Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle."

Transkriptio

1

2

3 TOIMINTA-AJATUS Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. VISIO Tekevä on yksi johtavista työn avulla tapahtuvan kuntoutumisen ja valmennuksen osaajista Suomessa sekä arvostettu sosiaalisen yritystoiminnan toteuttaja ja kehittäjä Jyväskylän alueella. PERUSTAJAT Invalidiliitto ry Jyvälän setlementti ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry Kuurojen Liitto ry Sininauhaliitto ry ARVOT Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle. Yksilöllisyys Yksilöllisyys on Tekevän kaiken toiminnan läpäisevä periaate, joka mahdollistaa yksilön tarpeista lähtevän valmennuksen ja tasaarvon. Monipuolisuus Monipuolisuus on kyky vastata erilaisiin tarpeisiin ja haasteisiin erilaisissa tilanteissa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteellisuus Tavoitteellisuus on tietoista toimintaa kohti yhteisesti sovittuja päämääriä. Vastuullisuus Vastuullisuus on sisäistä vastuuta itsestämme, toisistamme ja työyhteisön hyvinvoinnista sekä ulkoista vastuuta toimintaedellytyksistä. Sisältö Tekevän vuosi Jyväskylän työvoimatoimisto - uusien haasteiden edesssä 6 Talouskatsaus vuodelta Työhyvinvointi on kokonaisuus 11 Fiilis 05 - ekotekoja 14 Velha Oy - saunoja joka lähtöön 17 Hyvä päivä Pompussa 20 Sattui Tekevällä vuonna Työvalmennussäätiö Tekevän hallitus ja valtuuskunta 25

4 TEKEVÄN VUOSI 2005 Jouko Keto Kuluneen seitsemän toimintavuotensa aikana Tekevä on löytänyt oman toimintatapansa ja paikkansa Jyväskylän seudun palvelujärjestelmässä. Monet tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti, osa ei. Näiden vuosien aikana on ehtinyt tapahtua paljon, mikä puolestaan on edellyttänyt perustehtävän mukaisen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Seudullisen yhteistyön kehittymisen myötä sekä Jyväskylän ja Laukaan työvoimatoimistojen yhdistymisen jälkeen seudullisen työllisyysohjelman tekeminen on yhä ajankohtaisempi. Keskustelemme Tekevän toimitusjohtaja Harri Halttusen kanssa kuluneesta vuodesta. Esiin nousevat tutut asiat työ, perustoiminta, vaikuttavuus ja kehittämistoiminta, kuten myös onnistumiset ja tulevaisuuden haasteet. - Se, että työvalmennuspalvelujen tuottaminen toteutui suunnitellusti, eikä niiden volyymissakaan tapahtunut laskua, on tietysti myönteistä, vaikka sitä ei aina onnistumiseksi mielletäkään. Onnistumisesta puhutaan vasta, kun on saatu aikaan jotain uutta. Tähän kategoriaan kuuluu kuluneen vuoden aikana tiivistynyt yhteistyö Jyväskylän seudulla toimivien sosiaalipalvelusäätiöiden kanssa. Tämä ja myös Jyväskylän ammattiopiston kanssa tehtävän yhteistyön laajeneminen ja monipuolistuminen, sekä Opequal-hankkeen Jyväskylän osuuden kotiutuminen Tekevään, on kasvattanut onnistumisen tunnetta, pohtii Halttunen. - Järjestimme toukokuussa ensimmäistä kertaa Jyväskylässä Työpajayhdistyksen Valtakunnalliset työpajapäivät, joille osallistui yli 400 työpajaihmistä kaikkialta Suomesta. Syyskuussa olivat vuorossa Oktettipäivät, joilla Säätiöoktetin eri alojen työntekijät tapasivat toisiaan ja pohtivat yhteisiä asioita. Päivien tärkein saavutus oli säätiöiden eri työntekijäryhmien välisen konkreettisen yhteistyön käynnistyminen, kertoo Halttunen. Uudenlaista kansainvälistymistä, tekeväläisen osaamisen vientiä, kuvaa puolestaan lähialueyhteistyö Pärnussa sijaitsevan Aktivointikeskus Tulevikin kanssa. Osallistujilta kiitosta saaneeseen päihdeasioita koskevaan koulutukseen osallistui myös eri viranomaistahojen edustajia. Yhteistyö Tulevikin kanssa jatkuu myös tänä vuonna. Tutkimus- ja kehittämistyön uudelleen järjestelyt tuovat jatkossa uusia haasteita. Niitä löytyy toki myös itse perustoiminnasta. - Myönteinen kehityspiirre oli työvalmennuksessa olleiden nuorten määrän kasvu. Se katkaisi 4

5 muutaman vuoden jatkuneen laskusuuntauksen. Työvalmennuksen kokonaisvaikuttavuus parani, neljä kymmenestä työvalmennuksessa olleesta pääsi omaan tavoitteeseensa, mutta samalla työpaikan saaneiden määrä hieman aleni. Työvalmennusjakson pituus on myös kasvussa. Tämä on vaikuttavuuden kannalta perusteltua ja näin on kyetty luomaan Tekevän sisäisiä polkuja, jotka vievät kohti valmentautujan tavoitetta. Samalla se on kuitenkin rajoittanut muiden työvalmennuksen tarpeessa olevien pääsyä Tekevään. Valmennussuhteiden pidentymisessä on myös piirteitä paluusta työkeskusajatteluun. - Todellisia työnsaantimahdollisuuksia omaavien tulisi kyetä löytämään työtä avoimilta työmarkkinoilta. Pitäisi myös pohtia, miten ja miten pitkälle tuetaan heitä, joiden työkyky ei avoimille markkinoille riitä. Pahimmillaan ns. välityömarkkinat voivat johtaa suojatyötoimintaan, toteaa Halttunen. Haasteina nousevat esiin määräaikaiset ostopalvelusopimukset ja kuntien talousnäkymien ennustettu heikkeneminen. Nämä molemmat vaikuttavat Halttusen mukaan erityisesti kehittämistyöhön. - Vuoden mittainen ostosopimus merkitsee jatkossakin sitä, että kehittämissuunnitelmia ei käytännössä voi tehdä tätä pidemmälle ajanjaksolle ilman erillistä projektirahoitusta, mikä sekin on vuosien mittaan vähentynyt. Uusien valmennuspaikkojen kehittäminen on tässä tilanteessa erityinen haaste. Tästä ja myös kuntien talouden heikkoudesta esimerkkeinä ovat Petäjäveden ja Uuraisten projektien loppuminen rahoituksen puuttumiseen. - MaMu -projektin tulokset olivat erinomaiset. Valmennukseen osallistui 70 iältään vuotiasta, työtöntä maahanmuuttajaa. Projektin jälkeen heistä oli työttömänä enää 12. Palvelupaketin kehittäminen onnistui, mutta sen vakiinnuttaminen pysyväksi palveluksi ei, koska ostajia ei palvelulle löytynyt. Asetetut tavoitteet saavutettiin vain puolittain. Päihke-projektissa on nähtävissä samankaltaista oireilua, sen tulokset toki selviävät vasta tämän vuoden aikana. Vuotta 2005 Halttunen pitää kokonaisuutena onnistuneena. Vuonna 2003 asetettiin tavoitteeksi pitää valmennuspalvelujen hinta ennallaan vuoteen Omien kehittämistoimien ansiosta tässä on onnistuttu ilman valmennuspalvelujen määrällistä laskua. Koulutukseen panostaminen on tuonut Tekevälle uusia työkaluja. Merkittävimpänä yksittäisenä hankkeena Halttunen pitää mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksesta tehtyä laatukäsikirjaa Hyvä päivä Pompussa, joka on ensimmäinen laatuaan Kelalle tuotetuista palveluista tehty. Tekevän toiveena, ja myös tavoitteena, on aina ollut työllisyyden hoitoa koskeva seudullinen yhteistyö ja sen kehittäminen. Asia on entistä ajankohtaisempi ja askarruttaa Halttusta. - Vuoden 2006 alussa tapahtunut Jyväskylän ja Laukaan työvoimatoimistojen yhdistäminen avaa uusia väyliä yhteistyölle, myös pitkään vireillä olleelle seudulliselle työllistämisohjelmalle, joka vihdoin pitäisi saada aikaan. Tämä parantaisi merkittävästi eri toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia. TUOTETUT VALMENNUSP ALMENNUSPAL ALVEL VELUT (päiviä yhteensä ) TYÖVALMENNUSSUHDE (yhteensä 525) VAIKUT AIKUTTAVUUS (poislähteneet työvalmennuksessa olleet yhteensä 211) 5

6 JYVÄSKYLÄN TYÖVOIMATOIMISTO - Jouko Keto - Yhdistymisen jälkeen on toimistomme työssäkäyntialue, Jyväskylän seutu ja kunnallisen kehittämisyhtiö Jykes Oy:n toimialue sama. Tämä helpottaa omalta osaltaan mm. työllisyydestä ja työttömyydestä saatavan kokonaiskuvan muodostumista, kun esim. eri toimijoiden tilastotuotanto koskee samaa aluetta. Tiedon tuottamisessa voidaan myös karsia päällekkäisyyksiä. Palvelujen järjestämisen suunnittelu niin ikään helpottuu ja palvelu on samansisältöinen koko alueella. Työvoimatoimiston näkökulmasta hallinnon yhdistämisellä saadaan resursseja asiakaspalveluun ja määrärahojen yhteiskäyttö on mahdollista. Myös seudullinen työllistämisstrategia, joka on valmisteluvaiheessa, hyötyy eri toimijoiden alueellisesta yhtenevyydestä, kertoo Jyväskylän työvoimatoimiston johtaja Vuokko Marttila yhdistämisen tuomista eduista. Hänen työpäiväänsä kuuluu erilaisia kokouksia, palavereita ja neuvotteluja niin henkilöstön kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Työn yhteinen nimittäjä on erilaisten asioiden eteenpäin vieminen. Työvoimapalveluihin ja työllistämiseen kuuluvat asiat ovat luonteeltaan moniulotteisia ja niille on myös ominaista jatkuva muutos. Kun ympärillä koko ajan tapahtuu, tuntuu työpäivä kiireiseltä. - Kiireen tuntu tulee siitä, ettei itse ehdi rauhoittua, kun on samanaikaisesti monenlaisia asioita vireillä. Metsä on lapsuudesta asti ollut suojainen ystävä ja metsässä kävely rauhoittaa kummasti ja antaa mahdollisuuden hiljentymiseen intensiivisen ja vuorovaikutteisen työn vastapainona. Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu myös ompelu ja Olavi Virran levytykset, joissa heijastuu eräs näkökulma Suomen jälleenrakentamiseen. Niin, ja työhön liituusien haasteiden edessä Jyväskylän työvoimatoimisto on Tekevän keskeinen yhteistyökumppani. Sen kautta Tekevään ohjautuu valtaosa työllistetyistä, työelämävalmennukseen, työkokeiluun ja työharjoitteluun tulevista. Laukaan työvoimatoimisto yhdistettiin vuoden 2006 alussa hallinnollisesti Jyväskylän työvoimatoimistoon. Tämän yhdistymisen jälkeen toimiston alue kattaa Jyväskylän seudun kunnat alueen asukasmäärän ollessa n ja n yritystä. Jyväskylässä on kaksi toimipaikkaa: Työvoimatoimisto ja Työvoiman palvelukeskus. Muut toimipaikat löytyvät Laukaasta ja Hankasalmelta. Muissa kunnissa ja Lievestuoreen taajamassa on 1-2 palvelupäivää viikossa. Jyväskylän työvoimatoimiston johtajana toimii Vuokko Marttila. Yhdistymisestä synergiaa 6

7 tyvän kirjallisuuden lukeminen, ei niinkään harrastus, mutta siihen ei työpäivänä aikaa jää. Jyväskylän kaupungin työttömyysaste on korkea 14,8%. Löytyykö tähän jokin erityinen syy tai syitä, jotka ovat tyypillisiä juuri Jyväskylälle? - Laman vaikutus oli Jyväskylässä raju ja laman jälkeen syntyneet uudet työpaikat ja vanha osaaminen eivät ole kohdanneet. Uusia osaajia tulee muualta. Lama ei enää selitä koko työttömyyttä. Eräs Jyväskylän erityispiirre on väestön korkea koulutusaste, 70 %:lla yli 15-vuotiaista on tutkinto. Jyväskylässä opiskelijoiden osuus väestöstä on maan korkein. Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu pitävät omalta osaltaan huolen siitä, että työvoiman tarjonta pysyy suurena. Opiskelijoiden suuri määrä on toisaalta resurssi, toisaalta tänne työllistyvät työntävät muita työttömiä pois työmarkkinoilta. Jyväskylä on vetovoimainen muuttovoittokaupunki, jonne myös opiskelijat opintojen päätyttyä mielellään jäävät asumaan. - Aivan oma erityinen piirteensä on naisten työttömyyden suuri kausivaihtelu: kesällä naisten työttömyys kasvaa noin tuhannella. Tämä on kuitenkin marraskuuhun mennessä sulanut pois. Osaltaan tähän vaikuttavat oppilaitosten koulutusalatarjonta ja kesälomat, kesäaikaan ajoittuvat säästöt, määräaikaiset palvelusuhteet jne. erityisesti naistyövaltaisilla aloilla, sillä miesten työttömyydestä ei vastaavaa piikkiä löydy. Jyväskylä liian hyvä paikka asua? Keskustellessamme työttömyyden syistä esiin nousee myös seikkoja, jotka tuntuvat jopa hieman yllättäviltä: Jyväskylä on hyvä paikka asua. Tämä aiheuttaa paikkasidonnaisuutta, tänne halutaan jäädä, vaikka muualla olisi töitä. Keskiasteen koulutuksen saaneiden korkea osuus työttömissä saa Marttilan pohtimaan, onko kouluttauduttu aloille, joiden työntekijöistä ei ole kysyntää. Alallisen liikkuvuuden tulisi olla suurempi ja koulutusta suunnata aloille, joille syntyy työpaikkoja. Näitä asioita tulee viedä eteenpäin yhteistyössä eri toimijoiden, yritysten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin, kanssa, sillä - Työttömyyden poistamiseksi tarvitaan lisää työpaikkoja. Tässä tarvitaan kaikkien osapuolten panosta. Jyväskylän vahvuuksina Marttila pitää osaamista, alueellista yhteistyötä ja yrittäjyyden arvostusta. Starttirahan työllistävästä vaikutuksesta on saatu hyviä tuloksia erityisesti työttömien osalta. Uusia yrityksiä syntyy. Työttömyys on kuitenkin moniulotteinen ongelma, joka ei ratkea hetkessä kertarysäyksellä vaan pitkähkön ajan kuluessa pienin askelin edeten. Työttömyyden moniulotteisuuteen kuuluu samanaikainen korkea työttömyys ja osaamisesta johtuva työvoimapula. Lisäksi uutena ilmiönä se, että uudet paikat eivät ole vähentäneet työttömyyttä. Tässä tilanteessa pitää yrittää muilla keinoin vähentää työttömyyttä. 7

8 - Koulutus ja valmennus, joista on ryhdytty käyttämään käsitettä välityömarkkinat mistä lie sekin tullut ovat keinoja parantaa työttömän mahdollisuuksia päästä takaisin työhön. Näillä markkinoilla kolmas sektori on saamiensa tukien avulla voimakas toimija. Mutta kuten sanottu, kaikkien eri toimijoiden panosta tarvitaan. Työttömyyden hoito vaatii monenlaisia toimia - ja toimijoita Marttilan mukaan Jyväskylän alueen työllisyyspalveluvalikoima on kokonaisuudessaan hyvä ja monipuolinen. Työtä hyvän tason säilyttämiseksi pitää kuitenkin koko ajan tehdä: tänne ei vieläkään ole esimerkiksi syntynyt sosiaalista yritystä, joka huolehtisi vajaakuntoisten työllistämisestä. Valmennuspalvelujen tuottajien tulee hänen mukaansa kuitenkin olla herkkiä työmarkkinoilla tapahtuville muutoksille ja palveluja tulee kehittää erityisesti niille aloille, joille uusia työpaikkoja syntyy. Työvalmennuksen vaikuttavuus ei ole paras mahdollinen, jos valmennetaan aloille, joilta työpaikat ovat jo kadonneet. Työttömyyden vähentäminen vaatii monenlaisia toimia ja toimijoita. Tekevällä on merkittävä rooli erilaisten valmennus- ja arviointipalvelujen tuottajana sekä työllistäjänä. Eräs Tekevän valteista on sen tuotannollisen työn monipuolisuus, mikä antaa mahdollisuuden vastata toisaalta akuuttiin työn tarpeeseen, toisaalta valmentautumiseen avoimille työmarkkinoille monipuolisen valmennuspalvelutoiminnan kautta. Jyväskylän työvoimatoimisto Työntekijöitä 140, palvelualoja 5 Toiminta-alue: Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Hankasalmi, Korpilahti, Laukaa, Lievestuore, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen sekä ammatinvalinnan -ohjauspalvelut edellisten lisäksi Joutsassa, Leivonmäellä ja Luhangassa Toimipisteitä 4: Jyväskylä (2), Laukaa ja Hankasalmi. Muissa kunnissa sekä Lievestuoreen taajamassa 1-2 palvelupäivää viikossa. Asukaspohja: , joista opiskelijoita Palveluvolyymi: työhakijoita n vuodessa, heistä n työtöntä, n asiakaskäyntiä päivässä (luvuissa ei ole mukana Laukaan työvoimatoimisto) Muita palvelukokonaisuuksia mm. Henkilöstöratkaisut ja Professi. Kotisivut: 8

9 TALOUSKATSAUS VUODELTA 2005 Asko Hiltunen Tilikausi 2005 jää historiaan Työvalmennussäätiö Tekevän taloussyklissä ns. normaalina käyttötalousvuotena. Ajanjaksolla ei toteutettu tavanomaisia korvausinvestointeja lukuun ottamatta mitään erityisiä pitkäaikaishankintoja. Näin käyttötalouden ylläpitoon keskittymällä saatiin myös edellisvuoden isohko toimiala ja tilainvestointi rahoituksellisesti tasapainoon. Ylipäätään talousvuosi noudatti jokseenkin luontevasti asetettuja tavoitteita. Euronumeerisesti talous hoitui kokonaisuudessaan lievän ylijäämäisenä. Yleishyödyllisen toiminnan keskeisin kannattavuuden tunnusluku käyttötalouden jäämä poistojen jälkeen osoitti euroa ylijäämää, mikä oli reilut euroa ennakoitua enemmän. Tähän tulokseen päädyttiin sekä tuottojen että kulujen budjettibalanssilla, missä kokonaismenojen 2,5 % budjettiylitys kompensoitui plus 3,2 %:n tuottokertymällä. Lopulliseen euron ylijäämäiseen kokonaistulokseen vaikuttivat poikkeuksellisen suuret TEL -palautusmaksut, joita kirjattiin satunnaisiin tuottoihin hieman vajaat euroa. Taloudenpidossa ei edelliskausiin verrattuna tapahtunut mitään erityisen radikaalia ellei sitten kokonaistuottojen lievää vähennystä sellaisena voi pitää. Tällä kohtaa vertailua kuitenkin hämmentää vuoden 2004 poikkeukselliset työvalmennuksen kuntasopimukset (Petäjävesi ja Uurainen), joiden poisjäänti normalisoi valmennustuotot lähtökohtaisesti vuoden 2003 tasolle jäädytettyihin Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan perussopimuksiin. Lievää tuottokompensaatiota syntyi tuotannollisen toiminnan myyntikertymässä, mikä jatkoi positiivista kehityssuuntaa ylittäen puolentoista prosentin kasvulla toisen kerran miljoonan euron rajan. Tuotannon myyntiosuus oli kuitenkin totutusti noin neljännes kokonaistuotoista. Menopuolen suurin erä ovat toiminnan luonteen mukaisesti henkilöstökulut, joiden netto-osuus pysytteli edellisvuosien tavoin 70 % tuntumassa kokonaismenoista. Palkkasuhteessa säätiöön oli 355 työntekijää (377 vuonna 2004). Tuloslaskelmassa henkilöstömenojen oikaisuna käsiteltävää työllistämistukea kertyi runsaat euroa, mikä oli n. 7 % edellisvuotta vähemmän. Erityisen positiivista menotaloudessa oli se, että muiden kuin henkilöstö- ja vuokramenojen osalta kyettiin jatkamaan edellisvuosien säästölinjaa. Nämä menothan muodostavat ne tilikauden joustoerät, joihin voidaan säästötoimien lisäksi tuottavuutta ja panoskäytön tehokkuutta lisäämällä vaikuttaa. 9

10 Säätiön taseasema pysytteli vahvana luoden ripauksen uutta liikkumavaraa tulevien vuosien hankkeisiin. Tämä vastaa säätiön talouslinjaa, missä investoinnit pyritään toteuttamaan mahdollisimman kattavasti omarahoitteisena. Tässä kohdin vanheneva kone- ja laitekanta sekä erityisesti tulevat toimiala ja -tilarationalisoinnit peräänkuuluttavat riittävää vakavaraisuutta ja rahoitusaseman ylläpitoa. Näiltä osin säätiön voi katsoa toimineen yleishyödylliseltä yhteisöltä edellytettävällä tavalla vähintäänkin tyydyttävästi. Taloushallinnollisesti yleishyödyllisten yhteisöjen verotusratkaisut nousivat tilikauden aikana mielenkiinnon kohteeksi. Verohallinnon yleiskirjeiden katsottiin kiristävän verokohtelua erityisesti elinkeino- ja verovapaan yleishyödyllisen toiminnan rajanvetoon liittyen. Tekevän osalta tilanne kuitenkin rauhoittui saadun verohuojennuksen myötä, jonka perusteella säätiö on tuloverosta vapaa vuosina Näköpiirissä on kuitenkin uusia taloudellisia haasteita, joista uuden hankintalain voimaantulo noussee jo kuluvalla tilikaudella keskeiseksi. Luultavaa on kilpailun kiristyminen myös Tekevän toimialoilla, mikä osaltaan edellyttää taloudellisen pohjan kestävyyttä. Siinä suhteessa voitaneen tulevaisuuteen katsoa kuitenkin varsin luottavaisesti. Viereiseen taulukkoon on koottu keskeiset talouden tunnusluvut : 10

11 TYÖHYVINVOINTI ON KOKONAISUUS Jouko Keto Työhyvinvointi paljastuu moniulotteiseksi kokonaisuudeksi, varsinkin kun siitä keskustelee kokeneiden ammattilaisten kanssa. Tekevän henkilöstö on yksi Jyväskylän seudun työterveyden asiakkaista. Keskustelimme tästä kokonaisuudesta ja keski-ikäistyvälle työyhteisölle ominaisista piirteistä terveydenhoitaja Leila Kupiaisen ja työterveyslääkäri Juha Mielikäisen kanssa eräänä räntäsateisena maaliskuun torstaina. Keskustelimme kuitenkin aluksi kummankin haastateltavan työpäivästä ja vapaa-ajan vietosta. Juha Mielikäisen tyypilliseen työpäivän kuuluu keskeisenä vastaanottotyö. Tämän lisäksi tulevat erilaiset palaverit ja työpaikkatyö. Hänen mukaansa työpäivä on sopivan mittainen ja täysi. Joku toinen voisi kuvata sitä kiireiseksi. - Kiire on huono käsite kuvaamaan täyttä työpäivää. Kiire syntyy muusta kuin työstä ja on oma asiansa tai oikeammin tunne. Kun aikataulu näyttää ruuhkaiselta, pidän pienen tauon ja kiire on kadonnut. Aina se ei toki ole näin helppoa, kertoo Mielikäinen työpäivästään ja sen hallinnasta. Perheellä, johon puolison lisäksi kuuluu kolme lastaa, on keskeinen sija Mielikäisen vapaa-ajan vietossa. Harrastuksikseen hän luettelee lisäksi seurakuntatyön, entisenä maratoonarina kevyen kuntoliikunnan ja valokuvauksen, jonka suhteen hän sanoo olevansa kaikkiruokainen. - Kuvaan kaikkea, mitä ympäristössä on ja tapahtuu, mieluiten kuitenkin ihmisiä. Leila Kupiainen kertoi oman työpäivänsä olevan kiireisen. Ajanvarauksen kautta vastaanotolle tulevien väliin mahtuu palavereja, työpaikkakäyntejä ja päivystyksiä. - Kiire syntyykin varmaan siitä, ettei työpäivän sisältöä voi kokonaan suunnitella. Tämä on eräänlaista tulipalojen sammuttelua, asiat vain tapahtu- vat ja ne on hoidettava, luonnehtii Kupiainen työpäiväänsä. Hänen perheeseensä kuuluu puoliso ja kaksi lasta. Kodinhoito, liikunta, puutarha ja eläimet täyttävät hänen vapaa-aikansa. Mistä työhyvinvointi koostuu? - Tasapainoinen, hyvin toimiva organisaatio on työhyvinvoinnin perusta. Tällaisen työyhteisön tunnusmerkkeihin kuuluvat mm. hyvä työympäristö, hyvä tiedonkulku ja hyvä esimiestoiminta. Myös työntekijöiden ammattitaidolla ja riittävillä mahdollisuuksilla vaikuttaa omaan työhön on merkittävä osa siinä, miten hyvinvoivaksi ihminen työssään itsensä kokee, määrittelee Juha Mielikäinen. Leila Kupiainen kahden harrastuksensa parissa. 11

12 - Keski-ikäisessä työyhteisössä tulisi työolosuhteiden olla mahdollisimman hyvät. Henkilösuhteisiin pitää kiinnittää erityistä huomiota. Myös erilaisilla joustoilla on tärkeä merkitys ikääntyvässä työyhteisössä, sillä ne antavat monien kohdalla paremmat mahdollisuudet sovittaa yhteen työ, oma aika ja henkilökohtaiset resurssit, lisää Kupiainen. Tekevällä tehdyssä työterveyskäynnillä ei työympäristöstä löytynyt mitään hälyttävää, joskin pientä korjattavaa löytyi lähes joka yksiköstä. Puutteet on tarkastuksen jälkeen korjattu ja tällä hetkellä työympäristön taso on varsin hyvä. Kupiainen nostaa myös esiin ilmapiirikyselyt: niissä esiin tulleisiin ongelmiin pitää tavalla tai toisella tarttua, vaikka asiat olisivat kipeitäkin. - Yksiköiden hajasijoitus näkyy kuitenkin eräänlaisena yksinäisyyden kokemuksena, lähinnä kaivataan tukea. Tämä koskee erityisesti niitä yksiköitä, joissa on vain yksi työvalmentaja. Toinen seikka, joka kiinnitti huomiota, oli kolmen erilaisen työyhteisön yhdistämisestä edelleen aiheutuva tietynlainen kitka. Näyttäisi siltä, että eri työkulttuurien yhteensovittaminen vaatii vielä työtä, kertoo Leila Kupiainen. Kumpikin nostaa puheenvuoroissaan esiin ongelmia, joista muutenkin paljon kirjoitetaan ja joiden yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää jatkuvaa muutosta työelämässä. Työhön kohdistuu aiempaa enemmän niin ammattitaitoon kuin laatua koskevia ulkopuolisia vaatimuksia. Koetaan myös, että työnantajan ja työntekijän asenteet työn tekemistä kohtaan ovat ristiriidassa keskenään. Samoista töistä pitää selvitä entistä vähemmällä työntekijämäärällä, samalla kun hallittavien asioiden määrä on kasvanut. Yksilöllisyyttä ja sen mukanaan tuomaa henkilökohtaista vastuuta korostetaan. Kuvatunlaisessa jatkuvan muutoksen tilassa eläminen saattaa johtaa työkyvyn romahtamiseen. Koko Tekevä osallistui syksyiseen liikuntapäivään Harjulla. Tekevä on henkilöstön osalta varsin selvästi keski-ikäinen työyhteisö. Valmentajista 42% on yli 40- vuotiaita ja 33% yli 50-vuotiaita. Tuoko keski-ikäisyys joitain erityispiirteitä työterveyshuoltoon, työhyvinvointiin tai TYKY-toimintaan? - Keski-ikäisyyden etuja ovat laaja työkokemus, hyvä ammattitaito ja myös vahva näkemys omasta työstään. Toisaalta tässä ikävaiheessa alkavat vaikuttaa myös tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan liittyvät sairaudet, näistä yleisimpänä kohonnut verenpaine. Kuvaan kuuluu myös ylipainoisuus ja myös vaihdevuosien - jotka koskevat myös miehiä, onneksi - vaikutukset alkavat näkyä. Myös Tekevällä, toteaa Mielikäinen. 12

13 Kupiaisen mukaan Tekevä ei sairauspoissaolojen osalta juurikaan poikkea vastaavista työyhteisöistä. Työn fyysisyydestä johtuen loukkaantumisista johtuvia poissaoloja on hieman enemmän kuin vertailukohteena olleessa koulutuskuntayhtymässä. - Liikkumisessa oli sen sijaan puutteita. Liikunta-aktiivisuus ilmenee lähinnä hyötyliikkumisena ja/ tai kestävyystyyppisenä, kuten lenkkeily tms. Lihasvoimaa, -kestävyyttä ja -elastisuutta ylläpitävää harrastaa sen sijaan hyvin pieni ryhmä. Näiden yhdistelmä toisi vireyttä ja kestävyyttä myös työhön. Sairauspoissaolojen yleisin syy oli flunssa eri muodoissaan ja toiseksi yleisin henkiset, lähinnä työssä jaksamiseen liittyvät tekijät. Tämän jälkeen tulevat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä perussairaudet, kertoo Kupiainen. TYKY-toiminnan kumpikin näkee periaatteessa hyvänä asiana, sen tehokkuus ja vaikuttavuus on kuitenkin kyseenalaista. Työnantajalla ei ole keinoja paapoa aikuisia ihmisiä liikkumaan vapaa-ajallaan. Sama pätee myös kulttuuriharrastuksiin. TYKY on enemmänkin hyvää ilmapiiriä luovaa kuin kuntoa yllä pitävää toimintaa. Ne, jotka harrastavat, harrastavat muutenkin ja ilman työnantajan rahallista subventiota. Mitä tehdä? - TYKY-toiminnan tulisi tapahtua työaikana ja siihen pitäisi liittyä jokin porkkana, mahdollisesti myös jonkinlainen pakote. Käytännössä työnantajan ilmoitus salivarauksesta ja kehotus mennä liikkumaan, eivät kokemuksen mukaan johda mihinkään, toteaa Mielikäinen. - Tiedon kanssa on vähän samalla lailla. Kaikilla on riittävästi tietoa niin liikunnan kuin oikean ruokavalionkin merkityksestä. Pelkkä tieto ei kuitenkaan yleensä johda toimintaan, vaan asiat pitää konkretisoida: pitää kyetä näyttämään, missä henkilö on vuoden päästä ellei muutosta elämäntavoissa tapahdu. Muutos ei tapahdu hetkessä, vaan se saadaan aikaan pienin askelin ja henkilökohtaisin kontaktein, painottaa Kupiainen. Kaiken kaikkiaan Tekevä on siis työhyvinvoinnin osalta varsin tavanomainen, keski-ikäinen työyhteisö, josta löytyy kaikille vastaaville tyypillisiä ongelmia. Onneksi myös joitain erityisiä vahvuuksia. - Hyviksi asioiksi on luokiteltu palautteen saamista. Työ ei ole fyysisesti ylikuormittavaa eikä henkinen kuormituskaan ole jatkuvaa. Tekevällä on foorumeita, joissa yhteisiä asioita käsitellään. Pelisäännötkin ovat periaatteessa kaikilla selvät. Nämä ovat monessa muussa paikassa hakusalla, toteaa Kupiainen lopuksi. Jyväskylän Seudun Työterveys Jyväskylän Seudun Työterveys tuottaa monipuolisia työterveyshuoltopalveluja yrityksille ja julkisille yhteisöille. Toimipisteet Hannikaisenkadulla ja Keski-Suomen keskussairaalassa. Asiakasyrityksiä 835, asiakkaita Asiakaskäyntejä vuonna Tiimejä neljä, työntekijöitä 41, joista lääkäreitä 10, terveydenhoitajia 14, fysioterapeutteja 4, psykologeja 3, sairaanhoitajia 2 Palvelut: ks. internetsivut Tekevän henkilöstötilinpäätös 2005 Henkilöstön määrä ja rakenne Vuonna 2005 säätiö maksoi palkkaa tai työosuusrahaa yhteensä 398 henkilölle. Toimihenkilöitä oli 60, joista vakinaisia 34, määräaikaisia 10, työllisyystukipalkattuja 13 ja projektityöntekijöitä 3. Käyttäjäasiakkaita oli 338, joista tukityöllistettyjä 198, oppisopimusopiskelijoita 20, tuntipalkkaisia ilman työllistämistukea 50 ja kuntoutuksessa 70 (luvussa mukana sekä työsuhteiset että työosuusrahaa saavat kuntoutusasiakkaat). Kokonaistyöaika ja tehty työaika Toimihenkilöt: kokonaistyöpäivät keskimäärin 224 työpäivää, poissaolot (lomat, sairaus jne.) keskimäärin 40,5 päivää. Käyttäjäasiakkaat: kokonaistyöpäivät 112 (n. 5,3 kk:n työssäolojakso), poissaolot (lomat, sairaus jne.) 18. Työtyytyväisyys Yleisarvosana 5,74. Palkkausjärjestelmä koettiin heikoimmaksi osa-alueeksi. Positiivisimmat muutokset tapahtuivat palautejärjestelmän ja kehittymisedellytysten osalta. Palkkausjärjestelmän kehitystyötä jatketaan. Palkkaus Toimihenkilöiden keskipalkka palvelusvuosilisineen oli vuoden päättyessä 2012 euroa. Työllisyystöissä olevien käyttäjäasiakkaiden keskituntiansio oli 8,02 euroa. 13

14 FIILIS 05 - EKOTEKOJA Jouko Keto Opiskelupaikan löytäminen on monelle tärkeä tavoite Tekevälle tultaessa. Erityisesti tämä pitää paikkansa nuorten kohdalla. Moni onkin löytänyt opiskelupaikan ohella itsensä, kuten kävi Netta Pehkosenkin kohdalla. Osalle hän tuli tutuksi Satumaan kautta, silloin kun EkoCenter vielä sijaitsi Itä-Päijänteentiellä. Sieltä hänen tiensä johti Petäjävedelle opiskelemaan. Nyt nämä opinnot ovat loppusuoralla. Lopputyönsä hän kokosi näyttelyksi, joka oli esillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa Nyt 21-vuotias Netta Pehkonen tuli työharjoitteluun EkoCenterin Satumaahan Jyväskylän Nuorten taidetyöpajasta. Seitsemän kuukauden työharjoittelun jälkeen Netta siirtyi opiskelemaan Petäjävedelle, käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen, joka tämän vuoden alusta lähtien on kuulunut Jyväskylän ammattioppilaitokseen. - Olen ollut kiinnostunut ompelemisesta siitä lähtien kun olen ompelemaan pystynyt. Muutenkin olen kiinnostunut käsillä tekemisestä, kuvataiteista ja kaikesta sellaisesta, missä voi päästää oman luovuutensa irti, kertoo Netta. Nuorten taidetyöpajaa edelsi puoli vuotta ammattikoulua. Opiskelu siellä oli Netasta kuitenkin liiaksi teollisuuspainotteista ja kaavamaista - kaavojen piirtämistä kun pääasiassa oli. Satumaa oli paikka jossa oman luovuuden sai päästää irti, kuitenkin tietyissä rajoissa, kuten Netta toteaa. Ammattikoulunkaan oppi ei mennyt hukkaan, vaan sitä pystyi käyttämään hyödyksi satumaan asusteiden teossa. Aikaansa Tekevällä ja Satumaassa hän arvostaa muutenkin sangen korkealle. - Kiljusen Terjo korosti toisen asteen koulutuksen välttämättömyyttä, Tiina ja Eija opastivat, kannustivat ja olivat tukena omia juttuja tehdessäni. 14

15 Tuntuu että minulla on käynyt hyvä mäihä, kaikki on tapahtunut oikeassa järjestyksessä ja edellisessä opittu on aina tukenut seuraavaa, pohtii Netta. Ammattiopistosta aikuisopiskelijaksi Netta aloitti opiskelunsa ammattiopiston puolella, jossa hän kertomansa mukaan istui kangaspuiden äärellä ja kutoi kankaita. Tämä opetti hänelle malttia, jota muuten ei kuulemma oikein tahtonut löytyä. Vakituinen päivätyö, jonka Netta oli aloittanut samana syksynä kuin opintonsa, johti kuitenkin liiallisiin poissaoloihin koulusta, vaikka molemmin puolin oli otettu kaikki mahdolliset joustot käyttöön. Ratkaisuksi löytyi opintojen jatkaminen aikuisopiston puolella. Netta kiitteleekin useammassa puheenvuorossa joustavuudesta sekä oppilaitosta että työnantajaansa Suomen Saunakaira Oy:tä. - Aluksi suhtautuminen oli hieman oudoksuvaa tai ainakin tuntui siltä, että muut tuumivat, että mitä noin nuori täällä tekee, sehän kuuluisi nuorten puolelle. Varmaan siihen vaikutti myös tapani tehdä työtä, se kun poikkeaa melkoisesti perinteisestä. Myöhemmin mukaan tuli ihmetystä, hämmästystä, innostusta ja vähemmässä määrin myös närkästystä. Ilmapiiri on kuitenkin ollut hyvin kannustava, kertoo Netta. Keskustelemme perinteisen käsityötaidon ja siihen liittyvien menetelmien säilyttämisestä, jotka Netan mielestä ovat tärkeitä asioita, eivät kuitenkaan hänen juttunsa. - Satumaasta löysin selvän suunnan sille, mitä halusin tehdä. Kierrätysmateriaalien maailma on kiehtova, se myös inspiroi ja materiaaleista itsestään, kun ne jo kerran on tehty joksikin, saa ideoita siitä, miten niitä voi käyttää uudelleen, eikä koskaan tiedä mitä löytää. Kierrätys ja tuotanto - kierrätystuotanto Yleensäkin etsiminen ja katseleminen kannustaa uusiin löytöihin. Netalle Lontoo on paikka, jonne pitää vuosittain suunnata löytöjä tekemään. Itsekin siellä kahdesti käyneenä ymmärrän tämän kaipuun oikein hyvin. Lontoo ei pelkästään ole oma maailmansa, vaan sieltä itse kukin voi löytää oman maailmansa. Netalle se on ennen kaikkea Porto- bello Road, jonne hänen on vuosittain päästävä ideoita etsimään ja jonne hän itsekin ajattelee hyvin sopivansa. - Se on joka kerta uusi. Siellä on paljon pikku kojuja, joissa myydään kaikenlaista. Pitää käydä jossain ennen kuin tekee, muuten jämähtää paikalleen tai näkee vain sen, mitä on ympärillä joka päivä, tuumaa Netta. Kierrätys on tälle nuorelle, iloisesti jutustelevalle naiselle myös ideologinen kysymys, joka oli sitä jo ennen kuin kierrätyksestä tuli oma alakulttuurin- 15

16 sa tai lyhyesti sanottuna pop. Netta ei halua olla mukana sellaisessa toiminnassa, joka rasittaa luontoa ja ympäristöä. Hänelle on tärkeää valmistaa omat tuotteensa jo tehdystä tavarasta, jolloin valmistusprosessi ei kuluta raaka-aineita tai tuota ongelmajätettä. - Ihan kaikkea ei esimerkiksi vaatteisiin saa kierrätyksestä, kuminauhat ovat mm. tällaisia, mutta nämä ovat kuitenkin erittäin pieni osa kokonaisuudesta. Vaikka Netta omaa luovuuttaan pitääkin parhaana vahvuutenaan, on hän myös realisti ja hänen luovuudellaan on suunta. Kierrätysmateriaaleista tehdyt tuotteet ovat lähes poikkeuksetta uniikkituotteita, joiden toistaminen on vaikeaa. Netan realismia kuvaa hyvin asia, jonka hän kokee omassa työssään haasteellisimmaksi: kierrätysmateriaaleista tehdyn tuotesarjan tekeminen. - Aikuisopistossa yrittäjyydellä on suuri merki- tys. Eräs koulun opeista on ollut, että omalla työllään pitää myös elää. Tähän tarvitaan tuotesarjan mukanaan tuomaa työn jatkuvuutta, pohtii Netta. Tulevaisuus Kirjastossa avattu on Netan viimeinen näyttötyö, jolla hän osoittaa esteettisen ja visuaalisen kulttuuriosaamisen käsityömestarillisin ottein. Selkokielellä tämä tarkoittaa, että Netta vastaa näyttelyn visuaalisesta esillepanosta. Netan mukana näyttelyssä ovat puutarha-alan opiskelija Elina Pehkonen, paperialan artesaaniopiskelijat Saara Porma, Suvi Valleala ja Elina Kankkunen sekä nukentekijä Katri Kankkunen. Näyttely yhdistää sisustuksessa fantasianomaisesti tekstiiliä, paperia ja kierrätystä. Viimeistä näyttöä seuraa vielä jonkinmoinen rupeama opiskelua, jonka aikana Netta kokoaa mm. kansion omasta osaamisestaan. Tällä kansiolla on sitten tarkoitus markkinoida itseään eteenpäin. Mutta minne? - Tähän on kaksi suunnitelmaa: taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan tekstiilitaidetta, kunnianhimo on kasvanut, tai yrittäjäksi, kun siihen tilatkin olisi tiedossa. Yrittäjäksi lähteminen tuntuu liian aikaiselta, joten opiskelun jatkaminen on todennäköinen vaihtoehto, ja mahdollisesti Englannissa, jonne lähden keväällä katselemaan millaisia opiskelu- ja muita vaihtoehtoja sieltä löytyy. 16

17 VELHA OY - SAUNOJA JOKA LÄHTÖÖN Jouko Keto Muuramelainen saunatehdas Velha Oy on vuodesta 1997 lähtien valmistanut Harvia Oy:lle vientiin ympäri maailman toimitettavia valmiita elementtisaunoja. Yhtiö on omistuksen kautta osa maailman suurinta kiuasvalmistajaa, Harvia Oy:tä. Kuuden miehen voimin käynnistynyt saunatehdas on vajaassa kymmenessä vuodessa kasvanut alihankkijat mukaan lukien lähes 60 henkeä työllistäväksi Suomen suurimmaksi saunatehtaaksi. Tekevä säätiöltä Velha Oy on kuluneiden vuosien aikana palkannut toistakymmentä työntekijää. Kari Pulkkinen on yksi Tekevältä Velhalle siirtyneistä saunanrakentajista. Hän tuli Jyväskylään Kuopiosta, jossa oli tehnyt saunakalusteita. Vuoden työttömyyden jälkeen hän tuli Tekevälle, jossa oli 10 kuukautta. Aikaansa Tekevällä hän kuvaa antoisaksi. - Tekevällä olosta oli hyötyä ja se oli hyvä paikka. Työ oli kivaa ja itsenäistä ja siellä pääsi tekemään asiakastöitä alusta loppuun. Työnkuva oli monipuolinen ja Tekevällä oppi paljon uutta, kertoo Pulkkinen. Tekevän jälkeen hän ehti olla työttömänä kuukauden, kunnes Keijo Mäkinen otti yhteyttä Vesa Vehmaaseen ja Pulkkinen sai töitä. - Hyvä työntekijä on tänä päivänä lottovoitto. Nykyaikainen työnteko on muuttunut paljonkin siitä, mitä se on joskus ollut. Olenkin sanonut meidän työntekijöille, että te kaikki olette yrittäjiä, työpanos on myytävä päivittäin, kertoo Velha Oy:n tehtaanjohtaja, itsekin vankan yritystaustan omaava Vesa Vehmaa. Hanskassa pitäminen on olennainen osa tehtaan johtajan työtä. Pitää nähdä toimiva kokonaisuus ja tuntea sen eri osat, myös työntekijät. Tekevä on ollut eräs parhaista yhteistyökumppaneista työvoiman hankinnassa. Henkilökohtaiset suhteet Tekevän työvalmentajiin, erityisesti Keijo Mäkiseen, korostuvat. Velhan miehet Kari Pulkkinen ja tehtaanjohtaja Vesa Vehmaa saunan lauteiden ääressä. 17

18 - Keijon kanssa on tehty pitkään yhteistyötä. Hän tietää millaisia työntekijöitä meillä tarvitaan ja osaa suositella oikeanlaisia kavereita. Tekevän kanssa tehtävässä yhteistyössä hyvä puoli on kokeilumahdollisuus. Kun näyttää, että työntekijä on yritykselle sopiva tehdään hänen kanssaan aluksi määräaikainen sopimus ja sen jälkeen pitempi. Meille on tullut pääasiassa nuoria työntekijöitä, joilla saattaa olla opinnoistakin jotain kesken. Monelle tämä on ollut jatkokehityksen paikka työelämän pariin. Myös Jyväskylän ammattioppilaitoksen puusepänlinja nousee esiin Vehmaan puheissa. Sieltä on ollut opiskelijoita työharjoittelussa ja Vehmaa itse on ollut kertomassa siellä, kuten myös peruskoulussa, puualasta. Kolmas tärkeä jyväskyläläinen toimija on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemia, joka oppilastyönä on tehnyt erilaisia markkinointiin liittyviä projekteja. - Moni pieni tai keskisuuri yritys löytäisi sieltä apua asioihin, joiden kanssa ne nykyään painivat yksin. Ja sopuhintaan. Tiimiakatemia on paikallisesti erittäin hyvä asia. Värivalot ovat tulleet saunaan - jäädäkseen. Sauna on muutakin kuin lauteet ja kiuas. Työolojen muuttumista kuvaa hyvin sauna-alalla jatkuvasti kasvava kilpailu. Pieniä muutaman hengen yrityksiä syntyy varsin tiheään. Vehmaan mukaan nämä yritykset kilpailevat hinnoilla, eivätkä aina terveesti. Vaikka ammattitaitoa olisikin, puuttuu menestyvän yrittämisen edellyttämä laskutaito ja moni yritys katoaa muutaman vuoden kuluttua. Myös toisten yritysten tuotteiden kopiointi on yleistä. Kopiointi on hänen mukaansa isojen yritysten kiusana. Velha Oy:n toiminta käynnistyi vientiin tarkoitettujen elementtisaunojen rakentamisella. Ensimmäinen niistä lähti Itävaltaan. Tällä hetkellä saunoja viedään jo 60:een maahan. Kasvavat alueet ovat lämpimät maat kuten Egypti, Marokko ja Tunisia. Lähialueet, Ruotsi, Norja sekä muut Euroopan maat muodostavat edelleen pääosan vientimaista. Kotimaassa saunoja tilaavat hiihtokeskukset, rakennusliikkeet ja yksityiset henkilöt. Erämatkailun suosion kasvu on tuonut saunat myös vaellusreiteillä oleviin eräkämppiin. Erikoisimmista toimituksista Vehmaa mainitsee rekkaan, öljynporauslautalle ja rahtilavoihin rakennetut saunat. - Saunominen yleistyy kaiken aikaa. Lämpimissä maissa saunoja rakennetaan hotelleihin ja myös niiden sviitteihin. Viiden tähden luokituksen saadakseen hotellissa pitää nykyään olla vähintään kaksi saunaa, naisille ja miehille omansa. Velha Oy:n tuotevalikoima on laaja. Vientiin menee paneelielementtisaunoja, vanerisaunoja, massiivilevysaunoja, ulkokäyttöön tarkoitettuja kevyitä hirsisaunoja ja infracabiineja, joiden lämpö syntyy infrapunasäteilijöiden avulla. Osa saunoista 18

19 edustaa perinteistä suunnittelua, osassa on yhdistetty puuta ja metallia. Saunasuunnittelu ja kehitystyö on Velhalla jatkuva prosessi. - Etsimme uusia materiaaleja ja uusia ratkaisuja vanhojen materiaalin käyttöön. Viennissäkin kotimaiset puulajit kuusi ja haapa sekä laudemateriaalina apassi ovat edelleen suosituimpia. Sauna ei myöskään enää ole vain paikka, jossa on kiuas ja lauteet. Musiikkijärjestelmät ovat tulleet saunaan, samoin värivaloterapia, jota Saksassa jopa lääkärit määräävät potilailleen. Tuotekehittelyssä pitää olla herkkänä maailmalta tuleville vinkeille, kertoo Vehmaa nykyisistä saunatrendeistä. Kiina-ilmiö ei kiusaa Velhaa, saunat tehdään Suomessa, niiden rahtaaminen muualta ei olisi kannattavaa. Vientiin saunoja menee vuosittain n. 2200, saunasisustuksia n ja yksistään lasiovia tehdään kappaleen vuosivauhtia. Sauna on periaatteessa aina asiakkaan toiveiden mukaan toteutettu täysi paketti. Mittatilaussaunat ja saunasisustukset ovat niin Suomessa kuin lähialueillakin yleistymässä. Kiukaissa trendi on kohti varaavia, vuolukivi ja yhdistelmäkiukaita, jotka tuottavat sekä löylyä että höyryä. - Tavoitteenamme on tehdä asiakkaalle toimiva sauna. Käytännössä tämä merkitsee, ettei joka paikkaan ole syytä tarjota kaikkia mahdollisia herkkuja. Koska sauna kootaan täällä, pysyy kokonaisuus hallinnassa. Saunatehtaan johtajalla on tietysti oma sauna. Niissä on toisaalta kokeiltu uusia materiaaleja ja ratkaisuja, mutta kuitenkin kyse on muusta. - Tämäkin päivä alkoi saunomisella. Sauna on osa suomalaisuutta. Velha Oy Suomen suurin saunatehdas. Saunoja ja saunasisustuksia vuodesta Toimitusjohtaja Pertti Harvia, tehtaanjohtaja Vesa Vehmaa Työntekijöitä 42, joista viisi määräaikaisella työsuhteella. Toimistohenkilöstö ja työjohto yhteensä 7 Liikevaihto n. 5,5 Me Tuotantotilat n m² Saunoja valmistuu vuosittain n kpl, saunasisustukisa n ja pelkästään saunan lasiovia n kpl Vientiä 60:een maahan Kotisivut: 19

20 HYVÄ PÄIVÄ POMPUSSA Jouko Keto Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Pomppu on ollut lähtien Kelalle tuotettu pysyvä palvelu. Pomppu aloitti projektina vuosi Tekevän perustamisen jälkeen. Mielenterveyskuntoutujien valintaan kohderyhmäksi vaikutti Kela ja se ettei heille ollut muualla pilottihankkeita. Onnistuneiden hankkeiden jälkeen muidenkin työkeskusten oli madollista hakeutua Kelan palvelujen tuottajaksi. Kaikkien Tekevän tuottamien palvelujen kulmakivi on tuotannollinen työ jossain Tekevän yksikössä tai Tekevän ulkopuolisessa työharjoittelupaikassa. Näin Pompussakin, jolle kuitenkin on ominaista lyhyin askelin etenemisen periaate: valmennus alkaa kahdella ryhmävalmennuspäivällä ja kolmella työvalmennuspäivällä viikossa ja etenee jokaisen pomppulaisen kohdalla yksilöllisesti valmennussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Viikoittaisen työpäivän pituuden määrää kuitenkin Kela vähintään kuudeksi tunniksi/päivä, sitä siis ei voida sopia kuntoutujan jaksamisen mukaan. Ryhmävalmennuksessa opetellaan tutuksi tulevassa turvallisessa porukassa työelämässä tarvittavia tärkeitä taitoja mm. toisten ihmisten kanssa olemista ryhmän oman kuntoutusvalmentajan kanssa. Ryhmässä oleminen mahdollistaa myös vertaistuen, jolla on suuri merkitys jaksamisessa ja vaikeissa elämän tilanteissa selviytymisessä. Luovalla toiminnalla on tärkeä rooli kuntoutujan itsetunnon kohentamisessa. Pomppulaisten kuntoutusvalmentajana on alusta lähtien ollut Helena Järvenpää. Hänen mukaansa laatukäsikirjan tekeminen oli luonnollinen jatko palvelun vakinaistamisesta ja valtakunnallisen verkoston laatimasta mielenter- Pomppulaisten kanssa selvitettiin mm. miten Pomppuun oli tultu ja kumpi tässä prosessissa oli ensisijainen: tunnistettu tarve työvalmennukseen vai tieto tästä mahdollisuudesta. Valtakunnallisia verkostopäiviä koordinoi Vatessäätiö, jonka työnä laatustandardi syntyi. Se myös koordinoi erilaisia laatua koskevia pilottihankkeita. Laatu on aina ollut keskeisesti mukana kaikissa verveyskuntoutujien työhönvalmennuksen laatustandardista. Laatustandardi valmistui vuonna Sen jälkeen laatuprojekteja virisi eri puolille Suomea puolisen tusinaa. Laatukäsikirja on toistaiseksi tehty vain Tekevän tuottamasta palvelusta. Työ alkoi syksyllä 2004, verkostolle laatukäsikirja esiteltiin seuraavana keväänä. - Laatukäsikirjan tekeminen nousi esiin useilla verkostopäivillä. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta tuotetaan 20:lla eri paikkakunnalla, osa edelleen projekteissa. Päivillä kävi ilmi, että Kela ei ollut siinä vaiheessa tekemässä laatustandardia. Meillä vaihtoehtoina oli laatukäsikirja joko koko Tekevästä tai vain Pompusta. Perusteellisen pohdinnan jälkeen päädyttiin tekemään laatukäsikirja ensiksi Pompusta, kuvailee Järvenpää laatukäsikirjan taustoja. Tekevälle perustettuun laatutyöryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Harri Halttunen, kehittämispäällikkö Markku Hassinen, työvalmentaja Tuija Hanhivaara, yksilövalmentaja Taimi Ahonen ja kaksi pomppulaista. Ryhmä seurasi työtä ja osallistui myös sen tekemiseen. 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

TYKY-KUNTOSETELI TYÖNANTAJAN TYKY-TOIMIEN TUKENA

TYKY-KUNTOSETELI TYÖNANTAJAN TYKY-TOIMIEN TUKENA TYKY-KUNTOSETELI TYÖNANTAJAN TYKY-TOIMIEN TUKENA Kohdennettuihin maksuvälineisiin erikoistunut yritys Luotettava kumppani ( toiminut vuodesta 2005 alalla ) Suomen Vahvimmat 2009, 2010, 2011 ja 2012 ( Rating

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot