ISO ympäristöjärjestelmä osana Silvestan toimintajärjestelmää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISO 14001 ympäristöjärjestelmä osana Silvestan toimintajärjestelmää"

Transkriptio

1 Jouni Sulkamoniemi ISO ympäristöjärjestelmä osana Silvestan toimintajärjestelmää Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Maaliskuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Jouni Antero Sulkamoniemi Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Nimeke ISO ympäristöjärjestelmä osana Silvestan toimintajärjestelmää. Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Silvesta Oy:lle ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja liittää se osaksi Silvestan toimintajärjestelmää. Kyseinen ympäristöjärjestelmä tullaan sertifioimaan alustavasti kevään 2009 aikana. Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on täyttää sertifioinnin kriteerit sekä edesauttaa Silvestan kilpailukykyä. Ympäristöjärjestelmän rakentamisen lähtökohtana on Silvestassa ollut luoda ennen kaikkea toimintaan vähäisin muutoksin liitettävä ympäristöjärjestelmä. Ympäristö on meidän jokapäiväisiin toimiimme vaikuttava asia. Sen merkitys on suuri myös yrityksen toiminnassa. Ympäristönsuojelusta on tullut yhä tärkeämpi asia ja kuluttajat ovat entistä enemmän kiinnostuneet ostamistaan tuotteista ja palveluista. Kuluttajat tarkkailevat myös tuotteen ympäristöystävällisyyttä kasvavassa määrin. Ympäristöjärjestelmät ovat yksi keino parantaa yrityksen toimintaa ympäristön kannalta parempaan suuntaan. Ympäristöstä voi saada yritykselle myös kilpailuedun kiristyvillä markkinoilla. Laatu on moniulotteinen käsite, joka asiakkaan kannalta tiivistyy lopputuotteeseen ja saatuun palveluun. Yrityksen toiminnan kannalta on laatu yksi tärkeimmistä tekijöistä. Laadun kehittäminen ja parantaminen ovat myös tärkeä osa yrityksen toimintaa. Koko toiminnan laatua voidaan parantaa useilla keinoilla, joista yksi on laatujärjestelmän luominen. Laatu on pystyttävä vakioimaan tasolle, jossa sen aiheuttamat kustannukset eivät vielä heikennä yrityksen kilpailukykyä ja tuotteiden hinnat pysyvät kilpailukykyisinä. Laatu ja ympäristöjärjestelmät ovat myös johtamisen keinoja, joilla toimintaa voidaan ohjata haluttuun suuntaan ja siten edistää toiminnan kehitystä ja yrityksen toimintaa. Oikein rakennetun ja viisaasti toteutetun laatu ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti toimittaessa laskevat yrityksen kokonaiskustannukset ja kilpailukyky paranee. Yrityksen on kuitenkin saatava itselleen asiakkaita pystyäkseen toimimaan kannattavasti. Asiasanat (avainsanat) ISO, 14001, ympäristö, järjestelmä, laatu, Silvesta, toimintakäsikirja, toimintajärjestelmä Sivumäärä Kieli URN 31 s.+ liitt. 23 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Opinnäytetyö on osittain salainen asti. Liitteet ovat kopioita Silvestan toimintajärjestelmän asiakirjoista. Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Jukka Koivumäki Silvesta Oy

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 30 March 2009 Author Jouni Antero Sulkamoniemi Degree programme and option Degree Programme in Forestry Name of the bachelor's thesis ISO environmental management system as a part of Silvesta s operating system. Abstract The aim of this bachelor s thesis was to create an environmental management system for Silvesta Oy. The environmental management system was based on the ISO standard and it would be certified. The biggest reason for creating an environmental management system was to improve competitiveness, of Silvesta Oy. The aim was a simple system that was easy to exercise. The environment impacts our life every day. No one can deny its impact on different enterprises. The significance of environment protection is increasing all the time and consumers are more interested in environmental facts. Environmental manage systems are one way to improve the company imago. It can also be a significant competitive advantage when compared to other companies. Quality is multidimensional abstract. Customer basically can notice the quality of the product and service. When thinking about the main issues of running a company the quality is probably the most important fact. Improving the quality is also important. There are many ways to improve the quality of the whole operation. Quality management systems are one of those. The level of the quality needs to be standardized so it will not weaken the competitiveness of the company and the prices of products stay in a competitive level. Management systems are also ways of leading. They are ways to lead operations to the wanted direction and increase competitiveness. When management systems are wisely built and operations work as the systems guides company s cost will reduce and competitiveness rise. Companies need to have clients to operate profitably. That is a fact that nobody can deny. This study was made in a co-operation with environmental manager for UPM Forest. Literature was used also. As a result was environmental management system for Silvesta Oy Subject headings, (keywords) ISO, 14001, environment, quality, manage, system, Silvesta Pages Language URN 31 p. + app. 23p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Part of this Bachelor s thesis is classified until 3 March Tutor Pasi Pakkala Bachelor s thesis assigned by Jukka Koivumäki Silvesta Oy

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO LAATUJÄRJESTELMÄ LAATUJÄRJESTELMISTÄ LAADUN MÄÄRITELMÄ JOHDON ROOLI LAADUSSA HENKILÖSTÖ LAADUN TEKIJÄNÄ LAADUN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ YMPÄRISTÖJÄRJESTELMISTÄ YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN HYÖDYT YMPÄRISTÖN VAIKUTUS LIIKETOIMINTAAN ISO VAATIMUKSET Yleiset vaatimukset Ympäristöpolitiikka Ympäristönäkökohdat Lakisääteiset ja muut vaatimukset Päämäärät ja tavoitteet Ympäristöasioiden hallintaohjelma Organisaatio ja vastuut Koulutus, tietoisuus ja pätevyys Tiedonkulku Ympäristöjärjestelmän dokumentointi Asiakirjojen valvonta Toimintojen ohjaus Valmius ja toimiminen hätätilanteissa Tarkkailu ja mittaukset Poikkeamat sekä korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet Tiedostot Ympäristöjärjestelmän auditointi Johdon katselmus... 25

5 4 TYÖN TOTEUTUS POHDINTA LAATU JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN YHTEENSOVITTAMINEN KÄYTTÖÖNOTON HAASTEENA JOHTAMINEN HYÖDYNTÄMINEN TOIMINNASSA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAATIMISEN VAIKEUDET LÄHTEET LIITTEET... 35

6 1 1 JOHDANTO Ympäristöasioista on tullut yhä merkittävämpi osa meidän jokapäiväistä elämäämme. Tulevaisuuden yritysten tulee myös huomioida oman toimintansa vaikutukset ympäristöön yhä vahvemmin ja myös vähentää toiminnan ympäristölle haitallista vaikutusta. Näin yritys turvaa oman toimintansa tulevaisuuden myös jatkossa. Viisas organisaatio saattaa jopa pystyä kääntämään ympäristönsuojelun oman toimintansa kannalta edistäväksi toiminnaksi. Tuotteiden ja palveluiden laatu on yksi yritystoiminnan perusasioista. Yrityksen menestymisen kannalta on tuotteiden ja palveluiden laadulla suuri merkitys, eikä sitä voida sivuuttaa toimintaa suunniteltaessa. Hyvässä organisaatiossa laatu pystytään vakioimaan, minkä jälkeen voidaan keskittyä laadun kokonaisvaltaiseen parantamiseen. Laadulla on myös kustannuksensa ja yrityksien on löydettävä kompromissi laatukustannuksien ja tavoitellun laadun välillä. Asiakkaan on koettava ostavansa hyvää palvelua kohtalaiseen hintaan. Silvestan visiona on olla johtava metsän ja luonnonhoitotöiden toteuttaja Suomessa. Tätä visiota tukemaan Silvestalle on luotu ISO mukainen ympäristöjärjestelmä. Silvesta Oy on aloittanut toimintansa yhtiöjärjestysmuutoksen jälkeen Täysipainoisesti Silvesta Oy on toiminut vuoden 2008 alusta. Silvesta Oy on kokonaan UPM-Kymmene Oyj:n omistama yhtiö. Silvestan tärkein asiakas on UPM Metsäosasto, jonka kautta suurin osa Silvestan työtilauksista tulee. Silvestan pääasiallisesti suorittamia työlajeja ovat metsänviljelytyöt, taimikonperkaukset, nuoren metsän hoidot sekä muut perinteiset metsurityöt. Tämän opinnäytteen tarkoitus on luoda Silvestalle ISO mukainen ympäristöjärjestelmä sekä liittää se osaksi Silvestan laatujärjestelmää. Näistä järjestelmistä yhdessä käytetään Silvestassa nimeä toimintajärjestelmä. Uuden yrityksen käynnistäminen ei ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Ensimmäisten toimintavuosien aikana eteen tulee asioita, joita ei ole aikaisemmin osattu ennakoida. Näihin asioihin on jouduttu keksimään ratkaisuja ja toimintatapoja. Toimintajärjestelmän tarkoituksena on koota nämä toimintatavat yhdeksi kokonaisuudeksi, joka avustaa työntekijöitä arkisissa rutiineissa, laadun parantamisessa ja luo kustannussäästöjä.

7 2 2 LAATUJÄRJESTELMÄ 2.1 Laatujärjestelmistä Laatujärjestelmä voidaan määritellä rakenteeksi, jonka avulla johdon tahtotila viedään systemaattisesti läpi koko organisaation. Se on toiminnan pelisäännöt sisältävä osa johtamisjärjestelmää. Tavoitteet ovat yksityiskohtaisia ja tilanteesta riippuvia. (Lecklin 1997, 35.) Laatujärjestelmästä ei pidä tehdä erillistä, eikä liian raskasta, jolloin se helposti jää käytännölle vieraaksi. Onnistumisen edellytyksenä on, että laatujärjestelmä antaa vastaukset kysymyksiin: mitä, miksi, miten, kuka, missä ja milloin (Lecklin 1997, ) Silvestalle tehdään vuosittain S-IMPLE tavoiteasetanta, joka määrittää osaltaan yrityksen tavoitteita seuraavalle toimintavuodelle. Tavoiteasetannassa luodaan suuntaviivat seuraavan vuoden aikana tapahtuvalle toiminnan kehittämiselle. Aina uusia tavoitteita luotaessa käydään läpi edellisen vuoden tavoitteet sekä onko tavoitteisiin päästy. Laatukäsikirja ei ole pakollinen, mutta käytännössä se on tärkeä apuväline. Uusi ISO 9000 laatustandardi edellyttää, että ylin johto vastaa laatukäsikirjan laatimisesta. Laatukäsikirjan tulee sisältää organisaation laatupolitiikka, laadunhallintajärjestelmä, organisaation rakenne ja käytettävät laatujärjestelmämenettelyt tai viittaukset niihin. (Lecklin 1997, 37.) Laadunsuunnittelun tavoitteena on kehittää mahdollisimman tehokas liiketoimintaprosessi, toimintoketju, jonka avulla tuotetaan asiakkaan tarpeet ja odotukset täyttävä tuote tai palvelu (Salminen 1994, 15). Millainen on hyvä laatukäsikirja? Laatukäsikirjaa laadittaessa lähtökohtana ovat yrityksen omat tarpeet. Sisältö ja rakenne tulee sovittaa mahdollisimman hyvin niitä palveleviksi. Hyvä laatukäsikirja on käyttökelpoinen. Se ei jää hyllylle pölyttymään, vaan toimii käytännön apuvälineenä toimintaan perehdyttämisessä ja työn suorittamisessa. Laatujärjestelmä voidaan rakentaa massiiviseksi pikkutarkasti määritellyksi järjestelmäksi, joka hukuttaa olennaiset asiat detaljien alle. Seurauksina voivat olla henkilöstön turhautuminen, motivaation lasku ja koko laatuliikkeen kääntyminen negatiiviseksi ja vastentahtoiseksi. Oikein rakennettuna laatujärjestelmä on yritysjohdon apuväline, joka viestii strategiat ja suunnitelmat läpi koko yrityksen järjestelmällisellä tavalla. Se helpottaa toiminnan johtamista, suunnittelua, toteuttamista ja valvontaa sekä laatu-

8 3 kustannusten hallintaa. (Lecklin 1997, ) Silvestalla on myös olemassa laatujärjestelmä, jota ei ainakaan näillä näkymin ole tarkoitus sertifioida, mutta se on kuitenkin rakennettu ISO 9001 laatustandardit täyttäväksi. -Tarkoituksena on ollut luoda toiminnan tukityökalu, jonka käytettävyys on erittäin tärkeässä asemassa. Silvestan laatu- ja ympäristöjärjestelmä on dokumentoitu ja niistä yhdessä käytetään nimitystä toimintajärjestelmä. Silvestan toimintajärjestelmä sijaitsee Handbooktietokannassa, jonka avulla sitä myös käytetään. Tämän järjestelmän lisäksi Silvestalla on käytössään arkisto, jossa sijaitsee myös toimintajärjestelmän asiakirjoja. Nämä asiakirjat ovat luonteeltaan usein päivitettäviä. Handbookin ominaisuudet ovat hyvin monipuoliset ja mahdollistavat sekä tukevat toimintajärjestelmän jatkuvaa ylläpitoa. Sovellus varmistaa myös toimintajärjestelmän tiedostojen määräaikaistarkastukset. Tällä edesautetaan vanhojen ja toimintajärjestelmään kuulumattomien ohjeiden poistamista järjestelmästä. Järjestelmä automaattisesti tarkastuttaa kaikki tiedostot vähintään kerran vuodessa. Tarkastusajankohtaa voidaan myös itse muokata tarpeen vaatiessa. Näin ylläpidetään ja muokataan koko toimintajärjestelmää aina nykytilanteen mukaan. Tämä on suuri etu, kun ensisijaisena lähtökohtana on ollut luoda prosessien toimintoja tukeva työkalu, josta löytyy toimintaohjeita sekä arkipäiväiseen toimintaan, että vaikeampiin tilanteisiin. 2.2 Laadun määritelmä Asiakkaiden kokemalla palvelun laadulla on pohjimmiltaan kaksi ulottuvuutta: tekninen eli lopputulosulottuvuus ja toiminnallinen eli prosessiulottuvuus. Asiakkaat pitävät tärkeänä sitä, mitä he saavat vuorovaikutuksessaan yrityksen kanssa, ja sillä on suuri merkitys heidän arvioidessaan palvelun laatua. Monesti vuorovaikutuksen laatua pidetään sisäisesti koko toimitetun tuotteen laatuna. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Kyseessä on vain yksi laadun ulottuvuus, jota kutsutaan palveluntuotantoprosessin tuloksen tekniseksi laaduksi. Se asiakkaalle jää, kun tuotantoprosessi ja ostajan ja myyjän vuorovaikutus on ohi. Koska palvelun tarjoajan ja asiakkaan välillä on monia vuorovaikutustilanteita sekä menestyksellisesti tai epäonnistuneesti hoidettuja totuuden hetkiä, teknisen laadun ulottuvuus ei pidä sisällään kaikkea asiakkaan kokemaa laatua. Asiakkaaseen vaikuttaa selvästi myös tapa, jolla tuo tekninen laatu, prosessin

9 4 lopputulos, hänelle välitetään. Asiakkaaseen vaikuttaa siis myös se, miten hän saa palvelunsa ja miten hän kokee samanaikaisen tuotanto- ja kulutusprosessin. Tämä on laadun toinen ulottuvuus, joka liittyy läheisesti totuuden hetkien hoitoon ja palvelun tarjoajan toimintaan. Sen vuoksi sitä kutsutaan prosessin toiminnalliseksi laaduksi. (Grönroos 1998, ) Useimmiten asiakas näkee yrityksen ja sen resurssit ja toimintatavat. Sen tähden yrityksen tai paikallisen toimipisteen imago on useimmissa palveluissa äärimmäisen tärkeä ja voi vaikuttaa laadun kokemiseen monin tavoin. Jos asiakkailla on myönteinen mielikuva palvelun tarjoajasta, pienet virheet annetaan luultavasti anteeksi. Jos virheitä sattuu usein, imago kärsii. Imagoa voi pitää laadun kokemisen suodattimena. (Grönroos 1998, 64.) Laadukas palvelu merkitsee muun muassa sitä, että työntekijät osaavat tehdä työnsä kerralla oikein. Jos heidän taitonsa on riittämättömät, palveluprosessin tuloksen tekninen laatu kärsii. Samaan aikaan asiakkaiden on luultavasti odotettava kauemmin ja oltava itse aktiivisempia saadakseen hyväksyttävän teknisen laadun. Lisäksi he saattavat huomata työntekijöiden taitojen puutteellisuuden ja siitä seuraavat sähläykset. Kaikki nämä vuorovaikutuksen osatekijät heikentävät vuorovaikutusprosessin toiminnallisen laadun kokemusta. (Grönroos 1998, 153.) Silvestan suurin asiakas on UPM Metsäosasto. Poikkeavaksi tilanteen tekee se, että Silvesta ei ole täysin irrallinen yhtiö UPM:stä, vaan sen tytäryhtiö. Tämä tuo omat lisänsä asiakkuussuhteisiin Silvestan ja UPM Metsäosaston välillä. Yhteydenpidon maanomistajaan hoitaa UPM Metsäosasto poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Näin Silvesta ei juuri vaikuta toiminnallisen laadun muodostumiseen. On tietenkin tapauksia, jossa maanomistaja kohtaa työn suorittajan maastossa ja Silvestan palveluksessa oleva henkilö on osa toiminnallista laatua. Selkeästi tärkeämmässä asemassa on Silvestan työn tekninen laatu. Tähän tulee kiinnittää huomiota, koska se on myös osa UPM Metsäosaston palvelujen laatua. Yleisesti laadulla ymmärretään asiakkaan tarpeiden täyttämistä yrityksen kannalta mahdollisimman tehokkaalla ja kannattavalla tavalla. Asiakastyytyväisyys ei siis ole itsetarkoitus, johon pyritään hinnalla millä hyvänsä. Tuote saattaa yrityksen näkökulmasta olla erinomaisen täydellinen, mutta asiakkaan mielestä se on ylilaatua, josta hän ei ole valmis maksamaan. (Lecklin 1997, 23.) Yrityksen menestyminen riippuu ensisi-

10 5 jaisesti siitä, että pystyykö se tuottamaan tavaroita ja palveluja halutuilla ominaisuuksilla sellaiseen hintaan, että asiakkaat ovat valmiita niitä ostamaan (Salminen 1994, 1). Laatuun sitoutuminen on yritysten suurin haaste, koska aitoa sitoutumista ei voi delegoida, eikä siihen voi pakottaa. Aito sitoutuminen lähtee työntekijän omista asenteista. (Laakso 1999, 227.) Henkilöstön kehittämisen on sanottu olevan yksi organisaation kannattavista investoinneista (Vanhala ym. 2002, 332). Silvesta kouluttaa jatkuvasti metsureitaan ja näin edistetään laadukasta työn jälkeä. Kouluttaminen luo tietenkin omat kustannuksensa ja nämä kustannukset maksavat asiakkaat. Ylikouluttamisen riski on, että asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan omasta mielestään liian laadukkaasta työstä. Tämä koskee myös Silvestaa. Liian raskaaksi tehty laatu- ja ympäristöjärjestelmä aiheuttavat merkittäviä kustannuksia ja heikentävät yrityksen kilpailukykyä. On siis tarkkaan mietittävä mitkä ovat laadun kustannukset ja sen hyödyt. Toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä on kompromissin löytäminen laadun ja kustannuksien väliltä. Huonon työjäljen korjaaminen maksaa moninkertaisesti sen, mitä kerralla kunnolla tehty työ. Lopulta työn laadun kannalta tärkeintä on kuitenkin saada työntekijät ymmärtämään laadun merkitys yritykselle ja sen toiminnan jatkuvuudelle. Lisäksi työntekijän on luotettava esimiehiinsä ja heidän päätöksentekokykyynsä. 2.3 Johdon rooli laadussa Laadun johtaminen tarkoittaa ensinnäkin niitä toimia, joilla laatutekniikat saadaan organisaatiossa levitetyksi, omaksutuksi ja käytetyksi organisaation tavoitteiden toteuttamisen kannalta järkevällä tavalla. Laadun johtamisella pyritään varmistamaan, että parhaita tunnettuja menettelytapoja noudatetaan ja kehitetään jatkuvasti. Laatutavoitteet määritellään, asetetaan ja korjataan organisaation kokonaisstrategian mukaisella tavalla. Laadun johtaminen on siis laatutekniikan ja organisaation johtamisen menetelmien yhdistelmä, tapa saada organisaatio tekemään laatua. Laadun johtaminen ei siis tarkoita mitä tahansa johtamista, vaan nimenomaan laadun aikaansaamiseen pyrkivää johtamisen alalajia. (Lillrank 1999, 126.)

11 6 Laatujohtamisessa johtaja ottaa omakohtaisen vastuun laatujärjestelmän kehittämisestä sekä määrittää laatupolitiikalla kehittämistyölle suunnan ja strategian (Lipponen 1993, 14.) Jotta laatu voi toimia yrityksen menestystekijänä, se on vietävä läpi koko yrityksen perusarvoista lähtien. Perusarvoilla tarkoitetaan niitä perimmäisiä asioita, joiden ympärille koko toiminta rakennetaan. (Lecklin 1997, 40.) Organisaatiota on tarpeen suunnata ja ohjata järjestelmällisesti ja avoimesti, jotta sen johtaminen ja toiminta olisi menestyksellistä (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2004, 8). Osaamisella halutaan tuottaa onnistumista ja menestymistä. Tämä on mahdollista vain hyvin johdetussa organisaatiossa. (Nissinen 2007, 20.) Hyvä visio on innostava ja motivoiva. Yleensä visiota ei ole helppo saavuttaa, mutta se vastaa tarpeita ja tavoitteita ja luo uskoa siihen, että vision toteutuminen on mahdollista. (Lecklin 1997, 42.) Silvestalla on selkeä visio tulevaisuudesta. Yhtiön visiona on olla johtava metsä- ja luontopalvelutöiden toteuttaja Suomessa. Tämä visio luo pohjaa Silvestan kehitykselle. Osana vision täyttymistä Silvesta on mukana kehittämässä metsänhoitotöiden koneellistamista. Strategia asettaa suuntaviivat ja kehykset, jotka ohjaavat operatiivista toimintaa ja prosesseja (Lecklin 1997, 43). Yritys ei voi toimia pitkällä aikajänteellä kannattavasti, jos sillä ei ole tyytyväisiä asiakkaita. Laatujohtaminen tähtää asiakastyytyväisyyden saavuttamiseen ja asiakastyytyväisyys korostuukin laadun kehittämisen nykyvaiheessa. (Salminen 1994, 91.) Silvestan tilanne poikkeaa perinteisestä yrityksestä siinä, että suurin asiakas on UPM Metsäosasto. Silvesta saa perustyöpanoksensa suoraan UPM Metsäosaston kautta tulevista töistä. Silvesta on ollut vain harvoin mukana suorissa kilpailutustilanteissa, mutta tähänkin on tulossa muutos, sillä Silvesta pyrkii laajentamaan asiakaspohjaansa jatkuvasti. Silvestan työnlaatu on merkittävä osa UPM Metsäosaston työn laatua. Yhtiöiden on siis toimittava yhteistyössä, jotta pystytään varmistamaan yhteisten asiakkaiden tyytyväisyys tehtyyn työhön. Pahimmassa tapauksessa Silvestan huonosti toteuttama työ voi johtaa asiakassuhteen katkeamiseen UPM Metsäosaston ja asiakkaan välillä. Silvestan tavoitteena on kuitenkin edesauttaa osaltaan myös UPM Metsäosaton puukaupallisten palveluiden menekkiä.

12 7 2.4 Henkilöstö laadun tekijänä Laatuyrityksessä henkilöstöjohtaminen on pitkäjänteistä. Tulevaisuudessa tarvittavat tietotaidot ja kyvykkyydet ennakoidaan ja rekrytointi ja koulutus suunnataan niiden hankintaan. Henkilöstön monitaitoisuutta ja itsenäisyyttä arvostetaan. Henkilön pitää pystyä oppimaan myös muuta työtä kuin mihin hänet on palkattu. (Lecklin 1997, 70.) Henkilöstön motivoinnissa johtajan on omattava pelisilmää ja kykyä nähdä omassa joukkueessaan piilevät mahdollisuudet sekä annettava tilaisuus mahdollisuuksien toteutumiseen (Hölttä & Savonen 1997, 85.) Silvestaan siirtyi noin 250 UPM Metsäosaston metsuria kun toiminta käynnistettiin. Nämä metsurit ovat keskimääräistä iäkkäämpiä ja omaksuneet UPM Metsäosaston tavat toimia. Laadun nostamiseksi on pystyttävä irtaantumaan vanhoista käytännöistä ja tottumuksista (Lecklin 1997, 225). Onnistuneet lopputulokset edellyttävät, että yrityksen henkilöstö on motivoitunut päämäärien saavuttamiseen (Hölttä & Savonen 1997, 84). Silvestan tapa toimia on vaatinut opettelua ja ponnisteluja metsureilta sekä heidän uusilta esimiehiltään. Silvesta myös aktiivisesti kehittää metsurityötä, mikä tuo omat haasteensa metsureille. Kehitteillä on mm. mobiilijärjestelmä, joka tulevaisuudessa mahdollistaa sähköisen tiedonsiirron metsureille samoin kuin metsurilta takaisin työnjohdolle. Näiden uusien toimintatapojen käyttöönotto ei tapahdu ongelmitta, ja tapojen oppiminen vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Päätöksenteko laatuorganisaatiossa on hajautettu. Tämä tarkoittaa sitä, että päätökset tehdään siellä, missä päätöksentekotarve ilmenee. Siten asiakasta koskevat päätökset tehdään siellä, missä asiakasta palvellaan. Tämä merkitsee myös henkilöstön toimintavapauksien lisäämistä: päätökseen, johon ennen on tarvittu johdon hyväksyntä, ei enää tarvita, vaan sekä toimintavapaus että vastuu jäävät päätöksentekijän hartioille. (Hölttä & Savonen 1997 s.84.) Laatu ei synny pelkästään hyvästä johtamisesta, hienoista tekniikoista ja toimivista prosesseista, vaan sen takana ovat aina inhimilliset tekijät. (Lecklin 1997, 225). Lähtökohtana on, että vastuu laadusta siirtyy valvojalta suorittajalle, jonka puolestaan tulee saada palautetta työnsä laadusta voidakseen oppia virheistään ja muuttaakseen toimintansa niin, että virheitä ei enää pääse syntymään (Lipponen 1993, 30). Vahinkoja sattuu etenkin, kun työympäristö on jatkuvasti muuttuva. Tiettyjä laadun perusasioista pystytään kuitenkin mittaamaan jokaiselta kohteelta. Laadunvalvonnan osana Silvestassa täytetään laatulomakkeet jokaiselta tehdyltä

13 8 työkuviolta. Laatulomakkeen täyttää metsuri. Näin metsuri saa välittömän palautteen omasta työstään ja pystyy heti korjaamaan mahdollisesti heikentyneen työn laadun. Tämän laatulomakkeen tietojen perusteella syötetään myös puustotiedot tietojärjestelmiin. Nämä tiedot ovat metsänkasvatuksen lähtötietoja mm. kasvatuslaskentaan ja hoitotöiden suunnitteluun. Työtyytyväisyys lisääntyy, kun osaa tehdä työnsä ja tietää valtansa. Myös tehokkuuden paraneminen lisää työtyytyväisyyttä. Tehokkuudesta ja työtyytyväisyydestä on tehty monia tutkimuksia. Niiden tulokset osoittavat kiistattomasti, että tehokkaat johtajat ovat myös kaikkein tyytyväisimpiä. (Reddin 2000, 260.) Henkilöstön työtyytyväisyys on tärkeä laatutekijä. Vain motivoitunut, työssään viihtyvä ja innostunut henkilöstö pystyy huippusuorituksiin. Työtyytyväisyyttä tulee mitata ja sen trendejä seurata säännöllisin väliajoin tehtävillä tutkimuksilla. (Lecklin 1997, 242.) Parhaimmillaan työ on kuin leikkiä. Se on kevyttä ja iloa tuottavaa toimintaa, johon suhtaudutaan huumorilla ja josta saadaan voimavaroja. Hyvä yksilön ja työn välinen suhde lähtee molemminpuolisen vuorovaikutuksen onnistumisesta. Ihminen on työssä, josta hän on aina haaveillut. Työ puolestaan tarjoaa ihmiselle sopivia haasteita. Se on kiinnostavaa, monipuolista, itsenäistä ja siitä saa palautetta. (Juuti & Vuorela 2002, 67.) Aito mielenkiinto työtä kohtaan on yksi tärkeimmistä takeista motivaation syntymiselle. Mielenkiinnon tai arvostuksen puute heijastuu helposti asenteissa. (Strömmer 1999, 152.) Silvestassa tehtiin vuoden 2008 keväällä metsureiden työtyytyväisyyskysely, jonka tulokset käytiin läpi Jyväskylässä metsureiden työkykypäivänä. Kyselystä huokui hyvä asenne työnantajaa kohtaan sekä halu kehittää yritystä tulevaisuudessa. Silvesta monipuolistaa mahdollisuuksien mukaan työntekijöidensä työtä. Tähän päämäärään päästäkseen Silvesta kouluttaa osasta metsureista metsämestareita, jotka kykenevät esimerkiksi metsäsuunnitelmien tekemiseen koulutuksen jälkeen. Kyselyn mukaan Silvestan metsurit kokevat työnsä olevan monipuolisempaa kuin verrokkiaineiston metsurit. Lisäksi Silvestan metsurit pitivät siitä, että saivat itse vaikuttaa työjärjestykseensä. Positiivinen palaute tukee Silvestan toimintastrategiaa, jossa lähetetään työkohteita pidemmäksi ajanjaksoksi esimerkiksi kaikki kevään istutustyöt kerralla

14 9 2.5 Laadun kehittäminen Laatujärjestelmän kehittäminen tarkoittaa sitä, että organisaation keskeisten toimien ja prosessien parhaat tunnetut suoritustavat standardisoidaan, kuvataan systemaattisesti ja toimitaan niiden mukaan (Lillrank 1999, 132). Tuotantokeskeisen laadun viimeinen tavoite on virheettömyys eli nollavirhestandardi. Joillakin aloilla, kuten ydinvoimaloissa ja lentoliikenteessä, virheettömyyteen on pakko pyrkiä maksoi mitä maksoi. Useimmilla muilla aloilla on kuitenkin tyytyminen siihen, että ns. inhimillinen tekijä saa aikaan sen, että prosesseissa esiintyy vaihtelua. Täydellinen laatu saattaa maksaa paljon enemmän kuin mitä sen markkina-arvo olisi. Näin on tyytyminen erilaisiin hyväksymisrajoihin. (Lillrank 1999, 30.) Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä ei voida aina sanoa, mikä on oikein ja mikä on väärin. Metsuri joutuu esimerkiksi raivaussahatöissä tekemään jatkuvasti päätöksiä säästettävien ja katkaistavien puiden välillä. Aina oikean ratkaisun tekeminen ei ole niin helppoa, mutta tarkasteltaessa asiaa metsikkötasolla ei yksittäisellä epäonnistuneella valinnalla ole juurikaan merkitystä. Laadun parantamisessa on syytä panostaa pitkäjänteiseen ja virheitä ennaltaehkäisevään toimintaan. Henkilökunnassa ilmapiiri, joka kannustaa virheiden esilletuloa, mutta ei hyväksy niiden uusiutumista tukee laadunparannustyötä. Laadun parantamisella voidaan lisätä henkilökunnan tyytyväisyyttä, viihtyisyyttä, turvallisuutta, osaamista, kokemuksien esille tuloa sekä syvempää sitoutumista tehtävään ja yritykseen. Toisaalta laadun parantamisessa henkilökunnan valmiudet ja ilmapiiri ovat keskeisessä asemassa. (Lipponen 1993, 29.) Laadun johtamisen keskeinen periaate on toiminnan jatkuva, systemaattinen kehittäminen (Lillrank 1999, 137). Uudessa ympäristössä toimittaessa virheitä ei kokonaan voida välttää. Laatu tarkoittaa virheistä oppimista. Tehty virhe analysoidaan ja prosessia tai menetelmiä kehitetään toistumisen välttämiseksi paitsi virheentekijän myös muun organisaation osalta. (Lecklin 1997, 227.) Silvestassa tehdyt virheet otetaan käsittelyyn ja analysoidaan. Tämän lisäksi tehtyihin virheisiin ehdotetaan parannusehdotus, jolla voitaisiin tulevaisuudessa välttää samankaltaiset tilanteet. Lisäksi määritetään korjaavat toimenpiteet, joilla pyritään korjaamaan jo syntynyttä vahinkoa. Laadun varmistaminen ja kehittäminen on itse asiassa kolmenlaisen tiedon käsittelyä. Ensiksi täytyy olla tietoa tavoitteista eli siitä ominaisuuksien joukosta, joka tekee toi-

15 10 mitteen hyväksi tai huonoksi. Laatuhan on kyky erottaa hyvä huonosta. Toiseksi täytyy olla tietoa nykytilasta eli siitä, miten lähellä tai kaukana tavoitteesta ollaan ja mihin suuntaan ollaan menossa. Kolmanneksi täytyy olla tietoa menetelmistä, eli miten erilaiset toimet vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen, mikä on tempun ja tuloksen välinen suhde. (Lillrank 1999, 41.) Laadun parannuksen ilmeisistä hyödyistä huolimatta monet laatuohjelmia toteuttaneet yritykset kokevat, että ohjelmat eivät kannattaneet. Tavallisesti ongelma on laadun parantamiseen suhtautumissa. Jos sitä pidetään vain ohjelmana, jos sille uhrataan rajallinen aika, ja jos koko organisaatio ylimmästä johdosta alatasolle asti pitää sitä vain taktisena asiana, epäonnistumisen riski on suuri. Laadun parannusta ei tule pitää vain ohjelmana tai kampanjana, sen on oltava jatkuva prosessi. (Grönroos 1998, 95.) Silvestan työn laatua parannetaan jatkuvasti ja toimintajärjestelmän luominen on osa tätä prosessia. Silvestan toimintajärjestelmän tarkoituksena on olla ennen kaikkea toiminnan tukityökalu ja laatujärjestelmä kirjoitetaan mahdollisuuksien mukaan sisälle muihin toimintaohjeisiin. Näin vähennetään riskiä, että laatujärjestelmästä tulee irrallinen kokonaisuus. Silvestan ensimmäinen täysipainoinen vuosi on takana ja vuoden aikana on opittu paljon. Vuoden aikana on saatu hyvä yleiskuva tehdyn työn tasosta eli nykytilasta. Silvestan toteuttamia töitä ovat arvioineet puolueettomien laatumittaajien lisäksi Silvestan toimihenkilöt ja UPM Metsäosaston toimihenkilöt. Silvesta on myös kerännyt asiakaspalautteen UPM Metsäosaston henkilöiltä, jotka vastaavat työtilauksista sekä heidän esimiehiltään. Lisäksi on opittu erilaisten toimien vaikutuksista. Silvesta on muun muassa ollut UPM Ympäristötoimen koulutuksessa, jossa pohdittiin Silvestan toimintaa ympäristönäkökulmien kannalta ja löydettiin ratkaisuja luonnonhoidon epäkohtiin. Nyt kun tieto nykytilanteesta ja eri toimintojen vaikutuksista voidaan laadun parantamiseksi kohdentaa parannustyö heikkolaatuisempiin alueisiin. Silvestalla on myös kehitteillä mobiilijärjestelmä, joka tulee parantamaan laadunseurantaa työkohteilla. Mobiilijärjestelmän koekäytön on tarkoitus alkaa keväällä Laajamittaiseen käyttöön sen on tarkoitus tulla syksyllä Kaikki hyöty mobiilijärjestelmästä saadaan vasta uuden tietojärjestelmän valmistuttua. Tämän tietojärjestelmän alustava valmistumisaika on vuonna Sama järjestelmä edesauttaa myös työsuojelua etenkin metsurihakkuiden yhteydessä ja vapauttaa työnjohdon aikaa mui-

16 hin töihin. Yhdessä näiden tekijöiden pitäisi lisätä työn tuottavuutta ja ennen kaikkea parantaa työn ja toiminnan laatua. 11

17 33 LÄHTEET Berninger, Kati, Tapio, Petri & Willamo, Risto Ympäristönsuojelun perusteet. Tampere: Tammer-Paino Oy. Grönroos, Christian Nyt kilpaillaan palveluilla. Porvoo: WSOY - Kirjapainoyksikkö. Heiskanen, Eva (toim.) Ympäristö ja liiketoiminta: Arkiset käytännöt ja kriittiset kysymykset. Tampere: Tammer-Paino Hölttä, Tuula & Savonen, Marja-Leena Muutosvoimana laatujohtaminen. Helsinki: Oy Edita Ab. Kauhanen, Juhani Henkilöstövoimavarojen Johtaminen. Vantaa: Dark Oy Juuti, Pauli & Vuorela, Antti Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Jylhä, Eila, Paasio, Antti & Strömmer Riitta Menestyvä yritys. Helsinki: Oy Edita Ab Kannisto, Päivi, Salenius, Bo-Magnus & Sigfrids, Camilla Johtamisen pakolliset kuviot. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Kauhanen, Juhani Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Vantaa: Dark Oy Laakso, Hannu Brandit kilpailuetuna: miten rakennan ja kehitän tuotemerkkiä. Kauppakaari Oyj. Jyväskylä: Gummeruksen kirjapaino. Lecklin, Olli Laatu yrityksen menestystekijänä. Kauppakaari Oyj. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Lillrank, Paul Laatuajttelu: Laadun filosofia, tekniikka ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Lipponen, Toivo Laatujohtaminen: Laatujohtamistyökalujen valinta ja soveltaminen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Lönnqvist, Jouko Johtajan ja johtamisen psykologiasta: Uudet haasteet uudet näkemykset. Helsinki: Oy Edita Ab Linnanen, Pasi, Boström Taina & Miettinen, Pauli Ympäristöjohtaminen: Elinkaariajattelu yrityksen toiminnassa. Juva: WSOY:n graafiset laitokset. Lipponen, Toivo Laatujohtaminen: Laatujohtamistyökalujen valinta ja soveltaminen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Marttinen, Kari, Saastamoinen, Salla & Suvanto Sanna Yrityksen ympäristövastuut. Kauppakaari Oyj. Saarijärvi: saarijärvi Offset Oy.

18 34 Metsähallitus Metsätalouden ympäristöopas. Edita Prima Oy. Mäntyranta, Hannes Metsäsertifiointi: Ideaalista itsetarkoitukseksi. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Niskala, Mikael Yrityksen ympäristökysymykset ja laskentatoimen rooli. Teoksessa Huhtala, Anni (toim.) Ympäristö arvot?: Heijastuksia pohjoiseen. Lapin yliopiston hallintovirasto. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. Nissinen, Vesa Syväjohtaminen. Hämeenlinna: Karisto Oy Pesonen, Hanna-Leena, Hämäläinen, Kirsi & Teittinen, Outi Yrityksen Ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Tampere: Tammer-Paino Oy. Pesonen, Sinikka & Lovio, Raimo (toim.) Ympäristöjohtamisen läpimurto suomalaisissa yrityksissä. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. D-178. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulun kuvalaitos. Reddin, William J Selvät työroolit: -Tee oikeita asioita. Jyväskylä: Paino Gummerus. Salminen, Hannu Laadulla tulosta: Asiantuntijayrityksen uudet toimintamallit ja organisaatiorakenteet. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Strömmer, Riitta Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Oy Edita Ab. Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS-tietopaketti 2: Perustiedot standardista ISO Oy Edita Ab. Suomen Standardisoimisliitto SFS Ry. SFS-EN ISO 9000:2000 Laadunhallintajärjestelmä: Standardikokoelma. Kuriiri Oy. Vanhala, Sinikka, Laukkanen, Mauri & Koskinen Antero Liiketoiminta ja johtaminen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Esityksen aiheita Laatu 2 Johtaminen laatu- ja johtamisjärjestelmät Standardit Miksi johtamisjärjestelmät

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä Mitä laatu on Deming (1940): asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Mikel

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen /

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen / Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen Akkreditointi vuodesta 1993 Väkiviinan ja alkoholia sisältävien juomien ja teknokemiallisten tuotteiden kemiallinen testaus 34 akkreditoitua

Lisätiedot

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009 Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Ympäristö- ja laatutoiminta

Ympäristö- ja laatutoiminta Ympäristö- ja laatutoiminta Osion sisältö: a) Ympäristölupamääräysten ja niiden toteuttamiskeinojen läpikäynti käytännön esimerkein b) Kokemusten välittäminen turvetuottajilta, joilla jo on ympäristön-

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

LAATUJÄRJESTELMÄN AVULLA VIHREÄMMÄKSI

LAATUJÄRJESTELMÄN AVULLA VIHREÄMMÄKSI LAATUJÄRJESTELMÄN AVULLA VIHREÄMMÄKSI Laatu Laadulla tarkoitetaan kaikkia tuotteen (tavaran tai palvelun) piirteitä tai ominaisuuksia, joilla tuote täyttää asiakkaan tarpeet ja odotukset. Kun tuote on

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Tuloksia ja tilannekatsaus 1. Sähköisen viranomaispalvelimen käyttöönoton neuvonta- ja koulutusiltapäivät 31.1.

Lisätiedot

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Henry Uudista ja uudistu messut 28.9.2011 Saara Tarumo, toimitusjohtaja 1 Taustaksi ALEXANDER PAY MANAGEMENT Palkitsemisen

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 atakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 Kokemäenjokilaakson kky Pohjois-atakunnan kky Kokemäenjokilaakson mmattiopisto Kokemäki Kokemäenjokilaakson mmattiopisto

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Miksi 1080 kannattaa tehdä?

Miksi 1080 kannattaa tehdä? Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa 20 % palveluasennetta

Lisätiedot

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten, mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. Oravanpyörästä ulkoilemaan 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. Kasvun Kasvot Miksi? 2 KASVUN

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen

Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen Pettu-Eerikin Hovi 4.11.2014 Tom Källroos LAATUTONNI LYHYESTI Laatutonni on Visit Finlandin omistama ja Haaga-Perhon yksinoikeudella operoima, matkailu-

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Suunta 2011- johtamiseminaari

Suunta 2011- johtamiseminaari Suunta 2011- johtamiseminaari Johtajuutta monessa kerroksessa Johanna Ikäheimo Lappset Group Oy Lappsetin visio: Lappset luo puitteet kaikenikäisten ihmisten iloisille ulkoilukokemuksille. Kannustamme

Lisätiedot

ASIAKKUUKSIEN JOHTAMINEN OSANA LIIKETOIMINNAN UUDISTUMISKYKYÄ webinaari 19.5.2014

ASIAKKUUKSIEN JOHTAMINEN OSANA LIIKETOIMINNAN UUDISTUMISKYKYÄ webinaari 19.5.2014 ASIAKKUUKSIEN JOHTAMINEN OSANA LIIKETOIMINNAN UUDISTUMISKYKYÄ webinaari 19.5.2014 TERVETULOA WEBINAARIIN! o Toteutus Etelä-Savon ammattiopisto Mikkeli, Askel hanke (Asiakkuuksien kehittäminen ja liiketoimintaosaaminen)

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Tuomo Korhonen PKAMK 7.6.2012. Laatu lämpöyrittäjän toiminnassa

Tuomo Korhonen PKAMK 7.6.2012. Laatu lämpöyrittäjän toiminnassa Laatu lämpöyrittäjän toiminnassa Tuomo Korhonen PKAMK Laatu lämpöyrittäjän toiminnassa 2 Lämpöyrittäjän laatutyökalut 3 Haastatellut organisaatiot - jakauma 4 Haastatellut organisaatiot 1. Riistaveden

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Medivire Työterveyspalvelut Oy

Medivire Työterveyspalvelut Oy Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää Medivire Työterveyspalvelut Oy 43 paikkakunnalla yli 50 toimipistettä 3 600 asiakasorganisaatiota Yli 210 000 henkilöasiakasta

Lisätiedot

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi painotalossa Anu Aurassalo Insinöörityöseminaari 14.5.2009 Metropolia AMK Edita lyhyesti Konsernin päätoimialat: markkinointiviestinnän tuotantopalvelut, graafisen

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

ISE N KSI SYS TEM TAM TUE JOH ATTIC. Johtamisjärjestelmä Systematic

ISE N KSI SYS TEM TAM TUE JOH ATTIC. Johtamisjärjestelmä Systematic Johtamisjärjestelmä Systematic SYS Myydään SaaS palveluna eli vuokraat ohjelmiston käyttöoikeuden tarvitsemaksesi ajaksi. Et siis maksa isoa hankintahintaa tai kehittämiskuluja. Maksat vain siitä mitä

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot