Ilmastonmuutoksen hillintä ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 12.3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastonmuutoksen hillintä ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 12.3."

Transkriptio

1 Ilmastonmuutoksen hillintä ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

2 ESIPUHE Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistettiin kesällä Suunnittelu on luonteeltaan maakunnan liikennepolitiikkaa luovaa työtä ja projektissa tarkastellaan kokonaisuutena kaikkia liikenteeseen liittyviä asioita. Suunnitelman aikatähtäin on vuodessa Suunnitelma on Kanta-Hämeen maakuntatasolla ensimmäinen. Kaikilla kolmella kaupunkiseudulla suunnittelukierros on tehty jo aiemmin. Projektin alkuvaiheessa on analysoitu liikennejärjestelmän ja sen toimintaympäristön nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä asetettu tavoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle. Tämä muistio on varsinaisen Kanta-Hämeen liikennestrategian laatimisen pohjaksi tehty selvitys ilmastonmuutoksen hillinnästä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä liikenteellisin keinoin. Työssä on tarkasteltu liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja mahdollisuuksia vaikuttaa trendin mukaiseen päästöjen kasvuun. Esitetyt luvut ovat suuntaa-antavia ja sisältävät paljon epävarmuuksia. Tämä osaselvitys ilmastonmuutoksen hillinnästä liikenteellisin keinoin otetaan soveltuvin osin huomioon varsinaista Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma strategiaraporttia tehtäessä. Tämän osaselvityksen laatimista on ohjannut Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa valmisteleva työryhmä, johon ovat kuuluneet: Harry Tast (Hämeen liitto), Erika Helin (Hämeen tiepiiri), Arja Aalto (Ratahallintokeskus), Seppo Nikkanen (Etelä-Suomen lääninhallitus), Maarit Kaartokallio (Seutukeskus Oy Häme), Markku Vasama (Hämeenlinnan kaupunki), Antti Heinilä (Forssan kaupunki) ja Sirpa Somerpalo (Riihimäen kaupunki). Selvitys on laadittu Linea Konsultit Oy:ssä, jossa työhön ovat osallistuneet Reijo Helaakoski, Annamari Ruonakoski, Sakari Somerpalo ja Annu Korhonen 1/23

3 SISÄLTÖ ESIPUHE...1 SISÄLTÖ JOHDANTO TAUSTA KASVIHUONEKAASUJA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA TAVOITTEET ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN VAIKUTTAMINEN LIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT KANTA-HÄMEESSÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT SUOMESSA JA KANTA-HÄMEESSÄ AJONEUVOJEN YKSIKKÖPÄÄSTÖIHIN VAIKUTTAMINEN TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN JAKAUMA HENKILÖAJONEUVOT POLTTOAINEET TALOUDELLINEN AJOTAPA KULJETUKSET LIIKENNESUORITTEESEEN JA KULKUTAPAJAKAUMAAN VAIKUTTAMINEN MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE JOUKKOLIIKENNE KÄVELY JA PYÖRÄILY PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA LIIKENTEEN HALLINTA LIIKKUMISEN OHJAUS KULJETUKSET ERI KEINOJEN PÄÄSTÖVÄHENNYSPOTENTIAALI JOHTOPÄÄTÖKSET /23

4 1. JOHDANTO 1.1. Tausta Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos johtuu pääosin kasvihuonekaasuista, joiden määrää ihmisen toiminta on lisännyt. Kasvihuonekaasut jäävät ilmakehään ja estävät lämpöä säteilemästä pois. Ilmastonmuutos, sen suuruus ja vaikutukset riippuvat päästöjen kokonaismäärästä, eivät päästölähteiden sijainnista. Siksi ilmaston lämpenemistä pyritään ehkäisemään globaalilla yhteistyössä ja kansainvälisin sopimuksin. Ilmaston lämpeneminen tulee jatkumaan lähimpinä vuosikymmeninä nyt tehtävistä toimenpiteistä huolimatta. Vielä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka suurta lämpeneminen on ja pysyvätkö sen vaikutukset siedettävällä tasolla tulevaisuudessa. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, eikä kasvihuoneilmiön käsittely tee tästä poikkeusta. Tässä raportissa on pyritty esittelemään liikenteen päästöjen todennäköistä kehitystä, mahdollisuuksia vaikuttaa trendinomaiseen kehitykseen ja vaikutuskeinoihin liittyviä epävarmuuksia. Työssä esitetyt luvut ovat tämänhetkisen tietämyksen varassa tehtyjä laskelmia, joiden toteutumisesta ja tarkkuudesta ei ole täyttä varmuutta. Lukuja voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina ja niitä voidaan hyödyntää tulevan kehityksen ohjaamisessa kasvihuonekaasupäästöjä hillitsevään suuntaan Kasvihuonekaasuja koskevat sopimukset ja tavoitteet YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja Kansainvälisestä ilmastopolitiikasta neuvotellaan YK-järjestelmässä. Tärkein ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvistä sopimuksista on ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus eli ns. ilmastosopimus, joka astui voimaan vuonna Sopimuksen perimmäinen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä vaarattomalle tasolle. Ilmastonmuutoksen puitesopimusta täsmentää Kioton pöytäkirja, joka tuli voimaan Pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun päästöjä yhteensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina Balin ilmastoneuvotteluissa joulukuussa 2007 päästiin sopuun siitä, että neuvottelut aloitetaan vuoden 2012 jälkeisestä sopimuksesta. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen vuonna EU Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Suomi toimii Euroopan unionin osana. Euroopan yhteisö ja silloiset EU:n jäsenvaltiot ratifioivat Kioton pöytäkirjan vuonna Se velvoittaa Euroopan unionin (EU-15) vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 8 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuosina Vähennysvelvoite on jaettu edelleen jäsenvaltiokohtaisiksi velvoitteiksi. Sen mukaan Suomi sitoutuu vuosina vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Jatkossa tavoitteita on tiukennettava. EU on sitoutunut Eurooppa-neuvoston päätöksellä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla ja nostamaan uusituvan energian osuuden viidennekseen vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 lukuihin. EU:n tavoite on, ettei maapallon lämpötila nouse kahta as- 3/23

5 tetta enempää esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä edellyttäisi päästöjen vähentämistä % vuoteen 2050 mennessä. Tammikuussa 2008 Euroopan komissio julkaisi ilmasto- ja energiapaketin, joka on laaja jäsenmaita koskeva lainsäädäntökokonaisuus. Esityksen käsittely jatkuu neuvostossa ja Euroopan Parlamentissa. EU:n päästökauppajärjestelmää uusitaan lisäämällä siihen uusia toimialoja ja huutokaupalla myytävien päästöoikeuksien määrää. Samalla päästökaupassa luovutaan kansallisista jakosuunnitelmista ja siirrytään EU:n yhteiseen päästökattoon. Paketti perustuu 20/20/20-jakoon vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuutta on nostettava 20 prosenttia, samoin uusiutuvien energialähteiden osuutta on nostettava 20 prosenttia. Kasvihuonepäästöjä tulee pienentää 20 prosenttia tavoitevuoteen mennessä. Jos kansainvälinen ilmastosopimus saadaan aikaan, nostetaan hiilidioksidin vähennystavoite 30 prosenttiin. Euroopan komissio esittää Suomelle 16 prosentin vähennyksiä päästökaupan ulkopuolisten toimialojen hiilidioksidipäästöihin vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 määristä. Uusiutuvan energian osuus pitäisi Suomessa nostaa vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin nykyisestä 28,5 prosentista. (Ympäristöhallinnon nettisivut; EU-katsaus, eduskunnan erityisasiantuntijan toimisto, ) Suomi Suomen ilmastotavoitteet noudattelevat EU:ssa esitettyjä tavoitteita ja Kioton pöytäkirjaa. Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi Suomessa tehtiin kansallinen ilmastostrategia vuonna Eduskunta edellytti, että samalla laaditaan ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelma (2005). Ilmastopolitiikassa onkin syytä varautua sekä ilmastomuutoksen hillitsemiseen että siihen sopeutumiseen. Suomi on siis sitoutunut EU:n sisäisen taakanjaon mukaan vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Hallitusohjelman mukaan Suomen on kannettava oma ja oikeudenmukainen vastuu EU:n sitoumuksista vähentää yksipuolisesti kasvihuonekaasuja vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Lisäksi Suomea koskevat ilmasto- ja energiapaketissa esitetyt vaatimukset, mikäli paketti hyväksytään jatkokäsittelyssä. Kuva 1. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys ja ennuste Suomessa sekä eri ilmastosopimusten ja -neuvotteluiden tavoitteita (LIPASTO) 4/23

6 Liikennejärjestelmäsuunnittelulla ja kunnilla on merkittävä rooli ilmastostrategian toteuttamisessa. Ilmasto- ja energiapakettiin sisältyy 16 prosentin vähennys päästökaupan ulkopuolisille toimialoille, kuten liikenteelle, vuoden 2005 tasosta. Perusajatuksena tässä työssä kuitenkin on, että kukin päästöjä tuottava sektori vastaisi omalta osaltaan tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelmissa on otettava huomioon ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat muutokset esimerkiksi keliolosuhteissa. (Ympäristöhallinnon nettisivut.) Kuntien ilmastonsuojelukampanja Suomen Kuntaliitto tekee aktiivista ilmastotyötä. Kuntien ilmastonsuojelukampanja käynnistyi vuonna Ilmastokampanjan tarkoituksena on edistää kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ilmastokampanjassa on mukana 49 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku kattaa 48 prosenttia Suomen väestöstä. Toiminta kunnissa vaihtelee. Useissa kunnissa tehdään perusanalyyseja kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi ja laaditaan toimenpideohjelmia päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle Kanta-Hämeessä Alueellisissa tavoitteissa käsitellään tavallisesti henkeä kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä. Tällöin päästöjen vähennystavoitteet pysyvät realistisella tasolla myös kasvavilla seuduilla. Toisaalta henkeä kohti laskettu prosentuaalinen muutos vastaa suunnilleen koko maahan suhteutettuna myös kokonaispäästöjen kehitystä, sillä Suomen väkiluku pysynee jokseenkin vakiona lähivuosikymmeninä. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteissa on lähdetty siitä, että liikennesektori kantaa oman osuutensa kansallisista tavoitteista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, vaikka valtionhallinnossa tällaista päätöstä ei ole tehty. Siten tavoitteeksi on asetettu, että liikenteen tuottamat asukaskohtaiset hiilidioksidipäästöt vähenevät nykytasosta 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa nykyisen 2,7 tonnin asukaskohtaisen hiilidioksidipäästön pienenemistä 1,9 tonniin. Tässä työssä kehiteltyä keinovalikoimaa voidaan luonnollisesti hyödyntää muunkin suuruisiin tavoitteisiin pyrittäessä Ilmastonmuutoksen vaikutukset Vuosi 2007 oli pohjoisella pallonpuoliskolla toiseksi lämpimin vuoden 1850 jälkeen. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusimmassa arviointiraportissa todetaan, että ilmaston lämpeneminen on jo kiistaton tosiasia. Maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,74 astetta viimeisimmän sadan vuoden aikana ja lämpeneminen on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Myös merenpinnan on mitattu nousseen, ja jää- ja lumipeitteet ovat kaventuneet. Vaikka kasvihuoneilmiön voimistuminen on ilmeinen fysikaalinen tosiasia, ei ole täyttä varmuutta siitä, miten paljon se lopulta vaikuttaa ilmastoon eri puolilla maapalloa. Epävarmuutta aiheuttavat maailmanlaajuisesti mm. aerosolit ja pilvet sekä alueellisesti merivirtojen mahdolliset muutokset. Uusimpien ilmastoskenaarioiden mukaan maapallon keskilämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä 1,1 6,4 astetta verrattuna vuosien keskilämpötilaan. Myös sadanta muuttuu; se kasvaa napojen lähettyvillä ja pienenee monilla alueilla, joilla kuivuus on jo nyt ongelma. 5/23

7 Ilmastonmuutoksen täydellinen pysäyttäminen on mahdotonta. Monet ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä satoja vuosia. Ne lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin periaatteessa hidastaa niin paljon, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä. Ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin voidaan myös yrittää sopeutua eri tavoin. (mm. Ympäristöhallinnon ja ulkoasiainministeriön nettisivut.) Ilmaston arvioidaan muuttuvan voimakkaimmin suurilla leveysasteilla, kuten Suomessa. Keskilämpötila kohoaa noin 4-6 astetta vuoteen 2080 mennessä ja etenkin talvista tulee leudompia. Tällöin nollakelit yleistyvät ja routakerros ohenee. Myös sateet ja tulvat lisääntyvät. Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, rankkasateet ja kuivat kesät, voimistuvat ja yleistyvät. Näillä tekijöillä on vaikutusta muun muassa autoilun keliolosuhteisiin. Roudattomassa maassa puut kaatuvat helpommin talvimyrskyissä. Puunkorjuu vaikeutuu. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja harvaan asuttujen alueiden taantuminen lisäävät yhteiskunnan haavoittuvuutta, sillä avun toimittaminen alueellisesti laajalle ja etäälle keskuksista on äärioloissa vaikeaa Liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaminen Keinot vaikuttaa liikenteen kasvihuonekaasujen päästöihin voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: 1. Ajoneuvojen yksikköpäästöihin (energiatehokkuuteen ja polttoaineisiin) vaikuttavat keinot, kuten mm. ajoneuvo- ja moottoritekniikan kehittäminen polttoaineet ajoneuvokannan kehitys ajotapa jne. em. tekijöihin vaikuttavat taloudelliset ja muut ohjauskeinot, esim. hankintakriteerit 2. Liikennesuoritteisiin (kysyntään ja kulkutapavalintaan) vaikuttavat keinot, kuten yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehityksen ohjaus liikkumisen ja kuljetusten hinnoittelu kuljetusten keskikuormat, logistiikka, ajoneuvokoko pysäköintipolitiikka joukkoliikenteen edistämistoimet kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet liikenteen hallinta liikkumisen ohjaus jne. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat mm. ajoneuvotekniikan ja uusien polttoaineiden mahdollisuudet vähentää päästöjä, ajoneuvokannan kehitys, taloudellisen ajotavan suosiminen sekä taloudelliset ohjauskeinot ja muut toimenpiteet näiden keinojen edistämiseksi. Toiseen ryhmään sisältyy matkojen ja tavarankuljetusten määrään, pituuteen, kulku- ja kuljetustapaan sekä ajoneuvojen keskikuormaan vaikuttavia keinoja. Välillisistä keinoista pitkällä tähtäimellä keskeisimpiä on yhdyskuntarakenteen kehitys ja yhdyskunnan eri toimintojen sijoittuminen, jotka vaikuttavat sekä matkojen pituuteen että kulkutavan valintaan. Uuden maankäytön rakentumisen ohella liikenteeseen vaikuttavat merkittävästi myös jo nykyisen yhdyskuntarakenteen piirissä tapahtuvat muutokset, joiden taustalla on mm. asumisväljyyden kasvu, palveluverkon muutokset ja työmatkojen piteneminen. 6/23

8 Eri liikennemuotojen hiilidioksidipäästöjen keskimääräiset yksikköpäästöt on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Yksikköpäästöt ovat laskennallisia, ja ne perustuvat VTT:n kehittämään kaikkien liikennemuotojen päästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmään, LIPASTO järjestelmään. Yksikköpäästöt ovat parhaiten tiedossa henkilöautoliikenteen osalta. Taulukko 1. Eri liikennemuotojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt matkustajaa kohti laskettuna (VTT 2008). Kulkutapa CO2/g/ henkilökm keskikuormitus/ henkilöä Henkilöauto, bensa Henkilöauto, diesel Linja-auto, pitkämatkainen Linja-auto, kaupunkiliikenne Pikaraitiotie 8 -- Juna, lähiliikenne Juna, sähkövetoinen (pitkämatkainen) Juna, dieselvetoinen (pitkämatkainen) Matkustaja-autolautta Lentokone, potkuturbiini Lentokone, suihkuturbiini Taulukko 2. Tavaraliikenteen hiilidioksidipäästöt liikennemuodoittain (VTT 2008) CO2/g/tkm Tieliikenne maantieajo katuajo Täyttö-% Pakettiautot (2,7t) Jakelukuorma-autot, pienet (6t) Jakelukuorma-autot, suuret (15t) Maansiirtoautot (32t) Puoliperävaunuyhdistelmät (40t) Täysperävaunuyhdistelmät (60t) Tieliikenne Jätekuorma-auton päästöt tyypillisellä keräysreitillä Puutavara-auto, täysi kuorma Puutavara-auto, tyhjä Rautatieliikenne Sähköjunaliikenne Dieseljunaliikenne Vesiliikenne Lastilautta (ro-ro, lo-lo, storo) Konttialus Irtolastialus Muu kuivalastialus Säiliöalus Autolautta (* Ilmaliikenne tonnikilometriä kohden keskimäärin koko edestakaisella matkalla) Kotimaa AT7 Kotimaa M82 Eurooppa keskim. Kaukokohde keskim. CO2/g/km CO2/g/tkm 9 35 CO2/g/tkm CO2/g/tkm /23

9 Päästömäärien kehitys on suorassa suhteessa kokonaispolttoaineenkulutukseen silloin, kun polttoaineena on öljy tai fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö. Tällöin ainoa hiilidioksidipäästöjä vähentävä tekninen mahdollisuus on polttoainetalouden kehittyminen. Toinen mahdollisuus on siirtyminen biopolttoaineisiin. Ajomäärien eli suoritteen vähentyminen olisi kaikkein tehokkain keino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi luvun alussa tapahtunut hiilidioksidipäästöjen vähentyminen aiheutui suoritteen vähentymisestä. Maailman tunnettujen öljyvarojen on arvioitu nykytahdilla riittävän noin neljäksikymmeneksi vuodeksi (mm. professori Pirilä Pekka, TKK). Olennaista ei kuitenkaan ole öljyvarojen absoluuttisen loppumisen ajankohdan ennustaminen, vaan öljyn hinnan kehitys tunnettujen varantojen huvetessa. Esimerkiksi Ruotsissa on ryhdytty pohtimaan maan öljyriippuvuuden vähentämistä. Kun EU-tavoitteet edellyttävät uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvattamista, tullee aihe ajankohtaiseksi myös Suomessa. Liikenteessä öljyä voidaan korvata biopolttoaineilla tai sähköllä. Suoria keinoja vaikuttaa kulkutapavalintaan ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytysten ja houkuttelevuuden parantaminen sekä autoliikenteeseen kohdistuvat rajoitteet. Merkittävien kulkutapavaikutusten aikaansaaminen edellyttää perinteisten liikennesuunnittelun keinojen lisäksi entistä vahvemmin erilaisten taloudellisten ohjauskeinojen käyttöä, kuten ajoneuvojen ja polttoaineen verotusta, joukkoliikenteen lipunhintojen alentamista ja pysäköinnin hinnoittelua. Myös tuotantorakenne, väestörakenne sekä ihmisten elämäntavat ja arvostukset vaikuttavat liikennesuoritteeseen sekä kuljetus- ja kulkutapavalintoihin. Lisäksi liikennerakentamisesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Tässä työssä tarkastellaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja mahdollisuuksia vaikuttaa nykyisen trendin mukaiseen päästöjen kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavien keinojen käsittely perustuu tällä hetkellä käytettävissä oleviin tietoihin ja nykyisen kaltaiseen toiminnalliseen ympäristöön. Reilussa kahdessakymmenessä vuodessa voi tapahtua toistaiseksi ennakoimattomia muutoksia, jotka vaikuttavat huomattavasti yksikköpäästöihin tai liikkumissuoritteisiin. 2. LIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT KANTA- HÄMEESSÄ 2.1. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja Kanta-Hämeessä Suomessa liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on ollut viime vuosina noin 20 prosenttia (kuva 2). Muut liikenteen päästöt ovat olleet laskussa jo useamman vuoden ajan, mutta kasvihuonekaasuihin kuuluvan hiilidioksidin päästöjen määrä on jatkanut kasvuaan viime vuosina johtuen liikennemäärien selvästä kasvusta. Autoliikenteen suoritteen arvioidaan kasvavan koko maassa noin 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kanta-Hämeessä vastaava luku on 27 prosenttia. Tämä johtuu Kanta-Hämeen voimakkaasta väestönkasvusta. Asukasta kohden laskettu autoliikenteen ajosuorite kasvaisi Kanta-Hämeessä 13 prosenttia. Tämä tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen määrän kasvua vastaavalla osuudella, mikäli yksikköpäästöihin ja kulkutapajakaumaan ei pystytä vaikuttamaan positiivisella tavalla. Kasvuennusteissa on huomioitu väestörakenteen muutos eli väestön 8/23

10 ikääntymiseen liittyvä liikkumisen vähenemä. Alueellisissa luvuissa on mukana läpikulkuliikenne. (Tiehallinnon liikenne-ennuste ) Liikenne Teollisuuden energiantuotanto Teollisuusprosessit Polttoaineiden haihtuma- ja karkauspäästöt Päätoiminen sähkön ja lämmön tuotanto Rakennusten lämmitys Muu polttoainekäyttö Liuotinten käyttö Kuva 2. Hiilidioksidipäästölähteiden osuuksien kehitys (milj. tonnia) Suomessa (Tilastokeskus) milj. tonnia Moottoripyörät ja mopot Kuorma-auto Linja-auto Pakettiauto Henkilöauto Kuva 3. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys kulkumuodoittain Suomessa vuosina sekä ennuste (LIPASTO) /23

11 Suomen tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä suurin osa syntyy henkilöautoliikenteestä. Yhdessä pakettiautojen kanssa henkilöautot muodostavat yli kaksi kolmannesta tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä. Raskaan liikenteen osuus on runsas kolmannes (kuva 3). Koko Suomeen verrattuna Kanta-Hämeessä raskaan liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on hieman suurempi. Kanta-Hämeen ja Hyvinkään alueella liikenteen hiilidioksidipäästöt asukasta kohden vuodessa olivat 2,7 tonnia vuonna Kun asukasta kohti laskettuja liikenteen hiilidioksidipäästöjä tarkastellaan kunnittain, on kuntien välillä havaittavissa suuria eroja (kuva 4). Erot kuvastavat hyvin kuntien erilaista rakennetta; kaupungeissa asukasta kohden lasketut päästöt ovat selvästi pienemmät kuin haja-asutusalueella. Tosin läpikulkuliikenteen osuus vaikuttaa huomattavasti suoritteeseen etenkin pienissä kunnissa, joiden kautta kulkee vilkkaita tieyhteyksiä. CO2/tonnia/asukas (km. 2,7 tonnia) Forssa Hattula Hauho Hausjärvi Humppila Hyvinkää Hämeenlinna Janakkala Kuva 4. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt kunnittain asukasta kohden vuonna 2006 (LIPAS- TO ja Tilastokeskus) Jokioinen Kalvola Lammi Loppi Renko Riihimäki Tammela Tuulos Ypäjä 3. AJONEUVOJEN YKSIKKÖPÄÄSTÖIHIN VAIKUTTAMINEN 3.1. Tieliikenteen päästöjen jakauma Tieliikenne tuottaa 72 prosenttia liikenteen päästöistä Suomessa. Tieliikenteen päästöistä noin 60 prosenttia on peräisin henkilöautoista ja loput muista ajoneuvoista (kuva 5). Kanta- Hämeessä tieliikenteen päästöjen jakauma vastaa koko maan lukuja varsin hyvin. Poikkeamana voidaan mainita kuorma-autojen hiukan suurempi osuus, joka johtuu alueen läpi tehtävistä tiekuljetuksista. Tässä työssä myöhemmin esitettävät päästövähennyksiä koskevat laskelmat perustuvat jakaumaan, jossa 60 prosenttia tieliikenteen päästöistä aiheutuu henkilöautoliikenteestä ja loput 40 prosenttia muusta liikenteestä. 10/23

12 Teollisuusprosessit 6 % Rakennusten lämmitys 9 % Muut 3 % Sähkön ja lämmön tuotanto 38 % Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Suomessa Kuorma-autot 25 % Moottoripyörät+mopot 1 % Teollisuuden energiantuotanto 20 % V esiliikenne 20 % Ilmaliikenne 7 % LIIKENNE 24 % Linja-autot 4 % Pakettiautot 10 % Henkilöautot 60 % Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Kanta-Hämeessä Kuorma-auto 28 % Rautatieliikenne 1 % Tieliikenne 72 % * Ilma- ja vesiliikenteen päästöt Suomen talousvyöhykkeellä Linja-auto 3 % Pakettiauto 10 % Henkilöauto 59 % Kuva 5. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt kulkumuodoittain Suomessa vuonna 2006 (LI- PASTO) 3.2. Henkilöajoneuvot Moottoritekniset mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen Liikenteessä oleva bensiinikäyttöinen henkilöautokanta kuluttaa nyt keskimäärin 7,7 litraa sataa kilometriä kohden. Tämä vastaa noin 180 gramman hiilidioksidipäästöjä kilometriä kohden. Dieselautojen kulutus ja päästöt ovat hieman pienemmät. EU:n tavoitteena on keskimääräinen hiilidioksidipäästö 120 g/ km, mikä tarkoittaa 5,1 litraa bensiiniä tai 4,5 litraa dieseliä 100 kilometriä kohden. Noin yksi prosentti tällä hetkellä myynnissä olevista bensiinikäyttöisistä autoista pääsee tähän tavoitteeseen ja noin kuusi prosenttia dieselkäyttöisistä. Autotekniikan kehittämisessä avainasioita ovat auton massa, ilmanvastus, voimansiirto, renkaiden vierintävastus, hydrauliset/sähköiset järjestelmät sekä polttomoottorin kehitys. (Martti Merilinna, Tekniikan Maailma, 2007) Auto- ja moottoritekniikan kehittyminen voi edellisistä luvuista suoraan laskettuna ja henkilöautokannan uusiutuessa kokonaan johtaa hiilidioksidipäästöjen noin 20 prosentin vähenemään ajokilometriä kohti. Tämä siis edellyttäisi koko autokannan muuttumista EU-tavoitteet täyttäväksi. Koska Suomessa myydään ainakin nykyisin keskimääristä enemmän kuluttavia henkilöautoja, EU-tason tavoitteen saavuttaminen Suomessa edellyttäisi yli kolmanneksen parannusta ajoneuvojen ominaiskulutuksessa (Suomen kansallinen energiatehokkuuden suunnitelma 2007). Ajokilometrien alati lisääntyessä moottoritekniikan kehitys ei yksinään riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi on epävarmaa, tuleeko autokaupan tarjonta ja kysyntä painottumaan EU-tavoitteet täyttäviin vähäpäästöisiin autoihin. 11/23

13 Ajoneuvokannan uusiutuminen ja autoistuminen Moottoriajoneuvojen ominaispäästöihin voidaan vaikuttaa myös taloudellisella ohjauksella. Vuonna 2007 toteutettu auto- ja ajoneuvoverouudistus suosii vähäpäästöisten autojen käyttöä. Mikäli nyt toteutettu auto- ja ajoneuvoverouudistus vähentäisi henkilöautokannan keskikulutusta lähivuosina 5 prosenttia, niin henkilöautojen osuus huomioiden vaikutus liikennesektorin hiilidioksidipäästöihin olisi 3 prosentin vähenemä. Vuoden 2007 verouudistus alensi samalla myös autojen hintoja, mikä kiihdyttää autoistumista. Edulliset hinnat yhdessä kotitalouksien jatkuvan vaurastumisen kanssa helpottavat nuorten ja alempien tuloluokkien ensimmäisen auton hankintaa sekä vauraampien kotitalouksien kakkosauton hankintaa. Autoistuminen yhdessä paljon kuluttavien automallien kuten citymaastureiden yleistymisen kanssa lisää hiilidioksidipäästöjä. Paikalliset vaikutusmahdollisuudet Kunnilla on mahdollisuus ohjata omia hankintojaan kohti vähäpäästöisempiä ajoneuvoja niin omistamiensa ajoneuvojen kuin myös ostamiensa kuljetuspalveluiden osalta ottamalla kasvihuonekaasupäästöt yhdeksi kilpailukriteeriksi. Käytännössä tämä tarkoittaa EU-tavoitteet täyttävien ajoneuvojen suosimista Polttoaineet Liikenteen polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää vielä merkittävästi. Dieselmoottori tuottaa noin 20 prosenttia vähemmän hiilidioksidia kuin bensiinimoottori. Maakaasu tuottaa teoriassa 25 % vähemmän hiilidioksidia kuin bensiini. Käytännössä vähennys vastaavaan bensiinimoottoriin on noin 20 % ja dieselmoottoriin 5 10 %. Biopolttoaineet ovat uusiutuvaa energiaa, jolloin optimitilanteessa ne eivät lisää lainkaan ilmakehän hiilidioksidia. Perinteisten biopolttoaineiden tuotanto kuitenkin kuluttaa energiaa huomattavasti. Öljy- ja kaasualan Keskusliiton arvion mukaan biopolttoaineet tuottavat 0-60 prosenttia vähemmän hiilidioksidia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Tällä hetkellä biopolttoaineet ovat suhteellisen kalliita. Lyhyellä aikavälillä mahdollisia hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoja ovat dieselin osuuden kasvattaminen, biopolttoaineiden osuuden kasvattaminen (esimerkiksi 10 prosenttiin) ja maa-/biokaasun lisääminen (esimerkiksi 3 prosenttiin). Keskipitkällä aikavälillä tulee kysymykseen kaasutuspolttoaineiden käyttö ja pitkällä aikavälillä vety. Dieselin, biopolttoaineiden ja maa-/biokaasun osuuden kasvattamisella voidaan arvioida päästävän lyhyelläkin aikavälillä vähintään 10 prosentin vähenemään hiilidioksidipäästöissä. (Jarmo Nupponen, Öljyja kaasualan keskusliitto.) Mikäli öljyn hinta kallistuu huomattavasti, kiinnostus vaihtoehtoisten polttoaineiden nopeampaan kehittämiseen kasvaa. Tällöin muutokset voivat tapahtua huomattavasti nykyisiä ennusteita ripeämmin Taloudellinen ajotapa Autoilun tuottamat päästöt riippuvat myös siitä, millä nopeudella ja miten autolla ajetaan. Ruuhkassa ajaminen tuottaa paljon päästöjä (kuva 6). Liikennejärjestelmän keinoja autoilun 12/23

14 päästöjen minimoimiseksi ovat siten nopeuden rajoittaminen päästöjen kannalta hyväksyttävälle tasolle sekä liikenteen sujuvuuden turvaaminen. Toisaalta sujuva autoliikenne on houkutteleva vaihtoehto verrattu muihin kulkumuotoihin. Liikenteen sujuvuus lisää autoilua ja pidentää tehtäviä matkoja, mikä osaltaan lisää päästöjä. Kuva 6. Nopeus ja pakokaasupäästöt (OECD 2006) Entistä suurempi osa kuluttajista on kiinnostunut valintojensa ympäristövaikutuksista. Taloudellisella ja tasaisella ajotavalla voidaan säästää jopa 10 prosenttia polttoainekuluissa (Jouko Kinnunen, Motiva 2007). Mikäli koulutuksella ja valistuksella puolet autoilijoista saataisiin muuttamaan ajotapaansa taloudellisemmaksi, tietäisi se hiilidioksidipäästöissä viiden prosentin vähennystä. Ajotavassa on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin: tyhjäkäynnin välttäminen, liikkeelle lähdetään heti auton käynnistettyä ajoreitin valitseminen siten, että ruuhkat vältetään kiihdytettään reippaasti ajonopeuteen, vaihdetaan isommalle vaihteelle ja jätetään mahdollisuuksien mukaan vaihteita väliin Kuljetukset Tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä noin 60 % aiheutuu henkilöautoliikenteestä ja 40 % kuorma-, linja- ja pakettiautoista (kuva 5). Keskeisiä työkaluja energiankulutuksen vähentämiseksi kuljetusalalla ovat mm. kuorma- ja pakettiautoalan sekä joukkoliikenteen kanssa solmitut energiansäästösopimukset. Näissä keskitytään esimerkiksi taloudellisen ajotavan omaksumiseen, polttoaineen kulutuksen seurannan parantamiseen sekä autokaluston järkevään valintaan. (Motiva.) Kuitenkin kuljetusalan lukuisten toimijoiden houkutteleminen käytännön toimiin päästöjen vähentämiseksi on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi, jossa merkittäviä tuloksia ei ole ainakaan kovin nopeasti saavutettu (Kuljetusala ja ilmastonmuutos, loppuraportti Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry.). Kuljetuspalvelujen asiakkaat voisivat edellyttää 13/23

15 energiansäästötoimenpiteitä ja niistä raportointia nykyistä enemmän (Suomen kansallinen energiatehokkuuden suunnitelma 2007). Lisäksi kuljetuksissa voidaan saada aikaan päästöjen vähenemistä teknisillä ratkaisuilla, kuten kokoon taittuvilla konteilla, sekä logistiikan tehostamisella. Pitkällä tähtäimellä kuljetuksiin vaikuttavat myös maan elinkeinorakenne ja muutokset raskaan teollisuuden volyymissa. Joukkoliikenteen energiansäästösopimus Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), ympäristöministeriö (YM), Suomen Paikallisliikenneliitto ry (PLL) ja Linja-autoliitto ry (LAL) allekirjoittivat maaliskuussa 2005 sopimuksen energiansäästön edistämiseksi. Joukkoliikenteen sopimus kattaa linja-autoliikenteen lisäksi myös raitiovaunuliikenteen ja VR:n raidelähiliikenteen. Sopimus on voimassa vuoteen 2010 asti. Paikallisliikenneliiton jäsenet ovat liikennelaitoksia, kunnallisia ja yksityisiä linjaautoyrityksiä sekä VR Osakeyhtiön lähiliikenne. Jäsenillä on noin bussia ja yli 300 lähijuna-, metro- ja raitiovaunuyksikköä. Linja-autoliittoon kuuluu lähes 400 bussiyritystä, jotka omistavat noin bussia. Liittojen jäsenyritysten linja-autokanta kattaa yli 70 prosenttia Suomen linja-autokannasta. Sopimuksen piiriin kuuluvien linja-autojen kilometrisuorite oli vuonna 2004 yli 520 miljoonaa kilometriä ja energiankulutus noin 4 prosenttia Suomen tieliikenteen energiankulutuksesta. Uuden joukkoliikenteen energiansäästöohjelman tavoitteeksi on asetettu, että energian kulutus kuljetuksissa alenee ja kuljetustoimintaan liittyvän muun energiankäytön tehokkuus paranee vuoteen 2010 mennessä viisi prosenttia vuoden 2000 tasosta. Energiansäästöä tavoitellaan muun muassa hankkimalla vähän kuluttavaa ja ympäristöystävällistä liikennekalustoa, seuraamalla energian kulutusta ja lisäämällä liikennetelematiikan käyttöä. Tärkeä toimi on kuljettajien kouluttaminen taloudelliseen ajotapaan. Myös yritysten muussa energiankäytössä kuten korjaamoilla ja varikoilla pyritään vähän energiaa kuluttaviin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Tavarankuljetus- ja logistiikka-alalla tavoitellaan yhdeksän prosentin parannusta energiatehokkuuteen vuoteen 2016 mennessä, mikä tietäisi lähes neljän prosentin vähennystä liikenteen hiilidioksidipäästöihin. Tavoitteena on, että vähintään 60 prosenttia tavaraliikenteen yrityksistä tai rekisteröidyistä ajoneuvoista saataisiin noudattamaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa sopimusta. Sopimus koskee myös rautatiekuljetuksia. 4. LIIKENNESUORITTEESEEN JA KULKUTAPAJAKAUMAAN VAIKUTTAMINEN 4.1. Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu on kasvihuonekaasupäästökehityksen kannalta erityisen tärkeä siksi, että rakentamisen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Kerran tehty rakentamispäätös vaikuttaa liikkumistarpeeseen jokseenkin pysyvästi. Viime 14/23

16 vuosikymmenien yhdyskuntarakenteen hajautuminen on merkinnyt henkilöautoliikenteen voimakasta lisääntymistä ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden supistumista. Myös työmatkat ovat maakunnassa nopeasti pidentyneet ja yhä suurempi osa työmatkoista on kuntarajat ylittäviä, usein pitkiäkin matkoja. Nyt tehdään ratkaisuja uuden rakennuskannan sijoittumisen suhteen. Mahdollisuudet vaikuttaa koko maakunnan liikkumistarpeeseen uudella rakentamisella ovat kuitenkin suhteellisen pienet, koska valtaosa maankäytöstä on jo toteutettu. Vuosina tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT) mukaan liikkuminen Kanta-Hämeessä on muuhun maahan verrattuna hyvin henkilöautovaltaista (kuva 7). Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuudet ovat pienempiä niin matkaluvuissa kuin matkasuoritteessakin verrattuna sekä valtakunnallisiin keskiarvoihin että naapurimaakuntiin. Keskimäärin kantahämäläiset käyttävät liikkumiseen aikaa reilun tunnin vuorokaudessa. Kevyen liikenteen ja henkilöautoliikenteen kulkutapaosuudet ovat yhtä suuria 1 2 kilometrin mittaisilla matkoilla. Tätä lyhyemmillä matkoilla autoilu on vähäisempää ja pidemmillä yleisempää kuin kävely ja pyöräily yhteensä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 5 % 9 % 22 % 1 % 3 % 59 % 2 % 4 % 4 % 5 % 12 % 7 % 3 % 11 % 9 % 2 % 3 2 % 9 % 20 % 22 % 6 % 24 % 1 % 2 2 % 2 % 5 % 5 % 88 % 75 % 68 % 54 % 58 % 7 % 7 % 2 % 2 % % 5 % 8 % 7 % 74 % 76 % Muu Polkupyörä Jalankulku Raideliikenne Linja-auto 10 % 0 % HLT HLT HLT HLT HLT HLT HLT HLT Kanta-Häme Koko Suomi Kanta-Häme Koko Suomi Henkilöauto Kulkutapajakauma (matkoista laskettuna) Kulkutapajakauma (suoritteesta laskettuna) Kuva 7. Kulkutapajakauma Kanta-Hämeessä ja koko maassa matkaluvun ja suoritteen mukaan (HLT ja HLT 04 05) Kulkutapajakauma on vahvasti riippuvainen maankäytöstä. Seuraavassa Kanta-Hämeeseen on sovellettu Tiehallinnon Astar-tutkimusohjelmassa luotua asuinalueen tyyppiin ja sijaintiin perustuvaa alueluokittelua (Kivari ym. 2007), joka perustuu väestö- ja työpaikkatiheyteen, palvelutarjontaan ja joukkoliikennetarjontaan (kuva 8). Väestö on ryhmitelty viiteen taajamaluokkaan ja haja-asutusalueeseen. Luokittelun keskeinen ajatus on, että asuinalueen ominaisuudet (mm. asukas- ja työpaikkatiheys, joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutarjonta) vaikuttavat alueella asuvien liikkumistarpeisiin ja kulkutapavalintoihin. Luokittelun avulla voidaan arvioida erilaisilla alueilla syntyvien matkojen määrää ja suoritetta kulkutavoittain. Suomessa keskimääräinen ajosuorite henkilöautolla asukasta kohden vuorokaudessa on hajaasutusalueella noin 42 kilometriä ja keskusta-palvelujen alueella noin 28 kilometriä. Hajaasutusalueella liikutaan siis keskimäärin 50 % enemmän henkilöautolla asukasta kohden. Eri- 15/23

17 luokkaisissa palvelu- ja asutustaajamissa ajosuorite henkilöautolla vaihtelee välillä kilometriä asukasta kohden vuorokaudessa (kuva 9). Kuva 8. Alueluokat Kanta-Hämeessä Asukasmäärät ja keskimääräinen ha-suorite alueluokittain % 28,4 28,3 14 % 7 % 32,6 33,4 9 % 17 % 36,8 15 % 41,5 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10, ,0 0 B1 Keskustapalvelujen alue B2 Palvelutaajama, hyvä jkl B3 Palvelutaajama, tyydyttävä jkl B4 Asutustaajama, tyydyttävä jkl B5 Asutustaajama, heikko jkl C Haja-asutus 0,0 Asukasmäärä (Kanta-Häme) HA-Suorite (km/hlö/vrk, koko maan keskiarvo) Kuva 9. Kanta-Hämeen väestö alueluokittain 16/23

18 Alueluokittaisten väestöosuuksien perusteella laskettuna liikutaan Kanta-Hämeessä henkilöautolla keskimäärin 32,6 kilometriä asukasta kohden vuorokaudessa. Suunnittelualueen väestön on ennustettu kasvavan nykyisestä asukkaasta vuoteen 2030 mennessä asukkaaseen. Maakunnan yhdyskuntarakennetta tulisi kehittää niin, että suuri osa uusista asunnoista on kävelyetäisyydellä palveluista. Mikäli asukasluvun kasvu sijoittuisi kokonaan keskustapalvelujen alueelle tai palvelutaajamiin, pienenisi henkilöautojen ajosuorite keskimääräiseen 32,2 kilometriin asukasta kohden eli 1,4 prosenttia. Mikäli tämän lisäksi hajaasutusalueen väestömäärä pienenisi puoleen nykyisestä ja tämä väestömäärän muutos sijoittuisi kokonaisuudessaan kulkumuotojakauman kannalta edullisimmille alueille, keskustapalvelujen alueelle tai palvelutaajamiin, niin henkilöautojen ajosuorite putoaisi 31,3 kilometriin asukasta kohden. Henkilöautojen ajosuoritteen vähennys olisi 2,8 prosenttia nykyiseen verrattuna. Tässä esitetyt laskelmat perustuvat koko maan alueluokittaisiin keskiarvosuoritteisiin (taulukko 3.) Maankäytön kasvun ohjaamisella keskustapalvelujen alueelle ja palvelutaajamiin sekä samanaikaisesti väestömäärän selvä lasku haja-asutusalueella johtaisi henkilöautoilun vähenemisen kautta vajaan 2 prosentin pienenemiseen hiilidioksidipäästöissä asukasta kohden. Toisaalta mikäli maakunnan asukasluvun kasvu suuntautuisi kokonaan haja-asutusalueelle, kasvaisivat keskimääräiset hiilidioksidipäästöt maakunnassa 2,5 prosenttia asukasta kohden. (taulukko 3.) Edelliset luvut eivät sisällä asumisväljyyden kasvua, joka osaltaan aiheuttaa paineita yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Mukana ei ole myöskään nykyisen trendin mukaista liikkumissuoritteen kasvua. Joka tapauksessa yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ratkaisut määrittelevät liikkumistarpeen kehityksen pitkälle tulevaisuuteen, jolloin näennäisesti pienetkin vaikutukset muuttuvat merkittäviksi. Taulukko 3. Ajoneuvosuorite henkilöautolla asukasta kohden Kanta-Hämeessä eri maankäyttöskenaarioissa Maankäyttöskenaario Suorite henkilöautolla, km/as/vrk 1 Nykytilanne (asukasluku ) 32,6 2 Nykytilanne + asukasluvun kasvu (16 800) kokonaan 32,2 keskustapalvelujen alueelle ja palvelutaajamiin 3 Skenaario 2 + haja-asutusalueen väestöstä 50 % muuttaa 31,3 keskustapalvelujen alueelle ja palvelutaajamiin 4 Asukasluvun kasvu kokonaan haja-asutusalueelle 33,6 Kanta-Hämeen maakuntakaavassa asumisväljyyden kasvu on mitoitettu 10 neliömetrin asukasta kohden. Vuonna 2000 asumisväljyys oli 38 neliömetriä asukasta kohden ja vuoden 2025 tilanne perustuu arvioon asumisväljyyden kasvusta 48 neliömetriin asukasta kohden. Koko suunnittelualueelle tarvitaan tämän mitoitusperusteen mukaan 2,1 miljoonaa neliömetriä uutta asuinpinta-alaa. 17/23

19 Kuva 10. Alueluokat Kanta-Hämeessä ja maakuntakaavan uudet asuinalueet sekä alueelle sijoittuvien uusien asukkaiden määrä Kanta-Hämeen alueluokat ja maakuntakaavassa esitetyt uudet rakennettavat asuinalueet sekä alueille sijoittuvien uusien asukkaiden määrä on esitetty kuvassa 10. Suurimmat uudet asuinalueet sijoittuvat pääradan läheisyyteen Hämeenlinnaan, Riihimäelle, Janakkalaan ja Hattulaan sekä Riihimäki Lahti-radan varteen Hausjärvelle. Maakuntakaavassa esitettyjen uusien asuntovaltaisten alueiden rakentamismahdollisuudet ovat yhteensä noin 5 miljoonaa kerrosneliömetriä. Maakuntakaavan mitoituslukujen perusteella uusien asukkaiden tarvitsema kerrosneliömetrimäärä on noin 1,3 miljoonaa neliömetriä. Kun huomioidaan lisäksi asumisväljyyden kasvun aiheuttamat uudisrakentamistarpeet ja nykyisten asuinalueiden tiivistämismahdollisuudet, niin kaikkia maakuntakaavassa esitettyjä uusia asuinalueita ei tarvitse ottaa käyttöön tavoitevuoteen mennessä. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta uusien asuinalueiden käyttöönotto tulisi priorisoida maankäytön niihin alueluokkiin, joissa henkilöautojen ajoneuvosuoritteet ovat pienimmät (keskustapalvelujen ja palvelutaajamien alueet). Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa liikenteen hiilidioksidipäästöihin seuraavilla tavoilla: Tiivistämällä yhdyskuntarakennetta, huolehtimalla lähipalveluiden saatavuudesta ja suosimalla toiminnoiltaan sekoittuneita alueita, jolloin matkojen pituus ja sitä kautta liikennesuorite vähenee. Tiivis yhdyskunta on myös kunnallistekniikan ym. rakentamisen sekä toimintojen organisoinnin kannalta edullinen. (keskustapalvelujen ja palvelutaajamien alueet) Sijoittamalla maankäyttöä rautatieasemien läheisyyteen ja joukkoliikennekäytävien varsille, jolloin joukkoliikenteen edellytykset paranevat ja henkilöautoliikenteen suorite pienenee. Matkoja lyhentämällä ja suosimalla maankäytön sekä muussa suunnittelussa jalankulkua ja pyöräilyä, jolloin niiden suoriteosuus kasvaa. 18/23

20 4.2. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen (linja-auto ja juna) osuus matkojen kokonaismäärästä on Kanta-Hämeessä melko pieni, 3 %. Osuus matkasuoritteesta on kuitenkin 5 %. Joukkoliikennematkat ovat siis pidempiä kuin matkat keskimäärin. Joukkoliikenteen rooli on keskimääräistä suurempi kaukoliikenteessä, erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvassa ja HHT-käytävän suuntaisessa liikenteessä sekä myös Hämeenlinnan, Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkiliikenteessä. Siellä joukkoliikenteellä on myös kasvupotentiaalia. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen näkökulmasta kehittämispanostukset kannattaa painottaa sinne, mistä saatavissa eniten lisämatkustajia. Jatkossa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudessa onkin löydettävissä kasvua siellä, missä liikennevirrat ovat suurimmat. Lisäksi on muistettava, että juna on linja-autoa edullisempi matkustustapa laskettaessa hiilidioksidipäästöjä henkilökilometriä kohden. Joukkoliikenteen edistämistoimet voidaan ryhmitellä seuraavasti: joukkoliikenteen tarjonnan parantaminen, erityisesti joukkoliikenteen pääreiteillä (vuorovälin lyhentäminen, laatukäytävät, linjaston selkeyttäminen ja laajentaminen ja ratakapasiteetin lisääminen) joukkoliikenteen nopeuttaminen ja täsmällisyyden parantaminen (joukkoliikenne-etuudet ja ratojen kehittäminen) joukkoliikenteen laatutaso (kalusto, pysäkit, terminaalit, informaatiojärjestelmät) lippujen hintojen alentaminen (subventio) ja lippujärjestelmien kehittäminen (seutuliput ja työsuhdeliput) liityntäpysäköinti autoille ja polkupyörille joukkoliikenteen markkinointi maankäytön tiivistäminen rautatieasemien läheisyydessä ja uuden maankäytön sijoittaminen joukkoliikennekäytävien varsille Joukkoliikenteen suoriteosuuden kaksinkertaistaminen nykyisestä 5 prosentista 10 prosenttiin vähentäisi liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin kaksi prosenttia laskettuna kantahämäläisten nykyisistä matkoista, mikäli kasvu suuntautuisi puoliksi linja-autoihin ja juniin eivätkä matkapituudet muuttuisi. Arvio perustuu taulukon 1 mukaisiin matkustajakohtaisiin hiilidioksidipäästöihin kulkumuodoittain Kävely ja pyöräily Kävely ja pyöräily tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöautolle, kun matkapituudet ovat kohtuullisia. Kevyen liikenteen osuus matkojen määrästä on Kanta-Hämeessä 27 %, mutta suoritteesta vain 4 %. Lyhyillä, alle kahden kilometrin pituisilla matkoilla kevyt liikenne on henkilöautoilua suositumpaa. Haja-asutusalueella kevyen liikenteen rooli on melko pieni, sillä pitkät etäisyydet rajoittavat mahdollisuuksia tehdä matkoja jalan tai pyörällä. Kävelyssä ja etenkin pyöräilyssä on kaupunkialueilla selvää kasvupotentiaalia. Merkittävimpiä esteitä jalankululle ja pyöräilylle Kanta-Hämeessä ovat pitkät etäisyydet. Myös kevyen liikenteen väylien verkosto on monin paikoin vielä puutteellinen. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta henkilöautomatkojen korvaaminen jalankululla ja pyöräilyllä on tavoiteltavaa. Kävelyn ja pyöräilyn suoritteen kaksinkertaistaminen 19/23

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusseminaari 3.11.2011 Energiatehokkuuden mittaaminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä Liikenne vie tilaa ja aikaa Kustannuksia Stressiä Epäviihtyisää

Lisätiedot

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET TransEco/TransSmart 10.9.2013 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen tulevaisuus? 16.9.2013 2 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 1 Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusseminaari 3.11.2011 Hanna Kalenoja, TTY TTY & VTT Liikennevirasto, LVM, Trafi, VM, Tieliikenteen tietokeskus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan

Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Henkilöautoilun vähentäminen Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan OLSY:n seminaari 3.12.2008 Mauri Myllylä puh. 040 5023825 mauri.myllyla@navico.fi Taustaa Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 6.11.2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Liikenteen energiatehokkuustoimet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako (VNK_ELLI)

Liikenteen energiatehokkuustoimet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako (VNK_ELLI) Liikenteen energiatehokkuustoimet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako (VNK_ELLI) Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, VTT Oy Juha Tervonen,

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus

Julkisen sektorin energiatehokkuus Julkisen sektorin energiatehokkuus TTY Advansis Oy, Motiva Kuntien ja kuntayhtymien koulujen, päiväkotien, terveydenhoito- ja asuinrakennusten energiankulutus Sähkö ja lämpö Julkisen sektorin energiatehokkuus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

LIITE 1: Toimintasuunnitelma

LIITE 1: Toimintasuunnitelma LIITE 1: Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelman avulla täsmennetään edellä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksessa esitettyjä tavoitteita. Toimintasuunnitelman painopisteiden valinnassa ja yksittäisten

Lisätiedot

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot Ajankohtaista liikenteen energiansäästöpolitiikassa - puhe Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta seminaariin Messukeskus, Kuljetus ja logistiikka messut 17.5.2006 Tervetuloa tähän liikenne-

Lisätiedot