MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖNPALVELUT UUDESSA SALOSSA

Transkriptio

1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖNPALVELUT UUDESSA SALOSSA ERITYISESTÄ EDISTÄVÄÄ ÄÄN N MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISSEMINAARI SALO Sosiaalijohtaja Tarja Miikkulainen, Halikon kunta Projektikoordinaattori Marita PäivP ivärinne, Salon seudun terveyskeskus

2 Kuusjoki Halikko Pertteli Kiikala Salo Muurla Suomusjärvi Perniö Kisko Särkisalo Väestöpohja yhteensä n

3 Kunnalliset kehittämishaasteet Kunta-ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007) edellytetään Kuntien on organisoitava laajaan väestöpohjaan perustuvat palvelut tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa Mielenterveystyössä tulee turvata toimintakykyä ylläpitäviä asumispalveluja, mielenterveystyö lähipalveluina terveysasemilla sekä Perustason psykiatrian asiantuntemus

4 . Kunta- ja palvelurakennetta uudistettaessa on tärkeää edistää uudenlaista hyvinvointipoliittista ajattelua ja hyvinvointivastuuta Keskeisenä haasteena on monialainen yhteistyö kunnan eri toimintojen kanssa ( koulu, kulttuuri, nuoriso, kaavoitus, liikunta, asuminen ja liikenne) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen välillä on uusissa rakenteissa järjestettävä. Lisäksi kiinteä yhteistyö seurakuntien, järjestöjen sekä yksityisen sektorin kanssa on välttämätöntä. Palvelujen ohella on tärkeää panostaa ehkäisevään työhön, varhaiseen puuttumiseen ja tukeen.

5 Salon seudun mielenterveysstrategia Kansallisen terveydenhuoltohankkeen rahoituksella laadittu vuonna 2006 Hyväksytty keväällä 2007 kaikissa yhdistyvissä kunnissa Suurimpina haasteina todettiin olevan mielen sairauksien hoidon vinoutuneen erikoissairaanhoitoon, vaikka mielisairauksia ei esiinny Salon seudulla enempää kuin Suomessa keskimäärin. Perustason sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön ja osaamisen puute mielenterveystyössä, häiriöiden tunnistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa. Yhteistyön suunnitelmallisuuden puute. Toteutus lähtenyt hyvin liikkeelle yhteistyössä kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kanssa.

6 TEHTÄVÄALUE Psykososiaaliset palvelut MP/SH TULOSYKSIKÖT Vastuualue alkaen PSYKOSOSIAALISET PALVELUT TEHTÄVÄALUE MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUT PÄIHDEPALVELUT MTT KUNTOUTTAVAT PALVELUT Mielenterveystyön osaamisen Edistäminen, henkilöstökoulutus Lähipalvelut Lasten ja nuorten palvelut / Hyvinvointineuvonta/Oppilash. Aikuispalvelut/ Vastaanottotoiminta Ikääntyvien palvelut/ Vanhusneuvonta Erityisryhmien palvelut Konsultaatiopalvelut Neuvonta ja kriisityö Kriisityö, Arkielämän kriisien kohtaaminen Yhteistyötahot Debriefingtoiminta Lääkäripäivystys Sosiaalipäivystys Kriisikeskus Etappi Kriisiterapia Asumispalvelut (nuoret, mt- kuntoutujat) Työnohjaus, koulutus Klubitalo Asiantuntija- ja asiakastyö Hoidon suunnittelu Tutkimus., hoito- ja terapiapalvelut Kasvatus- ja perheneuvonta Ostettavat palvelut Ehkäisevä päihdetyö Päihdehoito/korvaushoito Katkaisuhoito Selviämisasema Laitoshoito A-klinikka Sos.- ja terv. Palvelut Toimintakeskukset Kuntoutuspalvelut Asumispalvelut Rolle- toiminta Päivätoiminta Työtoiminta Ryhmätoiminta Ostopalvelut Kotikuntoutus Asumispalvelut Tukiasuminen Tehostetut asumispalvelut Ympärivrk palveluasuminen PSYKOSOSIAALISTEN Lasten erityistyöryhmä Varhaiskasvatus Perhekeskus Perheryhmä Perhetyö Lastensuojelu SRK, Perheasiainneuvottelukeskus, MLL PALVELUIDEN Opetus, oppilaanohjaus 2.asteen oppilaitokset Nuoriso- ja liikuntatoimi, erityisnuorisotyö Työterveyshuolto LAPO, NUPO, Mielenterveyskeskus, Halikon sairaala, TYKS RAJAPINTA- ASPA asumispalvelut Etapin asumispalvelut A-klinikan asumispalvelut Sarka talo Kehitysvammahuollon asumisyksikkö Vanhusten asumisyksikkö (psykoger) Lastensuojelun sijaishuolto Kotihoito KUMPPANIT Työvoimatoimisto ja työvoiman Palvelukeskus Salmi ry., Omaiset mielenterveystyön tukena Potilasjärjestöt, Urheilujärjestöt, Poliisi Kolmituote, Yksityiset lääkäripalvelut, psykoterapeutit, Palvelutalot Joukkoliikennepalvelut

7 Psykososiaalisten palvelujen tehtäväalue Psykososiaaliset palvelut yhdistää toiminnallisesti ja taloudellisesti suuren osan mielenterveys- ja päihdepalveluista ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja koordinoinnin muiden toimijoiden suuntaan ja suunnitelmallisen yhteistyön tekemisen. Päihdehuollon palvelujen painopiste on avohuollossa, joka toteutetaan kumppanuussopimuksella Salon A- klinikan kanssa.

8 Tehtäväalue sisältää mielenterveys- ja päihdetyön koordinoinnin ennalta ehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta aina kuntouttaviin palveluihin asti Mielenterveystyön edistäminen sisältyy terveyden edistämisen koordinoijan tehtäviin hyvinvointijohtamisen koordinoinnin lisäksi. Työ pitää sisällään Salon seudun mielenterveysstrategian toimeenpanon ja henkilöstön osaamisen lisäämisen. Vastuualueelle kuuluu lisäksi koulupsykologi- ja kuraattorityö ja jatkossa koulutuksen myötä 3 depressiohoitajaa aikuisvastaanotto-työssä Muutoin työ painottuu yhteistyömuotoihin eri rajapintapalveluiden kanssa esim. varhaiskasvatus, perhekeskus, hyvinvointineuvola, lastensuojelu jne. Laajat kumppanuussopimukset on solmittu Salon seudun Mielenterveysseuran (kriisikeskus, kriisiterapia, tukiasunnot, klubitalo) ja A-klinikan kanssa (muut päihdepalvelut paitsi korvaushoito, neulojen uusiminen, ehkäisevä raittiustyö, katkaisuhoito ja laitoskuntoutus)

9 Esitys päihdetyön kehittämisestä maakunnallisella hankkeella KASTE- rahoituksella (Salo hallinnoi, A- klinikka toteuttaa => palvelujen kehittäminen yhteistyössä) Hoito- ja tutkimus sisältää terveyskeskuspsykologit ja kasvatus- ja perheneuvolan (tavoitteena hoitoonohjausjärjestelmän koordinointi vrt. SAS-työ vanhuspalveluissa) Psykiatrian tulosalueen kanssa neuvottelut käyty ja liikkeenluovutussopimus tehty mielenterveystyön kuntouttavista palveluista (yhteisökoti, kotikuntoutus ja päivä- ja työtoiminta) Psykogeriatrian osasto siirtyy kaupungin terveyspalvelujen tehtäväalueelle samasta ajankohdasta.

10 Psykososiaalisten palvelujen uudelleen organisointi Mahdollisuudet Kokoaa yhteen mielenterveysja päihdetyön Saadaan ehjä palvelujärjestelmä Toimiva hoidon porrastus Yhteinen näkemys: panostetaan ennalta ehkäisevään työhön Salon seudun mielenterveysstrategian toimeenpano, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi johtamisen välineenä Uhat Resurssipula: estää palvelujärjestelmän kehittämisen ja jatkaa nykyistä kehityssuuntaa (peruspalvelujen resurssipula lisää erityistason palvelujen kysyntää) Salon seutu ollut mielenterveyspalveluissa erikoissairaanhoitopainotteinen, suunnan kääntämisen vaikeus? Henkilöstön sitoutuminen, osaaminen ja uudistushalukkuus Kehittämisrahoitusta ei saada

11 Lähtökohdat sisält ltöä tukevien rakenteiden luomiseen Lainsäädäntö (kuntal, ktl, mtl,eshl) Mielenterveyspalvelujen kehittämissuositukset Green paper WHO:n mielenterveysjulistus ja toimintasuunnitelma Kansalliset mielenterveystyön hankkeet Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset Terveys 2015 Kyselyt, haastattelut, mielenterveysfoorumi paikallisella tasolla

12 SALON SEUDUN MIELENTERVEYSSTRATEGIAN TOIMINTA- AJATUS Mielenterveys- ja erityispalvelujen kokonaisuus tarjoaa kaikenikäisille Salon seutulaisille tarpeenmukaiset palvelut asiakaslähtöisesti ja ammattitaitoisesti yhdessä tekemisen toimintamallia toteuttaen. Mielenterveysstrategian laatimisen keskeisenä tavoitteena on mielenterveysnäkökulman huomioiminen kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa eri alueilla.

13 VISIO Salo seutu on tyytyväisten ihmisten asuinpaikka, joka tarjoaa korkealaatuiset paikalliset mielenterveys- ja erityispalvelut kaikenikäiselle väestölle osana toimivaa seudullista palvelujärjestelmää

14 STRATEGISET LINJAUKSET 1. Ehkäisevän mielenterveystyön korostaminen 2. Johtamisen kehittäminen 3. Toimintatapojen uudistaminen 4. Mielenterveysosaamisen vahvistaminen

15 Uudistumisen herättämä mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarve ja siihen vastaaminen Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kansanterveyden suurimpia tulevaisuuden haasteita Psyykkiset häiriöt ovat nykyään muun muassa yleisin syy ennenaikaiselle sairauseläkkeelle siirtymiseen. Muutostyö tulee aloittaa ennen kaikkea mielenterveyden edistämisestä ja mielenterveyshäiriöiden ehkäisystä Palvelujärjestelmien ja hoitoketjujen parantamisesta ja yhdenmukaistamisesta.

16 Ehkäisev isevän n mielenterveystyön kehittäminen Mielenterveyden edistäminen hyödynnetään hyvinvointikertomusta ja nostetaan esille painopistealueet Pyritään huomioimaan mielenterveysvaikutukset poikkihallinnollisesti kunnan päätöksenteossa Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Hyödynnetään uusia työmenetelmiä

17 Mielenterveysosaamisen Toimenpide-ehdotukset: vahvistaminen Järjestetään koulutusta ja täydennyskoulutusta eri toimijatahoille. Luodaan selkeä suunnitelma henkilöstön kehittämisestä mielenterveystyön osa-alueella sekä työnohjaus- ja konsultaatiokäytännöistä alueella. Henkilökunnan jaksamisesta huolehditaan henkilöstöpoliittisin ja työnohjauksellisin keinoin.

18 Työntekijöiden tulevaisuuden osaamisvaatimuksille luo haasteita asiakkaiden tiedon lisääntyminen entisestään Merkitsee hoitotyölle asiakkaiden ja ammattilaisten roolien tasa-arvoistumista Tulevaisuudessa tarvitaan ammattilaisten tietämystä ja asiantuntemusta perustuen tutkittuun tietoon Työntekijöille tulisi mahdollistaa koulutus, konsultaatiotuki ja työnohjaus työssä jaksamisen tueksi.

19 Haasteita ja toiveita.. lasten tukeminen kun perheessä on mielenterveysongelma yleisempien mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen kaikilla sektoreilla mielenterveysasiakkaan kohtaaminen kriisitilanteet, diagnostiikka yleensä hoitopolut, uutta käytännönläheistä tietoa mielenterveystyöstä

20 Näyttöön n perustuva mielenterveystyön n kehittäminen Asiakaslähtöisyys ja perheiden merkitys hoidossa korostuu erityisesti Hyvän mielenterveystyön on perustuttava entistä enemmän näyttöön Tieteellisesti havaittu tutkimusnäyttö jonkin toiminnan vaikuttavuudesta hoidettavan ihmisen elämänlaatuun ja hyvinvointiin

21 Hyväksi havaittu toimintanäyttö terveydenhuollon organisaation laadunarviointiin liittyen systemaattisesti kerättyä tietoa Kokemukseen perustuva näyttö ammattilaisten käytännön kokemus ja asiakkaan/potilaan kokemus saamasta hoidosta Tulevaisuus Systemaattisen tiedon keruu asiakkaiden/potilaiden kokemuksista ja tieteellisen näytön yhdistäminen Perusterveydenhuollon mielenterveystyön ohjaaminen tavoitteelliseen ja vaikuttavuuteen tutkittua tietoa hyödyntäen

22 Mielenterveys- ja päihdetyp ihdetyön kehittäminen Mielenterveystyön eri koulutusmuotoja voidaan suunnitella ja kehittää eri ammattiryhmien tarpeet huomioiden. Tavoitteena on lisätä oppimista omalla sektorilla ja tehostaa yhteistyötä ratkaisukeskeisellä oppimisella eri ammattikuntien välillä. Yhtenä tavoitteena on hyödyntää alueellisia käytäntöjä ja yhdistää eri organisaatioiden voimavaroja. Moniammatilliset työryhmät pohtivat asiakaslähtöisiä ratkaisuja case- pohjalta Ongelmalähtöisellä oppimisella pyritään vastaamaan ammatin avainkysymyksin

23 .osaamisen vahvistaminen Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon konsultatiivista yhteistoimintaa kehitetään integroimalla koulutusta sen keskeiseksi osaksi. Eri toimintasektoreiden välistä yhteistä kieltä ja yhteistyötaitoja edistetään kohdentamalla asiakohtaista yhteistä opetusta eri ammattiryhmille peruspalveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Täydennyskoulutusta suunnataan myös asenteiden muokkaamiseen, joskin osaamisen lisääminen sinällään lieventää kielteisiä ja vähätteleviä asenteita. Työnohjaus ja konsultaatio ovat tässä käytännön työvälineitä.

24 MITÄ MERKITSEE TYÖNTEKIJÄTASOLLA Avainkohtia on ammattitaidon kehittäminen ilmenee tietojen ja taitojen sekä asenteiden alueella tarvitaan arvostusta ja työjärjestelyjä työntekijän mielenterveyden tukeminen perinteisen hierarkisen hoitokulttuurin muuttaminen case management (palveluohjaaja) asiakkaalle tarvittaessa, asiakkaan puolestapuhuja tarvittaessa kriisityön korostaminen ja kaikille siihen ammatillista koulutusta työntekijöiden tulisi hallita tiedottaminen ja arviointitoiminta omalla sektorillaan selkeä palveluohjausmalli

25 Mielenterveys- ja päihdetyp ihdetyön n osaamisen vahvistaminen Salon seudulla v perustasolla Aika: Aika: syksy syksy Järjestäjä: Järjestäjä: AKK AKK Osallistujat: Osallistujat: Esimiehet Esimiehet Asiakaspolkujen Asiakaspolkujen tarkastelu tarkastelu Aika: Aika: Järjestäjä: Järjestäjä: Turun Turun AMK AMK Osallistujat: Osallistujat: Eri Eri ammattiryhmät ammattiryhmät Mielenterveysosaamisen Mielenterveysosaamisen kehittäminen kehittäminen Erikoistumisopinnot, Erikoistumisopinnot, menetelmäopinnot menetelmäopinnot Moduulit Moduulit Tiimien Tiimien case-työnohjaus case-työnohjaus osana osana erikoistumisopintoja erikoistumisopintoja Aika: Aika: Järjestäjä: Järjestäjä: AKK AKK ja ja AMK AMK Osallistujat: Osallistujat: Moniammatilliset Moniammatilliset työryhmät/tiimit työryhmät/tiimit Palveluprosessien kehittäminen Eri ikäluokkien palvelujärjestelmän kehittäminen

26 A R V I O N T I T U T K I M U S SOSIAALI JA TERVEYSTOIMI, SIVISTYSTOIMI ESIMIESASEMASSA OLEVAN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN ASIAKASPOLKUJEN TARKASTELU, SOLMUKOHDAT, VERKOTTUMINEN ERI SEKTOREIDEN AVAINHENKILÖIDEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA KOULUTUS TOIMIPISTE KOHTAISET MODUULIT, CASET ERIKOISSAIRAANHOIDO N ASIANTUNTIJUUS MODUULIT JA ASIANTUNTIJALUENNOT ERIKSEEN SOVITTAVISTA AIHEISTA MODUULIT MODUULIT TOIMIPISTE KOHTAISET MODUULIT, CASET ERIKOISSAIRAANHOIDO N ASIANTUNTIJUUS ASIAKASLÄHTÖINEN TYÖSKENTELYTAPA MIELENTERVEYSFOORUMIT ASIAKKAAT, POTILAAT ASIAKKAAT, POTILAAT VERTAISTUKI: POTILASJÄRJESTÖT, OMAISJÄRJESTÖT, KOLMASSEKTORI MIELENTERVEYSTYÖN ENSIAPU MIELENTERVEYSSEURA T ÄT YÄ DY ED NE N YN SY KS OK UO UL UL UT UT SU S T E R I K O I S T U M I S O P I N N O T

27 Strategiaan pohjautuva mielenterveystyön kehittämissuunnitelma SOSIAALI SOSIAALI JA JA TERVEYSTOIMI, TERVEYSTOIMI, SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMI ESIMIESASEMASSA ESIMIESASEMASSA OLEVAN OLEVAN HENKILÖSTÖN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN VAHVISTAMINEN ASIAKASPOLKUJEN ASIAKASPOLKUJEN TARKASTELU, TARKASTELU, SOLMUKOHDAT, SOLMUKOHDAT, VERKOTTUMINEN VERKOTTUMINEN Syksy 2008 Asiakaspolkujen tarkastelu, nivelkohdat ja verkottuminen sekä menetelmät mielenterveystyöhön, sosiaali-, sivistys- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin yhteistyönä -eri-ikäisten mielenterveystyön asiakaspolku: miten asiakas etenee, kuka vastaa, milloin tarvitaan moniammatilllisuutta/lähiverkostoa? Erityisryhmät Keinot: tunnistamiseen, ohjaukseen, kohtaamiseen, tukemiseen/ sitouttamiseen -työympäristön toiminnan muutoksen johtaminen, muutoksen tukemisen, seurannan ja toteutumisen arvioinnin välineet Tavoitteena on luoda Salon seudun mielenterveystyön reunaehdot ja jalkauttaa mielenterveysstrategia ERI ERI SEKTOREIDEN SEKTOREIDEN AVAINHENKILÖIDEN AVAINHENKILÖIDEN OSAAMISEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN VAHVISTAMINEN JA JA KOULUTUS KOULUTUS Vuosi 2009 Eri ikäkuokkien palvelujärjestelmien koulutusryhmät (25 hlö/ryhmä) vuosina Avainhenkilöt sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen henkilöstöstä -toimintamallit ja menetelmät lasten, nuorten ja nuorten aikuisten, työikäisten ja ikääntyvien sekä erityisryhmien palvelujärjestelmään -tiimityöskentely ja muutoksen ohjaaminen Tavoitteena on saada valmiuksia joustavaan lähiverkostosta koostuvaan työskentelymalliin, siihen ohjaamiseen ja uusien työkäytäntöjen soveltaminen mielenterveystyöhön. (rh/mp)

28 KOULUTUKSELLISEN TYÖNOHJAUKSEN MODUULIT Koulutuksellisissa työnohjausmoduuleissa haetaan esimerkkien kautta vastauksia käytännön työelämän ongelmiin erilaisissa asiakastilanteissa. Moduulin ohjaaja valmistaa jokaiseen tapaamiseen etukäteen toimitettavan case-materiaalin, jota ryhmä yhdessä ohjaajan kanssa työstää ja ratkoo. (M= moduuli) M1 Lasten mielenterveyskysymyksiä M2 Nuorten ja nuorten aikuisten problematiikkaa M3 Työikäisten mielenterveyskysymyksiä M4 Vanhusten mielenterveyskysymyksiä M5 Päihde- ja muut riippuvuudet M6 Erityisryhmät Moduuliin otetaan max. 15 osallistujaa. Moduulien on tarkoitus olla moniammatillisia, jotta eri osapuolien näkökulmia tulisi esiin ja löytyisi uusia yhteistyömuotoja. Yhteen moduuliin kuluu: -työaikaa 3 x 2h = 6h -tilakuluja ei tulisi, jos moduulit järjestetään vuorotellen eri työyhteisöissä - Moduulien sisältö suunnitellaan ohjaajan kanssa yhdessä ( mb/mp)

29 MONIMUTKAISESSA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ SATTUMA OHJAA MERKITTÄVÄSTI HOITOON HAKEUTUMISTA SOSIAALIHUOLLON, PÄIHDEHUOLLON, TERVEYDENHUOLLON TOIMIVUUS JA ONGELMAT TULEVAT ESILLE NIIDEN RAJAPINNOILLA KESKEINEN KYSYMYS ON, MITEN RATKAISTA NÄMÄ SOLMUKOHDAT JA RAJAPINNAT ERI TOIMIJOIDEN VÄLILLÄ?

30 Ennaltaehkäisevät työtavat mielenterveystyön asiakastyössä Koulutuksen järjestää Salon seudun terveyskeskus yhdessä Turun kesäyliopiston kanssa. Mielenterveysstrategian toteutumista tukeva koulutus kohderyhmänä aikuisten kanssa työskentelevä henkilöstö avainhenkilöt osallistujaa koulutus järjestetään ikäryhmittäin Erityisestä edistävää ään mielenterveystyön toimintatapojen kehittäminen TYKES rahoittaa Turun ammattikorkeakoulu hallinnoi yhteistyössä Salon seudun terveyskeskuksen ja psykiatrian tulosalueen kanssa Lisäksi muita järjestettäviä toimipaikka koulutuksia esim. lääkäreille Toimiva Lapsi & Perhe- hanke - Salon seudun terveyskeskus mukana STAKESIN hallinnoimassa hankkeessa Lapset puheeksi interventio perusterveydenhuollossa Erikoistumisopinnot; oppilashuolto Yliopiston kanssa sovittava vielä yhteistyö- ja tutkimuskäytännöt

31 Mielekäst stä marraskuuta kaikille!