Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus Porvoon seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus Porvoon seudulla 1993-2007"

Transkriptio

1 Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus Porvoon seudulla Mats Blomberg

2 - 2 - Esipuhe Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutustoiminta on Porvoossa ollut erittäin vilkasta vuodesta 1993 lähtien, jolloin tuli mahdolliseksi järjestää maanpuolustuskoulutusta myös Puolustusvoimien varusmiespalveluksen ja kertausharjoitusten ulkopuolella. Tällöin järjestettiin Porvoossa Suomen ensimmäisiä turvakursseja. Toki on Porvoossa myös ennen tätä vuotta tehty ansiokkaasti maanpuolustuksellista järjestötoimintaa, ja ehkä juuri tämän vuoksi ryhdyttiin heti käyttämään uusia toimintamahdollisuuksia. Nykymuotoinen Maanpuolustuskoulutus ry:n paikallisosasto perustettiin Porvoossa 1997, joten siitä on nyt tullut kuluneeksi kymmenen vuotta. Ajatuksena oli, että sen kunniaksi laadittaisiin pieni katsaus paikallisosaton toimintaan kymmenen vuoden ajalta. Kuin ryhdyin työhön tulin kuitenkin siihen johtopäätökseen, että on vaikea rajata tapahtumia pelkästään paikallisosaton toiminnaksi. Toiminta on ollut reserviläisten vapaaehtoista toimintaa, ja välillä sitä on tehty MPK:n väreissä, välillä Puolustusvoimien vapaaehtoisina harjoituksina sotilasalueen joukoilla. Lisäksi paikallisosasto perustettiin itse asiassa jo 1996, ja samanmuotoista toimintaa oli jo sitä ennen. Näistä syistä olen laajentanut katsausta koskemaan kaikkea koulutustoimintaa vuodesta 1993 alkaen. Koulutuksen suunnittelu aloitettiin itse asiassa loppuvuodesta 1992, joten olisikohan nyt 15-vuotisjuhlan aika? Vaikka katsaus ei ole kattava, osoittaa toiminnan laatu ja määrä vahvasti, että Porvoon seudulla on ollut vahva maanpuolustushenki. Sana Porvoon seutu on tässä tosin myösi hieman harhaanjohtava, sillä toimintaan osallistui myös paljon reserviläisiä pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta. Pentti Itkonen (6), Juhani Kotilainen (5.1) ja Nikolai Ylirotu (5.2) ovat toimittaneet osan teksteistä. Lisäksi Raimo Ikonen, Christer Sundman ja Jarkko Leino ovat avustaneet kommentoimalla tekstiä. Porvoossa Mats Blomberg Kansikuva: Työ käynnissä Nuoli 2001 harjoituksessa (kuva Kaj Lindbäck/Jeremias Ylirotu)

3 - 3 - Sisällysluettelo 1. Toiminta alkaa turvakursseja ja valmiuskursseja ja lisäkursseja Porvoon Plutoona syntyy Kotiseutuharjoitusten kausi Maakuntakomppanian perustaminen Erikoisaiheita Viestijoukkue Heraldiikka Kun Marxistit heräsivät Raimo Manninen - In memoriam... 20

4 Toiminta alkaa turvakursseja ja valmiuskursseja ja lisäkursseja Reserviläistoiminnan toimintaympäristössä tapahtui 1990-luvun alussa suuri muutos, kun Suomen hallitus päätti, että Pariisin rauhansopimuksen kielto järjestää sotilaallista koulutusta Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ulkopuolella on menettänyt merkityksensä. Pääesikunta asetti vuonna 1991 työryhmän selvittämään, miten maanpuolustusjärjestöjen toimintaa tulisi kehittää maanpuolustuksen päämäärien edistämiseksi. Suomen Reserviupseeriliitto, Reservin Aliupseerien Liitto, Suomen Reserviupseerien Naisten Liitto, Reservin Aliupseerien Naisten Liitto, Maanpuolustuskiltojen Liitto, Sotilaskotiliitto ja Kadettikunta perustivat yhteisen koulutusorganisaation, josta vuonna 1993 muodostettiin Maanpuolustuskoulutus ry. Maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK ry) toiminta-ajatuksena oli, että järjestettävä koulutus tapahtuisi yhdistyksen järjestämillä kursseilla. MPK ry määritteli kurssien sisällön, ja koulutuksen toteuttajina olisivat vapaaehtoiset reserviläiset. Porvoossa ryhdyttiin heti käyttämään uusia koulutusmahdollisuuksia. Aloitteentekijä oli Porvoon Reserviupseerikerhon silloinen puheenjohtaja komentajakapteeni (evp) Johnny Engström. Vuonna 1993 järjestettiin Porvoossa ensimmäinen Kansalaisen Turvakurssi Kurssille osallistui yhteensä 47 henkilöä, joista miehiä oli 25 ja naisia oli 22. Kurssilla oli suomenkielinen ryhmä, jonka vetäjinä toimivat Reijo Kauranne ja Raili Korpiluoma sekä ruotsinkielinen ryhmä eversti (evp) Lasse Stenströmin ja Christer Sundmanin johdolla. Turvakurssin luennot pidettiin Porvoon Matkailualan oppilaitoksessa, joka lähivuosina tuli olemaan monien koulutustapahtumien pitopaikka. Sotilasaiheiset luennot piti eversti (evp) Lasse Stenström. Kurssiin kuului vierailuja Loviisan ydinvoimalassa, Vaarlahden linnakkeella sekä WSOY:n Suvikunnassa. Turvakurssi oli menestys. Syksyllä 1993 järjestettiin toinen turvakurssi, jonka osallistujamäärä oli 30 henkilöä. Suuri osa kurssilaisista jatkoi vuonna 1994 keväällä järjestetylle valmiuskurssille, jonka vahvuus oli peräti 66, miehiä 47 ja naisia 19. Valmiuskurssiin sisältyi Hyrylän Itrykmentissä toteutettu viesti- ja lääkintäkoulutuspäivä sekä ammuntapäivä, ja lisäksi oli viikonlopun mittainen maastoharjoitus Taistelukoulun maastossa. Sotilaallisen koulutuksen pääkouluttaja oli everstiluutnantti (evp) Raimo Manninen, ja hänen lisäksi oli vierailevia luennoitsijoita Puolustusvoimista.

5 - 5 - Kuva 1 Ensimmäisen turvakurssin luennot pidettiin Porvoon Matkailualan oppilaitoksessa. (Kuva Christer Sundman) Vuoden 1994 syksyllä järjestettiin ensimmäiset sotilasaiheiset lisäkurssit; Maastouttaminen ja Komppanian hyökkäys. Kurssien vetäjänä toimi tässäkin Raimo Manninen. Maastouttamiskurssiin sisältyi käytännön maastoharjoitus Hyrylässä, missä harjoiteltiin telttojen ja ajoneuvojen maastouttamista. Komppanian hyökkäyskurssi käsitti luentoja sekä käskynantoharjoitus maastossa, missä hyökkäys eteni Kaarenkylän seurojentalolta päättyen Hamariin. Vuonna 1995 järjestettiin taas keväällä Turvakurssi ja syksyllä Valmiuskurssi. Lisäksi järjestettiin lisäkurssi - Komppanian viivytys. Uudenmaan Prikaatin kilta järjesti elokuussa 1995 eloonjäämiskurssin Karijärven maastossa. Kurssin kouluttajat tulivat Uudenmaan prikaatista. Kurssin vahvuus oli 24. Eloonjäämiskurssiin liittyy omakohtaisia muistoja: Kurssilla keitettiin teetä männynneulasista ja aamupalaksi jokainen sai valmistettavakseen kolme silakkaa, jotka hautasimme vaimoni kanssa sammaleeseen. Lounaaksi oli kuitenkin armollisesti tarjolla yksi säilykepurkki. Vesistön ylitystä harjoiteltiin rakentamalla donitsi, eli risuista köysillä sidottu iso rengas, joka päällystettiin pressulla. Kurssilla rakennettiin myös vesisuodattimia sammaleesta ja hiilestä. Hyvässä muistissa on lisäksi, miten mahdottoman hyvältä maistui paikallisessa pizzeriassa syöty pizza kurssin loputtua. Kurssin jälkeen ilmeni myös, että donitsin tarveaineet oli vahingossa otettu naapurin metsästä.

6 - 6 - Kuva 2. Eloonjäämiskurssilaiset seilaavat Karijärven aalloilla risulautalla eli donitsilla (Kuva Mats Blomberg) Lisäksi järjestettiin syksyllä 1995 Vaarlahdessa harjoitus, joka sisälsi kurssit Linnaketaktiikka, Merivalvonta ja Joukkomuonitus. Kurssit veti everstiluutnantti (evp) Eino Räihä. Vuonna 1995 kurssisuorituksia kertyi yhteensä 112. Alkuvuosien kaikki kurssit olivat MPK:n kurssitoimintaa. reserviin kuuluvat osallistujat saivat kurssisuorituksista kertausharjoituspäiviä. 2. Porvoon Plutoona syntyy Pääesikunta antoi uuden vapaaehtoista maanpuolustusjärjestelmää koskevan ohjeen. Yksi ohjeistuksen tavoitteista oli koordinoida vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kurssitoiminta paremmin Pv:n tarpeita vastaavaksi. Ohjeessa lanseerattiin uusia käsitteitä kuten PAT= paikallisosasto, jonka osat olivat RYT = sodan ajan yksikön reserviläisten vapaaehtoisyksikkö ja PYT = Paikallisosaston tukiyksikkö sekä VEH = vapaaehtoinen kertausharjoitus. Uudenmaan sotilasläänin alueella Porvoo ja Kirkkonummi hyväksyttiin uusien paikallisosastojen kokeilupaikkakunniksi. Porvoossa ryhdyttiin heti toimeen. Seudun reserviläisjärjestöt sopivat toimista paikallisosaston perustamiseksi. Johtoryhmän muodostivat Johnny Engström (Res Ups), Jari Ilkka (Res Au), Raili Korpiluoma (Itä-Uudenmaan mp kilta), Christer Sundman (NylBr gille) sekä Lasse Nieminen (Sinibaretit). Toiminta käynnistettiin kokoamalla erilaisia aselajikoulutus- ja muita ryhmiä kuten esim. esikunta- viesti-, sissi- ja ammun-

7 - 7 - taryhmää, ja lisäksi koottiin tukiosasto sekä VSS osasto. Nämä kuuluivat sen aikaisen ohjeistuksen mukaan PYT:iin eli tukiyksikköön järjestettiin Sotilasläänin esikunnan kanssa Porvoossa julkinen tilaisuus, jossa uutta organisaatiota esiteltiin. Jäseneksi ilmoittautui nopeasti noin 100 henkilöä. Paikallisosaston nimeksi otettiin Porvoon Plutoona. Tämän nimen käyttö kiellettiin virallisesti v. 2000, mutta se jäi käyttöön epävirallisena. Virallinen nimi oli vuodesta 2000 eteenpäin Porvoon paikallisosasto. Vuoden 1996 koulutustoiminta sisälsi toukokuussa järjestetyn eloonjäämiskurssin, joka toteutettiin Uudenmaan Prikaatin killan toimesta Sondbyn maastossa, sekä Kriisijohtamiskurssin, joka toteutettiin Viikinkitien kerhohuoneistolla. Syksyllä toteutettiin lisäkurssi Sissitoiminta sekä Paikallisosaston valmiuskurssi, jonka vahvuus jäi pieneksi, vain 8 osallistujaa. Valmiuskurssi ja sissikurssi osallistuivat syksyllä Hyrylän maanpuolustusviikonloppuun Porvoossa järjestettiin Sotilasläänin toimesta läänin paraati, johon liittyi Veh- harjoitus. Lisäksi lääni järjesti Hyrylässä alueen reserviläisille tarkoitetun reserviläispäivän, jossa Plutoonan kouluttajat toimivat kouluttajina. Vuoden 1997 alussa nimesi sotilasläänin komentaja prikaatikenraali Olli Heiskanen kapteeni (res) Christer Sundmanin paikallisosaston ensimmäiseksi päälliköksi. Nimitys julkaistiin järjestetyssä maanpuolustusjuhlassa, joka samalla oli Itä-Uudenmaan Maanpuolustuskillan 10- vuotisjuhla. Vuoden 1997 koulutustoiminta käsitti keväällä seuraavat lisäkurssit; Kohteen suojaaminen, Komppanian huolto sekä Ammunta, joihin sisältyi sovellettu harjoitus Hyrylän MP-viikonloppuun. Syksyllä oli vuorossa lisäkurssit; Tiedustelu ja Sissitoiminta sekä Asutuskeskustaistelu, jotka myös osallistuivat syksyn Hyrylän MP-viikonloppuun. Lisäksi järjestettiin pelastusalan kurssi. Syksyksi suunniteltu Turvakurssi jouduttiin peruuttamaan osallistujien puutteen vuoksi. Kurssisuorituksia kerääntyi 75. Tunnusomaista paikallisosaston alkuvaiheen toiminnalle oli, että paikallisosasto järjesti myös retkiä ja tilaisuuksia, jotka perinteisesti ovat kuuluneet kerhotoiminnan piiriin. Käytännössä oli paikallisosaston myötä syntynyt uusi kerho, johon innokkaasti liityttiin jäseniksi yli perinteisten kerhorajojen. Silloisten ohjeiden mukaisesti piti paikallisosaston toimintaan mukaan halutessaan allekirjoittaa sitoumus, jonka mukaan henkilö sitoutui osallistumaan vähintään tiettyyn määrään koulutustilaisuuksia. Tämä oli käytännössä myös paikallisosaston jäsenyys.

8 Kotiseutuharjoitusten kausi Uusi koulutusjärjestelmä Vuosien aikana oli järjestetty useita lisäkursseja, joihin liittyi sovellettu maastoharjoitus Hyrylässä maanpuolustusviikonlopun yhteydessä. Kurssien vetäjänä toimi sotilasalueen päällikkö evl Raimo Manninen. Toiminnassa oli kuitenkin eräänlainen kohdentamisongelma, kursseille osallistui ihmisiä, joiden todellista sa -tehtävää koulutus ei varsinaisesti palvellut. Varsinaisia RYT eli reserviyksiköitä ei saatu luoduksi. Maanpuolustustahdon lujittamista nämä kurssit tietysti kyllä palvelivat, eikä tämän merkitystä pidä aliarvioida. Vuodesta 1998 siirryttiin kuitenkin selvästi tavoitteellisempaan toimintaan. Keskeisenä ideana oli, että harjoitukset kohdennettiin selvästi sotilasalueen joukkojen reserviläisille, toteutettiin VEH-harjoituksena, ja harjoitus järjestettiin muualla kuin varuskunta-alueella. Muille kuin sotilasalueen reserviläisille järjestettiin mahdollisuus osallistua harjoitukseen MPK:n kurssilaisena. Samanlaisia muutoksia tehtiin myös muualla Uudenmaan sotilasläänin alueella, mutta evl Raimo Mannisella oli merkittävä rooli uuden konseptin kehittämisessä. Harjoituksia järjestettiin kaksi kertaa vuodessa, keväällä yleensä huhtikuussa ja syksyllä syyskuussa. Harjoituksilla oli tietyt harjoituskohtaiset taktiset teemat, kuten puolustus, hyökkäys, viivytys, maahanlaskun torjunta, sissitoiminta ja asutuskeskustaistelu. Jokaista harjoitusta edelsi kaksipäiväinen suunnitteluharjoitus neljä viikkoa ennen harjoitusta. Harjoitukset sisälsivät vaihtelevan määrän aselajikursseja, kuten esim. yleinen taktiikka, tiedustelu, viesti, krh, panssarintorjunta, huolto, tykistö. Lisäksi harjoitukset sisälsivät aina perustamiskurssin, joka oli tarkoitettu perustamiskeskusten henkilöstölle. Perustamiskeskukset huolehtivat harjoituksen perustamisesta ja harjaantuivat näin tehokkaasti sa- tehtäväänsä. Harjoituksista käytettiin alkuvuosina nimitystä reserviyksikköharjoitus tai sotilasalueen kevät/syysharjoitus ja myöhemmin yleisesti kotiseutuharjoitus. Sotilaslääni kutsui harjoitusten osallistujat Veh- harjoitukseen sotilasalueen esityksen pohjalta. Harjoitukset kohdennettiin sotilasalueen omille joukoille sekä perustettaville joukoille. Kutsuttaviksi esitettyjen joukko oli ajoittain niin suuri, että lääni hieman jarrutti hylkäämällä osan kutsuesityksistä. Lisäksi sattui niin, että yksi perustettava tykistöyksikkö koostui reserviläisistä, jotka pääosin asuivat Pohjanmaalla. Muutamissa harjoituksissa kirjoitettiin siiten aika paljon litteroita Pohjanmaalle. Harjoitusten osallistujista suurin osa oli vapaaehtoisessa harjoituksessa ja pienempi osa osallistui MPK-kurssilaisina. Itse harjoituksessa ei eritelty Veh- ja MPK osallistujia. Lääni maksoi kaikki harjoituskulut, myös MPK- osallistujien kulut.

9 - 9 - Vuoden 2003 kevään harjoitus toteutettiin pääasiassa MPK- harjoituksena, koska läänillä ei tällöin ollut määrärahoja suuren Veh- harjoituksen järjestämiseen. Kustannussäästö verrattuna Veh- harjoitukseen syntyi siitä, että MPK- kurssilaisille ei tarvinnut maksaa päivärahaa eikä matkakuluja, ja lisäksi perittiin ruokailusta korvaus. Harjoitusten huolto oli tietysti suurien osallistujamäärien vuoksi vaativa suoritus. Ruoka valmistettiin itse kenttäkeittimessä muonitusryhmän toimesta Raili Korpiluoman komennossa. Harjoitusten kalustomäärä oli myös suurehko, kalusto tuli sekä Tolkkisten aluevarastosta että Hyrylästä. Kalustoa saatiin yleensä mitä pyydettiin, eikä mainittavaa hävikkiä juurikaan syntynyt. Puolustusvoimien puolelta harjoituksiin osallistui vääpeli, monena vuonna kapteeni Markku Helle, ja lisäksi ammuntojen johtaja oli Pv:n puolelta. Kuva 3. Kotiseutuharjoitukset olivat huollolle aina kovia harjoituksia. Kuvassa huoltokeskus Tolkkisissa Varjo 2002 harjoituksessa. (kuva Leif Eklöf). Muutamiin harjoituksiin osallistui kouluttajia Pv:n puolelta, mutta pääosin harjoitukset hoidettiin puhtaasti reserviläisvoimin. Harjoitusten aktiiviset vetäjät osallistuivat myös muualla järjestettäviin harjoituksiin, mm Syndalenin Krh kovapanosammuntoihin ja taisteluammuntoihin, sekä kävivät Santahaminassa harjoittelemassa asutuskeskustaistelua. Lisäksi pieni ryhmä kävi useita tarkka-ammuntakursseja.

10 Paikallisosaton kotisivut avattiin osoitteessa vuonna Kotisivujen ekstranet osastosta kehittyi nopeasti tärkeä apuvälinen harjoitusten suunnitteluun ja tiedonvälitykseen. Kotiseutuharjoitusten kaudella vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus Porvoon seudulla toteutettiin pääsääntöisesti sotilasaluevetoisesti, ja yleisin osallistumismuoto oli Veh-harjoitus. Koska useimmat aktiiviset reserviläiset ja maanpuolustushenkiset olivat sidottu näihin, on luonnollista että muuhun paikallisosto- tai koulutustoimintaan ei riittänyt resursseja eikä osallistujia, eikä varsinaista tarvettakaan ollut. Turvakurssien järjestämiseksi tehtiin kuitenkin monia yrityksiä. Yritettiin järjestää lukiolle kohdennettuja kursseja, joita oli menestyksellisesti järjestetty monella paikkakunnalla, mutta yritykset eivät tuottaneet tulosta. Paikallisosaston päällikkö vaihtui vuonna 2000, jolloin päälliköksi tuli majuri (res) Raimo Ikonen. Paikallisosaston johtoryhmässä käsiteltiin useasti harjoituksiin liittyviä asioita, koska useat harjoitusten johtohenkilöistä kuuluivat myös paikallisosaston johtoryhmään. Vuonna 2004 paikallisosaston päälliköksi tuli kapteeni (res) Mats Blomberg. Kotiseutuharjoitukset Vuosien kotiseutuharjoitukset järjestettiin Sipoon ampumaradalla, joka oli saatu sotilasalueen käyttöön kiitos Sibbo Skyttegilletn myötämielisyyden vuoksi, ja sitä ympäröivässä maastossa. Harjoitukset perustettiin Sipoon koulukeskuksessa. Harjoitukseen kuuluvat rynnäkkökivääriammunnat suoritettiin myös Sipoon ampumaradalla. Kevään 1999 harjoitusta edelsi kouluttajien kaksipäiväinen tutustumismatka Vekaranjärvelle (Veh- harjoitus), jossa seurattiin tykistön ja krh:n kovapanosammuntoja, ja Uttiin, jossa tutustuttiin helikopteritaktiikkaan sekä laskuvarjojääkäreiden koulutukseen. Vuonna 1999 järjesti sotilaslääni itsenäisyyspäivän paraatin Porvoossa. Tähän osallistui n. 160 henkilöä. Vuoden 2000 kevätharjoitus järjestettiin Porvoossa. Perustamispaikka oli Kvarnbackens skola, ja lisäksi käytettiin WSOY:n tiloja keskustassa. Harjoitukseen sisältyi myös kuntakurssi. Tämä harjoitus sai odottamatonta huomiota, josta lisää jäljempänä (5.3). Harjoitukseen kuului uutena osana myös reserviläispäivä, joka järjestettiin Sipoon ampumaradalla. Mallia tästä oli saatu sotilasläänin Hyrylässä järjestämästä reserviläispäivästä. Reserviläispäivä oli kohdennettu ensisijaisesti miehistölle, ja siihen kutsuttiin erään perustettavan joukon miehistö. Vuoden 2000 syysharjoitus toimeenpantiin Sipoossa aikaisempien harjoitusten tapaan. Tähän harjoitukseen ei sisältynyt reserviläispäivää.

11 Kuva 4. Tie 99 harjoituksen osallistujia Sipoon ampumaradalla. Vuoden 2001 alettiin järjestää kotiseutuharjoitus usealle paikkakunnalle jaettuna. Tällä tavalla saatiin lisää perustamiskeskuksia osallistumaan perustamiskoulutukseen. Kevään Tähti 2001 harjoituspaikat olivat Tolkkinen (Sotilasläänin varastoalue), Porvoo (WSOY), Sipoo (koulukeskus) sekä Hyrylä, jossa järjestettiin reserviläispäivä sekä harjoituksen ammunnat kun Sipoon rata oli varattu. Uutena kurssina oli pioneeritoiminta, jossa ryhdyttiin rakentamaan kenttälinnoitteita Tolkkisiin. Lisäksi harjoitukseen kuului täydennyspoliisien kurssi, jossa poliisi vastasi koulutuksesta. Vuoden 2001 syksyn Nuoli 2001 harjoituksessa kasvoi harjoituspaikkakuntien määrä vielä yhdellä - Pornainen. Vuoden 2002 harjoitukset eivät järjestelyiltään poikenneet vuoden 2001 harjoituksista, mutta olivat mittavampia sekä kurssitarjonnan että osallistujien määrän suhteen. Ote lehdistötiedotteesta kertoo Harjoitus koostuu useista erillisistä kursseista, jotka toteutetaan viidessä eri paikassa. Koulutusta annetaan mm. tiedustelussa, viestitoiminnassa, taktiikassa, pioneeritoiminnassa, panssarintorjunnassa, tulenjohdossa, kranaatinheitin ammunnassa, talous- ja lääkintähuollossa sekä esikuntatoiminnassa. Joukkojen perustamistehtäviin, paikalliskomppanioihin ja täydennyspoliiseiksi sijoitetuilla on omat kurssinsa. Harjoitukseen osallistuu myös sotakoirien ohjaajia. Tiedotus- ja IT-alan erikoishenkilöt perehtyvät elektroniseen sodankäyntiin sekä modernin teknologian hyödyntämiseen tiedustelutietojen välittämisessä.

12 Vielä vuoden 2003 kevätharjoitus noudatti samoja järjestelyjä kuin edelliset, paitsi että huomattava osa osallistujista oli MPK- kurssilaisia sotilasläänin rahoitusongelmien vuoksi. Vuoden 2003 syysharjoitus sen sijaan poikkesi järjestelyiltään sen tähden, että harjoituksen aikana järjestettiin Porvoossa myös Uudenmaan 21. maanpuolustusjuhla. Järjestely olivat mittavat, ja tukea oli saatu Pv:ltä runsaasti. Tällöin nähtiin ensimmäisiä kertoja mm. Leopard panssarivaunu. Lisäksi paraatin yhteydessä suoritettiin Hornetien ja helikoptereiden ylilento, mikä suuresti ilahdutti paraatiin osallistuvaa ratsuosastoa. Kuva 5. Sotilasaleen joukot 21. Maanpuolustuspäivän paraatissa Vuonna 2004 harjoitukset järjestettiin vielä entisen kaavan mukaisina. Syksyn Vasta 2004 harjoituksessa suunniteltiin myös yhteistoimintaa Sotilasläänin viestikomppanian kanssa. Syksyllä järjestettiin myös Pornaisissa harjoituksen yhteydessä Syväjohtamisen kurssi, jonka vetäjänä oli kapteeni (res) Risto Viita. Kurssi sai jatkoa vuoden 2005 kevään sekä syksyn harjoituksissa. Vuoden 2004 syksyn harjoitus oli viimeinen, jonka sotilasalueen päällikkö eversti Raimo Manninen veti. Harjoituksen jälkeen Raimo joutui leikkaukseen, josta ei Raimolla enää ollut paluuta terveeseen elämään. Raimo Manninen menehtyi , ja haudattiin sotilaallisin menoin Hautajaisissa sotilasalueen reserviläiset palvelivat monissa tehtävissä.

13 Vuoden 2005 keväällä eversti (evp) Risto Häkkinen nimettiin sotilasalueen päälliköksi. Tämän vuoden kotiseutuharjoitukset olivat mittakaavaltaan huomattavasti edellisiä pienempiä. Pääsyynä tähän oli sotilasläänin rahoituksen niukkuus. Nämä harjoitukset jäivätkin viimeiseksi, kun sotilaslääni päätti että kotiseutuharjoitusten sijasta keskitytään maakuntajoukkojen perustamiseen vuodesta 2006 alkaen. Porvoon sotilasalueen kotiseutuharjoitukset, yhteenvetotaulukko: Vuosi Nimi Aihe Paikkakunta Osallistujamäärä 1998 Ranta 98 puolustus Sipoon ampumarata n Isku 98 hyökkäys Sipoon ampumarata n Pelto 99 maahanlaskun Sipoon ampumarata n. 320 torj Tie 99 viivytys Sipoon ampumarata n Porvoo 2000 asutuskeskustaistelu reserviläispäivä Kvarnbackens skola, Porvoo Sipoon ampumarata n. 260 n Sipoo sissitoiminta Sipoon ampumarata n Tähti 2001 puolustus resreviläispäivä Porvoo, Tolkkinen Sipoo ja Hyrylä n. 360 n Nuoli 2001 hyökkäys, reserviläispäivä Porvoo, Tolkkinen, Sipoo, Pornainen ja n Varjo 2002 maahanlaskun torj. reserviläispäivä Hyrylä Porvoo, Tolkkinen, Sipoo, Pornainen n. 690 n Ura 2002 viivytys Porvoo, Tolkkinen, n. 350 Sipoo, Pornainen 2003 Kylä 2003 asutuskeskustaistelu Porvoo, Tolkkinen, n. 300 Sipoo, Pornainen 2003 Juhla 2003 kohteen Porvoo, Tolkkinen, n. 350 suojaus Sipoo, Pornainen 2004 Aukea maahanlaskun Porvoo, Tolkkinen, n torjunta Sipoo, Pornainen 2004 Vasta Porvoo, Tolkkinen, n Sipoo, Pornainen 2005 Harmaa puolustus, kohteen Tolkkinen n suojaus 2005 Kärki 2005 Tolkkinen, Pornainen n. 150

14 Yhteistoimintaharjoitukset Kotiseutuharjoituskonseptiin kuului myös kunnan viranomaisille ja näiden keskeisille yhteistoimintaosapuolille tarkoitetun harjoituksen tai koulutuspäivän järjestäminen. Järjestävänä tahona oli sotilasalue, ei paikallisosasto. Yhteistoimintaharjoituksia järjestettiin vuodesta 1999 alkaen kaksi kertaa vuodessa, joko kotiseutuharjoituksen yhteydessä tai yleisemmin erillisenä harjoituksena. Harjoitusten vetäjänä toimi sotilasalueen varapäällikkö majuri (res) Pentti Itkonen. Tyypillinen yhteistoimintaharjoitus alkoi torstaina iltapäivällä, ja jatkui seuraavana päivänä. Harjoituspaikkana oli alueen kuntien tai yritysten tiloja. Harjoitusohjelmaan sisältyi luentoja ja ryhmätöitä. Osallistujat edustivat kuntien johtoa, poliisin ja pelastuslaitoksen edustajia, paikallisten suuryitysten turvallisuusjohtoa sekä mediaa niin sähköistä kuin perinteistä. Harjoitusten tavoitteena oli, että sotilasalueen eri yhteistoimintaosapuolet oppisivat tuntemaan toisensa ja heidän resurssinsa, ja lisäksi valmentaa johtoa ja suorittajia erilaisten poikkeusolojen varalle. Painotettiin myös, että sotilasalue ei johda eikä ohjaa tai puutu muiden viranomaisten toimintaan, vaan valmistautuu tukemaan heitä koko voimallaan saamiensa käskyjen mukaan. Arviointia Porvoon seudun kotiseutuharjoitukset ovat edustaneet poikkeuksellisen tapahtumarikkaan jakson reserviläistoiminnassa. Suurten harjoitusten järjestäminen varmasti harjaannutti harjoitusten johtohenkilöä käytännön johtamistyössä erittäin hyvin. Satunnaiselle osallistujalle ehkä tärkein merkitys oli maanpuolustustahdon lujittuminen. Harjoitusvuorokausia kertyi aktiivisille jopa kymmenen vuodessa, eli mahdollisuuksia oli kyllä tarjoilla yltäkylläisyyteen asti. Tästä syystä harjoitusten loppuminen vuoden 2005 jälkeen vaarantaa monien mielestä vakavasti maanpuolustustahdon ylläpitoa. Tämä on tietenkin ymmärrettävää, mutta silloin on myös hyvä kysyä itseltään, miten ylipäänsä on voinut olla maanpuolustustahtoa ennen v 1990, jolloin reserviläistoiminnassa sai korkeintaan puhua turvallisuuspolitiikasta? 4. Maakuntakomppanian perustaminen Vuonna 2006 tapahtui merkittäviä muutoksia vapaaehtoisessa koulutustoiminnassa. Porvoon seudulla ei enää järjestetty perinteeksi muodostuneita kotiseutuharjoituksia, koska sotilaslääni päätti kohdentaa kaikki näihin käytettävissä olevat resurssit maakuntakomppanioiden perustamiseen.

15 Maakuntakomppania on lyhyesti sanottuna alueen reserviläisistä koottu sodan ajan joukko, jonka sijoitettu henkilöstö on sitoutunut osallistumaan yksikön harjoituksiin myös vapaa-aikanaan. Osa harjoituksista toteutetaan viikonloppuisin, esim. vapaaehtoisina harjoituksina tai MPK-kursseina. Komppanian varsinainen tehtävä, johon sitä myös pääasiallisesti koulutetaan, on sen sodanajan yleensä paikallispuolustukseen liittyvä tehtävä. Lisäksi yksikköä on kaavailtu käytettäväksi normaaliolojen virkaaputehtäviin siviiliviranomaisten tueksi. Asiaa valmistelemaan perustettiin 1. ja 2. sotilasalueen yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä oli ryhtyä toimiin maakuntayksikön perustamiseksi Itä-Uudellemaalle. Työryhmään kuului molempien sotilasalueiden reserviläisiä sotilasalueiden päälliköiden eversti Reijo Piiran ja eversti Risto Häkkisen johdolla. Aluksi Itä-Uudenmaan maakuntakomppaniasta käytettiin nimiehdotusta Armfeldtin komppania, mutta nimiehdotus hylättiin sittemmin. Komppanian henkilöstön rekrytointi aloitettiin v 2006, ja komppanian ensimmäiseksi päälliköksi nimettiin kapteeni (res) Teppo Luoto. Komppanian rekrytointivaihe jatkuu edelleen, ja komppanian koulutus on aloitettu. Tavoitteena on, että yksikkö olisi valmis vuonna Erikoisaiheita 5.1 Viestijoukkue Kotiseutuharjoituksiin on aina liittynyt viestikurssi. Ensimmäisissä harjoituksissa viestikouluttajina toimivat vääpelit (res) Mika Vänttinen ja Heikki Kela, ja koulutusaiheina oli peruskalusto LV217 radio ja P78 kenttäpuhelin. Vuoden 1999 syksyllä jo muutamassa harjoituksessa mukana ollut merivoimien viestiupseerin tehtävistä reserviin siirtynyt kapteeniluutnantti (evp) Juhani Kotilainen esitti jonkinlaista järjestäytymistä. Kotiseutuharjoituksen yhteydessä Kotilainen keräsi vapaaehtoisista nimilistan, johon alkuun ilmoittautui n. 10 henkilöä. Heitä voitaneen nimittää perustajajäseniksi. Seuraaviin harjoituksiin vetäjäksi alkanut Kotilainen järjesti kutsut em. henkilöille ja suunnitteli kurssiohjelmat. Joukosta alettiin käyttää nimitystä Viestijoukkue. Kotiseutuharjoitukset laajenivat vuosi vuodelta eversti Raimo Mannisen johdolla. Myös viestitoiminta kehittyi ja laajeni. Suurimman viestikurssin vahvuus oli 56 henkilöä. Kotilaisen kantahenkilötausta mahdollisti mm. sen että harjoituksiin saatiin uusinta kalustoa, SANLI- viestiliikenneohjelmisto Merivoimista, lahjoituksena mm. antenneja, tietokoneita, jne. Harjoituksissa tarvittava kalusto ja muu materiaali saatiin pääosin Hyrylästä (HelItR) ja Tolkkisten varikolta. Lahdesta (HämRjP) saatiin HF- radiokalustoa ja muonitus Padasjoen leirille. Porvoon Sotilasalueen viestipäällikön, majuri (res) Leif Eklöfin kanssa yhteistyö on sujunut erinomaisesti.

16 Viestijoukkue muodosti erilaisten viestikurssien rungon ja vastasi kurssien koulutuksesta. Koulutus ja toiminta laajenivat vähitellen uusille aloille. Mukaan tuli mm. radioamatöörien hoitama liikenne, uusi kalusto kuten LV241, KESLA, SANLI- toiminta, SANLA, PARSA, LV665, uudet kenttäpuhelimet, ELSO, erilaiset esitelmät ja luennot, jne. Harjoitusten esikunta toimi useimmiten WSOY:n tiloissa. Joukkue sai pyytämänsä luvan rakentaa oma viestikeskus väestönsuojaan. Porvoon Energian ja WSOY:n lahjoittamina saatiin tarvittavat kaapelit ym. tarvikkeita, tietokoneita lahjoittivat mm. Talka Oy ja Helsingin yliopisto. Työt tehtiin omin voimin talkoilla. Myöhemmin viestikeskus toimi radioamatöörien kerhotilana vuoteen 2007 saakka. Koulutukseen ja toimintaan saatiin lisäpotkua siitä, että joukkue hoiti kotiseutuharjoitusten todenmukaisen viestiliikenteen niin johtoportaissa kuin maastossakin tiedusteluryhmien viestimiehinä. Viestijoukkue suoritti myös muiden kurssien haluaman viestikoulutuksen. Pieneksi ongelmaksi alkoikin muodostua joukkueen oman lisäkoulutuksen saaminen. Asia ratkaistiin järjestämällä omia kursseja, joihin saatiin hyvin myös ulkopuolisia kouluttajia mm. Viestirykmentistä, Merivoimista, Pelastuslaitokselta (VIRVE) ja siviiliyrityksiltä. Joukkue teki myös useita koulutus- ja tutustumisretkiä em. Riihimäelle (ViestiR ja Viestimuseo), Hyrylään (ItR), Padasjoen leirialueelle, Lahden radiomuseoon, Radioteknillisen seuran viestikalliolle Artjärvelle, Porvoon energian eri toimipisteisiin, jne. Joukkueen jäsenet osallistuivat myös Porvoolaisten maanpuolustusjärjestöjen järjestämille retkille mm Tampereelle (SatLsto), Vekarajärvelle (KarPr), Upinniemeen (SlMepa), Kuivasaarelle, Finnairille, Ilmailumuseoon, Sota-arkistoon ja sotamuseoon, ym. Vuoden 2003 syksyllä joukkue osallistui omalla osastolla (viestikeskusteltta) Porvoossa järjestettyyn mittavaan Uudenmaan 21. maanpuolustusjuhlaan. Joukkueen toiminta herätti laajempaakin huomiota ja useista muista sotilasalueista toimintaan kävi tutustumassa delegaatioita. Kristian Ojalan ansiosta joukkue julkaisi myös omaa tasokasta lehteä (Porvoon Signaali). Joukkueen vahvuus oli kasvanut joka harjoituksessa ja oli v henkilöä, lisäksi joukkoon oli liittynyt yhdeksänhenkinen radioamatööriryhmä. Toiminnan luonne muuttui vuonna 2005, jolloin ei enää viestiharjoituksia voitu järjestää VEH-harjoituksina vaan ne muuttuivat maksullisiksi MPK ry:n kursseiksi. Vaikka vielä jonkin aikaa MPK ry:n kurssit saatiin kurssilaisille maksuttomiksi, niin muutos vaikutti siten, että yhä useampi vakituinen jäsen jäi pois harjoituksista. Maanpuolustushengen ja viestiharjoitusten luonnonmukaisuuden kannalta muutos oli huono.

17 Kuva 6. Viestikurssilaiset linjaa rakentamassa (Kuva Juhani Kotilainen) Käytännössä myös laajat kotiseutuharjoitukset supistuivat ja käytännössä loppuivat vuonna MPKry:n erityisesti eversti Risto Muurmaninansiosta ja tuella saatiin järjestettyä omia viestikursseja pääosin Tolkkisissa. Tilat ovat muuten loistavat, mutta maastotoimintaan ei ole mahdollisuuksia. Tarvittava kalusto saatiin kuitenkin entiseen malliin, vain Hyrylän tuki muuttui Santahaminan (KaartJP) tueksi. Vuonna 2006 Viestijoukkueen vetovastuu vaihtui. Kapteeniluutnantti (res) Kotilainen siirtyi taustatueksi ja joukkueen johtovastuu siirtyi alikersantti Kristian Ojalalle (joht), vääpeli (res) Antti Pennaselle (varajoht) ja alikersantti Kari Juvoselle (vääp). Samalla tiivistyi yhteistyö Helsingin viestiorganisaatioiden kanssa, mm. kursseille on osallistuttu ristiin ja yhteisiä kursseja oli suunnitteilla. Koska puolustusvoimien tuki uhkasi loppua viestijoukkueen kaltaisilta sa- joukkoihin kuulumattomilta koulutusyksiköiltä, muutettiin vuonna 2007 Viestijoukkue MPKry:n alaiseksi viralliseksi viestikoulutusosastoksi ja koulutuksen painopiste tulee muuttumaan tulevien maakuntakomppanioiden tarpeiden suuntaan. Vuodelle 2008 on suunniteltu kaksi kurssia Tolkkisissa, lisäksi on tarkoitus osallistua Santahaminassa järjestettäville kursseille. Viestitoiminta Porvoon seudulla jatkuu.

18 Heraldiikka Porvoon sotilasalueen vaakuna Kotiseutuharjoitusten yhteydessä ruvettiin vuodesta 2002 käyttämään epävirallisissa yhteyksissä Porvoon sotilasalueen vaakunaa, jonka suunnitteli Nikolai Ylirotu. Vaakunaselitys: Sinisellä kilvellä hopeinen sakarakoroinen pieli, kuvaten linnoituksen muuria. Sinisessä kilven osassa kolme kultaista nuolta, 1+1+1, varukset hopeaa. Vaakunan ajatuksena oli kuvata Sotilasalueen roolia paikallispuolustuksessa. Eli muurina jolta ammutuilla nuolilla hyökkääjän toimet torjutaan. Tunnusta käytettiin www-sivuilla ja harjoituksissa käytetyissä opasteissa. Harjoitukset ja niiden tunnukset Tunnuksen lisäksi luotiin harjoituskohtaisia tunnuksia, joita käytettiin em. tunnuksen mukaisesti nimikylteissä, opasteissa ja ajoneuvojen kylteissä. Tunnusten suunnittelun tavoitteina oli toistettavuus myös pienessä koossa ja mustavalkoisena. Tämän vuoksi muotokieli on hyvinkin pelkistettyä ja värien käytössä pitäydytty kahdessa tai kolmessa. Tunnuksen kuva-aihe on aina otettu harjoituksen nimestä. Tällä on haluttu vahvistaa tunnuksen liittymistä harjoitukseen. Kärki-harjoituksessa keihään tai nuolen kärjet, Vasta-harjoituksessa vastakkain olevat miekat ja Juhla-harjoituksessa juhlakentän viirit. Näitä aikaisempien harjoitusten tunnukset olivat hyvinkin kokeellisia ja niissä kuvioiden ajatuksellinen tausta on haettu karan merkinnöistä, yhteisenä tekijänä hyökkäystä kuvaava nuoli. Seuraavaan taulukkoon on kerätty tunnukset vuosien varrelta. Tunnukset on järjestetty aikajärjestykseen.

19 Tunnuksessa kolme valkoista viiriä sinistä taivasta vasten liehuen. Tunnuksessa toistuu luku kolme. Kolme viiriä, viirissä kolme kärkeä. Liput sijoitettu siten että muodostuu kolme viirin muodostama tila. Värimaailma on hyvin pelkistetty, sininen ja valkoinen. Tavoitteena oli tunnuksen luettavuus myös pienessä koossa ja tarvittaessa mustavalkoisena jos tunnusta joudutaan tulostamaan esimerkiksi lasertulostimella dokumentin osana. Kärki 2005 harjoutksen tunnuksena on kolme nousevaa, lentoon lähtenyttä, nuolen kärkeä, lähestyvää uhkaa torjumassa. Muotokieli koostuu mahdollisimman suurista kuvioista, jotta se olisi luettava vielä pienessäkin koossa. Värimaailma mahdollistaa tunnuksen käytön myös mustavalkoisena, jos sitä käytetään esimerkiksi dokumentin osana. Tällöin nuolet olisivat valkoiset ja tausta musta. 5.3 Kun Marxistit heräsivät Porvoossa vuonna 2000 järjestetty kotiseutuharjoitus sai odottamatonta huomiota, kun paikalliset äärivasemmistolaiset piirit kiinnostuivat toiminnasta. Heidän tulkinta toiminnan tavoitteista ilmenee Marxilaisen Työväenliiton julkaisusta Kapitalismin kriisin analyysi, hyväksytty Marxilaisen Työväenliiton järjestäytymiskokouksessa Oulussa : Näiden järjestöjen paikallisosastoja ei ole tarkoitettu hiekkasäkkien täyttäjiksi tulvien uhatessa, kuten ne itse antavat ymmärtää, vaan työväenluokan ja muiden työtä tekevien ihmisten mahdollista kapinointia vastaan. Tämän vuoksi VMP-joukkoja aseistetaan mm. puolustusvoimien vanhoilla

20 sotilasaseilla. Tähän mennessä taajaan pidettävistä aseellisista harjoituksista yhdet on jo järjestetty aivan kaupungin keskustassa, Porvoossa vuonna Jakokaappeihin ja sähkötolppiin Porvoossa ilmestyi lentolehtisiä, jossa vastustettiin kaupunkisotaa kulttuurikaupungissa Aktivistit tivasivat selvityksiä Porvoon kaupungilta, miten tällainen toiminta on mahdollista. Asiaan vastattiin asiallisesti kaupungin taholta, ja todettiin, että kaikki on tehty lakien ja asetusten mukaan. Myöhemmin ei tämäntapaista kiinnostusta ole osoitettu, ilmeisesti sen tähden että aktivistien johtohenkilö muutti pois paikkakunnalta. 6. Eversti Raimo Manninen - In memoriam Kuva 7. Kotiseutuharjoitusten johtaja eversti Raimo Manninen Nuoli 2001 harjoituksessa (Kuva Kaj Lindbäck/Jeremias Ylirotu) Raimo Mannisen poikkeuksellinen merkitys Porvoon seudun maanpuolustuskoulutuksen historiassa kuvastuu muistopuheessa, jonka hänen läheinen ystävä ja Sotilasalueen varapäällikkö majuri (res) Pentti Itkonen piti Raimon muistotilaisuudessa :

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017 Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2014

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2014 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2014 Tuloslaskelma ja Tase KERAVAN RESERVILÄISET RY Toimintakertomus 2014 Kerava Yleistä Vuosi 2014 oli yhdistyksemme 56. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen

Lisätiedot

Pääesikunta Ohje 1 (5) Logistiikkaosasto HELSINKI AM

Pääesikunta Ohje 1 (5) Logistiikkaosasto HELSINKI AM Pääesikunta Ohje 1 (5) 28.12.2016 1. PELOGOS:n päätös AM15434/6.9.2016 2. PELOGOS:n päätös AM18359/7.10.2016 3. PELOGOS:n päätös AK5290/14.3.2014 4. JÄRJK:n ohje BM18006/7.12.2016 OMIEN MAASTOPUKUJEN M05

Lisätiedot

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

1994 vp - HE 46 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp - HE 46 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1994 vp - HE 46 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan puolustusvoimista annettuun lakiin otettavaksi

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Isonkyrön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa , Pohjankyrösali

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Isonkyrön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa , Pohjankyrösali Julkaisuvapaa 20.2.2011 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Isonkyrön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 20.2.2011, Pohjankyrösali Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011 Pääesikunta Lausunto 1 (6) HELSINKI 20.10.2011 3563/55.99/2011 Poliisihallituksen asiakirja numero 2020/2011/3470 PÄÄESIKUNNAN HENKILÖSTÖOSASTON LAUSUNTO ASIASSA: VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUS- JA RESERVILÄISTOIMINNAN

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. YLEISTÄ Vuosi 2014 on yhdistyksen 58. toimintavuosi. Jatketaan omalla valitulla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 S I S Ä L T Ö TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 1. Aatteellinen toiminta 2. Kuntoliikunta- ja maastotoiminta 3. Ampuma- ja kilpailutoiminta 4. Muu toiminta

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 TIEDOTE 1 (3) Laivaston Sukeltajakilta ry Tapani Korhonen 28.1.2016 LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 Tervehdys hyvät kiltaveljet! Killan 31. toimintavuosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Tämän

Lisätiedot

Aloittavien lionjohtajien instituutti Harjoitukset

Aloittavien lionjohtajien instituutti Harjoitukset Aloittavien lionjohtajien instituutti Harjoitukset Hyvä aloittavien lionjohtajien instituutin osallistuja, Sinut on valittu osallistumaan aloittavien lionjohtajien instituuttiin, onneksi olkoon! Tämän

Lisätiedot

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012 Vastaanottaja: Yanzu-hanke / koordinaattori Minna Koskinen Vaskivuoren lukio Virtatie 4, 01600 Vantaa minna.koskinen@eduvantaa.fi Raportti on toimitettava koordinaattorille viimeistään perjantaiksi 18.5.2012.

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2010 Yleistä Vuosi 2010 oli yhdistyksemme 52. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016. Uudenmaan Reserviupseeripiiri - Nylands Reservofficersdistrikt ry

TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016. Uudenmaan Reserviupseeripiiri - Nylands Reservofficersdistrikt ry TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016 Uudenmaan Reserviupseeripiiri - Nylands Reservofficersdistrikt ry Työvaliokunnan kokous 26.8.2015 Käsitelty piirihallituksen kokouksessa 16.9.2015 Piirin syyskokouksen hyväksymä

Lisätiedot

AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY

AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY 1 AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY 22.2.2012 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. JOHDANTO Vuosi 2011 oli Killan 46. toimintavuosi. Killan toiminta on tapahtunut vahvistettujen sääntöjen puitteissa, joista tärkeimpänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y.

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMINNANTARKASTAJAT VUONNA 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Perinnetoimikunta Perinnetoimikunta

Lisätiedot

KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA

KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA 1 (6) KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA 1 KERHON TOIMIHENKILÖT 1.1 Hallitus Kari Kotirinta Jukka Saarinen Tapio Hautaluoma Pentti Kaukoranta Antti Salmi Antti Virtanen Kristiina Lanki puheenjohtaja sihteeri

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Maanpuolustuskiltojen liitto ry KURSSIN TILAAMINEN MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSELTÄ. Suunnitteluperusteita Talousarvio Laskutus

Maanpuolustuskiltojen liitto ry KURSSIN TILAAMINEN MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSELTÄ. Suunnitteluperusteita Talousarvio Laskutus KURSSIN TILAAMINEN MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSELTÄ Suunnitteluperusteita Talousarvio Laskutus KURSSIN TILAAMINEN MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSELTÄ Maanpuolustuskoulutusyhdistys noudattaa niillä kursseilla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vuosiraportti 2016 Hänninen Tapani Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.12.2016 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Ekotukihenkilöt ja -toimipisteet 3 2.

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2016 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU KAARTIN JÄÄKÄRIRYKMENTIN KILLAN JÄSENILLE Killan vuosikokous pidetään Santahaminassa Perinnetalolla lauantaina 23.4.2016

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: % Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 1(6) Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintakertomus 2011 Versio 1.0H Toiminnanjohtaja Eeva Isokorpi SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 2(6) Sisällysluettelo 1 KILPAILUT... 3 1.1

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry Yhdistyksen päämäärät Uusien jäsenien hankkiminen ja sisarien aktivoiminen toimintaan Sisarten keskinäinen arvostava yhteistyö Yhdistyksen

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

KA-koulutus / syksy 2013

KA-koulutus / syksy 2013 KA-koulutus / syksy 213 Yhteenveto syksyn 213 kuluessa järjestetystä KA-koulutuksesta Järjestetty koulutus Koulutuksiin osallistui 253 eri henkilöä (osa useampaan koulutustilaisuuteen) Koulutustilaisuuksia

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Sähköinen jäsenkysely toteutettiin 20.10. 5.11.2016 välisenä aikana ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2011 1/4 Tummalla,toteutunut

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2011 1/4 Tummalla,toteutunut Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2011 1/4 sihteeri Tummalla,toteutunut PYÖRÄILY HARRASTUKSENA Pyöräilyn harrastaminen on löytänyt paikkansa Lapinlahdella työpaikkojen,yhdistysten ja koulujen

Lisätiedot

SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013

SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013 SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013 2 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 SB-PRO NURMIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA... 1 KAUDELLE 2012-2013... 1 1. YLEISTÄ... 3 2. VARSINAINEN TOIMINTA...

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JA JÄRJESTÖJEN ROOLI ÖLJYNTORJUNNASSA

VAPAAEHTOISTEN JA JÄRJESTÖJEN ROOLI ÖLJYNTORJUNNASSA VAPAAEHTOISTEN JA JÄRJESTÖJEN ROOLI ÖLJYNTORJUNNASSA Järjestöjen vapaaehtoistoiminnan operatiivinen toteuttaminen - vapaaehtoisten järjestötoimijoiden koordinointi - vapaaehtoisten järjestötoimijoiden

Lisätiedot

Lasten valmennuskoulutus uudistuu

Lasten valmennuskoulutus uudistuu Lasten valmennuskoulutus uudistuu E taso päivittyi 2013 selviytymispaketti Luo innostava ja turvallinen ilmapiiri Kannusta omaehtoiseen harjoitteluun Pelaa paljon harjoituksissa (pelin kautta oppiminen

Lisätiedot

KOUVOLAN NUORISOVALTUUSTO Esityslista

KOUVOLAN NUORISOVALTUUSTO Esityslista KOUVOLAN NUORISOVALTUUSTO Esityslista Aika: Torstai 3.9.2015 kello 18.00 Paikka: Kouvolan kaupungintalon valtuustosali Torikatu 10, 45100 Kouvola Puheenjohtaja: Eveliina Komonen Sihteeri: Henna Rämä Läsnä:

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry Pohjois-Suomen pelastusliitto ry toimintakertomus 2015 Yleistä Vuosi 2015 oli pelastusliiton 86. toimintavuosi. Liiton toiminta toteutettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kanssa tehdyn sopimuksen

Lisätiedot