KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2012 Sivu 89 () Kunnanhallitus

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2012 Sivu 89 () Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai kello KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone JÄSENET VARAJÄSENET Kuusinen Katja, pj. x Savolainen Aino - Mehto Antti, vpj. x Rossi Esa - Jämsen Reijo x Pakarinen Teemu - Minkkinen Mirja x Valkonen Olavi - Oittinen Heikki x Väisänen Simo - Suokivi Raija x Huikari Riitta - Vainio Merja x Minkkinen Päivi - Valtuuston pj. Karhunen Pekka x Valtuuston I vpj. Laaksonen Vappu x Valtuuston II vpj. Pynnönen Pekka x MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Levänen Kari, kunnanjohtaja, esittelijä Hyppönen Jouko, kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä ASIAT :t 64- PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Katja Kuusinen Jouko Hyppönen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi kunnanhallitus valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Heikki Oittisen ja Raija Suokiven. Tarkastusaika Konnevedellä Heikki Oittinen Raija Suokivi PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konneveden kunnantalossa kello 9-15 Virka-asema Allekirjoitus Jouko Hyppönen

2 Kunnanhallitus KONNEVEDEN LUKION NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS SELVITYS JA LUKION KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTTI Siv.ltk Liite 3. Konneveden lukion rehtori Lauri Pirkkalainen on laatinut selvityksen kunnan lukion nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Konnevesi on saanut lukioluvan vuonna Tällä hetkellä lukiossa on 32 opiskelijaa ja lukuvuonna oppilasmäärän arvioidaan olevan 39 opiskelijaa. Kevään 2012 yhteishaussa Konneveden lukioon on hakenut 12 yläkoulun 9. luokan oppilasta, joilla oman kunnan lukio 1. hakutoiveena. Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Rehtori Lauri Pirkkalaisen sivistyslautakunnalle toimittama selvitys Konneveden lukion nykytilanteesta ja tulevaisuudesta merkitään tietoon saatetuksi ja päätetään lähettää kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin Kh. 64 Esityslistan liitteet 1-2 Konneveden lukion nykytilanne ja tulevaisuus -selvitys ja lukion kehittämistyöryhmän raportti ovat esityslistan liitteinä. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee Konneveden lukion nykytilanne ja tulevaisuus selvityksen ja lukion kehittämistyöryhmän raportin tietoonsa saatetuiksi.

3 Kunnanhallitus AMMATTINIMIKKEEN MUUTOS, KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT JA KOULUAVUSTAJAT Siv.ltk Liite 2 Konneveden kunnan palveluksessa olevat avustajat ovat lähettäneet päivätyllä, JHL:n koulunkäyntiavustajien yhdyshenkilön Mirja Hytösen allekirjoittamalla kirjeellä esityksen ammattinimikkeen muutoksesta: Konneveden kouluissa työskentelevistä avustajista käytetään useita eri ammattinimikkeitä. Kouluilla työskentelee mm. kouluavustajia, koulunkäynninavustajia sekä henkilökohtaisia/koulunkäyntiavustajia. Koulunkäyntiavustaja- nimike ei enää kuvaa työtä, jota koulunkäyntiavustajat tekevät, koska tärkein työtehtävämme on opettajan ohjeiden mukainen oppilaan/oppilaiden ohjaaminen oppimistilanteessa. Useat Suomen kunnat ja kaupungit ovat muuttaneet koulunkäyntiavustajien nimikkeet koulunkäynninohjaajan nimikkeeksi. Perusteluina päätöksessä on ollut koulunkäynnin ohjaajan nimikkeen parempi kuvaus ammattilaisen tehtävänkuvasta. Nimikemuutos on selkeyttänyt ao. henkilöstön asemaa opetustoimessa. Perusopetuksen asetusteksti puhuu myös ohjaajasta: Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista /986 3 a luku ( /115). Avustajien/ohjaajien tarve on mainittu perusopetuslaissa 37 sekä eri tavoin tuetun opetuksen uudistetuissa perusteissa, jotka tulivat voimaan Ammattinimikkeen muutos ei vaikuta palkkaukseen. Henkilöstön kelpoisuusehdoista vahvistetun luettelon mukaan koulunkäynti-avustajalta vaaditaan ammatillinen perustutkinto tai alan aikaisempi kouluasteinen ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että kelpoisuusvaatimukset täyttävien koulunkäyntiavustajien ja kouluavustajien ammattinimike muutetaan koulunkäynninohjaajaksi. Ammattinimikkeen muutos ei vaikuta palkkaukseen eikä työsopimuksen ehtoihin. Päätös: Hyväksyttiin

4 Kunnanhallitus Kh. 65 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2010 koulunkäyntiavustajan nimikkeellä työskennelleitä oli ja koulunkäynnin ohjaajan nimikkeellä työskennelleitä Kunnanhallitus päättää muuttaa kelpoisuusvaatimukset täyttävien koulunkäyntiavustajien ja kouluavustajien ammattinimikkeen koulunkäynnin ohjaajaksi. Ammattinimikkeen muutos ei vaikuta palkkaukseen eikä muihin työsuhteen ehtoihin.

5 Kunnanhallitus AMMATTINIMIKKEEN MUUTOS, KODINHOITAJAT Kh. 66 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n pääluottamusmies Helena Liimatainen esittää kunnanhallitukselle kodinhoitaja-nimikkeeen muuttamista lähihoitajan nimikkeeksi niiden työntekijöiden osalta, joilla on lähihoitajan koulutus. Helena Liimatainen perustelee nimikemuutosta sillä, että kodinhoitajanimike ei kuvaa työtä, jota kotihoidon työntekijät tekevät. Kotihoidon työnkuva on muuttunut kodinhoitamisesta asiakkaan hoitamiseen ja huolenpitoon. Kotihoidon työntekijän työ on ihmisen sosiaalisen hyvinvoinnin tukemista, terveyden edistämistä ja sairauksien hoitamista. Lähihoitaja-nimike kuvaa paremmin ammatillista tehtävänkuvaa. Nimikemuutoksesta ei aiheudu palkkakustannuksia työnantajalle, koska toimenkuvat pysyvät ennallaan. Konneveden kunnan kotihoidossa muutos koskisi Iita Liimataista ja Marja Kovasta. Kunnanhallitus päättää muuttaa Iita Liimataisen ja Marja Kovasen ammattinimikkeen lähihoitaja-nimikkeeksi.

6 Kunnanhallitus TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN KELLANKOSKEN VOIMA OY:N LAINALLE Kh. 67 Kellankosken Voima Oy:n hallitus on kokouksessaan hyväksynyt Kuntarahoitus Oy:n lainatarjouksen euron lainasta. Lainaaika on 10 vuotta ja lainan korko on 3 kuukauden euribor-korko + 0,850 %:n marginaali. Kuntarahoitus edellyttää lainan vakuudeksi kunnan omavelkaisen takauksen. Lainalla Kellankosken Voima maksaa pois velan, joka yhtiöllä on Myllykoski Oyj:ltä. Kunnansihteerin ehdotus Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto myöntää Konneveden kunnan omavelkaisen takauksen esittelyosassa mainitulle lainalle.

7 Kunnanhallitus JÄSENTEN VALITSEMINEN VAALILAUTAKUNTAAN JA VAALITOIMIKUNTAAN VUODEN 2012 KUNNALLISVAALEJA VARTEN JA VAALIEN ULKOMAINONTA Kh. 68 Kunnallisvaalit toimitetaan sunnuntaina Vaaleissa sovelletaan vaalilakia (714/1998) siihen tehtyine muutoksineen sekä kuntalain kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä. Vaalilain 15 :n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta sekä laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä ja kotiäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta. Äänestysalueen vaalilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä) sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalitoimikuntaan kuuluu kolme jäsentä (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen) sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Myös vaalitoimikunnan varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Kunnallisvaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsen eikä varajäsen. Ehdokkuus ei sen sijaan ole este olla vaalilautakunnan jäsen tai varajäsen. Estettä ei ole myöskään valita samaa henkilöä vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan. Vaalikelpoisuus vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan määräytyy muutoin kuntalain säännösten mukaan (33 ja 36 ). Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten sekä niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Poliittista edustavuutta tulee tarkastella erikseen jäsenten ja varajäsenten osalta. Valinnassa on otettava huomioon myös tasa-arvolain vaatimus 40 %:n sukupuolikiintiöstä, jonka tulee toteutua erikseen jäsenten ja varajäsenten osalta. Tasa-arvolain 4 a :n 1 momentin (232/2005) mukaan sekä naisia että miehiä tulee olla kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Suomen Kuntaliitto suosittelee, että kunnallisvaalien ulkomainonta aloitetaan viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli

8 Kunnanhallitus Koko Konneveden kunnan alue muodostaa yhden äänestysalueen (Konneveden äänestysalue). Kunnanhallitus valitsi seuraavat jäsenet ja varajäsenet vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan vuoden 2012 tasavallan presidentin vaaleja varten: vaalilautakunta varsinaiset jäsenet Eila Ritvanen, pj. Olavi Valkonen, vpj. Anja Kaikuranta Pirkko Hammar Einar Lauro varajäsenet kutsumajärjestyksessä Tuomo Mehto Päivi Minkkinen Veli-Pekka Poikolainen Ritva Sihvonen Kyösti Kytöjoki Antti Marjanen Veikko Poikolainen Ritva Jokelainen Ritva Vesterinen Pauli Kämppi vaalitoimikunta varsinaiset jäsenet Taimi Pakarinen, pj. Pentti Minkkinen, vpj. Tuomo Puttonen varajäsenet kutsumajärjestyksessä Eeva Salonen Erkki Kuukkanen Erkki Jokelainen. Kunnanhallitus valitsee jäsenet ja varajäsenet vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan vuoden 2012 kunnallisvaaleja varten. Lisäksi kunnanhallitus päättää, että vaalien ulkomainonta aloitetaan Konnevedellä Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaisesti viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli Ulkomainonnasta kunnassa vastaa keskusvaalilautakunnan sihteeri.

9 Kunnanhallitus KUNNALLISVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS JA VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYSPAIKKA Kh. 69 Kunnanhallituksen on vaalilain 9 :n (247/2002) mukaan päätettävä kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista. Yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on jokaisessa kunnassa oltava vähintään yksi, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Ennakkoäänestyspaikkoja ovat myös sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset. Kunnanhallituksen on päätettävä myös äänestysalueiden vaalipäivän äänestyspaikoista. Erityisistä syistä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa. Vaalilain 47 :n (247/2002) mukaan ennakkoäänestys kotimaassa aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää ja lopetetaan 5. päivänä ennen vaalipäivää. Vuoden 2012 kunnallisvaalien ennakkoäänestys kotimaassa toimitetaan ajalla Kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka on ennakkoäänestystä varten avoinna kaikkina ennakkoäänestyspäivinä, jollei kunnanhallitus erityisistä syistä toisin määrää. 48 :n (247/2002) mukaan ennakkoäänestys toimitetaan ennakkoäänestyksen ajanjaksona kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kunnanhallituksen päätöksellä määrättynä aikana, joka ei saa olla arkipäivisin ennen kello 8:aa eikä kello 20:n jälkeen eikä lauantaisin ja sunnuntaisin ennen kello 10:tä eikä kello 16:n jälkeen. Kunnanhallitus päättää vuoden 2012 kunnallisvaalien osalta seuraavaa. Kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka Konnevedellä on kunnantalo. Kunnantalo on ennakkoäänestystä varten avoinna ajalla ja kello 9-15 sekä kello Vaalipäivän äänestyspaikka on kunnantalo (äänestysalue 001).

10 Kunnanhallitus TILAN MYYMINEN KONNEVEDEN VUOKRA-ASUNNOT OY:LLE Kh. 70 Esityslistan liite 3 Konneveden Vuokra-asunnot Oy:n hallitus päätti pitämässään kokouksessa käynnistää rivitalohankkeen suunnittelun. Yhtiö aikoo rakennuttaa talon, jossa on viisi saunallista kaksiota. Konneveden Vuokra-asunnot Oy haluaisi ostaa kunnalta rivitaloa varten Risukko-nimisen tilan (22:161). Tilan pinta-ala on m 2 ja se sijaitsee kirkonkylän asemakaava-alueella korttelissa 113. Kauppakirjaluonnos on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen kauppakirjan Konneveden kunnan puolesta.

11 Kunnanhallitus MÄÄRÄALAN OSTAMINEN MARKKU LIIMATAISELTA Kh. 71 Esityslistan liite 4 Esityslistan liitteenä on luonnos kauppakirjaksi, jolla Konneveden kunnan on tarkoitus ostaa Markku Liimataiselta määräala Kärkkäiskylässä sijaitsevasta Mattila-nimisestä tilasta (3:109). Määräalan pinta-ala on noin 2,2 hehtaaria. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen kauppakirjan Konneveden kunnan puolesta.

12 Kunnanhallitus LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUKSESTA Kh. 72 Esityslistan liite 5 Keski-Suomen liitto pyytää kunnan lausuntoa Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. 3.vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa alueita turvetuotannolle Keski-Suomen maakunnassa sekä suojella samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Luonnosvaiheen 3. vaihemaakuntakaavaan verrattuna tästä ehdotuksessa on poistettu Konneveden alueelta neljä turvetuotantoaluetta. Rantinsuo on poistettu suokohtaisen vesistövaikutusarvion tuloksena sekä Kurkisuo 3, Nollinneva ja Riisisuo siksi, että ne edellyttäisivät Naturavaikutusten arviointia. Kurkisuo 3 ei ole luonnoksessa eo/tumerkinnällä. 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa on Konneveden alueelle esitetty kaksi turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, jotka on merkitty tumerkinnällä. Nämä suot ovat Teerisuo (numero 85) sekä Illakkaneva (numero 157), joka sijaitsee Äänekosken ja Konneveden alueella. Tumerkintä tarkoittaa turvetuotantoon soveltuvaa aluetta. Merkintä on alueen erityisominaisuutta kuvaava. Sen suunnittelumääräys on seuraava. Turvetuotantoon soveltuvan alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon asutus, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Koko maakunnan turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys on seuraava. Turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Tietyillä valuma-alueilla (mukaan lukien Rautalammin reitti) turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Tuulivoimapuiston minimikokona 3. vaihemaakuntakaavassa pidetään kymmentä tuulivoimalaa. Hankasalmen ja Konneveden alueelle esitetään Häähinmäen tuulivoimapuistoa. Puiston pinta-ala on 5,4 km 2. Puisto tarvitsee myös voimalinjojen yhteystarpeen. Tuulivoimapuiston suunnittelumääräys on seuraava.

13 Kunnanhallitus Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon ja maa-aineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Va. ympäristönsuojelusihteeri ehdottaa, että Konneveden kunta antaa Keski-Suomen liitolle seuraavan lausunnon. Teerisuolle, joka on merkitty turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi, on ympäristölupahakemus vireillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Tämän suon vesienkäsittelymenetelmät käsitellään ympäristöluvassa. Toinen, kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi merkitty alue, on Illakkaneva, joka sijaitsee Äänekosken ja Konneveden alueella. Sen tuotantokelpoisen alueen pinta-ala (turvepaksuus > 1,5m) on 13 hehtaaria. Karttatarkastelun perusteella Illakkanevan valumavedet laskevat Konneveden puolelle. Konneveden suuret vesistöt ovat hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Turvetuotantoalueiden kuivatusvedet aiheuttavat kuitenkin riskin vesistöille. Koko maakunnan turvetuotantoa koskevaa suunnittelumääräystä tulee laajentaa siten, että nyt vain tiettyjä valuma-alueita koskeva tarkennus tulee koskea koko suunnittelualuetta. Tämä tarkennus on seuraava: Turvetuotanto voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Tuulivoima on uusiutuvan energian muoto ja sen rakentamiselle Konneveden kunnan alueelle ei ole estettä. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan ehdotus Konneveden osalta on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus päättää Keski-Suomen liitolle 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta va. ympäristönsuojelusihteerin lausuntoehdotuksen mukaisen lausunnon.

14 Kunnanhallitus LUPA RAKENTAMATTOMAN TILAN LUOVUTTAMISEEN, ESKO PIRKKALAINEN Kh. 73 Konneveden kunta myi allekirjoitetulla kauppakirjalla Esko Pirkkalaiselle määräalan Kärkkäiskylässä sijaitsevasta Kaavamaanimisestä tilasta (25:147). Määräalan pinta-ala oli noin m 2 ja se koostui kirkonkylän asemakaavan korttelin 1 tontista numero 4 (1 280 m 2 ) ja osasta tonttia numero 3 (900 m 2 ). Kauppakirjassa olevan ehdon perusteella ostaja sitoutui siihen, ettei hän myy tai muutoin luovuta määräalaa tai tilaa edelleen rakentamattomana, ellei myyjä anna siihen kirjallista suostumustaan. Määräala (nykyisin Jussinkulma-niminen tila, 25:167) on edelleen rakentamaton. Esko Pirkkalainen haluaisi myydä sen pojalleen Riku Pirkkalaiselle. Kunnanhallitus päättää antaa Esko Pirkkalaiselle luvan myydä ostamansa määräala (nykyisin Jussinkulma-niminen tila, 25:167) pojalleen Riku Pirkkalaiselle seuraavilla ehdoilla: - Riku Pirkkalainen sitoutuu aloittamaan kahden vuoden kuluessa hyväksyttyjen piirustusten mukaisen omakotitalon rakentamisen tilalle. Konneveden kunta voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettua aloittamisaikaa. - Riku Pirkkalainen sitoutuu siihen, ettei hän myy tai muutoin luovuta tilaa edelleen rakentamattomana, ellei Konneveden kunta anna siihen kirjallista suostumustaan. - Mikäli Riku Pirkkalainen laiminlyö edellä tarkoitetun rakentamisvelvollisuuden taikka luovuttaa tilan rakentamattomana edelleen, on hän velvollinen suorittamaan Konneveden kunnalle viidentuhannen (5.000,00) euron kertakorvauksen, ellei kunta vapauta häntä joko kokonaan tai osittain korvauksen suorittamisesta.

15 Kunnanhallitus KL-KUNTAHANKINNAT OY:N YHTEISHANKINTAAN LIITTYMINEN, MONITOIMILAITTEET JA NIIHIN LIITTYVÄT PALVELUT Kh. 74 KL-Kuntahankinnat Oy on Suomen Kuntaliiton kokonaan omistama voittoa tavoittelematon yhtiö, joka ei jaa osinkoa. Yhtiö on hankintalain 11 :n mukainen yhteishankintayksikkö, joka kilpailuttaa sekä tekee puitejärjestelyjä ja hankintasopimuksia kunta-asiakkaidensa puolesta. KL-Kuntahankinnat kattaa kulunsa sopimustoimittajien maksamilla palvelumaksuilla, joiden suuruus vaihtelee tuotealueittain. Palvelumaksu on keskimäärin 1,4 %. Palvelumaksun osuus sisältyy kuntien tuotteista maksamiin ostohintoihin. KL-Kuntahankinnoilla on tällä hetkellä 34 kilpailutettua puitesopimusta. Monitoimilaitteiden ja niihin liittyvien palveluiden osalta KL- Kuntahankinnoilla on voimassa oleva puitesopimus Konica Minolta Business Solutions Oy:n kanssa. Puitesopimus jatkuu vuoden 2014 toukokuun loppuun saakka. Kunnanhallitus päättää, että Konneveden kunta liittyy KL- Kuntahankinnat Oy:n monitoimilaitteita ja niihin liittyviä palveluita koskevaan yhteishankintaan.

16 Kunnanhallitus LAAJAKAISTA KAIKILLE HANKKEEN TOTEUTTAMINEN KONNEVEDELLÄ Kh. 75 Valtioneuvosto käynnisti vuoden 2008 lopulla Laajakaista kaikille - hankkeen. Valtakunnallisen hankkeen tavoitteena on, että vähintään 100 megabitin laajakaista on lähes kaikkien ulottuvilla koko maassa viimeistään vuoden 2015 lopulla. Etäisyys vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon vakinaisista toimipaikoista saa olla korkeintaan kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuituverkosta. Tarkoitus on, että teleyritykset rakentavat taajamiin nopeat yhteydet ilman julkista tukea. Julkista tukea tarvitaan valokuituverkon rakentamiseen haja-asutusalueille, mikäli kattavuus aiotaan nostaa 99 prosenttiin. Hankkeen käytännön suunnittelu ja toteutus ovat maakuntien liittojen ja kuntien vastuulla. Maakunnan liiton tehtävänä on julistaa hankkeeseen liittyvä julkinen tuki julkisesti haettavaksi (laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla, 1186/2009, 6 ). Keski-Suomen liitto julisti l tuen haettavaksi niiden seitsemän keskisuomalaisen kunnan osalta, joiden hankkeet eivät aiemmin olleet hakumenettelyssä mukana ja joilla oli Viestintäviraston tekemä markkina-analyysi voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Hakumenettelyssä olivat mukana Hankasalmi, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Petäjävesi ja Äänekoski. Kunnat arvioivat saatujen tarjousten perusteella, osallistuvatko ne hankkeen toteuttamiseen alueellaan. Osallistuminen julkisen tuen hakumenettelyyn ei vielä sitonut kuntia verkon toteutukseen. Määräaikaan mennessä Laukaan ja Äänekosken osalta tukihakemuksen tekivät TeliaSonera Oyj ja Verkko-osuuskunta Kuuskaista. Muiden kuntien osalta tukihakemuksen teki ainoastaan Kuuskaista. Keski-Suomen maakuntahallitus valitsi pitämässään kokouksessa TeliaSonera Finland Oyj:n Laukaan ja Äänekosken hajaasutusalueiden laajakaistayhteyksien toteuttajaksi ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan Hankasalmen, Keuruun, Konneveden, Luhangan ja Petäjäveden haja-asutusalueiden laajakaistayhteyksien toteuttajaksi. Konneveden kunnan osalta Laajakaista kaikille hankkeen toteuttaminen maksaisi euroa, josta kunnan omarahoitusosuus olisi euroa, julkinen tuki euroa ja operaattorin omarahoitusosuus euroa.

17 Kunnanhallitus Maakuntahallitus esittää kunnille, että kukin kunta tekee ensi tilassa päätöksen hankkeeseen osallistumisesta, omasta rahoitusosuudestaan hankkeelle ja käynnistää neuvottelut valittujen operaattoreiden kanssa verkon toteuttamisesta. Myönteinen päätös on edellytys sille, että operaattori voi hakea julkista tukea. Kunta voi tukea myöntäessään asettaa ehtoja esimerkiksi projektin seurannalle, kunnan myöntämän tuen takaisinperinnälle yms. Tällöin kunta tekee erillisen sopimuksen kunnan myöntämästä tuesta hankkeen toteuttajan kanssa. Kunnalla on oikeus olla myöntämättä tukea maakuntaliiton valitsemalle hankkeen toteuttajalle, mikäli kunta katsoo esimerkiksi haetun tuen olevan liian suuri. Hanke-ehdotuksen tekijällä ei kuitenkaan ole missään olosuhteissa oikeutta saada erillistä korvausta tekemästään hanke-ehdotuksesta tai julkisen tuen hakemisesta aiheutuneista kustannuksista. Kunnan päätöksen jälkeen hankkeen toteuttaja tekee tukihakemuksen Viestintävirastolle. Valtion tukiviranomaiset (Viestintävirasto ja elykeskus) voivat myöntää hankkeille tukea vain valtuutuksensa puitteissa. Hankkeelle myönnettävät tuet (valtion, kunnan ja muu mahdollinen julkinen tuki) maksetaan toteutuneita kustannuksia vastaan eli tukipäätökset ovat aina enimmäispäätöksiä. Mikäli verkon rakentamisen toteutuneet kustannukset ovat alhaisemmat, maksettava tuki on vastaavasti pienempi. Tuen saajan on sitouduttava laissa laajakaistarakentamisen tuesta hajaasutusalueilla (laajakaistalaki, 1186/2009) määriteltyihin julkisen tuen takaisinperintäehtoihin. Myös kunta voi asettaa kunnan myöntämän tuen ehdoksi tuen palauttamisen, jos muuta julkista tukea joudutaan palauttamaan. Hankkeen Konnevedellä toteuttaisi Verkko-osuuskunta Kuuskaistan perustama kuntakohtainen yhtiö. Hanke voidaan toteuttaa joko siten, että se kohdistuu joko pelkästään haja-asutusalueelle (hankealue) tai myös niin sanotulle kaupalliselle (tukikelvottomalle) alueelle. Molemmissa vaihtoehtoehdoissa Konneveden kunnan maksama omarahoitusosuus on enintään euroa. Jos hanke toteutetaan pelkästään haja-asutusalueelle, Konneveden kunnalta edellytetään omarahoitusosuuden lisäksi takausta noin euron lainalle. Mikäli hanke toteutetaan siten, että siihen sisältyy myös niin sanottu kaupallinen alue, kunnan takaus olisi noin euroa.

18 Kunnanhallitus Molemmissa vaihtoehdoissa takaus olisi määräaikainen ja kestäisi verkon rakentamisvaiheen ajan, kuitenkin enintään kolme vuotta. Konneveden kunnan takausvastuu olisi 50 % ja toisena takaajana olisi Finnvera tai joku muu taho, jonka takausvastuu olisi kunnan vastuun suuruinen. Takauksen vastavakuudeksi takaajat saisivat yrityskiinnitykset perustettavaan verkkoyhtiöön. Kunnan saama kiinnitys ei todennäköisesti olisi parhaalla etuoikeudella. Takausprovisiota Konneveden kunta saisi 3,8 % vuodessa takauksen pääoman määrästä. Kunta maksaisi rahoitusosuutensa noin kahden vuoden aikana tasasuuruisina kuukausierinä. Rahoitusosuus kirjattaisiin investointimenoksi taseen muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Nykyisen poistosuunnitelman mukaan summa kirjattaisiin kuluksi poistoina 20 vuoden aikana, jolloin tulosvaikutus olisi euroa vuodessa. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle seuraavaa. 1) Valtuusto hyväksyy Verkko-osuuskunta Kuuskaistan tarjouksen laajakaistalain mukaisen tukikelpoisen hankealueen laajakaistaverkon rakentamisesta Konneveden kunnan alueelle. 2) Valtuusto päättää, että Konneveden kunta sitoutuu enintään euron suuruiseen kunnan rahoitusosuuteen. 3) Valtuusto edellyttää, että Verkko-osuuskunta Kuuskaistan perustama verkkoyhtiö toteuttaa samalla laajakaistaverkon rakentamisen myös kaupalliselle alueelle. 4) Valtuusto tekee tässä vaiheessa periaatepäätöksen noin euron suuruisesta rakennusaikaisesta takauksesta perustettavan verkkoyhtiön ottamalle lainalle. Varsinaisen takauspäätöksen kunta tekee erikseen siinä vaiheessa kun rahoittaja, lainan määrä ja muut ehdot ovat selvillä. Takauksen edellytyksenä on, että Finnveran tai jonkun muun takaajan takausvastuu on 50 %. Takaussitoumus voidaan allekirjoittaa, kun takauspäätös on saanut lainvoiman. 5) Valtuusto toteaa, että EU:n komission takaustiedoksiannon (EUVL 2008/C 155/92) arviointikriteerien perusteella kunnan myöntämä takaus ei sisällä valtion tukea. 6) Valtuusto valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään hankkeeseen liittyvät sopimukset ja muut sitoumukset sekä päättämään tarvittavista käytännön järjestelyistä. Esiselvityshankkeen jälkeisestä takauksesta päättää kuitenkin valtuusto.

19 Kunnanhallitus ÖLJYVAHINGOISTA VASTAAVAN VIRANOMAISEN JA YHDYSHENKILÖN NIMEÄMINEN Kh. 76 Vuoden 2010 alusta voimaan tullut öljyvahinkojen torjuntalaki selkeyttää eri viranomaisten roolia öljyvahinkojen torjunnassa ja jälkihoidossa. Luvussa 2 määritellään viranomaiset ja niiden tehtävät. 9 :ssä todetaan kunnan tehtävästä öljyvahinkojen torjunnassa seuraavaa: Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. 10 :ssä luetellaan torjuntaviranomaiset ja todetaan, että kunta on viranomainen jälkitorjunnassa. Luvun 8 pykälässä 35 todetaan, että torjunnasta vastaavalla viranomaisella on oikeus saada vahinkojen torjunnasta aiheutuneista kustannuksista korvaus vahingosta vastuulliselta tai hänen vakuutuksenantajaltaan sen mukaisesti kuin ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (737/1994), merilaissa (674/1994), liikennevahinkolaissa (279/1959), raideliikennevakuutuslaissa (113/1999) tai muussa laissa säädetään. Torjuntaviranomaisten oikeudesta saada korvausta öljyvahinkojen torjuntakustannuksista öljysuojarahastosta säädetään erikseen (laki öljysuojarahastosta ja laki öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta). Öljyvahingon torjunnasta vastaava alueen pelastuslaitos, Suomen ympäristökeskus tai kunta maksaa torjuntatoiminnasta aiheutuvat kustannukset siihen saakka kunnes edellä mainittu korvaus on saatu. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Keski- Suomen pelastuslaitos pyytävät kuntia nimeämään öljyvahingoista vastaavan (esimerkiksi kunnanhallitus tai lautakunta) ja yhdyshenkilön sekä varaamaan määrärahaa öljyvahinkojen jälkitorjunnan ensivasteisiin. Kunnanhallitus päättää nimetä öljyvahingoista vastaavaksi viranomaiseksi ympäristölautakunnan lupajaoston ja yhdyshenkilöksi ympäristönsuojelusihteerin.

20 Kunnanhallitus KUNNANSIHTEERIN VIRAN LAKKAUTTAMINEN JA HALLINTOJOHTAJAN VIRAN PERUSTAMINEN Kh. 77 JUKO:n pääluottamusmies Mikko Saranen on toimittanut kunnanhallitukselle seuraavan sisältöisen kirjeen. Esitän Konneveden kunnansihteerin viran muuttamista hallintojohtajan viraksi alkaen. Virkaa hoitaa tällä hetkellä Jouko Hyppönen, joka jatkaisi tehtävässä uudella nimikkeellä. Kunnat ja kaupungit ovat viime vuosina muuttaneet kaupungin- ja kunnansihteerin virkoja hallintojohtajan viroiksi. KT Kuntatyönantajien tilaston mukaan Suomessa on 166 hallintojohtajan nimikkeellä työskentelevää. Kunnansihteerin nimikkeellä työskenteleviä on 36 ja kaupunginsihteereitä 48. KT Kuntatyönantajien tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin vuodelta Vuoden 2010 jälkeen kunnan- tai kaupunginsihteerien määrä on todennäköisesti edelleen vähentynyt ja hallintojohtajien määrä vastaavasti lisääntynyt. Keski-Suomessa hallintojohtajan tai vastaavalla nimikkeellä työskenteleviä on 13 ja kunnan- tai kaupunginsihteerin virkoja kolme. Hallintojohtajan virka on muun muassa seuraavissa keskisuomalaisissa kunnissa: Kuhmoinen, Kinnula, Toivakka, Multia, Petäjävesi, Karstula ja Uurainen. Kaupungin- tai kunnansihteerin virka on enää Viitasaarella, Pihtiputaalla ja Konnevedellä. Tästä näkökulmasta muutoksen tekeminen olisi perusteltua myös Konneveden kunnassa. Virkanimikkeen muutos ei edellytä palkkauksen tarkastamista. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto lakkauttaa kunnansihteerin viran lukien ja perustaan sen tilalle hallintojohtajan viran samasta ajankohdasta lukien. Samalla kunnanhallitus päättää siirtää Jouko Hyppösen perustettavaan virkaan.