ISO ympäristöjärjestelmä osana Silvestan toimintajärjestelmää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISO 14001 ympäristöjärjestelmä osana Silvestan toimintajärjestelmää"

Transkriptio

1 Jouni Sulkamoniemi ISO ympäristöjärjestelmä osana Silvestan toimintajärjestelmää Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Maaliskuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Jouni Antero Sulkamoniemi Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Nimeke ISO ympäristöjärjestelmä osana Silvestan toimintajärjestelmää. Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Silvesta Oy:lle ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja liittää se osaksi Silvestan toimintajärjestelmää. Kyseinen ympäristöjärjestelmä tullaan sertifioimaan alustavasti kevään 2009 aikana. Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on täyttää sertifioinnin kriteerit sekä edesauttaa Silvestan kilpailukykyä. Ympäristöjärjestelmän rakentamisen lähtökohtana on Silvestassa ollut luoda ennen kaikkea toimintaan vähäisin muutoksin liitettävä ympäristöjärjestelmä. Ympäristö on meidän jokapäiväisiin toimiimme vaikuttava asia. Sen merkitys on suuri myös yrityksen toiminnassa. Ympäristönsuojelusta on tullut yhä tärkeämpi asia ja kuluttajat ovat entistä enemmän kiinnostuneet ostamistaan tuotteista ja palveluista. Kuluttajat tarkkailevat myös tuotteen ympäristöystävällisyyttä kasvavassa määrin. Ympäristöjärjestelmät ovat yksi keino parantaa yrityksen toimintaa ympäristön kannalta parempaan suuntaan. Ympäristöstä voi saada yritykselle myös kilpailuedun kiristyvillä markkinoilla. Laatu on moniulotteinen käsite, joka asiakkaan kannalta tiivistyy lopputuotteeseen ja saatuun palveluun. Yrityksen toiminnan kannalta on laatu yksi tärkeimmistä tekijöistä. Laadun kehittäminen ja parantaminen ovat myös tärkeä osa yrityksen toimintaa. Koko toiminnan laatua voidaan parantaa useilla keinoilla, joista yksi on laatujärjestelmän luominen. Laatu on pystyttävä vakioimaan tasolle, jossa sen aiheuttamat kustannukset eivät vielä heikennä yrityksen kilpailukykyä ja tuotteiden hinnat pysyvät kilpailukykyisinä. Laatu ja ympäristöjärjestelmät ovat myös johtamisen keinoja, joilla toimintaa voidaan ohjata haluttuun suuntaan ja siten edistää toiminnan kehitystä ja yrityksen toimintaa. Oikein rakennetun ja viisaasti toteutetun laatu ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti toimittaessa laskevat yrityksen kokonaiskustannukset ja kilpailukyky paranee. Yrityksen on kuitenkin saatava itselleen asiakkaita pystyäkseen toimimaan kannattavasti. Asiasanat (avainsanat) ISO, 14001, ympäristö, järjestelmä, laatu, Silvesta, toimintakäsikirja, toimintajärjestelmä Sivumäärä Kieli URN 31 s.+ liitt. 23 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Opinnäytetyö on osittain salainen asti. Liitteet ovat kopioita Silvestan toimintajärjestelmän asiakirjoista. Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Jukka Koivumäki Silvesta Oy

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 30 March 2009 Author Jouni Antero Sulkamoniemi Degree programme and option Degree Programme in Forestry Name of the bachelor's thesis ISO environmental management system as a part of Silvesta s operating system. Abstract The aim of this bachelor s thesis was to create an environmental management system for Silvesta Oy. The environmental management system was based on the ISO standard and it would be certified. The biggest reason for creating an environmental management system was to improve competitiveness, of Silvesta Oy. The aim was a simple system that was easy to exercise. The environment impacts our life every day. No one can deny its impact on different enterprises. The significance of environment protection is increasing all the time and consumers are more interested in environmental facts. Environmental manage systems are one way to improve the company imago. It can also be a significant competitive advantage when compared to other companies. Quality is multidimensional abstract. Customer basically can notice the quality of the product and service. When thinking about the main issues of running a company the quality is probably the most important fact. Improving the quality is also important. There are many ways to improve the quality of the whole operation. Quality management systems are one of those. The level of the quality needs to be standardized so it will not weaken the competitiveness of the company and the prices of products stay in a competitive level. Management systems are also ways of leading. They are ways to lead operations to the wanted direction and increase competitiveness. When management systems are wisely built and operations work as the systems guides company s cost will reduce and competitiveness rise. Companies need to have clients to operate profitably. That is a fact that nobody can deny. This study was made in a co-operation with environmental manager for UPM Forest. Literature was used also. As a result was environmental management system for Silvesta Oy Subject headings, (keywords) ISO, 14001, environment, quality, manage, system, Silvesta Pages Language URN 31 p. + app. 23p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Part of this Bachelor s thesis is classified until 3 March Tutor Pasi Pakkala Bachelor s thesis assigned by Jukka Koivumäki Silvesta Oy

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO LAATUJÄRJESTELMÄ LAATUJÄRJESTELMISTÄ LAADUN MÄÄRITELMÄ JOHDON ROOLI LAADUSSA HENKILÖSTÖ LAADUN TEKIJÄNÄ LAADUN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ YMPÄRISTÖJÄRJESTELMISTÄ YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN HYÖDYT YMPÄRISTÖN VAIKUTUS LIIKETOIMINTAAN ISO VAATIMUKSET Yleiset vaatimukset Ympäristöpolitiikka Ympäristönäkökohdat Lakisääteiset ja muut vaatimukset Päämäärät ja tavoitteet Ympäristöasioiden hallintaohjelma Organisaatio ja vastuut Koulutus, tietoisuus ja pätevyys Tiedonkulku Ympäristöjärjestelmän dokumentointi Asiakirjojen valvonta Toimintojen ohjaus Valmius ja toimiminen hätätilanteissa Tarkkailu ja mittaukset Poikkeamat sekä korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet Tiedostot Ympäristöjärjestelmän auditointi Johdon katselmus... 25

5 4 TYÖN TOTEUTUS POHDINTA LAATU JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN YHTEENSOVITTAMINEN KÄYTTÖÖNOTON HAASTEENA JOHTAMINEN HYÖDYNTÄMINEN TOIMINNASSA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAATIMISEN VAIKEUDET LÄHTEET LIITTEET... 35

6 1 1 JOHDANTO Ympäristöasioista on tullut yhä merkittävämpi osa meidän jokapäiväistä elämäämme. Tulevaisuuden yritysten tulee myös huomioida oman toimintansa vaikutukset ympäristöön yhä vahvemmin ja myös vähentää toiminnan ympäristölle haitallista vaikutusta. Näin yritys turvaa oman toimintansa tulevaisuuden myös jatkossa. Viisas organisaatio saattaa jopa pystyä kääntämään ympäristönsuojelun oman toimintansa kannalta edistäväksi toiminnaksi. Tuotteiden ja palveluiden laatu on yksi yritystoiminnan perusasioista. Yrityksen menestymisen kannalta on tuotteiden ja palveluiden laadulla suuri merkitys, eikä sitä voida sivuuttaa toimintaa suunniteltaessa. Hyvässä organisaatiossa laatu pystytään vakioimaan, minkä jälkeen voidaan keskittyä laadun kokonaisvaltaiseen parantamiseen. Laadulla on myös kustannuksensa ja yrityksien on löydettävä kompromissi laatukustannuksien ja tavoitellun laadun välillä. Asiakkaan on koettava ostavansa hyvää palvelua kohtalaiseen hintaan. Silvestan visiona on olla johtava metsän ja luonnonhoitotöiden toteuttaja Suomessa. Tätä visiota tukemaan Silvestalle on luotu ISO mukainen ympäristöjärjestelmä. Silvesta Oy on aloittanut toimintansa yhtiöjärjestysmuutoksen jälkeen Täysipainoisesti Silvesta Oy on toiminut vuoden 2008 alusta. Silvesta Oy on kokonaan UPM-Kymmene Oyj:n omistama yhtiö. Silvestan tärkein asiakas on UPM Metsäosasto, jonka kautta suurin osa Silvestan työtilauksista tulee. Silvestan pääasiallisesti suorittamia työlajeja ovat metsänviljelytyöt, taimikonperkaukset, nuoren metsän hoidot sekä muut perinteiset metsurityöt. Tämän opinnäytteen tarkoitus on luoda Silvestalle ISO mukainen ympäristöjärjestelmä sekä liittää se osaksi Silvestan laatujärjestelmää. Näistä järjestelmistä yhdessä käytetään Silvestassa nimeä toimintajärjestelmä. Uuden yrityksen käynnistäminen ei ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Ensimmäisten toimintavuosien aikana eteen tulee asioita, joita ei ole aikaisemmin osattu ennakoida. Näihin asioihin on jouduttu keksimään ratkaisuja ja toimintatapoja. Toimintajärjestelmän tarkoituksena on koota nämä toimintatavat yhdeksi kokonaisuudeksi, joka avustaa työntekijöitä arkisissa rutiineissa, laadun parantamisessa ja luo kustannussäästöjä.

7 2 2 LAATUJÄRJESTELMÄ 2.1 Laatujärjestelmistä Laatujärjestelmä voidaan määritellä rakenteeksi, jonka avulla johdon tahtotila viedään systemaattisesti läpi koko organisaation. Se on toiminnan pelisäännöt sisältävä osa johtamisjärjestelmää. Tavoitteet ovat yksityiskohtaisia ja tilanteesta riippuvia. (Lecklin 1997, 35.) Laatujärjestelmästä ei pidä tehdä erillistä, eikä liian raskasta, jolloin se helposti jää käytännölle vieraaksi. Onnistumisen edellytyksenä on, että laatujärjestelmä antaa vastaukset kysymyksiin: mitä, miksi, miten, kuka, missä ja milloin (Lecklin 1997, ) Silvestalle tehdään vuosittain S-IMPLE tavoiteasetanta, joka määrittää osaltaan yrityksen tavoitteita seuraavalle toimintavuodelle. Tavoiteasetannassa luodaan suuntaviivat seuraavan vuoden aikana tapahtuvalle toiminnan kehittämiselle. Aina uusia tavoitteita luotaessa käydään läpi edellisen vuoden tavoitteet sekä onko tavoitteisiin päästy. Laatukäsikirja ei ole pakollinen, mutta käytännössä se on tärkeä apuväline. Uusi ISO 9000 laatustandardi edellyttää, että ylin johto vastaa laatukäsikirjan laatimisesta. Laatukäsikirjan tulee sisältää organisaation laatupolitiikka, laadunhallintajärjestelmä, organisaation rakenne ja käytettävät laatujärjestelmämenettelyt tai viittaukset niihin. (Lecklin 1997, 37.) Laadunsuunnittelun tavoitteena on kehittää mahdollisimman tehokas liiketoimintaprosessi, toimintoketju, jonka avulla tuotetaan asiakkaan tarpeet ja odotukset täyttävä tuote tai palvelu (Salminen 1994, 15). Millainen on hyvä laatukäsikirja? Laatukäsikirjaa laadittaessa lähtökohtana ovat yrityksen omat tarpeet. Sisältö ja rakenne tulee sovittaa mahdollisimman hyvin niitä palveleviksi. Hyvä laatukäsikirja on käyttökelpoinen. Se ei jää hyllylle pölyttymään, vaan toimii käytännön apuvälineenä toimintaan perehdyttämisessä ja työn suorittamisessa. Laatujärjestelmä voidaan rakentaa massiiviseksi pikkutarkasti määritellyksi järjestelmäksi, joka hukuttaa olennaiset asiat detaljien alle. Seurauksina voivat olla henkilöstön turhautuminen, motivaation lasku ja koko laatuliikkeen kääntyminen negatiiviseksi ja vastentahtoiseksi. Oikein rakennettuna laatujärjestelmä on yritysjohdon apuväline, joka viestii strategiat ja suunnitelmat läpi koko yrityksen järjestelmällisellä tavalla. Se helpottaa toiminnan johtamista, suunnittelua, toteuttamista ja valvontaa sekä laatu-

8 3 kustannusten hallintaa. (Lecklin 1997, ) Silvestalla on myös olemassa laatujärjestelmä, jota ei ainakaan näillä näkymin ole tarkoitus sertifioida, mutta se on kuitenkin rakennettu ISO 9001 laatustandardit täyttäväksi. -Tarkoituksena on ollut luoda toiminnan tukityökalu, jonka käytettävyys on erittäin tärkeässä asemassa. Silvestan laatu- ja ympäristöjärjestelmä on dokumentoitu ja niistä yhdessä käytetään nimitystä toimintajärjestelmä. Silvestan toimintajärjestelmä sijaitsee Handbooktietokannassa, jonka avulla sitä myös käytetään. Tämän järjestelmän lisäksi Silvestalla on käytössään arkisto, jossa sijaitsee myös toimintajärjestelmän asiakirjoja. Nämä asiakirjat ovat luonteeltaan usein päivitettäviä. Handbookin ominaisuudet ovat hyvin monipuoliset ja mahdollistavat sekä tukevat toimintajärjestelmän jatkuvaa ylläpitoa. Sovellus varmistaa myös toimintajärjestelmän tiedostojen määräaikaistarkastukset. Tällä edesautetaan vanhojen ja toimintajärjestelmään kuulumattomien ohjeiden poistamista järjestelmästä. Järjestelmä automaattisesti tarkastuttaa kaikki tiedostot vähintään kerran vuodessa. Tarkastusajankohtaa voidaan myös itse muokata tarpeen vaatiessa. Näin ylläpidetään ja muokataan koko toimintajärjestelmää aina nykytilanteen mukaan. Tämä on suuri etu, kun ensisijaisena lähtökohtana on ollut luoda prosessien toimintoja tukeva työkalu, josta löytyy toimintaohjeita sekä arkipäiväiseen toimintaan, että vaikeampiin tilanteisiin. 2.2 Laadun määritelmä Asiakkaiden kokemalla palvelun laadulla on pohjimmiltaan kaksi ulottuvuutta: tekninen eli lopputulosulottuvuus ja toiminnallinen eli prosessiulottuvuus. Asiakkaat pitävät tärkeänä sitä, mitä he saavat vuorovaikutuksessaan yrityksen kanssa, ja sillä on suuri merkitys heidän arvioidessaan palvelun laatua. Monesti vuorovaikutuksen laatua pidetään sisäisesti koko toimitetun tuotteen laatuna. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Kyseessä on vain yksi laadun ulottuvuus, jota kutsutaan palveluntuotantoprosessin tuloksen tekniseksi laaduksi. Se asiakkaalle jää, kun tuotantoprosessi ja ostajan ja myyjän vuorovaikutus on ohi. Koska palvelun tarjoajan ja asiakkaan välillä on monia vuorovaikutustilanteita sekä menestyksellisesti tai epäonnistuneesti hoidettuja totuuden hetkiä, teknisen laadun ulottuvuus ei pidä sisällään kaikkea asiakkaan kokemaa laatua. Asiakkaaseen vaikuttaa selvästi myös tapa, jolla tuo tekninen laatu, prosessin

9 4 lopputulos, hänelle välitetään. Asiakkaaseen vaikuttaa siis myös se, miten hän saa palvelunsa ja miten hän kokee samanaikaisen tuotanto- ja kulutusprosessin. Tämä on laadun toinen ulottuvuus, joka liittyy läheisesti totuuden hetkien hoitoon ja palvelun tarjoajan toimintaan. Sen vuoksi sitä kutsutaan prosessin toiminnalliseksi laaduksi. (Grönroos 1998, ) Useimmiten asiakas näkee yrityksen ja sen resurssit ja toimintatavat. Sen tähden yrityksen tai paikallisen toimipisteen imago on useimmissa palveluissa äärimmäisen tärkeä ja voi vaikuttaa laadun kokemiseen monin tavoin. Jos asiakkailla on myönteinen mielikuva palvelun tarjoajasta, pienet virheet annetaan luultavasti anteeksi. Jos virheitä sattuu usein, imago kärsii. Imagoa voi pitää laadun kokemisen suodattimena. (Grönroos 1998, 64.) Laadukas palvelu merkitsee muun muassa sitä, että työntekijät osaavat tehdä työnsä kerralla oikein. Jos heidän taitonsa on riittämättömät, palveluprosessin tuloksen tekninen laatu kärsii. Samaan aikaan asiakkaiden on luultavasti odotettava kauemmin ja oltava itse aktiivisempia saadakseen hyväksyttävän teknisen laadun. Lisäksi he saattavat huomata työntekijöiden taitojen puutteellisuuden ja siitä seuraavat sähläykset. Kaikki nämä vuorovaikutuksen osatekijät heikentävät vuorovaikutusprosessin toiminnallisen laadun kokemusta. (Grönroos 1998, 153.) Silvestan suurin asiakas on UPM Metsäosasto. Poikkeavaksi tilanteen tekee se, että Silvesta ei ole täysin irrallinen yhtiö UPM:stä, vaan sen tytäryhtiö. Tämä tuo omat lisänsä asiakkuussuhteisiin Silvestan ja UPM Metsäosaston välillä. Yhteydenpidon maanomistajaan hoitaa UPM Metsäosasto poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Näin Silvesta ei juuri vaikuta toiminnallisen laadun muodostumiseen. On tietenkin tapauksia, jossa maanomistaja kohtaa työn suorittajan maastossa ja Silvestan palveluksessa oleva henkilö on osa toiminnallista laatua. Selkeästi tärkeämmässä asemassa on Silvestan työn tekninen laatu. Tähän tulee kiinnittää huomiota, koska se on myös osa UPM Metsäosaston palvelujen laatua. Yleisesti laadulla ymmärretään asiakkaan tarpeiden täyttämistä yrityksen kannalta mahdollisimman tehokkaalla ja kannattavalla tavalla. Asiakastyytyväisyys ei siis ole itsetarkoitus, johon pyritään hinnalla millä hyvänsä. Tuote saattaa yrityksen näkökulmasta olla erinomaisen täydellinen, mutta asiakkaan mielestä se on ylilaatua, josta hän ei ole valmis maksamaan. (Lecklin 1997, 23.) Yrityksen menestyminen riippuu ensisi-

10 5 jaisesti siitä, että pystyykö se tuottamaan tavaroita ja palveluja halutuilla ominaisuuksilla sellaiseen hintaan, että asiakkaat ovat valmiita niitä ostamaan (Salminen 1994, 1). Laatuun sitoutuminen on yritysten suurin haaste, koska aitoa sitoutumista ei voi delegoida, eikä siihen voi pakottaa. Aito sitoutuminen lähtee työntekijän omista asenteista. (Laakso 1999, 227.) Henkilöstön kehittämisen on sanottu olevan yksi organisaation kannattavista investoinneista (Vanhala ym. 2002, 332). Silvesta kouluttaa jatkuvasti metsureitaan ja näin edistetään laadukasta työn jälkeä. Kouluttaminen luo tietenkin omat kustannuksensa ja nämä kustannukset maksavat asiakkaat. Ylikouluttamisen riski on, että asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan omasta mielestään liian laadukkaasta työstä. Tämä koskee myös Silvestaa. Liian raskaaksi tehty laatu- ja ympäristöjärjestelmä aiheuttavat merkittäviä kustannuksia ja heikentävät yrityksen kilpailukykyä. On siis tarkkaan mietittävä mitkä ovat laadun kustannukset ja sen hyödyt. Toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä on kompromissin löytäminen laadun ja kustannuksien väliltä. Huonon työjäljen korjaaminen maksaa moninkertaisesti sen, mitä kerralla kunnolla tehty työ. Lopulta työn laadun kannalta tärkeintä on kuitenkin saada työntekijät ymmärtämään laadun merkitys yritykselle ja sen toiminnan jatkuvuudelle. Lisäksi työntekijän on luotettava esimiehiinsä ja heidän päätöksentekokykyynsä. 2.3 Johdon rooli laadussa Laadun johtaminen tarkoittaa ensinnäkin niitä toimia, joilla laatutekniikat saadaan organisaatiossa levitetyksi, omaksutuksi ja käytetyksi organisaation tavoitteiden toteuttamisen kannalta järkevällä tavalla. Laadun johtamisella pyritään varmistamaan, että parhaita tunnettuja menettelytapoja noudatetaan ja kehitetään jatkuvasti. Laatutavoitteet määritellään, asetetaan ja korjataan organisaation kokonaisstrategian mukaisella tavalla. Laadun johtaminen on siis laatutekniikan ja organisaation johtamisen menetelmien yhdistelmä, tapa saada organisaatio tekemään laatua. Laadun johtaminen ei siis tarkoita mitä tahansa johtamista, vaan nimenomaan laadun aikaansaamiseen pyrkivää johtamisen alalajia. (Lillrank 1999, 126.)

11 6 Laatujohtamisessa johtaja ottaa omakohtaisen vastuun laatujärjestelmän kehittämisestä sekä määrittää laatupolitiikalla kehittämistyölle suunnan ja strategian (Lipponen 1993, 14.) Jotta laatu voi toimia yrityksen menestystekijänä, se on vietävä läpi koko yrityksen perusarvoista lähtien. Perusarvoilla tarkoitetaan niitä perimmäisiä asioita, joiden ympärille koko toiminta rakennetaan. (Lecklin 1997, 40.) Organisaatiota on tarpeen suunnata ja ohjata järjestelmällisesti ja avoimesti, jotta sen johtaminen ja toiminta olisi menestyksellistä (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2004, 8). Osaamisella halutaan tuottaa onnistumista ja menestymistä. Tämä on mahdollista vain hyvin johdetussa organisaatiossa. (Nissinen 2007, 20.) Hyvä visio on innostava ja motivoiva. Yleensä visiota ei ole helppo saavuttaa, mutta se vastaa tarpeita ja tavoitteita ja luo uskoa siihen, että vision toteutuminen on mahdollista. (Lecklin 1997, 42.) Silvestalla on selkeä visio tulevaisuudesta. Yhtiön visiona on olla johtava metsä- ja luontopalvelutöiden toteuttaja Suomessa. Tämä visio luo pohjaa Silvestan kehitykselle. Osana vision täyttymistä Silvesta on mukana kehittämässä metsänhoitotöiden koneellistamista. Strategia asettaa suuntaviivat ja kehykset, jotka ohjaavat operatiivista toimintaa ja prosesseja (Lecklin 1997, 43). Yritys ei voi toimia pitkällä aikajänteellä kannattavasti, jos sillä ei ole tyytyväisiä asiakkaita. Laatujohtaminen tähtää asiakastyytyväisyyden saavuttamiseen ja asiakastyytyväisyys korostuukin laadun kehittämisen nykyvaiheessa. (Salminen 1994, 91.) Silvestan tilanne poikkeaa perinteisestä yrityksestä siinä, että suurin asiakas on UPM Metsäosasto. Silvesta saa perustyöpanoksensa suoraan UPM Metsäosaston kautta tulevista töistä. Silvesta on ollut vain harvoin mukana suorissa kilpailutustilanteissa, mutta tähänkin on tulossa muutos, sillä Silvesta pyrkii laajentamaan asiakaspohjaansa jatkuvasti. Silvestan työnlaatu on merkittävä osa UPM Metsäosaston työn laatua. Yhtiöiden on siis toimittava yhteistyössä, jotta pystytään varmistamaan yhteisten asiakkaiden tyytyväisyys tehtyyn työhön. Pahimmassa tapauksessa Silvestan huonosti toteuttama työ voi johtaa asiakassuhteen katkeamiseen UPM Metsäosaston ja asiakkaan välillä. Silvestan tavoitteena on kuitenkin edesauttaa osaltaan myös UPM Metsäosaton puukaupallisten palveluiden menekkiä.

12 7 2.4 Henkilöstö laadun tekijänä Laatuyrityksessä henkilöstöjohtaminen on pitkäjänteistä. Tulevaisuudessa tarvittavat tietotaidot ja kyvykkyydet ennakoidaan ja rekrytointi ja koulutus suunnataan niiden hankintaan. Henkilöstön monitaitoisuutta ja itsenäisyyttä arvostetaan. Henkilön pitää pystyä oppimaan myös muuta työtä kuin mihin hänet on palkattu. (Lecklin 1997, 70.) Henkilöstön motivoinnissa johtajan on omattava pelisilmää ja kykyä nähdä omassa joukkueessaan piilevät mahdollisuudet sekä annettava tilaisuus mahdollisuuksien toteutumiseen (Hölttä & Savonen 1997, 85.) Silvestaan siirtyi noin 250 UPM Metsäosaston metsuria kun toiminta käynnistettiin. Nämä metsurit ovat keskimääräistä iäkkäämpiä ja omaksuneet UPM Metsäosaston tavat toimia. Laadun nostamiseksi on pystyttävä irtaantumaan vanhoista käytännöistä ja tottumuksista (Lecklin 1997, 225). Onnistuneet lopputulokset edellyttävät, että yrityksen henkilöstö on motivoitunut päämäärien saavuttamiseen (Hölttä & Savonen 1997, 84). Silvestan tapa toimia on vaatinut opettelua ja ponnisteluja metsureilta sekä heidän uusilta esimiehiltään. Silvesta myös aktiivisesti kehittää metsurityötä, mikä tuo omat haasteensa metsureille. Kehitteillä on mm. mobiilijärjestelmä, joka tulevaisuudessa mahdollistaa sähköisen tiedonsiirron metsureille samoin kuin metsurilta takaisin työnjohdolle. Näiden uusien toimintatapojen käyttöönotto ei tapahdu ongelmitta, ja tapojen oppiminen vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Päätöksenteko laatuorganisaatiossa on hajautettu. Tämä tarkoittaa sitä, että päätökset tehdään siellä, missä päätöksentekotarve ilmenee. Siten asiakasta koskevat päätökset tehdään siellä, missä asiakasta palvellaan. Tämä merkitsee myös henkilöstön toimintavapauksien lisäämistä: päätökseen, johon ennen on tarvittu johdon hyväksyntä, ei enää tarvita, vaan sekä toimintavapaus että vastuu jäävät päätöksentekijän hartioille. (Hölttä & Savonen 1997 s.84.) Laatu ei synny pelkästään hyvästä johtamisesta, hienoista tekniikoista ja toimivista prosesseista, vaan sen takana ovat aina inhimilliset tekijät. (Lecklin 1997, 225). Lähtökohtana on, että vastuu laadusta siirtyy valvojalta suorittajalle, jonka puolestaan tulee saada palautetta työnsä laadusta voidakseen oppia virheistään ja muuttaakseen toimintansa niin, että virheitä ei enää pääse syntymään (Lipponen 1993, 30). Vahinkoja sattuu etenkin, kun työympäristö on jatkuvasti muuttuva. Tiettyjä laadun perusasioista pystytään kuitenkin mittaamaan jokaiselta kohteelta. Laadunvalvonnan osana Silvestassa täytetään laatulomakkeet jokaiselta tehdyltä

13 8 työkuviolta. Laatulomakkeen täyttää metsuri. Näin metsuri saa välittömän palautteen omasta työstään ja pystyy heti korjaamaan mahdollisesti heikentyneen työn laadun. Tämän laatulomakkeen tietojen perusteella syötetään myös puustotiedot tietojärjestelmiin. Nämä tiedot ovat metsänkasvatuksen lähtötietoja mm. kasvatuslaskentaan ja hoitotöiden suunnitteluun. Työtyytyväisyys lisääntyy, kun osaa tehdä työnsä ja tietää valtansa. Myös tehokkuuden paraneminen lisää työtyytyväisyyttä. Tehokkuudesta ja työtyytyväisyydestä on tehty monia tutkimuksia. Niiden tulokset osoittavat kiistattomasti, että tehokkaat johtajat ovat myös kaikkein tyytyväisimpiä. (Reddin 2000, 260.) Henkilöstön työtyytyväisyys on tärkeä laatutekijä. Vain motivoitunut, työssään viihtyvä ja innostunut henkilöstö pystyy huippusuorituksiin. Työtyytyväisyyttä tulee mitata ja sen trendejä seurata säännöllisin väliajoin tehtävillä tutkimuksilla. (Lecklin 1997, 242.) Parhaimmillaan työ on kuin leikkiä. Se on kevyttä ja iloa tuottavaa toimintaa, johon suhtaudutaan huumorilla ja josta saadaan voimavaroja. Hyvä yksilön ja työn välinen suhde lähtee molemminpuolisen vuorovaikutuksen onnistumisesta. Ihminen on työssä, josta hän on aina haaveillut. Työ puolestaan tarjoaa ihmiselle sopivia haasteita. Se on kiinnostavaa, monipuolista, itsenäistä ja siitä saa palautetta. (Juuti & Vuorela 2002, 67.) Aito mielenkiinto työtä kohtaan on yksi tärkeimmistä takeista motivaation syntymiselle. Mielenkiinnon tai arvostuksen puute heijastuu helposti asenteissa. (Strömmer 1999, 152.) Silvestassa tehtiin vuoden 2008 keväällä metsureiden työtyytyväisyyskysely, jonka tulokset käytiin läpi Jyväskylässä metsureiden työkykypäivänä. Kyselystä huokui hyvä asenne työnantajaa kohtaan sekä halu kehittää yritystä tulevaisuudessa. Silvesta monipuolistaa mahdollisuuksien mukaan työntekijöidensä työtä. Tähän päämäärään päästäkseen Silvesta kouluttaa osasta metsureista metsämestareita, jotka kykenevät esimerkiksi metsäsuunnitelmien tekemiseen koulutuksen jälkeen. Kyselyn mukaan Silvestan metsurit kokevat työnsä olevan monipuolisempaa kuin verrokkiaineiston metsurit. Lisäksi Silvestan metsurit pitivät siitä, että saivat itse vaikuttaa työjärjestykseensä. Positiivinen palaute tukee Silvestan toimintastrategiaa, jossa lähetetään työkohteita pidemmäksi ajanjaksoksi esimerkiksi kaikki kevään istutustyöt kerralla

14 9 2.5 Laadun kehittäminen Laatujärjestelmän kehittäminen tarkoittaa sitä, että organisaation keskeisten toimien ja prosessien parhaat tunnetut suoritustavat standardisoidaan, kuvataan systemaattisesti ja toimitaan niiden mukaan (Lillrank 1999, 132). Tuotantokeskeisen laadun viimeinen tavoite on virheettömyys eli nollavirhestandardi. Joillakin aloilla, kuten ydinvoimaloissa ja lentoliikenteessä, virheettömyyteen on pakko pyrkiä maksoi mitä maksoi. Useimmilla muilla aloilla on kuitenkin tyytyminen siihen, että ns. inhimillinen tekijä saa aikaan sen, että prosesseissa esiintyy vaihtelua. Täydellinen laatu saattaa maksaa paljon enemmän kuin mitä sen markkina-arvo olisi. Näin on tyytyminen erilaisiin hyväksymisrajoihin. (Lillrank 1999, 30.) Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä ei voida aina sanoa, mikä on oikein ja mikä on väärin. Metsuri joutuu esimerkiksi raivaussahatöissä tekemään jatkuvasti päätöksiä säästettävien ja katkaistavien puiden välillä. Aina oikean ratkaisun tekeminen ei ole niin helppoa, mutta tarkasteltaessa asiaa metsikkötasolla ei yksittäisellä epäonnistuneella valinnalla ole juurikaan merkitystä. Laadun parantamisessa on syytä panostaa pitkäjänteiseen ja virheitä ennaltaehkäisevään toimintaan. Henkilökunnassa ilmapiiri, joka kannustaa virheiden esilletuloa, mutta ei hyväksy niiden uusiutumista tukee laadunparannustyötä. Laadun parantamisella voidaan lisätä henkilökunnan tyytyväisyyttä, viihtyisyyttä, turvallisuutta, osaamista, kokemuksien esille tuloa sekä syvempää sitoutumista tehtävään ja yritykseen. Toisaalta laadun parantamisessa henkilökunnan valmiudet ja ilmapiiri ovat keskeisessä asemassa. (Lipponen 1993, 29.) Laadun johtamisen keskeinen periaate on toiminnan jatkuva, systemaattinen kehittäminen (Lillrank 1999, 137). Uudessa ympäristössä toimittaessa virheitä ei kokonaan voida välttää. Laatu tarkoittaa virheistä oppimista. Tehty virhe analysoidaan ja prosessia tai menetelmiä kehitetään toistumisen välttämiseksi paitsi virheentekijän myös muun organisaation osalta. (Lecklin 1997, 227.) Silvestassa tehdyt virheet otetaan käsittelyyn ja analysoidaan. Tämän lisäksi tehtyihin virheisiin ehdotetaan parannusehdotus, jolla voitaisiin tulevaisuudessa välttää samankaltaiset tilanteet. Lisäksi määritetään korjaavat toimenpiteet, joilla pyritään korjaamaan jo syntynyttä vahinkoa. Laadun varmistaminen ja kehittäminen on itse asiassa kolmenlaisen tiedon käsittelyä. Ensiksi täytyy olla tietoa tavoitteista eli siitä ominaisuuksien joukosta, joka tekee toi-

15 10 mitteen hyväksi tai huonoksi. Laatuhan on kyky erottaa hyvä huonosta. Toiseksi täytyy olla tietoa nykytilasta eli siitä, miten lähellä tai kaukana tavoitteesta ollaan ja mihin suuntaan ollaan menossa. Kolmanneksi täytyy olla tietoa menetelmistä, eli miten erilaiset toimet vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen, mikä on tempun ja tuloksen välinen suhde. (Lillrank 1999, 41.) Laadun parannuksen ilmeisistä hyödyistä huolimatta monet laatuohjelmia toteuttaneet yritykset kokevat, että ohjelmat eivät kannattaneet. Tavallisesti ongelma on laadun parantamiseen suhtautumissa. Jos sitä pidetään vain ohjelmana, jos sille uhrataan rajallinen aika, ja jos koko organisaatio ylimmästä johdosta alatasolle asti pitää sitä vain taktisena asiana, epäonnistumisen riski on suuri. Laadun parannusta ei tule pitää vain ohjelmana tai kampanjana, sen on oltava jatkuva prosessi. (Grönroos 1998, 95.) Silvestan työn laatua parannetaan jatkuvasti ja toimintajärjestelmän luominen on osa tätä prosessia. Silvestan toimintajärjestelmän tarkoituksena on olla ennen kaikkea toiminnan tukityökalu ja laatujärjestelmä kirjoitetaan mahdollisuuksien mukaan sisälle muihin toimintaohjeisiin. Näin vähennetään riskiä, että laatujärjestelmästä tulee irrallinen kokonaisuus. Silvestan ensimmäinen täysipainoinen vuosi on takana ja vuoden aikana on opittu paljon. Vuoden aikana on saatu hyvä yleiskuva tehdyn työn tasosta eli nykytilasta. Silvestan toteuttamia töitä ovat arvioineet puolueettomien laatumittaajien lisäksi Silvestan toimihenkilöt ja UPM Metsäosaston toimihenkilöt. Silvesta on myös kerännyt asiakaspalautteen UPM Metsäosaston henkilöiltä, jotka vastaavat työtilauksista sekä heidän esimiehiltään. Lisäksi on opittu erilaisten toimien vaikutuksista. Silvesta on muun muassa ollut UPM Ympäristötoimen koulutuksessa, jossa pohdittiin Silvestan toimintaa ympäristönäkökulmien kannalta ja löydettiin ratkaisuja luonnonhoidon epäkohtiin. Nyt kun tieto nykytilanteesta ja eri toimintojen vaikutuksista voidaan laadun parantamiseksi kohdentaa parannustyö heikkolaatuisempiin alueisiin. Silvestalla on myös kehitteillä mobiilijärjestelmä, joka tulee parantamaan laadunseurantaa työkohteilla. Mobiilijärjestelmän koekäytön on tarkoitus alkaa keväällä Laajamittaiseen käyttöön sen on tarkoitus tulla syksyllä Kaikki hyöty mobiilijärjestelmästä saadaan vasta uuden tietojärjestelmän valmistuttua. Tämän tietojärjestelmän alustava valmistumisaika on vuonna Sama järjestelmä edesauttaa myös työsuojelua etenkin metsurihakkuiden yhteydessä ja vapauttaa työnjohdon aikaa mui-

16 hin töihin. Yhdessä näiden tekijöiden pitäisi lisätä työn tuottavuutta ja ennen kaikkea parantaa työn ja toiminnan laatua. 11

17 33 LÄHTEET Berninger, Kati, Tapio, Petri & Willamo, Risto Ympäristönsuojelun perusteet. Tampere: Tammer-Paino Oy. Grönroos, Christian Nyt kilpaillaan palveluilla. Porvoo: WSOY - Kirjapainoyksikkö. Heiskanen, Eva (toim.) Ympäristö ja liiketoiminta: Arkiset käytännöt ja kriittiset kysymykset. Tampere: Tammer-Paino Hölttä, Tuula & Savonen, Marja-Leena Muutosvoimana laatujohtaminen. Helsinki: Oy Edita Ab. Kauhanen, Juhani Henkilöstövoimavarojen Johtaminen. Vantaa: Dark Oy Juuti, Pauli & Vuorela, Antti Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Jylhä, Eila, Paasio, Antti & Strömmer Riitta Menestyvä yritys. Helsinki: Oy Edita Ab Kannisto, Päivi, Salenius, Bo-Magnus & Sigfrids, Camilla Johtamisen pakolliset kuviot. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Kauhanen, Juhani Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Vantaa: Dark Oy Laakso, Hannu Brandit kilpailuetuna: miten rakennan ja kehitän tuotemerkkiä. Kauppakaari Oyj. Jyväskylä: Gummeruksen kirjapaino. Lecklin, Olli Laatu yrityksen menestystekijänä. Kauppakaari Oyj. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Lillrank, Paul Laatuajttelu: Laadun filosofia, tekniikka ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Lipponen, Toivo Laatujohtaminen: Laatujohtamistyökalujen valinta ja soveltaminen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Lönnqvist, Jouko Johtajan ja johtamisen psykologiasta: Uudet haasteet uudet näkemykset. Helsinki: Oy Edita Ab Linnanen, Pasi, Boström Taina & Miettinen, Pauli Ympäristöjohtaminen: Elinkaariajattelu yrityksen toiminnassa. Juva: WSOY:n graafiset laitokset. Lipponen, Toivo Laatujohtaminen: Laatujohtamistyökalujen valinta ja soveltaminen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Marttinen, Kari, Saastamoinen, Salla & Suvanto Sanna Yrityksen ympäristövastuut. Kauppakaari Oyj. Saarijärvi: saarijärvi Offset Oy.

18 34 Metsähallitus Metsätalouden ympäristöopas. Edita Prima Oy. Mäntyranta, Hannes Metsäsertifiointi: Ideaalista itsetarkoitukseksi. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Niskala, Mikael Yrityksen ympäristökysymykset ja laskentatoimen rooli. Teoksessa Huhtala, Anni (toim.) Ympäristö arvot?: Heijastuksia pohjoiseen. Lapin yliopiston hallintovirasto. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. Nissinen, Vesa Syväjohtaminen. Hämeenlinna: Karisto Oy Pesonen, Hanna-Leena, Hämäläinen, Kirsi & Teittinen, Outi Yrityksen Ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Tampere: Tammer-Paino Oy. Pesonen, Sinikka & Lovio, Raimo (toim.) Ympäristöjohtamisen läpimurto suomalaisissa yrityksissä. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. D-178. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulun kuvalaitos. Reddin, William J Selvät työroolit: -Tee oikeita asioita. Jyväskylä: Paino Gummerus. Salminen, Hannu Laadulla tulosta: Asiantuntijayrityksen uudet toimintamallit ja organisaatiorakenteet. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Strömmer, Riitta Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Oy Edita Ab. Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS-tietopaketti 2: Perustiedot standardista ISO Oy Edita Ab. Suomen Standardisoimisliitto SFS Ry. SFS-EN ISO 9000:2000 Laadunhallintajärjestelmä: Standardikokoelma. Kuriiri Oy. Vanhala, Sinikka, Laukkanen, Mauri & Koskinen Antero Liiketoiminta ja johtaminen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja 2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

What gets measured gets done

What gets measured gets done What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

Medivire Työterveyspalvelut Oy

Medivire Työterveyspalvelut Oy Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää Medivire Työterveyspalvelut Oy 43 paikkakunnalla yli 50 toimipistettä 3 600 asiakasorganisaatiota Yli 210 000 henkilöasiakasta

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä

Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä Sari Tervonen KuY, Oppimiskeskus TieVie-asiantuntijakoulutus Organisatorinen muutos 26.8.2005 Esityksen sisältö Laadun käsitteistöä Laatutyö Kuopion

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi?

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? 3.2.2006 toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen Viljakkala yksi OP-ryhmän isoimmista jäsenpankeista 9 kunnan alueella 18 toimipaikkaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Kehittämisen myönteinen kehä

Kehittämisen myönteinen kehä Kehittämisen myönteinen kehä Järjestöt ja kunnat kumppanuuden uudet askeleet 3.12.2014 Joensuu Mervi Janhunen-Ruusuvuori gsm: 050 439 0535 mervi.janhunen-ruusuvuori@naapuri.fi Mervi Janhunen-Ruusuvuori

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Musan Salama. strategia

Musan Salama. strategia Musan Salama strategia 2016-2018 STRATEGIAN TAUSTAA Musan Salaman strategia on rakennettu seuran toimihenkilöille tehdyn kyselyn sekä johtokunnan ja Palloliiton määrittämien tavoitteiden pohjalta. Lähtökohtana

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

PERUSPARANNUSHANKKEEN MENESTYSTEKIJÄT

PERUSPARANNUSHANKKEEN MENESTYSTEKIJÄT PERUSPARANNUSHANKKEEN MENESTYSTEKIJÄT Reijo Savolainen Viking XPRS AKHA 3.9.2016 : reijop.savolainen@saunalahti.fi 1 Perusparannushankkeen menestyminen edellyttää erityisesti suunnitelmallisuutta Riskit

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

CAF-koulutus Kivalo-opisto

CAF-koulutus Kivalo-opisto CAF-koulutus Kivalo-opisto Anni Miettunen 19.3.2016 Lämmittelyä aiheeseen Mitä palvelun laatu on? Mitä laadulla tarkoitetaan? Miten palvelun laatu tuotetaan? Kuka määrittää palvelun laadun? Miten laatua

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Kilpailu muokkaa yrityksiä, työn tekemisen tavat muuttuvat Millaista osaamista

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työviihtyvyys kilpailukyvyn perustana. Ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäivät Savonia-ammattikorkeakoulu ti 1.11.

Työhyvinvointi ja työviihtyvyys kilpailukyvyn perustana. Ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäivät Savonia-ammattikorkeakoulu ti 1.11. Työhyvinvointi ja työviihtyvyys kilpailukyvyn perustana Ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäivät Savonia-ammattikorkeakoulu ti 1.11.2016 Agenda 1. Musti Group pähkinänkuoressa 2. Työhyvinvointi ja työviihtyvyys

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Muutos johtajuudessa - Johtajuus muutoksessa

Muutos johtajuudessa - Johtajuus muutoksessa Kauppakamari: Suunta seminaari Muutos johtajuudessa - Johtajuus muutoksessa Marko Parkkinen 11.10.2015 Mitä tapahtui päivälleen 97 vuotta sitten klo 11:00? 1. maailmansodan aselepo solmitaan 11.11.1918

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot