I m dreaming of a white black Christmas

Transkriptio

1

2 Pääkirjoitus I m dreaming of a white black Christmas Monet toivovat joulusta valkeaa. Kieltämättä lumi tuo joulutunnelmaa, mutta minulle lumi tarkoittaa sitä, että en näe isääni kovinkaan paljoa jouluaattona. Jonkunhan täytyy pitää joulunakin huolta siitä, että tiet ovat ajokunnossa. Minulle joulutunnelman tuo pikemminkin yhdessäolo perheen kanssa ja Lumiukko. A Sisältö Pääkirjoitus...3 Optimin oranssista armeijan vihreisiin...14 Puheenjohtajan palsta...4 Yritysmessut...16 In/Out...4 Excursio...18 Kopon palsta...5 Pärjäätkö valmistuttuasi työelämässä?...20 Ajankohtaista...5 Joen Valmennus...21 Preemion palsta...6 Parasta hallitusvuodessa...22 Valmistuneet...6 Optimi maailmalla...24 Amanuenssilla on asiaa...7 Jatkokertomus...25 Kyllin hyvää...8 Kuin kaksi marjaa...26 Vaihdossa nousevan auringon alla...10 Kvartaalin kasvot...27 From Russia with love...12 Tähän lehteen on kertynyt paljon juttuja ulkomailta: Jaakko ja Saara raportoivat vaihtokokemuksistaan ja Iina kertoo Optimin excursiosta Riikaan. Ulkomaille olisi kieltämttä kyllä mukava itsekin lähteä, ainakin kun Joensuussa alkavat -20 pakkaset. Opiskelijabudjetista johtuen täytyykin tyytyä etelän lämmön sijaan laittamaan huopikkaat jalkaan. Lehdessä on myös vuosijuhlavastaavamme Elisan (tunnetaan nykyisin myös nimellä oppilas Immonen) raportti armeijasta. Pieni ja pippurinen tulenjohtaja jatkaakin järjestötoimintaa Reserviupseerikoulun talousjaoston puheenjohtajana. Harvalla naisella riittää intoa lähteä armeijaan, varsinkaan 18-vuotiaiden seuraan. Pisteet siis Elisalle rohkeudesta uskaltaa. Tämän vuoden aikana Osarista on tullut minulle rakas. Tulen varmasti haikeudella muistelemaan kirjoittajien ahdistelua deadlinesta muistuttamalla. Joskus on jopa täytynyt käyttää perinteisiä lastenkasvatuskeinoja (kiristys, lahjonta, uhkailu) tekstien hankkimisessa. Taittaminen on ollut yllättävän hauskaa ja InDesignin parissa vietetyt ilon ja ahdistuksen hetket jäävät mieleen. Jätän kuitenkin pestini luottavaisin mielin Jennille ja siirryn ensi vuonna pari sivua eteenpäin kertomaan koulutuspoliittisia kuulumisia. Kaikella rakkaudella, Anu Toimitus Päätoimittaja Anu Arosanervo osavuosikatsaus@optimiry.org Toimittajat Petri Makkonen/ Eeva Kalliomaa/ Lauri Jukarainen/ Ulla Turunen/ Jenna Toivanen/Jaakko Jokinen/ Saara Ukkonen/Elisa Immonen/ Simo Sarttila/Petteri Lauronen/ Iina Ahokas Oikolukija Mira Tahvanainen Kannen kuva: K-P Andersson Jr. P Julkaisija: Optimi ry Paino: Kopijyvä Oy, Joensuu Painos 100 kpl Copyright 2012 Optimi ry Osavuosikatsaus on Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kauppatieteiden opiskelijain ainejärjestö Optimi ry:n neljännesvuosijulkaisu. D

3 Puheenjohtajan palsta Asia, jonka joku ajattelee tärkeäksi, on tärkeä Huhhuh! Tapahtumarikas, elämäni rankin, työteliäin ja antavin vuosi alkaa olla takanapäin! Tunteet alkavat olla pinnassa. Muistan kuin eilisen viime vuoden marraskuun syyskokouksen, jossa lähdin hakemaan puheenjohtajuutta. Takana oli niin (hyvinkin) rankka Pietarin excursio kuin järjestämäni Kylterifutis ja fiilikset olivat aikalailla samanlaiset kuin nytkin. Kaikkeni antaneena minulla oli paukut lopussa. Mutta paloa hommaan vielä löytyi ja puheenjohtajaehdokkuus oli lopulta itsestään selviö. Optimille vuosi on ollut merkittävä. Keväällä pidetyt ensimmäiset pyöreät vuosijuhlat, 10-vuotisjuhlat, siivittivät Optimin uudelle vuosikymmenelle ainejärjestötoiminnassa. Optimi on vuosien saatossa kasvanut huomattavasti alkuajoista, mutta on huomattava, että työ on yhä edelleen kesken. Optimi elää murrosvaihetta ja peruspilareiden vakiintuessa on aika lähteä kasvattamaan toimintaa suuremmaksi ja näkyvämmäksi.tästä esimerkkinä toimii ainejärjestömme liittyminen Pohjois- Karjalan Kauppakamarin jäseneksi. Kauppakamarin jäseninä saamme näkyvyyttä pohjoiskarjalaiseen liike-elämään, mikä on tärkeää niin yritysten kuin optimilaistenkin kannalta. Tavoitteena jäsenyydellä on saattaa Optimi jokaisen yritysvaikuttajan tietoisuuteen ja tarjoten näin potentiaalista työvoimaa ja osaamista ainejärjestömme jäsenistä yrityksille. Kyseessä on win-win tilanne ja yhteistyön kehittyessä on Optiminkin mahdollista tehdä parempaa yhteistyötä yritysten kanssa ainejärjestönä. Syksyn toimintaa painotti Optimin supertiistai, eli marraskuun yritysmessut, kampussitsit ja Hope at Night bileet. Messut olivat tänä vuonna syksyllä, joten pystyimme aloittamaan valmistautumisen messuihin jo hyvissä ajoin. Jo keväällä kiinnitetyt Toivo Sukari ja Riku Rantala antoivat osviittaa messujen suhteen. Kauppakamarimme toimitusjohtajan tullessa vielä kolmanneksi puhujaksi, oli kattaus todella mielenkiintoinen. Messujemme teema Yrittäjyys elämäntapana sai kolme erilaista tarinaa niin pohjoiskarjalaisittain, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kampussitsit ajatus lähti Optimista ja saimme ylpeänä olla näyttämässä tietä joensuulaiselle akateemiselle kulttuurille. Paikalla oli opiskelijoita 18:sta eri ainejärjestöstä, joten tapahtuma oli poikkitieteellinen sanan jokaisessa merkityksessä. Supertiistain huipensi baaritapahtuma ja illan tuotot lahjoitettiin Hope Yhdessä ja Yhteisesti ry:lle. Tuottoihin kuuluivat myös lelut, joita saimme lähes 200 erilaista. Lelut menevät suomalaisille vähävaraisille lapsiperheille. Vuoden 2013 hallitus valittiin Vaikkakin uudessa hallituksessa on kahdeksan vanhan hallituksen jäsentä, on uusi hallitus mielestäni nuori ja erittäin motivoitunut. On ollut ilo seurata tänä syksynä, miten hallitustyöskentely kiinnostaa ihmisiä ja on helppo ja hyvä jättää Optimi turvallisiin käsiin. Vielä kerran, onnea uusi hallitus ja tsemppiä Mira! Teidän työnne on tärkeää. Ensi vuoden teemoina Optimissa tulee näkymään alumnitoiminta sekä tiimitoiminnan kehittäminen. Alumnitoiminta näkyy Optimin vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa ja tarkoitus on järjestää ensimmäinen virallinen alumnitapahtuma syksyllä Vuoteen 2013 kuuluvat myös olennaisesti kansalliset tapahtumat. Alkuvuodesta järjestettävä NESU-Dagen sekä syksyllä pidettävä Kylterifutis. Paljon on siis jälleen luvassa seuraavalle vuodelle. Itselläni on aika kiittää Optimia kahdesta hienosta hallitusvuodesta. Hommia on ollut riittämiin, mutta ilolla olen niitä tehnyt. Toivon, että jonkinlainen kädenjälki työstäni ja työstämme kahden vuoden aikana jää Optimin historiaan. Ensi tammikuusta lähtien minulla on ilo ja kunnia nauttia ainejärjestömme antimista ensimmäistä kertaa aitona rivijäsenenä. Pysyköön Optimi jatkossakin olennaisena osana opiskeluamme. OI OPTIMI! KIITTÄEN Petri Makkonen Puheenjohtaja Optimi ry Vuosi 2012 on viimeistä kuukautta vaille paketissa. Vuosi on ottanut ja antanut paljon. Nyt on ihana alkaa pikkuhiljaa valmistautua jouluun ja lomaan. Kerrankin on aikaa rentoutua ja jättää kampuselämä joksikin aikaa taakseen. Marraskuussa lähetin teille optimilaisille perinteisen jäsenkyselyn. Suuret kiitokset vastanneille! Tietenkin olisi ollut mukava, että suurempi osuus jäsenistöstä olisi vastannut kyselyyn, jolloin olisimme saaneet todenmukaisemman mielipiteen koko jäsenistöltä. Nyt vastausprosentti jäi valitettavasti noin 8,3 prosenttiin. Avaan nyt osittain jäsenkyselyn tuloksia teille. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä Optimin tapahtumatarjontaan. Ne ketkä eivät olleet kokonaan tyytyväisiä, jakautuivat kahteen leiriin: toivottiin enemmän monipuolisempia urheilutapahtumia sekä tapahtumia, jotka liittyisivät koulutukseen ja opiskelualaamme. Jäsenistön mielipiteestä tiedotetaan ensi vuoden hallituksen jäsenille, jotka yrittävät ottaa toiminnassaan huomioon nämä parannusehdotukset. Iloa meille nykyisen hallituksen jäsenille tuotti huomata, että kaikki vastanneet fuksit olivat olleet tyytyväisiä Optimin fuksiviikkojen aktiviteetteihin. Toivon sydämestäni, että kaikilla fukseilla on ollut ikimuistoinen syksy. Yksi kysymys käsitteli kurssitarjontaa; pitäisikö optimilaisten mielestä esimerkiksi laajentaa opintojemme kurssitarjontaa. Monen mielestä pitäisi. Erityisesti laskentatoimen kursseja haluttiin lisää. Joulukuun puolivälin tienoilla järjestetään laitoksella kauppatieteiden kandidaatin koulutuksen kehittämisaivoriihi. Kyseiseen tilaisuuteen opiskelijoiden puolesta osallistuvat ainakin minä sekä tuleva koponne. Viemme laitoksen väelle optimilaisten terveiset. Allekirjoittaneelle tämä on vuoden viimeinen kopopalsta. Olo on haikea ja jotenkin ontto. Jätän kopoperintöni ja palstani iloisin mielin Optimin vuoden 2013 kopolle. Olen varma, että hän tulee hoitamaan pestin vähintään yhtä tyylikkäästi. Iloista joulun odotusta kaikille! Rakkaudella Eeva Kopo ja vpj Kopon palsta Vika neljännes Eeva suuntaa kohti uusia haasteita Optimin projektivastaavana. In VERONPALAUTUKSET Jes, tilillä on rahaa! Tosin se on korotonta valtion lainaamaa rahaa, mutta väliäkö sillä. JOULULAHJAT Oli sitten aikuinen tai lapsi, lahjat ovat kivoja. Ja joulupukki on olemassa, ainakin joulukuussa. LOMA Vapaata aikaa! Tosin muutama loman aikana tehtävä harjoitustyö hieman himmentää joululoman hohtoa. Toimitus kuitenkin haluaa muistuttaa, että motivaation kannalta on tärkeää myös nauttia glögiä ja levätä. Out LÄMMIN SISÄILMA Ainakaan Joensuun Ellin asunnoissa perinteisesti eristäminen ei ole ollut kovin suuressa huudossa. Opiskelija huomaakin talven tulleen, kun kämpässä on sisällä lähes yhtä kylmä kuin ulkona. SKARPPI Joensuun Elli saa nyt hieman kylmää kyytiä ja tässä kohdassa aivan syystä. Ainejärjestöillä on taas yksi mahdollinen bilepaikka vähemmän. POJAT Tai oikeastaan pojat hallituksessa. Optimin uudesta hallituksesta peräti kolme neljäsosaa on tyttöjä. Tosin toimitus ei usko hallituksen poikien sitä panevan pahakseen. Optimin hallituksen vuoden 2013 kokoonpano Puheenjohtaja Mira Tahvanainen Kopo/Varapuheenjohtaja Anu Arosanervo Sihteeri Ida Swahne Talousvastaava Jenni Soininen Yrityssuhdevastaava Jere Lehtosaari Projektivastaava Eeva Kalliomaa Juhlavastaava Iina Ahokas Tapahtumavastaava Emmi Rissanen NESU-vastaava Nora Kettunen Mediavastaava Ville Saali Osavuosikatsauksen päätoimittaja Jenni Järvinen Liikunta- ja fuksivastaava Konsta Pälvi Ajankohtaista Ville Saali aikoo aloittaa opiskeluun panostamisen kunnolla. Erityisesti psykologian sivuaineopinnot kiinnostaisivat häntä. Syynä tähän tosin ei kuulemma ole itse aineen hyödyllisyys tai kiinnostavuus vaan psykan tytöt. Toimitus jää odottamaan Saalistajan opintojen tulevia käänteitä. NESU-dagen tulee! NESU-vuoden odotetuin tapahtuma on vuonna 2013 Joensuussa. Osavuosikatsauksen toimitus odottaa jännityksellä Dageneiden saapumista Joensuuhun. Jutun juurta ainakin pitäisi riittää tuntien nesulaisten biletystyylin. 4 5

4 Pääyhteistyökumppanit 2012 Heippa! Jouluun on enää reilu kuukausi aikaa, ja Preemiossakin aletaan vähitellen odottamaan aikaa, jolloin uusi hallitus ottaa vetovastuun ja vanhat parrat vapautuvat tekemään kuka mitäkin. Viimeinen kuukausi on ollut täynnä huikeita tapahtumia, joiden eteen moni ihminen on antanut panoksensa. Myös optimilaisiakin on näkynyt mukavasti muun muassa NESU-sitseillä lokakuun lopussa. Taisi Kuopion Haalaribileissäkin Optimilta olla päällikkö Makkosen johtama pieni, mutta äänekäs, delegaatio paikalla. Kuopion Haalaribileet olivatkin Preemion suurin tapahtuma syksyllä, kun Onnelan valtasi noin tuhatpäinen joukko haalarikansaa juhlimaan Stigin tahtiin. Lippuja olisi mennyt enemmänkin kaupaksi, mutta valitettavasti kaikkia innokkaita juhlijoita ei voitu ottaa sisään. Haalaribileiden kanssa samana päivänä järjestettiin vielä Kylterifutis Dramaattisen turnauksen voitti tänä vuonna Pörssi ja näin ollen mestaruus matkasi Jyväskylään ja boomarit jäivät nuolemaan näppejään. Preemion osalta turnaus ei ollut kovin mairitteleva, sillä kilpajoukkueen sijoitus oli neljäs. Myöskään henkilövahingoilta ei vältytty, kun muutama preemiolainen satutti nilkkansa ja taisipa joku katkaista jalkansakin. Merkittävää on, että Kuopiossa järjestetään ensimmäistä kertaa SEFEn liittokokous ja samalla juhlitaan Pohjois-Savon Ekonomien 75-vuotista taivalta marraskuun 24. päivä. Näiden juhlien järjestelyssä Preemiolla on ollut vahva panoksensa ja itse liittokokouksessa tullaan käsittelemään monia kyltereitä koskevia mielenkiintoisia asioita ja esityksiä. Juhlien ja muiden tapahtumien ohella merkittävintä on kuitenkin se, että Preemion hallitus vuosimallia 2013 valittiin syyskokouksessa 13. päivä marraskuuta. Monen vuoden tauon Preemion palsta jälkeen Preemion johdossa on ensi vuonna nainen ja muutenkin naisia on ensi vuonna enemmän kuin kahdessa edellisessä hallituksessa yhteensä. Uskon vahvasti, että uusi porukka tulee taas kehittämään Preemion toimintaa entistä paremmaksi. Uskon myös yhteistyön Optimin kanssa jatkuvan vähintään yhtä hyvänä kuin se on tähänkin asti ollut. Olenkin vakuuttunut, että jätämme istuvan hallituksen kanssa hyvän perinnön tulevaa vuotta ajatellen. Syyskokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelma ja sitä kautta uusi toimikuntarakenne, jossa toimikuntien määrää lisätään vuonna 2013, tulee helpottamaan huomattavasti toiminnan läpiviemisessä. Heti alkuvuodesta lähtien tehtävää on todella paljon, sillä kotisivu-uudistuksen lisäksi olisi tarkoitus taas järjestää Kuopion Haalaribileet ja Preemion vuosijuhlat, jotka ovat vuosittain suurimmat tapahtumamme niin taloudellisesti kuin kävijämäärältään. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Lauri Jukarainen Puheenjohtaja Preemio ry Tämän päivän viestinnän haasteena on, löytääkö viesti kohderyhmän. Tätä pohdimme markkinoidessamme kauppatieteitämme abeille, mutta myös viestiessämme tärkeistä asioista nykyisille opiskelijoillemme. Viestintäkanavia löytyy entisaikaan verrattuna kymmenkertaisesti enemmän. Vielä kymmenen vuotta sitten viestittiin opiskelijoille opiskeluun liittyvät asiat ainoastaan ilmoitustaulun välityksellä. Lappu nastalla ilmoitustaululle ja se oli siinä. Opiskelijan vastuulla oli käydä lukemassa ilmoitustaululla olevat viestilaput, jos halusi pysyä kärryillä ajankohtaisista asioista, muutoksista tai uusista tuulista. Nykyisin viestintäkanavia on miljoona : WebOodi, internetsivut, intranet, viestiryhmät, Moodle, opinto-opas, Facebook, Twitter, sähköposti yms. sekä amanuensseille outo ja vieras viestintäkanava KVG. Viestinnän haasteena on myös, meneekö viesti oikeanlaisena perille. Taannoin eräänä päivänä lausahdin murrosikäiselle tyttärelleni jotain mielestäni erittäin älykästä. Tyttäreni tokaisi minulle: LOL. Lämpö tulvahti sydämeeni ja hymy huulillani yritin halailla tytärtäni. Tytär kavahti säikähtäneenä kauemmaksi ja kysyi, ymmärsinkö minä mitä hän oli sanonut. Tämän jälkeen tuli pitkä selvitys (voimasanoineen) siitä, että LOL ei todellakaan tarkoita Lots Of Love. Amanuenssien oma hallinnollinen (ja byrokraattinen?) kieli luo omat haasteensa viestinnässä. Lyhenteitä löytyy: OPS, HOPS, Oodi, intra, paljo, yota, inno, tara, Lukari, AHOT jne. Saatamme puhua huomaamattamme sellaisella sanastolla, että kuulija luulee kuulevansa latinaa. Edes opettajat (ml. professorit) eivät Amanuenssilla on asiaa Viestinnän viidakossa aina ole kärryillä, mistä me puhumme. Tyhjä, lasittunut katse ja kulmat ihmetellen kurtussa kertovat meille, että viesti ei taida mennä oikeanlaisena perille. Mutta me amanuenssit olemme taitavia kertomaan asioita monella eri tavalla. Aina löytyy oikeanlainen lauserakenne ja sanasto, jolla viesti menee perille sellaisena kuin me tarkoitamme. Jos siis puheemme kuulostaa latinalta, voit aina rohkeasti pyytää suomennosta. Laitoksen ja amanuenssien vastuulla on viestittää opiskelijoille ajankohtaisista asioista ja muutoksista. Yritämme laittaa viestejä milloin mitäkin reittiä opiskelijoille pohtien samalla, löytävätkö (lukevatko) opiskelijat lähettämämme tiedotteet. Opiskelijoiden vastuulla taas on lukea ajankohtaiset asiat milloin mistäkin. Tärkeimpänä viestintävälineenämme on yliopiston intranet-sivuilla oleva kauppatieteiden viestiryhmä opiskelijoille. Nämä viestit voi tilata omaan sähköpostiosoitteeseen, jolloin niitä ei edes tarvitse varta vasten käydä intrassa lukemassa. Erittäin tärkeät ajankohtaiset asiat lähetämme kaikille opiskelijoille sähköpostitse. Tällöin on tärkeää, että opiskelijalla on ajantasainen sähköpostiosoite rekisterissä. Viestintää ja viestintävälineitä on nykyisin melkeinpä ähkyyn saakka. Toivottavasti kuitenkin viestinnän viidakossa edes meidän amanuenssien lähettämät (tärkeät) viestit saavuttavat kohderyhmämme eli opiskelijamme, olivat he sitten missä päin maailmaa tahansa. Kuten tiedetty, lehdet ovat viestinnän ammattilaisten käsissä. Asiapitoinen palsta onkin hyvä lopettaa lainaukseen lehdestä: Saarisen mukaan kymmenien opettajien vanhemmat uhkasivat jo vaihtaa lapsensa toiseen kouluun, jos työrauhaa ei kouluun palauteta. (Keskisuomalainen) * Joulunodotusterveisin Ulla PS. Anna Kuikka (markkinointivastaavamme) jää mammalomalle ja lähettää kaikille paljon terveisiä. * Lähde: Ajalla valmistuneet: 1 Kauppatieteen tohtori KTT, johtaminen, Häkkinen Sari, Lappeenranta 9 Kauppatieteen maisteria KTM, oikeustaloustiede, Eronen Anna, Taipalsaari KTM, laskentatoimi, Kekäläinen Anssi, Joensuu KTM, johtaminen, Lamminluoto Henna, Liperi KTM, laskentatoimi, Leppänen Saila, Kouvola KTM, johtaminen, Nenonen Juho, Joensuu KTM, laskentatoimi, Nurmi Janne, Joensuu KTM, yritysoikeus ja -talous, Sopanen Niklas, Kajaani KTM, palvelujohtaminen, Tapanen Hanne, Joensuu Lisäsi yksi maisteri, joka ei ole antanut lupaa nimensä julkaisuun. 9 Kauppatieteen kandidaattia KTK, yritysoikeus ja -talous, Fisk Sarianne, Joensuu KTK, laskentatoimi, Hulkkonen Iida, Mikkeli KTK, yritysoikeus ja -talous, Ikonen Rauni, Kitee KTK, johtaminen, Lamminluoto Henna, Liperi KTK, johtaminen, Nenonen Juho, Joensuu KTK, palvelujohtaminen, Paakkunainen Titta, Kontiolahti KTK, yritysoikeus ja -talous, Ruotsalainen Sanna-Mari, Joensuu KTK, markkinointi, Yli-Saunamäki Antti, Hyvinkää Lisäksi yksi kandidaatti, joka ei ole antanut lupaa nimensä julkaisuun. Kolmannen periodin kurssit (ilmoittautuminen alkaa klo 8): Yrittäjyyden monet muodot (verkkokurssi) Liiketoimintaosaaminen matkailualalla (verkkokurssi) Johtajuus ja esimiestyö (verkkokurssi) Oman osaamisen tuotteistaminen (verkkokurssi) Knowledge Management (verkkokurssi) Trust in Organizations (oppimistehtävä) Yritysoikeuden perusteet Laadullisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille Johdon laskentatoimen jatkokurssi Liiketoiminnan ja yrittäjyyden perusteet Rahoituksen perusteet Työoikeus ManagingInformation Systems Tilastollisten menetelmien jatkokurssi Fundamentals of Marketing Research Elinkeinoverotuksen perusteet Destination Marketing and Management International Business Management Laadullisen tutkimuksen perusteet, kauppatieteiden harjoitukset Kilpailukyvyn ja muutoksen johtaminen Law on Financing of International Trade Johdatus yksityisoikeuteen Yritysoikeus ja liiketoiminnan suunnittelu Strateginen laskentatoimi Johdon laskentatoimen perusteet Konsernitilinpäätös Accenture ConsultingAnalyst School Yrityspeli Yhtiöoikeus Haastattelu- ja tekstiaineistojen analyysi Kilpailuoikeus Service Management 7.3. Kevään tentit Löytyvät kätevästi WebOodistaKauppatieteiden laitos (Joensuun kampus) opinto-oppaasta, välilehdeltä Tentit joko tenttipäivittäin tai opintojaksoittain. 6 7

5 Kyllin hyvää Se on jo syyslukukausi melkein paketissa ja joululoma aluillaan. Syksyn tapahtumia kiertäessäni ja opiskelijoita tavatessani minulle on tullut paljon kysymyksiä SEFEen liittyen. Koska monella voi olla samat kysymykset mielessä, seuraavassa joitain useasti kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen: 1. Mistä saan jäsennumeron SEFEn jäsensivuille kirjautumiseksi? Jäsennumero löytyy helpoiten Ekonomi-lehden takakannesta (edellyttäen, että se on tallessa) tai laittamalla viestiä Kyllille eli minulle. 2. Mikä on Kylteripäivät? Kylteripäivät eli KYPÄ on kauppatieteen opiskelijoiden asiantuntija- ja viihdetapahtuma, joka järjestetään vuosittain tammi-helmikuun vaihteessa yleensä Helsingissä. Tämä yksi vuoden parhaista (jopa paras!) kylteritapahtuma koostuu ensimmäisen päivän seminaarista ja iltajuhlasta sekä seuraavan päivän silliksestä, jolloin kylterit ympäri Suomen pääsevät verkostoitumaan keskenään. 3. SEFEn nettisivuilla lukee, että osallistujia Kylteripäivillä on n. 500, mutta ilmoittautuessa paikkoja näkyi olevan vain 300. Miksi? Viidestäsadasta paikasta noin 200 on kiintiöpaikkoja, jotka on varattu mm. kylteriainejärjestöjen hallituksille. (Taas yksi hyvä syy hakeutua hallitukseen..!) 4. Voinko tilata pelkästään Kauppalehden ipad-version? Valitettavasti et. Jotta voit aktivoida lukuoikeuden Kauppalehden näköislehteen, sinun on tilattava ensin lehtipainos. Lehden voit tilata osoitteessa 5. Sponsoroiko SEFE Optimia? SEFE muun muassa tukee rahallisesti erilaisia tapahtumia ja voi tarjota tapahtumissa jotain kivaa, kuten sitseille usein snapsin tai järjestää esimerkiksi CV-klinikan, kuten Yritysmessuille oli järjestetty. 6. Kuulun jo toiseen ammattiliittoon. Voinko silti liittyä SEFEen ja kuulua täten kahteen liittoon? Kyllä voit. Voit kuulua kahteen liittoon samanaikaisesti, mutta ainoastaan yhteen työttömyyskassaan. 7. Mistä saa Kylteri-merkkejä? Kylliltä, tule ja kysy kun näet tapahtumissa. Viimeisenä, mutta tärkeimpänä ja eniten kysymystä herättävänä 8. Miksi SEFEen pitäisi liittyä tai minkä takia siihen on syytä kuulua? Hyödyt tiivistetysti: - Ilmainen Talouselämä ja Ekonomi-lehti - Kesätyöpalkka-, gradupalkkio- ja vastavalmistuneen palkkasuositukset - Uraneuvonta: Keskustelut uraohjaajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja urasi suuntaan ja työnhakuun ja saat muun muassa henkilökohtaista palautetta CV:stäsi. - Juristien palvelut: Työsuhdeneuvonta auttaa kaikissa työlainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Voit esimerkiksi tarkistuttaa työsopimuksesi ennen allekirjoittamista. - Voit kuulua IAET-kassaan SEFEn kautta. Jos et löydä haluamiasi töitä heti valmistumisen jälkeen, kassan jäsenenä turvaan toimeentulosi. (Mm. tästä lisää seuraavassa Osarissa!) Muihin kysymyksiin vastaukset suoraan Kylliltä :) Heipparallaa! Piparintuoksuista joulun odotusta toivotellen, Kylli-täti Jenna Jenna Toivanen Kylteriyhdyshenkilö, Itä-Suomen yliopisto Suomen Ekonomiliitto Finlands Ekonomförbund SEFE ry Ratavartijankatu 2, Helsinki jenna.toivanen@sefe.fi 8

6 Vaihdossa nousevan auringon alla Tervehdys kaikille nousevan auringon maasta. Olen Jaakko Jokinen, kolmannen vuoden oppilas ja tällä hetkellä vaihdossa Japanissa Osakan Kansai Gaidai yliopistossa. Ennen kuin lähden enempää kertomaan kokemuksistani Japanissa, haluan suositella jokaiselle vaihtoon lähtemistä. Ilman pienintäkään epäilystä, tämä on ollut elämäni hauskin, mielenkiintoisin ja opettavin kokemus, ja en ole ollut täällä vielä edes ensimmäistä lukukautta! Jo päästessäni sisään Itä-Suomen Yliopistoon olin päättänyt, että haen vaihtoon Japaniin ja vaihto sopi täydellisesti kolmanteen vuoteeni yliopistossa. Japaniin lähdön lähtökohdat olivat varsin hyvät: olen käynyt Japanissa aikaisemmin, luen japanin kieltä sivuaineenani, olen aina pitänyt Japanista ja japanilaisista sekä toimittuani kansainvälisenä tutorina Joensuussa, minä tunsin lukuisia oppilaita kohdeyliopistostani. Kaikesta tästä huolimatta kyllä siinä vaiheessa, kun kone laskeutui elokuun lopussa Kansai International Airportille, niin olo oli hieman orpo. Ei jännittänyt yhtään, mutta oli äärimmäisen innostunut olo ja ei mitään tietoa mitä tulisi tapahtumaan, että ei oikein tiennyt mitä ajatella. Nyt sitä mennään ja todella eeppisellä tavalla! Jo lentokentällä huomasi Japanin yhteiskunnan järjestäytyneisyyden. Japani on hieman Suomea isompi maa, mutta väkiluku pyörii tällä hetkellä jossain 127 miljoonan tuntumassa. Tähän kun lisää sen, että Japani on vuoristoinen maa ja asutettavaa aluetta on vain lähinnä tietyt rannikkokaistaleet, niin tuloksena on varsin suuret ihmismassat kaikkialla. Tästä huolimatta, tai ehkä tästä johtuen, Japani on kuitenkin järjestyksen ihannemaa. Ihmiset jonottavat kaikkialle, eivät puhu junissa, ja kaikin puolin toimivat monessa asiassa niin huomaamattomasti ja järjestäytyneesti, että välillä sitä unohtaa kuinka paljon täällä oikeasti pyörii ihmisiä ympärillä. Toisin oli Shanghaissa, jossa opiskelin kesälomalla. Shanghaissa vallitsi viidakon laki: jonotus oli täysin vieras käsite, ihmiset huutelivat toisille kovaan ääneen ja muutenkin sitä tuli ihmeteltyä, että miten tällä lailla voi mikään toimia, etenkin maailman toisiksi suurimman talousmahdin sykkivä sydän. Japani ja Kiina ovat hyvin erilaisia kokemuksia, kiehtovia molemmat, mutta erilaisia. Järjestäytyneisyydestä onkin hyvä siirtyä puhumaan siitä mitä tässä maassa on vielä enemmän kuin ihmisiä: säännöt. Niitähän täällä riittää. Asian voisi tiivistää näin, että Japanissa kaikki on sallittua, mutta mitään ei saa tehdä. Laki ei kiellä montaa asiaa, mutta yhteiskunnan normit kieltävät. Ei ole hyvän tavan mukaista esimerkiksi kävellä ja syödä/juoda samaan aikaan, vaan silloin pitää istua alas. Kaikista mieluiten tietysti ei syö/juo ollenkaan julkisilla paikoilla. Yhteiskunnan normeja on loputtomasti, mutta onneksi japanilaiset eivät odota ulkomaalaisilta mitään, joten jos vahingossa (tai no, joskus ihan tietoisestikin) rikon jotain normia niin ei ole heti jotain isoäitiä repimässä minua korvasta. Japanissa onkin sanonta, että normien rikkominen on hyväksyttävää kolmelta ryhmältä ihmisiä: ulkomaalaiset, humalaiset sekä lapset. Toisin sanoen, Suomesta tutut pussikaljanuoret olisivat aika villejä ja vapaita tässä maassa. Miksi ihmiset seuraavat näitä normeja? Kaikessa on kyse kunnioituksesta. Japanissa on hyvin vahva kunnioituksen ilmapiiri; jokainen tietää oman asemansa. Se miten sinä puhut ja miten sinulle puhutaan, riippuu täysin iästäsi ja asemastasi. Täällä käytetään aivan eri sanoja ja taivutuksia riippuen ihmisten välisestä asemasta. Alemmassa asemassa oleva kumartaa syvemmälle kuin mitä korkeammassa asemassa oleva kumartaa takaisin, ja välillä vaikuttaa siltä, että ihmiset kommunikoivat täällä ainoastaan sanoilla kiitos ja anteeksi. Normit ja kunnioitus määrittävät kaiken, ja niitä rikkomalla menettää kasvonsa, joka on varsin suuri asia täälläpäin maailmaa. Kaiken kaikkiaan Japani on hyvin mielenkiintoinen ja kollektivistinen yhteiskunta. Nyt on hyvä aika siirtyä keskustelemaan siitä mikä varmasti kiinnostaa teitä, arvoisat Osavuosikatsauksen lukijat, kaikista eniten: miltä tuntuu opiskella ja elää ulkomailla, ja etenkin Japanissa. Täydelliseltä. Siinä lyhyt ja ytimekäs vastaus, mutta ehkä on soveliasta hieman avata enemmän millaista täällä on opiskelijaelämä vaihto-opiskelijoille. Tämä koulu, eli Kansai Gaidai, on tunnettu kansainvälisyydestään. Koulun nimi tulee sanoista Kansai GaikokugoDaigaku, joka tarkoittaa Kansain vieraidenkielten yliopisto. Vaihtareita on paljon ja paikalliset opiskelijat ovat hyvin avoimia ja ystävällisiä ulkomaalaisille niin sanotuille gaijineille, joka on hieman vanhahtava, mutta paljon käytetty termi ulkomaalaisille. Olin juuri ehtinyt laskea saappaani kampukselle, kun japanilaiset opiskelijat halusivat jo tutustua. Itse luonnollisesti aluksi uskottelin sen johtuvan karismaattisuudestani ja komeudestani, mutta totuushan on, että Japanin ollessa etnisesti hyvin homogeeninen maa, niin ulkomaalaiset näyttävät ja vaikuttavat hyvin kummallisilta, mutta ainakin koulun japanilaisten opiskelijoiden mielestä hyvässä mielessä. Onneksi Suomi ei ole mikään Albania (kaikella kunnioituksella kyseistä maata kohtaan), vaan suuri osa japanilaisista tietää Suomen, ja ei ollut tarvetta selittää, että me ollaan se jäätävän kylmä ja pimeä joulupukin kotimaa. Sain ystäviä tosi nopeasti, etenkin kun asuin kaksi ensimmäistä kuukautta koulun asuntolassa, joka on sääntöjä täynnä oleva opiskelija-asuntola. Nykyään irstailen omassa yksiössäni Osakan keskustassa, joka on myös hieno kokemus. Ensimmäisestä päivästä asti paikalliset opiskelijat sekä vaihtareiden aivan mahtava yhteishenki on saanut minut tuntemaan itseni todella tervetulleeksi, ja se on varmasti auttanut siinä, että en ole tuntenut ollenkaan koti-ikävää. Opiskelijoita on todella monesta eri maasta, mutta suurin osa on Yhdysvalloista. Englantia ja japania tulee joka päivä käytettyä niin paljon, että olen nykyään vielä entistäkin huonompi suomen kielessä. Olen varma, että Osavuosikatsauksen oikolukija saa harmaita hiuksia korjatessaan tätä todella huonolla suomella kirjoitettua tekstiä (toim. huom. pitää paikkansa). Kampuksella on hienoa, mites sitten luokkahuoneessa? Aivan yhtä loistavaa. Japanin kieltä opiskellaan joka aamu ja iltapäivisin on itse valitsemiasi kursseja. Opettajat ovat aivan loistavia. Japanin kielen opettajat ovat luonnollisesti japanilaisia, ja Kansainvälisen laitoksen, jossa me vaihtarit opiskellaan, opettajat ovat pääsääntöisesti amerikkalaisia. Opetus on todella korkeatasoista ja hommia ja läksyjä riittää kyllä joka päivälle. Mutta se ei haittaa, ainakin kielitaito paranee joka päivä, mikä auttaa jokapäiväisessä elämässä. Tässä maassahan ihmiset eivät paljon englantia puhu, ja länsimaisia aakkosiakin saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että japania olisi pakko osata en- nen kuin tänne tulee. Neuvokas ihminen pärjää aina, ja täällä oppii tarvittavat asiat tarvittavan nopeasti. Mitä Japanissa tehdään vapaa-ajalla? Lista on lukematon. Täällä on niin paljon tekemistä, että mainitsen vain muutaman kohokohdan, jotka todennäköisesti kiinnostavat teitä lukijoita eniten. Japani on täynnä täysin toisistaan erilaisia kaupunkeja, kaikissa on paljon nähtävää, mutta sen lisäksi luonto ja paikalliset temppelit ovat uskomattoman kauniita. Juna on nopea ja maailman täsmällisimmin, mikä helpottaa kaupungista toiseen siirtymistä. Yöelämässä on loputon määrä tekemistä. Perusbaarien ja yökerhojen lisäksi on myös paljon muuta. Ne, keitä nämä muut asiat kiinnostavat, voivat henkilökohtaisesti tulla minulta kysymään, kun joskus kaukaisessa tulevaisuudessa palaan, koska en todellakaan lähde niitä tähän kirjoittelemaan. Ajattelin joskus saada työpaikankin jostain. Yksi erityispiirre mikä varmasti kiinnostaa meitä kaikkia optimilaisia hyvin paljon on japanilaisissa ravintolabaareissa (izakaya) oleva tarjous nimeltä nomihoudai, joka tarkoittaa juo niin paljon kuin haluat. Eli maksat tietyn summan ja sitten saat juoda niin paljon kuin haluat tietyn ajan verran. Usein 2 tuntia on noin yenia, eli noin euroa. Sanomattakin selvää, että tämä konsepti johtaisi jokaisen baarin vararikkoon Suomessa. Kuvitelkaa mielessänne millaisen tsunamin verran alkoholia menisi optimilaisten kurkusta alas, jos Bepopilla olisi tällainen tarjous haalaribileissä. Joskus hyväksikäyttäessäni nomihoudaita olen vannonut itselleni, että muutaman nimeltä mainitsemattoman optimilaisen kanssa en koskaan lähde tähän leikkiin. Kaiken kaikkiaan suosittelen jokaiselle lämpimästi vaihtoon lähtöä ja etenkin Japania. Odotukseni olivat korkealla, mutta kuitenkin tämä maa, ja koko vaihtokokemus, on ylittänyt ne. Ne taidot, joita vaihdossa oppii ja ne kokemukset, joita hankkii, ovat todella arvokkaita, ja varmasti jokaisella vaihtoonlähtijällä, riippumatta kohteesta, tulee olemaan elämänsä hauskinta ja makeinta aikaa. Sen voin luvata. Parhaimmat terveiset pallon toiselta puolelta ja oikein hyvää lukuvuotta teille kaikille! Nähdään yliopistolla joskus tulevaisuudessa! Jaakko Jokinen 10 11

7 From Russia with love Lähdin Pietariin vaihtoon hieman pelonsekaisin ajatuksin. Mielikuvani Venäjästä ja venäläisistä rajoittuivat lähinnä vaativiin ja hieman epäkohteliaisiin asiakkaisiin Joensuun Hennes & Mauritzin kassalla. Sateisen ja kylmän kesän jälkeen olisinkin mieluummin suunnannut vaihtoon Balin hiekkarannoille palmujen katveeseen. Ai miksikö sitten Pietari? Venäjä-tuntemuksen ja venäjän kielitaidon tuomista hyödyistä puhutaan Suomessa jatkuvasti. Halusin lähteä vaihtoon paikkaan, josta ajattelin saavani parhaan mahdollisen hyödyn tulevaa uraani ajatellen. Mielikuvani muuttuivat heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Pietarin juna-asemalla minua oli vastassa erittäin ystävällinen venäläinen tutorini Arthur. Hän saattoi minut ja kolme muuta suomalaista Finljandski Stationilta tulevaan kotiini nimeltään общежитие eli asuntolaan. Opiskelija-asuntolassamme asuu lähes kaikki vaihto-opiskelijat, noin sata ihmistä. Asumme kahden hengen huoneessa ja jaamme keittiön ja kylpyhuonetilat noin kymmenen muun samassa kerroksessa asuvan kanssa. Asuntolamme sijaitsee yliopistomme FINEC:in takana aivan Pietarin ytimessä, aivan upealla paikalla Nevan varrella. Myös asuntolavuokra on varsin kohtuullinen eli 70 euroa kuussa. Yllätyksekseni opiskelija-asuntolassa asuminen on mahtavaa, vaikka tilat ovat hieman epäsiistit eikä täällä ole yksityisyyttä juuri ollenkaan. Luulin, että oman tilan puute alkaa jossain vaiheessa häiritsemään, mutta vielä en ainakaan ole juuri edes kaivannut yksityisyyttä. Täällä Esimerkiksi saimme kuntosalilla alennusta sillä perusteella, miten monta numero yhdeksää meillä on passissa. opiskelee aivan upea vaihtariporukka, joiden kanssa mielelläni vietän vapaa-aikani. Heitä onkin helppo käydä moikkaamassa, kun kaikki asuvat saman katon alla. Vaihto-opiskelijoita on täällä muun muassa Saksasta, Itävallasta, Suomesta, Ranskasta, Kiinasta ja Sveitsistä, ja kaikki ovat mahtavia. Saksalaisten kanssa varsinkin jutut menee hyvin yhteen ovat varsin samanlaisia kuin suomalaiset. Venäläiset taas ovat hyvin erilaista kansaa. Venäläiset ovat hyvin taikauskoisia, mikä on tullut esiin kummallisissa tilanteissa. Esimerkiksi Kuva: Raphael Wulf saimme kuntosalilla alennusta sillä perusteella, miten monta numero yhdeksää meillä on passissa. Meille selitettiin, että tämä todennäköisesti johtuu siitä, että numero yhdeksän on jonkunlainen onnennumero kuntosalin omistajalle. Byrokratia ja paperiasioiden hoitaminen ovat olleet varsin uuvuttavia. Venäläiset rakastavat leimoja ja allekirjoituksia. Muun muuassa kuntosalisopimukseni minun oli allekirjoitettava kuuteen kertaan. Aluksi ihmetystä herätti lisäksi muut varsin oudot tavat. Eräällä miehellä oli esimerkiksi baarissa mukana hihnassa jänis. Kohtasimme myös miehen, joka kuljetti huuhkajaa mukanaan kadulla. Eipä tämä tuntunut mitenkään oudolta venäläisten näkökulmasta, mutta herätti huvittuneisuutta vaihto-opiskelijoiden kesken. Myös suurpiirteisyys kuvaa hyvin venäläisiä. Aikakäsitys on venyvämpi kuin suomalaisilla. Tärkeintä ei ole se, että oppitunti alkaa tasan ilmoitettuna ajankohtana, kunhan se ylipäätään alkaa. opetus on tasokasta ja parasta harjoitusta on tietenkin, kun kieltä pääsee harjoittamaan käytännöntilanteissa. Itse opiskelin 1,5 vuotta venäjän kieltä ennen vaihtoon lähtöä. Suosittelenkin, että Venäjä-vaihtoa harkitsevilla on vähintään tyydyttävä kielipohja taustalla. Venäjällä ei juuri englantia puhuta, joten muuten käytännön asioiden hoitaminen on vaikeaa. Vaihtoaika on ollut mahtavin kokemus tämän hetkisen opiskelijaelämäni aikana. Venäjä on kiehtova ja upea maa, ja uskon Venäjä-tuntemuksen hyötyihin tulevalla urallani. Vaihtoaika on kehittänyt sekä englannin että venäjän kielen taitoani, olen saanut elinikäisiä ystäviä ja mahtavia kokemuksia! Suosittelen ehdottomasti kaikille! Saara tai venäläisittäin Саара Ps. Terveiset suomalaisilta vaihtaripojilta: Vodka on hyvää ja halpaa! 12 Muut kuvat: Saara Ukkonen Yliopistossa olen valinnut Venäjän kaupan kursseja englanniksi ja venäjän kielen kurssin. Kaupan kurssit ovat varsin perustasoisia kursseja, mutta mielenkiintoisen niistä tekevät Venäjä-näkökulma. Venäjän kieltä taas opiskelevat kaikki vaihto-opiskelijat 12 tuntia viikossa. Kielen 13

8 Optimin oranssista armeijan vihreisiin Kauppatieteen kandin paperit käteen kesäkuussa ja alokkaana Pohjois- Karjalan Prikaatissa heinäkuussa. Kun opiskelutoverit laittoivat syksyllä hakemuksia Erasmus-vaihtoon, minä lähetin hakemukseni aluetoimistoon. Välivuoden voi hyödyntää monella tapaa yliopistomaailmassa. Yleisin vaihtoehto on lähteä toiseen maahan opiskelemaan eli ottamaan aurinkoa, tapaamaan uusia ihmisiä, tutustumaan toiseen kulttuuriin, oppimaan vierasta kieltä ja juhlimaan. Tuloksena puolen vuoden jälkeen kuusi hyväksiluettavaa opintopistettä opiskeluissa etenemistä varten. En ole haaveillut armeijaan lähtemisestä 6-vuotiaasta asti. Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen mielessäni ei todellakaan käynyt vapaaehtoinen asepalvelus. Ajatus armeijan vihreistä tuli fuksivuoden jälkeen. Olin hyvää tahtia kerännyt 100 noppaa ensimmäisenä vuotena ja toisen vuoden syksyllä pakolliset kurssit alkoivat olla käytynä ja kandidaatintyö odotti aloittamistaan. Sai muuten hetken odottaakin, hallitukseen valittuna sain järjestää Optimin 10. vuosijuhlat ja kiertää muutamat kylteritapahtumat ennen parin kuukauden kirjoitusrupeamaa lämpenevässä alkukesässä. "Mitä kovempi koulutus, sitä helpompi taistelu" Kahteen vuoteen kandin tutkinnon tiivistäminen ei ollut missään vaiheessa suunnitteilla, mutta kun niitä opintopisteitä alkoi kertyä, niin annoin palaa. Pieni kouluähkyhän siitä sitten tuli ja totaalinen maisemanvaihdos pyöri mielessä. Ulkomaille ei ollut hinkua, mutta tulevaa uraa miettiessäni armeija ja varsinkin johtajakoulutus RUK:ssa alkoi tuntua erinomaiselta idealta. Johtaminen sivuaineena ei mielestäni anna kovinkaan hyviä valmiuksia toimia työelämässä ihmisten johtajana. Aliupseeri- ja reserviupseerikurssi sekä sen jälkeinen johtajakausi antavat kokemusta, jota ei siviilissä saa. Kirjoista luettavan johtamisen korvaa armeijassa syväjohtaminen ja sen harjoittelu. Syväjohtaminen on johtamismalli, joka tarkoittaa johtamiskäyttäytymisen tunnistamisen kautta tapahtuvaa johtajana kehittymistä ja kasvamista. Omia johtamistaitoja arvostelee itseni lisäksi kouluttajat, vertaiset ja alaiset. Näiltä saadun palautteen kautta pystyn tiedostamaan omaa johtamiskäyttäytymistä paremmin ja sitä kautta kehittämään itseäni. Aamuja on jo yli 100 takana. Akateemisesta vapaudesta ei ole tietoakaan. Tuvan jakaminen viiden (nuoremman) naisen kanssa, aikaset herätykset, teltan pystyttäminen pilkkopimeässä ja makuupussissa nukkuminen tunnin pätkissä saa kylterin miettimään valintojaan. Vuosi sitten kun herätyskello soi 7.30 ja luento alkaisi 8.15, mutta ikkunasta ulos katsoessa näki kylmän ja märän syysmyrskyn, saatoin vetää peiton korville ja katsoa, jos seuraavalle luennolle herätessä sää olisi parempi. Nyt se on Ylös, ulos ja lenkille. Ja tahti on mars mars! En ole ikinä ollut millään lailla erähenkinen vaan päinvastoin mukavuudenhaluinen kylteri. Siksipä juuri niitä outoja ja ihmetteleviä katseita tuli sangen paljon, kun kerroin suunnitelmastani kavereille ja sukulaisille. Tavoitteet olivat selkeät palvelukseen astumispäivästä lähtien: RUK, Suomen suurin johtajakoulu. Ja siellä nyt olen. Kauppatieteet eivät ole jääneet kuitenkaan kokonaan pois kuvioista. Aliupseerikurssilla minut valittiin rahastonhoitajaksi ja nyt RUK:ssa hain oppilaskunnan hallitukseen talousjaoston puheenjohtajaksi. Kauppatieteiden kandin papereilla ja vakuuttavalla puheella edustajisto äänesti upseerioppilas Immosen yksimielisesti virkaan. Merkinnät cv:ssä tulevat näyttämään hyvältä. Aseen käsittely, ampumataitotesti ja taistelijan perustutkinnon suorittaminen metsäöitä unohtamatta on jo nyt opettanut uusia asioita itsestäni. Kärsivällisyys on kasvanut, paineensietokyky kehittynyt ja kunto noussut. Äärirajoilla käydään säännöllisesti niin henkisesti kuin fyysisestikin. Vuoden kestävä intervalliharjoittelu. Omien mukavuusalueiden ulkopuolella oleminen ketuttaa sillä hetkellä, mutta palkitsee myöhemmin. Välivuosi avaa myös silmiä siviilielämän suhteen. Metsävuorokausien jälkeen lomilla arvostaa tavallista arkea uudella tavalla. Meikäläinen ei ole fyysisesti ihan sellainen keskiverto taistelija, mutta asenteella, halulla ja päättäväisyydellä pääsee yhtä pitkälle. Märät vaatteet, univelka, nälkä ja kylmyys tuntuvat inhottavilta, mutta kun kaikki ovat samassa tilanteessa niin kukaan ei valita. Mitä kovempi koulutus sitä helpompi taistelu, hiki säästää verta, munat turpeeseen ja mitä nopeammin, sitä nopeammin säestävät harjoituksia. Sitähän se on. Tästäkin saa kuusi opintopistettä. Upseerioppilas Elisa Immonen Päivärytmi armeijassa Vuorokausi kuluu hetkessä, koska on niin paljon ohjelmaa. Päivä varuskunnassa kuluu näin: Patterissa herätys, taistelijat ylös punkista! minkä jälkeen välittömästi vaihtamaan vaatteet, koska pian: Tupa Salla, aamutoimiin siirtymiseen aikaa kolme minuuttia, toisin sanoen kaksi minuuttia aikaa särmätä punkka eli pedata sänky, sillä viimeisen minuutin aikana seisotaan asennossa valmiina siirtymään ohjattuihin aamutoimiin. Aamutoimet tarkoittavat aikaa käydä vessassa ja pestä naama ja hampaat. Aikaa 3 min. Ohjattujen aamutoimien tarkoituksena on porrastaa 70 upseerioppilaan aamutoimia. Oikeasti fiksua vaikka kuulostaa oudolta. Tämän jälkeen siirtyminen takaisin tupaan ja valmistautuminen aamupalalle siirtymiseen. Valmistautumisen päätteeksi koko yksikkö siirtyy ripeästi neliriviin yksikön edustalle, josta siirrymme muodossa muonituskeskukseen. Syömiseen on varattu koko linjalle aikaa 30 minuuttia, jonka päättyessä on oltava takaisin yksikössä alkaa ensimmäinen oppitunti. Opiskelemme kolmea eri ainetta : johtamista, taktiikkaa ja aselajioppia. Johtaminen on johtamistaidon ja kouluttamisen teoriaa, taktiikka käsittää joukkojen puolustus- ja hyökkäystapoja ja aselajioppi on oman linjani eli tulenjohdon teoriaa. Lounas syödään puoliltapäivin yhtä ohjatusti kuin aamupalakin. Oppituntien välillä on sulkeisjärjestysharjoituksia, joissa harjoittelemme mm. muodossa liikkumista, aseotteita ja käännöksiä. Tarkoituksena hioa yhdenaikaisuutta, täsmällisyyttä ja vaistomaista reagointia käskyihin. Koskaan koko päivä kasarmilla ei ole pelkästään oppitunteja. Sulkeisten lisäksi voi olla suunnistusharjoituksia tai muuta liikuntakoulutusta. RU-kurssin 98 vuorokaudesta 27 vietetään metsässä maastoharjoituksissa eli leireillä, jolloin testataan ja kehitetään henkistä ja fyysistä pääomaa harjoittelemalla sodan ajan tilanteita. Henkistä luomalla paineita ja fyysistä rajoittamalla unen ja ruuan saantia sekä molempia lisäämällä varusteiden määrää ja marssien pituutta. Kasarmilla päivällinen syödään klo ja yksikköön palattua alkaa päivittäinen tupa- ja aluepalvelu. Kuulostaa kivalta, mutta se tarkoittaa yksikön siivoamista. Siivoustarkastusten jälkeen alkaa vapaa-aika, jonka aikana voi käydä lenkillä, lukea kokeisiin tai käydä sotilaskodissa tapaamassa kavereita muista yksiköistä vapaa-aika päättyy, tehdään päiväpeitosta pinkka ja valmistaudutaan iltavahvuuslaskentaan ja klo alkaa hiljaisuus. Oma vapaa-aikani Haminassa on kulunut vahvasti oppilaskunnan hallituksen tehtävissä. Kurssin alku meni jaostojen budjetteja laatiessa ja tällä hetkellä valmistelen kurssituotteiden hankintoja eli kurssipukujen, -kassien ja sissipuukkojen tilauksia upseerioppilaille ja samalla yritän opiskella kokeisiin. Yksi tapaus on jäänyt vahvasti mieleeni syksystä. Olin päässyt aliupseerikurssille ja oli ensimmäinen linjakohtainen neljän vuorokauden maastoharjoitus. Maanantaina metsään ja torstaina pois. Optimilla oli silloin keskiviikkona fuksisitsit. Sitsit ovat mielestäni vuosijuhlien jälkeen parhaita juhlia kylterin elämässä! Perinteiset fuksisitsit businessteemalla jäi minulta väliin ja se otti päähän. Muistan erittäin hyvin mitä mielessäni liikkui. Klo 19 istuitte pöytiin, minä harjoittelin parikaapelin asentamista maastoon vesisateessa, takana 6 tuntia nukkumista yhteensä kahdelta yöltä. Klo 23 siirryitte baariin, me kasasimme telttaa, edelleen vesisateessa olen kiertovartiossa pilkkopimeässä metsässä täysvarustuksessa vartioimassa aluettamme ja kalustoa, kun te olitte bilettämässä Popissa sitsien jatkoilla. Pääsen nukkumaan tunniksi ja klo 03-04, kun te olitte pilkun aikaan lähdössä nukkumaan/jatkojen jatkoille, oli minun vuoroni herätä pitämään skapparikipinää, eli valvomaan luutnanttien telttaan, että heidän kaminassaan pysyy tuli ja lisätä välillä puita saan taas nukkua, kunnes viideltä herätys, teltan purku ja aamiainen, jonka jälkeen koulutus

9 Optimin yritysmessut Carelialla Yrityssuhdevastaava Petteri Lauronen kertoo tämä vuoden yritysmessujen tarinan. Yritysmessut ovat nyt ohi ja pitkä projekti on saatu päätökseen. Muistan vieläkin vuoden 2011 syyskokouksen, kun hain yrityssuhdevastaavaksi Optimin hallitukseen vuodeksi Olin päättänyt, että yritysmessuista tulee huikeimmat Optimin historiassa. Olin päättänyt hankkia seminaariin puhujiksi henkilöitä, jotka varmasti vetäisivät kuuntelijoita saliin enemmän kuin edellisvuosina. Ajattelin, että kun seminaarissa Keväällä tutustuin Pohjois-Karjalan uusyrityskeskuksen nuorisoneuvoja-hankkeen projektipäällikköön Arttu Taposeen. Uusyrityskeskus oli halukas lähtemään yritysmessujen pääyhteistyökumppaniksi, mikä oli Optimin kannalta loistava uutinen. Artun kanssa mietimme yhdessä toista puhujaa messuille ja päätimme ottaa yhteyttä Madventures-matkailuohjelmastakin tuttuun toimittajaan Riku Rantalaan. Kun sopimus Rantalan tulosta puhujaksi oli allekirjoitettu keväällä, olin todella tyytyväinen. Messuille oli tulossa kaksi puhujaa, jotka varmasti kiinnostaisivat yleisöä. Vietin kesän Kuusamossa ja palattuani Joensuuhun syyskuun alussa alkoi ständipaikkojen myynti yrityksille. Yllätyin, miten vaisua yritysten kiinnostus yritysmessuja kohtaan oli. Asiaan vaikutti varmasti tämänhetkinen taloustilanne, mutta mielestäni myös edellisten vuosien yritysmessut. Aiempien vuosien yritysten palautteesta kävi selvästi ilmi se, että kävijöitä messuilla on ollut yritysten mielestä aivan liian vähän. Suurin osa edellisinä vuosina messuilla olleista yrityksistä kieltäytyi ja monesti syyksi mainittiin se, että yritys ei saa messuilta tarpeeksi vastinetta omalle panokselleen. Syykuussa kiinnitimme messuille kolmannen puhujan, Pohjois-Karjalan kauppakamarin uuden toimitusjohtajan Anne Vänskän. Syksy ennen yritysmessuja oli kiireistä ja stressaavaa aikaa. Yllätyin, miten paljon järjestettävää messujen kaltainen tapahtuma lopulta vaatii. Paljon työtä, josta suurin osa ei ulospäin näkynyt varmasti muuten kuin yrityssuhdevastaavan kasvoilta. Huumorintajuisesta, usein äänessä olevasta ja kantaa ottavasta yrityssuhdevastaavasta oli tullut totinen, Optimin toimistolla aikaa viettävä haahuilija, jolla ainoa päässä pyörivä asia oli aivan liian nopeasti lähestyvät yritysmessut. Yritykset toinen toisensa jälkeen kieltäytyivät yritysmessujen ständipaikoista. Välillä olo oli kuin Don Quijotella toivoton taistelu tuulimyllyjä vastaan. Loppujen lopuksi ständipaikkoja saatiin myytyä kuitenkin suurin piirtein saman verran kuin edellisinäkin vuosina ja ilokseni sain todeta, että olimme saaneet mukaan yrityksiä, jotka eivät ole muutamana edellisenä vuonna messuillamme olleet. Itse messupäivä meni mielestäni hyvin. Käydessäni päivän aikana muutaman kerran Carelian ala-aulassa, oli yritysten ständeillä hyvin kävijöitä. Lisäksi C2-tilassa järjestetty seminaari oli mielestäni menestys. En ole ikinä ennen nähnyt salissa niin paljon ihmisiä kuin Toivo Sukarin ja Riku Rantalan luentojen aikaan. Mielestäni tämä osoittaa, että Optimin yritysmessuilla on kysyntää myös ensi vuonna. Haluan kiittää messuemäntiä, yrityssuhdetiimiläisiä ja Optimin hallituksen jäseniä siitä tuesta, jota sain teiltä messujen järjestelyssä ja itse messupäivänä. Suuri kiitos kuuluu myös messupääyhteistyökumppaneillemme Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskukselle ja Ernst & Youngille, sekä niille yrityksille, jotka ständeineen olivat Carelialla messupäivänä. Hallitusvuosi alkaa olla lopuillaan ja ilokseni voin todeta, että olen henkisesti kasvanut vuoden aikana paljon ja oppinut uusia asioita. Hallitusvuosi antoi minulle paljon, mutta paljon se myöskin otti. Tulen kuitenkin varmasti muistamaan aina sen, että olen vuoden ollut Optimin hallituksessa ja saanut olla järkkäämässä hienoja tapahtumia, joista itselläni varmasti vuosien jälkeen päällimmäisenä mieleen jäävät juuri yritysmessut. Kiitos ja hyvää joulua kaikille. Petteri Lauronen on hyvät ja tunnetut puhujat, niin ständipaikkojen myynti yrityksille olisi helpompaa. Näin jälkiviisaana voin todeta, että asia ei ihan näin yksinkertainen ollutkaan. Pohdin pitkään teemaa yritysmessuille ja päädyin aiheeseen Yrittäjyys elämäntapana, sillä ajattelin aiheen koskettavan tavallaan jokaista ihmistä. Sanoin vuoden 2011 syyskokouksessa, että tavoittelen Toivo Sukaria puhujaksi yritysmessuille. Mielestäni Toivo Sukari kuvastaa henkilönä Yrittäjyys elämäntapana -teemaa loistavasti; lapsi köyhästä maalaistalon perheestä, joka on tyhjästä omalla rohkeudellaan luonut mm. Maskun ja Ideaparkin. Keväällä yritin tavoitella Toivoa useaan otteeseen ja huomasin, että edes Toivon puhelinnumeron saaminen ei ollut mikään helppo tehtävä. Olin keväällä todella yllättynyt, kun Toivo soitti minulle eräänä tiistai-iltana ja kertoi halukkuudestaan tulla puhujaksi yritysmessuillemme

10 Five days of excursion Lähdimme exculle torstaina 22. marraskuuta kello 6.30 aamulla. Suuntana oli Helsinki ja Accenturen yritysvierailu. Accenturella tutustuimme yritykseen, sen toimintatapoihin ja Accentureen työnantajana. Paikalla oli myös kaksi entistä optimilaista kertomassa omaa tarinaansa, kuinka he päätyivät Accenturelle. Accenturen yritysvierailun jälkeen suuntasimme Länsisatamaan, jossa tapasimmekin jo excutoverimme Pörssin. Pienen terminaaliodottelun jälkeen pääsimme majoittumaan hytteihimme ja nauttimaan Baltic Princessin tarjoamista mukavuuksista Tallinnan risteilyllä. Ensimmäinen ilta meni kaikkien kuulemieni kertomusten mukaan loistavasti, excujännitys purkautui ja pääsimme tutustumaan myös ennalta tuntemattomiin pörssiläisiin. Toisen päivän aamu olikin jo hieman hankalampaa verrattuna ensimmäiseen iltaan. Lähtömme satamasta kello 9.20 venyi hieman, mutta onneksemme olimme kuitenkin ennen kymmentä matkalla kohti Pärnua. Pärnussa pidimme ruokatauon ja jatkoimme matkaa kohti Prisma Deglavaa, jossa Henrik Härkönen jo meitä odotti. Prisma-vierailu oli erityisen kiinnostava koskien Latvian ja Riian taloudellisia asioita. Useaa yllätti varmasti eniten harmaan talouden osuus maan taloudesta, sekä peruspalkka, mitä kansalaiset saavat Latviassa. Parin euron tuntipalkka, eikä hintataso ole kuitenkaan useassakaan tuotteessa paljoa Suomen hintatasoa alempana. Ylellisyystuotteet ovat Latviassa jopa kalliimpia kuin Suomessa. Prisma-vierailu oli kaikin puolin mielenkiintoinen ja oli mielenkiintoista kuulla, kuinka optimilainen oli päätynyt Latviaan töihin. Monien mielestä myös vierailun tarjoilut olivat mukavaa plussaa muutenkin hyvälle vierailulle. Matkalla Tallinnasta Riikaan ja Prisman yritysvierailussa meni hieman odotettua pitempään, joten hotellille majoittumiseen ei jäänyt paljoa aikaa, kun olikin jo aika lähteä Riian vanhan kaupungin kävelykierrokselle. Jakauduimme neljään ryhmään ja tutustuimme vanhaan kaupunkiin ja sen historiaan paikallisten oppaiden välityksellä. Kierroksen aikana kävimme myös maistelemassa Riga Black Balsamia paikallisessa Black Magic nimisessä kahvilassa. Balsamin maku jakoi mielipiteitä, mutta esimerkiksi itse pidin sitä hyvänmakuisena perinteisesti mustaherukkamehuun sekoitettuna. Ja parantaahan se kaikki vaivat, joten onko tuolla maulla niin väliä, jos ei maistuisikaan. Perjantaina kaikki jatkoivat iltaa valitsemallaan tavalla, laivamatkan väsyttämät unilla ja virkeämmät kaupunkiin tutustuen. Lauantaina oli excursion vapaaehtoinen osio, vierailu Livu Akvaparksiin, joka sijaitsee Jurmalassa. Pörssiläisiä tuolle reissulle lähti 21 ja meitä optimilaisia huikeat 3. Yritimme kuitenkin edustaa parhaamme mukaan ja laskujeni mukaan enemmän kuin 10 liukua tuli laskettua erilaisin renkain ja välinein. Liukumäkien (tai niiden portaiden) väsyttäminä siirryimmekin allasbaarien puolelle, jossa nautiskelimme uutta lempidrinkkiämme (Kuum Eesti Mees) kuumassa porealtaassa rentoutuen. Muutaman tunnin vierailun jälkeen palasimme hotellille valmistautumaan iltaa varten. Lauantai-iltana yhteisessä ohjelmassamme oli illallinen Lido Recreation Centerillä. Illallinen oli ainakin minun mielestäni yksi excun kohokohdista. Pitkät puiset pöydät, paikallista ruokaa sekä Lidon olutta. Ruuan maittavuudesta oltiin eri pöydissä montaa mieltä, mutta maistoimmepa kaikki perinteistä latvialaista ruokaa mäkkiruokien lisäksi. (Hotelliltammehan oli runsaat 3 korttelia lähimpään Mc Donald siin, josta sai ruokaa vuorokauden ympäri.) Lidossa vietimme runsaat neljä tuntia ja mielestäni aika ennemminkin loppui kesken kuin sitä olisi ollut liikaa. Loppuajasta muun muassa lauloimme sitsilauluja ja tilasimme niin paljon mojitoja, että Lidon Beer Cellarin suhteellisen isot drinkkilasit loppuivat kesken. Lidosta lähti mukaan myös matkamuisto excursiosta Optimin toimiston kirjahyllylle, Lidon oma lasinen olutkannu. Illallisen jälkeen jatkoimme iltaa kukin tavallamme, joko hotellilla, vanhassa kaupungissa tai yökerhoissa. vaurauden ajan sekä Neuvostoajan rakennusten välillä ja se, että yhden erittäin hienon rakennuksen koristeissa oli nainen ja käärme, ja ne kuulemma sen takia, että ovathan naiset käärmeitä. Että en sitten tiedä. ;) Viimeisen illan ohjelmassamme oli mennä hotellimme 26. kerroksen Skyline-baariin, jossa fiilistelimme kulunutta excursiota ja intoilimme vielä viimeisen illan kunniaksi. Tuolta toiset jatkoivat iltaa jo unille päin, sillä lähtömme oli seuraavana aamuna tasan kello kahdeksan. Vastakohtana tälle toiset juhlivat tuonne aamukahdeksaan asti, ettei bussista myöhästymistä ainakaan nukkumisen takia tulisi. Huhu kiertää usemmankin excuilijan olleen hotellin casinolla aamukuuden aikoihin ilmeisesti syömässä. Maanantaina sitten lähdimme kohti Joensuuta, väsyneinä, mutta iloisina. Pörssin excuvastaavan Nooran kanssa vielä halailimme ja intoilimme onnistunutta excursiota paluulaivamatkamme Helsingin päässä; kaikki tulivat elossa, loukkaantumattomina ja ryöstämättöminä takaisin Suomeen. Olimme kaikkemme antaneita, mutta onnellisia. Pystyi vain sanomaan: Mieletön reissu. Toivon, että muut olette myös samaa mieltä. Iina Ahokas Sunnuntaina eli viimeisenä päivänämme vuorossa oli bussiajelumme oppaan kanssa. Osallistujamäärä oli jo hieman karsiutunut johtuen luultavimminkin siitä, että oli jo excun neljäs päivä, eikä toisilla unitunteja ollut ehtinyt olla liiaksi asti aikaisempina öinä. Siitä huolimatta starttasimme bussin kahdentoista aikaan ja kuulimme hienolla belgialaisaksenttisella englannilla kaupungin historiasta, nykytilasta ja sen tärkeistä rakennuksista. Minulle päällimmäisenä jäi mieleen huima ero Riian 18 19

11 Pärjäätkö valmistuttuasi työelämässä? Akateemisen opiskelun hienouksia on sen vapaus. Opetus on teoreettista ja kurssista riippuen tarkoitus on joko ottaa haltuun laajoja kokonaisuuksia tai syventyä tiettyyn aihepiiriin. Monet kuten minäkin jäävät kuitenkin kurssin jälkeen ihmettelemään: mitähän opittu oikeasti tarkoittaa ja miten asia hoituu käytännössä? Kärjistetysti sanoen me yliopisto-opiskelijat emme tiedä työelämän kuvioista juuri mitään ennen kuin pääsemme sinne kunnolla sisään. Markkinointikampanjat, matriisit, johtaminen ja muut opit saavat aivan uuden merkityksen kuin teoria koulun kalvoilla. Luemme ylistyksiä eri lähteistä, miten olemme erittäin vahvoilla työmarkkinoilla KTM-tutkinnolla, mutta kuitenkin Kauppalehden verkkosivujen uutinen (perjantaina ) kertoi akateemisen työttömyyden suuresta kasvusta. Kilpailun koventuminen tuo omat haasteensa työllistyä. Oman alan työtä ei ole helppo löytää. Useat meistä olivat kesätöissä, mutta moni ei välttämättä löytänyt työtä, joka olisi liittynyt suoraan omiin opintoihin. Jotkut eivät edes yrittäneet etsiä, miksi? Yhteiskuntamme puskee kovin yksiulotteista ohjemallia meille opiskelijoille; sen mukaan nopea valmistuminen on se paras tie. Toki kansantalouden kannalta on sitä parempi mitä nopeammin opintotuen nostajista tulee veronmaksajia. Helposti tosin unohdetaan miten kilpailtuja työpaikat ovat nykyisin. Pelkkä koulutus ei takaa enää hienoa uraputkea (kuten ehkä vielä muutama kymmenen vuotta sitten vanhemmillemme), vaan työpaikat pitää todella ansaita. Mikä sitten takaa oman alan työpaikan valmistumisen jälkeen? On totta, että omat intressit eivät pysy muuttumattomina, koska opimme itsestämme uutta nuorina aikuisinakin, joten opintojen alussa sitä omaa juttua ei välttämättä osaa sanoa. Silti on hyvä miettiä omaa tulevaisuuttaan jo opiskelujen ensimmäisestä päivästä alkaen - mikään kun ei putoa ilmaiseksi syliin työmarkkinoilla. Tätä puoltaa myös Marjukka Liiten kirjoitus Helsingin Sanomissa Työt opintojen ohessa avittavat uraputkeen ( ).Kirjoituksessa viitataan Osmo Kivisen ja Jouni Nurmen tutkimukseen, jossa vertailtiin yliopisto-opintojen kulkua ja työllistymistä viiden vuoden kuluttua valmistumisesta 12 Euroopan maassa. Suomi pärjää vertailussa hyvin. Maisteriksi valmistuttuaan suomalainen opiskelija löytää koulutusta vastaavaa työtä noin vuoden kuluttua, kun taas esim. Sveitsissä vastaavaan voi mennä lähes kymmenen vuotta. Tutkimuksen mukaan suomalaisopiskelijoille on kertynyt valmistumiseen mennessä keskimäärin kaksi vuotta työkokemusta, josta noin puolet liittyy omaan opintoalaan. Suomalaiset siis työllistyvät hyvin, koska ovat hankkineet oman alan työkokemusta opiskeluaikana, vaikka valmistuvatkin verrattain myöhään. Toki olemme yliopistossa opiskelua varten ja sen vaatimaa aikaa ja paneutumista en missään nimessä kiellä. Ymmärrän siis perustelun: kesällä on kiva laittaa aivot narikkaan ja tehdä helppoja kesätöitä tutun firmassa kuten joka vuosi aiemmin. Kuitenkin haluaisin haastaa kanssaopiskelijoitani aktiivisuuteen oman alan työkokemuksen kerryttämisessä. Kyllä niitä oman alan töitä on tarjolla ja opiskelun oheista työpaikkaa on paljon helpompi lähteä hakemaan, jos sinulla on edes hieman hajua mihin aiot urallasi erikoistua. Meillä kauppatieteilijöillä on hieman se ongelma, että opiskelemme vähän sitä sun tätä emmekä välttämättä erikoistu mihinkään yksittäiseen aihealueeseen. Oman nichen löytäminen olisi kuitenkin avainasemassa työpaikkoja etsiessä ja opintoja puurtaessa. Opitut asiat tuntuvat miellekkäämmiltä, kun tarkastelet niitä omasta perspektiivistä, johon haluat erikoistua. Mieti mikä voisi olla sinun nichesi työmarkkinoille mahdollisesti jo opintojen aikana. Tutkinnon lisäksi muutakin näytettävää Oman alan työkokemus on valttia sitä ensimmäistä vakituista työpaikkaa etsiessä. Oman alan töissä luot ns. trackrecordia työnantajille, jotka joku päivä katsovat sitä sinun KTM-tutkintoasi ja miettivät hienoa, että tutkinto löytyy, mutta tekiköhän tuo opiskeluaikana muutakin? Elämme 2000-lukua, tiettyihin tehtäviin KTM-tutkinto on yksinkertaisesti pelkkä edellyttävä lähtötaso, sen jälkeen alkavat play off karsinnat. Työhaastattelussa haastattelijan intressit vaihtelevat työtehtävän mukaan, mutta lisäarvoa tuovia tekijöitä ovat varmasti: - Kävit vaihdossa, plussaa. - Osaat englannin lisäksi 1-2 kieltä, plussaa (katsopa huviksesi kuinka monessa työtehtävässä pääkaupunkiseudulla vaaditaan ruotsin osaamista - ei se ihan turha kieli ole). - Osaat Officen lisäksi muitakin tietokonejärjestelmiä, plussaa. - Sinulla on oman alan työkokemusta, loistavaa. Tätä kirjoittaessa on marraskuu. Kesätyöhaut alkavat jo monessa yrityksessä näillä näppäimillä. Hakijoita on valtavasti, mutta älä anna tämän masentaa, sillä työn saaminen ei ole onnesta kiinni vaan omasta tahdosta. Tämän todisti esimerkiksi helmikuussa Helsingin rautatieasemalla kyltin kanssa seissyt vaasalainen kylteri Julius Repo (IS ). Sinnikäs toiminta tuotti tulosta ja Repo sai töitä Helsingin OP-Pohjolasta. Jokainen meistä ei kehtaisi välttämättä mennä talvipakkasella seisoskelemaan kyltin kanssa keskelle väenpaljoutta, enkä pitäisi tätä kaikkien parhaimpana keinona. Julius Repo kuitenkin osoitti tärkeän pointin; tuloksia tulee menemällä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Moni lukijoista oli varmasti yritysmessuilla (suuri kiitos Optimille ja erityisesti Petteri Lauroselle niiden järjestämisestä). Yrittäjyyden ilosanomasta olivat luennoimassa Toivo Sukari ja Riku Rantala. Miehet olivat aikoinaan päättäneet ruveta tuumasta toimeen ja seisovat nyt esimerkkeinä yliopisto-opiskelijoillekin. Sukari sanoi osuvasti: Maailma on loppujen lopuksi kiinni yrittämisestä. Isot yritykset ovat aloittaneet pienestä; nokkela idea, kahden ihmisen yhteiset intressit ovat kohdanneet tai yksinkertaisesti ison yrityksen työntekijä/työntekijät ovat tajunneet, että jokin asia voitaisiin tehdä paremmin, jolloin ympärille on muodostunut uutta liiketoimintaa. Asialle, jolle on kysyntää, löytyy tarjontaa. Yliopistossa yrittäjyys on oppiaineena pimennossa, mikä ihmetyttää suuresti. Suomen koko elinkeinorakenne on kiinni pk-yrityksistä. Suurta ihmetystä herättää myös yrittäjyyden arvostus Suomessa. Suomessa ei kannusteta yliopisto-opiskelijoita valjastamaan taitojaan liiketoimintaan itse, vaan yleinen toiminta on ns. liukuhihna-malli, jossa vasta KTM on tarpeeksi kypsä sanomaan mikä voi toimia ja mikä ei. Suomen arvomaailma vaatisi hieman korjausta. Yhdysvalloissa koko käsite American Dream sisältää ajatuksen siitä, että olet oman onnesi seppä. Täällä Pohjolassa moinen käsite otetaan leukailuna. Olemme pieni kansantalous, globalisoitumisen keskellä, täten me otamme vastaan vaikutteita, emmekä luo niitä. Tämä mielessä voisimme ottaa amerikkalaisen mentaliteetin tosissaan, mikäli pyrimme kansainvälisessä kilpailussa pärjäämään.tuoreen elinkeinoministerinkin mielestä kilpailukyvyn nostaminen pitäisi olla ykkösprioriteetti (HS ). Yrittäjyys on hyppy tuntemattomaan. Vähän kuin laskuvarjohyppääjän hyppy koneesta: hän tietää, että teoriassa kaikki menee hyvin, jos varjo avautuu, mutta entä jos ei? Suuren epävarmuuden ja ison riskin takia monelta jää hyppy suorittamatta. Suomalaiset ovat solidaarisia ja nöyriä, mutta osataan täällä kyllä myös markkinoida, vaikkei sitä aina uskoisi. Voisimme ottaa Roviosta mallia: painetaan eteenpäin asenteella, jossa emme hetkeäkään kyseenalaista omaa onnistumista. Lopuksi Omana ohjenuoranani on siis ajan ja energian sijoittaminen itsensä kehittämiseen ja tulevaisuuden hedelmien viljelemiseen, teoriaopiskelun ohessa. Tämän reseptin johdonmukainen toteuttaminen luo edellytykset tulevaisuuden menestykselle, niin työssä kuin muissakin elämän osa-alueissa. Meissä on potentiaalia, uskokaa pois. Simo Sarttila Muutaman vuoden tauon jälkeen myös Joensuussa on tarjolla valmennuskursseja kauppatieteisiin ensi keväänä. Valmennuskurssien järjestäjänä on syyskuussa perustettu Joen Valmennus Oy, jonka perustajina on kolme yrittäjyyshenkistä Optimin jäsentä: Petri Silvennoinen, Jani Hakala ja Teemu Hallikainen. Idea yrityksen perustamiseen syntyi vajaat kaksi vuotta sitten, missäpä muualla kuin liiketoiminnan ja yrittäjyyden kurssilla. Alkuperäinen liiketoimintasuunnitelma laadittiin kurssilla tehtynä harjoitustyönä ja saadun positiivisen palautteen seurauksena liikeidea ja halu yrittäjyyteen jäi kytemään. Mietimme Teemun ja Janin kanssa sellaista liiketoimintaa, jolle Joensuussa voisi olla kysyntää ja jota ei vielä ole täällä tarjolla. Hyvin nopeasti mieleen tuli ajatus valmennuskursseja tarjoavasta yrityksestä. Luonnollisesti kauppatieteet omana alanamme tuntui selkeältä valinnalta ensimmäisten kurssien järjestämiseen, kertoo hallituksen puheenjohtaja Petri Silvennoinen. Kurssien järjestämiseksi keväällä 2011 liikeideamme syntyi liian myöhään ja idea jäi hautumaan tulevia vuosia varten muiden opiskeluja työkiireiden vuoksi. Loppukesästä iltaa istuessamme muistelimme menneitä, ja ajatus valmennuskurssitoiminnan aloittamisesta kirkastui, lisää Jani Hakala. Hakijamäärät kauppatieteisiin ovat kasvaneet viime vuosina, ja näin ollen myös opiskelupaikan saaminen on vaikeutunut riippumatta yliopiston sijainnista. Samaan aikaan valmennuskurssien kysyntä valtakunnallisesti on kasvanut, ja yhä useampi uusista Optimin jäsenistäkin on käynyt valmennuskurssin. Joen Valmennus Ensisijaisten hakijoiden määrä Joensuun kampukselle oli viime vuonna jo lähes 300, ja oletamme, että tällä alueella hakijoita kauppatieteisiin on jonkin verran enemmän. Tämän perusteella kysyntää valmennuskursseille siis on, kertoo Teemu Hallikainen. Toistaiseksi perustajajäsenet työskentelevät yrityksessä osa-aikaisesti pyörittäen yritystä muun työn ja opiskelun ohella. Tulevaisuudessa tavoitteena kuitenkin on yritystoiminnan kehittäminen niin, että omistajat voisivat työskennellä yrityksessä päätoimisesti ja mahdollisesti tarjota työtä myös muutamalle ulkopuoliselle. Keväällä 2013 Joen Valmennus järjestää kaksi kontaktiopetuskurssia kauppatieteisiin pyrkiville sekä tarjoaa itseopiskelumateriaalia ja harjoitusvalintakoetta omina tuotteinaan. Ensimmäisenä vuonna kurssitarjontamme on kohtalaisen suppea, sillä haluamme edetä toiminnassa maltillisesti. Tällöin pystymme varmistamaan, että kurssimme ovat laadukkaita ja osallistujat tyytyväisiä, summaa Silvennoinen. Myös Optimi toimii yhteistyössä Joen Valmennuksen kanssa. Yhteistyön painopiste on valmennuskurssien markkinoinnissa, jossa Optimi pystyy tarjoamaan merkittävää hyötyä Joen Valmennukselle. Olemme erittäin tyytyväisiä Optimin kanssa solmittuun sopimukseen. Itsekin Optimin jäseninä toivomme, että yhteistyö on toimivaa ja hyödyllistä molemmille osapuolille, päättää Hakala. Lopuksi terveiset kaikille Osarin lukijoille ja oikein hauskaa joulua, muistakaahan olla kiltisti! toivottavat Joen Valmennuksen jäsenet. 20 Joen Valmennuksen esittelypiste Joensuun kampuksen Abi-päivässä herätti paljon mielenkiintoa. 21

12 Iina Parasta hallitusvuodessa Kysyimme Optimin vuoden 2012 hallitukselta Mikä on ollut parasta hallitusvuodessa?. Petri Parasta hallitusvuodessa olivat Anu, Eeva, Elisa, Iina, Jenni J., Jenni S., Jere, Marko, Mira, Pete ja Ville. KIITOS teille jokaiselle. Ilman teitä Optimi ei olisi tänä vuonna ollut Optimi. Teidän jokaisen panos työhön oli äärettömän tärkeä. Parasta oli myös Optimin 10. juhlavuosi ja se tunne, kun kaikki se duuni, mitä tehtiin keväällä kulminoitui rakkaaseen vuosijuhlapäiväämme. Muisto, joka ei unohdu. Jenni J. Hallitusvuosi on ollut yksi kasvattavimmista vuosista elämäni aikana. Vuoden aikana olen oppinut ottamaan ja jakamaan vastuuta, laittamaan itseni likoon ja kasvattamaan omaa mukavuusaluettani, tekemään kompromisseja sekä onnistumaan ja epäonnistumaan. Edellä mainittujen lisäksi olen oppinut stressinsietokykyä, priorisointia, ajanhallintaa sekä ylipäänsä ajattelemaan monipuolisesti ja eri näkökulmista, puhumattakaan käytännön taidoista, kuten kokouskäytänteistä. Hallitusvuoden jälkeen takataskussa on myös lukematon määrä tarinoita ja muistoja loppuelämää varten, ihania uusia ystäviä ja tuttavuuksia sekä arvokkaita kontakteja tulevaisuuden varalle. Hallituksessa työskennellessä olen päässyt vaikuttamaan itseäni ja koko opiskelijayhteisöä koskettaviin asioihin ja toivottavasti myös osaltani jättämään pienen jäljen optimilaisten muistoihin. Kiitos kaikille, jotka teitte kuluneesta vuodesta ainutlaatuisen! Petteri Vuosi on mennyt todella nopeasti ja on vähän haikea mieli, koska kohta tämä kaikki on ohi, varsinkin kun itse en enää ensi vuonna hallituksessa ole. Parasta hallitusvuodessa oli, että sai tutustua uusiin ihmisiin ja sai arvokasta kokemusta tulevaa työelämää varten. Tapahtumista mieleenpainuvimmat olivat vuosijuhlat ja yritysmessut. Yritysmessujen järkkääminen kasvatti minua henkisesti ja opetti löytämään omia rajojani. Välillä oli todella rankkaa ja jaksamista koeteltiin toden teolla, mutta silloin toisilta hallituslaisilta saama tuki oli kultaakin kalliimpaa! Hallituslaisista on tullut vuoden aikana minulle toinen perhe. Suosittelen lämpimästi nuorempia optimilaisia lähtemään mukaan järjestötoimintaan. Jenni S. Hallitusvuosi on hurahtanut nopeasti ja on ollut mahtavaa tehdä töitä ihanien hallituskavereiden kanssa. On ollut mahtavaa tutustua myös muihin kyltereihin sekä uusiin optimilaisiin. Vuoden aikana on tullut kierrettyä useita eri tapahtumia, mutta erityisesti mieleen on painunut SEFE-päivä, vuosijuhlat ja NESUsitsit. On ollut upea vuosi ja odotan ensi vuotta innolla. Kiitos unohtumattomasta vuodesta! Puss och kram! Eeva IHMISET. Lyhyesti ja ytimekkäästi. Tutustuminen uusiin ja vanhoihin tuttavuuksiin. Totta kai itse Optimin toiminnan pyörittäminen ja sen tekoon osallistuminen on ollut mahtavaa. On huipputunne, kun on tehnyt töitä jonkin asian eteen ja sitten lopputulos on toivottu ja onnistunut. Ehdottomasti kuitenkin ihmissuhteet on ollut ns. vuoden 2012 suola. Mira Kaikista parasta on omat hallituskaverit, joita ei alkuvuonna tuntenu hyvin, mutta joista on jokaisesta tullu vuoden aikana tärkeitä. Kaikki tapahtumat Joensuussa ja muualla on ollu mahtavia, etenkin vuosijuhlat. Myös se tunne, kun saahaan järjestettyy onnistunut tapahtuma kaiken suunnittelun ja stressaamisen jälkeen. Kaiken kaikkiaan parasta on siis ollu uusiin ihmisiin tutustuminen Joensuussa ja muissa kylterikaupungeissa ja uudet kokemukset, mitä on vuoden aikana saanut. Parasta hallitusvuodessa oli ehdottomasti uudet kaverit hallitushommien kautta sekä hallituksen sisältä että ulkopuolelta. Tapahtumallisista kohokohdista vuosijuhlat ja koko vuosijuhlaviikko oli kyllä yksi vuoden huippuhetkistä. Viimeisenä muttei vähäisimpänä eli on top of the all excu tietenkin oli ihan parhautta. Mulle henkilökohtasesti ihan vuoden ykkösjuttu siis! P Jere Oman pestini vuoksi vuoden huikeimpana aikana pidän varmaankin syyskuun ensimmäisiä viikkoja kun uudet fuksit aloittivat yliopistotaipaleensa. Muita mieleenpainuneita hetkiä koettiin mm. myös Sefe- ja Kylteripäivillä Helsingissä, Optimin 10v vuosijuhlilla ja muilla edustusreissuilla! Mutta parasta hallitusvuodessa on ollut uudet ihmiset, joihin olen saanut tutustua sekä tiivis yhteishenki jonka P- macin johdolla loimme. Kiitos! Ville Pakko sanoa, että parasta vuodessa on ehdottomasti ollut verkostoituminen. NESU-vastaavan hommissa tuli muutamat sitsit kierrettyä ja tuttavia kerättyä niistä piireistä. Tähän vielä kaupan päälle muihin kylterihallituksiin tutustuminen. Ei tarvii enää nukkuu taivasalla missään kylteritapahtumassa - aina joku tuttu naama paikalla! Ja onhan se oma hallitus melkoisen mahtavaa porukkaa täynnä. Kiitokset vuodesta 2012! Anu Ihmiset. On ollut mahtavaa päästä tapaamaan muiden kylterikaupunkien edustajia ja tutustua heihin. Kuitenkin kaikkein parasta on ollut rakkaat hallituskaverit, ilman teitä ei tämä vuosi olisi ollut näin mahtava. Myös Osarista on tullut oma lempilapsi, jota on haikeaa jättää (onneksi sentään minun ei tarvitse Osaria kokonaan hylätä). Marko Parasta hallitusvuodessani on ollut, kuten uskoakseni monilla muillakin meistä, hallitustyöskentelystä syntyneet ystävyyssuhteet ja muiden hallituslaisten sekä optimilaisten kanssa vietetyt hetket. Tehtävääni liittyen olen kuitenkin nauttinut luomisen tuskasta julisteiden ja muun markkinointimateriaalin parissa työskennellessäni. On ollut ilo nähdä omia tekeleitä esimerkiksi kauppojen ja yliopiston rakennuksien seinillä. Olen nähnyt kun julisteet ovat herättäneet mielipiteitä ja keskusteluja. Lisäksi olen saanut markkinointimateriaalin myötä muutamia muitakin vastaavia sivuhommia. Hallitusvuosi on siis ollut kaikin puolin palkitseva! Elisa Tutustuminen muiden kaupunkien kyltereihin! Terkkuja erityisesti Enklaavin suuntaan! 22 23

13 Optimi maailmalla Legenda-sitsit Itä-Suomen NESU-kierroksen ensimmäinen etappi oli Kuopiossa Iloinen sitsaajaporukka lähti Joensuusta näyttämään, millaisia legendoja susirajalta saapuu. Bussissa olikin elokuvataivaan tähtien lisäksi muun muassa Karhukopla, Lady Gaga ja Lauri Jukarainen. Asuja valmisteltiin kiivaasti matkan aikana. Esimerkiksi Lucia-neito kiinnitteli kynttilöitä kruunuunsa ja Lady Gagalle yritettiin luoda mahdollisimman hieno kampaus. Saavuttuaan Savon sydämeen optimilaiset jakautuivat yöpaikkoihinsa viemään ylimääräiset tavarat ja hieman aloittelemaan ennen sitsejä. Pari tuntia kului yllättävän nopeasti ja pian olikin jo aika siirtyä Kuopion Onnelaan. Tunnelma sitseillä oli huikea. Esimerkiksi heti sitsien alussa pääsimme näkemään Biisonin pelkässä tennissukassa. Yllättäen Optimi huudettiin ensimmäisenä på bordet. Optimin proggis oli vessapaperimuumiointi. Parin toisella osapuolella oli rajattu aika kääriä toista vessapaperiin. Sitsikansa päätti huutamalla voittajan. Optimi lahjoitti myös isännille veitsen, jotta he voisivat taistella tiensä Joensuuhun sitsaamaan seuraavaksi päiväksi. Kuvat: Jenni Järvinen Jatkokertomus Perjantai. Viikon kamalin päivä, jos multa kysytään. Miksi, miksi, miksi mä en vaan voinut silloin tehdä toisin. No jaa, nyt mä keskityn tähän espanjan tuntiin. Onneksi se ei tullut tänne tunnille. Ehkä se ei tule ollenkaan. Jes, se ei varmaan tulekaan. No niin, nyt vaan äkkiä pois täältä. Ehdin vain Auroran ala-aulaan, kun Kristian tulee vastaan. Moi. Pahus. Mennään vähän kävelemään. Onneksi täällä ei ole tähän aikaan paljoa porukkaa. Kaikki on toipumassa edellisen illan bileistä. Menemme Ystävyydenpuistoon ja istumme jäätävän kylmälle penkille. No, mitä sä halusit sanoa? kysyn. Mä haluaisin kertoa, mitä silloin tapahtui. Ei sun tarvitse mitään selitellä. Sait tekstarin tyttöystävältä, joka odotti hotellilla. Julia, kuuntele. Se oli mun veli, joka oli loukannut jalkansa ja mun piti mennä sairaalaan pitämään siitä huolta. Ai. Totta kai sillä oli hyvä syy. Mä olin vaan niin huolissani siitä, että mun oli pakko lähteä heti. Kyllä mä ymmärrän. Mä tykkään susta. Oikeasti. Voitaisko me vaikka nähdä joskus? Ehkä. Tuijotamme hetken toisiamme. Sitten Kristian kumartuu ja suutelee mua pehmeästi. Vaikka tänä iltana? Harkitaan... Mä laitan sulle viestiä. Okei. Nähdään. Nähdään. Nyt täytyy vain keksiä, mitä mä sanon Jesselle. Nesulaisten juomataidot tulivat taas esiin, kun monet olivat juoneet lasinsa tyhjäksi reilusti ennen ensimmäistä taukoa. Tauon alkaessa jono baaritiskille olikin melkoinen, kun kaikki tilasivat vähintään kaksi juomaa kerralla. Onneksi juomien hinnat olivat Joensuun hintatasosta verraten erittäin edullisia. Yksi illan mahtivimmista puolista oli muihin kyltereihin tutustuminen. Useampi optimilainen pääsi esimerkiksi kirjoittamaan erään KY:n fuksin NESU-laulukirjaan. Haalarimerkkejä vaihdettaessa jouduttiin eräältä oululaiselta jopa repimään merkki haalareista irti. Sitsien jälkeen juhlat jatkuivat Onnelassa pikkutunneille asti. On todettava, että Kuopiossakin osataan juhlia. Ainakin tunnelma tanssilattialla oli katossa. Lopulta kaikki optimilaiset olivat päätyneet onnellisesti isäntiensä luokse nukkumaan, jotkut tosin joutuivat tyytymään nukkumiseen lattialla. Seuraavana päivänä pirteät optimilaiset lähtivät takaisin Joensuuhun. Odotetusti suurin osa ihmisistä nukkui matkan ajan ja keräsi voimia viikon toisiin sitseihin. Tällä palstalla Optimi juhlii muiden kyltereiden kanssa

14 Kuin kaksi marjaa Kvartaalin kasvot Emilia Rehn Jere Lehtosaari Liikuntavastaava ja tutoryhdyshenkilö Valmistumisen kynnyksellä oleva optimilainen! Nyt sinulla on mahdollisuus tilata Osavuosikatsaus kotiisi myös valmistuttuasi. Pysy kärryillä Joensuun kylterielämästä ja katsele haikeana raportointia nuorten ja kauniiden kauppatieteen opiskelijoiden elämän parhaista vuosista. Niistä, joihin sinulla ei ole enää paluuta. Mitäs menet valmistumaan, sitten se maksaa. Neljä lehteä vuodessa hintaan 17e. Erikseen sovittavasta maksusta lähetämme mukaan myös nenäliinoja. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sähköpostiin Mörkö Muumi-hahmo Seuraavassa numerossa: Pääkirjoitus ja muita vakiopalstoja. Lopusta sisällöstä voitte kysyä uudelta päätoimittajalta. Hei Emilia! Esittele itsesi Osarin lukijoille muutamalla lauseella. Nimeni on Emilia Rehn ja olen kotoisin Lahdesta. Aloitin opiskelut täällä Joensuussa tänä syksynä. Hiusvärisi on vaihdellut brunetesta blondiin. Kummilla on hauskempaa, bruneteilla vai blondeilla? Tuohon on kyllä vaikea vastata. Pidän yhtä paljon brunetista kuin blondista väristä. Tummaksi väri muuttui vähän ennen koulun alkua.olin vuosia blondi, joten tämä on siis aika uusi juttu. Mukavana vaihteluna ainakin pidän tätä. En kyllä kaipaa ainakaan vielä yhtään sitä vaaleaa väriä, sillä brunettina on ollut ainakin tähän asti hauskaa. Sinua nähdään harvoin naama mutrulla. Mikä on hymysi salaisuus? Olen perusluonteeltani eloisa ja yritän miettiä asioista aina positiivisia puolia. Elämässä on liian paljon positiivisia asioita, joita ihmiset eivät aina näe. Miksi pitäisi olla naama mutrulla, kun voi hymyillä ja nauttia elämästä? Mikä sinusta tulee isona? Pituutta en ole kasvanut enää vuosiin, joten pituuskasvun varaan ei voi jättää enää mitään. Haluan varmastikin kasvaa eniten ihmisenä. Oma äitini on suurin idolini. Haluisin varmastikin isona omata samanlaisia piirteitä kuin äitini. Sillä elämänasenteella luulisin ainakin pääsevän pitkälle elämässä. Uskotko joulupukkiin? Tottakai uskon. Ja tulen aina uskomaan, niin kuin tonttuihinkin. Koskaan en aio kasvaa liian isoksi, ettei voisi uskoa joulupukkiin. Parasta joulussa on juuri se, että saa vähän hassutella luvan kanssa. Mikä on suosikkijoululaulusi? Suosikkijoululaulu on varmaan En etsi valtaa loistoa. Siihen liittyy eniten muistoja ajoilta, jolloin lauloin vielä kuorossa. Meillä oli joka vuosi Lahden kaupungin orkesterin kanssa joulukonsertteja. Tässä joululaulussa parhaiten välittyy se todellinen joulun sanoma. Vielä terveisiä Osarin lukijoille! Hyvää joulun odotusta kaikille! Muistakaa syödä paljon kinkkua ja muita herkkuja, sillä kuntoilun ennättää aloittaa joulun jälkeenkin. Tällä palstalla kysytään kvartaalin optimilaiselta kaikkea maan ja taivaan väliltä

15 P IC B P D K I G M MN L K P P L E N R O H E D L O R O BNM A D Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Toivoo Osarin toimitus N