Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle."

Transkriptio

1

2

3 TOIMINTA-AJATUS Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. VISIO Tekevä on yksi johtavista työn avulla tapahtuvan kuntoutumisen ja valmennuksen osaajista Suomessa sekä arvostettu sosiaalisen yritystoiminnan toteuttaja ja kehittäjä Jyväskylän alueella. PERUSTAJAT Invalidiliitto ry Jyvälän setlementti ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry Kuurojen Liitto ry Sininauhaliitto ry ARVOT Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle. Yksilöllisyys Yksilöllisyys on Tekevän kaiken toiminnan läpäisevä periaate, joka mahdollistaa yksilön tarpeista lähtevän valmennuksen ja tasaarvon. Monipuolisuus Monipuolisuus on kyky vastata erilaisiin tarpeisiin ja haasteisiin erilaisissa tilanteissa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteellisuus Tavoitteellisuus on tietoista toimintaa kohti yhteisesti sovittuja päämääriä. Vastuullisuus Vastuullisuus on sisäistä vastuuta itsestämme, toisistamme ja työyhteisön hyvinvoinnista sekä ulkoista vastuuta toimintaedellytyksistä. Sisältö Tekevän vuosi Jyväskylän työvoimatoimisto - uusien haasteiden edesssä 6 Talouskatsaus vuodelta Työhyvinvointi on kokonaisuus 11 Fiilis 05 - ekotekoja 14 Velha Oy - saunoja joka lähtöön 17 Hyvä päivä Pompussa 20 Sattui Tekevällä vuonna Työvalmennussäätiö Tekevän hallitus ja valtuuskunta 25

4 TEKEVÄN VUOSI 2005 Jouko Keto Kuluneen seitsemän toimintavuotensa aikana Tekevä on löytänyt oman toimintatapansa ja paikkansa Jyväskylän seudun palvelujärjestelmässä. Monet tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti, osa ei. Näiden vuosien aikana on ehtinyt tapahtua paljon, mikä puolestaan on edellyttänyt perustehtävän mukaisen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Seudullisen yhteistyön kehittymisen myötä sekä Jyväskylän ja Laukaan työvoimatoimistojen yhdistymisen jälkeen seudullisen työllisyysohjelman tekeminen on yhä ajankohtaisempi. Keskustelemme Tekevän toimitusjohtaja Harri Halttusen kanssa kuluneesta vuodesta. Esiin nousevat tutut asiat työ, perustoiminta, vaikuttavuus ja kehittämistoiminta, kuten myös onnistumiset ja tulevaisuuden haasteet. - Se, että työvalmennuspalvelujen tuottaminen toteutui suunnitellusti, eikä niiden volyymissakaan tapahtunut laskua, on tietysti myönteistä, vaikka sitä ei aina onnistumiseksi mielletäkään. Onnistumisesta puhutaan vasta, kun on saatu aikaan jotain uutta. Tähän kategoriaan kuuluu kuluneen vuoden aikana tiivistynyt yhteistyö Jyväskylän seudulla toimivien sosiaalipalvelusäätiöiden kanssa. Tämä ja myös Jyväskylän ammattiopiston kanssa tehtävän yhteistyön laajeneminen ja monipuolistuminen, sekä Opequal-hankkeen Jyväskylän osuuden kotiutuminen Tekevään, on kasvattanut onnistumisen tunnetta, pohtii Halttunen. - Järjestimme toukokuussa ensimmäistä kertaa Jyväskylässä Työpajayhdistyksen Valtakunnalliset työpajapäivät, joille osallistui yli 400 työpajaihmistä kaikkialta Suomesta. Syyskuussa olivat vuorossa Oktettipäivät, joilla Säätiöoktetin eri alojen työntekijät tapasivat toisiaan ja pohtivat yhteisiä asioita. Päivien tärkein saavutus oli säätiöiden eri työntekijäryhmien välisen konkreettisen yhteistyön käynnistyminen, kertoo Halttunen. Uudenlaista kansainvälistymistä, tekeväläisen osaamisen vientiä, kuvaa puolestaan lähialueyhteistyö Pärnussa sijaitsevan Aktivointikeskus Tulevikin kanssa. Osallistujilta kiitosta saaneeseen päihdeasioita koskevaan koulutukseen osallistui myös eri viranomaistahojen edustajia. Yhteistyö Tulevikin kanssa jatkuu myös tänä vuonna. Tutkimus- ja kehittämistyön uudelleen järjestelyt tuovat jatkossa uusia haasteita. Niitä löytyy toki myös itse perustoiminnasta. - Myönteinen kehityspiirre oli työvalmennuksessa olleiden nuorten määrän kasvu. Se katkaisi 4

5 muutaman vuoden jatkuneen laskusuuntauksen. Työvalmennuksen kokonaisvaikuttavuus parani, neljä kymmenestä työvalmennuksessa olleesta pääsi omaan tavoitteeseensa, mutta samalla työpaikan saaneiden määrä hieman aleni. Työvalmennusjakson pituus on myös kasvussa. Tämä on vaikuttavuuden kannalta perusteltua ja näin on kyetty luomaan Tekevän sisäisiä polkuja, jotka vievät kohti valmentautujan tavoitetta. Samalla se on kuitenkin rajoittanut muiden työvalmennuksen tarpeessa olevien pääsyä Tekevään. Valmennussuhteiden pidentymisessä on myös piirteitä paluusta työkeskusajatteluun. - Todellisia työnsaantimahdollisuuksia omaavien tulisi kyetä löytämään työtä avoimilta työmarkkinoilta. Pitäisi myös pohtia, miten ja miten pitkälle tuetaan heitä, joiden työkyky ei avoimille markkinoille riitä. Pahimmillaan ns. välityömarkkinat voivat johtaa suojatyötoimintaan, toteaa Halttunen. Haasteina nousevat esiin määräaikaiset ostopalvelusopimukset ja kuntien talousnäkymien ennustettu heikkeneminen. Nämä molemmat vaikuttavat Halttusen mukaan erityisesti kehittämistyöhön. - Vuoden mittainen ostosopimus merkitsee jatkossakin sitä, että kehittämissuunnitelmia ei käytännössä voi tehdä tätä pidemmälle ajanjaksolle ilman erillistä projektirahoitusta, mikä sekin on vuosien mittaan vähentynyt. Uusien valmennuspaikkojen kehittäminen on tässä tilanteessa erityinen haaste. Tästä ja myös kuntien talouden heikkoudesta esimerkkeinä ovat Petäjäveden ja Uuraisten projektien loppuminen rahoituksen puuttumiseen. - MaMu -projektin tulokset olivat erinomaiset. Valmennukseen osallistui 70 iältään vuotiasta, työtöntä maahanmuuttajaa. Projektin jälkeen heistä oli työttömänä enää 12. Palvelupaketin kehittäminen onnistui, mutta sen vakiinnuttaminen pysyväksi palveluksi ei, koska ostajia ei palvelulle löytynyt. Asetetut tavoitteet saavutettiin vain puolittain. Päihke-projektissa on nähtävissä samankaltaista oireilua, sen tulokset toki selviävät vasta tämän vuoden aikana. Vuotta 2005 Halttunen pitää kokonaisuutena onnistuneena. Vuonna 2003 asetettiin tavoitteeksi pitää valmennuspalvelujen hinta ennallaan vuoteen Omien kehittämistoimien ansiosta tässä on onnistuttu ilman valmennuspalvelujen määrällistä laskua. Koulutukseen panostaminen on tuonut Tekevälle uusia työkaluja. Merkittävimpänä yksittäisenä hankkeena Halttunen pitää mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksesta tehtyä laatukäsikirjaa Hyvä päivä Pompussa, joka on ensimmäinen laatuaan Kelalle tuotetuista palveluista tehty. Tekevän toiveena, ja myös tavoitteena, on aina ollut työllisyyden hoitoa koskeva seudullinen yhteistyö ja sen kehittäminen. Asia on entistä ajankohtaisempi ja askarruttaa Halttusta. - Vuoden 2006 alussa tapahtunut Jyväskylän ja Laukaan työvoimatoimistojen yhdistäminen avaa uusia väyliä yhteistyölle, myös pitkään vireillä olleelle seudulliselle työllistämisohjelmalle, joka vihdoin pitäisi saada aikaan. Tämä parantaisi merkittävästi eri toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia. TUOTETUT VALMENNUSP ALMENNUSPAL ALVEL VELUT (päiviä yhteensä ) TYÖVALMENNUSSUHDE (yhteensä 525) VAIKUT AIKUTTAVUUS (poislähteneet työvalmennuksessa olleet yhteensä 211) 5

6 JYVÄSKYLÄN TYÖVOIMATOIMISTO - Jouko Keto - Yhdistymisen jälkeen on toimistomme työssäkäyntialue, Jyväskylän seutu ja kunnallisen kehittämisyhtiö Jykes Oy:n toimialue sama. Tämä helpottaa omalta osaltaan mm. työllisyydestä ja työttömyydestä saatavan kokonaiskuvan muodostumista, kun esim. eri toimijoiden tilastotuotanto koskee samaa aluetta. Tiedon tuottamisessa voidaan myös karsia päällekkäisyyksiä. Palvelujen järjestämisen suunnittelu niin ikään helpottuu ja palvelu on samansisältöinen koko alueella. Työvoimatoimiston näkökulmasta hallinnon yhdistämisellä saadaan resursseja asiakaspalveluun ja määrärahojen yhteiskäyttö on mahdollista. Myös seudullinen työllistämisstrategia, joka on valmisteluvaiheessa, hyötyy eri toimijoiden alueellisesta yhtenevyydestä, kertoo Jyväskylän työvoimatoimiston johtaja Vuokko Marttila yhdistämisen tuomista eduista. Hänen työpäiväänsä kuuluu erilaisia kokouksia, palavereita ja neuvotteluja niin henkilöstön kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Työn yhteinen nimittäjä on erilaisten asioiden eteenpäin vieminen. Työvoimapalveluihin ja työllistämiseen kuuluvat asiat ovat luonteeltaan moniulotteisia ja niille on myös ominaista jatkuva muutos. Kun ympärillä koko ajan tapahtuu, tuntuu työpäivä kiireiseltä. - Kiireen tuntu tulee siitä, ettei itse ehdi rauhoittua, kun on samanaikaisesti monenlaisia asioita vireillä. Metsä on lapsuudesta asti ollut suojainen ystävä ja metsässä kävely rauhoittaa kummasti ja antaa mahdollisuuden hiljentymiseen intensiivisen ja vuorovaikutteisen työn vastapainona. Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu myös ompelu ja Olavi Virran levytykset, joissa heijastuu eräs näkökulma Suomen jälleenrakentamiseen. Niin, ja työhön liituusien haasteiden edessä Jyväskylän työvoimatoimisto on Tekevän keskeinen yhteistyökumppani. Sen kautta Tekevään ohjautuu valtaosa työllistetyistä, työelämävalmennukseen, työkokeiluun ja työharjoitteluun tulevista. Laukaan työvoimatoimisto yhdistettiin vuoden 2006 alussa hallinnollisesti Jyväskylän työvoimatoimistoon. Tämän yhdistymisen jälkeen toimiston alue kattaa Jyväskylän seudun kunnat alueen asukasmäärän ollessa n ja n yritystä. Jyväskylässä on kaksi toimipaikkaa: Työvoimatoimisto ja Työvoiman palvelukeskus. Muut toimipaikat löytyvät Laukaasta ja Hankasalmelta. Muissa kunnissa ja Lievestuoreen taajamassa on 1-2 palvelupäivää viikossa. Jyväskylän työvoimatoimiston johtajana toimii Vuokko Marttila. Yhdistymisestä synergiaa 6

7 tyvän kirjallisuuden lukeminen, ei niinkään harrastus, mutta siihen ei työpäivänä aikaa jää. Jyväskylän kaupungin työttömyysaste on korkea 14,8%. Löytyykö tähän jokin erityinen syy tai syitä, jotka ovat tyypillisiä juuri Jyväskylälle? - Laman vaikutus oli Jyväskylässä raju ja laman jälkeen syntyneet uudet työpaikat ja vanha osaaminen eivät ole kohdanneet. Uusia osaajia tulee muualta. Lama ei enää selitä koko työttömyyttä. Eräs Jyväskylän erityispiirre on väestön korkea koulutusaste, 70 %:lla yli 15-vuotiaista on tutkinto. Jyväskylässä opiskelijoiden osuus väestöstä on maan korkein. Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu pitävät omalta osaltaan huolen siitä, että työvoiman tarjonta pysyy suurena. Opiskelijoiden suuri määrä on toisaalta resurssi, toisaalta tänne työllistyvät työntävät muita työttömiä pois työmarkkinoilta. Jyväskylä on vetovoimainen muuttovoittokaupunki, jonne myös opiskelijat opintojen päätyttyä mielellään jäävät asumaan. - Aivan oma erityinen piirteensä on naisten työttömyyden suuri kausivaihtelu: kesällä naisten työttömyys kasvaa noin tuhannella. Tämä on kuitenkin marraskuuhun mennessä sulanut pois. Osaltaan tähän vaikuttavat oppilaitosten koulutusalatarjonta ja kesälomat, kesäaikaan ajoittuvat säästöt, määräaikaiset palvelusuhteet jne. erityisesti naistyövaltaisilla aloilla, sillä miesten työttömyydestä ei vastaavaa piikkiä löydy. Jyväskylä liian hyvä paikka asua? Keskustellessamme työttömyyden syistä esiin nousee myös seikkoja, jotka tuntuvat jopa hieman yllättäviltä: Jyväskylä on hyvä paikka asua. Tämä aiheuttaa paikkasidonnaisuutta, tänne halutaan jäädä, vaikka muualla olisi töitä. Keskiasteen koulutuksen saaneiden korkea osuus työttömissä saa Marttilan pohtimaan, onko kouluttauduttu aloille, joiden työntekijöistä ei ole kysyntää. Alallisen liikkuvuuden tulisi olla suurempi ja koulutusta suunnata aloille, joille syntyy työpaikkoja. Näitä asioita tulee viedä eteenpäin yhteistyössä eri toimijoiden, yritysten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin, kanssa, sillä - Työttömyyden poistamiseksi tarvitaan lisää työpaikkoja. Tässä tarvitaan kaikkien osapuolten panosta. Jyväskylän vahvuuksina Marttila pitää osaamista, alueellista yhteistyötä ja yrittäjyyden arvostusta. Starttirahan työllistävästä vaikutuksesta on saatu hyviä tuloksia erityisesti työttömien osalta. Uusia yrityksiä syntyy. Työttömyys on kuitenkin moniulotteinen ongelma, joka ei ratkea hetkessä kertarysäyksellä vaan pitkähkön ajan kuluessa pienin askelin edeten. Työttömyyden moniulotteisuuteen kuuluu samanaikainen korkea työttömyys ja osaamisesta johtuva työvoimapula. Lisäksi uutena ilmiönä se, että uudet paikat eivät ole vähentäneet työttömyyttä. Tässä tilanteessa pitää yrittää muilla keinoin vähentää työttömyyttä. 7

8 - Koulutus ja valmennus, joista on ryhdytty käyttämään käsitettä välityömarkkinat mistä lie sekin tullut ovat keinoja parantaa työttömän mahdollisuuksia päästä takaisin työhön. Näillä markkinoilla kolmas sektori on saamiensa tukien avulla voimakas toimija. Mutta kuten sanottu, kaikkien eri toimijoiden panosta tarvitaan. Työttömyyden hoito vaatii monenlaisia toimia - ja toimijoita Marttilan mukaan Jyväskylän alueen työllisyyspalveluvalikoima on kokonaisuudessaan hyvä ja monipuolinen. Työtä hyvän tason säilyttämiseksi pitää kuitenkin koko ajan tehdä: tänne ei vieläkään ole esimerkiksi syntynyt sosiaalista yritystä, joka huolehtisi vajaakuntoisten työllistämisestä. Valmennuspalvelujen tuottajien tulee hänen mukaansa kuitenkin olla herkkiä työmarkkinoilla tapahtuville muutoksille ja palveluja tulee kehittää erityisesti niille aloille, joille uusia työpaikkoja syntyy. Työvalmennuksen vaikuttavuus ei ole paras mahdollinen, jos valmennetaan aloille, joilta työpaikat ovat jo kadonneet. Työttömyyden vähentäminen vaatii monenlaisia toimia ja toimijoita. Tekevällä on merkittävä rooli erilaisten valmennus- ja arviointipalvelujen tuottajana sekä työllistäjänä. Eräs Tekevän valteista on sen tuotannollisen työn monipuolisuus, mikä antaa mahdollisuuden vastata toisaalta akuuttiin työn tarpeeseen, toisaalta valmentautumiseen avoimille työmarkkinoille monipuolisen valmennuspalvelutoiminnan kautta. Jyväskylän työvoimatoimisto Työntekijöitä 140, palvelualoja 5 Toiminta-alue: Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Hankasalmi, Korpilahti, Laukaa, Lievestuore, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen sekä ammatinvalinnan -ohjauspalvelut edellisten lisäksi Joutsassa, Leivonmäellä ja Luhangassa Toimipisteitä 4: Jyväskylä (2), Laukaa ja Hankasalmi. Muissa kunnissa sekä Lievestuoreen taajamassa 1-2 palvelupäivää viikossa. Asukaspohja: , joista opiskelijoita Palveluvolyymi: työhakijoita n vuodessa, heistä n työtöntä, n asiakaskäyntiä päivässä (luvuissa ei ole mukana Laukaan työvoimatoimisto) Muita palvelukokonaisuuksia mm. Henkilöstöratkaisut ja Professi. Kotisivut: 8

9 TALOUSKATSAUS VUODELTA 2005 Asko Hiltunen Tilikausi 2005 jää historiaan Työvalmennussäätiö Tekevän taloussyklissä ns. normaalina käyttötalousvuotena. Ajanjaksolla ei toteutettu tavanomaisia korvausinvestointeja lukuun ottamatta mitään erityisiä pitkäaikaishankintoja. Näin käyttötalouden ylläpitoon keskittymällä saatiin myös edellisvuoden isohko toimiala ja tilainvestointi rahoituksellisesti tasapainoon. Ylipäätään talousvuosi noudatti jokseenkin luontevasti asetettuja tavoitteita. Euronumeerisesti talous hoitui kokonaisuudessaan lievän ylijäämäisenä. Yleishyödyllisen toiminnan keskeisin kannattavuuden tunnusluku käyttötalouden jäämä poistojen jälkeen osoitti euroa ylijäämää, mikä oli reilut euroa ennakoitua enemmän. Tähän tulokseen päädyttiin sekä tuottojen että kulujen budjettibalanssilla, missä kokonaismenojen 2,5 % budjettiylitys kompensoitui plus 3,2 %:n tuottokertymällä. Lopulliseen euron ylijäämäiseen kokonaistulokseen vaikuttivat poikkeuksellisen suuret TEL -palautusmaksut, joita kirjattiin satunnaisiin tuottoihin hieman vajaat euroa. Taloudenpidossa ei edelliskausiin verrattuna tapahtunut mitään erityisen radikaalia ellei sitten kokonaistuottojen lievää vähennystä sellaisena voi pitää. Tällä kohtaa vertailua kuitenkin hämmentää vuoden 2004 poikkeukselliset työvalmennuksen kuntasopimukset (Petäjävesi ja Uurainen), joiden poisjäänti normalisoi valmennustuotot lähtökohtaisesti vuoden 2003 tasolle jäädytettyihin Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan perussopimuksiin. Lievää tuottokompensaatiota syntyi tuotannollisen toiminnan myyntikertymässä, mikä jatkoi positiivista kehityssuuntaa ylittäen puolentoista prosentin kasvulla toisen kerran miljoonan euron rajan. Tuotannon myyntiosuus oli kuitenkin totutusti noin neljännes kokonaistuotoista. Menopuolen suurin erä ovat toiminnan luonteen mukaisesti henkilöstökulut, joiden netto-osuus pysytteli edellisvuosien tavoin 70 % tuntumassa kokonaismenoista. Palkkasuhteessa säätiöön oli 355 työntekijää (377 vuonna 2004). Tuloslaskelmassa henkilöstömenojen oikaisuna käsiteltävää työllistämistukea kertyi runsaat euroa, mikä oli n. 7 % edellisvuotta vähemmän. Erityisen positiivista menotaloudessa oli se, että muiden kuin henkilöstö- ja vuokramenojen osalta kyettiin jatkamaan edellisvuosien säästölinjaa. Nämä menothan muodostavat ne tilikauden joustoerät, joihin voidaan säästötoimien lisäksi tuottavuutta ja panoskäytön tehokkuutta lisäämällä vaikuttaa. 9

10 Säätiön taseasema pysytteli vahvana luoden ripauksen uutta liikkumavaraa tulevien vuosien hankkeisiin. Tämä vastaa säätiön talouslinjaa, missä investoinnit pyritään toteuttamaan mahdollisimman kattavasti omarahoitteisena. Tässä kohdin vanheneva kone- ja laitekanta sekä erityisesti tulevat toimiala ja -tilarationalisoinnit peräänkuuluttavat riittävää vakavaraisuutta ja rahoitusaseman ylläpitoa. Näiltä osin säätiön voi katsoa toimineen yleishyödylliseltä yhteisöltä edellytettävällä tavalla vähintäänkin tyydyttävästi. Taloushallinnollisesti yleishyödyllisten yhteisöjen verotusratkaisut nousivat tilikauden aikana mielenkiinnon kohteeksi. Verohallinnon yleiskirjeiden katsottiin kiristävän verokohtelua erityisesti elinkeino- ja verovapaan yleishyödyllisen toiminnan rajanvetoon liittyen. Tekevän osalta tilanne kuitenkin rauhoittui saadun verohuojennuksen myötä, jonka perusteella säätiö on tuloverosta vapaa vuosina Näköpiirissä on kuitenkin uusia taloudellisia haasteita, joista uuden hankintalain voimaantulo noussee jo kuluvalla tilikaudella keskeiseksi. Luultavaa on kilpailun kiristyminen myös Tekevän toimialoilla, mikä osaltaan edellyttää taloudellisen pohjan kestävyyttä. Siinä suhteessa voitaneen tulevaisuuteen katsoa kuitenkin varsin luottavaisesti. Viereiseen taulukkoon on koottu keskeiset talouden tunnusluvut : 10

11 TYÖHYVINVOINTI ON KOKONAISUUS Jouko Keto Työhyvinvointi paljastuu moniulotteiseksi kokonaisuudeksi, varsinkin kun siitä keskustelee kokeneiden ammattilaisten kanssa. Tekevän henkilöstö on yksi Jyväskylän seudun työterveyden asiakkaista. Keskustelimme tästä kokonaisuudesta ja keski-ikäistyvälle työyhteisölle ominaisista piirteistä terveydenhoitaja Leila Kupiaisen ja työterveyslääkäri Juha Mielikäisen kanssa eräänä räntäsateisena maaliskuun torstaina. Keskustelimme kuitenkin aluksi kummankin haastateltavan työpäivästä ja vapaa-ajan vietosta. Juha Mielikäisen tyypilliseen työpäivän kuuluu keskeisenä vastaanottotyö. Tämän lisäksi tulevat erilaiset palaverit ja työpaikkatyö. Hänen mukaansa työpäivä on sopivan mittainen ja täysi. Joku toinen voisi kuvata sitä kiireiseksi. - Kiire on huono käsite kuvaamaan täyttä työpäivää. Kiire syntyy muusta kuin työstä ja on oma asiansa tai oikeammin tunne. Kun aikataulu näyttää ruuhkaiselta, pidän pienen tauon ja kiire on kadonnut. Aina se ei toki ole näin helppoa, kertoo Mielikäinen työpäivästään ja sen hallinnasta. Perheellä, johon puolison lisäksi kuuluu kolme lastaa, on keskeinen sija Mielikäisen vapaa-ajan vietossa. Harrastuksikseen hän luettelee lisäksi seurakuntatyön, entisenä maratoonarina kevyen kuntoliikunnan ja valokuvauksen, jonka suhteen hän sanoo olevansa kaikkiruokainen. - Kuvaan kaikkea, mitä ympäristössä on ja tapahtuu, mieluiten kuitenkin ihmisiä. Leila Kupiainen kertoi oman työpäivänsä olevan kiireisen. Ajanvarauksen kautta vastaanotolle tulevien väliin mahtuu palavereja, työpaikkakäyntejä ja päivystyksiä. - Kiire syntyykin varmaan siitä, ettei työpäivän sisältöä voi kokonaan suunnitella. Tämä on eräänlaista tulipalojen sammuttelua, asiat vain tapahtu- vat ja ne on hoidettava, luonnehtii Kupiainen työpäiväänsä. Hänen perheeseensä kuuluu puoliso ja kaksi lasta. Kodinhoito, liikunta, puutarha ja eläimet täyttävät hänen vapaa-aikansa. Mistä työhyvinvointi koostuu? - Tasapainoinen, hyvin toimiva organisaatio on työhyvinvoinnin perusta. Tällaisen työyhteisön tunnusmerkkeihin kuuluvat mm. hyvä työympäristö, hyvä tiedonkulku ja hyvä esimiestoiminta. Myös työntekijöiden ammattitaidolla ja riittävillä mahdollisuuksilla vaikuttaa omaan työhön on merkittävä osa siinä, miten hyvinvoivaksi ihminen työssään itsensä kokee, määrittelee Juha Mielikäinen. Leila Kupiainen kahden harrastuksensa parissa. 11

12 - Keski-ikäisessä työyhteisössä tulisi työolosuhteiden olla mahdollisimman hyvät. Henkilösuhteisiin pitää kiinnittää erityistä huomiota. Myös erilaisilla joustoilla on tärkeä merkitys ikääntyvässä työyhteisössä, sillä ne antavat monien kohdalla paremmat mahdollisuudet sovittaa yhteen työ, oma aika ja henkilökohtaiset resurssit, lisää Kupiainen. Tekevällä tehdyssä työterveyskäynnillä ei työympäristöstä löytynyt mitään hälyttävää, joskin pientä korjattavaa löytyi lähes joka yksiköstä. Puutteet on tarkastuksen jälkeen korjattu ja tällä hetkellä työympäristön taso on varsin hyvä. Kupiainen nostaa myös esiin ilmapiirikyselyt: niissä esiin tulleisiin ongelmiin pitää tavalla tai toisella tarttua, vaikka asiat olisivat kipeitäkin. - Yksiköiden hajasijoitus näkyy kuitenkin eräänlaisena yksinäisyyden kokemuksena, lähinnä kaivataan tukea. Tämä koskee erityisesti niitä yksiköitä, joissa on vain yksi työvalmentaja. Toinen seikka, joka kiinnitti huomiota, oli kolmen erilaisen työyhteisön yhdistämisestä edelleen aiheutuva tietynlainen kitka. Näyttäisi siltä, että eri työkulttuurien yhteensovittaminen vaatii vielä työtä, kertoo Leila Kupiainen. Kumpikin nostaa puheenvuoroissaan esiin ongelmia, joista muutenkin paljon kirjoitetaan ja joiden yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää jatkuvaa muutosta työelämässä. Työhön kohdistuu aiempaa enemmän niin ammattitaitoon kuin laatua koskevia ulkopuolisia vaatimuksia. Koetaan myös, että työnantajan ja työntekijän asenteet työn tekemistä kohtaan ovat ristiriidassa keskenään. Samoista töistä pitää selvitä entistä vähemmällä työntekijämäärällä, samalla kun hallittavien asioiden määrä on kasvanut. Yksilöllisyyttä ja sen mukanaan tuomaa henkilökohtaista vastuuta korostetaan. Kuvatunlaisessa jatkuvan muutoksen tilassa eläminen saattaa johtaa työkyvyn romahtamiseen. Koko Tekevä osallistui syksyiseen liikuntapäivään Harjulla. Tekevä on henkilöstön osalta varsin selvästi keski-ikäinen työyhteisö. Valmentajista 42% on yli 40- vuotiaita ja 33% yli 50-vuotiaita. Tuoko keski-ikäisyys joitain erityispiirteitä työterveyshuoltoon, työhyvinvointiin tai TYKY-toimintaan? - Keski-ikäisyyden etuja ovat laaja työkokemus, hyvä ammattitaito ja myös vahva näkemys omasta työstään. Toisaalta tässä ikävaiheessa alkavat vaikuttaa myös tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan liittyvät sairaudet, näistä yleisimpänä kohonnut verenpaine. Kuvaan kuuluu myös ylipainoisuus ja myös vaihdevuosien - jotka koskevat myös miehiä, onneksi - vaikutukset alkavat näkyä. Myös Tekevällä, toteaa Mielikäinen. 12

13 Kupiaisen mukaan Tekevä ei sairauspoissaolojen osalta juurikaan poikkea vastaavista työyhteisöistä. Työn fyysisyydestä johtuen loukkaantumisista johtuvia poissaoloja on hieman enemmän kuin vertailukohteena olleessa koulutuskuntayhtymässä. - Liikkumisessa oli sen sijaan puutteita. Liikunta-aktiivisuus ilmenee lähinnä hyötyliikkumisena ja/ tai kestävyystyyppisenä, kuten lenkkeily tms. Lihasvoimaa, -kestävyyttä ja -elastisuutta ylläpitävää harrastaa sen sijaan hyvin pieni ryhmä. Näiden yhdistelmä toisi vireyttä ja kestävyyttä myös työhön. Sairauspoissaolojen yleisin syy oli flunssa eri muodoissaan ja toiseksi yleisin henkiset, lähinnä työssä jaksamiseen liittyvät tekijät. Tämän jälkeen tulevat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä perussairaudet, kertoo Kupiainen. TYKY-toiminnan kumpikin näkee periaatteessa hyvänä asiana, sen tehokkuus ja vaikuttavuus on kuitenkin kyseenalaista. Työnantajalla ei ole keinoja paapoa aikuisia ihmisiä liikkumaan vapaa-ajallaan. Sama pätee myös kulttuuriharrastuksiin. TYKY on enemmänkin hyvää ilmapiiriä luovaa kuin kuntoa yllä pitävää toimintaa. Ne, jotka harrastavat, harrastavat muutenkin ja ilman työnantajan rahallista subventiota. Mitä tehdä? - TYKY-toiminnan tulisi tapahtua työaikana ja siihen pitäisi liittyä jokin porkkana, mahdollisesti myös jonkinlainen pakote. Käytännössä työnantajan ilmoitus salivarauksesta ja kehotus mennä liikkumaan, eivät kokemuksen mukaan johda mihinkään, toteaa Mielikäinen. - Tiedon kanssa on vähän samalla lailla. Kaikilla on riittävästi tietoa niin liikunnan kuin oikean ruokavalionkin merkityksestä. Pelkkä tieto ei kuitenkaan yleensä johda toimintaan, vaan asiat pitää konkretisoida: pitää kyetä näyttämään, missä henkilö on vuoden päästä ellei muutosta elämäntavoissa tapahdu. Muutos ei tapahdu hetkessä, vaan se saadaan aikaan pienin askelin ja henkilökohtaisin kontaktein, painottaa Kupiainen. Kaiken kaikkiaan Tekevä on siis työhyvinvoinnin osalta varsin tavanomainen, keski-ikäinen työyhteisö, josta löytyy kaikille vastaaville tyypillisiä ongelmia. Onneksi myös joitain erityisiä vahvuuksia. - Hyviksi asioiksi on luokiteltu palautteen saamista. Työ ei ole fyysisesti ylikuormittavaa eikä henkinen kuormituskaan ole jatkuvaa. Tekevällä on foorumeita, joissa yhteisiä asioita käsitellään. Pelisäännötkin ovat periaatteessa kaikilla selvät. Nämä ovat monessa muussa paikassa hakusalla, toteaa Kupiainen lopuksi. Jyväskylän Seudun Työterveys Jyväskylän Seudun Työterveys tuottaa monipuolisia työterveyshuoltopalveluja yrityksille ja julkisille yhteisöille. Toimipisteet Hannikaisenkadulla ja Keski-Suomen keskussairaalassa. Asiakasyrityksiä 835, asiakkaita Asiakaskäyntejä vuonna Tiimejä neljä, työntekijöitä 41, joista lääkäreitä 10, terveydenhoitajia 14, fysioterapeutteja 4, psykologeja 3, sairaanhoitajia 2 Palvelut: ks. internetsivut Tekevän henkilöstötilinpäätös 2005 Henkilöstön määrä ja rakenne Vuonna 2005 säätiö maksoi palkkaa tai työosuusrahaa yhteensä 398 henkilölle. Toimihenkilöitä oli 60, joista vakinaisia 34, määräaikaisia 10, työllisyystukipalkattuja 13 ja projektityöntekijöitä 3. Käyttäjäasiakkaita oli 338, joista tukityöllistettyjä 198, oppisopimusopiskelijoita 20, tuntipalkkaisia ilman työllistämistukea 50 ja kuntoutuksessa 70 (luvussa mukana sekä työsuhteiset että työosuusrahaa saavat kuntoutusasiakkaat). Kokonaistyöaika ja tehty työaika Toimihenkilöt: kokonaistyöpäivät keskimäärin 224 työpäivää, poissaolot (lomat, sairaus jne.) keskimäärin 40,5 päivää. Käyttäjäasiakkaat: kokonaistyöpäivät 112 (n. 5,3 kk:n työssäolojakso), poissaolot (lomat, sairaus jne.) 18. Työtyytyväisyys Yleisarvosana 5,74. Palkkausjärjestelmä koettiin heikoimmaksi osa-alueeksi. Positiivisimmat muutokset tapahtuivat palautejärjestelmän ja kehittymisedellytysten osalta. Palkkausjärjestelmän kehitystyötä jatketaan. Palkkaus Toimihenkilöiden keskipalkka palvelusvuosilisineen oli vuoden päättyessä 2012 euroa. Työllisyystöissä olevien käyttäjäasiakkaiden keskituntiansio oli 8,02 euroa. 13

14 FIILIS 05 - EKOTEKOJA Jouko Keto Opiskelupaikan löytäminen on monelle tärkeä tavoite Tekevälle tultaessa. Erityisesti tämä pitää paikkansa nuorten kohdalla. Moni onkin löytänyt opiskelupaikan ohella itsensä, kuten kävi Netta Pehkosenkin kohdalla. Osalle hän tuli tutuksi Satumaan kautta, silloin kun EkoCenter vielä sijaitsi Itä-Päijänteentiellä. Sieltä hänen tiensä johti Petäjävedelle opiskelemaan. Nyt nämä opinnot ovat loppusuoralla. Lopputyönsä hän kokosi näyttelyksi, joka oli esillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa Nyt 21-vuotias Netta Pehkonen tuli työharjoitteluun EkoCenterin Satumaahan Jyväskylän Nuorten taidetyöpajasta. Seitsemän kuukauden työharjoittelun jälkeen Netta siirtyi opiskelemaan Petäjävedelle, käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen, joka tämän vuoden alusta lähtien on kuulunut Jyväskylän ammattioppilaitokseen. - Olen ollut kiinnostunut ompelemisesta siitä lähtien kun olen ompelemaan pystynyt. Muutenkin olen kiinnostunut käsillä tekemisestä, kuvataiteista ja kaikesta sellaisesta, missä voi päästää oman luovuutensa irti, kertoo Netta. Nuorten taidetyöpajaa edelsi puoli vuotta ammattikoulua. Opiskelu siellä oli Netasta kuitenkin liiaksi teollisuuspainotteista ja kaavamaista - kaavojen piirtämistä kun pääasiassa oli. Satumaa oli paikka jossa oman luovuuden sai päästää irti, kuitenkin tietyissä rajoissa, kuten Netta toteaa. Ammattikoulunkaan oppi ei mennyt hukkaan, vaan sitä pystyi käyttämään hyödyksi satumaan asusteiden teossa. Aikaansa Tekevällä ja Satumaassa hän arvostaa muutenkin sangen korkealle. - Kiljusen Terjo korosti toisen asteen koulutuksen välttämättömyyttä, Tiina ja Eija opastivat, kannustivat ja olivat tukena omia juttuja tehdessäni. 14

15 Tuntuu että minulla on käynyt hyvä mäihä, kaikki on tapahtunut oikeassa järjestyksessä ja edellisessä opittu on aina tukenut seuraavaa, pohtii Netta. Ammattiopistosta aikuisopiskelijaksi Netta aloitti opiskelunsa ammattiopiston puolella, jossa hän kertomansa mukaan istui kangaspuiden äärellä ja kutoi kankaita. Tämä opetti hänelle malttia, jota muuten ei kuulemma oikein tahtonut löytyä. Vakituinen päivätyö, jonka Netta oli aloittanut samana syksynä kuin opintonsa, johti kuitenkin liiallisiin poissaoloihin koulusta, vaikka molemmin puolin oli otettu kaikki mahdolliset joustot käyttöön. Ratkaisuksi löytyi opintojen jatkaminen aikuisopiston puolella. Netta kiitteleekin useammassa puheenvuorossa joustavuudesta sekä oppilaitosta että työnantajaansa Suomen Saunakaira Oy:tä. - Aluksi suhtautuminen oli hieman oudoksuvaa tai ainakin tuntui siltä, että muut tuumivat, että mitä noin nuori täällä tekee, sehän kuuluisi nuorten puolelle. Varmaan siihen vaikutti myös tapani tehdä työtä, se kun poikkeaa melkoisesti perinteisestä. Myöhemmin mukaan tuli ihmetystä, hämmästystä, innostusta ja vähemmässä määrin myös närkästystä. Ilmapiiri on kuitenkin ollut hyvin kannustava, kertoo Netta. Keskustelemme perinteisen käsityötaidon ja siihen liittyvien menetelmien säilyttämisestä, jotka Netan mielestä ovat tärkeitä asioita, eivät kuitenkaan hänen juttunsa. - Satumaasta löysin selvän suunnan sille, mitä halusin tehdä. Kierrätysmateriaalien maailma on kiehtova, se myös inspiroi ja materiaaleista itsestään, kun ne jo kerran on tehty joksikin, saa ideoita siitä, miten niitä voi käyttää uudelleen, eikä koskaan tiedä mitä löytää. Kierrätys ja tuotanto - kierrätystuotanto Yleensäkin etsiminen ja katseleminen kannustaa uusiin löytöihin. Netalle Lontoo on paikka, jonne pitää vuosittain suunnata löytöjä tekemään. Itsekin siellä kahdesti käyneenä ymmärrän tämän kaipuun oikein hyvin. Lontoo ei pelkästään ole oma maailmansa, vaan sieltä itse kukin voi löytää oman maailmansa. Netalle se on ennen kaikkea Porto- bello Road, jonne hänen on vuosittain päästävä ideoita etsimään ja jonne hän itsekin ajattelee hyvin sopivansa. - Se on joka kerta uusi. Siellä on paljon pikku kojuja, joissa myydään kaikenlaista. Pitää käydä jossain ennen kuin tekee, muuten jämähtää paikalleen tai näkee vain sen, mitä on ympärillä joka päivä, tuumaa Netta. Kierrätys on tälle nuorelle, iloisesti jutustelevalle naiselle myös ideologinen kysymys, joka oli sitä jo ennen kuin kierrätyksestä tuli oma alakulttuurin- 15

16 sa tai lyhyesti sanottuna pop. Netta ei halua olla mukana sellaisessa toiminnassa, joka rasittaa luontoa ja ympäristöä. Hänelle on tärkeää valmistaa omat tuotteensa jo tehdystä tavarasta, jolloin valmistusprosessi ei kuluta raaka-aineita tai tuota ongelmajätettä. - Ihan kaikkea ei esimerkiksi vaatteisiin saa kierrätyksestä, kuminauhat ovat mm. tällaisia, mutta nämä ovat kuitenkin erittäin pieni osa kokonaisuudesta. Vaikka Netta omaa luovuuttaan pitääkin parhaana vahvuutenaan, on hän myös realisti ja hänen luovuudellaan on suunta. Kierrätysmateriaaleista tehdyt tuotteet ovat lähes poikkeuksetta uniikkituotteita, joiden toistaminen on vaikeaa. Netan realismia kuvaa hyvin asia, jonka hän kokee omassa työssään haasteellisimmaksi: kierrätysmateriaaleista tehdyn tuotesarjan tekeminen. - Aikuisopistossa yrittäjyydellä on suuri merki- tys. Eräs koulun opeista on ollut, että omalla työllään pitää myös elää. Tähän tarvitaan tuotesarjan mukanaan tuomaa työn jatkuvuutta, pohtii Netta. Tulevaisuus Kirjastossa avattu on Netan viimeinen näyttötyö, jolla hän osoittaa esteettisen ja visuaalisen kulttuuriosaamisen käsityömestarillisin ottein. Selkokielellä tämä tarkoittaa, että Netta vastaa näyttelyn visuaalisesta esillepanosta. Netan mukana näyttelyssä ovat puutarha-alan opiskelija Elina Pehkonen, paperialan artesaaniopiskelijat Saara Porma, Suvi Valleala ja Elina Kankkunen sekä nukentekijä Katri Kankkunen. Näyttely yhdistää sisustuksessa fantasianomaisesti tekstiiliä, paperia ja kierrätystä. Viimeistä näyttöä seuraa vielä jonkinmoinen rupeama opiskelua, jonka aikana Netta kokoaa mm. kansion omasta osaamisestaan. Tällä kansiolla on sitten tarkoitus markkinoida itseään eteenpäin. Mutta minne? - Tähän on kaksi suunnitelmaa: taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan tekstiilitaidetta, kunnianhimo on kasvanut, tai yrittäjäksi, kun siihen tilatkin olisi tiedossa. Yrittäjäksi lähteminen tuntuu liian aikaiselta, joten opiskelun jatkaminen on todennäköinen vaihtoehto, ja mahdollisesti Englannissa, jonne lähden keväällä katselemaan millaisia opiskelu- ja muita vaihtoehtoja sieltä löytyy. 16

17 VELHA OY - SAUNOJA JOKA LÄHTÖÖN Jouko Keto Muuramelainen saunatehdas Velha Oy on vuodesta 1997 lähtien valmistanut Harvia Oy:lle vientiin ympäri maailman toimitettavia valmiita elementtisaunoja. Yhtiö on omistuksen kautta osa maailman suurinta kiuasvalmistajaa, Harvia Oy:tä. Kuuden miehen voimin käynnistynyt saunatehdas on vajaassa kymmenessä vuodessa kasvanut alihankkijat mukaan lukien lähes 60 henkeä työllistäväksi Suomen suurimmaksi saunatehtaaksi. Tekevä säätiöltä Velha Oy on kuluneiden vuosien aikana palkannut toistakymmentä työntekijää. Kari Pulkkinen on yksi Tekevältä Velhalle siirtyneistä saunanrakentajista. Hän tuli Jyväskylään Kuopiosta, jossa oli tehnyt saunakalusteita. Vuoden työttömyyden jälkeen hän tuli Tekevälle, jossa oli 10 kuukautta. Aikaansa Tekevällä hän kuvaa antoisaksi. - Tekevällä olosta oli hyötyä ja se oli hyvä paikka. Työ oli kivaa ja itsenäistä ja siellä pääsi tekemään asiakastöitä alusta loppuun. Työnkuva oli monipuolinen ja Tekevällä oppi paljon uutta, kertoo Pulkkinen. Tekevän jälkeen hän ehti olla työttömänä kuukauden, kunnes Keijo Mäkinen otti yhteyttä Vesa Vehmaaseen ja Pulkkinen sai töitä. - Hyvä työntekijä on tänä päivänä lottovoitto. Nykyaikainen työnteko on muuttunut paljonkin siitä, mitä se on joskus ollut. Olenkin sanonut meidän työntekijöille, että te kaikki olette yrittäjiä, työpanos on myytävä päivittäin, kertoo Velha Oy:n tehtaanjohtaja, itsekin vankan yritystaustan omaava Vesa Vehmaa. Hanskassa pitäminen on olennainen osa tehtaan johtajan työtä. Pitää nähdä toimiva kokonaisuus ja tuntea sen eri osat, myös työntekijät. Tekevä on ollut eräs parhaista yhteistyökumppaneista työvoiman hankinnassa. Henkilökohtaiset suhteet Tekevän työvalmentajiin, erityisesti Keijo Mäkiseen, korostuvat. Velhan miehet Kari Pulkkinen ja tehtaanjohtaja Vesa Vehmaa saunan lauteiden ääressä. 17

18 - Keijon kanssa on tehty pitkään yhteistyötä. Hän tietää millaisia työntekijöitä meillä tarvitaan ja osaa suositella oikeanlaisia kavereita. Tekevän kanssa tehtävässä yhteistyössä hyvä puoli on kokeilumahdollisuus. Kun näyttää, että työntekijä on yritykselle sopiva tehdään hänen kanssaan aluksi määräaikainen sopimus ja sen jälkeen pitempi. Meille on tullut pääasiassa nuoria työntekijöitä, joilla saattaa olla opinnoistakin jotain kesken. Monelle tämä on ollut jatkokehityksen paikka työelämän pariin. Myös Jyväskylän ammattioppilaitoksen puusepänlinja nousee esiin Vehmaan puheissa. Sieltä on ollut opiskelijoita työharjoittelussa ja Vehmaa itse on ollut kertomassa siellä, kuten myös peruskoulussa, puualasta. Kolmas tärkeä jyväskyläläinen toimija on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemia, joka oppilastyönä on tehnyt erilaisia markkinointiin liittyviä projekteja. - Moni pieni tai keskisuuri yritys löytäisi sieltä apua asioihin, joiden kanssa ne nykyään painivat yksin. Ja sopuhintaan. Tiimiakatemia on paikallisesti erittäin hyvä asia. Värivalot ovat tulleet saunaan - jäädäkseen. Sauna on muutakin kuin lauteet ja kiuas. Työolojen muuttumista kuvaa hyvin sauna-alalla jatkuvasti kasvava kilpailu. Pieniä muutaman hengen yrityksiä syntyy varsin tiheään. Vehmaan mukaan nämä yritykset kilpailevat hinnoilla, eivätkä aina terveesti. Vaikka ammattitaitoa olisikin, puuttuu menestyvän yrittämisen edellyttämä laskutaito ja moni yritys katoaa muutaman vuoden kuluttua. Myös toisten yritysten tuotteiden kopiointi on yleistä. Kopiointi on hänen mukaansa isojen yritysten kiusana. Velha Oy:n toiminta käynnistyi vientiin tarkoitettujen elementtisaunojen rakentamisella. Ensimmäinen niistä lähti Itävaltaan. Tällä hetkellä saunoja viedään jo 60:een maahan. Kasvavat alueet ovat lämpimät maat kuten Egypti, Marokko ja Tunisia. Lähialueet, Ruotsi, Norja sekä muut Euroopan maat muodostavat edelleen pääosan vientimaista. Kotimaassa saunoja tilaavat hiihtokeskukset, rakennusliikkeet ja yksityiset henkilöt. Erämatkailun suosion kasvu on tuonut saunat myös vaellusreiteillä oleviin eräkämppiin. Erikoisimmista toimituksista Vehmaa mainitsee rekkaan, öljynporauslautalle ja rahtilavoihin rakennetut saunat. - Saunominen yleistyy kaiken aikaa. Lämpimissä maissa saunoja rakennetaan hotelleihin ja myös niiden sviitteihin. Viiden tähden luokituksen saadakseen hotellissa pitää nykyään olla vähintään kaksi saunaa, naisille ja miehille omansa. Velha Oy:n tuotevalikoima on laaja. Vientiin menee paneelielementtisaunoja, vanerisaunoja, massiivilevysaunoja, ulkokäyttöön tarkoitettuja kevyitä hirsisaunoja ja infracabiineja, joiden lämpö syntyy infrapunasäteilijöiden avulla. Osa saunoista 18

19 edustaa perinteistä suunnittelua, osassa on yhdistetty puuta ja metallia. Saunasuunnittelu ja kehitystyö on Velhalla jatkuva prosessi. - Etsimme uusia materiaaleja ja uusia ratkaisuja vanhojen materiaalin käyttöön. Viennissäkin kotimaiset puulajit kuusi ja haapa sekä laudemateriaalina apassi ovat edelleen suosituimpia. Sauna ei myöskään enää ole vain paikka, jossa on kiuas ja lauteet. Musiikkijärjestelmät ovat tulleet saunaan, samoin värivaloterapia, jota Saksassa jopa lääkärit määräävät potilailleen. Tuotekehittelyssä pitää olla herkkänä maailmalta tuleville vinkeille, kertoo Vehmaa nykyisistä saunatrendeistä. Kiina-ilmiö ei kiusaa Velhaa, saunat tehdään Suomessa, niiden rahtaaminen muualta ei olisi kannattavaa. Vientiin saunoja menee vuosittain n. 2200, saunasisustuksia n ja yksistään lasiovia tehdään kappaleen vuosivauhtia. Sauna on periaatteessa aina asiakkaan toiveiden mukaan toteutettu täysi paketti. Mittatilaussaunat ja saunasisustukset ovat niin Suomessa kuin lähialueillakin yleistymässä. Kiukaissa trendi on kohti varaavia, vuolukivi ja yhdistelmäkiukaita, jotka tuottavat sekä löylyä että höyryä. - Tavoitteenamme on tehdä asiakkaalle toimiva sauna. Käytännössä tämä merkitsee, ettei joka paikkaan ole syytä tarjota kaikkia mahdollisia herkkuja. Koska sauna kootaan täällä, pysyy kokonaisuus hallinnassa. Saunatehtaan johtajalla on tietysti oma sauna. Niissä on toisaalta kokeiltu uusia materiaaleja ja ratkaisuja, mutta kuitenkin kyse on muusta. - Tämäkin päivä alkoi saunomisella. Sauna on osa suomalaisuutta. Velha Oy Suomen suurin saunatehdas. Saunoja ja saunasisustuksia vuodesta Toimitusjohtaja Pertti Harvia, tehtaanjohtaja Vesa Vehmaa Työntekijöitä 42, joista viisi määräaikaisella työsuhteella. Toimistohenkilöstö ja työjohto yhteensä 7 Liikevaihto n. 5,5 Me Tuotantotilat n m² Saunoja valmistuu vuosittain n kpl, saunasisustukisa n ja pelkästään saunan lasiovia n kpl Vientiä 60:een maahan Kotisivut: 19

20 HYVÄ PÄIVÄ POMPUSSA Jouko Keto Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Pomppu on ollut lähtien Kelalle tuotettu pysyvä palvelu. Pomppu aloitti projektina vuosi Tekevän perustamisen jälkeen. Mielenterveyskuntoutujien valintaan kohderyhmäksi vaikutti Kela ja se ettei heille ollut muualla pilottihankkeita. Onnistuneiden hankkeiden jälkeen muidenkin työkeskusten oli madollista hakeutua Kelan palvelujen tuottajaksi. Kaikkien Tekevän tuottamien palvelujen kulmakivi on tuotannollinen työ jossain Tekevän yksikössä tai Tekevän ulkopuolisessa työharjoittelupaikassa. Näin Pompussakin, jolle kuitenkin on ominaista lyhyin askelin etenemisen periaate: valmennus alkaa kahdella ryhmävalmennuspäivällä ja kolmella työvalmennuspäivällä viikossa ja etenee jokaisen pomppulaisen kohdalla yksilöllisesti valmennussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Viikoittaisen työpäivän pituuden määrää kuitenkin Kela vähintään kuudeksi tunniksi/päivä, sitä siis ei voida sopia kuntoutujan jaksamisen mukaan. Ryhmävalmennuksessa opetellaan tutuksi tulevassa turvallisessa porukassa työelämässä tarvittavia tärkeitä taitoja mm. toisten ihmisten kanssa olemista ryhmän oman kuntoutusvalmentajan kanssa. Ryhmässä oleminen mahdollistaa myös vertaistuen, jolla on suuri merkitys jaksamisessa ja vaikeissa elämän tilanteissa selviytymisessä. Luovalla toiminnalla on tärkeä rooli kuntoutujan itsetunnon kohentamisessa. Pomppulaisten kuntoutusvalmentajana on alusta lähtien ollut Helena Järvenpää. Hänen mukaansa laatukäsikirjan tekeminen oli luonnollinen jatko palvelun vakinaistamisesta ja valtakunnallisen verkoston laatimasta mielenter- Pomppulaisten kanssa selvitettiin mm. miten Pomppuun oli tultu ja kumpi tässä prosessissa oli ensisijainen: tunnistettu tarve työvalmennukseen vai tieto tästä mahdollisuudesta. Valtakunnallisia verkostopäiviä koordinoi Vatessäätiö, jonka työnä laatustandardi syntyi. Se myös koordinoi erilaisia laatua koskevia pilottihankkeita. Laatu on aina ollut keskeisesti mukana kaikissa verveyskuntoutujien työhönvalmennuksen laatustandardista. Laatustandardi valmistui vuonna Sen jälkeen laatuprojekteja virisi eri puolille Suomea puolisen tusinaa. Laatukäsikirja on toistaiseksi tehty vain Tekevän tuottamasta palvelusta. Työ alkoi syksyllä 2004, verkostolle laatukäsikirja esiteltiin seuraavana keväänä. - Laatukäsikirjan tekeminen nousi esiin useilla verkostopäivillä. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta tuotetaan 20:lla eri paikkakunnalla, osa edelleen projekteissa. Päivillä kävi ilmi, että Kela ei ollut siinä vaiheessa tekemässä laatustandardia. Meillä vaihtoehtoina oli laatukäsikirja joko koko Tekevästä tai vain Pompusta. Perusteellisen pohdinnan jälkeen päädyttiin tekemään laatukäsikirja ensiksi Pompusta, kuvailee Järvenpää laatukäsikirjan taustoja. Tekevälle perustettuun laatutyöryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Harri Halttunen, kehittämispäällikkö Markku Hassinen, työvalmentaja Tuija Hanhivaara, yksilövalmentaja Taimi Ahonen ja kaksi pomppulaista. Ryhmä seurasi työtä ja osallistui myös sen tekemiseen. 20

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot