallisuusstrategia. Niiden painopiste on yleisesti suurissa turvallisuuspoliittisissa linjauksissa, mutta myös huoltovarmuuteen liittyvät teemat kuten energia- ja kyberturvallisuus, varautuminen laajamittaisiin epidemioihin sekä ruokahuollon varmistaminen nousevat niissä esille. Huoltovarmuusnäkökulmasta tarkasteltuna eurooppalainen yhteistyö on vahvistunut viime vuosien aikana erityisesti energiasektorilla sekä kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa. Energiasektorilla EU:n Energiastrategia dokumentti käsittelee mm. energiahuollon turvaamista, sisämarkkinoiden kehittämistä sekä EU:n toiminnan yhdenmukaistamista ulkopuolisten energiantoimittajien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Suuret teollisuusmaat kuten Saksa ja Iso-Britannia sekä yhden energiantoimittajan varassa olevat pienemmät EU-maat korostavat sekä kansallisessa varautumisessaan että EU-maiden välisessä yhteistyössä juuri energiasektorin toimitusvarmuuden kehittämistä. EU:n elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan ohjelman (European Programme for Critical Infrastructure Protection, EPCIP) ja siihen sisältyvän vuonna 2009 voimaan tulleen Euroopan Elintärkeät Infrastruktuurit (EEI) -direktiivin (2008/114/EY) avulla pyritään tukemaan Unionin jäsenvaltioiden työtä eurooppalaisten elintärkeiden infrastruktuurien turvaamisessa. EUtasolla kriittisen infrastruktuurin suojaaminen etsii kuitenkin yhä lopullista muotoaan ja EEI - direktiivin voimaantulon jälkeen Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat jääneet odottamaan direktiivin implementoinnin loppuunsaattamista ja tästä saatavia kokemuksia. Kansainvälisessä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa erityisesti kyberturvallisuuteen liittyvät asiakokonaisuudet ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä. EU sekä Nato ovat julkaisseet omat kyberstrategiansa kuluneen vuoden aikana ja suurimmalla osalla EU-maista on oma, kansallinen kyberstrategiansa. EU-maiden toiminnassa pääpaino on kansallisten kybertoimintojen kehittämisessä, kansainvälinen yhteistyö niin EU- kuin Nato-tasolla koskee useimmiten tiedonvaihtoa, parhaiden käytäntöjen jakamista sekä yleisen ohjeistuksen laatimista. Tietoverkkoturvallisuutta seuraa Euroopan tietoturvavirasto ENISA ja kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden toimeenpanoa varten Suomeen on nimetty kansallinen turvallisuusviranomainen NSA (ulkoasiainministeriö) sekä kansallinen tietoturvallisuusviranomainen NCSA. Euroopan puolustusviraston (European Defence Agency, EDA) johdolla pyritään vahvistamaan eurooppalaisten puolustusvälinemarkkinoiden toimintaa, kehittämään yhteisesti sotilaallisia suorituskykyjä sekä tukemaan jäsenmaiden sotilaallista huoltovarmuutta. Lähiajan tavoitteena on puitesopimus puolustustuotteiden toimitusvarmuuden turvaamisesta ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kriisitilanteessa. Suomen huoltovarmuuden kannalta EU:n sisämarkkinat ja EU-yhteistyö ovat hyödyllisiä vakauden vuoksi. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja ulkomaankaupan turvaamisessa EU:n yhteinen kauppapolitiikka luovat osaltaan yhteistä toimintaperustaa. Euroalueen yhteinen valuutta ja siihen liittyvä säännöstö vaikuttavat talouteen liittyvien häiriötilanteiden hoitoon. EU:n uudet rahoitusmarkkinoiden viranomaisrakenteet parantavat riskien seurantaa ja hallintaa. Toisaalta EU:n jäsenmaista vain harvoilla on samankaltaisia huoltovarmuushaasteita kuin Suomella. Sen vuoksi EU:n kanssa huoltovarmuusyhteistyötä on ollut osin vaikeaa rakentaa joitakin erityisaloja ja osa-alueita lukuun ottamatta. EU on joka tapauksessa keskeisimpiä kansainvälisiä

6 6 foorumeita, joilla Suomen kannalta keskeisiä huoltovarmuusasioita tulee nostaa esiin ja pyrkiä edistämään. Huoltovarmuuden kannalta tehtävä varmuusvarastointi on tietyissä tapauksissa mahdollista tehdä varastoimalla tuote toiseen EU- tai ETA-jäsenvaltioon. EU:n hätätila- ja kriisinkoordinaatiojärjestelyt (CCA) on suunniteltu tilanteisiin, joissa kriisi on niin laajakantoinen tai poliittisesti merkityksellinen, että sen hoitaminen edellyttää EU:n toimien yhteen sovittamista eikä normaaleja neuvoston päätöksentekomenettelyitä pystytä käyttämään. CCAjärjestelyt varmistavat EU:n yhteisen tilannekuvan. Ne määrittävät, miten EU:n toimielimet ja jäsenmaat toimivat yhteistyössä tilanteissa, joissa kaksi tai useampi jäsenvaltio on onnettomuus- tai hätätilanteen vaikutuksen kohteena. 2 YLEISET TAVOITTEET 2.1 Organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 (YTS) yhtenäistää ministeriöiden varautumista noudattaen valtioneuvoston ohjesäännön toimialajakoa ja yhteensovittamissäännöksiä. YTS määrittää elintärkeät toiminnot, jotka ovat poikkihallinnollisia, yhteiskunnalle välttämättömiä toimintokokonaisuuksia, jotka on oltava turvattuna kaikissa tilanteissa. Näitä toimintoja ovat valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta, Suomen puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talouden ja infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys. Kullekin toiminnolle on kuvattu tavoitetila, joka määrittää ministeriöiden vastuulla olevat strategiset tehtävät sekä näiden ylläpito- ja kehittämistarpeet. Lisäksi YTS antaa kullekin ministeriölle strategisia tehtäviä, joilla elintärkeät toiminnot varmistetaan. Huoltovarmuuden kannalta oleellista on, että yhteiskunnan turvallisuusstrategian tarkoittamia yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tukeva kriittinen tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri turvataan. Tämä edellyttää varautumiseen tarkoitettujen resurssien kohdentamista keskeisimpien riskien ja vakavimpien vaikutusten hallitsemiseen. Oikeiden toimenpiteiden tunnistamiseksi on keskeistä tunnistaa huoltovarmuuteen vaikuttavia muutoksia, joiden avulla voidaan arvioida vaihtoehtoisia toimijoita, toimintatapoja ja toiminnan jatkuvuutta turvaavia varajärjestelyjä. Samoin on tunnettava huoltovarmuuden kannalta oleelliset toimijat, niiden arvoketjut ja -verkot. Tätä työtä tehdään tällä hetkellä Huoltovarmuuskeskuksessa ja huoltovarmuusorganisaation pooleissa. Muutosnopeuden kasvun ja huoltovarmuuteen vaikuttavien syy-seuraussuhteiden moninaisuudesta johtuen on tehtävän yhteistyön laajuutta edelleen lisättävä. Tarkoituksenmukaista on käsitellä huoltovarmuuskysymyksiä myös puolustusministeriön yhteydessä toimivassa Turvallisuuskomiteassa. Erityisinä painopisteinä tulee olla elintärkeiden toimintojen strategisten tehtävien kannalta kriittisten tieto- ja viestintäjärjestelmien, sähkön saatavuuden sekä logististen palveluiden ja vaihtoehtoisten hankintalähteiden varmistamiseen tähtäävät toimenpiteet. Suomen elinkeinoelämä on osa maailmanlaajuista verkostoa, jossa tuotantopisteet yhdistyvät raakaaine- ja informaatiovirtojen sekä henkilövirtojen avulla alati muuttuvaksi kokonaisuudeksi. Kansainvälistyminen koskee yrityksen kaikkia toimintoja, niiden johtamista ja myös omistusta. Arvoketjujen monimutkaisuus ja muutosnopeus on johtanut siihen, ettei yksittäisillä toimenpiteillä ole mahdollista turvata huoltovarmuutta. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyö on

7 7 välttämätöntä huoltovarmuuden ylläpitämiseksi, mutta se voi perustua vain siihen, että elinkeinoelämä näkee yhteistyön edut siihen käytettyjen panosten arvoiseksi. Yhteiskunnan ja talouden nopeat ja syvät rakennemuutokset edellyttävät, että julkinen sektori kantaa jatkuvasti huolta siitä, että elinkeinoelämän toimijat ovat aidosti sitoutuneita huoltovarmuuden turvaamiseen. Yksityisen ja julkisen sektorin välistä varautumisyhteistyötä tehdään huoltovarmuusorganisaatiossa, joka ylläpitää ja kehittää huoltovarmuutta julkinenyksityinen -kumppanuusperiaatteella. Sen päätavoitteena on huoltovarmuuden kannalta tärkeiden yritysten ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen. Huoltovarmuusorganisaatiossa toimii useita satoja yrityksiä, viranomaisia ja järjestöjä yhteiskunnan eri aloilta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Huoltovarmuusorganisaatio koostuu Huoltovarmuuskeskuksesta, huoltovarmuusneuvostosta, sektoreista ja pooleista. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Osana huoltovarmuusorganisaatiota sen tehtävänä on tukea poolien ja sektorien toimintaa sekä hoitaa sille lainsäädännössä annetut tehtävät. Huoltovarmuusneuvosto tarkastelee maan huoltovarmuuden tilaa yleisesti ja tekee aloitteita huoltovarmuutta koskevissa asioissa. Sektoreiden tehtävänä on arvioida huoltovarmuuden tilaa ja edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa. Poolit vastaavat operatiivisesta varautumisesta elinkeinoelämän johdolla toimivina toimieliminä. Niiden tehtävänä on yhdessä alan yritysten kanssa seurata, selvittää, suunnitella ja valmistella toimenpiteitä omien alojensa huoltovarmuuden kehittämiseksi. Tavoitepäätöksessä asetetut julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä edellyttävät tavoitteet on luontevinta toteuttaa huoltovarmuusorganisaation toimesta. Tämä ei vähennä, poista tai siirrä toisaalla tehtäviksi ministeriöille ja valtion laitoksille määrättyjä tehtäviä. Huoltovarmuusorganisaation puitteissa voidaan toteuttaa julkisen ja yksityisensektorin yhteistyönä asetetut tavoitteet, koska huoltovarmuusorganisaation sektori- ja poolirakenteelle perustuva toiminta mahdollistaa viranomaisten ja elinkeinoelämän välisen suoran keskustelun, tiedonvaihdon ja organisoinnin ilman uusien organisaatiomuotojen kehittämistä. Osana yhteiskunnan laajempaa muutosta tapahtunut kriittisten infrastruktuureiden ja tuotannon siirtyminen yksityisen sektorin toimijoille tarkoittaa myös sitä, että yritykset ovat ratkaisevassa roolissa huoltovarmuuteen liittyvien riskien ja uhkien tunnistamisessa ja hallitsemisessa. Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla organisaatio ennalta suunnitelluilla ja toteutetuilla järjestelyillä ja johtamismalleilla hallitsee erilaiset toimintaansa uhkaavat häiriötilanteet. Organisaatioiden jatkuvuudenhallinnan menettelyt takaavat osaltaan kansalaisille, yrityksille ja muille organisaatioille suunnattujen palveluiden saatavuuden häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yritysten jatkuvuudenhallintaa kehittämällä lisätään verkostojen toimintavarmuutta ja koko yhteiskunnan huoltovarmuutta. Ratkaisevassa roolissa ovat erityisesti huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten toteuttamat jatkuvuudenhallintatoimenpiteet. Eräitä toimialoja, kuten tietoliikenne-, viestintä-, sähkön jakelu- ja rahoitustoimialoja velvoitetaan lainsäädännöllä varautumaan häiriöihin. Yksittäisten yritysten suhtautuminen julkisen sektorin kanssa tehtävään turvallisuusyhteistyöhön määrittyy monien eri tekijöiden perusteella. Huoltovarmuuden turvaamiseksi tulee edelleen löytää

8 8 keinoja, joiden avulla huoltovarmuudelle kriittisiä yrityksiä sitoutetaan huoltovarmuustoimintaan ja joiden avulle ne saadaan kehittämään jatkuvuudenhallintaansa. Tällaisia toimenpiteitä ovat erityisesti yritysten jatkuvuudenhallintaa kehittävät työkalut, selvitykset, ohjeistus ja koulutus. Kustannuspaineiden vuoksi osa julkisia palveluita hankitaan yksityisiltä palvelun tarjoajilta. Tämä asettaa haasteita palvelusopimusten noudattamisen valvonnalle. Tällä hetkellä palvelusopimuskäytännöissä ei ole huomioitu riittävästi huoltovarmuusnäkökulmaa. Yhteiskunnan keskeisten ulkoistettujen palvelutoimintojen jatkuvuuden varmistamiseksi tulisi kehittää kilpailuttamiskäytäntöjä ja sopimuskäytäntöjä, joissa huomioidaan huoltovarmuusnäkökulma. Huoltovarmuusorganisaatiossa on luotu elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyönä suositukset toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Suositusten tavoitteena on parantaa yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden toimintaedellytyksiä ja varmistaa niiden toiminnan jatkuvuus myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen tähtääviä sopimuskäytäntöjä on perusteltua lisätä niin julkisen kuin yksityisen sektorin hankinta- tai yhteistyösopimuksissa. Lisäksi tulee pyrkiä tilanteeseen, jossa toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevien suositusten noudattamista edellytetään verkostoon kuuluvilta kumppaneilta. Huoltovarmuuden keskeinen osa on perinteisesti ollut huoltovarmuudelle kriittisten tuotteiden, raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden varastointi. Tämä tulee edelleen säilymään tarpeellisena menettelynä logististen häiriöiden ja markkinahäiriöiden varalta. Yhteiskunnan tarpeiden muuttuessa tulee varmistaa, että varastoitavat tuotteet vastaavat yhteiskunnan kulloistakin tarvetta. Tässä tarkoituksessa on mahdollista esimerkiksi luoda yhdessä eri toimialojen toimijoiden kanssa varastointimenettelyitä, joilla voidaan varmistaa kriittisimpien materiaalien, tuotteiden ja komponenttien saatavuus häiriötilanteissa. Huoltovarmuudelle kriittistä tuotantoa, palveluita ja infrastruktuuria ylläpitävien yritysten merkitys korostuu vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän vuoksi niiden toiminnan jatkuvuuden varmistaminen on ensisijaisen tärkeää. Erityisesti poikkeusoloissa on mahdollista, että yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin yrityksiin kohdistuu poliittisia tai taloudellisia vaikutuspyrkimyksiä. Huoltovarmuuden kannalta kriittisimmän tuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi on perusteltua seurata ja arvioida omistusrakenteiden ja niiden muutosten vaikutuksia huoltovarmuuteen. Tässä välineenä toimii erityisesti ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annetun lain (172/2012) toteuttamiseksi luotu yhteistoimintajärjestely työ- ja elinkeinoministeriön, puolustusministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen välillä ulkomaalaisten yritysostojen turvallisuusja huoltovarmuusvaikutusten arvioimiseksi. 2.2 Alueellinen ja paikallinen varautuminen Huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää yhteiskunnan kaikkien keskeisten toimijoiden myötävaikutusta. Varautumisen tavoitteena on, että yhteiskunta selviää sille kuuluvista tehtävistä kaikissa tilanteissa. Julkisen sektorin vastuulla on uhkien ja vaarojen ennaltaehkäisy, niiden hallinta ja kriiseistä toipumisen nopeuttaminen. Huoltovarmuuteen liittyvät riskit ja uhkat ovat paikallisesti vaikuttavia. Kaupunkien aseman vahvistuminen ja toisaalta haja-asutusalueiden autioituminen yhdistettynä kuntien kasvavaan tehtäväkenttään nostaa kaupunkien ja kuntien roolin merkitystä huoltovarmuustyössä. Lisäksi huoltovarmuustoimenpiteiden suunnitteluun vaikuttavat alueelliset ja paikalliset tarpeet ja erityispiirteet. Kunnilla ja alueellisella osaamisella ja tuntemuksella on erittäin merkittävä rooli huoltovarmuuden alueellisessa järjestämisessä. Alueelliset viranomaiset muodostavat vahvan

9 9 alueellisen verkoston, jonka huoltovarmuusroolin kehittämisessä tulisi lisätä ministeriöiden, keskushallinnon ja aluehallinnon yhteistyötä. Huoltovarmuuden turvaaminen riippuu ensisijaisesti kyvystä yhdistää laajasti eri toimijoiden kyvyt yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi tulee kehittää niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijoita hyödyttävää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Lisäksi tulee kehittää alueellista varautumista paikallisten häiriöiden, kuten myrskyjen, varalta. On tarpeen luoda alueellisia välineitä ja toimintatapoja, joilla varmistetaan mm. paikallisen pelastustoimen sekä korjaukseen ja huoltoon tarvittavien ajoneuvojen sähkön ja polttoaineiden saatavuus. Häiriö- ja poikkeusoloissa kansalaisten toimintakyvyn turvaaminen on ratkaisevassa asemassa. Eri viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen yhteistyönä tulee parantaa kansalaisten kykyä toimia poikkeuksellisissa olosuhteissa. Erityisen merkityksellistä on kansalaisten valistaminen ja kouluttaminen. 2.3 Yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa Suomen haaste on suuri riippuvuus kansainvälisistä poliittisista, taloudellisista ja teknisistä rakenteista ja verkostoista. Tämä edellyttää kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen lisäämistä. Onkin tärkeä varmistaa, että huoltovarmuus- ja varautumisnäkökulmat otetaan huomioon kansainvälisissä Suomen huoltovarmuuteen välillisesti tai välittömästi vaikuttavissa päätöksissä. Lisäksi on tarpeen vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisesti Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisten tavoitteiden ja edelleen huoltovarmuustavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä korostaa eri viranomaisten ja Huoltovarmuuskeskuksen roolia huoltovarmuusasioiden huomioimisessa osana omaa kansainvälistä toimintaansa. 3 KRIITTISEN INFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN 3.1 Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät Energiankulutus maailmassa on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kulutuksen kasvun painopiste on voimakkaan talouskasvun myötä siirtynyt Aasiaan. Epävarmuus raakaöljyn hintakehityksestä heijastuu epävarmuutena polttonesteiden, maakaasun ja hiilen hinnoista. Tämä yhdessä kiristyneiden ympäristövaateiden kanssa on johtanut useissa maissa vaihtoehtoisten energialähteiden ja tuotantomuotojen lisäämiseen. Riippuvuus fossiilisista polttoaineista ei kuitenkaan tule merkittävästi vähenemään lähivuosina. Tämän vuoksi on syytä olettaa, että Suomi tulee olemaan myös tulevaisuudessa alttiina fossiilisten polttoaineiden, erityisesti raakaöljyn ja öljytuotteiden, hinnan muutoksille. Lisäksi on mahdollista, että näiden tuotteiden saatavuudessa esiintyy poliittisista, taloudellisista ja sotilaallisista syistä johtuvia häiriöitä. Suomen energiahuollon toimivuus on välttämätöntä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Pohjoisen sijainnin, yhdyskuntien ja elinkeinoelämän rakenteiden, pitkien kuljetusten ja maakaasuhuollon vuoksi on perusteltua pitää energian huoltovarmuustaso korkeammalla tasolla kuin mitä Euroopan unionin velvoitteet ja sopimus kansainvälisestä energiaohjelmasta (International Energy Programme) edellyttävät. Suomen energiahuolto perustuu avoimiin ja toimiviin energiamarkkinoihin, kotimaisten energialähteiden käyttöön, ennalta luotuihin valmiuksiin toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä tuontipolttoaineiden varmuusvarastointiin. Energiajärjestelmille on tyypillistä, että niihin

10 10 sitoutuu suuria pääomia. Lisäksi niille on ominaista rakenteiden ja tuotantolaitosten elinkaaren pitkäkestoisuus. Tämän vuoksi on tärkeää, että toteutettava energiapolitiikka on pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Suomi on erittäin riippuvainen energian tuonnista, sillä noin kaksi kolmasosaa energiasta tuodaan maamme rajojen ulkopuolelta ja siitä noin kaksi kolmasosaa Venäjältä. Liikenteessä käytettävän öljyn, sähkön ja lämmön tuotannossa käytettävän hiilen, teollisuudessa sekä sähkön ja lämmön tuotannossa käytettävän maakaasun sekä sähkön tuotannossa käytettävän ydinpolttoaineen hankinnat ovat kaikki täysin tuonnin varassa. Tämän vuoksi huomio tulee olla sekä tuontienergian hankinnan turvaamisessa että tuotetun energian kotimaisuusasteen nostamisessa. Sähkön kulutuksen ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan. Suomen sähkönhankinnan tulee perustua monipuolisiin energia- ja hankintalähteisiin sekä hajautettuun sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmään. Voimahuollon turvaamiseksi on edistettävä energiaomavaraisuuden lisäämistä. Monipuolisiin energialähteisiin ja tuotantomuotoihin perustuva energiahuolto tukee myös asetettuja ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. Kotimaisilla energialähteillä parannetaan energiaomavaraisuutta sekä energiahuoltovarmuutta. Vesivoiman tuotantohyötysuhteiden kasvattamista sekä rakentamista on tarpeellista lisätä ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnan nousu sekä energiantuotantolaitosten päästölupien kiristyminen parantavat uusiutuvan energian kilpailukykyä. Uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen on otettava huomioon säätövoima- ja sähkövoimajärjestelmäratkaisuissa. Sähkönkulutusrakenteellemme on ominaista energiaintensiivisen teollisuuden suuri osuus ja pitkä lämmityskausi. Tuulivoiman lisärakentaminen, tuonnin epävarmuus erityisesti talvikausina, sähkön viennin mahdollinen avautuminen Venäjälle sekä nykyisen voimalaitoskapasiteetin ikääntyminen ja käytöstä poistuminen heikentävät sähkön hankinnan riittävyyttä ja luotettavuutta huippukulutuksen aikana. Odotusarvo tuulivoiman sähköntuotantokyvyksi kulutushuippujen aikana on alhainen, muutaman prosentin luokkaa tuulivoiman laskennallisesta kokonaiskapasiteetista. Tällä hetkellä kotimainen tuotantokapasiteetti on MW pienempi kuin kylmissä talviolosuhteissa mahdollinen kulutushuippu, joka on noin MW. Yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden ohella useat maat, mukaan lukien Suomi, pyrkivät omavaraisuuteen sähkön tuotannossa. Sähkön tuotantorakenteen muutos Keski-Euroopassa on kuitenkin johtamassa tilanteeseen, jossa Euroopan maat Suomi mukaan lukien ovat entistä riippuvaisempia toisistaan. Häiriö- ja poikkeustilanteiden hallinta vaatii tulevaisuudessa tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että huippukulutuksen aikaiset mahdolliset tuontihäiriöt pystytään kattamaan riittävällä kotimaisella tuotannolla, reservi- ja säätökapasiteetilla sekä kulutuksen ohjauksella. Kiristyneessä tehotilanteessa, tehopulassa ja vakavassa tehopulassa kantaverkkoyhtiön ja sen sopimusosapuolten välillä irtikytkettäviksi sovittujen kuormien lisäksi merkittävä keino kulutuksen rajoittamiseksi on sen ohjaaminen erilaisin teknisin ratkaisuin. Sähkön siirtojärjestelmän vahvistaminen vaatii sekä aikaa että rahoitusta, kun otetaan huomioon nykyiset, rakenteilla olevat sekä suunnitellut naapurimaiden siirtoyhteydet. Nykyisen hiililauhdekapasiteetin poistuessa on tärkeää varautua energiahuoltovarmuuden kannalta välttämättömän varakapasiteetin ylläpitoon sähkön pitkäkestoisen saatavuushäiriön varalta. Tästä syystä on aiheellista, että Huoltovarmuuskeskus ja järjestelmävastaavana toimiva Fingrid Oyj yhteistyössä ryhtyvät toimenpiteisiin poistuvan varakapasiteetin aiheuttamien mahdollisten ongelmien estämiseksi.

11 11 Öljynjalostusteollisuus on Suomessa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna erittäin merkittävä. Kotimaassa olevalla öljynjalostuskapasiteetilla ja tähän liittyvillä osaamisella, varastokapasiteetilla sekä jakelulla on merkittävä rooli Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa erilaisissa käyttökohteissa, kuten asuin- ja muiden tilojen lämmityksessä, lämpökeskusten polttoaineena, muiden polttoaineiden varapolttoaineena sekä liikenteessä. Saavutetulla öljynjalostusosaamisella on lisäksi merkittävä rooli uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden kehittämisessä. Häiriötön öljytuotteiden jakelu on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätöntä. Pyrkimys kustannusten vähentämiseen on johtanut yleisesti varastotasojen pienenemiseen ja kustannusten kannalta optimoituihin toimitusratkaisuihin. Nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien toiminta ja toimitusten jatkuvuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tulee varmistaa etukäteissuunnittelulla erityisesti sähkön osalta. Voimassa oleva tuontipolttoaineiden viiden kuukauden normaalikulutusta vastaava varmuusvarastotaso sekä valtion ylläpitämien varmuusvarastojen ja yritysten ylläpitämien velvoitevarastojen keskinäinen suhde ovat edelleen huoltovarmuussyistä perusteltuja. Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämien varmuusvarastojen mitoituksessa otetaan huomioon öljytuotteiden käyttö maakaasun varapolttoaineena ainoastaan yhdyskuntien energiahuollossa siltä osin kuin tuontipolttoaineiden velvoitevarastointi ei sitä kata. Aikaisemmin tämän lisäksi varmuusvarastoissa pidettiin öljytuotteita myös teollisuuden koko viiden kuukauden maakaasutarvetta varten. Tämä esitetään tasapuolisuuden vuoksi poistettavaksi kokonaan, koska velvoitevarastointilainsäädäntö ei koske teollisuutta ja sen kaasunkäyttö on muutoinkin vähenemässä. Teollisuuden maakaasun käyttöä korvaavien polttoaineiden varastoinnilla on ollut myös merkittävät kustannusvaikutukset Huoltovarmuuskeskukselle. Valtion varmuusvarastoille määritetyt tasot voidaan laatu- ja tuotevaihtojen niin vaatiessa alittaa enintään kahden viikon keskimääräistä kulutusta vastaavalla määrällä. Tällä varmistetaan, että varmuusvarastoitavien tuotteiden laatu vastaa tarkoituksenmukaisella tavalla tuontipolttoaineiden kulutusjakaumaa, varastoitavat tuotteet ovat aina markkinakelpoisia ja että tarvittavat laatu- ja tuotevaihdot voidaan toteuttaa kokonaistaloudellisesti. Tämä osa varmuusvarastoista voidaan tarvittaessa sijoittaa myös Itämeren alueella sijaitsevaan EU-jäsenvaltioon kauppatoimien tarkoituksenmukaista ja taloudellista toteuttamista varten. Tähän asti tuotevaihtojen toteutusta varten on jouduttu vuokraamaan ylimääräistä lyhytaikaista ja tilanteesta riippuen myös kallista varastotilaa. Neuvoston direktiivi 2009/119/EY edellyttää 90 päivän kulutusta vastaavien öljyn varmuusvarastojen ylläpitämistä. Direktiivin mukaan varasto voidaan sijoittaa myös toiseen EUjäsenvaltioon. Direktiivin lähtökohtana ovat toimivat sisämarkkinat ja luontaiset toimituskanavat. Kansallinen huoltovarmuus saattaa kuitenkin olla ristiriidassa sen kanssa. Tämän vuoksi kunkin varastointivelvollisen kohdalla tuontipolttoaineiden varastointivelvoitteesta enintään 30 % voi sijaita Suomen ulkopuolella direktiivin maantieteellisellä soveltamisalueella. Öljyvarastodirektiivin 5 artiklassa kielletään jäsenvaltioiden toimenpiteet, joilla estetään niiden alueella toisen jäsenvaltion puolesta pidettyjen varmuusvarastojen ja erityisvarastojen siirtäminen, käyttäminen tai liikkeelle laskeminen. Maakaasun osuus Suomessa käytettävästä energiasta on noin 10 %, ja se käytetään lähes kokonaan teollisuudessa sekä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Suomen maakaasun tuonti on yhden hankintalähteen varassa. Kaasun toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi sekä kaasumarkkinoiden toimivuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi on tärkeää edistää kilpailevaa kaasuntarjontaa. Tässä

12 12 mahdollisia toimenpiteitä ovat Suomen ja Viron yhdistävän kaasuyhteyden rakentaminen suoraan maakaasun siirtoverkkoon kytketyn nesteytetyn maakaasun jakeluun soveltuvan LNG-terminaalin rakentaminen ja uusiutuvista energialähteistä valmistetun biokaasun käytön lisääminen. Kaukolämmön tärkeä asema yhdyskuntien energiahuollossa edellyttää alan toimijoilta jatkuvaa varautumissuunnitelmien ylläpitoa ja riittäviä polttoainevarastoja. Valmiuslain (1552/2011) 12 :ssä säädetään, että valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Polttoaineiden toimitushäiriöiden varalta on energiantuotantolaitoksille syytä sijoittaa riittävät, esimerkiksi viiden vuorokauden kulutusta vastaava polttoainevarastot. Näillä polttoainevarastoilla ja sähkökatkoksiin varautumalla turvattaisiin lämmöntoimitusten häiriötön jatkuvuus. Varastotiloja voidaan hyödyntää myös poikkeusolojen polttoainehuollossa. Turpeen ominaisuudet, varastoitavuus ja käyttökelpoisuus biopolttoaineiden tuki- ja täydennyspolttoaineena tekevät siitä huoltovarmuuden kannalta tärkeimmän kotimaisen polttoaineen. Turvetta käytetään polttoaineena monissa kunnallisissa energialaitoksissa sekä teollisuudessa yhdessä puun kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että käytettävissä on jatkuvasti turpeen huoltovarmuuden kannalta riittävät tuotantopinta-alat joiden avulla tuotanto pidetään riittävänä kysynnän kattamiseksi ja joilla mahdollistetaan noin puolen vuoden käyttöä vastaavan varastotason ylläpito vaihtelevien sääolosuhteiden varalle. Sähkön ja kaasun häiriötön saatavuus on huoltovarmuuden kannalta erityisen kriittistä. Tämän vuoksi niiden saatavuuteen ja jakeluun voi kohdistua poliittisista syistä tapahtuvaa vaikuttamista poikkeusoloissa kuin myös normaalioloissa. On siksi perusteltua, että sähkön kantaverkko ja kaasun siirtoverkko sekä näiden järjestelmävastaavat säilytetään valtion määräysvallassa. Keskeisenä huoltovarmuustavoitteena sähkö- ja maakaasuverkkojen toiminnalle on huolehtia verkkojen hyvästä toimitusvarmuudesta. Valtio turvaa yhteiskunnan sähköhuollon varmuuden ja huoltovarmuuden pitkällä tähtäimellä sähköjärjestelmässä ja sähkön siirtoverkossa huolehtimalla siitä, että sillä on omistukseen perustuva määräysvalta järjestelmävastaavassa sähkön kantaverkonhaltijassa. Lisäksi valtiolla tulee olla joko suora määräysvalta järjestelmävastaavassa maakaasun siirtoverkonhaltijassa tai lainsäädännöllä varmistetut mahdollisuudet varmistaa maakaasun siirtoverkon ja järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan toimintakyky normaalioloissa sekä ohjata sen toimintaa poikkeusoloissa. Valtion lähivuosien tavoitteena on enemmistöomistuksen saaminen jakamisen tuloksena syntyvässä järjestelmävastaavassa maakaasun siirtoverkonhaltijassa. Työ- ja elinkeinoministeriö varautuu ohjaamaan ja tarvittaessa säännöstelemään energian tuotantoa ja kulutusta vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuskeskus yhdessä huoltovarmuusorganisaation kanssa pitää yllä ajantasaisia säännöstelysuunnitelmia, joissa otetaan huomioon sekä kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttäminen että valmiuslain vaatimukset.

13 Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut Tieto- ja viestintäjärjestelmät Maailmantaloudessa merkittävä kehitysimpulssi on tieto- ja viestintäteknologian sovellusten mahdollistama reaaliaikainen tiedonsiirto, suurten tietomäärien varastointi ja käsittely sekä niitä seurannut voimakas globaalin työnjaon muuttuminen. Tämä on johtanut siihen, että huoltovarmuuden kannalta kriittiset toiminnot ovat riippuvaisia toimivista tieto- ja viestintäteknisistä järjestelmistä ja palveluista sekä monipuolisesta päätelaitetarjonnasta. Samalla kun toiminnot tietoverkoissa hajaantuvat ja järjestäytyvät uudelleen, lisääntyy myös Suomen riippuvuus joko maamme ulkopuolella sijaitsevista tai sieltä hallittavista järjestelmistä, palveluista ja tukitoiminnoista. Suomi on yleisesti luokiteltu alhaiseen riskiluokkaan ulkomaanyhteyksien toimintavarmuuden kannalta. Useimmat Suomessa käytössä olevat tietojärjestelmät perustuvat kansainvälisiltä markkinoilta hankittaviin ratkaisuihin, resursseihin ja asiantuntemukseen. Lisäksi ns. pilvipalvelut yleistyvät nopeasti, jolloin tietokantojen ja palvelutuotannon maantieteellinen sijainti ei ole enää helposti tunnistettavissa. Organisaatioiden toiminnot tietoverkoissa hajaantuvat ja järjestäytyvät uudelleen. Havaittu kehitys lisää toimintojen monimutkaisuutta, hallinnan vaikeutta ja toiminnan keskeytyksen riskejä. Palvelut, niiden tuotantotekijät ja tukifunktiot sijaitsevat pääsääntöisesti eri puolilla maailmaa. Tietoverkkojen ja niihin rakennettujen sähköisten toimintojen sotilaallinen ja rikollinen hyväksikäyttö on lisääntynyt. Valtiot ovat rakentaneet kyvykkyyksiä vaikuttaa tietoverkkoihin ja palvelurakenteisiin ja hyödyntävät niitä hyökkäysten tekemiseen vastustajan kriittisten toimintojen lamauttamiseksi ja tiedustelutiedon hankkimiseksi. Samanlaisia kyvykkyyksiä on myös useilla eivaltiollisilla toimijoilla, kuten järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin toimijoilla ja verkostoilla. Äärimmäisissä tapauksissa jopa yksittäisen toimijan ilkivalta voi aiheuttaa kriittisten toimintojen keskeytyksen. Kyberturvallisuudesta on kehittymässä elinehto tietointensiivisen kansantalouden menestymiselle ja turvallisuudelle. Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut ylläpitävät tai vaikuttavat merkittävästi lähes kaikkeen huoltovarmuudelle kriittiseen toimintaan. Järjestelmien ja niihin liittyvien palveluratkaisujen monimutkaistuessa ja ketjuuntuessa heikkenee kyky hallita niitä. Kriittinen infrastruktuuri ja sen ylläpito, keskeisten teollisten prosessien ohjaus sekä kansalaisten hyvinvointi nojautuvat yhä enemmän automaatioon esimerkiksi teollisuudessa, logistiikassa, energian ja veden tuotannossa ja jakelussa, terveydenhuollossa ja kiinteistöjen ylläpidossa. Edellä mainittujen kehityskulkujen vuoksi on tärkeää, että huoltovarmuudelle kriittiset tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut turvataan riskiperusteisesti. Tällä tarkoitetaan lähestymistapaa, jossa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2010) määritettyjen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja ministeriöiden strategisten tehtävien ylläpitämiselle kriittiset infrastruktuurit, rakenteet, järjestelmät ja resurssit turvataan siten, että varautumiseen tarkoitetut resurssit kohdennetaan keskeisimpien riskien ja vakavimpien vaikutusten hallitsemiseen. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri vaikutus pienimmällä mahdollisella panostuksella ja edelleen toimenpiteiden paras mahdollinen kustannushyötysuhde. Keskeisille riskeille tulee määrittää niiden hallinnasta vastaavat omistajat, jotka asettavat kriittisten riskien hallinnalle mitattavat tavoitteet ja tarkoituksenmukaiset toimintasuunnitelmat. Riskien

14 14 omistajat ovat vastuussa siitä, että kriittisten riskien todennäköisyys ja vaikutukset vähennetään ennalta määritellylle tasolle tarkoituksenmukaisten keinojen, resurssien ja investointien avulla. Resurssien kohdentaminen riskiperusteisesti parantaa edelleen koko yhteiskunnan kykyä vastaanottaa ja toipua vakavista häiriöistä ja poikkeusoloista. Riskiperusteista lähestymistapaa sovelletaan niissä tapauksissa, joissa se toiminnan luonteen vuoksi on tarkoituksenmukaista. Soveltaminen tapahtuu siten, että kukin toimija vastuu- tai toimialallaan: 1) tunnistaa omalla vastuu- tai toimialallaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja strategisia tehtäviä tukevan tuotannon, palvelun ja infrastruktuurit (rakenteet, järjestelmät ja resurssit), 2) tunnistaa näiden kriittiset riippuvuudet sekä keskeisimmät toiminnalliset riskit, 3) priorisoi keskeisimmät riskit, määrittelee niille omistajan ja asettaa tavoitteet riskien hallinnalle, 4) tunnistaa ja määrittelee keskeisimmät riskienhallintatoimenpiteet ja niiden kustannukset. Riskien omistaja vastaa siitä, että keskeisille riskienhallintatoimenpiteille on tarkoituksenmukaiset toimeenpano- ja investointisuunnitelmat. Lisäksi riskien omistaja: 5) mittaa, seuraa ja raportoi toimenpiteiden vaikutuksia ja kustannuksia. Ministeriöt vastaavat siitä, että niille YTS 2010 määritetyissä strategisissa tehtävissä tarvittavat kriittiset tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut turvataan riskiperusteisesti joko ministeriön tai muiden hallinnonalan viranomaisten toimesta. Hallinnonalalla on tunnistettava toimijoiden vastuualueella olevat huoltovarmuudelle kriittiset tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut sekä tunnistettava ja arvioitava näihin liittyvät riskit vaikutuksineen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi välttämättömät yhteiset palvelut ja palvelukomponentit kuten identiteetinhallinta, omaisuudenhallinta, kiinteistörekisteri, aineettomat oikeudet, yritystietojärjestelmät, terveydenhuoltoa ja hyvinvointia koskevat tiedot ja paikkatietoon liittyvät tiedot. Yhteiskunnan huoltovarmuudelle kriittisissä tieto- ja viestintäjärjestelmissä, -verkoissa ja -palveluissa tietoturvallisuus ja jatkuvuudenhallinta tulee huomioida niiden koko elinkaaren yli esimerkiksi järjestelmien suunnittelussa ja ylläpitämisessä. Markkinoilta hankitut palveluratkaisut turvataan pääsääntöisesti sopimusperusteisesti, jolloin turvallisuuden, riskien ja jatkuvuudenhallinnan vaatimusten määrittäminen ja hallinta ovat keskeisiä palvelujen häiriöttömyyden kannalta. Huoltovarmuudelle kriittisiä tieto- ja viestintäjärjestelmiä, - verkkoja ja -palveluita ylläpitävät toimijat tulee velvoittaa varmistamaan tietovarantojen ja niitä tukevien järjestelmien, rakenteiden ja resurssien jatkuvuudenhallinta ja tietoturvallisuus. Tässä tarkoituksessa ministeriöiden tulee kehittää hallinnonaloillaan huoltovarmuuden kannalta kriittisille tieto- ja viestintäteknisille järjestelmille ja palveluille sekä niiden varmistamiselle ajantasaiset ja yhdenmukaiset vaatimustenhallinnan perusteet, joilla varmistetaan palveluiden häiriötöntä toteuttamista tukevat toimintamallit. Julkisen sektorin palveluhankinnassa ja siihen liittyvässä vaatimustenhallinnassa turvallisuuden ja jatkuvuudenhallinnan määritysten tulee olla selkeitä ja johdonmukaisia. On noudatettava ensisijaisesti kansainvälisillä markkinoilla vallitsevia käytäntöjä, jotta sekä palvelujen häiriönsietokyky että yritysten kyky tuottaa turvallisia palveluja taataan sääntelyä tarpeettomasti lisäämättä. Koska valtaosa julkisen sektorin hankkimista palveluista on elinkeinoelämän tuottamia,

15 15 tietoturvallisuusratkaisut mukaan lukien, tulisi julkisen sektorin hankintojen ja vaatimustenhallinnan edistää myös kilpailukykyisen kyberturvallisuussektorin syntymistä Suomeen. Tämä edistää myös ICT työryhmän raportissa (TEM 4/2013) esitettyä tavoitetta tietoturvaosaamisen klusterin luomisesta. Vaatimustenhallinnan vieminen käytäntöön voi tapahtua esimerkiksi valtioneuvoston kanslian toimenpiteillä VARE-, SOPIVA-, HUOVI-, TORI- ja KATAKRI -hankkeisiin sekä TUVE:oon liittyvissä hankinnoissa. Lisäksi Huoltovarmuuskeskus ohjaa Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n toimintaa entistä selkeämmin tukemaan huoltovarmuuskriittisten yritysten kriittisten tietojen ja tietojärjestelmien suojaamista. Tieto- ja viestintäjärjestelmiä, -verkkoja ja -palveluita koskevissa huoltovarmuustoimenpiteissä korostuu palveluja tuottavan elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyön merkitys. Huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä aiempaa enemmän kyberuhkiin varautumista, koska yhteiskunnan ja elinkeinoelämän riippuvuudet muiden yritysten häiriöttömästä toiminnasta ja automatisoiduista järjestelmistä kasvavat. Kyberturvallisuuden kansallisessa strategiassa (2013) kuvataan kyberturvallisuuden visio, toimintamalli ja strategiset linjaukset. Huoltovarmuusorganisaatiossa tuetaan kansallisen kyberstrategian elinkeinoelämän toimeenpano-ohjelman koordinointia huoltovarmuudelle kriittisissä yrityksissä, sekä tuetaan toimeenpanon toteuttamista elinkeinoelämässä selvityksin, ohjeistuksin ja koulutuksella. Huoltovarmuuskeskus hankkii Kyberturvallisuuskeskukselta elinkeinoelämälle kohdennettuja palveluja. Tavoitteena on, että huoltovarmuudelle kriittiset yritykset ottavat turvallisuus- ja varautumissuunnittelussaan sekä niihin liittyvissä palvelurakenteissa huomioon kyberuhkat ja pitävät yllä tarvittavaa yhdenmukaista suojautumiskykyä. Tavoitteena on, että riskiarvioiden mukaiset häiriöt tunnistetaan ja havaitaan, ja niihin reagoidaan tavalla, joka minimoi niiden vaikutukset. Tämä edellyttää lisäksi varamenetelmien suunnittelua, harjoittelua ja viestintää. Huoltovarmuusorganisaatio tukee huoltovarmuudelle kriittisten yritysten varautumistoimintaa selvityksin, ohjeistuksin ja koulutuksella. Tässä tarkoituksessa on luotu järjestely, jossa ICT -pooli ohjeistaa ja tukee muiden poolitoimikuntien tukena huoltovarmuudelle kriittisiä yrityksiä varautumistoiminnassa. Huoltovarmuustoimenpiteiden lähtökohtana on, että huoltovarmuudelle kriittisissä tieto- ja viestintäjärjestelmissä yksittäisen kohteen lamautuminen tai vaurio ei saa lamauttaa koko järjestelmää. Tämän vuoksi huoltovarmuudelle kriittisimmät järjestelmät ja tietovarannot on hajautettava riskiarvion perusteella maantieteellisesti vähintään kahteen korkeimman turvatason vaatimukset täyttävään tilaan. Näiden toiminta on varmistettava kansainvälisistä tietoliikennejärjestelyistä riippumatta. Kriittisten tietovarantojen tiedot on aina joko sijaittava Suomessa, palautettavissa Suomeen tai oltava luotettavasti kahdennettu Suomeen. Tämä tarkoittaa, että myöskään vastuuta huoltovarmuudelle kriittisistä tiedoista, järjestelmistä ja palveluista sekä niiden lainmukaisesta käsittelystä ei voi siirtää maan rajojen ulkopuolelle. ICT -toimintojen keskinäisriippuvuuden ja laajan käytön vuoksi tarkastelut tulee tehdä sekä nykyisille että uusille järjestelmille. Valtion johdon ja keskeisten turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tietoliikenne ja tieto- ja viestintätekniset järjestelmät toteutetaan ja varmistetaan erillisessä tähän tarkoitetussa

16 16 turvallisuusverkossa. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeisille yrityksille ja organisaatioille varmistetaan mahdollisuus liittyä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen yhteydenpidon ja tilannekuvan muodostamisen varmistamiseksi viranomaisten varmistettuun tietoverkkoon. Kyberturvallisuuteen liittyvien uhkien tutkimukseen, ennakointiin ja niiden torjumiseen liittyvien yhteistoimintamallien kehittäminen on entistä tärkeämpää Joukkoviestintä Monipuolinen ja kansalaiset tavoittava joukkoviestintä on kansalaisten turvallisuuden ja henkisen hyvinvoinnin perusedellytys. Sen vuoksi kansallinen kyky sähköiseen ja painettuun uutisvälitykseen ja muuhun kansalaisille suunnattuun viestintään on turvattava tasapuolisesti ja maantieteellisesti kattavasti. Se edellyttää, että sähköisen joukkoviestinnän maanpäällisen ja kaapeleilla toteutettu ohjelmasiirto- ja jakeluverkko sekä graafisen viestinnän infrastruktuuri on varmistettu teknologisen kehityksen edellyttämällä tavalla. Valtioneuvoston kanslia, sisäasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä huoltovarmuusorganisaatio kehittävät yhteistyötä median kanssa vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikaisen tehokkaan viestinnän teknisten edellytysten varmistamiseksi. Median konvergenssin vuoksi alan varautumista on huoltovarmuusorganisaatiossa kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Kriisiviestinnän ja tiedottamisen avulla suojellaan ja ohjeistetaan väestöä vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Tämän vuoksi yhden valtakunnallisen televisio- ja radiokanavan sekä viranomaisten tiedotus-, varoitus- ja hälytysjärjestelmien on toimittava kaikissa olosuhteissa ja korkealla toimintavarmuuden tasolla. Viranomaistiedottamisen, erityisesti vaaratiedotteiden, kattavuudesta on huolehdittava ylläpitämällä ja edistämällä kaupallisten radioiden ja televisioiden varautumista. Myös muita väestön tavoittamiseen soveltuvia keinoja on hyödynnettävä täydentämään viestintää. Ohjaavana periaatteena tulee olla se, että kansalaisilla on tasavertainen mahdollisuus vaaratiedotteiden vastaanottoon. Viranomaistiedottamisen, erityisesti vaaratiedotteiden, kattavuudesta on huolehdittava ylläpitämällä ja edistämällä kaupallisten radioiden ja televisioiden varautumista koti- ja ulkomaiset kokemukset sekä tekninen kehitys huomioiden. Ratkaisuja kehitettäessä tulee ottaa huomioon mahdollisuus kaksisuuntaisen tiedonkulun kehittämiseksi ja turvaamiseksi viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja väestön välillä. Tekninen kehitys on mahdollistanut uusia tapoja vaaratiedotteiden välittämiseen. Uudet mahdollisuudet korjaavat usein myös aiemman järjestelmän puutteita. Kokemusten mukaan mm. aamuyön tunteina radion ja television kautta annettujen tiedotteiden kattavuus ei ole riittävää. Lisäksi Suomessa on noin miljoona vajaakykyistä vaaratiedotteiden vastaanottajaa, kuten kotihoidossa olevat ihmiset, kuurot, sokeat, liikuntarajoitteiset ja yksinäiset vanhukset. Kriisiviestintää ja tiedottamista tulee kehittää vastaamaan muuttuvaa mediaympäristöä vakavien häiriö- ja poikkeusolojen aikaisen tehokkaan ja oikeasisältöisen kriisiviestinnän varmistamiseksi. Tavoittavuus tulee maksimoida yhtenä kokonaisuutena käyttäen hyväksi myös uusia viestintäkanavia, kuten verkkoviestintää ja sosiaalista mediaa jo käytössä olevien menetelmien rinnalla. Valtion eri viranomaisten tulee koordinoida oma ja hallintoalansa kriisiviestintä ja tiedottaminen muiden hallinnonalojen kanssa. Erityisryhmille kohdennettavan viestinnän

17 17 kehittäminen tulee ottaa erityiseksi painopistealueeksi yhdessä asianomaisten viranomaisten, kuten liikenne- ja viestintäministeriön sekä sisäasiainministeriön kesken. Lisäksi sähköisen joukkoviestinnän harjoittajien valmiuksia on edelleen ylläpidettävä ja kehitettävä yhteistyössä yritysten, viranomaisten ja muiden toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen, kesken. 3.3 Finanssialan palvelut Finanssiala ja sen järjestelmät sekä toiminnot muuttuvat nopeasti. Toimintatavat, palvelut ja palveluntarjoajamarkkinat ovat kehittyneet ja muuttuneet ja on arvioitavissa, että tämä kehitys tulee jatkumaan. Finanssialan toimijoiden kansainvälistyminen on Suomessa edennyt nopeasti ja kattavasti. Tämä kehitys jatkuu, kun kansallisten markkinoiden kolme suurinta pankkialan toimijaa siirtyvät yhteiseurooppalaisten elinten valvontaan. Tämä muuttaa samalla myös kansallisten finanssialan viranomaisten roolia ja kansallisen turvallisuuden edistämisen mahdollisuuksia. Finanssisektorin kansainvälistyminen on johtanut erityisesti rahoitussektorin yhä laajempaan integroitumiseen kansainvälisiin teknisiin järjestelmiin ja sääntelyyn. Merkittävä osa finanssialan toiminnan kannalta kriittisistä järjestelmistä sijaitsee tai niitä hallinnoidaan Suomen ulkopuolella. Vahinko-, henki- ja työeläkevakuuttaminen toimivat pitkälti kansallisella tasolla, mutta niidenkin toiminta on riippuvaista monikansallisista järjestelmistä. Kansainvälisessä toimintaympäristössä vakava häiriö kriittisen toimijan tai palveluntuottajan lähiympäristössä voi heijastua myös Suomeen. Tämän vuoksi on varmistettava, että huoltovarmuuden kannalta tärkeät näkökohdat huomioidaan alan ja teknologian muutoksessa siten, että tarvittavat varautumisjärjestelyt voidaan suunnitella ja toteuttaa asianmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Finanssiala on riippuvainen sähkösaannin häiriöttömyydestä sekä maksuliikenneyhteyksien toimivuudesta. Sähköisen asioinnin lisääntymisen myötä myös asiakkaiden riippuvuus tietoliikenteestä ja sähkön saannista on voimakkaasti kasvanut, joten häiriöt heijastuvat nopeasti heidän toimintaansa. Pitkittyessään sähkönjakelun tai tietoliikenteen häiriöt voivat estää esimerkiksi pankkien yhteisen Tupas-tunnistamispalvelun ja sitä hyödyntävien yksityisten ja viranomaispalveluiden toiminnan. Huoltovarmuudelle kriittisiä toimintoja ja niiden ylläpitämisessä tarvittavia järjestelmiä ovat ainakin Suomessa toimivien pankkien ja muiden keskeisten maksupalveluntarjoajien tilijärjestelmät sekä niiden käyttämät sisäiset ja keskinäiset maksuliikennejärjestelmät, korttimaksamisen järjestelmät, käteisautomaattijärjestelmät, ulkomaanmaksuliikenne, rahahuollon laskenta- ja logistiikkapalvelut, eläke- ja muut vakuutusjärjestelmät, sekä arvo-osuus- ja selvitysjärjestelmät. Vakuutusalan toiminta on riippuvainen paitsi maksuliikenteen sujuvuudesta myös sijoitustoiminnan ja arvopaperimarkkinoiden toimivuudesta. Kriittisten toimintojen ylläpitämisessä tarvittavat järjestelmät tulee selvittää ja ylläpitää tietoa nopeasti muuttuvassa kentässä. Lisäksi tulee selvittää, miten turvataan riittävän ajantasaisten tietojen saatavuus ja tietojen käytettävyys tilanteissa, joissa järjestelmät sijaitsevat maan rajojen ulkopuolella. Tehtävien toimenpiteiden tulee kohdistua erityisesti sen varmistamiseen, että pankkien välisen maksuliikenteen hoitamiseksi on olemassa varajärjestelyt sen varalta, että maksujen selvitystoiminta maan sisällä tai maan rajojen ulkopuolella ei ole käytettävissä. Lisäksi korttimaksamiseen liittyvä infrastruktuuri ja korttivarmennusten toimivuus Suomessa on turvattava. Nopeasta markkina- ja teknologisesta kehityksestä johtuen finanssialan huoltovarmuudelle kriittisten järjestelmien ja toimintojen täydellinen määrittäminen tulee säilymään haasteellisena.

18 18 Esimerkiksi maksuliikenteen välittyminen toteutuu jo nyt osittain pankkien ulkopuolella maksuliikennepalveluja tarjoavien yhtiöiden toimesta. Finanssialan huoltovarmuudelle kriittisten järjestelmien ja toimintojen määrittäminen edellyttää siksi laajaa yhteistyötä alan viranomaisten ja alan toimijoiden kesken. Finanssialan huoltovarmuuden kehittäminen edellyttää erityisesti euroalueen huomioimista. Lisäksi sääntely sekä kasvavassa määrin myös valvonta ovat kansainvälisiä myös kotimaisten toimijoiden osalta. Tämän vuoksi finanssialan varautumiseen liittyvää kansainvälistä yhteistyötä tulee lisätä sekä EU-tasolla että eri valtioiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa sekä tuoda aktiivisesti esiin suomalaisten toimijoiden erityistarpeet. Niiltä osin kun eurooppalainen ohjaus ei täytä Suomen erityistarpeita, tulee kuitenkin varautua kansallisilla järjestelyillä. Järjestelyjä voidaan toteuttaa viranomaisten, yritysten ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistoimin. Finanssialan muutoksesta johtuen on keskeistä määrittää, mitä huoltovarmuustoiminnalle tunnusomainen laaja yhteistyö kunkin alan viranomaisen kanssa jatkossa tarkoittaa. Punnittavaksi tulee ottaa erityisesti kansallisen huoltovarmuuden suhde jatkuvasti kiihtyvään kansainvälistymiseen, jonka yhteydessä erityisesti yhteiseurooppalaisten viranomaisten rooli huoltovarmuustoiminnassa tulee määritettäväksi. Tämä tarkoittaa, että huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvittavat kansalliset, mutta myös enenevässä määrin kansainväliset toimenpiteet, toimijat ja rajaukset tulee selventää. Ratkaisuja luotaessa ja näihin kohtiin kantaa otettaessa on varmistettava ratkaisujen ja tavoitteiden markkinaneutraalius. Tämän arvioinnista vastaavat toimialaa sääntelevät viranomaiset. Pääasiallisesti kotimaassa toimivien tahojen tulisi kyetä tuottamaan vastaavan turvallisuustason palvelut kuin osaksi tai pääasiallisesti ulkomailla toimivat tahot. Tällöin ratkaistavaksi tulee muun muassa se, että jos pankkien maksuliikenne on ulkomaisten järjestelmien ja ulkomaisten palvelutoimittajien varassa, niin voidaanko luottaa yhteiseurooppalaisen maksuselvityspalvelujen saatavuuteen ja luotettavuuteen vai tarvitaanko kansallinen maksuselvityskyky. Finanssialan harjoitukset ovat keskeinen osa varautumista ja koulutusta. Tätä toimintaa on kehitettävä edelleen. 3.4 Liikenne ja logistiikka Logistiikka-ala muodostuu sekä kotimaisista että ulkomaisista toimijoista. Se on myös osa globaalia logistiikkaverkostoa. Tämän vuoksi se on riippuvainen globaaleista muutoksista ja kehityskuluista. Logistiikan mahdollisimman häiriötön toiminta on edellytys yhteiskunnan toimivuudelle. Tavoitteena on, että jatkuvuuden turvaaminen otetaan huomioon yleisesti alan toiminnassa ja päätöksenteossa. Sään ääri-ilmiöt ovat osoittaneet talouden riippuvuuden kuljetuksista ja häiriöiden mittavat kerrannaisvaikutukset yhteiskuntaan. Henkilö- ja tavarakuljetusten turvallisuus, täsmällisyys, vaurioitumattomuus ja kuljetusvarmuus edellyttävät, että logistiset palvelut varaudutaan toteuttamaan entistä häiriöherkemmässä toimintaympäristössä. Logistinen järjestelmä koostuu tavaroiden ja henkilöiden kuljettamiseen tarvittavasta maantie-, rautatie-, ilma- ja vesiliikenteestä, näiden liikennemuotojen asemista, satamista, terminaaleista ja varastoista sekä tieto- ja turvallisuusjärjestelmistä. Logistisen järjestelmän toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää mm. näihin liittyvien riskien arviointia, riippuvuuksien tunnistamista,

19 19 toimintaverkostojen varmistamista ja toimintojen priorisointia sekä vaihtoehtoisten toimintatapojen ja kuljetusmuotojen suunnitelmallista käyttöä palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Huoltovarmuustoimenpitein varmistetaan kuljetuskaluston käytettävyys ja käyttöasteen ylläpitäminen sekä varaosien saatavuus etenkin kalustomäärältään kriittisissä energia-, kemikaali- ja elintarvikekuljetuksissa. Suomi on kuljetuslogistisesti saarivaltio, jonka ulkomaankaupasta noin 80 % perustuu merikuljetuksiin. Sen vuoksi liikennepolitiikassa otetaan huomioon ulkomaankaupan turvaaminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toimivien markkinoiden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitaan riittävästi aluskalustoa ja ilmakuljetuskalustoa sekä kotimaisessa määräysvallassa olevaa väylien kunnossapitokapasiteettia mukaan lukien jäänmurto. Kriittisin kuljetuskapasiteetti on oltava kotimaisessa määräysvallassa. Liikenteen on toimittava entistä paremmin myös ankarissa talvisissa olosuhteissa ja muissa ääritilanteissa. Tämä edellyttää vastuutahojen panostusta väylien ja liikenteen ohjausjärjestelmiin, kaluston riittävyyteen, talviliikenteen häiriöttömään turvaamiseen sekä informaatiojärjestelmiin huoltovarmuusorganisaation tukemana. Huoltovarmuustyössä varaudutaan myös satama- ja lentoasemaverkoston mahdolliseen supistumiseen. Huoltovarmuusorganisaatio seuraa arktisten alueiden ja reittien hyödyntämisen kehittymistä ja arvioi vaikutuksia huoltovarmuuteen. Kotimaassa toiminnassa oleva valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta kuljetusjärjestelmästä muodostuva, koko valtakunnan alueen kattava maanteiden ja rautateiden tavara- ja henkilökuljetusjärjestelmä on häiriötilanteisiin varautumisen perusta. Viranomaisten toimenpitein luodaan edellytyksiä tämän järjestelmän ylläpitämiseksi ja palvelutuotannon varmistamiseksi myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Logistisen järjestelmän toimivuus edellyttää varautumista. Varautuminen toteutetaan järjestelmän eri osa-alueiden riskienhallinnan ja jatkuvuussuunnittelun avulla, ja sitä kehitetään viranomaisten, yritysten ja huoltovarmuusorganisaation yhteistyönä. Yhteiskunnan kannalta kriittisimpien kuljetusten toteuttamiseksi vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, kuten suuronnettomuuksien aiheuttamat evakuoinnit ja muut kuljetukset, suunnitellaan viranomaisten ja yritysten kesken toimintatavat ja laaditaan aie- tai valmiussopimuksia. Näiden tavoitteena on varmistaa nopea ja suunnitelmallinen toiminta sekä mahdollistaa tarvittava harjoittelu. Viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoiminnan tavoitteena tulee olla yhdenmukainen tilannekuva toimintaa uhkaavista riskeistä ja toiminnan toteuttamismahdollisuuksista. Tilannekuvan perusteella viranomaiset ja yritykset toteuttavat ennakoiden häiriönhallinnan edellyttämät valmistelut valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Viranomaisten tehtävänä on kartoittaa häiriöt ja riskit yhteiskunnan kannalta, suunnitella, ohjata ja priorisoida tarvittavia toimenpiteitä sekä turvata yritysten toimintaedellytysten ylläpito. Alan yritykset varautuvat omaa toimintaansa uhkaaviin riskeihin, häiriöiden vaikutusten eliminointiin ja lieventämiseen sekä vaihtoehtoisten toimintatapojen kehittämiseen. Yritykset varautuvat myös alihankintaverkostonsa toimivuuden varmistamiseen sopimusjärjestelyin. Varautuminen on osa yritysten normaalia operatiivista toimintaa ja johtamista. Sen painopisteenä on toiminta normaalioloissa ja vakavissa häiriötilanteissa, mikä luo perusteet myös toiminnalle poikkeusoloissa. Yhteiskunnan toimivuus ja kansalaisten elinmahdollisuudet varmistetaan myös tilanteissa, jossa joudutaan rajoittamaan yksityisautojen käyttöä. Tällöin luodaan edellytykset joukkoliikenteen

20 20 toiminnan jatkuvuudelle. Taksijärjestelmä täydentää joukkoliikennettä ja hoitaa joukkoliikennereittien ulkopuoliset kuljetustarpeet. Kaikissa tilanteissa varmistetaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä pelastuspalvelun edellyttämät kuljetustarpeet. Optimoiduimpien toimitusketjujen ja kuljetusten, kuten energia-, elintarvike-, kemikaali- ja teollisuuden raaka-ainekuljetukset, varmistamiseksi on huoltovarmuustyössä tarkasteltava koko tilaus-toimitusketjua ja toimitusverkostoa. Jos hankintalähde vaihtuu, muuttuu myös logistisen järjestelmän rakenne. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia kuljetusreitteihin ja kalustotarpeeseen. Nämä tulee huomioida toimintojen jatkuvuuden varmistamisessa. Kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävä toiminta vaikuttaa logistiseen järjestelmään. Huoltovarmuusorganisaatio seuraa kiristyviä ympäristövaatimuksia ja niiden vaikutuksia logistiikkaan sekä arvioi vaikutuksia huoltovarmuuteen. Ympäristövaatimuksiin liittyvään päätöksentekoon pyritään vaikuttamaan ennakoivasti. Sotilaallisen maanpuolustuksen tuen tarve ja yhteiskunnan toimivuuden edellyttämät tarpeet sovitetaan yhteen siten, että sodan ajan joukkoihin sijoitettavan kaluston ja erikoishenkilöstön määrässä otetaan huomioon myös muun yhteiskunnan tarpeet. Määrällisesti kriittisen kuljetuskaluston, kuten energia-, elintarvike- ja raskaiden työkoneiden kuljetuskalustot, osalta eri toimijoiden tarpeet toteutetaan viranomaisten yhteistyössä laatimien suunnitelmien mukaisesti. Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittisten kuljetusten liikennepolttoaineen saanti häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa suunnitellaan viranomaisten, huoltovarmuusorganisaation ja alan toimijoiden yhteistyönä, ja tähän luodaan nykyjärjestelmään perustuva luotettava toimintamenetelmä. Menetelmän toimivuus varmistetaan yhdessä alan toimijoiden kanssa. 3.5 Vesihuolto Suomessa on käytettävissä runsaat vesivarat asukaslukuun suhteutettuna. Sekä pohja- että pintavesivarat ovat pysyneet Suomessa hyvälaatuisina. Yhdessä vesihuollon korkean tason kanssa ne ovat mahdollistaneet toimivan vesihuoltokokonaisuuden, joka mahdollistaa Suomessa keskimäärin n. 130 litran vuorokausikulutuksen asukasta kohden. Vesihuollon kokonaisuuden muodostavat vedenhankinta ja -jakelu, viemäröinti ja jätevesien käsittely. Vesihuoltolaitosten toimittamasta vedestä noin 65 % on pohjavettä ja tekopohjavettä, loput 35 % on pintavettä. Pintaveden osuus on merkittävä erityisesti kaupungeissa. Vesijohtoverkostoa on noin kilometriä ja siihen on liittynyt yli 90 % väestöstä. Jätevesiverkoston laajuus on noin kilometriä ja väestökattavuus noin 85 %. Vesihuolto on ihmisen hyvinvoinnille ja yhteiskunnan toiminnoille välttämätön palvelu, jonka toiminta on turvattava kaikissa tilanteissa. Vesihuoltoa kohtaava uhka voi toteutuessaan olla vaikutukseltaan pahimmillaan katastrofaalinen. Tämän vuoksi puhtaan veden saanti ja jätevesien käsittely yhteiskunnassa tulee turvata. Vesihuollon turvaamisessa erityinen huomio on nopeasti kehittyvillä häiriöillä. Erityisesti sähkökatkot ja tietoliikenneriippuvuus voivat aiheuttaa vesihuoltolaitosten toimintaan vakavia häiriöitä. Näiden vaikutusten odotetaan lisääntyvän äärevien sääilmiöiden lisääntymisen myötä. Sääilmiöt voivat aiheuttaa myös tilanteita, joissa esimerkiksi pintavedet voivat kulkeutua pohjavesimuodostumiin ja vedenottamoille vesistöjen pinnannousun ja tulvien seurauksena tai

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset

Lisätiedot

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Pääesikunta, logistiikkaosasto Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

Varautuminen sotelainsäädännössä

Varautuminen sotelainsäädännössä Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten

Lisätiedot

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Varmistamme, että yhteiskunta toimii myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että arkipäiväiset asiat toimivat.

Lisätiedot

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan?

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 4.12.2018 Maakuntien kriisiviestintäseminaari Varautumisen alueellinen koordinaatiotehtävä maakunnille Yhteensovittamiselle

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA Seminaari huoltovarmuusorganisaatiolle ja sidosryhmille 11.02.2014 Kansallismuseon auditorio UUSI HUOLTOVARMUUSPÄÄTÖS MIKÄ MUUTTUU? Toimitusjohtaja Ilkka

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä, Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Yhteinen varautuminen alueella

Yhteinen varautuminen alueella Yhteinen varautuminen alueella Maakuntahallitus 23.11.2018 Jarkko Jäntti Varautumisen valmistelija Uusi tehtävä HE 15/2017vp 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista

Lisätiedot

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan

Lisätiedot

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo 11.12.2018 12.12.2018 VN.FI 5 Tiedolla johtaminen Tiedolla johtaminen mahdollistaa sen,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään

Lisätiedot

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

MUISTIO ESITYS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI HUOLTOVARMUUDEN TAVOIT- TEISTA 2018: PERUSTELUMUISTIO

MUISTIO ESITYS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI HUOLTOVARMUUDEN TAVOIT- TEISTA 2018: PERUSTELUMUISTIO TYÖ- JA ELINKEINOMINISTE- RIÖ Neuvotteleva virkamies Henri Backman MUISTIO 27.11.2018 ESITYS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI HUOLTOVARMUUDEN TAVOIT- TEISTA 2018: PERUSTELUMUISTIO 1 Valmistelun tausta Huoltovarmuuden

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2013. 857/2013 Valtioneuvoston päätös. huoltovarmuuden tavoitteista

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2013. 857/2013 Valtioneuvoston päätös. huoltovarmuuden tavoitteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2013 857/2013 Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2013 Valtioneuvosto on työ-

Lisätiedot

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA MATINE-seminaari 17.3.2015 VTT, Tampere Logistiikkapäällikkö Raija Viljanen Infrastruktuuriosasto HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Huomisen huoltovarmuus 22.1.2014 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1 HUOLTOVARMUUS häiriöiden ja kriisien vaikutukset Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 :n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä Taneli Rasmus Tavoitteet harjoitukselle Sysmän kunnassa Testata uutta hallintosääntöä Testata ulkoistettujen palveluiden varautumista Teknisten ratkaisujen

Lisätiedot

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Puolustusvaliokunta 11.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry IA:n edustama teollisuus Suomessa

Lisätiedot

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA VERSIO 1.0F 15.5.2009 TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA Versio: 1.0F Julkaistu: 15.5.2009 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset... 3 3.1 Johtaminen...

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta 6.12.2017 A8-0350/1 1 42 kohta 42. katsoo, että vahvan puolustusteollisuuden kehittäminen vahvistaa EU:n teknologista riippumattomuutta; pyytää kehittämään teollisia ja teknologisia resursseja, joita tarvitaan

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 13.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA

Lisätiedot

TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP TARKASTUSVALIOKUNTA. HN Jari Takanen / PLM

TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP TARKASTUSVALIOKUNTA. HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP TARKASTUSVALIOKUNTA HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ - TIIVISTYS 1 Euroopan Komission lähtökohta: Teollinen yhteistyö (IP) vääristää vapaita markkinoita. Laki julkisista

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP. Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto HN Jari Takanen / PLM

TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP. Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 8.3.2017 HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ Maan puolustuksen ja turvallisuuden kannalta keskeisissä puolustushankinnoissa voidaan

Lisätiedot

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen IPLU-projektin järjestämä seminaari IP-verkkojen luotettavuudesta, 17.5.2006 Kari Wirman 2 Yhteiskunnan toimintojen riippuvuudet

Lisätiedot

Järjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG

Järjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG Järjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG 19.1.2018 23.1.2018 1 MIKÄ MEITÄ OHJAA? 23.1.2018 2 Mikä se YTS on? Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Opetustoimen varautuminen

Opetustoimen varautuminen Opetustoimen varautuminen ml. varhaiskasvatus, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimi STM:n Valmiusseminaari 15.-16.5.2017 Haikon kartano Tiina Mäkitalo 16.5.2017 1 Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot YTS,

Lisätiedot

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,

Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista, Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta 27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa

Lisätiedot

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

SUOMALAINEN HUOLTOVARMUUSJÄRJESTELMÄ - HAASTEET JA VAHVUUDET. Johtaja Sauli Savisalo MTS:n huoltovarmuusseminaari

SUOMALAINEN HUOLTOVARMUUSJÄRJESTELMÄ - HAASTEET JA VAHVUUDET. Johtaja Sauli Savisalo MTS:n huoltovarmuusseminaari SUOMALAINEN HUOLTOVARMUUSJÄRJESTELMÄ - HAASTEET JA VAHVUUDET Johtaja Sauli Savisalo MTS:n huoltovarmuusseminaari 23.5.2019 HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Yhteiskunnan toiminnan turvaaminen vakavissa häiriöissä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 16 ja 19 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuontipolttoaineiden

Lisätiedot

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta IPLU-II-projektin päätösseminaari Network Message Formatting Huoltovarmuus ja sen turvaaminen Huoltovarmuus: Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden

Lisätiedot

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus

Lisätiedot