Ilmastonmuutoksen hillintä ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 12.3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastonmuutoksen hillintä ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 12.3."

Transkriptio

1 Ilmastonmuutoksen hillintä ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

2 ESIPUHE Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistettiin kesällä Suunnittelu on luonteeltaan maakunnan liikennepolitiikkaa luovaa työtä ja projektissa tarkastellaan kokonaisuutena kaikkia liikenteeseen liittyviä asioita. Suunnitelman aikatähtäin on vuodessa Suunnitelma on Kanta-Hämeen maakuntatasolla ensimmäinen. Kaikilla kolmella kaupunkiseudulla suunnittelukierros on tehty jo aiemmin. Projektin alkuvaiheessa on analysoitu liikennejärjestelmän ja sen toimintaympäristön nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä asetettu tavoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle. Tämä muistio on varsinaisen Kanta-Hämeen liikennestrategian laatimisen pohjaksi tehty selvitys ilmastonmuutoksen hillinnästä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä liikenteellisin keinoin. Työssä on tarkasteltu liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja mahdollisuuksia vaikuttaa trendin mukaiseen päästöjen kasvuun. Esitetyt luvut ovat suuntaa-antavia ja sisältävät paljon epävarmuuksia. Tämä osaselvitys ilmastonmuutoksen hillinnästä liikenteellisin keinoin otetaan soveltuvin osin huomioon varsinaista Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma strategiaraporttia tehtäessä. Tämän osaselvityksen laatimista on ohjannut Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa valmisteleva työryhmä, johon ovat kuuluneet: Harry Tast (Hämeen liitto), Erika Helin (Hämeen tiepiiri), Arja Aalto (Ratahallintokeskus), Seppo Nikkanen (Etelä-Suomen lääninhallitus), Maarit Kaartokallio (Seutukeskus Oy Häme), Markku Vasama (Hämeenlinnan kaupunki), Antti Heinilä (Forssan kaupunki) ja Sirpa Somerpalo (Riihimäen kaupunki). Selvitys on laadittu Linea Konsultit Oy:ssä, jossa työhön ovat osallistuneet Reijo Helaakoski, Annamari Ruonakoski, Sakari Somerpalo ja Annu Korhonen 1/23

3 SISÄLTÖ ESIPUHE...1 SISÄLTÖ JOHDANTO TAUSTA KASVIHUONEKAASUJA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA TAVOITTEET ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN VAIKUTTAMINEN LIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT KANTA-HÄMEESSÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT SUOMESSA JA KANTA-HÄMEESSÄ AJONEUVOJEN YKSIKKÖPÄÄSTÖIHIN VAIKUTTAMINEN TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN JAKAUMA HENKILÖAJONEUVOT POLTTOAINEET TALOUDELLINEN AJOTAPA KULJETUKSET LIIKENNESUORITTEESEEN JA KULKUTAPAJAKAUMAAN VAIKUTTAMINEN MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE JOUKKOLIIKENNE KÄVELY JA PYÖRÄILY PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA LIIKENTEEN HALLINTA LIIKKUMISEN OHJAUS KULJETUKSET ERI KEINOJEN PÄÄSTÖVÄHENNYSPOTENTIAALI JOHTOPÄÄTÖKSET /23

4 1. JOHDANTO 1.1. Tausta Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos johtuu pääosin kasvihuonekaasuista, joiden määrää ihmisen toiminta on lisännyt. Kasvihuonekaasut jäävät ilmakehään ja estävät lämpöä säteilemästä pois. Ilmastonmuutos, sen suuruus ja vaikutukset riippuvat päästöjen kokonaismäärästä, eivät päästölähteiden sijainnista. Siksi ilmaston lämpenemistä pyritään ehkäisemään globaalilla yhteistyössä ja kansainvälisin sopimuksin. Ilmaston lämpeneminen tulee jatkumaan lähimpinä vuosikymmeninä nyt tehtävistä toimenpiteistä huolimatta. Vielä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka suurta lämpeneminen on ja pysyvätkö sen vaikutukset siedettävällä tasolla tulevaisuudessa. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, eikä kasvihuoneilmiön käsittely tee tästä poikkeusta. Tässä raportissa on pyritty esittelemään liikenteen päästöjen todennäköistä kehitystä, mahdollisuuksia vaikuttaa trendinomaiseen kehitykseen ja vaikutuskeinoihin liittyviä epävarmuuksia. Työssä esitetyt luvut ovat tämänhetkisen tietämyksen varassa tehtyjä laskelmia, joiden toteutumisesta ja tarkkuudesta ei ole täyttä varmuutta. Lukuja voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina ja niitä voidaan hyödyntää tulevan kehityksen ohjaamisessa kasvihuonekaasupäästöjä hillitsevään suuntaan Kasvihuonekaasuja koskevat sopimukset ja tavoitteet YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja Kansainvälisestä ilmastopolitiikasta neuvotellaan YK-järjestelmässä. Tärkein ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvistä sopimuksista on ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus eli ns. ilmastosopimus, joka astui voimaan vuonna Sopimuksen perimmäinen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä vaarattomalle tasolle. Ilmastonmuutoksen puitesopimusta täsmentää Kioton pöytäkirja, joka tuli voimaan Pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun päästöjä yhteensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina Balin ilmastoneuvotteluissa joulukuussa 2007 päästiin sopuun siitä, että neuvottelut aloitetaan vuoden 2012 jälkeisestä sopimuksesta. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen vuonna EU Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Suomi toimii Euroopan unionin osana. Euroopan yhteisö ja silloiset EU:n jäsenvaltiot ratifioivat Kioton pöytäkirjan vuonna Se velvoittaa Euroopan unionin (EU-15) vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 8 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuosina Vähennysvelvoite on jaettu edelleen jäsenvaltiokohtaisiksi velvoitteiksi. Sen mukaan Suomi sitoutuu vuosina vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Jatkossa tavoitteita on tiukennettava. EU on sitoutunut Eurooppa-neuvoston päätöksellä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla ja nostamaan uusituvan energian osuuden viidennekseen vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 lukuihin. EU:n tavoite on, ettei maapallon lämpötila nouse kahta as- 3/23

5 tetta enempää esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä edellyttäisi päästöjen vähentämistä % vuoteen 2050 mennessä. Tammikuussa 2008 Euroopan komissio julkaisi ilmasto- ja energiapaketin, joka on laaja jäsenmaita koskeva lainsäädäntökokonaisuus. Esityksen käsittely jatkuu neuvostossa ja Euroopan Parlamentissa. EU:n päästökauppajärjestelmää uusitaan lisäämällä siihen uusia toimialoja ja huutokaupalla myytävien päästöoikeuksien määrää. Samalla päästökaupassa luovutaan kansallisista jakosuunnitelmista ja siirrytään EU:n yhteiseen päästökattoon. Paketti perustuu 20/20/20-jakoon vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuutta on nostettava 20 prosenttia, samoin uusiutuvien energialähteiden osuutta on nostettava 20 prosenttia. Kasvihuonepäästöjä tulee pienentää 20 prosenttia tavoitevuoteen mennessä. Jos kansainvälinen ilmastosopimus saadaan aikaan, nostetaan hiilidioksidin vähennystavoite 30 prosenttiin. Euroopan komissio esittää Suomelle 16 prosentin vähennyksiä päästökaupan ulkopuolisten toimialojen hiilidioksidipäästöihin vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 määristä. Uusiutuvan energian osuus pitäisi Suomessa nostaa vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin nykyisestä 28,5 prosentista. (Ympäristöhallinnon nettisivut; EU-katsaus, eduskunnan erityisasiantuntijan toimisto, ) Suomi Suomen ilmastotavoitteet noudattelevat EU:ssa esitettyjä tavoitteita ja Kioton pöytäkirjaa. Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi Suomessa tehtiin kansallinen ilmastostrategia vuonna Eduskunta edellytti, että samalla laaditaan ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelma (2005). Ilmastopolitiikassa onkin syytä varautua sekä ilmastomuutoksen hillitsemiseen että siihen sopeutumiseen. Suomi on siis sitoutunut EU:n sisäisen taakanjaon mukaan vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Hallitusohjelman mukaan Suomen on kannettava oma ja oikeudenmukainen vastuu EU:n sitoumuksista vähentää yksipuolisesti kasvihuonekaasuja vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Lisäksi Suomea koskevat ilmasto- ja energiapaketissa esitetyt vaatimukset, mikäli paketti hyväksytään jatkokäsittelyssä. Kuva 1. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys ja ennuste Suomessa sekä eri ilmastosopimusten ja -neuvotteluiden tavoitteita (LIPASTO) 4/23

6 Liikennejärjestelmäsuunnittelulla ja kunnilla on merkittävä rooli ilmastostrategian toteuttamisessa. Ilmasto- ja energiapakettiin sisältyy 16 prosentin vähennys päästökaupan ulkopuolisille toimialoille, kuten liikenteelle, vuoden 2005 tasosta. Perusajatuksena tässä työssä kuitenkin on, että kukin päästöjä tuottava sektori vastaisi omalta osaltaan tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelmissa on otettava huomioon ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat muutokset esimerkiksi keliolosuhteissa. (Ympäristöhallinnon nettisivut.) Kuntien ilmastonsuojelukampanja Suomen Kuntaliitto tekee aktiivista ilmastotyötä. Kuntien ilmastonsuojelukampanja käynnistyi vuonna Ilmastokampanjan tarkoituksena on edistää kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ilmastokampanjassa on mukana 49 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku kattaa 48 prosenttia Suomen väestöstä. Toiminta kunnissa vaihtelee. Useissa kunnissa tehdään perusanalyyseja kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi ja laaditaan toimenpideohjelmia päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle Kanta-Hämeessä Alueellisissa tavoitteissa käsitellään tavallisesti henkeä kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä. Tällöin päästöjen vähennystavoitteet pysyvät realistisella tasolla myös kasvavilla seuduilla. Toisaalta henkeä kohti laskettu prosentuaalinen muutos vastaa suunnilleen koko maahan suhteutettuna myös kokonaispäästöjen kehitystä, sillä Suomen väkiluku pysynee jokseenkin vakiona lähivuosikymmeninä. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteissa on lähdetty siitä, että liikennesektori kantaa oman osuutensa kansallisista tavoitteista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, vaikka valtionhallinnossa tällaista päätöstä ei ole tehty. Siten tavoitteeksi on asetettu, että liikenteen tuottamat asukaskohtaiset hiilidioksidipäästöt vähenevät nykytasosta 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa nykyisen 2,7 tonnin asukaskohtaisen hiilidioksidipäästön pienenemistä 1,9 tonniin. Tässä työssä kehiteltyä keinovalikoimaa voidaan luonnollisesti hyödyntää muunkin suuruisiin tavoitteisiin pyrittäessä Ilmastonmuutoksen vaikutukset Vuosi 2007 oli pohjoisella pallonpuoliskolla toiseksi lämpimin vuoden 1850 jälkeen. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusimmassa arviointiraportissa todetaan, että ilmaston lämpeneminen on jo kiistaton tosiasia. Maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,74 astetta viimeisimmän sadan vuoden aikana ja lämpeneminen on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Myös merenpinnan on mitattu nousseen, ja jää- ja lumipeitteet ovat kaventuneet. Vaikka kasvihuoneilmiön voimistuminen on ilmeinen fysikaalinen tosiasia, ei ole täyttä varmuutta siitä, miten paljon se lopulta vaikuttaa ilmastoon eri puolilla maapalloa. Epävarmuutta aiheuttavat maailmanlaajuisesti mm. aerosolit ja pilvet sekä alueellisesti merivirtojen mahdolliset muutokset. Uusimpien ilmastoskenaarioiden mukaan maapallon keskilämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä 1,1 6,4 astetta verrattuna vuosien keskilämpötilaan. Myös sadanta muuttuu; se kasvaa napojen lähettyvillä ja pienenee monilla alueilla, joilla kuivuus on jo nyt ongelma. 5/23

7 Ilmastonmuutoksen täydellinen pysäyttäminen on mahdotonta. Monet ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä satoja vuosia. Ne lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin periaatteessa hidastaa niin paljon, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä. Ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin voidaan myös yrittää sopeutua eri tavoin. (mm. Ympäristöhallinnon ja ulkoasiainministeriön nettisivut.) Ilmaston arvioidaan muuttuvan voimakkaimmin suurilla leveysasteilla, kuten Suomessa. Keskilämpötila kohoaa noin 4-6 astetta vuoteen 2080 mennessä ja etenkin talvista tulee leudompia. Tällöin nollakelit yleistyvät ja routakerros ohenee. Myös sateet ja tulvat lisääntyvät. Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, rankkasateet ja kuivat kesät, voimistuvat ja yleistyvät. Näillä tekijöillä on vaikutusta muun muassa autoilun keliolosuhteisiin. Roudattomassa maassa puut kaatuvat helpommin talvimyrskyissä. Puunkorjuu vaikeutuu. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja harvaan asuttujen alueiden taantuminen lisäävät yhteiskunnan haavoittuvuutta, sillä avun toimittaminen alueellisesti laajalle ja etäälle keskuksista on äärioloissa vaikeaa Liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaminen Keinot vaikuttaa liikenteen kasvihuonekaasujen päästöihin voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: 1. Ajoneuvojen yksikköpäästöihin (energiatehokkuuteen ja polttoaineisiin) vaikuttavat keinot, kuten mm. ajoneuvo- ja moottoritekniikan kehittäminen polttoaineet ajoneuvokannan kehitys ajotapa jne. em. tekijöihin vaikuttavat taloudelliset ja muut ohjauskeinot, esim. hankintakriteerit 2. Liikennesuoritteisiin (kysyntään ja kulkutapavalintaan) vaikuttavat keinot, kuten yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehityksen ohjaus liikkumisen ja kuljetusten hinnoittelu kuljetusten keskikuormat, logistiikka, ajoneuvokoko pysäköintipolitiikka joukkoliikenteen edistämistoimet kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet liikenteen hallinta liikkumisen ohjaus jne. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat mm. ajoneuvotekniikan ja uusien polttoaineiden mahdollisuudet vähentää päästöjä, ajoneuvokannan kehitys, taloudellisen ajotavan suosiminen sekä taloudelliset ohjauskeinot ja muut toimenpiteet näiden keinojen edistämiseksi. Toiseen ryhmään sisältyy matkojen ja tavarankuljetusten määrään, pituuteen, kulku- ja kuljetustapaan sekä ajoneuvojen keskikuormaan vaikuttavia keinoja. Välillisistä keinoista pitkällä tähtäimellä keskeisimpiä on yhdyskuntarakenteen kehitys ja yhdyskunnan eri toimintojen sijoittuminen, jotka vaikuttavat sekä matkojen pituuteen että kulkutavan valintaan. Uuden maankäytön rakentumisen ohella liikenteeseen vaikuttavat merkittävästi myös jo nykyisen yhdyskuntarakenteen piirissä tapahtuvat muutokset, joiden taustalla on mm. asumisväljyyden kasvu, palveluverkon muutokset ja työmatkojen piteneminen. 6/23

8 Eri liikennemuotojen hiilidioksidipäästöjen keskimääräiset yksikköpäästöt on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Yksikköpäästöt ovat laskennallisia, ja ne perustuvat VTT:n kehittämään kaikkien liikennemuotojen päästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmään, LIPASTO järjestelmään. Yksikköpäästöt ovat parhaiten tiedossa henkilöautoliikenteen osalta. Taulukko 1. Eri liikennemuotojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt matkustajaa kohti laskettuna (VTT 2008). Kulkutapa CO2/g/ henkilökm keskikuormitus/ henkilöä Henkilöauto, bensa Henkilöauto, diesel Linja-auto, pitkämatkainen Linja-auto, kaupunkiliikenne Pikaraitiotie 8 -- Juna, lähiliikenne Juna, sähkövetoinen (pitkämatkainen) Juna, dieselvetoinen (pitkämatkainen) Matkustaja-autolautta Lentokone, potkuturbiini Lentokone, suihkuturbiini Taulukko 2. Tavaraliikenteen hiilidioksidipäästöt liikennemuodoittain (VTT 2008) CO2/g/tkm Tieliikenne maantieajo katuajo Täyttö-% Pakettiautot (2,7t) Jakelukuorma-autot, pienet (6t) Jakelukuorma-autot, suuret (15t) Maansiirtoautot (32t) Puoliperävaunuyhdistelmät (40t) Täysperävaunuyhdistelmät (60t) Tieliikenne Jätekuorma-auton päästöt tyypillisellä keräysreitillä Puutavara-auto, täysi kuorma Puutavara-auto, tyhjä Rautatieliikenne Sähköjunaliikenne Dieseljunaliikenne Vesiliikenne Lastilautta (ro-ro, lo-lo, storo) Konttialus Irtolastialus Muu kuivalastialus Säiliöalus Autolautta (* Ilmaliikenne tonnikilometriä kohden keskimäärin koko edestakaisella matkalla) Kotimaa AT7 Kotimaa M82 Eurooppa keskim. Kaukokohde keskim. CO2/g/km CO2/g/tkm 9 35 CO2/g/tkm CO2/g/tkm /23

9 Päästömäärien kehitys on suorassa suhteessa kokonaispolttoaineenkulutukseen silloin, kun polttoaineena on öljy tai fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö. Tällöin ainoa hiilidioksidipäästöjä vähentävä tekninen mahdollisuus on polttoainetalouden kehittyminen. Toinen mahdollisuus on siirtyminen biopolttoaineisiin. Ajomäärien eli suoritteen vähentyminen olisi kaikkein tehokkain keino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi luvun alussa tapahtunut hiilidioksidipäästöjen vähentyminen aiheutui suoritteen vähentymisestä. Maailman tunnettujen öljyvarojen on arvioitu nykytahdilla riittävän noin neljäksikymmeneksi vuodeksi (mm. professori Pirilä Pekka, TKK). Olennaista ei kuitenkaan ole öljyvarojen absoluuttisen loppumisen ajankohdan ennustaminen, vaan öljyn hinnan kehitys tunnettujen varantojen huvetessa. Esimerkiksi Ruotsissa on ryhdytty pohtimaan maan öljyriippuvuuden vähentämistä. Kun EU-tavoitteet edellyttävät uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvattamista, tullee aihe ajankohtaiseksi myös Suomessa. Liikenteessä öljyä voidaan korvata biopolttoaineilla tai sähköllä. Suoria keinoja vaikuttaa kulkutapavalintaan ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytysten ja houkuttelevuuden parantaminen sekä autoliikenteeseen kohdistuvat rajoitteet. Merkittävien kulkutapavaikutusten aikaansaaminen edellyttää perinteisten liikennesuunnittelun keinojen lisäksi entistä vahvemmin erilaisten taloudellisten ohjauskeinojen käyttöä, kuten ajoneuvojen ja polttoaineen verotusta, joukkoliikenteen lipunhintojen alentamista ja pysäköinnin hinnoittelua. Myös tuotantorakenne, väestörakenne sekä ihmisten elämäntavat ja arvostukset vaikuttavat liikennesuoritteeseen sekä kuljetus- ja kulkutapavalintoihin. Lisäksi liikennerakentamisesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Tässä työssä tarkastellaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja mahdollisuuksia vaikuttaa nykyisen trendin mukaiseen päästöjen kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavien keinojen käsittely perustuu tällä hetkellä käytettävissä oleviin tietoihin ja nykyisen kaltaiseen toiminnalliseen ympäristöön. Reilussa kahdessakymmenessä vuodessa voi tapahtua toistaiseksi ennakoimattomia muutoksia, jotka vaikuttavat huomattavasti yksikköpäästöihin tai liikkumissuoritteisiin. 2. LIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT KANTA- HÄMEESSÄ 2.1. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja Kanta-Hämeessä Suomessa liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on ollut viime vuosina noin 20 prosenttia (kuva 2). Muut liikenteen päästöt ovat olleet laskussa jo useamman vuoden ajan, mutta kasvihuonekaasuihin kuuluvan hiilidioksidin päästöjen määrä on jatkanut kasvuaan viime vuosina johtuen liikennemäärien selvästä kasvusta. Autoliikenteen suoritteen arvioidaan kasvavan koko maassa noin 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kanta-Hämeessä vastaava luku on 27 prosenttia. Tämä johtuu Kanta-Hämeen voimakkaasta väestönkasvusta. Asukasta kohden laskettu autoliikenteen ajosuorite kasvaisi Kanta-Hämeessä 13 prosenttia. Tämä tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen määrän kasvua vastaavalla osuudella, mikäli yksikköpäästöihin ja kulkutapajakaumaan ei pystytä vaikuttamaan positiivisella tavalla. Kasvuennusteissa on huomioitu väestörakenteen muutos eli väestön 8/23

10 ikääntymiseen liittyvä liikkumisen vähenemä. Alueellisissa luvuissa on mukana läpikulkuliikenne. (Tiehallinnon liikenne-ennuste ) Liikenne Teollisuuden energiantuotanto Teollisuusprosessit Polttoaineiden haihtuma- ja karkauspäästöt Päätoiminen sähkön ja lämmön tuotanto Rakennusten lämmitys Muu polttoainekäyttö Liuotinten käyttö Kuva 2. Hiilidioksidipäästölähteiden osuuksien kehitys (milj. tonnia) Suomessa (Tilastokeskus) milj. tonnia Moottoripyörät ja mopot Kuorma-auto Linja-auto Pakettiauto Henkilöauto Kuva 3. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys kulkumuodoittain Suomessa vuosina sekä ennuste (LIPASTO) /23

11 Suomen tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä suurin osa syntyy henkilöautoliikenteestä. Yhdessä pakettiautojen kanssa henkilöautot muodostavat yli kaksi kolmannesta tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä. Raskaan liikenteen osuus on runsas kolmannes (kuva 3). Koko Suomeen verrattuna Kanta-Hämeessä raskaan liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on hieman suurempi. Kanta-Hämeen ja Hyvinkään alueella liikenteen hiilidioksidipäästöt asukasta kohden vuodessa olivat 2,7 tonnia vuonna Kun asukasta kohti laskettuja liikenteen hiilidioksidipäästöjä tarkastellaan kunnittain, on kuntien välillä havaittavissa suuria eroja (kuva 4). Erot kuvastavat hyvin kuntien erilaista rakennetta; kaupungeissa asukasta kohden lasketut päästöt ovat selvästi pienemmät kuin haja-asutusalueella. Tosin läpikulkuliikenteen osuus vaikuttaa huomattavasti suoritteeseen etenkin pienissä kunnissa, joiden kautta kulkee vilkkaita tieyhteyksiä. CO2/tonnia/asukas (km. 2,7 tonnia) Forssa Hattula Hauho Hausjärvi Humppila Hyvinkää Hämeenlinna Janakkala Kuva 4. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt kunnittain asukasta kohden vuonna 2006 (LIPAS- TO ja Tilastokeskus) Jokioinen Kalvola Lammi Loppi Renko Riihimäki Tammela Tuulos Ypäjä 3. AJONEUVOJEN YKSIKKÖPÄÄSTÖIHIN VAIKUTTAMINEN 3.1. Tieliikenteen päästöjen jakauma Tieliikenne tuottaa 72 prosenttia liikenteen päästöistä Suomessa. Tieliikenteen päästöistä noin 60 prosenttia on peräisin henkilöautoista ja loput muista ajoneuvoista (kuva 5). Kanta- Hämeessä tieliikenteen päästöjen jakauma vastaa koko maan lukuja varsin hyvin. Poikkeamana voidaan mainita kuorma-autojen hiukan suurempi osuus, joka johtuu alueen läpi tehtävistä tiekuljetuksista. Tässä työssä myöhemmin esitettävät päästövähennyksiä koskevat laskelmat perustuvat jakaumaan, jossa 60 prosenttia tieliikenteen päästöistä aiheutuu henkilöautoliikenteestä ja loput 40 prosenttia muusta liikenteestä. 10/23

12 Teollisuusprosessit 6 % Rakennusten lämmitys 9 % Muut 3 % Sähkön ja lämmön tuotanto 38 % Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Suomessa Kuorma-autot 25 % Moottoripyörät+mopot 1 % Teollisuuden energiantuotanto 20 % V esiliikenne 20 % Ilmaliikenne 7 % LIIKENNE 24 % Linja-autot 4 % Pakettiautot 10 % Henkilöautot 60 % Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Kanta-Hämeessä Kuorma-auto 28 % Rautatieliikenne 1 % Tieliikenne 72 % * Ilma- ja vesiliikenteen päästöt Suomen talousvyöhykkeellä Linja-auto 3 % Pakettiauto 10 % Henkilöauto 59 % Kuva 5. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt kulkumuodoittain Suomessa vuonna 2006 (LI- PASTO) 3.2. Henkilöajoneuvot Moottoritekniset mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen Liikenteessä oleva bensiinikäyttöinen henkilöautokanta kuluttaa nyt keskimäärin 7,7 litraa sataa kilometriä kohden. Tämä vastaa noin 180 gramman hiilidioksidipäästöjä kilometriä kohden. Dieselautojen kulutus ja päästöt ovat hieman pienemmät. EU:n tavoitteena on keskimääräinen hiilidioksidipäästö 120 g/ km, mikä tarkoittaa 5,1 litraa bensiiniä tai 4,5 litraa dieseliä 100 kilometriä kohden. Noin yksi prosentti tällä hetkellä myynnissä olevista bensiinikäyttöisistä autoista pääsee tähän tavoitteeseen ja noin kuusi prosenttia dieselkäyttöisistä. Autotekniikan kehittämisessä avainasioita ovat auton massa, ilmanvastus, voimansiirto, renkaiden vierintävastus, hydrauliset/sähköiset järjestelmät sekä polttomoottorin kehitys. (Martti Merilinna, Tekniikan Maailma, 2007) Auto- ja moottoritekniikan kehittyminen voi edellisistä luvuista suoraan laskettuna ja henkilöautokannan uusiutuessa kokonaan johtaa hiilidioksidipäästöjen noin 20 prosentin vähenemään ajokilometriä kohti. Tämä siis edellyttäisi koko autokannan muuttumista EU-tavoitteet täyttäväksi. Koska Suomessa myydään ainakin nykyisin keskimääristä enemmän kuluttavia henkilöautoja, EU-tason tavoitteen saavuttaminen Suomessa edellyttäisi yli kolmanneksen parannusta ajoneuvojen ominaiskulutuksessa (Suomen kansallinen energiatehokkuuden suunnitelma 2007). Ajokilometrien alati lisääntyessä moottoritekniikan kehitys ei yksinään riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi on epävarmaa, tuleeko autokaupan tarjonta ja kysyntä painottumaan EU-tavoitteet täyttäviin vähäpäästöisiin autoihin. 11/23

13 Ajoneuvokannan uusiutuminen ja autoistuminen Moottoriajoneuvojen ominaispäästöihin voidaan vaikuttaa myös taloudellisella ohjauksella. Vuonna 2007 toteutettu auto- ja ajoneuvoverouudistus suosii vähäpäästöisten autojen käyttöä. Mikäli nyt toteutettu auto- ja ajoneuvoverouudistus vähentäisi henkilöautokannan keskikulutusta lähivuosina 5 prosenttia, niin henkilöautojen osuus huomioiden vaikutus liikennesektorin hiilidioksidipäästöihin olisi 3 prosentin vähenemä. Vuoden 2007 verouudistus alensi samalla myös autojen hintoja, mikä kiihdyttää autoistumista. Edulliset hinnat yhdessä kotitalouksien jatkuvan vaurastumisen kanssa helpottavat nuorten ja alempien tuloluokkien ensimmäisen auton hankintaa sekä vauraampien kotitalouksien kakkosauton hankintaa. Autoistuminen yhdessä paljon kuluttavien automallien kuten citymaastureiden yleistymisen kanssa lisää hiilidioksidipäästöjä. Paikalliset vaikutusmahdollisuudet Kunnilla on mahdollisuus ohjata omia hankintojaan kohti vähäpäästöisempiä ajoneuvoja niin omistamiensa ajoneuvojen kuin myös ostamiensa kuljetuspalveluiden osalta ottamalla kasvihuonekaasupäästöt yhdeksi kilpailukriteeriksi. Käytännössä tämä tarkoittaa EU-tavoitteet täyttävien ajoneuvojen suosimista Polttoaineet Liikenteen polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää vielä merkittävästi. Dieselmoottori tuottaa noin 20 prosenttia vähemmän hiilidioksidia kuin bensiinimoottori. Maakaasu tuottaa teoriassa 25 % vähemmän hiilidioksidia kuin bensiini. Käytännössä vähennys vastaavaan bensiinimoottoriin on noin 20 % ja dieselmoottoriin 5 10 %. Biopolttoaineet ovat uusiutuvaa energiaa, jolloin optimitilanteessa ne eivät lisää lainkaan ilmakehän hiilidioksidia. Perinteisten biopolttoaineiden tuotanto kuitenkin kuluttaa energiaa huomattavasti. Öljy- ja kaasualan Keskusliiton arvion mukaan biopolttoaineet tuottavat 0-60 prosenttia vähemmän hiilidioksidia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Tällä hetkellä biopolttoaineet ovat suhteellisen kalliita. Lyhyellä aikavälillä mahdollisia hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoja ovat dieselin osuuden kasvattaminen, biopolttoaineiden osuuden kasvattaminen (esimerkiksi 10 prosenttiin) ja maa-/biokaasun lisääminen (esimerkiksi 3 prosenttiin). Keskipitkällä aikavälillä tulee kysymykseen kaasutuspolttoaineiden käyttö ja pitkällä aikavälillä vety. Dieselin, biopolttoaineiden ja maa-/biokaasun osuuden kasvattamisella voidaan arvioida päästävän lyhyelläkin aikavälillä vähintään 10 prosentin vähenemään hiilidioksidipäästöissä. (Jarmo Nupponen, Öljyja kaasualan keskusliitto.) Mikäli öljyn hinta kallistuu huomattavasti, kiinnostus vaihtoehtoisten polttoaineiden nopeampaan kehittämiseen kasvaa. Tällöin muutokset voivat tapahtua huomattavasti nykyisiä ennusteita ripeämmin Taloudellinen ajotapa Autoilun tuottamat päästöt riippuvat myös siitä, millä nopeudella ja miten autolla ajetaan. Ruuhkassa ajaminen tuottaa paljon päästöjä (kuva 6). Liikennejärjestelmän keinoja autoilun 12/23

14 päästöjen minimoimiseksi ovat siten nopeuden rajoittaminen päästöjen kannalta hyväksyttävälle tasolle sekä liikenteen sujuvuuden turvaaminen. Toisaalta sujuva autoliikenne on houkutteleva vaihtoehto verrattu muihin kulkumuotoihin. Liikenteen sujuvuus lisää autoilua ja pidentää tehtäviä matkoja, mikä osaltaan lisää päästöjä. Kuva 6. Nopeus ja pakokaasupäästöt (OECD 2006) Entistä suurempi osa kuluttajista on kiinnostunut valintojensa ympäristövaikutuksista. Taloudellisella ja tasaisella ajotavalla voidaan säästää jopa 10 prosenttia polttoainekuluissa (Jouko Kinnunen, Motiva 2007). Mikäli koulutuksella ja valistuksella puolet autoilijoista saataisiin muuttamaan ajotapaansa taloudellisemmaksi, tietäisi se hiilidioksidipäästöissä viiden prosentin vähennystä. Ajotavassa on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin: tyhjäkäynnin välttäminen, liikkeelle lähdetään heti auton käynnistettyä ajoreitin valitseminen siten, että ruuhkat vältetään kiihdytettään reippaasti ajonopeuteen, vaihdetaan isommalle vaihteelle ja jätetään mahdollisuuksien mukaan vaihteita väliin Kuljetukset Tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä noin 60 % aiheutuu henkilöautoliikenteestä ja 40 % kuorma-, linja- ja pakettiautoista (kuva 5). Keskeisiä työkaluja energiankulutuksen vähentämiseksi kuljetusalalla ovat mm. kuorma- ja pakettiautoalan sekä joukkoliikenteen kanssa solmitut energiansäästösopimukset. Näissä keskitytään esimerkiksi taloudellisen ajotavan omaksumiseen, polttoaineen kulutuksen seurannan parantamiseen sekä autokaluston järkevään valintaan. (Motiva.) Kuitenkin kuljetusalan lukuisten toimijoiden houkutteleminen käytännön toimiin päästöjen vähentämiseksi on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi, jossa merkittäviä tuloksia ei ole ainakaan kovin nopeasti saavutettu (Kuljetusala ja ilmastonmuutos, loppuraportti Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry.). Kuljetuspalvelujen asiakkaat voisivat edellyttää 13/23

15 energiansäästötoimenpiteitä ja niistä raportointia nykyistä enemmän (Suomen kansallinen energiatehokkuuden suunnitelma 2007). Lisäksi kuljetuksissa voidaan saada aikaan päästöjen vähenemistä teknisillä ratkaisuilla, kuten kokoon taittuvilla konteilla, sekä logistiikan tehostamisella. Pitkällä tähtäimellä kuljetuksiin vaikuttavat myös maan elinkeinorakenne ja muutokset raskaan teollisuuden volyymissa. Joukkoliikenteen energiansäästösopimus Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), ympäristöministeriö (YM), Suomen Paikallisliikenneliitto ry (PLL) ja Linja-autoliitto ry (LAL) allekirjoittivat maaliskuussa 2005 sopimuksen energiansäästön edistämiseksi. Joukkoliikenteen sopimus kattaa linja-autoliikenteen lisäksi myös raitiovaunuliikenteen ja VR:n raidelähiliikenteen. Sopimus on voimassa vuoteen 2010 asti. Paikallisliikenneliiton jäsenet ovat liikennelaitoksia, kunnallisia ja yksityisiä linjaautoyrityksiä sekä VR Osakeyhtiön lähiliikenne. Jäsenillä on noin bussia ja yli 300 lähijuna-, metro- ja raitiovaunuyksikköä. Linja-autoliittoon kuuluu lähes 400 bussiyritystä, jotka omistavat noin bussia. Liittojen jäsenyritysten linja-autokanta kattaa yli 70 prosenttia Suomen linja-autokannasta. Sopimuksen piiriin kuuluvien linja-autojen kilometrisuorite oli vuonna 2004 yli 520 miljoonaa kilometriä ja energiankulutus noin 4 prosenttia Suomen tieliikenteen energiankulutuksesta. Uuden joukkoliikenteen energiansäästöohjelman tavoitteeksi on asetettu, että energian kulutus kuljetuksissa alenee ja kuljetustoimintaan liittyvän muun energiankäytön tehokkuus paranee vuoteen 2010 mennessä viisi prosenttia vuoden 2000 tasosta. Energiansäästöä tavoitellaan muun muassa hankkimalla vähän kuluttavaa ja ympäristöystävällistä liikennekalustoa, seuraamalla energian kulutusta ja lisäämällä liikennetelematiikan käyttöä. Tärkeä toimi on kuljettajien kouluttaminen taloudelliseen ajotapaan. Myös yritysten muussa energiankäytössä kuten korjaamoilla ja varikoilla pyritään vähän energiaa kuluttaviin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Tavarankuljetus- ja logistiikka-alalla tavoitellaan yhdeksän prosentin parannusta energiatehokkuuteen vuoteen 2016 mennessä, mikä tietäisi lähes neljän prosentin vähennystä liikenteen hiilidioksidipäästöihin. Tavoitteena on, että vähintään 60 prosenttia tavaraliikenteen yrityksistä tai rekisteröidyistä ajoneuvoista saataisiin noudattamaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa sopimusta. Sopimus koskee myös rautatiekuljetuksia. 4. LIIKENNESUORITTEESEEN JA KULKUTAPAJAKAUMAAN VAIKUTTAMINEN 4.1. Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu on kasvihuonekaasupäästökehityksen kannalta erityisen tärkeä siksi, että rakentamisen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Kerran tehty rakentamispäätös vaikuttaa liikkumistarpeeseen jokseenkin pysyvästi. Viime 14/23

16 vuosikymmenien yhdyskuntarakenteen hajautuminen on merkinnyt henkilöautoliikenteen voimakasta lisääntymistä ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden supistumista. Myös työmatkat ovat maakunnassa nopeasti pidentyneet ja yhä suurempi osa työmatkoista on kuntarajat ylittäviä, usein pitkiäkin matkoja. Nyt tehdään ratkaisuja uuden rakennuskannan sijoittumisen suhteen. Mahdollisuudet vaikuttaa koko maakunnan liikkumistarpeeseen uudella rakentamisella ovat kuitenkin suhteellisen pienet, koska valtaosa maankäytöstä on jo toteutettu. Vuosina tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT) mukaan liikkuminen Kanta-Hämeessä on muuhun maahan verrattuna hyvin henkilöautovaltaista (kuva 7). Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuudet ovat pienempiä niin matkaluvuissa kuin matkasuoritteessakin verrattuna sekä valtakunnallisiin keskiarvoihin että naapurimaakuntiin. Keskimäärin kantahämäläiset käyttävät liikkumiseen aikaa reilun tunnin vuorokaudessa. Kevyen liikenteen ja henkilöautoliikenteen kulkutapaosuudet ovat yhtä suuria 1 2 kilometrin mittaisilla matkoilla. Tätä lyhyemmillä matkoilla autoilu on vähäisempää ja pidemmillä yleisempää kuin kävely ja pyöräily yhteensä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 5 % 9 % 22 % 1 % 3 % 59 % 2 % 4 % 4 % 5 % 12 % 7 % 3 % 11 % 9 % 2 % 3 2 % 9 % 20 % 22 % 6 % 24 % 1 % 2 2 % 2 % 5 % 5 % 88 % 75 % 68 % 54 % 58 % 7 % 7 % 2 % 2 % % 5 % 8 % 7 % 74 % 76 % Muu Polkupyörä Jalankulku Raideliikenne Linja-auto 10 % 0 % HLT HLT HLT HLT HLT HLT HLT HLT Kanta-Häme Koko Suomi Kanta-Häme Koko Suomi Henkilöauto Kulkutapajakauma (matkoista laskettuna) Kulkutapajakauma (suoritteesta laskettuna) Kuva 7. Kulkutapajakauma Kanta-Hämeessä ja koko maassa matkaluvun ja suoritteen mukaan (HLT ja HLT 04 05) Kulkutapajakauma on vahvasti riippuvainen maankäytöstä. Seuraavassa Kanta-Hämeeseen on sovellettu Tiehallinnon Astar-tutkimusohjelmassa luotua asuinalueen tyyppiin ja sijaintiin perustuvaa alueluokittelua (Kivari ym. 2007), joka perustuu väestö- ja työpaikkatiheyteen, palvelutarjontaan ja joukkoliikennetarjontaan (kuva 8). Väestö on ryhmitelty viiteen taajamaluokkaan ja haja-asutusalueeseen. Luokittelun keskeinen ajatus on, että asuinalueen ominaisuudet (mm. asukas- ja työpaikkatiheys, joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutarjonta) vaikuttavat alueella asuvien liikkumistarpeisiin ja kulkutapavalintoihin. Luokittelun avulla voidaan arvioida erilaisilla alueilla syntyvien matkojen määrää ja suoritetta kulkutavoittain. Suomessa keskimääräinen ajosuorite henkilöautolla asukasta kohden vuorokaudessa on hajaasutusalueella noin 42 kilometriä ja keskusta-palvelujen alueella noin 28 kilometriä. Hajaasutusalueella liikutaan siis keskimäärin 50 % enemmän henkilöautolla asukasta kohden. Eri- 15/23

17 luokkaisissa palvelu- ja asutustaajamissa ajosuorite henkilöautolla vaihtelee välillä kilometriä asukasta kohden vuorokaudessa (kuva 9). Kuva 8. Alueluokat Kanta-Hämeessä Asukasmäärät ja keskimääräinen ha-suorite alueluokittain % 28,4 28,3 14 % 7 % 32,6 33,4 9 % 17 % 36,8 15 % 41,5 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10, ,0 0 B1 Keskustapalvelujen alue B2 Palvelutaajama, hyvä jkl B3 Palvelutaajama, tyydyttävä jkl B4 Asutustaajama, tyydyttävä jkl B5 Asutustaajama, heikko jkl C Haja-asutus 0,0 Asukasmäärä (Kanta-Häme) HA-Suorite (km/hlö/vrk, koko maan keskiarvo) Kuva 9. Kanta-Hämeen väestö alueluokittain 16/23

18 Alueluokittaisten väestöosuuksien perusteella laskettuna liikutaan Kanta-Hämeessä henkilöautolla keskimäärin 32,6 kilometriä asukasta kohden vuorokaudessa. Suunnittelualueen väestön on ennustettu kasvavan nykyisestä asukkaasta vuoteen 2030 mennessä asukkaaseen. Maakunnan yhdyskuntarakennetta tulisi kehittää niin, että suuri osa uusista asunnoista on kävelyetäisyydellä palveluista. Mikäli asukasluvun kasvu sijoittuisi kokonaan keskustapalvelujen alueelle tai palvelutaajamiin, pienenisi henkilöautojen ajosuorite keskimääräiseen 32,2 kilometriin asukasta kohden eli 1,4 prosenttia. Mikäli tämän lisäksi hajaasutusalueen väestömäärä pienenisi puoleen nykyisestä ja tämä väestömäärän muutos sijoittuisi kokonaisuudessaan kulkumuotojakauman kannalta edullisimmille alueille, keskustapalvelujen alueelle tai palvelutaajamiin, niin henkilöautojen ajosuorite putoaisi 31,3 kilometriin asukasta kohden. Henkilöautojen ajosuoritteen vähennys olisi 2,8 prosenttia nykyiseen verrattuna. Tässä esitetyt laskelmat perustuvat koko maan alueluokittaisiin keskiarvosuoritteisiin (taulukko 3.) Maankäytön kasvun ohjaamisella keskustapalvelujen alueelle ja palvelutaajamiin sekä samanaikaisesti väestömäärän selvä lasku haja-asutusalueella johtaisi henkilöautoilun vähenemisen kautta vajaan 2 prosentin pienenemiseen hiilidioksidipäästöissä asukasta kohden. Toisaalta mikäli maakunnan asukasluvun kasvu suuntautuisi kokonaan haja-asutusalueelle, kasvaisivat keskimääräiset hiilidioksidipäästöt maakunnassa 2,5 prosenttia asukasta kohden. (taulukko 3.) Edelliset luvut eivät sisällä asumisväljyyden kasvua, joka osaltaan aiheuttaa paineita yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Mukana ei ole myöskään nykyisen trendin mukaista liikkumissuoritteen kasvua. Joka tapauksessa yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ratkaisut määrittelevät liikkumistarpeen kehityksen pitkälle tulevaisuuteen, jolloin näennäisesti pienetkin vaikutukset muuttuvat merkittäviksi. Taulukko 3. Ajoneuvosuorite henkilöautolla asukasta kohden Kanta-Hämeessä eri maankäyttöskenaarioissa Maankäyttöskenaario Suorite henkilöautolla, km/as/vrk 1 Nykytilanne (asukasluku ) 32,6 2 Nykytilanne + asukasluvun kasvu (16 800) kokonaan 32,2 keskustapalvelujen alueelle ja palvelutaajamiin 3 Skenaario 2 + haja-asutusalueen väestöstä 50 % muuttaa 31,3 keskustapalvelujen alueelle ja palvelutaajamiin 4 Asukasluvun kasvu kokonaan haja-asutusalueelle 33,6 Kanta-Hämeen maakuntakaavassa asumisväljyyden kasvu on mitoitettu 10 neliömetrin asukasta kohden. Vuonna 2000 asumisväljyys oli 38 neliömetriä asukasta kohden ja vuoden 2025 tilanne perustuu arvioon asumisväljyyden kasvusta 48 neliömetriin asukasta kohden. Koko suunnittelualueelle tarvitaan tämän mitoitusperusteen mukaan 2,1 miljoonaa neliömetriä uutta asuinpinta-alaa. 17/23

19 Kuva 10. Alueluokat Kanta-Hämeessä ja maakuntakaavan uudet asuinalueet sekä alueelle sijoittuvien uusien asukkaiden määrä Kanta-Hämeen alueluokat ja maakuntakaavassa esitetyt uudet rakennettavat asuinalueet sekä alueille sijoittuvien uusien asukkaiden määrä on esitetty kuvassa 10. Suurimmat uudet asuinalueet sijoittuvat pääradan läheisyyteen Hämeenlinnaan, Riihimäelle, Janakkalaan ja Hattulaan sekä Riihimäki Lahti-radan varteen Hausjärvelle. Maakuntakaavassa esitettyjen uusien asuntovaltaisten alueiden rakentamismahdollisuudet ovat yhteensä noin 5 miljoonaa kerrosneliömetriä. Maakuntakaavan mitoituslukujen perusteella uusien asukkaiden tarvitsema kerrosneliömetrimäärä on noin 1,3 miljoonaa neliömetriä. Kun huomioidaan lisäksi asumisväljyyden kasvun aiheuttamat uudisrakentamistarpeet ja nykyisten asuinalueiden tiivistämismahdollisuudet, niin kaikkia maakuntakaavassa esitettyjä uusia asuinalueita ei tarvitse ottaa käyttöön tavoitevuoteen mennessä. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta uusien asuinalueiden käyttöönotto tulisi priorisoida maankäytön niihin alueluokkiin, joissa henkilöautojen ajoneuvosuoritteet ovat pienimmät (keskustapalvelujen ja palvelutaajamien alueet). Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa liikenteen hiilidioksidipäästöihin seuraavilla tavoilla: Tiivistämällä yhdyskuntarakennetta, huolehtimalla lähipalveluiden saatavuudesta ja suosimalla toiminnoiltaan sekoittuneita alueita, jolloin matkojen pituus ja sitä kautta liikennesuorite vähenee. Tiivis yhdyskunta on myös kunnallistekniikan ym. rakentamisen sekä toimintojen organisoinnin kannalta edullinen. (keskustapalvelujen ja palvelutaajamien alueet) Sijoittamalla maankäyttöä rautatieasemien läheisyyteen ja joukkoliikennekäytävien varsille, jolloin joukkoliikenteen edellytykset paranevat ja henkilöautoliikenteen suorite pienenee. Matkoja lyhentämällä ja suosimalla maankäytön sekä muussa suunnittelussa jalankulkua ja pyöräilyä, jolloin niiden suoriteosuus kasvaa. 18/23

20 4.2. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen (linja-auto ja juna) osuus matkojen kokonaismäärästä on Kanta-Hämeessä melko pieni, 3 %. Osuus matkasuoritteesta on kuitenkin 5 %. Joukkoliikennematkat ovat siis pidempiä kuin matkat keskimäärin. Joukkoliikenteen rooli on keskimääräistä suurempi kaukoliikenteessä, erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvassa ja HHT-käytävän suuntaisessa liikenteessä sekä myös Hämeenlinnan, Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkiliikenteessä. Siellä joukkoliikenteellä on myös kasvupotentiaalia. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen näkökulmasta kehittämispanostukset kannattaa painottaa sinne, mistä saatavissa eniten lisämatkustajia. Jatkossa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudessa onkin löydettävissä kasvua siellä, missä liikennevirrat ovat suurimmat. Lisäksi on muistettava, että juna on linja-autoa edullisempi matkustustapa laskettaessa hiilidioksidipäästöjä henkilökilometriä kohden. Joukkoliikenteen edistämistoimet voidaan ryhmitellä seuraavasti: joukkoliikenteen tarjonnan parantaminen, erityisesti joukkoliikenteen pääreiteillä (vuorovälin lyhentäminen, laatukäytävät, linjaston selkeyttäminen ja laajentaminen ja ratakapasiteetin lisääminen) joukkoliikenteen nopeuttaminen ja täsmällisyyden parantaminen (joukkoliikenne-etuudet ja ratojen kehittäminen) joukkoliikenteen laatutaso (kalusto, pysäkit, terminaalit, informaatiojärjestelmät) lippujen hintojen alentaminen (subventio) ja lippujärjestelmien kehittäminen (seutuliput ja työsuhdeliput) liityntäpysäköinti autoille ja polkupyörille joukkoliikenteen markkinointi maankäytön tiivistäminen rautatieasemien läheisyydessä ja uuden maankäytön sijoittaminen joukkoliikennekäytävien varsille Joukkoliikenteen suoriteosuuden kaksinkertaistaminen nykyisestä 5 prosentista 10 prosenttiin vähentäisi liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin kaksi prosenttia laskettuna kantahämäläisten nykyisistä matkoista, mikäli kasvu suuntautuisi puoliksi linja-autoihin ja juniin eivätkä matkapituudet muuttuisi. Arvio perustuu taulukon 1 mukaisiin matkustajakohtaisiin hiilidioksidipäästöihin kulkumuodoittain Kävely ja pyöräily Kävely ja pyöräily tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöautolle, kun matkapituudet ovat kohtuullisia. Kevyen liikenteen osuus matkojen määrästä on Kanta-Hämeessä 27 %, mutta suoritteesta vain 4 %. Lyhyillä, alle kahden kilometrin pituisilla matkoilla kevyt liikenne on henkilöautoilua suositumpaa. Haja-asutusalueella kevyen liikenteen rooli on melko pieni, sillä pitkät etäisyydet rajoittavat mahdollisuuksia tehdä matkoja jalan tai pyörällä. Kävelyssä ja etenkin pyöräilyssä on kaupunkialueilla selvää kasvupotentiaalia. Merkittävimpiä esteitä jalankululle ja pyöräilylle Kanta-Hämeessä ovat pitkät etäisyydet. Myös kevyen liikenteen väylien verkosto on monin paikoin vielä puutteellinen. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta henkilöautomatkojen korvaaminen jalankululla ja pyöräilyllä on tavoiteltavaa. Kävelyn ja pyöräilyn suoritteen kaksinkertaistaminen 19/23

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Kalvola Humppila. Turku. Salo. Hanko

Kalvola Humppila. Turku. Salo. Hanko Pori Rauma Kaskinen Uusikaupunki 8 Turku 12 23 11 Salo Tampere 3 Hattula Tuulos Kalvola Humppila Hämeenlinna Forssa Janakkala Jokioinen 9 Renko Ypäjä Tammela Hausjärvi 54 10 Riihimäki Loppi 52 Hyvinkää

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari 13.12.2007 1 Öljyn hinnan kehitys > 90 Dollaria/barreli 2 Yleiskirje vuodelta

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Luonnos 9.12.2008 Maakunnan liikennejärjestelmän KEHITTÄMISsuunnitelma Kanta-Hämeeseen on laadittu ensimmäinen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA seminaari 27.4.2011 Tampere Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö

Lisätiedot

YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE

YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen liikennepoliittiset linjaukset + VAT (ks. OAS) LÄHTÖKOHTA CO 2 80% kasvihuonekaasupäästöistä Liikenteen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Hankesuunnittelupäivä 2016

Hankesuunnittelupäivä 2016 Hankesuunnittelupäivä 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto 25.10.2016 Maakuntauudistus ja Elyt Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN

VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN Juha Heltimo, Strafica Oy VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN Asiantuntijoiden määritelmä Viisas liikkuminen: Ympäristöä säästäviä, terveyttä edistäviä, turvallisia, sujuvia ja taloudellisia

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot