Reserviläinen. Tammikuu 1/2014. Saksa luopui, Sveitsi säilytti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reserviläinen. Tammikuu 1/2014. Saksa luopui, Sveitsi säilytti"

Transkriptio

1 Reserviläinen Tammikuu 1/2014 AJANKOHTAISTA Kertausharjoitukset viimein nousuun Tänä vuonna määrät vielä alhaiset, ensi vuosi näyttää jo hyvälle. Ylennyksiin tulossa muutoksia. Sivu 5 AJANKOHTAISTA Saksa luopui, Sveitsi säilytti Naapurimaat päätyivät päinvastaisiin asevelvollisuusratkaisuihin. Saksalle koitui ongelmia. Sivu 8 KESKIÖSSÄ Talvijotokselle itärajan tuntumaan Alkuvuosi tarjoaa runsain mitoin talvista reserviläisliikuntaa. Jotokselta mukaan myös kh-päiviä. Sivu 18 Sivu 16 Huippuvuorilla

2 JÄSENMERKIT Timanttinen 35 (edellyttää 15 v. jäsenyyttä) Kultainen 25 (edellyttää 5 v. jäsenyyttä) Hopeinen 20 (edellyttää jäsenyyttä) Hinnat sisältävät postituskulut. Reserviläisliiton jäsenmerkit ovat hopeaa. Myyntihinta sisältää lisäksi ei-jalosta metallista valmistetun arkimerkin. Lisätietoja puh. (09) KYLLÄ, tilaan jäsenmerkin (merkitse rasti ruutuun) Timanttisena Kultaisena Hopeisena Etunimet Vastaanottaja maksaa postimaksun Sukunimi Katuosoite Postiosoite Puhelin Sähköposti Reserviläisliitto ry Tunnus Vastauslähetys Yhdistys Kulttuuria ja sotahistoriaa Risteily Pietarista Vienanmerelle Laatokka & Syväri & Ääninen & Stalinin kanava & Vienanmeri & Solovetskin saari. Mielenkiintoisia kohteita: Laatokan linna, Stalinin kanava, Solovetskin saari, Jänissaaren kivikautiset hautakummut, Uikujoen kalliopiirrokset, Karhumäki Asiantuntija evl Ilmari Hakala, Leena Hakala. alk.1586 Korkein luottoluokitus Soliditet 2013 Ilmari Hakala Leena Hakala Sampo Ahto Martti Turtola Tapio Niitynperä Kulttuuria ja sotahistoriaa Puolassa ja itäisessä Saksassa Laiva bussimatka Tallinna, Varsova, Krakova, Auschwitz, Lützen, Breitenfeld, Travemünde. Asiantuntijaoppaat Ilmari Hakala ja Leena Hakala Entisessä Itä-Preussissa Gdynia, Gdansk, Westerplatte, Görlitz ja Hitlerin Sudenpesä, Kaliningrad, Kuurin kynnäs, Klaipeda, Palanga ristikukkula, Riika, Tallinna. Asiantuntijaopas ev Sampo Ahto Karjalan kannaksella , Ihantala, Portinhoikka, Muolaa, Äyräpää, Kiviniemi, Siiranmäki, Kuuterselkä, Raivola, Terijoki, Summa, Viipuri. Asiantuntijaopas professori Martti Turtola. 489 Viipurin alueella - 70 vuotta Tali - Ihantalan suurtaistelusta , , ja Asiantuntijaopas ev Tapio Niitynperä. 298 Balkanin niemimaalla Belgrad Sarajevo Mostar - Split. Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala Amalfin rannikolla Amalfin rannikolla, Napolissa ja Pompejissa Toisen maailmansodan sotanäyttämöt. Asiantuntijaopas ev Sampo Ahto Laatokan kierros Sortavala, Nietjärvi, Pitkäranta, Lemetin motti, Murheen risti, Salmi, Vitele, Tuulosjoki, Nurmoilan karjalaiskylä, Aunus, Syväri, Terijoki, Raivola, Summa, Viipuri. Asiantuntijaopas professori Martti Turtola. 586 Tuntemattoman sotilaan jäljillä , Sortavala, Läskelä, Kollaa, Suojärvi, Petroskoi Syväri, Aunus, Tuulos, Salmi. Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala ja Leena Hakala h verkkokaupasta & (Tampere) & ryhmät & (Helsinki) Puhelut 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Palvelumaksu 17 e r Liity fiksuun seuraan! Opinnot kesken? Haaveena valkolakki tai jatko-opinnot? Eiran aikuislukiossa on varaa valita. Jokaiselle jotakin Eiran aikuislukiossa voi opiskella koko lukiotutkinnon tai yksittäisiä aineita. Meillä voit myös korottaa arvosanojasi. Opiskella voi aamulla tai illalla, tunteja on klo Koko lukion voi opiskella myös verkossa tai lähi- ja verkkoopetusta yhdistäen. Eiran aikuislukio Laivurinkatu Helsinki Tervetuloa! Tutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta (materiaalimaksu 10 euroa). Yksittäisten aineiden opiskelu maksaa 100 euroa lukuvuodessa. Opiskelijaksi voi ilmoittautua ympäri vuoden. Ilmoittautuminen 4. jakson kursseille on Lisätietoa kotisivuillamme!

3 Reserviläinen 1/2014 SISÄLTÖ 3 Kertausharjoitukset lisääntyvät, painotussiirtyyjoukkoihin Sotilasläänien lakkautus tuo muutoksia ylentämiskäytäntöön PuOLuSTuSVOImAT/LASSI SAARINEN Joulukuiseen Länsi harjoitukseen osallistui vain varusmiehiä, mutta tänä ja varsinkin ensi vuonna useampi reserviläinenkin pääsee jälleen kertaamaan. Jarmo Seppälä reservin kertausharjoitukset keskittyvät tänä vuonna edelleen pääasiassa johtajien, erikoishenkilöstön ja maakuntakomppanian harjoituksiin sekätäydennyskurssien kouluttamiseen. Vuonna 2015 suunnitelmissa on nostaa harjoitettavien määrä tämänvuotisesta 6000 reserviläisen määrästä :een, jolloin kokonaisten joukkojen harjoitukset lisääntyvät. Esimerkiksi uusien paikallispataljoonien ja uuden taistelutavan eli maavoimien taistelu 2015:n kouluttaminen ovat yksi harjoitustenpääkohteista. Kertausharjoitukset antavat lisäpätevyyttä, ja jos sodanajan sijoitus on olemassa, myösmahdollisuuden sotilasarvossa ylentämiseen. Sotilasläänit lakkautetaan vuoden 2015 alusta, jolloin aliupseerien ja miehistön ylennykset siirtyvät aluetoimistojen tehtäviksi. Samalla myösalueellisten maanpuolustuskurssien järjestämisvastuu puolustusvoimien osalta siirtyy aluetoimistoille ja osin myös valmiusprikaateille. >>> Sivu 5 AJANKOHTAISTA KESKIÖSSÄ JÄRJESTÖT ILTAVAPAA Pääkirjoitus: Uhkaako arktista aluetta militarisointi? Joukot ja uusi taistelutapa mukaan kertauksiin RUL: Reserviläisjohtajakurssit valmistuivat RES: Kertausharjoitusten tärkeyttä pidettävä esillä Sotilaspalvelus ei innosta saksalaisnuoria Sveitsiläiset tyrmäsivät vapaaehtoisarmeijan Arktinen sotilaskoulutus kiinnostaa ulkomaita Näkökulma: Arktisella alueella militarisoinnin merkkejä Kalusto: Erikoisalana ilmapuolustus Historia: Sallan rata ja Jäämeren tie Reportaasi: Pioneeriosaston partio Huippuvuorilla Liikunta: Talviset maastot kutsuvat reserviläisiä Potkua toimintaan: Etelä-Karjalan sotilasmarssi RUL: Mäkelä ja Puoskari varapuheenjohtajiksi RES: Pesälän muotokuva esille Helsingissä Tähtäimessä: Katse eteenpäin Yksi meistä: Miksi koulutat, Jussi Tuovinen? Elämäni reservissä: Heikki Munukka Muistatkovielä pompan? Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Kilpailukutsut ja -tulokset 20 Koulutus: Maanpuolustuskoulutusta jo 20 vuotta Kouluttajan pitää oppia jatkuvasti uutta. Jussi Tuovinen Kartanlukua vaelluksella Huippuvuorilla. KANNEN KuVA: JuKKA RuSILAN KOTIALbumI

4 4 PÄÄKIRJOITUS Reserviläinen 1/ Uhkaako arktista aluetta militarisointi? Pohjoinen on viime aikoina puhuttanut monin tavoin. Ilmaston lämpenemisen seurauksena arktisella alueella odotetaan avautuvan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä meriliikenteeseen. Jäättömän kauden pidentyessä Koillisväylän käyttöönotto kuljetusreittinä mahdollistaisi tavaraliikenteen kulun Aasiasta Eurooppaan huomattavasti nykyistä nopeammin. Aloitteissa on väläytelty myös tietoliikennekaapelin vetoa suoraan Aasiasta Eurooppaan pohjoisen kautta sekä junaradan rakentamista Suomen halki Jäämerelle. Suunnitelmat ovat toiveikkaita, mutta käytännössä vähän on vielä tapahtunut: jää peittää pohjoisnavan ympärystä vielä suurimman osan vuotta, ja laivaliikenne alueella on toistaiseksi vähäistä. Innostus pohjoista kohti ei ole aivan äskettäin syttynyttä. Jäämeren suunta kiinnosti suurvaltoja jo toisen maailmansodan aikoihin. Nykypäivänä arktinen alue kiinnostaa paitsi suoranaisia rantavaltioita myös lukuisaa joukkoa muita maita, esimerkiksi Kiinaa, jonka ensimmäinen rahtialus matkasi Koillisväylää Eurooppaan viime vuoden alkusyksystä. Alueen rauhanomaista kehitystä ja valtioiden välistä yhteistyötä edistää arktinen neuvosto, jonka jäsenenä Suomi on ollut perustamisvuodesta 1996 lähtien. Pohjoismaiden lisäksi neuvostoon kuuluvat Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat. Käytännössä vähän on vielä tapahtunut Suomi linjasi arktisia tavoitteitaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä viime elokuussa. Liiketoiminnan edistämisen lisäksi tavoitteisiin kuuluu muun muassa vakauden ja turvallisuuden ylläpitäminen alueella. Puolustushallinnon osalta toimenpiteisiin on kirjattu puolustusvoimien harjoitus- ja koulutustoimintojen tarjoaminen yhteistyökumppaneille, minkä tavoitteena on kehittää yhteistoimintakykyä kustannustehokkaasti. Sodankylässä sijaitsevaa Jääkäriprikaatia onkin tavoitteellisesti kehitetty arktisen osaamisen keskukseksi ja joukko-osastossa on koulutettu viime vuosina useiden maiden sotilasryhmiä selviytymään pohjoisen oloissa. Strategiassa halutaan lisäksi selvittää, voidaanko pohjoismaista puolustusyhteistyötä tiivistää arktisissa kysymyksissä. Puolustusasiat on syytä nostaa esiin arktisen alueen yhteydessä, sillä pohjoinen kiinnostaa myös sotilaallisesti. Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen arvioi marraskuun alkupuolella, että kehitys arktisella alueella lähivuosikymmeninä tuskin sujuu kokonaan vailla ristiriitoja ja kiistoja. Niitä tulisi Puheloisen mukaan välttää viimeiseen saakka ja alue pitäisi rauhoittaa sotilaalliselta toiminnalta. Sen sijaan sotilaallisia suorituskykyjä voitaisiin hyödyntää virka-apupohjalta etsintä- ja pelastustehtävissä sekä yhteisen meritilannekuvan avulla tulisi kehittää meriliikenteen turvallisuutta, kuten Suomen arktiseen strategiaankin on kirjattu. Mikä arktisella alueella sitten kiinnostaa sotilaallisessamielessä? Kaupallisia tavoitteita halutaan tukea myös sotilaallisella läsnäololla. Kiista luonnonvarojen jaosta voisi pahimmassa tapauksessa johtaa sotilaalliseen selkkaukseen. Jään sulaessa alueella pääsevät purjehtimaan paitsi kauppalaivat myös erilaiset sota-alukset. Esimerkiksi venäläiset sotilasasiantuntijat näkevät arktisella alueella monenlaisia sotilaallisia uhkia, joita varten maassa tehdään valmisteluja, kirjoittaa eversti evp Ari Rautala kolumnissaan tämän lehden sivulla 11. Hän näkee arktisella alueella jo militarisoinnin merkkejä. Toivoa sopii, että arktisen neuvoston ja muiden kansainvälisten yhteisöjen avulla pohjoisen luonnonvaroista ja liikennöinnistä päästään kaikkia hyödyttävään, rauhanomaiseen lopputulokseen. Suomen on tässä kehityksessä syytä hakea aktiivista roolia. Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Levikki (LT 2013) Lukijoita keskimäärin kpl Vastaava päätoimittaja Mirva Brola Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, Helsinki Puh: (09) Toimituskunta Päätoimittaja Mirva Brola (pj) Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, Helsinki Puh: (09) (osoitehuolto: kts. alla) Telefax: (09) Sähköposti: Lehden taitto Kari Långsjö Puh: Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Mainitse myös entinen osoite. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) , RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) , Maanpuolustuskiltojen jäsenet: puh: Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) , Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL Kerava puh Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 2/2014 ma (ke 5.2.) 3/2014 ma (ke 5.3.) 4/2014 ma 5.5. (ke 16.4.) 5/2014 ma (ke 28.5.) 6/2014 ma 8.9. (ke 20.8.) 7/2014 ma (ke 1.10.) 8/2014 ma (ke ) Mirva Brola Päätoimittaja Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (82.) vuosikerta ISSN

5 Reserviläinen 1/2014 AJANKOHTAISTA 5 Joukot ja uusi taistelutapa mukaan kertauksiin Aluetoimistojen vastuulle ylennyksiä sekä alueellisia maanpuolustuskursseja PuoluStuSvoimAt/lASSi SAArinEn Juoksuhaudat kutsuvat jälleen Ensi vuonna päästään tauon jälkeen kertauttamaan taas kokonaisia joukkoja. Jarmo Seppälä kuluvana vuonna kertausharjoitukset keskittyvätedelleen johto- ja erikoishenkilöstön harjoituksiin. Sen sijaan vuonna 2015 koulutettavien määrä nousee :een ja painotus siirtyy muun muassa paikallispataljoonien ja muiden joukkojen sekä maavoimien taistelu 2015:n kouluttamiseen. Vuonna 2013 koulutettiin puolustusvoimienomissa kovissa kertausharjoituksissa 4500 henkeä ja harjoituksiin käytettiin vuorokautta. Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa eli VEHeissä puolestaan sai oppia henkeä, ja vuorokausimäärä oli VEH-harjoituksiin on sama henkilö voinut osallistua useammankin kerran. Varsinaisiin kertausharjoituksiin käsketyistä 17,3 prosenttia sai harjoituksesta vapautuksen, esimerkiksi työesteiden vuoksi, mikä onvarsin tavanomainen määrä. Vuoden 2013 alkuperäisten suunnitelmien mukaan puolustusvoimat olisi kouluttanut omissa harjoituksissaan noin 4000 henkilöä, mutta miljoonan euron lisämäärärahalla voitiin koulutettavien määrää lisätä noin tuhannella henkilöllä, majuri Ilpo Klee- mola Pääesikunnanhenkilöstöosastolta kertoo. Lisämääräraha oli kertaluonteinen, joten seuraaville vuosille ei vastaavaa ole mitenkään automaattisesti odotettavissa. Maakuntakomppaniat saivat harjoitusta Kertausharjoitusten pääpaino oli vuonna 2013 edelleen reservin johtajien ja erikoishenkilöstön harjoittamisessa. Osansa vuorokausista ottivat myös täydennyskurssit eli miehistöstä aliupseeriksija aliupseerista upseeriksi -kurssit. Vaikka kertausharjoitusten kokonaismäärät ovat varsin pienet takavuosien huippulukuihin verrattuina, maakuntakomppanioiden harjoituksista eiole tingitty, vaan neontoteutettu suunnitellusti, Kleemola huomauttaa. Vuonna 2014kertausharjoituksia toteutetaan edelleen varsin maltillisesti. Puolustusvoimien suunnitelmissa on kertausharjoittaa 6000 reserviläistä, mutta lukumäärää voidaan kasvattaa siinä tapauksessa, että määrärahoja tulisi tähän tarkoitukseen lisää. Kleemolan mukaan vuosi 2015 sen sijaan näyttää kertausharjoitusten osalta hyvältä. Puolustusvoimat on esittänyt ja sitoutunut siihen,että reserviläistä saa sotilaskoulutusta, ja kokonaisten joukkojen harjoitukset ovat johto-ja erikoishenkilöstön harjoitusten ohella varmasti lisääntymässä. Pääesikunnan suunnitteluosasto ja operatiivinen osasto päättävät koulutuksen painotukset tarkemmin, mutta oletettavaa on, että nyt muodostettavien paikallispataljoonien ja maavoimien taistelu 2015:n kouluttaminen ovat harjoitusten kärkiasioita. Aliupseeri- ja miehistöylennykset aluetoimistoille Ylennysmenettely muuttuu 2015 Reserviläisten ylennyspäivät ovatolleet pääsääntöisesti vuosittain 4.6. ja Reservin aliupseereita ja miehistöä on voitu ylentää myös sotilasläänien perinnepäivänä 24.2.ja YK:n päivänä Miehistöön kuuluvia voidaan ylentää lisäksi kertausharjoitusten yhteydessä. Sotilasläänien lakkauttaminenvuonna 2015 alusta merkitseemuutostamyös aliupseerien ja miehistön ylennysmenettelyyn. Vastaisuudessa nämä ylennykset tekeealuetoimiston päällikkö. Tähän liittyen tällä hetkellä valmistellaan puolustusvoimien komentajan määräyksen uudistamista reservin ja varareservin ylentämisestä. Määräys, johon sisältyvät yksityiskohtaiset ylentämisperusteet, valmistuu vuoden 2014loppupuolella, majuri Jarmo Vilo Pääesikunnan henkilöstöosastolta sanoo. Maanpuolustuskurssit aluetoimistoille Alueelliset maanpuolustuskurssit ovat vakiinnuttaneet asemansa eri organisaatioiden edustajien kokonaismaanpuolustuksen tietouden lisäämisessä sekä verkostojen luomisessa. Sotilasläänien lakkauttaminen vaikuttaa myös näiden kurssien järjestämiseen. Alueellisiakurssejajärjestävät aluehallintoviranomaiset (AVIt) yhdessä sotilasläänien kanssa. Vuoden 2015 alusta kurssien järjestämisvastuu puolustusvoimien osalta siirtyy aluetoimistoille ja osin myös valmiusprikaateille.

6 6 AJANKOHTAISTA -RUL Reserviläinen 1/2014 Reserviläisjohtaja-kurssit valmistuivat Johtamiskoulutuksen kehittäminen liiton koulutustoiminnan painopisteenä Janne Kosonen MarkoHonkanen johtaminen kuuluu kiinteästi reserviupseeriuteen. Reserviupseeriliitolla onkin pitkä kokemus johtamiskoulutuksesta. Varsinaisesti liiton johtamiskoulutus alkoi 60-luvulla siviilielämän johtamiskoulutuksena. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen vapauduttua 90-luvulla liitto kehitti kriisi- ja sotilasjohtamisen kriso-kurssit. Aikaisemmilla ja nykyisellä johtamiskoulutuksella on paljon yhteistä. Lähtökohtana on alusta alkaen ollut ihmisten johtamisen näkökulma. Reserviläisten johtamiskoulutuksen kehittäminen, johtamiskouluttajien löytäminen ja kouluttaminen sekä varsinaisten koulutusten järjestäminen on edelleenollutviime vuosienaikanapainopistealueena liiton koulutustoimikunnan työssä. Vuonna 2006 alkanut ideointi ja kehitystyöonsaavuttanut yhden etappinsa hiljattain valmistuneen Reserviläisjohtaja-koulutusjärjestelmän muodossa. Reserviupseeriliitto on toiminut sisällön ja materiaalien tuotekehittäjänä ja on lisäksi järjestänyt kurssien kouluttajien valmennuksen. Muutamien pilottikoulutusten ja Juha Mikkonen ja MarkoHonkanen päivittämässä Reserviläisjohtaja 1 -kurssin oppimateriaalia. Kurssilla keskitytään johtajan henkilökohtaiseen kehittymiseen. niistä havainnoitujen muutostarpeiden toteuttamisen jälkeen liitto luovutti tuotteen viime vuonna Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) reserviläisille jalkauttamista varten. Kursseja on jo toteutettu menestyksellä esimerkiksi Lapissa ja Uudellamaalla. Nousujohteinen koulutuspolku Kuten muissakin MPK:n koulutusohjelmissa, myösjohtamisen koulutusjärjestelmässä on eri tasoja nousujohteisen oppimisen takaamiseksi. Perustason saavuttamisen jälkeen esimerkiksi reserviupseeri- tai aliupseerikurssin suoritettua on ensimmäinen jatkotason kurssi Reserviläisjohtaja 1, jonkapainopistealueonjohtajanhenkilökohtaisessa tuntemuksessa ja kehittymisessä. Puolustusvoimissakin käytössä oleva syväjohtaminen on keskeisessä asemassa tällä kurssilla ja muodostaa sen rungon. Jatkotason kurssina on Reserviläisjohtaja 2, joka keskittyy enemmän joukon johtamiseen kriisitilanteessa sekä toimintaympäristöön ja sen johtajalle aiheuttamiin vaatimuksiin omassa toiminnassaan. Koulutuspolun huipullaerikoistason kurssina on valtakunnallisena toteutettava johtamisen teemaseminaari, jossa valitun johtamiseen liittyvän aiheen alustajina toimivat eri alojen ammattilaiset.näiden pohjalta tehdään pohdintoja kurssilaisten kesken erilaisia työtapoja käyttäen. Ensimmäinen teemaseminaari järjestettiin keväällä 2012 Kauhavalla. Sen aiheena oli Siviilikoulutus sotilasjohtamisessa sotilaskoulutus siviilijohtamisessa. Viime vuoden keväällä Tuusulassa järjestetyn toisen teemaseminaarin aiheena oli Valmentavajohtaminen. Seuraava johtamisen teemaseminaari järjestetään Lahdessa 22. maaliskuuta. Koulutukselle riittää kysyntää Reserviläisjohtamisen koulutuksen tarpeen tärkeyttä kuvastanee omalta osaltaan myös puolustusvoimien osoittama kiinnostus. Puolustusvoimien tilauksesta toteutettu Reserviläisjohtaja 1ja2-kursseja kohdennetuille reserviläisyksiköille, ja tuore puolustusvoimien oma Johtajan käsikirja sisältäähyvin paljon samaa asiaa, jota Reserviupseeriliitto on jo aikaisemmin rakentanut osaksi reserviläiskurssien sisältöä. Tämä on hyvä osoitus siitä, että kursseihin onsisällytetty oikeita asioita. Reserviupseeriliitto kannustaa jäseniään osallistumaan johtamiskursseille.aiheen käsittely jatkuu kevään aikana seuraavissa numeroissa. Kirjoittaja on Reserviupseeriliiton koulutustoimikunnan puheenjohtaja.

7 Reserviläinen 1/2014 AJANKOHTAISTA -RES 7 Kertausharjoitusten tärkeyttäpidettävä esillä Vapaaehtoinen maanpuolustustyöparemmin huomioon PETTERI LöPPöNEN Jokaisen reserviläisen pitää päästä kertaamaan viiden vuoden välein, toteaa puheenjohtaja MikkoSavola. Mervi Mäki-Neste yleinen asevelvollisuus on edullinen sekä tehokas tapa tuottaa puolustusvoimille osaavat jamotivoituneet sodan ajan joukot. Näistä joukoista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä. Järjestelmä vaatii tuekseen mittavaakertausharjoituskoulutusta. Kertausharjoitusten määrä on romahtanut. Viime vuoden aikana puolustusvoimat on pystynyt järjestämään kertausharjoituksia vain noin reserviläiselle,kun tarve olisi ainakin 4 5-kertainen, laskee Reserviläisliiton puheenjohtaja MikkoSavola. Vähäisen kertausharjoituskoulutuksen takia entistä harvemmalla reserviläisellä on mahdollisuus ylennykseen. Savolan mielestä ylennysten normistoa tulisi tarkastella uudelleen. Tämä työ onkin vireillä. Puolustusvoimien ylennysnormeja suunnitellaan muutettavaksiniin,että reserviläisen aktiivinen ammunta- ja liikuntaharrastus voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon sodan ajan sijoituksistajaylennyksistä päätettäessä. Nythän tätä jossain määrin jo tapahtuu, mutta käytännötvaihtelevaterittäin paljon. Savola muistuttaa, että ylennyksen tulee aina olla sotilaallisista taidoista ja koulutuksesta ansaittu arvonnousu. Teemana Reservi maanpuolustuksemme perusta Kouluttajista lähes joka toinen RES:sta Vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä on aina ollut oma roolinsa sodan ajan joukkojen kenttäkelpoisuuden ylläpidossa. Tätä työtä on tehty Reserviläisliitossa pian kuuden vuosikymmenen ajan. Perustoimintamuodot ovat vuosikymmenten saatossa pysyneet pitkälti samoina. Meillä ammutaan, harrastetaan liikuntaa jaurheilua, järjestetään erilaista koulutusta sekä paljon muuta maanpuolustukseen liittyvää toimintaa. Myös suuren yleisön maanpuolustusasenteisiin vaikuttaminen on edelleen keskeistä. Savolan mukaan kokonaan uutta on oikeastaan vain suoranainen sotilaskoulutus, jokatuli mahdolliseksi Neuvostoliiton hajoamisen myötä. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestetään nykyään julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puitteissa. Reserviläisliitto on yksi MPK:n jäsenjärjestöistä ja perustajista. Liiton rooli on muutenkin erittäin merkittävä. Tuoreen kouluttajatutkimuksen mukaan lähes puolet eli 47 prosenttia MPK:n kouluttajista tulee Reserviläisliiton riveistä, muistuttaa Savola. Vapaaehtoisuuden rooli kasvamassa Jatkossa omaehtoisen toiminnan ja koulutuksen rooli vain kasvaa. Paikallispuolustuksen osaksi perustetaan kymmenkunta paikallispataljoonaa, jotka kootaan mahdollisuuksien mukaan vapaehtoisista reserviläisistä. Reserviläisliiton ja sen piirien sekä yhdistysten tehtävänä on tukea paikallispataljoonia muun muassa tiedotukseen ja rekrytointiin liittyen. Näin liitto saa nykyistä virallisemman roolin osana puolustusjärjestelmäämme. Savola muistuttaa kuitenkin, että omaehtoinen toiminta ja koulutus eivät voikorvata kertausharjoituskoulutusta. Kertausharjoitusten tärkeyttä on pidettävä jatkuvasti esillä. Jokaisen reserviläisen pitää mielestäni päästä kertaamaan viiden vuoden välein, toteaa Savola. Tässä hengessä Reserviläisliiton kuluvan vuoden teemana on Reservi maanpuolustuksemme perusta. MITEN ON? Mitä ylentäminen sinulle merkitsee? Maaret Väkinen Kysyimme 5. joulukuuta Helsingin ylennystilaisuudessa, mitä ylentäminen merkitsee reserviläisille. Matti Lehtimäki,59 majuri res Viestiupseeriyhdistys Isä oli sotaveteraani ja tämä on se vähä, mitä minä voin maanpuolustuksen eteen tehdä. Olen toiminut huoltovarmuusja kriisinhallintasioiden parissa ICT-alalla, eli tietokoneen ääressä olen tehnyt suurimman osan maanpuolustustyöstä. Se on ollut hyvin helppoa verrattuna siihen, mitä isä teki. Kuulun myös Viestiupseeriyhdistykseen, jossa olen toiminut yhdistyksen hallituksessa viimeiset neljä vuotta. Sarita Schröder,29 luutnantti res Tapiolan reserviupseerit Ontodella hienoa saada ylennys. Kotiuduin viisi vuotta sitten ja olen siitä saakka käynyt säännöllisesti kerran pari vuodessa vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa. Ylennysonhieno huomionosoitus siitä, että olen jaksanut käydäkertaamassa. Lisäksi olen ollut lyhyen aikaa myös Puolustusvoimilla töissä. Ylennysonikään kuin kiitos siitä, että olen mukana toiminnassa. Ari Sihvola,44 ylikersantti res Akateeminen maanpuolustusyhdistys Tämä ylentäminen on tietynlainen virstanpylväs, osoitus kaikesta siitä osaamisesta ja kokemuksesta, joita vaaditaan sijoituksesta vaativampaan tehtävään. Toimin aktiivisesti vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa, lähinnä pioneeriaselajissa. Erityisesti vuosittaisessa pioneeri- ja suojelujotoksessa olen mielelläni toimitsijana.

8 8 AJANKOHTAISTA Sotilaspalvelus ei innosta saksalaisnuoria Reserviläinen selvitti: Bundeswehr ajautumassa vaikeuksiin asevelvollisuudesta luopumisen jälkeen Pertti Rönkkö vapaaehtoinen palvelus on korvannut Saksassa pakollisen asepalveluksen vuodesta 2011 lähtien. Bundeswehr on ajautumassavaikeuksiin,sillä sotilaspalvelus kiinnostaa nuoriapaljonvähemmänkuin mitä armeijaa uudistettaessaarvioitiin. Bundeswehrin sotilaasta vapaaehtoisia on noin Tavoitteena oli vapaaehtoista. Huhtikuussa 2013 palvelukseen astui enää 615 miestä ja naista. Puolustusministeriön mukaan kysymysonalkuvaiheen vaikeuksista. Arvostelijat sanovat, että ministeriössä yritetään kaunistella asiaa. Kiinnostusta eivät ole lisänneet edes värväyskampanjat, joihin Bundeswehr on käyttänyt yli 29 miljoonaa euroa. Saksan armeijan henkilökunnan etuja valvovan BundeswehrVerbandin tiedotuspäällikön Jan Meyerin mukaan ongelmaa kärjistää keskeyttäneiden suuri määrä. Joka neljäs vapaaehtoinen keskeyttää puolivuotisen koeajan aikana. Syyksi ilmoitettiin useimmiten ulkopuolelta tullut työtarjous tai perheongelmat. Uudistus toteutettiin liian nopeasti ja huonollakonseptilla. Armeijaa uhkaavatpysyvät vauriot, ellei ongelmiinpuututa nopeasti, Jan Meyer sanoo. BundeswehrVerbandin mukaan takaisin ei ole kuitenkaan paluuta. Ainoaksi mahdollisuudeksi jääsotilastyönhoukuttelevuuden lisääminen muun muassa palkkaa nostamalla. Myös kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien piirissä ollaan huolissaan. Ratkaisuksi esitetään, että vapaaehtoisille annettaisiin etulyöntiase- ma ammatillisen jatkokoulutukseen ja korkeakoulupaikkaan. Vihreät, vasemmistopuolue Linke sekä opiskelijajärjestöt tyrmäävät ajatuksen. Saksan puolustusministeriön eläkkeellä olevan suunnittelupäällikön Hans Rühlen mukaan Bundeswehr voi ajautua tällä menolla tilanteeseen, että sen on värvättävä sellaista väkeä, jota se ei olisi kelpuuttanut missään tapauksessa aikaisemmin. Puolustusministeriöstä ei haluta kommentoida väitettä. Työntekijätkään eivät suosittele Chemnitzin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa Bundeswehrin omasta väestä ei suosittele lapsilleen palvelua armeijassa. Palkkaa ja työoloja pidetään huonoina. Monet valittavatmyösarvostuksen puutetta. Kriittisestä suhtautumisesta armeijaan kertoo myös kahden saksalaiskoulun palkitseminen arvostetulla rauhanpalkinnolla, koskanämä olivat antaneet porttikiellon armeijasta ja turvallisuuspolitiikasta kertomaan tulleille Bundeswehrin upseereille.oppitunnit sisältyiväthyväksyttyyn opetussuunnitelmaan. BundeswehrVerbandin tiedotuspäällikkö Jan Meyer uskoo, että kielteiseen ilmapiiriin vaikuttaa myös saksalaisten yleinenunivormukammo. Hän mainitsee esimerkkinä Berliinin, jossa sotilasasu herättää väkivaltaisia reaktiota vasemmistoautonomien suosimilla asuinalueilla. Bundeswehr on suositellut turvallisuussyistä sotilailleen siviiliasua myös Dresdenin pommitusten muistopäivänä, jolloin vasemmistoautonomit ovat erityisen aktiivisia. Bundeswehr on käyttänyt yli 29 miljoonaa euroa värväyskampanjoihin laihoin tuloksin. PERttI RönKKö Vapaaehtoiseksi voi hakea 17-vuotiaana Pertti Rönkkö vapaaehtoisiksi Saksan armeijaan kelpaavat 18 vuotta täyttäneet ja oppivelvollisuutensa suorittaneet miehet ja naiset. Hakemuksen voi jättää jo 17-vuotiaana. Karsintakokeita ja kolmen kuukauden mittaista peruskoulutusvaihetta seuraa aselaji- ja tehtäväkohtainen erityiskoulutus, johon sisältyy valmistautuminen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Molemmilla osapuolilla on oikeus purkaa sopimus ensimmäisen puolen vuoden aikana. Perusjaksolla maksettava 777 euron veroton kuukausipalkkanousee viimeisten kolmen kuukauden aikana euroon. Lisäksi Bundeswehr maksaa joulu- ja kotiuttamisrahaa. Palvelusaikaon12 23 kuukautta. Yli 12 kuukautta palvelevilta vaaditaan kirjallinen suostumus ulkomaan komennuksille. Vaan kiinnostaako mahdollisuus nuoria? Lukion toista luokkaa käyvät 17-vuotiaat berliiniläiset Lukas Guigomis, Carla Körzel ja Isabella Bätz eivätvoisi omien sanojensa mukaan edes kuvitella hakeutuvansa vapaaehtoisiksi Bundeswehriin. Emme halua olla missään tekemisissä armeijan ja aseiden kanssa, nuoretkertovat. Vapaaehtoinen sosiaalinen vuosi kotimaassa tai ulkomailla voisi tulla sen sijaan kysymykseen. PERttI RönKKö Emme halua olla missään tekemisissä armeijan ja aseiden kanssa, kertovat berliiniläiset Lukas Guigomis, Carla Körzel ja Isabella Bätz.

9 Reserviläinen 4/2012 Reserviläinen 1/ Sveitsiläiset tyrmäsivät ehdotuksen vapaaehtoisarmeijasta Presidentti Maurer: Maamme tarvitsee asevelvollisuusarmeijan reserveineen SchwEIzER ARMEE Sveitsin kansalaiset arvostavat puolustusvoimiaan ja haluavatsäilyttää asevelvollisuuden. Myös naapurimaassa Itävallassa äänestettiin samoin tuloksin tammikuussa Pertti Rönkkö sveitsissä järjestettiin viime syyskuussa kansanäänestys yleisestä asevelvollisuudesta. Siinä otettiin kantaa Sveitsi ilman armeijaa -kansalaisliikkeen esitykseen, jonka mukaan asevelvollisuusarmeija on lakkautettava ja korvattava vapaaehtoisarmeijalla. Esitystä vastusti 73 prosenttia äänestäneistä. Äänestämässä kävi 2,4 miljoonaa sveitsiläistä, mikä on46prosenttia äänioikeutetuista. Armeijasta kieltäytyville 3prosentin lisävero Ennen äänestystä käydyssä yleistä asevelvollisuutta puolustaneessa keskustelussa viitattiin Saksan ja monien muiden valtioiden kasvaviin vaikeuksiin löytää tarpeeksi päteviä ja motivoituneita vapaaehtoisia. Sveitsin parlamentin enemmistön mukaan vapaaehtoisarmeija ei kykenisi yhtä hyviin suorituksiin kuin kantahenkilökunnasta ja asevelvollisista rakentuvat puolustusvoimat. Kansalaisliike perusteli kampanjaansa sodanvastaisuuden ohella säästöillä. Asepalveluksen kannattajien mielestä säästöt olisivat olleet kuitenkin näennäisiä, sillä nykyisin armeijalle kuuluvan väestönsuojelun ja turvallisuustehtävien järjestäminen uudella tavalla lisäisi vastaavasti kuluja muualla. Moderniamaailmaamme leimaavat yllätykset ja epätietoisuus. Tästä syystä maamme tarvitsee nopeasti liikekannalle pantavissa olevan asevelvollisuusarmeijan reserveineen, sanoi Sveitsin presidentti Ueli Maurer liittoneuvostossa käydyssäkeskustelussa. Asepalvelusta pala kerrallaan Pinta-alaltaan vain hieman Etelä-Suomen lääniä suuremmassa, kahdeksan miljoonan asukkaan Sveitsissä armeijan miesvahvuus reserveineen on noin henkilöä. Yleinen asevelvollisuus koskee vuotiaita miehiä. Naiset pääsevätarmeijaan vapaaehtoisina,jaheidän osuutensa sotilaista on noin tuhat henkeä. Suurin osa asevelvollisista suorittaa palveluksensa muutaman viikon jaksoissa työn tai opiskelun ohessa. Asetta säilytetään kotona. Kokonaispalvelusaika on miehistöön kuuluvilla 262päivää. Armeijasta kieltäytyvienjasiihen kykenemättömien on maksettava kolmen prosentinsuuruista lisäveroa. Baselissa kannatetaan asevelvollisuutta Pertti Rönkkö Marta Wirth eläkeläinen Stefan Näff yritysjohtaja Marcel Lanz opiskelija Mitä mieltä tavalliset sveitsiläiset ovat? Kysyimme asiaa Saksaan ja Ranskaan rajoittuvassa Baselin kaupungissa. Minusta Sveitsissä pitää olla kansalaisten oma armeija. Äänestin asepalveluksen lakkauttamista vastaan. En ymmärräihmisiä, joiden mielestä asevelvollisuus olisi lopetettava.sekuuluu tähän maahan. Kannatan ammattiarmeijaa ja äänestin siksi asevelvollisuuden lakkauttamisen puolesta. Ainoa hyväpuoli armeijassa on sen mahdollinen apu katastrofitilanteissa sekä siviilipalvelus. Nykymenolla armeija on valmiudessa vain virka-aikana. Olen ehdottomasti yleisen asevelvollisuuden ja asepalveluksen puolesta. Näinä kansainvälisesti levottomina aikoina Sveitsi tarvitsee armeijaansa ja siihen asevelvollisuuden kautta liittyvää puolustustahtoa ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

10 10 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2014 Arktinen sotilaskoulutus kiinnostaa ulkomaita Suomi hakee uskottavuutta kouluttamalla muita asevoimia talviolosuhteissa MirVa Brola Poron käsittelyonyksi arktisen koulutuksen aiheista. Kuva Jääkäriprikaatin varusmiesten harjoituksesta maaliskuusta NäiTäharJoiTellaaN STT, Kaarina Vainio arktisen alueen taloudellinen japoliittinen korostuminen onnostanut Suomen varteenotettavaksi koulutuspaikaksi, kun eri maiden asevoimat haluavat harjoitella hyisissä talvioloissa. Muiden muassa Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Ranska ja Sveitsi ovat olleet Puolustusvoimien mukaan kiinnostuneita koulutuksista. Osa maista on käynyt Lapissa viime vuosina noin hengen ryhmissä. Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan koulutukset eivät maksa mitään, mutta ulkomaiset asevoimat kustantavat ylläpitoon liittyvät kulunsa itse. Puheloisen mukaan periaatteena on, että kunkin maan asevoimien kouluttajat kouluttavatomia sotilaitaan, ei kokonaisia komppanioita. Keskeinen koulutuspaikka onollut Jääkäriprikaati Sodankylässä, jossa arktisen koulutuksen asiantuntija on everstiluutnantti JukkaKotilehto. Koulutuksilla näytetään Suomen osaamista, jolla saadaan uskottavuutta ulkomailla. Tähän mennessä ulkomaisia koulutettuja on noin sata. Kansainvälisessä yhteistyössä saamme heiltä meitä hyödyttäväätietoa ja kokemusta, Kotilehto sanoo. Koulutuksilla näytetään Suomen osaamista Perimmäiset syyt auki Niin Puolustusvoimissa kuin puolustusministeriössä kiinnostusta arktiseen koulutukseen eitiedetä tai niitä ei haluta arvioida julkisuudessa. Puolustusministeri Carl Haglund (r) tunnustaa arktisen kiinnostuksen kasvun, mutta ei syitä. Enhalua arvioida eri maiden kiinnostuksen syitä arktiseen osaamiseen.arktisen alueen merkitys on nousussa, mikä luonnollisesti heijastuu myössotilaallisen kiinnostuksen kasvuna, Haglund vastaa. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo,että arktisen alueen merkityksen kasvaessa monenkirjavat maat katsovat, että niillä pitää olla valmiuksia toimia kylmissä äärioloissa. Hänen mukaansa alueen ulkopuoliset maat vahvistavatomia intressejään sotilaallisella läsnäololla. Globaalit, kaupasta elävät maat: Kiina, Etelä-Korea, Japani ovat kiinnostuneita alueesta, vaikkaneeivät ole arktisia maita. Salonius-Pasternakin mukaan Suomi kiinnostaa siksi, että täällä on laajoja koulutusalueita ja osataan toimia kovassa pakkasessa. Samaa mieltä on myös Jukka Kotilehto. Täällä on avointa tunturi-jametsämaastoa, vesistöjä, paljon lunta ja pakkasta sekä vähän asutusta. Se on täysin erilaista kuin Sveitsissä ja Ranskassa, Kotilehtosanoo. Esimerkiksi alppimaa Ranskalla tai Yhdysvalloilla Alaskassa olisi lunta ja pakkasta omastakin takaa. Ruuanhankinta Pohjoisessa ei ole infrastruktuuria. Koulutuksissa opetetaan perusasioita kalastuksesta tilapäisvälinein sekä ansametsästystä. Myös ruuan käsittelyä maasto-oloissa opetetaan. Esimerkiksi poroisännät opettavatporon käsittelyä ja teurastusta. Majoitus Koulutuksissa rakennetaan majapaikkoja, talvella lumiluolia ja kesällä turvekammeja. Talvisodankäyntiin kuuluu myös poteron tekeminen lumesta. Lumipotero tehdään isosta kasasta lunta, joka tampataan tarvittavan suojavahvuuden saamiseksi. Lunta otetaan takaa ja tarvittaessa kannetaan kauempaa, jotta ei paljastuta viholliselle. Hiihtäminen Hiihtokoulutus on yksi opetettavista perusasioista, mutta kaikkien opetusta ei aloiteta perusteista. Esimerkiksi ranskalaiset ovat tottuneet hiihtämään Alpeilla. Harjoituksiin liitetään avannosta pelastautumista sukset jalassa. Parinkymmenen asteen pakkasessa ulkomaalaisia avantokoulutus yleensä jännittää, mutta siihen on oltu tyytyväisiä. Varustus ja kalusto Ulkomaalaiset tuovat mukanaan omaa varustusta suomalaisten arvioitavaksi. Osalla asevoimista on hienoja goretex-kenkiä, joilla ei tee mitään 35 asteen pakkasessa. Osa tuo myös omaa kalustoa. Esimerkiksi saksalaiset ovat useana vuonna harjoitelleet helikopterilla laskeutumista talvioloissa. Lähde: everstiluutnantti Jukka Kotilehto

11 Reserviläinen 1/2014 NÄKÖKULMA 11 Salpalinjan linnoitustyöt esillä Savonlinnassa Järvialueella linjasta tuli katkonainen ja linnoittaminen keskitettiin kapeikkoihin Ari Rautala Kirjoittaja on eversti evp, joka toimi Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijana asti. Arktisella alueella militarisoinnin merkkejä Venäläiset asiantuntijat ovat esittäneet nipun omaa arktista aluettaan koskevia sotilaallisiauhkia. Heidän mukaansa uhat tulevatyhdysvalloista. Haluan muistuttaa, että venäläiseen politiikkaan kuuluu vahva retoriikka, jokamonessa tapauksessa on suunnattu vain sisäpoliittisiin tarpeisiin. Ei siis pidä heti säikähtää kovaakielenkäyttöä. Uhkia ovat muun muassa strategisten pommikoneiden päivystyslennot, ydinsukellusveneiden partiointi, ohjuspuolustusjärjestelmä, Alaskan läheisyys ja informaatiosodankäynti. Viimeksi mainitun uhka on venäläisten mielestä jo nyt täyttä totta. Se tarkoittaa, että heistä annetaan maailmalla kuva, jonka mukaan he viis veisaavatvaikkapa alkuperäiskansoista tai ekologisista vaaroista. Jorma Hytönen savonlinnan maakuntamuseossa avautui loppuvuodesta Salpalinjan linnoitustöitä Etelä-Savossa esittelevä näyttely. Näyttely kertoo välirauhan aikana aloitetun uuden pääpuolustuslinjan rakentamisesta III ja IV armeijakunnan lohkoilla Puumalan, Sulkavan, Punkaharjun, Säämingin, Kerimäen ja Savonrannan kuntien alueella. Salpalinjan eteläosa on yhtenäinen, mutta Etelä-Savon järvialueella linjasta tuli katkonainen: linnoittaminen keskitettiin kapeikkoihin ja idästä johtavien teiden suuntaan. Erityisesti käytettiin linnoitus- ja sulkutykistöä kiinteistä asemista. Teräsbetonikorsujen paikat eivät juuri muuttuneet, mutta tykistön asemien muuttuminen oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Teräsbetonikorsujen suurimmat keskittymät ennätettiin valaa Puumalan kirkonkylään ja Kerimäen Raikuuseen. Näyttelyssä esille pääsevät niin betoni- kuin kivityötkin eikä kenttälinnoit- tamistakaan ole unohdettu. Näyttelytilaanonrekonstruoitu miehistötunnelin pääty,vitsamattoteline ja Kerimäen Raikuun teräsbetonikorsun numero63naamiomaalaus. Aikalaisesineitä ovat betoninen koekuutio sekä korsu- ja tunnelipiirustukset Kansallisarkistosta ja Itä-Suomen sotilasläänin esikunnasta. Näyttely on esillä saakka. Anne Väänänen/SAVonlinnAn MAAKuntAMuSeo Vitsamaton tekoa museon työnäytöksessä. Vitsamattoa käytettiin maahan kaivetun taisteluhaudan tukemiseen ja samalla säästettiin kalliimpia riukuja. Miten sotilaallisia uhkia Venäjällä arvioidaan? Arktiselta alueelta laukaistuna Yhdysvaltojen risteilyohjukset ulottuvat parhaiten suureen osaan Venäjää. Niitä käytetään todennäköisesti aluksi ilman ydinkärkiä, jolloin Yhdysvaltojen oma ydinasepotentiaali säilyykoskemattomana. Ensi-iskun pitää onnistua kerralla sitä ei voi uusia, Yhdysvaltojen merivoimien ryhmittyminen aluevesien tuntumaan poistaa yllätysmahdollisuuden ja merivoimat on samalla venäläisten asejärjestelmien ulottuvilla. Mikä voisi laukaista edellä kuvatun skenaarion? Ankara kiista mannerjalustan luonnonvarojen jaosta ja eri maiden merivoimien vastakkainasettelu. Jälkimmäinen tarkoittaa tilannetta, jossa esimerkiksi kauppalaivastoa suojataan omilla sota-aluksilla. Nyt Koillisväylä tai venäläisittäin pohjoinen merireitti on 5000 kilometriä lyhyempi Euroopasta Aasiaan kuin purjehdittaessa Suezin kanavan kautta. Esimerkiksi merimatkashanghaista Murmanskiin sujuisi 22 päivässä. Suezin kanavan kautta vastaavasti 42 päivää ja osin merirosvojen seassa. Venäjä valmistautuu suojaamaan kansalliset intressinsä arktisella alueella. Suunnitelmissa on kahden arktisen prikaatin perustaminen. Toinen niistä on nykyinen Petsamoon ryhmitetty 200.Moottoroitu jalkaväkiprikaati. Toinen prikaati ilmeisesti sijoitetaan Arkangeliin. On hyvin mahdollista, että arktisen alueen aseellinen voima ei jää kahteen prikaatiin. Tästä on olemassa vahvistamattomia tietoja. Muita toimenpiteitä ovat 10pelastuskeskuksen (SAR) perustaminen, joiden yhteisvahvuus on noin henkilöä. Niillä on ilmeisesti kaksoiskäyttö. Tällä tarkoitan sitä, että myös FSB perustaa pitkin rantaviivaa 20 rajavartioasemaa, joista puolet tukeutuu pelastuskeskuksiin. Asemat sirotellaan pitkin pohjoista rantaviivaa. Asemat ovatmelkopieniä, vain rajavartijaa kussakin. Keskimäärin kunkin rajavartioaseman vastuulla on 300 kilometriä rantaviivaa. Suunnitelmiin kuuluvat lisäksi liikkuvat tutka-asemat, joilla nähdään horisontin taakse.tiedustelu- ja valvontalentokoneet päivystävät säännöllisesti, kuten myös sota-alukset, jäänsärkijät ja sukellusveneet. Tiedustelulennokkien käyttö on lähitulevaisuudessa hyvin todennäköistä. Lisäksi arktista aluetta varten suunnitellaan kahta pohjoisen olosuhteisiin soveltuvaa valvontasatelliittia (Arktika-M). Venäläisten sotilaallinen harjoitustoiminta on lisääntynyt alueella. Harjoitusmuotoja ovat esimerkiksi navigointi, ammunnat ja maihinnousut. Lähes kaikkien edellä kuvattujen toimenpiteiden pitäisi olla valmiina vuonna Venäläiset korostavat myösrauhanomaisia keinoja. Heidän mukaansa muut rantavaltiot (Norja, Tanska, Kanada ja Yhdysvallat) eivät muodosta Venäjälle sotilaallista uhkaa, vaikka Venäjä on ainoa Natoon kuulumaton rantavaltio.lisäksi venäläiset korostavat kansainvälistä yhteistyötä (sotilaallinen, ekologinen, merenkulku, ryöstökalastus, salakuljetus). Venäjä korostaa kansainvälisen normiston noudattamista ja YK:n tärkeyttä. Tämä on perinteinen vastaveto lännen harjoittamalle politiikalle,joka venäläisten mielestä on näissä suhteissa lipsunut. Militarisoinnin merkit ovat kuitenkin ilmassa. Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: toimitus@reservilainen.fi

12 12 KALUSTO Erikoisalana ilmapuolustus Hollanti on historiallinen merivaltio. Vaikka maa on pieni, perinne elää. Sen todistivat Suomessa vierailleet fregatit. TEro TuominEn Evertsen Eteläsatamassa. Tero Tuominen nato-maa Hollanti pitää yllä kokoaan suurempaa laivastoa. Kaksi Helsingissä syksyllä käynyttä modernia fregattia ovat sellaista, mistä Suomessa ei nykybudjeteilla voihaaveillakaan. Hollannin KoninklijkeMarinen neljä De Zeven Provinciën -luokan alusta on otettu käyttöön vuosina Ensimmäisen rakentaminen aloitettiin syyskuussa Saksalainen Sachsenluokka onpitkälti samanlainen järjestelmäeroja lukuun ottamatta. Hollantilaislaivoja on rakennettu neljä. Niistä Suomessa vierailivat Evertsen ja De Ruyter. Muut ovat DeZeven Provinciën ja Tromp. Fregatti-luokitus tuo mieleen taannoisen kotimaisen koululaivan Matti Kurjen. Sen 1580 tonnin syväys poikkeaa merkittävästi samaan kategoriaan sijoitettujen hollantilaisalusten yli tonnista. Katajanokan laitureihin kiinnittäneet fregatit hämmästyttivätkin ohikulkijoita suurella koollaan. Ne eivät sentään kilpailleet ruotsinlaivojen kanssa, mutta hallitsivat kuitenkin satamanäkymää. Ilmapuolustukseen erikoistuneet alukset lähentelevätkin pituudeltaan samaa luokkaa kuin toisen maailmansodan risteilijät. Tutkaheijastusta vähentävästi stealth-muotoiltujen alusten kansirakennelmat ovat laatikkomaisen massiivisia. Alusten muutkin herätteet on pyritty minimoimaan. Lisäksi niissä on monipuolinen omasuojajärjestelmä. Ilmapuolustus- ja komentoalus Käyttäjän mukaan kyseessä on LCFluokka(Luchtverdedigings en commandofregat). Se tarkoittaa, että laivat voivatilmapuolustuksen ohella toimia komentoaluksina.tätä varten niillä on monipuoliset viestiyhteydet ja tilat, joihin johtoryhmävoidaan sijoittaa. Reserviläisen vieraillessa De Ruyterillä aluksen sisätiloissa ei saanut ottaa valokuvia. Mutta tila on kuin mikä tahansa nykyaikainen tilannekeskus: runsaasti tyhjää pöytätilaa kannettaville tietokoneille ja seinillä valkokankaat videotykeille. Aluksen varsinaisessa taistelunjohtokeskuksissa onpuolestaan lukuisia kiinteillä näytöillä varustettuja konsoleja.niillä seurataan SEWACO XI -taistelunjohtojärjestelmän tuottamaa tilannekuvaa ja ohjataan aluksen erilaisia asejärjestelmiä. Kaikki kriittiset toiminnot on kahdennettu. Esimerkiksi vauriontorjuntakeskuksesta löytyy pienempi, lähes komeromainen versio toisesta osasta alusta. Laatikkomainen rakenne mahdollistaa sen, että sota-alukseksi tilaa on runsaasti. Tämä on kuitenkin suhteellinen käsite,sillä jokainen kuutiometri on tehokkaasti hyödynnetty. Miehistön viihtyvyyteenkin on panostettu. Suomalaisalusten saunaa ei tietenkään löydy, mutta messissä on keskieurooppalaiseen tyyliin oluthana. Pääase piilossa kannen alla De Zeven Provinciën -luokan hihaässä ilmapuolustuksessa on Mk41 VLS -ohjustenlaukaisusiilosto (Vertical Launch System). Sen 40 siiloa on sijoitettu huomaamattomasti aluksen etukannen alle. VLS onkäytössä myös esimerkiksi Yhdysvaltain merivoimien rungon muodostavilla Ticonderoga- ja Arleigh Burke -luokan aluksilla. Siiloihin voidaan tarpeenmukaan ladataerilaisiaohjuksia. Aluetorjuntaantarkoitettupääase on SM-2MR Standard III. Amerikkalaisvalmisteinen ohjus on laajalti käytössä. Ensimmäiset valmistuivat jo 60-luvun alkupuolella. Sittemmin Standardia onkehitetty erityisesti matalalla lentäviä kohteita vastaan. Uusimmat versiot soveltuvat myösnopeidenballististenohjusmaalien torjumiseen. Ase aiotaan pitää käytössä ainakin vuoteen 2035 asti. De Zeven Provinciënien siiloihin ladataan tyypillisesti 32 Standardia. Tulenjohtojärjestelmä mahdollistaa niiden lähes yhtäaikaisen laukaisun ja ohjaamisen maaleihinsa. Lähitorjuntaa varten aluksilla on 32 RIM-162 Evolved SeaSparrow -ohjusta. Alunperin ilmataisteluohjuksesta laivakäyttöön otettu tyyppi soveltuu nopeasti liikehtivien ääntä nopeampien maalien torjuntaan. Myös SeaSparrow on ollut käytössä 60-luvulta asti ja siitäkin on tehty useita kehitysversioita. Standardia pienempiä ohjuksia voidaan sijoittaa neljä kappaletta yhteen VLS-siiloon. Kaksi tutkajärjestelmää Alusluokan taistelunjohtojärjestelmä perustuu hollantilaisen Thalesin valmistamaan SMART-L-tutkaan. Sen suuri musta suorakaiteen muotoinen pyörivä antenni hallitsee alusten sivuprofiilia. Tutka havaitsee suuret ilmamaalit 400 kilometrin etäisyydeltä. ELR-kehitysversio (Extended Long Range) pidentää mittausetäisyyttä merkittävästi

13 Reserviläinen 1/ Tero Tuominen Tero Tuominen Tero Tuominen Ylh. Goalkeeper-lähitorjuntajärjestelmä fregatti evertsenin komentosillan päällä. Ylh. vas. smart-l-tutkan antenni on musta suorakaide. Yksi apar-tutkan neljästä kiinteästä pyöreästä antennista näkyy mastorakennelmassa. vas. vls-järjestelmässä on viisi kahdeksan ohjussiilon ryhmää. alh. vas. saksalainen sachsen-luokan alus laukaisee standard-ohjuksen. alh. nh90 nfh -helikopteri on tarkoitettu meritoimintaan. Tutka näkyy rungon alla. hollannin PuolusTusminisTeriö BunDeswehr ja soveltuu siten myös ballististen ohjusten maalittamiseen Standard-ohjuksille. Tulenjohtoa varten on niin ikään Thalesin valmistetta oleva APAR-tutka (Active Phased Array Radar). Sen neljä kiinteää ja elektronisesti suunnattavaa antennia on sijoitettu komentosillan takana olevaan tornimaiseen antennirakennelmaan. APAR mahdollistaa jopa 200 maalin seurannan. Sillä voidaan ohjata yhtä aikaa 32:ta ohjusta. Tutkaa voidaan käyttää myös tykkiaseiden tulenjohtoon pintamaalejatorjuttaessa. Lisäksi aluksissa on Sirius-infrapunasensori ja kaikumittain. Tykillä edelleen paikkansa Keulakannella on 127 millimetrin OtoBreda 127/54 Compact -tykki. Sen automaattisen latausjärjestelmän kaseteissa on valmiina 66 laukausta. Ase soveltuu käytettäväksi niin pinta- kuin ilmamaaleja vastaan. Aivan viime vaiheen lähitorjuntaa varten on vielä 30millimetrin Thales Goalkeeper -automaattitykki. Se perustuu samaan seitsemänputkiseen GAU-8 Avenger Gatling -tykkiin, jota käytetään amerikkalaisessa A-10 Thunderbolt II -rynnäkkökoneessa. Kolmessa luokan aluksessa on yksi tykki helikopterihangaarin katolla. Evertsenissä on myös toinen samanlainen komentosillan päällä. Goalkeeper seuraa alusta lähestyväämerimaaliohjusta omilla tutkillaan. Järjestelmä tekee uhka-arvion, valitsee vaarallisimman maalin ja suuntaa siihen ammusryöpyn. Tulinopeus on 70 laukausta sekunnissa. Torjunta-alue on metrin etäisyydellä laivasta. Tutka seuraa myös Goalkeeperin omien alikaliiperiammusten lentorataa ja tarvittaessa tarkentaa suuntausta. Tavoitteena on räjäyttää merimaaliohjuksen todennäköisesti panssaroinnilla suojattu taistelulataus riittävänetäällä aluksesta. Kriittiset toiminnot on kahdennettu Monipuolinen varustus Vaikka alusluokan päätehtävänä on ilmapuolustus, sesoveltuu myös merimaalien ja vedenalaisten kohteiden torjuntaan. Pääaseeksi on yläkannelle sijoitettu kahdeksan RGM-84 Harpoon -merimaaliohjusta kahteen neljän laukaisuputken ryhmään. Sukellusveneiden torjuntaa varten on kaksi laukaisulaitetta Mk 46 -torpedoille.ne hakeutuvat itsenäisesti vedenalaiseen maaliin oman kaikumittaimensa avulla. Perässä on tilava laskeutumiskansi NH Industries NH90 NFH -helikopterille.sitä varten on myös hangaari,johon kopteri saadaan suojaan säältä. Suomessakin maavoimien käytössä olevan NH90 TTH -kuljetushelikopterin valvontatutkalla varustettu meritoimintaversio NFH (Nato Frigate Helicopter) soveltuu niin pintamaalien kuin vedenalaisten uhkien torjuntaan. Sitä voidaan käyttää tarvittaessa myös kuljetustehtäviin. Vauhtia suihkuturbiineista De ZevenProvinciënien pääkoneina on kaksi Rolls-Royce Spey SM1C -suihkuturbiinia, jotka onkoteloitu ääntä eristävästi. Kompaktit voimanlähteettuottavat kumpikin 18,5 megawatin tehon. Lisäksi laivoilla on kaksi kompaktia Wärtsilä 16 V26 -dieselmoottoria (kumpikin 4,2megawattia). Turbiinitjadieselitonsijoitettu erillisiin konehuoneisiin. Nepyörittävät aluksen kahta säätölapapotkuria. Suihkuturbiineista löytyy tehoa jopa 30 solmun nopeuksiin. Hitaammassa risteilyvauhdissa voidaan ajaa taloudellisemmindieseleillä.lisäksi sähköntuotantoa varten esimerkiksi satamassa oltaessa on neljä dieselgeneraattoria. De Zeven Provinciën -luokka Pituus 144 metriä Leveys 18,8 metriä Syväys 7metriä Uppouma 6050 tonnia Huippunopeus 30 solmua Miehistö 204 Rakentaja Royal Schelde, Flushingin telakka

14 14 HISTORIA Sallanrata ja Jäämeren tie Talvisodassa Stalin aikoi katkaista Suomen kahtia Sallan kohdalta. Jatkosodan tapahtumia hallitsi suurvaltojen taistelu Jäämeren alueen rikkauksista ja satamista. KuvaT: MaTTi LaTvaLa Entinen Salmijärvenkylä lähellä Norjan rajaa. Kaunis kylä tunturilaaksossa kuului taannoin Suomineidon käsivarteen. Nykyään se on kaivosteollisuuden raiskaamana surullinen näky. Matti Latvala eversti evp Sampo Ahto johdatteli syksyllä asiantuntijana Aallon patteriston perinnetoimikunnan opintomatkalaisia sotateiden varsille Sallaan, Jäämeren tielle,petsamoon ja Lapin sodan Tankavaaraan. Pohjoinen Jäämeri oli jo tuolloin suurvaltojen intresseissä. Salla osui armeijoiden hyökkäysurille sekä talvi- että jatkosodassa. Ennentalvisotaa Stalin laskeskeli, että sitä kautta hänen armeijansa pääsee pikamarssia Rovaniemelle ja edelleen Tornionjoelle,lähelle Ruotsin malmikenttiä. Jatkosodassa Hitleriä puolestaan houkutteli marssi Murmanskiin välirauhan aikana rakennettua Sallan rataa hyväksi käyttäen. Molemmat johtajat joutuivat pettymään laskelmissaan. Talvisodassa Sallan rintama kesti itäisen suurvallan hyökkäyksen. Jatkosodassa rinnallamme aseveljinä taistelivat saksalaiset sotilaat itärajoillamme. Erillisrauhan ehtona suomalaisten ja saksalaisten aseet jouduttiin Stalinin painostuksesta kääntämään toisiaan vastaan. Suomi oli Lapin sodassa jälleen yksin, nyt toista suurvaltaa vastaan. Tämä kaikki oli vain käytävä läpi, Ahto sanoo. Talvisodassa rintama kesti Sallan suunnalla ei osattu odottaa talvisodan syttyessä neuvostojoukkojen isoja keskityksiä. Eiodotettu pataljoonaa enempää, tulikin divisioona eli 12 pataljoonaa. Lisäksi Pelkosenniemen suunnalla hyökkäsi toinenkin divisioona. Yhteensä vihollisjoukkoja oli siis 24 pataljoonaa Sallan lohkoilla. Suomella oli varaa asettaa niitä vastaan vain yksi vahvennettu pataljoona. Siinä olivatvoimasuhteet. Neuvostojoukkojen panssarein vahvistettu Radan pohja on edelleen selvästi näkyvissä hyökkäys Sallan suunnalla alkoi heti talvisodan ensimmäisenä päivänä Heikosti varustetut joukkomme joutuivat ankariin viivytystaisteluihin. Ne perääntyivät hallitusti Joutsijärvelle, jonne vihollisen hyökkäys pysähtyi joulukuun puolivälissä.neuvottelut avunsaannista ulkomailta vauhdittuivat. Vihollinen joutui vetäytymään tammikuun puolivälissä Märkäjärvelle.Suomalaiset asettuivat puolustusasemiin Paikanselän alueelle. Joulukuussa oli saatu jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin sitkeän neuvottelun tuloksena Ruotsista kivääriä, 100 konekivääriä ja kahdeksan panssarintorjuntatykkiä. Olihan myös Ruotsin rajojen turvallisuus uhattuna. Rintamavastuukin voitiin Sallan rintamalla uskoa ruotsalaisten vapaaehtoisten muodostamalle Frivilligkårenille talvisodan loppuun saakka. Heitä tuli kaikkiaan 8000 miestä. Suomalaiset tarvittiin kipeästi Viipurinlahdelle. Rajalle johtavan tien varteen on pystytetty ruotsalaisille kiitokseksi muistomerkki, johon kaatuneiden nimet on hakattu. Jatkosota saksalaisin voimin Talvisota jäi rauhanteossa Stalinin mielestä pahasti kesken, koskaläpimurto Tornionjoelle jäi tekemättä. Sallan itäpuolisko tosin jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle,mutta Stalin joutui pettymään raskaasti päätavoitteissaan. Jatkosuunnitelmat hän pani heti ripeästi käytäntöön. Talvisodan päätyttyä Stalin valmisteli hyökkäystä Sallan kautta viiden divisioonan voimin Suomeen. Moskovan rauhanteossasuomi määrättiin rakentamaan sadan kilometrin mittainen Sallan rautatie Kemijärveltä Kelloselkään uudellerajalle saakka. Neuvostoliitto puolestaan rakensi jatkoradan Alakurtin kautta itään Muurmanninrataan saakka.yhteyssaatiin valmiiksi juuri ennen jatkosotaa kesällä Stalin aikoi käyttää rataa joukkojensa siirtoihin tulevassa jatkokoitoksessa maammevalloittamiseksi. Toisin kävi. Jatkosodan alusta alkaen rata palvelikin saksalaisjoukkoja, Ahto sanoo. Saksalaisten tavoitteena oli päästä rautatien kautta Muurmannin radalle. Hyökkäys pysähtyi kuitenkin Vermanjoelle.Metsämaastossa näkyy edelleen runsaasti sotaromua, kasvuston maahan sitomaa estelankaa, kuljetuskaluston jäänteitä ja kranaatinsirpaleita. Jatkosodan jälkeen venäläiset purkivatrakentamansa rautatien rajalta Alakurttiin saakka. Radan pohja on maastossa edelleen selvästi näkyvissä. Siitä itään päin rata on purkamatta. Rakennetaanko yhdysrata vielä uudelleen Alakurtista Suomen rajalle? Kysymys on viime aikoina noussut yhtenä vaihtoehtona keskusteluun. Rautatietä voitaisiin ehkävielä tarvita tavarakuljetuksiin Suomen kautta Jää-

15 Reserviläinen 1/ meren satamiin. Koillisväylä on ilmaston lämmetessä aukeamassa laivakuljetuksille.nykyisinpuhutaan rauhanomaisesti arktisesta ulottuvuudesta. Nikkeli ja satamat pääpontimina Jäämeren suunta kiinnosti suurvaltoja. Jo ennen talvisotaa Petsamossa oli brittiomaisuutta kaivosteollisuuden takia. Ehkä se teki myös Neuvostoliiton vaatimuksissaan varovaiseksi,koska talvisodanrauhanteossa Stalin suostui vetämään joukkonsapois käsivarresta. Suomalaisten sitkeä sissitoiminta oli pysäyttänyt vihollisenhyökkäyksennautsintasalle. Jatkosodassa saksalaisen armeijakunnan komentaja kenraali Eduard Dietl sai Hitleriltä käskyn hyökätä Jäämeren rannan suunnassa Petsamosta Murmanskiin. Sinne piti suunnitelman mukaan hyökättämän myös Sallan ja Kantalahden kautta. Edellinen hyökkäys pysähtyi Litsa-joelle ja jälkimmäinen Verman-joelle. Stalin oli päättänyt, että Murmanskiin saksalaisia ei päästetä, koska satama oli tärkeä amerikkalaisen sotakaluston saannille. Dietl näki yrityksen toivottomaksi, Ahto toteaa. Jäämeren tien varrella sekäsaksalaiset ja venäläiset kärsivät suuria miestappioita, joista kertovatmassiiviset muistomerkit Petsamossa ja Litsajoella. Suomalaisten tehtäväksi jäi lähinnä saksalaisten tekemien teiden ylläpito. Hitlerin suunnitelmissa oli ollut myös rautatien rakentaminen vankityövoimin Rovaniemeltä Petsamoon. Aluettakokosodanajan hallinnut suomalainen virkakoneisto ei ajatukselle kuitenkaan lämmennyt. Suomalaiset välttelivät muutenkin alistumista liiaksi saksalaisten vaatimuksiin tai painostukseen. Oli Suomen onni, että armeijamme pidättäytyi hyökkäämästä Muurmannin radalle Sorokkaan. Stalinille rata oli niin tärkeä, että yritys olisi tuomittu epäonnistumaan. Se olisi aiheuttanut vain suuria tappioita Suomen joukoille. Myös saksalaisilla olisuuria vaikeuksia pohjoisissa oloissa. Liittosopimusta maidemme välillä ei ollut, Ahto muistutti. Tarvittiinkovielä Lapin sotakin? Erillisrauhassa syyskuussa 1944 Suomen ja Neuvostoliiton välillä ehtona oli, että suomalaiset ajavat saksalaisjoukot Lapista pois. Stalin halusi, että setapahtuisi kunnolla sotimalla eikä vain näyttelemällä sotaa. Määräaikoja valvottiin. Saksalaiset olisivat jokatapauksessa vähitellen vetäytyneet Norjan puolelle,mutta suomalaisten oli määrä sotia. Saksalaisilla olirunsaastiammuksia, sotakalustoa ja muonitustarpeita jäljellä. Suomalaisia odottivat saksalaisten hyvinvarustetut asematkonetuliaseineen. Tankavaaran tunturimaisemissa juoksuhaudat ovat vieläkin avoimina nähtävissä. Olisi ollut itsemurhaa rynnätä suoraan ylärinteeseen linnoitettuja asemia vastaan, Ahto näytti maastossa. Koukkailtiin sivustoilta käsin ja viivyteltiin miestappioita vältellen. Lapin sotaan saksalaisia vastaan ei suomalaisten motivaatio enää kunnolla riittänyt. Seoli kuitenkin sodittava, koska velvollisuudentunto painoi. Huhtikuussa 1945 viimeiset saksalaiset olivat poistuneet Lapista Norjan puolelle.sota loppui viimein. Käsky oli täytetty. Ylh. Suomeen ostettiin vuosina Saksasta 210 panssarintorjuntakanuunaa Kannaksen torjuntataisteluihin. Samanlaiset 75-milliset tykit olivat Lapin sodassa suomalaisia vastassa. Tykin kupeessa Simo Järvi ja Sampo Ahto. Vas. Ruotsalaisille vapaaehtoisille pystytetty Märkäjärvenmuistomerkki sillä paikalla, jossa he vastasivat asemista talvisodan loppuvaiheen ajan. Heistä kaatui Sallan lohkolla 33 miestä. Alh. vas. Vermajoen rantametsikössä voivielä sotkeutua ruostuneisiin estelankoihin. Saksalaisten eteneminen itää kohti pysähtyi venäläisten vahvasti linnoittamiin asemiin vuoden 1941 lopussa. Alh. Tankavaaran rinteillä ammottaa edelleen avoimina saksalaisten taisteluasemia. Ne olivat olleet syksyllä 1944 vahvasti konetuliasein varustettuja. Ampumasuunta etelää kohti. HeiKKi LiNTALA

16 16 REPORTAASI Pioneeriosaston partio Huippuvuorilla Miten normaalikuntoinen reserviläinen pärjää arktisella alueella jääkarhuvaaran alaisena? Kolme helsinkiläistä reserviupseeria kokeili. Kuvat: JuKKa Rusilan KotialbuMi Ensimmäisenpäivänjylhiämaisemia. Jukka Rusila lentokone laskukiidossa kohti Huippuvuoria. Vasemmalla näkyy vain merta, oikealla vuorenrinne. Golf-virran vaikutuksesta lännessä, jossa pääkaupunki Longyearbyen sijaitsee, on vähemmän jäätiköitä. Maasto on kivikkoista ja karua. Saarilla ei kasvamitään kymmentä senttiä korkeampaa. Matkamme aikaan elokuussa odotettavissa oli lämpötilan vaihtelua nollan molemmin puolin.kävikuitenkintuuri, sillä lämpöä oli plus kymmenen asteen tienoilla. Aurinkoeimatkan ajankohtana laskenut ollenkaan. Longyearbyenissä majoituimme tel- tassa leirintäalueella aivan lentokentän vieressä. Ensimmäisenä päivänä vuokrasimme kiväärin, joka on välttämättömyys liikuttaessa kylän ulkopuolella. Viimeisin jääkarhun tappama ihminen oli brittiläinen koululainen pari vuotta sitten. Aseita vuokraa ja myy paikallinen urheiluvälineliike. Päädyimme Ruger.308 -kivääriin, jonka mukaan tuli 10 patruunaa (maksu kulutuksen mukaan). Kohdistusta varten ostimme lisäksi 20 patruunaa ja saimme ohjeet mennävanhan kaivoksen luo ampumaradalle. Rata toimi itsepalveluperiaatteella: punalippu salkoon ja ampumaan, lähtiessä lippu alas ja vapaaehtoinen maksu kassaan. Yhtä aikaa kanssamme radalla oli kaksi saksalaista, jotka eivät olleet ennen ampuneet kiväärillä. Pidimme heille pikakoulutuksen, jonka tulokset olivat hyviä. Suomalainen reserviläinen pystyy siis kouluttamaan aloittelijastakin ampujan, kun asevelvollisuusarmeijansa alas ajaneesta maasta ei löydy enää perusampumataitoisia. Vaihtelevaamaastoa Teimme kolmena päivänä koko päivän vaelluksen Longyearbyenin lähimaastoissa. Samalla tuli testattua puolustusvoimien uuden taistelutavan mukainen kolmen hengen partion toiminta. Tähystyssuunnista oli sovittava, sillä jääkarhu juoksee noin 60 kilometriä tunnissa ja voi äkäisenä tai nälkäisenä käydä varoittamatta kimppuun. Kivääriä kannoimme vuorotellen. Ruokatauoilla yksi oli koko ajan tähystämässä aseen kanssa. Rannan lähellä ei kannattanut ruokailla, koska ne ovat luontaisiakulkureittejä jääkarhuille.myöskään teltassa ei kannata ruokia laitella. Ensimmäisenä päivänä kapusimme noin 500 metriä korkealle tasanteelle, jossa oli kymmeniä isohkoja palloantenneja.sieltänäkyi kilometrin korkeuteen kurottava Nordenskiöldtoppen. Huippuvuorilla korkeuserot konkretisoituvat, koska yleinen maanpinta on lähes merenpinnan tasossa. Toisena vaelluspäivänä kapusimme

17 Reserviläinen 1/ Ylh. paluu leirintäalueelle päivän vaellukselta. vas. ylh. kapteeniluutnantti res mikael tötterman ja kapteenit res pekka Suorsa ja Jukka rusila aventdalissa. vas. alh. vladimir Lenin katselee Nordenskiöld-jäätikköä pyramidenin keskusaukiolla. alh. 500 metrin nousun jälkeen nimet kirjoihin todisteeksi huipulla käymisestä. hieman korkeammalle huipulle, josta avautui upeat näkymät. Harjanne oli sen verran kapea ja tuuli kova,että neliveto olisi ollut houkuttelevin etenemismuoto.reitti ylös oli melkohelppokulkuinen, joskin jyrkkä. Hankalinosuus oli jäätikön sulamisvesistä muodostuneen vuolaan puron ylittäminen. Alas päätimme tulla vuoren toista seinämää pitkin.reitti kulki sulamisvesien kovertamien kanjonien lomassa ja alaosassaosin jäätikönpäällä. Jäätikön alla virtaavat sulamisvedet olivat sulattaneet jäätikköön onkaloitajalisäksijään pinta oli vino ja liukas.tässä vaiheessa alkoi hieman hirvittää, pettäisikö jää alta. Teimme yhdessä päätöksen kääntyä jakulkea tuloreittiä takaisin, vaikka se tästä kohdasta olikin tuplasti pidempi kuin jäätikön kautta. Joukon johtajanonkyettäväväsyneenäkin oikeisiin päätöksiin. Kolmas vaellusretki suuntautui Aventdaliin, alavaan laaksoon, jossa maasto poikkesi täysin edellisistä. Laaksoon laski useita puroja, joissa oli polveen asti vettä. Sää oli kirkas ja näkemää useidenkilometrien päähän. Suomalaiseen metsäiseen japienipiirteiseen maastoon nähden ero oli iso. Toisaalta mahdollisen jääkarhunkin olisi nähnyt riittävän etäältä. Näimme kuitenkin vain poroja ja hanhia sekä muita lintuja. Hylätty kaivoskaupunki Vaelluspäivien välissä teimme laivaretken Pyramideniin, joka on hylätty kaivoskaupunki Longyearbyenistä pohjoiseen. Sinne tehdään koko päivän laivaristeilyjä noin joka toinen päivä. Nimensä kaupunki onsaanut sen vieressä olevasta pyramidinmuotoisesta vuorenhuipusta. Venäläiset louhivat siellä kivihiiltä 1940-luvun lopulta aina vuoteen 1992, jolloin kaivoksissa syttyi niin paha tulipalo, ettei toimintaa kyetty jatkamaan. Enimmillään kaupungissa asui lähes 1000 ihmistä, joista viimeiset muuttivatpois Kaupunki oli pitkään tyhjillään ja ryöstelyn kohteena, kunnes sinne alettiin tehdä turistimatkoja ja sitä myötä kaupungissa asuu kymmenkunta ihmistä, lähinnä venäläisiä. Kaupunki on varsinainen kommunismin ulkomuseo:pääaukion päässä on edelleen pystyssä Lenin-patsas tiettävästimaailman pohjoisin. Kaupungissa on myös urheilupalatsi, kirurginen sairaala, KGB:n talo ja kulttuuritalo. Paluumatkalla laiva koukkasi kohti merenlahtea, jossa rantavedessä tallusteli urosjääkarhu. Laivat eivätsaa mennä 500:aa metriä lähemmäs jääkarhuja, joten kunnolliselle Jääkarhu voikäydä varoittamatta kimppuun kiikarille jakameralle tulikäyttöä. Laivamatkaan kuului vielä mereen työntyvään, A. E. Nordenskiöldin mukaan nimettyynjäätikköön tutustuminen. Maisemat olivat niin upeat, että alkoi tehdämielihiihtovaellukselle jäätikön harjalle. Kaikkiaan Huippuvuorten retken tavoite onnistui: suoritimme menestyksekkäästi elämyksellisen tiedustelumatkan ja koko partio tuli ehjänä takaisin. Pahemmilta rakoilta ja hiertymiltäkin vältyimme. Jääkarhuja näimme lähietäisyydeltä onneksi vain täytettyinä. NäiN matkaan Varaaajoissa lennot Oslon kautta Tromssaan, josta on vielä tunnin lento Huippuvuorille. Hanki sähköpostitse lupa aseenvuokraukseen paikalliselta kuvernööriltä. Täytä lomakejaliitä mukaan puhdas rikosrekisteriote. Valmistaudu muutoin kuin Lapin reissulle: mieti ruokailuja, tutki karttoja ja reittejä. Hyvät sisäänajetut jalkineet ovat erittäin tärkeät! Huippuvuoret Norjalle kuuluvasaariryhmä Pohjoisella jäämerellä -sijaitsee Pohjois-Norjan ja pohjoisnavanpuolivälissä -pinta-ala neliökilometriä, suurin osa jäätiköiden peitossa -pääkaupunki Longyearbyen (1 500 asukasta)

18 18 LIIKUNTA Talviset maastot kutsuvat reserviläisiä Talven ja kevään aikana tarjolla runsaasti erilaisia liikuntatapahtumia Mirva Brola alkaneen vuoden reserviläisliikunta käynnistyy helmikuun puolivälissä Varsinais-Suomesta. Reserviläisurheiluliiton ensimmäinen valtakunnallinen kisa käydään 15. helmikuuta Loimaalla, jossa kilpaillaan pistooliampumahiihdossa ja sprinttiviestissä. Kilpailun johtaja MarkoSilvander toivottaa erityisesti nuoret ja uudet kisailijat tervetulleiksi. Nuorempien sarjoihin jos ilmoittautuu, se on varma palkinto! Osallistumista ei kannata pelätä vaikka eiolisi yhtään kisakokemusta, se on parastakunnonkohotusta, Silvander kannustaa. Seuraavana päivänä Alastarolla hiihdellään talvikilpailu. Luvassa on monipuolinen kisa, jossa hiihdetään, ammutaan, paikannetaan sijaintia sekä määritetään kohdetta. Karttaa pitää seurata koko ajan, kertoo kilpailun johtaja Kalevi Suvila. Talvi on silloin parhaimmillaan ja reipas kilpailullinen urheilu piristää kaikin puolin! Suvila tuumaa. Kilpailujen järjestäjinä toimivat paikkakuntien reserviläis- ja reserviupseeriyhdistykset. Talvijotos Imatralla Valtakunnallinen talvijotos on tänä vuonna saanut nimekseen Vuoksen voitto ja se järjestetään maaliskuuta Etelä-Karjalassa Imatralla itärajan välittömässä läheisyydessä. Jotoksen järjestelyvastuussa ovat Imatran reserviupseerikerho ja reserviläiset yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Karjalankoulutusja tukiyksikön kanssa. Jotos on kertausharjoitusrinnasteinen, japyrimme saamaan sotilaalli- Edettävä matka on varsin kohtuullinen sia taitoja mittaavia tehtäviä reitin varrelle,kertoo jotoksen johtaja Veli-Matti Kesälahti. Toki jotokselle voi osallistua myös reippailun kannalta. Rastit ovat sellaisia, että kaikki pystyvät ne suorittamaan. Partion kooksi onmääritelty kolme henkeä, ja reitin kokonaispituudeksi kertyy kilometriä. Matkaan lähdetään lauantaiaamuna Immolan varuskunnasta jayövietetään maastossa omalla majoitteella. Sunnuntaina matka jatkuu puolille päivin. Kesälahti kannustaa jotokselle myös niitä, joilla edellisestä hiihtokerrasta on jo vierähtänyt tovi. Edettävämatkaon varsin kohtuullinen, ja rasteja onmuutaman kilometrin välein. Varmasti se aikamukavasti menee. Suksien omistaminenkaan ei ole kynnyskysymys, sillä niitä voi lainata järjestäjiltä. Keväthangille Ouluun Maaliskuun 22. päivä ehtii vielä keväisille hangille Ouluun,jossa pidetään ampumahiihtokilpailut Pohjois-Pohjanmaan reserviläis- ja reserviupseeripiirin sekä Oulun hiihtoseuran voimin. Suorituspaikat ovat hyvässä kunnossa ja järjestelyissä on mukana kokeneita konkareita ammunnanjohtajina ja tulospalvelussa, kertoo kilpailun johtaja Timo Ronkainen. Odotamme osallistujia varsinkin Kainuusta sekä etelästä, missä lumet ovat tuolloin jo vähissä. Lue kilpailukutsut osoitteesta www. resul.fi Maaliskuun talvijotokselta kertyy myös kertausharjoituspäiviä. Kuva toissa vuoden jotokselta Niinisalosta. Kai KoivisTo Kilpailukalenterissa monipuolisesti hikoilua Tapahtumiin osallistujien määrähienoisessa nousussa Mirva Brola reserviläisurheiluliiton valtakunnalliseen kilpailukalenteriin on tälle vuodelle koottu 25 liikuntatapahtumaa eri puolilta maata. Kisoista suosituin on perinneasekilpailu, joka järjestetään toukokuun lopulla Santahaminassa Helsingissä. Perinneaseet vetävätsatoja osallis- tujia, ja kerrankin kilpailu saatiin pääkaupunkiseudulle, iloitsee Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen. Haasteitakin on tulossa: puolustusvoimat tukee kilpailua tänä vuonna viimeistä kertaa. Vuonna 2015 sitä ei enää tueta, mutta kilpailu järjestetään joka tapauksessa, Tarkiainen lupaa. Puolustusvoimien ohjaus puree muutenkin: Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut järjestään elokuussa viimeistä kertaa erillisinä tapahtumina. Ensi vuonna kisoja järjestään vain yksi, Tyrrissä Kymenlaaksossa. Muista vetovoimaisimmista tapahtumista talvijotos kisataan Imatralla maaliskuun alkupuolella ja syysjotos Nilsiässä syyskuun loppupuolella. Sovelletun reserviläisammunnan kisat käydään Säkylässä kesäkuun lopulla. Ampumasuunnistus järjestetään tänä vuonna viimeistä kertaa reserviläistenomana kisana.ensivuonnasepidetään yhdessä Sotilasurheiluliiton kisojenkanssa. Kokonaan uusina tapahtumina kalenteriin on otettu neljän päivän Nijmegen-marssi Hollannissa heinäkuussa ja Helsinki city marathon 16.elokuuta. Tapahtumat onsuunnattu kovasta kestävyysliikunnasta kiinnostuneille.

19 Reserviläinen 1/ Potkua toimintaan Reserviläisten kovaa leikkiä Etelä-Karjalan sotilasmarssilla osallistujat pääsevätylittämään itsensä Jyri PETsola Etelä-Karjalan sotilasmarssia siivittää hyvätunnelma marssin vaativuudesta huolimatta. Maalissa partiot saavattuhdin aterian ja pääsevätsavusaunaan. Maaret Väkinen etelä-karjalan sotilasmarssi ontotista toimintaa vaativissa olosuhteissa. Tämä ei ole päiväkerhon kevätretki. Tapahtuma palvelee aidosti kenttäkelpoisuutta, kehaisee tapahtuman ideoinut JaskaPetsola,Lauritsalan reserviläisten puheenjohtaja. Marssilleosallistuja voivalita joko43 kilometrin maantiemarssin tai maastomarssin, joka on saman mittainen linnuntietä. Maastomarssi onvaativampi, sillä siihen kuuluu tehtävärasteja ja vastatoimintaa.esimerkiksi vuonna 2013 tiedustelurastilla partioiden tehtävänä oli tiedustella mäki, joka oli hakupartioiden hallinnassa. Miinoitteet ja kaatosade lisäsivät yöllä suoritettavan tehtävän vaikeutta. Kokeneetkin osallistujat käyvät äärirajoilla vuorokauden mittaisen marssin aikana. Reserviläisille on tarjottava todellisia haasteita, jotakin, joka provosoi. Uusia miehiä ei saada mukaan toimintaan saunailtoja järjestämällä, Petsola sanoo. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010,kun Petsola päätti yhdessä ystävänsä kanssa järjestää fyysisesti raskaan, kilpailullisen sotilasmarssin. Tämä ei ole päiväkerhon kevätretki Osallistujia on ollut siitä lähtien viitisenkymmentä vuosittain. Vuonna 2013 Sotavahinkosäätiö myönsi Lauritsalan reserviläisille 2000 euron tunnustuspalkinnon sotilasmarssista. Tänä vuonna partioita seurataan ensimmäistä kertaa GPS-satelliittien avulla. GPSseurannan ansiosta partiot saavat tarkat tiedot etenemisestään. Myös checkpointien määrää on lisätty maantiemarssilla osallistujien toivomuksesta. Näin partiot saavat kilpailun aikana realistisen kuvan muiden partioiden etenemisestä. Hieman yllättävää on, että osallistujat ovat toivoneet vesipisteiden määrän karsimista maastomarssilla. Tänä keväänä vettä on tarjolla ainoastaan huoltorastilla, mikätekee marssista huomattavasti raskaamman. Ihmiset haluavat nopeaa ja raakaa toimintaa. Tämä käy ilmi palautteesta, jota saamme,petsola kertoo. Lauritsalan reserviläisetjärjestää tapahtumaa itsenäisesti sponsoreiden ja yhteistyökumppanien kanssa. Yhdistys haluaa pitää tapahtumajärjestelyt omissa käsissään. Tahdomme pitää tapahtuman riippumattomana. Määräämisvalta säilyy omalla yhdistyksellämme. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen alaisuudessamukaan tulisi valtavasti byrokratiaa. Tapahtumaan voi koota joukkueen kuka tahansa aiheesta innostunut. Eitarvitse kuulua mihinkään järjestöön voidakseen osallistua. Oma fysiikkajahulluus määräävät, miten marssilla pärjää. Tänä keväänä huhtikuuta järjestettävälle sotilasmarssille osallistuu myöslappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva,jokaontapahtumansuojelija. Jarva valmistautuu koitokseen erityisen harjoitusohjelman avulla. Missä yhdistyksesi on onnistunut? Kerromeille: Kilpailukalenteri 2014 Kolmatta kertaa reserviläisten kisoina järjestettävä falling plates on kasvamaan päin ja siirtyy kahdeksi vuodeksi Mikkeliin Vesivehmaan jälkeen. Kaikkiaan Reserviläisurheiluliiton kisoihin osallistujienmääräontarkiaisen mukaan hienoisessa nousussa: vuonna 2013osallistujia oli muutamiasatoja enemmän kuin aiempina vuosina. Valtakunnallisiin kisoihin osallistuu vuosittain kahdesta kolmeen tuhattaeri ihmistä Pistooliampumahiihto, Varsinais-Suomi, Loimaa Talvikilpailu, Varsinais-Suomi, Alastaro Talvijotos, Etelä-Karjala, Imatra Ilma-aseet, Uusimaa, Mäntsälä Ampumahiihto, Pohjois-Pohjanmaa, Oulu 5.4. Reserviläispilkki, Kainuu, Hyrynsalmi Ampumasuunnistus, Pirkanmaa, Sastamala Perinneaseet, Helsinki, Santahamina 7.6. Neliottelu, Kainuu, Kuhmo 8.6. Pistooliampumajuoksu, Kainuu, Kuhmo SRA-ampumamestaruus, Satakunta, Säkylä Nijmegen-marssi,Hollanti, Nijmegen UUSI 19.7.Palvelusammunnat, Päijät-Häme, Lahti 2.8. Reserviläisgolf, Varsinais-Suomi, Alastaro 9.8. Maastokilpailu, Pohjois-Karjala, Kontiolahti Helsinki CityMarathon,Helsinki UUSI RUL ampumamestaruuskisa, Kainuu, Kajaani RESampumamestaruuskisa, Päijät-Häme, Lahti Häyhä TA-kilpailu, TA-Kilta, Rovajärvi Partiokilpailu, Varsinais-Suomi, Turku 6.9. Pystykorva SM-kilpailu, Keski-Suomi, Keuruu Meritaitokilpailu, Upinniemi Syysjotos, Pohjois-Savo,Nilsiä Vakiokivääri, Päijät-Häme, Lahti Falling Plates, Suur-Savo,Mikkeli

20 20 KOULUTUS Reserviläinen 1/2014 Maanpuolustuskoulutusta jo 20 vuotta MPK lunastanut paikkansa yhteiskunnan turvallisuuden lisääjänä Katrina Carlson Hallintopäällikko Pertti ruotsalainen onnittelee MPK:n vuoden 2013 toimihenkilo ksi valittua Kari Kilpeläistä. Sisäministeriön edustaja, everstiluutnantti SakariKapulainen kuvaili yhdistystä verkostoituvana, hallinnonalat ylittävänä neuvottelukumppanina, jokaaidostilisääkansalaisten varautumis- ja turvallisuusosaamista. Yhdistys kouluttaa arkisiakin vaaratilanteita, kutenliikenneonnettomuuden kohtaamista, varten ja samallakannustaa osallistujia yhteisöllisyyteen ja toisistavälittämiseen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys ei voisi toteuttaa koulutusta ilman asiantuntevaahenkilöstöä, osaavia kouluttajia ja toimintaan sitoutuneita tukihenkilöitä. Vuosipäivänä julkaistiin juhlavideo, jossa esitetään lämmin kiitos kaikille toimijoille. Juhlapäivänä palkittiin lisäksi ansioituneita ja pitkäaikaisia MPK:n toimijoita mitalein ja huomionosoituksin. Katrina Carlson maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) juhlisti 20-vuotista taivaltaan Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksella 14. joulukuuta. Paikalla oli parisensataa kutsuvierasta. Arvovaltaiset tervehdyksien tuojat kiittivät MPK:ta vapaaehtoisten isänmaallisten voimien kokoajana. Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtanen nosti esille tekojen merkityksen. Parhainkaan strategia ei toimi, jos ideoita ei pystytä tuomaan osaksi arkea. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eli perusasiat, joiden jatkuminen on pystyttävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Strategiassa määriteltyjen uhkien torjumiseksi ja tarvitaan koko yhteiskunnan panos, Virtanen painotti. MPK on merkittävä vapaaehtoisorganisaatio, joka aktivoi ja osallistaa kansalaisia toimimaan yhteisen turvallisuuden eteen. Puolustusvoimien tervehdyksen esittänyt pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko kiitti yhdistystä luotettavasta kumppanuudesta. MPK:n työ jäsenjärjestöjensä koulutusorganisaationa tukee Merkittävä vapaaehtoisorganisaatio puolustusvoimien päämääriä ja tarjoaa reserviläisille kanavan tuoda oman osaamisensa esille, Rannikko sanoi. Koulutuksen valtakunnallinen volyymi tekee vaikutuksen, jakurssilaisten palaute kertoo koulutuksen mielekkyydestä. Puolustusvoimien MPK:lta tilaaman koulutuksen laadun mittaamiseen kiinnitetään tulevaisuudessa entistäkin enemmän huomiota, sillä puolustusvoimat kaavailee yhdistykselle merkittävääroolia uudistuvassa paikallispuolustuksessa. laki Muutti asemaa seitsemän valtakunnallista maanpuolustusjärjestöä perusti Maanpuolustuskoulutus ry:n yhteiseksi koulutusorganisaatiokseen vuonna 2007 tuli laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, jonka myötä MPK:sta tuli julkisoikeudellinen yhdistys jäsenjärjestöjä nykyisin 14 puheenjohtaja Juha Korkeaoja ja varapuheenjohtaja MikkoHalkilahti Tunnistatkokaluston? MikkoVirta osa 1: Panssarivaunuja puolustusvoimista KuVa1: PuolustusVoiMat KuVa3: PuolustusVoiMat/MerjaHäMäläinen taktisten merkkien jälkeen Reserviläisessä opetellaan tunnistamaan kalustoa. Sarjan ensimmäisessä osassa aloitetaan helpoimmasta päästä eli puolustusvoimien käytössä olevista panssarivaunuista. Vastaukset ovat sivulla 29. KuVa2: PuolustusVoiMat KuVa4: PuolustusVoiMat

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Sähköinen jäsenkysely toteutettiin 20.10. 5.11.2016 välisenä aikana ja

Lisätiedot

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL)

Lisätiedot

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi 31.1.2019 PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli mpk.fi Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys perustettu vuonna 1993 valtakunnallinen

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

Sivistystoimen johdon varautumisja valmiuspäivä Puolen Suomen vapaaehtoiskouluttaja.

Sivistystoimen johdon varautumisja valmiuspäivä Puolen Suomen vapaaehtoiskouluttaja. Sivistystoimen johdon varautumisja valmiuspäivä 9.11.2017 Puolen Suomen vapaaehtoiskouluttaja 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tehtävät Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Nuoret: - 35 vuotiaat Keski-ikäiset: 36 60 vuotiaat Seniorit: yli 60 vuotiaat Taustatiedot

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa , Järvenpään maanpuolustustalo

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa , Järvenpään maanpuolustustalo Julkaisuvapaa 7.10.2017 kello 15.00 Julkaisuvapaa 7.10.2017 klo 15.00 Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa 7.10.2017, Järvenpään maanpuolustustalo

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Suomen Reserviupseeriliitto

Suomen Reserviupseeriliitto Suomen Reserviupseeriliitto Ensimmäinen reserviupseerikerho perustettiin 3.12.1925 Helsinkiin. Liitto perustettiin 17.5.1931. Jäsenyhdistyksiä 315 Reserviupseeripiirejä 20 Henkilöjäseniä noin 27 000 Jäsenistä

Lisätiedot

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Tausta Muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampumaaselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.

Lisätiedot

Vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström

Vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström koskeva lainsäädäntöhanke Kuulemistilaisuus 13.6.2018 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Työryhmä asetettu 13.4.2018 Määräaika 29.6.2018 Voimassa oleva laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta vuodelta

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015 Helsinki, 14.1.2015 Pääesikunnan henkilöstöosasto Viite: Lausuntopyyntö 27.11.2014, asia nro 3585/50.07/2014 RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien

Lisätiedot

Naiset turvallisuuden eturivissä

Naiset turvallisuuden eturivissä Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 10 naisten maanpuolustustyötä

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue

Vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue Vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue Suomen Atomiteknillisen Seuran kevätkokous 26.3.2018, Helsinki Jukka Sovijärvi STUKin strategien tavoite: Yhteiskunta kestää häiriöt Yhteiskunnan toimintaedellytykset

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. YLEISTÄ Vuosi 2014 on yhdistyksen 58. toimintavuosi. Jatketaan omalla valitulla

Lisätiedot

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista

Lisätiedot

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö varautumisessa ja arjen turvallisuudessa

Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö varautumisessa ja arjen turvallisuudessa v v Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö varautumisessa ja arjen turvallisuudessa Turvallinen ja kriisinkestävä kunta verkoston miniseminaari 28.5.2019 Kuntatalo, Helsinki www.mpk.fi vv MPK:n julkiset

Lisätiedot

Reservipiirit Lapissa

Reservipiirit Lapissa 1 Reservipiirit Lapissa Toimintaa yhdessä yhteisen päämäärän Itsenäisen isänmaan hyväksi Kapteeni res. Tero Hyttinen 1 2 Reserviupseeritoiminnan historiaa Järjestäytynyt reserviupseeritoiminta alkoi Suomessa

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Sotaa Pohjois-Vienassa

Sotaa Pohjois-Vienassa Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki Julkaisuvapaa 29.10.2016 kello 16.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 29.10.2016, Ravintola Paviljonki Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017 Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon

Lisätiedot

Suomalainen asevelvollisuus

Suomalainen asevelvollisuus Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016

Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 INNOLINK RESEARCH OY 2016 Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen 1. YLEISKUVAUS TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkimuksessa kartoitettiin eri maanpuolustusliittojen (Reserviläisliitto,

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Sotilassosiologinen Seura

Sotilassosiologinen Seura Sotilassosiologinen Seura Paikallispuolustus ja yhteiskunta 23.4.2015 Helsinki 1 2 Reserviläinen Reserviläinen on PV:n tuote PV vastuussa omasta tuotteesta Korkea MP-tahto -> johtuu monesta asiasta, mutta

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikan hoito

Suomen ulkopolitiikan hoito Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke 2018

NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke 2018 NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke 2018 NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke Opettaja - sinä jos kuka, voit auttaa nuoria päivittämään käsityksensä kokonaisturvallisuudesta

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret Julkaisuvapaa 15.11.2015 klo 14.00 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän juhlapuhe Porin valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 15.11.2015, Porin Lyseo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (13) Henkilöstöosasto HELSINKI HL

Pääesikunta Määräys 1 (13) Henkilöstöosasto HELSINKI HL Pääesikunta Määräys 1 (13) 27.2.2015 PVHSMK - HENKILÖSTÖALA 034 - RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN Normilyhenne PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS Peruste Pääesikunnan työjärjestys;

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Isonkyrön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa , Pohjankyrösali

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Isonkyrön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa , Pohjankyrösali Julkaisuvapaa 20.2.2011 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Isonkyrön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 20.2.2011, Pohjankyrösali Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 VER29.3 Hallitus 2015 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-0859670 Jouni Laurikainen, liik. ups. 040-8451070

Lisätiedot

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys SARC-Sidosryhmätapaaminen 8.2.2018, Ilmatieteenlaitos SINI HANGASLAMMI Punaisen ristin arktisen valmiuden kehittämishanke Hankkeen

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa. Case Kempele Kuntatalo

Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa. Case Kempele Kuntatalo Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa Case Kempele Kuntatalo 28.5.2019 Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa Case Kempele Kuntatalo 28.5.2019 Kari Ahokas; Kunnallisneuvos,

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo 12.30

Julkaisuvapaa klo 12.30 Julkaisuvapaa 24.3.2013 klo 12.30 Reserviläisliiton puheenjohtajan Mikko Savolan tervehdys Kymenlaakson Reserviläis- ja Reserviupseeripiirin yhteisessä maanpuolustusjuhlassa 24.3.2013, Valkeala Kunnioitetut

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään

Lisätiedot

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Sotatieteiden päivät 25.5.2018 Teemu TALLBERG, professori TAHTO-projekti http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ tahto-tutkimusprojekti Kansalta kysyttyä MTS

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY www.pkreservi.fi 1 1. YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot