Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus Porvoon seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus Porvoon seudulla 1993-2007"

Transkriptio

1 Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus Porvoon seudulla Mats Blomberg

2 - 2 - Esipuhe Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutustoiminta on Porvoossa ollut erittäin vilkasta vuodesta 1993 lähtien, jolloin tuli mahdolliseksi järjestää maanpuolustuskoulutusta myös Puolustusvoimien varusmiespalveluksen ja kertausharjoitusten ulkopuolella. Tällöin järjestettiin Porvoossa Suomen ensimmäisiä turvakursseja. Toki on Porvoossa myös ennen tätä vuotta tehty ansiokkaasti maanpuolustuksellista järjestötoimintaa, ja ehkä juuri tämän vuoksi ryhdyttiin heti käyttämään uusia toimintamahdollisuuksia. Nykymuotoinen Maanpuolustuskoulutus ry:n paikallisosasto perustettiin Porvoossa 1997, joten siitä on nyt tullut kuluneeksi kymmenen vuotta. Ajatuksena oli, että sen kunniaksi laadittaisiin pieni katsaus paikallisosaton toimintaan kymmenen vuoden ajalta. Kuin ryhdyin työhön tulin kuitenkin siihen johtopäätökseen, että on vaikea rajata tapahtumia pelkästään paikallisosaton toiminnaksi. Toiminta on ollut reserviläisten vapaaehtoista toimintaa, ja välillä sitä on tehty MPK:n väreissä, välillä Puolustusvoimien vapaaehtoisina harjoituksina sotilasalueen joukoilla. Lisäksi paikallisosasto perustettiin itse asiassa jo 1996, ja samanmuotoista toimintaa oli jo sitä ennen. Näistä syistä olen laajentanut katsausta koskemaan kaikkea koulutustoimintaa vuodesta 1993 alkaen. Koulutuksen suunnittelu aloitettiin itse asiassa loppuvuodesta 1992, joten olisikohan nyt 15-vuotisjuhlan aika? Vaikka katsaus ei ole kattava, osoittaa toiminnan laatu ja määrä vahvasti, että Porvoon seudulla on ollut vahva maanpuolustushenki. Sana Porvoon seutu on tässä tosin myösi hieman harhaanjohtava, sillä toimintaan osallistui myös paljon reserviläisiä pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta. Pentti Itkonen (6), Juhani Kotilainen (5.1) ja Nikolai Ylirotu (5.2) ovat toimittaneet osan teksteistä. Lisäksi Raimo Ikonen, Christer Sundman ja Jarkko Leino ovat avustaneet kommentoimalla tekstiä. Porvoossa Mats Blomberg Kansikuva: Työ käynnissä Nuoli 2001 harjoituksessa (kuva Kaj Lindbäck/Jeremias Ylirotu)

3 - 3 - Sisällysluettelo 1. Toiminta alkaa turvakursseja ja valmiuskursseja ja lisäkursseja Porvoon Plutoona syntyy Kotiseutuharjoitusten kausi Maakuntakomppanian perustaminen Erikoisaiheita Viestijoukkue Heraldiikka Kun Marxistit heräsivät Raimo Manninen - In memoriam... 20

4 Toiminta alkaa turvakursseja ja valmiuskursseja ja lisäkursseja Reserviläistoiminnan toimintaympäristössä tapahtui 1990-luvun alussa suuri muutos, kun Suomen hallitus päätti, että Pariisin rauhansopimuksen kielto järjestää sotilaallista koulutusta Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ulkopuolella on menettänyt merkityksensä. Pääesikunta asetti vuonna 1991 työryhmän selvittämään, miten maanpuolustusjärjestöjen toimintaa tulisi kehittää maanpuolustuksen päämäärien edistämiseksi. Suomen Reserviupseeriliitto, Reservin Aliupseerien Liitto, Suomen Reserviupseerien Naisten Liitto, Reservin Aliupseerien Naisten Liitto, Maanpuolustuskiltojen Liitto, Sotilaskotiliitto ja Kadettikunta perustivat yhteisen koulutusorganisaation, josta vuonna 1993 muodostettiin Maanpuolustuskoulutus ry. Maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK ry) toiminta-ajatuksena oli, että järjestettävä koulutus tapahtuisi yhdistyksen järjestämillä kursseilla. MPK ry määritteli kurssien sisällön, ja koulutuksen toteuttajina olisivat vapaaehtoiset reserviläiset. Porvoossa ryhdyttiin heti käyttämään uusia koulutusmahdollisuuksia. Aloitteentekijä oli Porvoon Reserviupseerikerhon silloinen puheenjohtaja komentajakapteeni (evp) Johnny Engström. Vuonna 1993 järjestettiin Porvoossa ensimmäinen Kansalaisen Turvakurssi Kurssille osallistui yhteensä 47 henkilöä, joista miehiä oli 25 ja naisia oli 22. Kurssilla oli suomenkielinen ryhmä, jonka vetäjinä toimivat Reijo Kauranne ja Raili Korpiluoma sekä ruotsinkielinen ryhmä eversti (evp) Lasse Stenströmin ja Christer Sundmanin johdolla. Turvakurssin luennot pidettiin Porvoon Matkailualan oppilaitoksessa, joka lähivuosina tuli olemaan monien koulutustapahtumien pitopaikka. Sotilasaiheiset luennot piti eversti (evp) Lasse Stenström. Kurssiin kuului vierailuja Loviisan ydinvoimalassa, Vaarlahden linnakkeella sekä WSOY:n Suvikunnassa. Turvakurssi oli menestys. Syksyllä 1993 järjestettiin toinen turvakurssi, jonka osallistujamäärä oli 30 henkilöä. Suuri osa kurssilaisista jatkoi vuonna 1994 keväällä järjestetylle valmiuskurssille, jonka vahvuus oli peräti 66, miehiä 47 ja naisia 19. Valmiuskurssiin sisältyi Hyrylän Itrykmentissä toteutettu viesti- ja lääkintäkoulutuspäivä sekä ammuntapäivä, ja lisäksi oli viikonlopun mittainen maastoharjoitus Taistelukoulun maastossa. Sotilaallisen koulutuksen pääkouluttaja oli everstiluutnantti (evp) Raimo Manninen, ja hänen lisäksi oli vierailevia luennoitsijoita Puolustusvoimista.

5 - 5 - Kuva 1 Ensimmäisen turvakurssin luennot pidettiin Porvoon Matkailualan oppilaitoksessa. (Kuva Christer Sundman) Vuoden 1994 syksyllä järjestettiin ensimmäiset sotilasaiheiset lisäkurssit; Maastouttaminen ja Komppanian hyökkäys. Kurssien vetäjänä toimi tässäkin Raimo Manninen. Maastouttamiskurssiin sisältyi käytännön maastoharjoitus Hyrylässä, missä harjoiteltiin telttojen ja ajoneuvojen maastouttamista. Komppanian hyökkäyskurssi käsitti luentoja sekä käskynantoharjoitus maastossa, missä hyökkäys eteni Kaarenkylän seurojentalolta päättyen Hamariin. Vuonna 1995 järjestettiin taas keväällä Turvakurssi ja syksyllä Valmiuskurssi. Lisäksi järjestettiin lisäkurssi - Komppanian viivytys. Uudenmaan Prikaatin kilta järjesti elokuussa 1995 eloonjäämiskurssin Karijärven maastossa. Kurssin kouluttajat tulivat Uudenmaan prikaatista. Kurssin vahvuus oli 24. Eloonjäämiskurssiin liittyy omakohtaisia muistoja: Kurssilla keitettiin teetä männynneulasista ja aamupalaksi jokainen sai valmistettavakseen kolme silakkaa, jotka hautasimme vaimoni kanssa sammaleeseen. Lounaaksi oli kuitenkin armollisesti tarjolla yksi säilykepurkki. Vesistön ylitystä harjoiteltiin rakentamalla donitsi, eli risuista köysillä sidottu iso rengas, joka päällystettiin pressulla. Kurssilla rakennettiin myös vesisuodattimia sammaleesta ja hiilestä. Hyvässä muistissa on lisäksi, miten mahdottoman hyvältä maistui paikallisessa pizzeriassa syöty pizza kurssin loputtua. Kurssin jälkeen ilmeni myös, että donitsin tarveaineet oli vahingossa otettu naapurin metsästä.

6 - 6 - Kuva 2. Eloonjäämiskurssilaiset seilaavat Karijärven aalloilla risulautalla eli donitsilla (Kuva Mats Blomberg) Lisäksi järjestettiin syksyllä 1995 Vaarlahdessa harjoitus, joka sisälsi kurssit Linnaketaktiikka, Merivalvonta ja Joukkomuonitus. Kurssit veti everstiluutnantti (evp) Eino Räihä. Vuonna 1995 kurssisuorituksia kertyi yhteensä 112. Alkuvuosien kaikki kurssit olivat MPK:n kurssitoimintaa. reserviin kuuluvat osallistujat saivat kurssisuorituksista kertausharjoituspäiviä. 2. Porvoon Plutoona syntyy Pääesikunta antoi uuden vapaaehtoista maanpuolustusjärjestelmää koskevan ohjeen. Yksi ohjeistuksen tavoitteista oli koordinoida vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kurssitoiminta paremmin Pv:n tarpeita vastaavaksi. Ohjeessa lanseerattiin uusia käsitteitä kuten PAT= paikallisosasto, jonka osat olivat RYT = sodan ajan yksikön reserviläisten vapaaehtoisyksikkö ja PYT = Paikallisosaston tukiyksikkö sekä VEH = vapaaehtoinen kertausharjoitus. Uudenmaan sotilasläänin alueella Porvoo ja Kirkkonummi hyväksyttiin uusien paikallisosastojen kokeilupaikkakunniksi. Porvoossa ryhdyttiin heti toimeen. Seudun reserviläisjärjestöt sopivat toimista paikallisosaston perustamiseksi. Johtoryhmän muodostivat Johnny Engström (Res Ups), Jari Ilkka (Res Au), Raili Korpiluoma (Itä-Uudenmaan mp kilta), Christer Sundman (NylBr gille) sekä Lasse Nieminen (Sinibaretit). Toiminta käynnistettiin kokoamalla erilaisia aselajikoulutus- ja muita ryhmiä kuten esim. esikunta- viesti-, sissi- ja ammun-

7 - 7 - taryhmää, ja lisäksi koottiin tukiosasto sekä VSS osasto. Nämä kuuluivat sen aikaisen ohjeistuksen mukaan PYT:iin eli tukiyksikköön järjestettiin Sotilasläänin esikunnan kanssa Porvoossa julkinen tilaisuus, jossa uutta organisaatiota esiteltiin. Jäseneksi ilmoittautui nopeasti noin 100 henkilöä. Paikallisosaston nimeksi otettiin Porvoon Plutoona. Tämän nimen käyttö kiellettiin virallisesti v. 2000, mutta se jäi käyttöön epävirallisena. Virallinen nimi oli vuodesta 2000 eteenpäin Porvoon paikallisosasto. Vuoden 1996 koulutustoiminta sisälsi toukokuussa järjestetyn eloonjäämiskurssin, joka toteutettiin Uudenmaan Prikaatin killan toimesta Sondbyn maastossa, sekä Kriisijohtamiskurssin, joka toteutettiin Viikinkitien kerhohuoneistolla. Syksyllä toteutettiin lisäkurssi Sissitoiminta sekä Paikallisosaston valmiuskurssi, jonka vahvuus jäi pieneksi, vain 8 osallistujaa. Valmiuskurssi ja sissikurssi osallistuivat syksyllä Hyrylän maanpuolustusviikonloppuun Porvoossa järjestettiin Sotilasläänin toimesta läänin paraati, johon liittyi Veh- harjoitus. Lisäksi lääni järjesti Hyrylässä alueen reserviläisille tarkoitetun reserviläispäivän, jossa Plutoonan kouluttajat toimivat kouluttajina. Vuoden 1997 alussa nimesi sotilasläänin komentaja prikaatikenraali Olli Heiskanen kapteeni (res) Christer Sundmanin paikallisosaston ensimmäiseksi päälliköksi. Nimitys julkaistiin järjestetyssä maanpuolustusjuhlassa, joka samalla oli Itä-Uudenmaan Maanpuolustuskillan 10- vuotisjuhla. Vuoden 1997 koulutustoiminta käsitti keväällä seuraavat lisäkurssit; Kohteen suojaaminen, Komppanian huolto sekä Ammunta, joihin sisältyi sovellettu harjoitus Hyrylän MP-viikonloppuun. Syksyllä oli vuorossa lisäkurssit; Tiedustelu ja Sissitoiminta sekä Asutuskeskustaistelu, jotka myös osallistuivat syksyn Hyrylän MP-viikonloppuun. Lisäksi järjestettiin pelastusalan kurssi. Syksyksi suunniteltu Turvakurssi jouduttiin peruuttamaan osallistujien puutteen vuoksi. Kurssisuorituksia kerääntyi 75. Tunnusomaista paikallisosaston alkuvaiheen toiminnalle oli, että paikallisosasto järjesti myös retkiä ja tilaisuuksia, jotka perinteisesti ovat kuuluneet kerhotoiminnan piiriin. Käytännössä oli paikallisosaston myötä syntynyt uusi kerho, johon innokkaasti liityttiin jäseniksi yli perinteisten kerhorajojen. Silloisten ohjeiden mukaisesti piti paikallisosaston toimintaan mukaan halutessaan allekirjoittaa sitoumus, jonka mukaan henkilö sitoutui osallistumaan vähintään tiettyyn määrään koulutustilaisuuksia. Tämä oli käytännössä myös paikallisosaston jäsenyys.

8 Kotiseutuharjoitusten kausi Uusi koulutusjärjestelmä Vuosien aikana oli järjestetty useita lisäkursseja, joihin liittyi sovellettu maastoharjoitus Hyrylässä maanpuolustusviikonlopun yhteydessä. Kurssien vetäjänä toimi sotilasalueen päällikkö evl Raimo Manninen. Toiminnassa oli kuitenkin eräänlainen kohdentamisongelma, kursseille osallistui ihmisiä, joiden todellista sa -tehtävää koulutus ei varsinaisesti palvellut. Varsinaisia RYT eli reserviyksiköitä ei saatu luoduksi. Maanpuolustustahdon lujittamista nämä kurssit tietysti kyllä palvelivat, eikä tämän merkitystä pidä aliarvioida. Vuodesta 1998 siirryttiin kuitenkin selvästi tavoitteellisempaan toimintaan. Keskeisenä ideana oli, että harjoitukset kohdennettiin selvästi sotilasalueen joukkojen reserviläisille, toteutettiin VEH-harjoituksena, ja harjoitus järjestettiin muualla kuin varuskunta-alueella. Muille kuin sotilasalueen reserviläisille järjestettiin mahdollisuus osallistua harjoitukseen MPK:n kurssilaisena. Samanlaisia muutoksia tehtiin myös muualla Uudenmaan sotilasläänin alueella, mutta evl Raimo Mannisella oli merkittävä rooli uuden konseptin kehittämisessä. Harjoituksia järjestettiin kaksi kertaa vuodessa, keväällä yleensä huhtikuussa ja syksyllä syyskuussa. Harjoituksilla oli tietyt harjoituskohtaiset taktiset teemat, kuten puolustus, hyökkäys, viivytys, maahanlaskun torjunta, sissitoiminta ja asutuskeskustaistelu. Jokaista harjoitusta edelsi kaksipäiväinen suunnitteluharjoitus neljä viikkoa ennen harjoitusta. Harjoitukset sisälsivät vaihtelevan määrän aselajikursseja, kuten esim. yleinen taktiikka, tiedustelu, viesti, krh, panssarintorjunta, huolto, tykistö. Lisäksi harjoitukset sisälsivät aina perustamiskurssin, joka oli tarkoitettu perustamiskeskusten henkilöstölle. Perustamiskeskukset huolehtivat harjoituksen perustamisesta ja harjaantuivat näin tehokkaasti sa- tehtäväänsä. Harjoituksista käytettiin alkuvuosina nimitystä reserviyksikköharjoitus tai sotilasalueen kevät/syysharjoitus ja myöhemmin yleisesti kotiseutuharjoitus. Sotilaslääni kutsui harjoitusten osallistujat Veh- harjoitukseen sotilasalueen esityksen pohjalta. Harjoitukset kohdennettiin sotilasalueen omille joukoille sekä perustettaville joukoille. Kutsuttaviksi esitettyjen joukko oli ajoittain niin suuri, että lääni hieman jarrutti hylkäämällä osan kutsuesityksistä. Lisäksi sattui niin, että yksi perustettava tykistöyksikkö koostui reserviläisistä, jotka pääosin asuivat Pohjanmaalla. Muutamissa harjoituksissa kirjoitettiin siiten aika paljon litteroita Pohjanmaalle. Harjoitusten osallistujista suurin osa oli vapaaehtoisessa harjoituksessa ja pienempi osa osallistui MPK-kurssilaisina. Itse harjoituksessa ei eritelty Veh- ja MPK osallistujia. Lääni maksoi kaikki harjoituskulut, myös MPK- osallistujien kulut.

9 - 9 - Vuoden 2003 kevään harjoitus toteutettiin pääasiassa MPK- harjoituksena, koska läänillä ei tällöin ollut määrärahoja suuren Veh- harjoituksen järjestämiseen. Kustannussäästö verrattuna Veh- harjoitukseen syntyi siitä, että MPK- kurssilaisille ei tarvinnut maksaa päivärahaa eikä matkakuluja, ja lisäksi perittiin ruokailusta korvaus. Harjoitusten huolto oli tietysti suurien osallistujamäärien vuoksi vaativa suoritus. Ruoka valmistettiin itse kenttäkeittimessä muonitusryhmän toimesta Raili Korpiluoman komennossa. Harjoitusten kalustomäärä oli myös suurehko, kalusto tuli sekä Tolkkisten aluevarastosta että Hyrylästä. Kalustoa saatiin yleensä mitä pyydettiin, eikä mainittavaa hävikkiä juurikaan syntynyt. Puolustusvoimien puolelta harjoituksiin osallistui vääpeli, monena vuonna kapteeni Markku Helle, ja lisäksi ammuntojen johtaja oli Pv:n puolelta. Kuva 3. Kotiseutuharjoitukset olivat huollolle aina kovia harjoituksia. Kuvassa huoltokeskus Tolkkisissa Varjo 2002 harjoituksessa. (kuva Leif Eklöf). Muutamiin harjoituksiin osallistui kouluttajia Pv:n puolelta, mutta pääosin harjoitukset hoidettiin puhtaasti reserviläisvoimin. Harjoitusten aktiiviset vetäjät osallistuivat myös muualla järjestettäviin harjoituksiin, mm Syndalenin Krh kovapanosammuntoihin ja taisteluammuntoihin, sekä kävivät Santahaminassa harjoittelemassa asutuskeskustaistelua. Lisäksi pieni ryhmä kävi useita tarkka-ammuntakursseja.

10 Paikallisosaton kotisivut avattiin osoitteessa vuonna Kotisivujen ekstranet osastosta kehittyi nopeasti tärkeä apuvälinen harjoitusten suunnitteluun ja tiedonvälitykseen. Kotiseutuharjoitusten kaudella vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus Porvoon seudulla toteutettiin pääsääntöisesti sotilasaluevetoisesti, ja yleisin osallistumismuoto oli Veh-harjoitus. Koska useimmat aktiiviset reserviläiset ja maanpuolustushenkiset olivat sidottu näihin, on luonnollista että muuhun paikallisosto- tai koulutustoimintaan ei riittänyt resursseja eikä osallistujia, eikä varsinaista tarvettakaan ollut. Turvakurssien järjestämiseksi tehtiin kuitenkin monia yrityksiä. Yritettiin järjestää lukiolle kohdennettuja kursseja, joita oli menestyksellisesti järjestetty monella paikkakunnalla, mutta yritykset eivät tuottaneet tulosta. Paikallisosaston päällikkö vaihtui vuonna 2000, jolloin päälliköksi tuli majuri (res) Raimo Ikonen. Paikallisosaston johtoryhmässä käsiteltiin useasti harjoituksiin liittyviä asioita, koska useat harjoitusten johtohenkilöistä kuuluivat myös paikallisosaston johtoryhmään. Vuonna 2004 paikallisosaston päälliköksi tuli kapteeni (res) Mats Blomberg. Kotiseutuharjoitukset Vuosien kotiseutuharjoitukset järjestettiin Sipoon ampumaradalla, joka oli saatu sotilasalueen käyttöön kiitos Sibbo Skyttegilletn myötämielisyyden vuoksi, ja sitä ympäröivässä maastossa. Harjoitukset perustettiin Sipoon koulukeskuksessa. Harjoitukseen kuuluvat rynnäkkökivääriammunnat suoritettiin myös Sipoon ampumaradalla. Kevään 1999 harjoitusta edelsi kouluttajien kaksipäiväinen tutustumismatka Vekaranjärvelle (Veh- harjoitus), jossa seurattiin tykistön ja krh:n kovapanosammuntoja, ja Uttiin, jossa tutustuttiin helikopteritaktiikkaan sekä laskuvarjojääkäreiden koulutukseen. Vuonna 1999 järjesti sotilaslääni itsenäisyyspäivän paraatin Porvoossa. Tähän osallistui n. 160 henkilöä. Vuoden 2000 kevätharjoitus järjestettiin Porvoossa. Perustamispaikka oli Kvarnbackens skola, ja lisäksi käytettiin WSOY:n tiloja keskustassa. Harjoitukseen sisältyi myös kuntakurssi. Tämä harjoitus sai odottamatonta huomiota, josta lisää jäljempänä (5.3). Harjoitukseen kuului uutena osana myös reserviläispäivä, joka järjestettiin Sipoon ampumaradalla. Mallia tästä oli saatu sotilasläänin Hyrylässä järjestämästä reserviläispäivästä. Reserviläispäivä oli kohdennettu ensisijaisesti miehistölle, ja siihen kutsuttiin erään perustettavan joukon miehistö. Vuoden 2000 syysharjoitus toimeenpantiin Sipoossa aikaisempien harjoitusten tapaan. Tähän harjoitukseen ei sisältynyt reserviläispäivää.

11 Kuva 4. Tie 99 harjoituksen osallistujia Sipoon ampumaradalla. Vuoden 2001 alettiin järjestää kotiseutuharjoitus usealle paikkakunnalle jaettuna. Tällä tavalla saatiin lisää perustamiskeskuksia osallistumaan perustamiskoulutukseen. Kevään Tähti 2001 harjoituspaikat olivat Tolkkinen (Sotilasläänin varastoalue), Porvoo (WSOY), Sipoo (koulukeskus) sekä Hyrylä, jossa järjestettiin reserviläispäivä sekä harjoituksen ammunnat kun Sipoon rata oli varattu. Uutena kurssina oli pioneeritoiminta, jossa ryhdyttiin rakentamaan kenttälinnoitteita Tolkkisiin. Lisäksi harjoitukseen kuului täydennyspoliisien kurssi, jossa poliisi vastasi koulutuksesta. Vuoden 2001 syksyn Nuoli 2001 harjoituksessa kasvoi harjoituspaikkakuntien määrä vielä yhdellä - Pornainen. Vuoden 2002 harjoitukset eivät järjestelyiltään poikenneet vuoden 2001 harjoituksista, mutta olivat mittavampia sekä kurssitarjonnan että osallistujien määrän suhteen. Ote lehdistötiedotteesta kertoo Harjoitus koostuu useista erillisistä kursseista, jotka toteutetaan viidessä eri paikassa. Koulutusta annetaan mm. tiedustelussa, viestitoiminnassa, taktiikassa, pioneeritoiminnassa, panssarintorjunnassa, tulenjohdossa, kranaatinheitin ammunnassa, talous- ja lääkintähuollossa sekä esikuntatoiminnassa. Joukkojen perustamistehtäviin, paikalliskomppanioihin ja täydennyspoliiseiksi sijoitetuilla on omat kurssinsa. Harjoitukseen osallistuu myös sotakoirien ohjaajia. Tiedotus- ja IT-alan erikoishenkilöt perehtyvät elektroniseen sodankäyntiin sekä modernin teknologian hyödyntämiseen tiedustelutietojen välittämisessä.

12 Vielä vuoden 2003 kevätharjoitus noudatti samoja järjestelyjä kuin edelliset, paitsi että huomattava osa osallistujista oli MPK- kurssilaisia sotilasläänin rahoitusongelmien vuoksi. Vuoden 2003 syysharjoitus sen sijaan poikkesi järjestelyiltään sen tähden, että harjoituksen aikana järjestettiin Porvoossa myös Uudenmaan 21. maanpuolustusjuhla. Järjestely olivat mittavat, ja tukea oli saatu Pv:ltä runsaasti. Tällöin nähtiin ensimmäisiä kertoja mm. Leopard panssarivaunu. Lisäksi paraatin yhteydessä suoritettiin Hornetien ja helikoptereiden ylilento, mikä suuresti ilahdutti paraatiin osallistuvaa ratsuosastoa. Kuva 5. Sotilasaleen joukot 21. Maanpuolustuspäivän paraatissa Vuonna 2004 harjoitukset järjestettiin vielä entisen kaavan mukaisina. Syksyn Vasta 2004 harjoituksessa suunniteltiin myös yhteistoimintaa Sotilasläänin viestikomppanian kanssa. Syksyllä järjestettiin myös Pornaisissa harjoituksen yhteydessä Syväjohtamisen kurssi, jonka vetäjänä oli kapteeni (res) Risto Viita. Kurssi sai jatkoa vuoden 2005 kevään sekä syksyn harjoituksissa. Vuoden 2004 syksyn harjoitus oli viimeinen, jonka sotilasalueen päällikkö eversti Raimo Manninen veti. Harjoituksen jälkeen Raimo joutui leikkaukseen, josta ei Raimolla enää ollut paluuta terveeseen elämään. Raimo Manninen menehtyi , ja haudattiin sotilaallisin menoin Hautajaisissa sotilasalueen reserviläiset palvelivat monissa tehtävissä.

13 Vuoden 2005 keväällä eversti (evp) Risto Häkkinen nimettiin sotilasalueen päälliköksi. Tämän vuoden kotiseutuharjoitukset olivat mittakaavaltaan huomattavasti edellisiä pienempiä. Pääsyynä tähän oli sotilasläänin rahoituksen niukkuus. Nämä harjoitukset jäivätkin viimeiseksi, kun sotilaslääni päätti että kotiseutuharjoitusten sijasta keskitytään maakuntajoukkojen perustamiseen vuodesta 2006 alkaen. Porvoon sotilasalueen kotiseutuharjoitukset, yhteenvetotaulukko: Vuosi Nimi Aihe Paikkakunta Osallistujamäärä 1998 Ranta 98 puolustus Sipoon ampumarata n Isku 98 hyökkäys Sipoon ampumarata n Pelto 99 maahanlaskun Sipoon ampumarata n. 320 torj Tie 99 viivytys Sipoon ampumarata n Porvoo 2000 asutuskeskustaistelu reserviläispäivä Kvarnbackens skola, Porvoo Sipoon ampumarata n. 260 n Sipoo sissitoiminta Sipoon ampumarata n Tähti 2001 puolustus resreviläispäivä Porvoo, Tolkkinen Sipoo ja Hyrylä n. 360 n Nuoli 2001 hyökkäys, reserviläispäivä Porvoo, Tolkkinen, Sipoo, Pornainen ja n Varjo 2002 maahanlaskun torj. reserviläispäivä Hyrylä Porvoo, Tolkkinen, Sipoo, Pornainen n. 690 n Ura 2002 viivytys Porvoo, Tolkkinen, n. 350 Sipoo, Pornainen 2003 Kylä 2003 asutuskeskustaistelu Porvoo, Tolkkinen, n. 300 Sipoo, Pornainen 2003 Juhla 2003 kohteen Porvoo, Tolkkinen, n. 350 suojaus Sipoo, Pornainen 2004 Aukea maahanlaskun Porvoo, Tolkkinen, n torjunta Sipoo, Pornainen 2004 Vasta Porvoo, Tolkkinen, n Sipoo, Pornainen 2005 Harmaa puolustus, kohteen Tolkkinen n suojaus 2005 Kärki 2005 Tolkkinen, Pornainen n. 150

14 Yhteistoimintaharjoitukset Kotiseutuharjoituskonseptiin kuului myös kunnan viranomaisille ja näiden keskeisille yhteistoimintaosapuolille tarkoitetun harjoituksen tai koulutuspäivän järjestäminen. Järjestävänä tahona oli sotilasalue, ei paikallisosasto. Yhteistoimintaharjoituksia järjestettiin vuodesta 1999 alkaen kaksi kertaa vuodessa, joko kotiseutuharjoituksen yhteydessä tai yleisemmin erillisenä harjoituksena. Harjoitusten vetäjänä toimi sotilasalueen varapäällikkö majuri (res) Pentti Itkonen. Tyypillinen yhteistoimintaharjoitus alkoi torstaina iltapäivällä, ja jatkui seuraavana päivänä. Harjoituspaikkana oli alueen kuntien tai yritysten tiloja. Harjoitusohjelmaan sisältyi luentoja ja ryhmätöitä. Osallistujat edustivat kuntien johtoa, poliisin ja pelastuslaitoksen edustajia, paikallisten suuryitysten turvallisuusjohtoa sekä mediaa niin sähköistä kuin perinteistä. Harjoitusten tavoitteena oli, että sotilasalueen eri yhteistoimintaosapuolet oppisivat tuntemaan toisensa ja heidän resurssinsa, ja lisäksi valmentaa johtoa ja suorittajia erilaisten poikkeusolojen varalle. Painotettiin myös, että sotilasalue ei johda eikä ohjaa tai puutu muiden viranomaisten toimintaan, vaan valmistautuu tukemaan heitä koko voimallaan saamiensa käskyjen mukaan. Arviointia Porvoon seudun kotiseutuharjoitukset ovat edustaneet poikkeuksellisen tapahtumarikkaan jakson reserviläistoiminnassa. Suurten harjoitusten järjestäminen varmasti harjaannutti harjoitusten johtohenkilöä käytännön johtamistyössä erittäin hyvin. Satunnaiselle osallistujalle ehkä tärkein merkitys oli maanpuolustustahdon lujittuminen. Harjoitusvuorokausia kertyi aktiivisille jopa kymmenen vuodessa, eli mahdollisuuksia oli kyllä tarjoilla yltäkylläisyyteen asti. Tästä syystä harjoitusten loppuminen vuoden 2005 jälkeen vaarantaa monien mielestä vakavasti maanpuolustustahdon ylläpitoa. Tämä on tietenkin ymmärrettävää, mutta silloin on myös hyvä kysyä itseltään, miten ylipäänsä on voinut olla maanpuolustustahtoa ennen v 1990, jolloin reserviläistoiminnassa sai korkeintaan puhua turvallisuuspolitiikasta? 4. Maakuntakomppanian perustaminen Vuonna 2006 tapahtui merkittäviä muutoksia vapaaehtoisessa koulutustoiminnassa. Porvoon seudulla ei enää järjestetty perinteeksi muodostuneita kotiseutuharjoituksia, koska sotilaslääni päätti kohdentaa kaikki näihin käytettävissä olevat resurssit maakuntakomppanioiden perustamiseen.

15 Maakuntakomppania on lyhyesti sanottuna alueen reserviläisistä koottu sodan ajan joukko, jonka sijoitettu henkilöstö on sitoutunut osallistumaan yksikön harjoituksiin myös vapaa-aikanaan. Osa harjoituksista toteutetaan viikonloppuisin, esim. vapaaehtoisina harjoituksina tai MPK-kursseina. Komppanian varsinainen tehtävä, johon sitä myös pääasiallisesti koulutetaan, on sen sodanajan yleensä paikallispuolustukseen liittyvä tehtävä. Lisäksi yksikköä on kaavailtu käytettäväksi normaaliolojen virkaaputehtäviin siviiliviranomaisten tueksi. Asiaa valmistelemaan perustettiin 1. ja 2. sotilasalueen yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä oli ryhtyä toimiin maakuntayksikön perustamiseksi Itä-Uudellemaalle. Työryhmään kuului molempien sotilasalueiden reserviläisiä sotilasalueiden päälliköiden eversti Reijo Piiran ja eversti Risto Häkkisen johdolla. Aluksi Itä-Uudenmaan maakuntakomppaniasta käytettiin nimiehdotusta Armfeldtin komppania, mutta nimiehdotus hylättiin sittemmin. Komppanian henkilöstön rekrytointi aloitettiin v 2006, ja komppanian ensimmäiseksi päälliköksi nimettiin kapteeni (res) Teppo Luoto. Komppanian rekrytointivaihe jatkuu edelleen, ja komppanian koulutus on aloitettu. Tavoitteena on, että yksikkö olisi valmis vuonna Erikoisaiheita 5.1 Viestijoukkue Kotiseutuharjoituksiin on aina liittynyt viestikurssi. Ensimmäisissä harjoituksissa viestikouluttajina toimivat vääpelit (res) Mika Vänttinen ja Heikki Kela, ja koulutusaiheina oli peruskalusto LV217 radio ja P78 kenttäpuhelin. Vuoden 1999 syksyllä jo muutamassa harjoituksessa mukana ollut merivoimien viestiupseerin tehtävistä reserviin siirtynyt kapteeniluutnantti (evp) Juhani Kotilainen esitti jonkinlaista järjestäytymistä. Kotiseutuharjoituksen yhteydessä Kotilainen keräsi vapaaehtoisista nimilistan, johon alkuun ilmoittautui n. 10 henkilöä. Heitä voitaneen nimittää perustajajäseniksi. Seuraaviin harjoituksiin vetäjäksi alkanut Kotilainen järjesti kutsut em. henkilöille ja suunnitteli kurssiohjelmat. Joukosta alettiin käyttää nimitystä Viestijoukkue. Kotiseutuharjoitukset laajenivat vuosi vuodelta eversti Raimo Mannisen johdolla. Myös viestitoiminta kehittyi ja laajeni. Suurimman viestikurssin vahvuus oli 56 henkilöä. Kotilaisen kantahenkilötausta mahdollisti mm. sen että harjoituksiin saatiin uusinta kalustoa, SANLI- viestiliikenneohjelmisto Merivoimista, lahjoituksena mm. antenneja, tietokoneita, jne. Harjoituksissa tarvittava kalusto ja muu materiaali saatiin pääosin Hyrylästä (HelItR) ja Tolkkisten varikolta. Lahdesta (HämRjP) saatiin HF- radiokalustoa ja muonitus Padasjoen leirille. Porvoon Sotilasalueen viestipäällikön, majuri (res) Leif Eklöfin kanssa yhteistyö on sujunut erinomaisesti.

16 Viestijoukkue muodosti erilaisten viestikurssien rungon ja vastasi kurssien koulutuksesta. Koulutus ja toiminta laajenivat vähitellen uusille aloille. Mukaan tuli mm. radioamatöörien hoitama liikenne, uusi kalusto kuten LV241, KESLA, SANLI- toiminta, SANLA, PARSA, LV665, uudet kenttäpuhelimet, ELSO, erilaiset esitelmät ja luennot, jne. Harjoitusten esikunta toimi useimmiten WSOY:n tiloissa. Joukkue sai pyytämänsä luvan rakentaa oma viestikeskus väestönsuojaan. Porvoon Energian ja WSOY:n lahjoittamina saatiin tarvittavat kaapelit ym. tarvikkeita, tietokoneita lahjoittivat mm. Talka Oy ja Helsingin yliopisto. Työt tehtiin omin voimin talkoilla. Myöhemmin viestikeskus toimi radioamatöörien kerhotilana vuoteen 2007 saakka. Koulutukseen ja toimintaan saatiin lisäpotkua siitä, että joukkue hoiti kotiseutuharjoitusten todenmukaisen viestiliikenteen niin johtoportaissa kuin maastossakin tiedusteluryhmien viestimiehinä. Viestijoukkue suoritti myös muiden kurssien haluaman viestikoulutuksen. Pieneksi ongelmaksi alkoikin muodostua joukkueen oman lisäkoulutuksen saaminen. Asia ratkaistiin järjestämällä omia kursseja, joihin saatiin hyvin myös ulkopuolisia kouluttajia mm. Viestirykmentistä, Merivoimista, Pelastuslaitokselta (VIRVE) ja siviiliyrityksiltä. Joukkue teki myös useita koulutus- ja tutustumisretkiä em. Riihimäelle (ViestiR ja Viestimuseo), Hyrylään (ItR), Padasjoen leirialueelle, Lahden radiomuseoon, Radioteknillisen seuran viestikalliolle Artjärvelle, Porvoon energian eri toimipisteisiin, jne. Joukkueen jäsenet osallistuivat myös Porvoolaisten maanpuolustusjärjestöjen järjestämille retkille mm Tampereelle (SatLsto), Vekarajärvelle (KarPr), Upinniemeen (SlMepa), Kuivasaarelle, Finnairille, Ilmailumuseoon, Sota-arkistoon ja sotamuseoon, ym. Vuoden 2003 syksyllä joukkue osallistui omalla osastolla (viestikeskusteltta) Porvoossa järjestettyyn mittavaan Uudenmaan 21. maanpuolustusjuhlaan. Joukkueen toiminta herätti laajempaakin huomiota ja useista muista sotilasalueista toimintaan kävi tutustumassa delegaatioita. Kristian Ojalan ansiosta joukkue julkaisi myös omaa tasokasta lehteä (Porvoon Signaali). Joukkueen vahvuus oli kasvanut joka harjoituksessa ja oli v henkilöä, lisäksi joukkoon oli liittynyt yhdeksänhenkinen radioamatööriryhmä. Toiminnan luonne muuttui vuonna 2005, jolloin ei enää viestiharjoituksia voitu järjestää VEH-harjoituksina vaan ne muuttuivat maksullisiksi MPK ry:n kursseiksi. Vaikka vielä jonkin aikaa MPK ry:n kurssit saatiin kurssilaisille maksuttomiksi, niin muutos vaikutti siten, että yhä useampi vakituinen jäsen jäi pois harjoituksista. Maanpuolustushengen ja viestiharjoitusten luonnonmukaisuuden kannalta muutos oli huono.

17 Kuva 6. Viestikurssilaiset linjaa rakentamassa (Kuva Juhani Kotilainen) Käytännössä myös laajat kotiseutuharjoitukset supistuivat ja käytännössä loppuivat vuonna MPKry:n erityisesti eversti Risto Muurmaninansiosta ja tuella saatiin järjestettyä omia viestikursseja pääosin Tolkkisissa. Tilat ovat muuten loistavat, mutta maastotoimintaan ei ole mahdollisuuksia. Tarvittava kalusto saatiin kuitenkin entiseen malliin, vain Hyrylän tuki muuttui Santahaminan (KaartJP) tueksi. Vuonna 2006 Viestijoukkueen vetovastuu vaihtui. Kapteeniluutnantti (res) Kotilainen siirtyi taustatueksi ja joukkueen johtovastuu siirtyi alikersantti Kristian Ojalalle (joht), vääpeli (res) Antti Pennaselle (varajoht) ja alikersantti Kari Juvoselle (vääp). Samalla tiivistyi yhteistyö Helsingin viestiorganisaatioiden kanssa, mm. kursseille on osallistuttu ristiin ja yhteisiä kursseja oli suunnitteilla. Koska puolustusvoimien tuki uhkasi loppua viestijoukkueen kaltaisilta sa- joukkoihin kuulumattomilta koulutusyksiköiltä, muutettiin vuonna 2007 Viestijoukkue MPKry:n alaiseksi viralliseksi viestikoulutusosastoksi ja koulutuksen painopiste tulee muuttumaan tulevien maakuntakomppanioiden tarpeiden suuntaan. Vuodelle 2008 on suunniteltu kaksi kurssia Tolkkisissa, lisäksi on tarkoitus osallistua Santahaminassa järjestettäville kursseille. Viestitoiminta Porvoon seudulla jatkuu.

18 Heraldiikka Porvoon sotilasalueen vaakuna Kotiseutuharjoitusten yhteydessä ruvettiin vuodesta 2002 käyttämään epävirallisissa yhteyksissä Porvoon sotilasalueen vaakunaa, jonka suunnitteli Nikolai Ylirotu. Vaakunaselitys: Sinisellä kilvellä hopeinen sakarakoroinen pieli, kuvaten linnoituksen muuria. Sinisessä kilven osassa kolme kultaista nuolta, 1+1+1, varukset hopeaa. Vaakunan ajatuksena oli kuvata Sotilasalueen roolia paikallispuolustuksessa. Eli muurina jolta ammutuilla nuolilla hyökkääjän toimet torjutaan. Tunnusta käytettiin www-sivuilla ja harjoituksissa käytetyissä opasteissa. Harjoitukset ja niiden tunnukset Tunnuksen lisäksi luotiin harjoituskohtaisia tunnuksia, joita käytettiin em. tunnuksen mukaisesti nimikylteissä, opasteissa ja ajoneuvojen kylteissä. Tunnusten suunnittelun tavoitteina oli toistettavuus myös pienessä koossa ja mustavalkoisena. Tämän vuoksi muotokieli on hyvinkin pelkistettyä ja värien käytössä pitäydytty kahdessa tai kolmessa. Tunnuksen kuva-aihe on aina otettu harjoituksen nimestä. Tällä on haluttu vahvistaa tunnuksen liittymistä harjoitukseen. Kärki-harjoituksessa keihään tai nuolen kärjet, Vasta-harjoituksessa vastakkain olevat miekat ja Juhla-harjoituksessa juhlakentän viirit. Näitä aikaisempien harjoitusten tunnukset olivat hyvinkin kokeellisia ja niissä kuvioiden ajatuksellinen tausta on haettu karan merkinnöistä, yhteisenä tekijänä hyökkäystä kuvaava nuoli. Seuraavaan taulukkoon on kerätty tunnukset vuosien varrelta. Tunnukset on järjestetty aikajärjestykseen.

19 Tunnuksessa kolme valkoista viiriä sinistä taivasta vasten liehuen. Tunnuksessa toistuu luku kolme. Kolme viiriä, viirissä kolme kärkeä. Liput sijoitettu siten että muodostuu kolme viirin muodostama tila. Värimaailma on hyvin pelkistetty, sininen ja valkoinen. Tavoitteena oli tunnuksen luettavuus myös pienessä koossa ja tarvittaessa mustavalkoisena jos tunnusta joudutaan tulostamaan esimerkiksi lasertulostimella dokumentin osana. Kärki 2005 harjoutksen tunnuksena on kolme nousevaa, lentoon lähtenyttä, nuolen kärkeä, lähestyvää uhkaa torjumassa. Muotokieli koostuu mahdollisimman suurista kuvioista, jotta se olisi luettava vielä pienessäkin koossa. Värimaailma mahdollistaa tunnuksen käytön myös mustavalkoisena, jos sitä käytetään esimerkiksi dokumentin osana. Tällöin nuolet olisivat valkoiset ja tausta musta. 5.3 Kun Marxistit heräsivät Porvoossa vuonna 2000 järjestetty kotiseutuharjoitus sai odottamatonta huomiota, kun paikalliset äärivasemmistolaiset piirit kiinnostuivat toiminnasta. Heidän tulkinta toiminnan tavoitteista ilmenee Marxilaisen Työväenliiton julkaisusta Kapitalismin kriisin analyysi, hyväksytty Marxilaisen Työväenliiton järjestäytymiskokouksessa Oulussa : Näiden järjestöjen paikallisosastoja ei ole tarkoitettu hiekkasäkkien täyttäjiksi tulvien uhatessa, kuten ne itse antavat ymmärtää, vaan työväenluokan ja muiden työtä tekevien ihmisten mahdollista kapinointia vastaan. Tämän vuoksi VMP-joukkoja aseistetaan mm. puolustusvoimien vanhoilla

20 sotilasaseilla. Tähän mennessä taajaan pidettävistä aseellisista harjoituksista yhdet on jo järjestetty aivan kaupungin keskustassa, Porvoossa vuonna Jakokaappeihin ja sähkötolppiin Porvoossa ilmestyi lentolehtisiä, jossa vastustettiin kaupunkisotaa kulttuurikaupungissa Aktivistit tivasivat selvityksiä Porvoon kaupungilta, miten tällainen toiminta on mahdollista. Asiaan vastattiin asiallisesti kaupungin taholta, ja todettiin, että kaikki on tehty lakien ja asetusten mukaan. Myöhemmin ei tämäntapaista kiinnostusta ole osoitettu, ilmeisesti sen tähden että aktivistien johtohenkilö muutti pois paikkakunnalta. 6. Eversti Raimo Manninen - In memoriam Kuva 7. Kotiseutuharjoitusten johtaja eversti Raimo Manninen Nuoli 2001 harjoituksessa (Kuva Kaj Lindbäck/Jeremias Ylirotu) Raimo Mannisen poikkeuksellinen merkitys Porvoon seudun maanpuolustuskoulutuksen historiassa kuvastuu muistopuheessa, jonka hänen läheinen ystävä ja Sotilasalueen varapäällikkö majuri (res) Pentti Itkonen piti Raimon muistotilaisuudessa :

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Tuloslaskelma ja Tase Yleistä Vuosi 2009 oli yhdistyksemme 51. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRIN YHDISTYSJOHDON KOULUTUSPÄIVÄ 12.01.2013. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) esittely

KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRIN YHDISTYSJOHDON KOULUTUSPÄIVÄ 12.01.2013. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) esittely KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRIN YHDISTYSJOHDON KOULUTUSPÄIVÄ 12.01.2013 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) esittely KESKI-SUOMEN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKKÖ KSkotuyks Kotuyksikön päällikkö Kari Kilpeläinen

Lisätiedot

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

PRUK ry:n sähköpostitiedotteen sisältö:

PRUK ry:n sähköpostitiedotteen sisältö: PORVOON RESERVIUPSEERIKERHO - BORGÅ RESERVOFFICERSKLUBB r.y. 14.2.2013 Piilojakeluna 147/212 jäsentä / Sidosryhmät 30 Sp-tiedote 2/2014 PRUK ry Kerhon puheenjohtaja: Sihteeri: Erkki Naumanen Juha Liukkonen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

3 Tupsulakkiin tehtävät lisäykset

3 Tupsulakkiin tehtävät lisäykset 1/7 1 Soveltamisala Tällä tunnusohjesäännöllä annetaan tarkempia määräyksiä Oulun Teekkariyhdistys ry:n, jäljempänä yhdistys, sääntöjen 28 :ssä tarkoitetuista yhdistyksen tunnuksista ja niiden käytöstä.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista

Lisätiedot

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake:

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake: Toimintalomake Kirjautuminen: Liiton nettisivun www.rul.fi oikeasta alalaidasta. Tunnukset ovat samat, kuin uuteen WordPress nettisivupohjaan. (Uudet tunnukset saa järjestösihteeriltä jarjesto@rul.fi).

Lisätiedot

sp-tiedotteen sisältö

sp-tiedotteen sisältö PORVOON RESERVIUPSEERIKERHO - BORGÅ RESERVOFFICERSKLUBB r.y. 19.2.2013 Sp-tiedote 2/2013 Piilojakeluna 137 /203 jäsentä sekä 38 sidosryhmää Arvoisat Jäsenet ja Hyvät Yhteistyökumppanit PRUK ry Kerhon puheenjohtaja:

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011 Pääesikunta Lausunto 1 (6) HELSINKI 20.10.2011 3563/55.99/2011 Poliisihallituksen asiakirja numero 2020/2011/3470 PÄÄESIKUNNAN HENKILÖSTÖOSASTON LAUSUNTO ASIASSA: VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUS- JA RESERVILÄISTOIMINNAN

Lisätiedot

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä kesä 2015 (20.4.2015-4.10.2015)

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä kesä 2015 (20.4.2015-4.10.2015) Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä kesä 2015 (20.4.2015-4.10.2015) Ampumisen edellytyksenä on: - Ilmoittautuminen ja kirjautuminen valvojalle ennen ammuntaa. - Ammunnan jälkeen ammuttujen laukausten

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret Julkaisuvapaa 15.11.2015 klo 14.00 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän juhlapuhe Porin valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 15.11.2015, Porin Lyseo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 TIEDOTE 1 (3) Laivaston Sukeltajakilta ry Tapani Korhonen 28.1.2016 LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 Tervehdys hyvät kiltaveljet! Killan 31. toimintavuosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Tämän

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 201 Paikallistoimikunta Paikallistoimikunnan kokouksia oli vuonna 201 kaksi: kevätkokous (11.2.) ja syyskokous (13.11.).

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015 Helsinki, 14.1.2015 Pääesikunnan henkilöstöosasto Viite: Lausuntopyyntö 27.11.2014, asia nro 3585/50.07/2014 RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN

Lisätiedot

TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016. Uudenmaan Reserviupseeripiiri - Nylands Reservofficersdistrikt ry

TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016. Uudenmaan Reserviupseeripiiri - Nylands Reservofficersdistrikt ry TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016 Uudenmaan Reserviupseeripiiri - Nylands Reservofficersdistrikt ry Työvaliokunnan kokous 26.8.2015 Käsitelty piirihallituksen kokouksessa 16.9.2015 Piirin syyskokouksen hyväksymä

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

ETSINNÄN PERUSKURSSI IKAALISISSA 26.-27.8.2011

ETSINNÄN PERUSKURSSI IKAALISISSA 26.-27.8.2011 KURSSITIEDOTE JA OHJELMA 26.7.2011 ETSINNÄN PERUSKURSSI IKAALISISSA 26.-27.8.2011 Kurssin järjestää Punaisen Ristin Satakunnan piiri yhteistyössä Opintotoiminnan Keskusliiton kanssa. Aika Perjantai 26.8.

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

N:o 2/1-2005 RADIO JA TV-MUSEO LAHTI KESLA-KURSSI HELSINKI URSAN HAVAINTOKESKUS ARTJÄRVI. VASTA 2004 Kari Juvonen

N:o 2/1-2005 RADIO JA TV-MUSEO LAHTI KESLA-KURSSI HELSINKI URSAN HAVAINTOKESKUS ARTJÄRVI. VASTA 2004 Kari Juvonen N:o 2/1-2005 RADIO JA TV-MUSEO LAHTI KESLA-KURSSI HELSINKI URSAN HAVAINTOKESKUS ARTJÄRVI VASTA 2004 Kari Juvonen Pääkirjoitus 3 Katsaus viestikursseihin 5 Radio- ja TV-museon vierailu 8 Ajan patinaa 10

Lisätiedot

Puheenjohtajalta. Hallituksen kokoonpano 2015

Puheenjohtajalta. Hallituksen kokoonpano 2015 KOKONAISMAANPUOLUSTUS ry Jäsenkirje Tammikuu 2015 Puheenjohtajalta Hyvä Kokonaismaanpuolustus-yhdistyksen jäsen, olen yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 2015 2016. Kiitän syyskokousta saamastani luottamuksesta

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN RESERVIUPSEERIKERHO ry

MÄNTSÄLÄN RESERVIUPSEERIKERHO ry 1(6) MÄNTSÄLÄN RESERVIUPSEERIKERHO ry TOIMINTAKERTOMUS 2004 1. KERHOHALLITUS Puheenjohtaja Markku Kyytsönen, varapuheenjohtaja Aimo Tilsala, sihteeri Esa Tossavainen, koulutusupseeri Petri Paasivuo, urheilu-

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi RES 2020 -strategia Syyskokous 14.11.2015 Pori 2 Strategia 2016 2020 Sisältö Reserviläisliiton strategia 2016-2020.................6 Toiminnan arvot............................6 Toiminta-ajatus............................

Lisätiedot

VARMISTIN. tervetuloa. Hämeen aluetoimistoon Kirkkokadulle! s.6. Päijät-Hämeen maakuntajoukkojen lehti 4/2014

VARMISTIN. tervetuloa. Hämeen aluetoimistoon Kirkkokadulle! s.6. Päijät-Hämeen maakuntajoukkojen lehti 4/2014 VARMISTIN Päijät-Hämeen maakuntajoukkojen lehti 4/2014 Tänäkin vuonna järjestetään suosittu talvikurssi Sysmässä 3 Uutta voimaa Panssariprikaatista 5 tervetuloa Hämeen aluetoimistoon Kirkkokadulle! s.6

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET 1. YLEISTÄ 2. HUOMIONOSOITUKSET 2.1 Yleistä Ohjeella määritetään muistamiseen ja palkitsemiseen liittyvät säännöt ja periaatteet Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y.

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMINNANTARKASTAJAT VUONNA 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Perinnetoimikunta Perinnetoimikunta

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Aloittavien lionjohtajien instituutti Harjoitukset

Aloittavien lionjohtajien instituutti Harjoitukset Aloittavien lionjohtajien instituutti Harjoitukset Hyvä aloittavien lionjohtajien instituutin osallistuja, Sinut on valittu osallistumaan aloittavien lionjohtajien instituuttiin, onneksi olkoon! Tämän

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet Taina Saarinen (Bokseri 4/2005) Suomen Bokseriyhdistys toimi ensimmäiset pari vuosikymmentään pääyhdistyksen kautta,

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Suomen Rotaryn lääkäripankki

Suomen Rotaryn lääkäripankki Suomen Rotaryn lääkäripankki Katsaus, D 1430 PETS 2010 http://www.rdbf.fi/ TAUSTA JA HISTORIA Tansanian lääkintähuollon tukemiseen suunnattu Rotary Doctor Bank Finland (RDBF), Suomen Rotaryn Lääkäripankki

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014 HELSINGIN RESERVIUPSEERIEN VIESTIOSASTO RY

TOIMINTAKERTOMUS 2014 HELSINGIN RESERVIUPSEERIEN VIESTIOSASTO RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 HELSINGIN RESERVIUPSEERIEN VIESTIOSASTO RY HELSINGIN RESERVIUPSEERIEN VIESTIOSASTO RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 2. HALLINTO 3 3. TOIMINNANTARKASTUS

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2010 Yleistä Vuosi 2010 oli yhdistyksemme 52. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto Nordea Suunnistuskoulu 2015 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2015 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 19 ja oppilaita 96. Suunnistuskoulun

Lisätiedot

AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY

AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY 1 AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY 22.2.2012 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. JOHDANTO Vuosi 2011 oli Killan 46. toimintavuosi. Killan toiminta on tapahtunut vahvistettujen sääntöjen puitteissa, joista tärkeimpänä

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010 KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2010 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA Kankaanpään Uimarit ry:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa eri ikäryhmille uimaopetus, harrastus- ja kilpauintipalveluita.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Toiminnan vuodet 1999-2008

Toiminnan vuodet 1999-2008 Toiminnan vuodet 1999-2008 1999 Piiri täytti 40- vuotta. Juhlat pidettiin Upseerikerholla 11.4, jonka Sali täyttyi juhlayleisöstä. Juhlapuheen esitti Reserviläisliiton puheenjohtaja Aapo Saari ja musiikista

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

RESERVIUPSEERIYHDISTYKSEN HALLITUS

RESERVIUPSEERIYHDISTYKSEN HALLITUS 2015 RESERVIUPSEERIYHDISTYKSEN HALLITUS Puheenjohtaja Markus Lassheikki, 040 779 9680, markus.lassheikki@saunalahti.fi Varapuheenjohtaja Sami Kujala, 0400 766 491, sami.kujala@vem.fi Sihteeri Seppo Vahasalo,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS SÄKYLÄN VAPAAEHTOISEN PALOKUNNAN TOIMINNASTA VUODELTA 2012, SEN 78. TOIMINTAVUODELTA

TOIMINTAKERTOMUS SÄKYLÄN VAPAAEHTOISEN PALOKUNNAN TOIMINNASTA VUODELTA 2012, SEN 78. TOIMINTAVUODELTA 1 (5) TOIMINTAKERTOMUS SÄKYLÄN VAPAAEHTOISEN PALOKUNNAN TOIMINNASTA VUODELTA 2012, SEN 78. TOIMINTAVUODELTA YLEISTÄ Palokuntamme toiminta on ollut toimintakertomusvuoden aikana vilkasta. Yhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2007

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2007 29.11.2006 Sivu 1/6 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2007 RUL:n painopisteet RUL on ilmoittanut painopistealueikseen vuonna 2007: Reservin päällystön koulutusjärjestelmän kehittäminen - johtamisen peruskurssit

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus VALPAS 2014 Porissa

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus VALPAS 2014 Porissa Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus VALPAS 2014 Porissa 1 Miksi harjoittelimme? 2 Erilaisia tulvatilanteita 3 Vahingonvaara 5.000 asuntoa, joihin vesi tulisi sisälle

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot