Tuula Haataja. MINUN PAIKKANI - ryhmä Matkalla seurakunnan vapaaehtoiseksi toimijaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuula Haataja. MINUN PAIKKANI - ryhmä Matkalla seurakunnan vapaaehtoiseksi toimijaksi"

Transkriptio

1 Tuula Haataja MINUN PAIKKANI - ryhmä Matkalla seurakunnan vapaaehtoiseksi toimijaksi Kehittämistehtävä AIKOPA Ammatilliset erikoistumisopinnot Luovat työmenetelmät 2013

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan määrittelyä Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa Minun Paikkani ryhmä 5 3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN MOTIIVIT Toimijan motiivit Seurakunnan työntekijä motivoijana Luovuus motivoijana koulutuksessa 9 4 MINUN PAIKKANI RYHMÄN MATKA Suunnittelu Toteutus Arviointia palautteiden perusteella POHDINTA 24 LÄHTEET 28 LIITTEET

3 1 1 JOHDANTO Kajaanin seurakunnan toiminta-ajatuksena on rohkaista jäseniään elämään kristittynä. Seurakunta tai kirkko ei muodostu sen työntekijöistä, vaan ennen muuta jäsenistään. Vapaaehtoisena toimijana seurakunnassa on mahdollisuus toteuttaa tätä jäsenyyttään palvelemalla omilla lahjoillaan ja taidoillaan toisia ihmisiä sekä yhteisöä. Palvelu on kristityn ydintehtävää. Seurakunnassamme on kolme päätoimintamuotoa julistus-, kasvatus- ja palvelutoiminta. Julistustoiminta sisältää jumalanpalveluselämän hoitamisen ja lähetystyön. Kasvatustoiminta vastaa lapsi-, nuoriso- ja pyhäkoulutyöstä. Palvelutoiminnan alle kuuluvat Perheasian neuvottelukeskus, Palveleva Puhelin, sairaalasielunhoito, kehitysvammatyö, yhteiskunnallinen diakoniatyö, Lähimmäispalvelukeskus Karoliinan Kamari sekä diakoniatyö. Vapaaehtoisia toimijoita on jokaisella toimialalla. Uusien vapaaehtoisten rekrytointi on monen työalan haaste seurakunnassamme. Syksyllä 2011 perustimme työryhmän yhteiseksi voimavaraksi kehittääksemme vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta. Alustavia pohdintoja olimme käyneet jo pidemmän aikaa kukin tahoillamme sekä erilaisilla kokoonpanoilla epävirallisissa yhteyksissä ja yhteistyökuvioissa. Useamman pohjustavan keskustelun ja yhteisten tarpeidemme seurauksena päädyimme ajatuksissamme työryhmän tarpeellisuuteen ja päätimme lähteä viemään ajatustamme eteenpäin. Työryhmään kuului edustus lapsi-, diakonia- ja lähetystyöstä, lähimmäispalvelukeskus Karoliinan Kamarista, julistustoiminnasta ja Palvelevasta Puhelimesta. Työryhmän ideoimana ja ohjaamana alkoi vapaaehtoistoiminnan koulutus lokakuussa Koulutuksen nimeksi muodostui Minun Paikkani - ryhmä. Vapaaehtoistoiminta on nostettu paikallistasolla Kajaanin seurakunnassa, mutta myös koko kirkossa, yhdeksi painopistealueeksi. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ei ole yhdentekevää ja se vaatii työtä ja panostusta. Minun Paikkani ryhmä on yhteistyön hedelmä. Ryhmän kulkema matka koulutuksessa on merkityksellinen ja siksi sen dokumentointi kehittämistehtävään tuntui tärkeältä. Kehittämistehtävässä kuvaan Minun Paikkani ryhmän koulutusta. Ryhmän toiminnan kautta syntyi yksi vaihtoehto rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia toimijoita sekä mahdollistaa osallisuuden kautta aktiivista jäsenyyttä seurakunnassa.

4 2 2 VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoistoimintaa on muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana tutkittu ja siitä on kirjoitettu paljon. Vapaaehtoistoimintaa voidaan määritellä monella tavalla. Yhteistä kaikelle vapaaehtoistoiminnalle viitekehyksestä riippumatta on yhteisen hyvän edistäminen. Sini Tuulia Lehtinen kuvaa sitä yhteisenä prosessina elämänlaadun parantamiseksi sekä vaikeuksien voittamiseksi (Lehtinen 1997, 17). Kehittämistehtävän kannalta oleellista on määritellä vapaaehtoistoiminta yleisellä tasolla ja miten se näyttäytyy seurakunnassa sekä Minun Paikkani ryhmä. 2.1 Vapaaehtoistoiminnan määrittelyä Sanaa vapaaehtoistoiminta voidaan purkaa auki irrottamalla sanoja toisistaan, vapaa ehtoinen toiminta. Toimija toimii vapaasta tahdostaan, jossa on joidenkin tiettyjen ehtojen alainen. Ehdot muodostuvat siitä viitekehyksestä, missä toimitaan. Ne voivat olla esimerkiksi yhteisiä pelisääntöjä tai eettisiä ohjeita, joiden puitteissa toimintaa toteutetaan. Vapaaehtoistoiminnasta ja työstä puhutaan yleisesti samaa tarkoittavana käsitteenä. Vapaaehtoistyössä toiminnan kohteena on konkreettinen työpanos. Vapaaehtoistoiminnan käsite on väljempi. Se voidaan määritellä mukana olemiseksi vapaaehtoisuuteen perustuvassa kansalaistoiminnassa jossain määrin tai erilaisin intressein. Kansalaistoiminta on toimintaa yhteiseksi hyväksi, jossa korostuu osallistuminen ja yhdessä toimiminen. Olennaista molemmissa käsitteissä on se, että toiminta on palkatonta. Harju viittaa Olli Saarelan käsitteeseen vapaaehtoispalvelu. Aika ja osaaminen, jonka ihminen antaa katsotaan palvelun tekemisenä yhteisen hyvän palvelemiseen. (Harju 2003, ) Pyyteetön sitoutuminen ja halu auttaa apua tarvitsevia ihmisiä ovat innostamassa vapaaehtoistoimintaan. Osallistuminen ja yhteistyö kuuluvat vapaaehtoistoiminnan luonteeseen. (Kurki 2001, 83.) Vapaaehtoistoiminta pohjautuu vapaaehtoiseen, omasta halusta nousevaan osallistumiseen. Toimiminen on palkatonta, vaikka tehtävän suorittamiseen liittyviä kuluja voidaankin korvata. Vapaaehtoinen toimii tehtävässään tavallisen ihmisen taidoin, eikä korvaa ammatissa toimivan ihmisen työpanosta. Vapaaehtoistoiminnan tehtävänä on edistää ihmisten välistä

5 3 vuorovaikutusta sekä omaehtoista osallistumista. Se on yhdessä tekemistä, jossa korostetaan ihmisen omaa vastuuta itsestään ja toisista ihmisistä. (Lehtinen 1997, ) Vapaaehtoistoimintaa voidaan määritellä sen tavoitteen, mutta myös tekijän näkökulmasta. Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, toimijalla on mahdollisuus kokea itsessään tapahtuvaa kasvua ja toiminnalla on itsensä toteuttamisessa oma merkityksensä. (Viljanen 2012, 9.) 2.2 Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa Meidän kirkko strategiassa nostettiin kirkon yhdeksi kehittämiskohteeksi vapaaehtoistyö. Strategia visioi kirkon tehtäväksi kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävää perustaa sekä rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Strategian tavoitteena on vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen seurakunnissa. Työntekijäkeskeisyydestä luopumalla luodaan vapaaehtoisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia toimia lähimmäisenrakkauden puolesta ja kantaa vastuuta (Meidän kirkko 2007.) Vapaaehtoisena toimiminen on yksi mahdollisuus olla osallinen tai tulla osalliseksi kirkon ja seurakunnan jäsenyydestä. Ihmisillä on halua osallistua ja auttaa, tehdä hyvää ja antaa aikaansa yhteisen hyvän rakentamiseen ja toisaalla on seurakunnan tarve saada vapaaehtoisia toimijoita. Kirkkohallitus perusti Vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeen osaksi Meidän kirkko - strategian toteuttamista. Sen tavoitteena oli vahvistaa seurakuntien vapaaehtoistoimintaa. Hanke toteutettiin pilottiseurakunnissa ja siitä laadittu tutkimusaineiston raportti on saanut nimen Kyvyt käyttöön seurakuntien vapaaehtoistoiminta ja sen kehittäminen. (Oravasaari, 3.) Hankkeen tulosten perusteella seurakunnassa on vapaaehtoistoimintaa, koska seurakuntalaisen osallistuminen kuuluu seurakunnan perusolemukseen, se vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kutsuu mukaan sekä toimiminen vapaaehtoisena kasvattaa ihmistä ja antaa elämään merkitystä. (Oravasaari, 45.) Viljanen on omassa tutkimuksessaan hahmottanut kolmea näkökulmaa seurakunnanvapaaehtoistoimintaan. Esille nousevat auttaminen, kansalaistoiminta ja harrastustoiminta. Perinteisesti seurakunnan vapaaehtoistoiminta nähdään ilman palkkaa tapahtuvaksi palvelutoiminnaksi tai auttamiseksi, jota tehdään apua tarvitsevan ihmisen hyväksi. Tällainen vapaaehtoistoiminta seurakunnassa edellyttää valintaa, koulutusta ja ohjausta. Kansalaistoiminnan näkökulmasta korostuvat vertaistukitoiminta ja aktivismi. Yhteisen toiminnan lähtökohtana

6 4 on jakaminen ja mahdollisten ongelmien ratkaiseminen eli toiminta tarjoaa vertaistukea jonkun tietyn aiheen äärellä tai se on kampanjointia jonkin asian edistämiseksi. Vapaaehtoistoiminta voidaan nähdä myös harrastuksena. Silloin toimija lähtee liikkeelle omasta kiinnostuksestaan ja motivaationa on esimerkiksi oppiminen tai omien taitojen kehittäminen. Seurakunnassa kerhon ohjaajana toimiminen tai kuorossa laulaminen ovat hyviä esimerkkejä harrastamisen näkökulmasta. (Viljanen 2012, ) Turun piispa Kaarlo Kalliala oli puhumassa Palvelevan Puhelimen neuvottelupäivillä aiheenaan vapaaehtoistyön arvo ja merkitys. Hän esitti seitsemän teesiä vapaaehtoistoiminnasta seurakunnassa: 1. Vapaaehtoistoiminta on Kristuksen ruumiin elämää. Jumalan tahto on, että hyviä tekoja tehdään. Seurakunnissa opetetaan, että uskon tehtävänä on tuottaa hyviä hedelmiä. Vapaaehtoistoiminta on yhteisen pappeuden ydintä eli itse kristillisyyttä. Kalliala viittaa Lutherin opetukseen annan siis itseni Kristukseksi lähimmäiselleni, niin kuin Kristus antoi itsensä minulle. 2. Vapaaehtoistoiminta on kirkon kansalaistoimintaa. Vapaaehtoistoiminta kuuluu olennaisena osana kansalaisyhteiskuntaan ja sopii hyvin Jumalan kansalle, joka ei ole vain kaitsettavaa laumaa, vaan vaelluksestaan vastuuta kantava kansa. 3. Vapaaehtoistoiminta kanavoi hyvän tekemistä, ei hyväntekeväisyyttä. Vapaaehtoistoiminta lähtökohtana niin yhteiskunnallisesti kuin teologisestikin on yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus. 4. Vapaaehtoistoiminta on edelläkävijä ja etumaastossa. Seurakunnassa toimivat vapaaehtoiset näkevät auttamistehtävissään senkaltaista hätää, jota ei välttämättä muualla tule ajatelleeksi tai sitä ei vielä edes tiedosteta. Voidaan ajatella, että joissakin tehtävissä on nähtävissä totuus siitä, miten ja millaisissa oloissa maa ja sen kansa makaa. 5. Vapaaehtoistoimijat eivät ole ehdoista vapaita, mutta eivät myöskään pelkkiä valmiiden tehtävien toteuttajia. Vapaaehtoiset toimijat toimivat käsinä ja jalkoina, mutta ennen muuta myös aivoina ja sydäminä. Tärkeää on havaita, että tilaa on löydyttävä

7 5 hyvän mielen saamiselle tekijänä sekä pyyteettömyydelle. Ne eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita. 6. Vapaaehtoistoiminta on arvokasta ja merkittävää. Jumalan laki edellyttää rakkautta ja lähimmäisenrakkauden kriteeri on lähimmäisen tarve. Lutheriin viitaten Kalliala sanoi: Kristuksen valtakunta on laupeuden ja armon valtakunta. Se ei ole mitään muuta kuin alituista kantamista. 7. Vapaaehtoistoiminnasta kuuluu iloisia ääniä. Jäsenyyden ja kansalaisuuden kokemus tuottaa tarpeellisuuden mielihyvää. Toiselle merkitsemisen ilo tuottaa olemassaolon riemua. Seurakunnan vapaaehtoistoiminnan juuret ovat kaukana kirkon historiassa. Ne ulottuvat aina alkuseurakuntaan saakka. Seurakunnan jäsenyyteen sisällytettiin palvelemisen ajatus. Sana Diakonia tarkoittaa palvelua. Se oli köyhistä, sairaista, leskistä ja orvoista huolehtimista. (Harju 2001, 45.) Keitä he ovat tänään, on tärkeä kysymys! Vapaaehtoisuus on kuulunut ja kuuluu yhä edelleen seurakunnan toimintaan. Vuonna 1944 diakoniatyöstä tuli kirkon lakisääteinen tehtävä. Siihen on aina kuulunut työntekijöiden ja niin sanottujen maallikoiden yhteistyö. (Lehtinen 1997, 25.) Lähimmäisen auttaminen ja vapaaehtoisuus ovat oleellinen osa kristityn elämänasennetta. Jeesuksen elämää ja opetuksia pidetään esimerkkinä palvelualttiudelle. Kristillisen kirkon historiassa on aina pyritty ihmisen auttamiseen ja hädän lievittämiseen. Esimerkiksi luostareissa on kautta aikojen ollut mahdollista saada apua, olitpa sitten satunnainen kulkija tai hätää kärsivä ihminen. Vuonna 1947 alettiin viettää vapaaehtoistyön ja lähimmäispalvelun päiviä. Yhteisvastuukeräys syntyi. Samalla syntyi tarve kouluttaa ihmisiä, jotka olivat vastuuta ottaneet. (Seurakuntalaisten kirkko 1997, 7-8.) 2.3 Minun Paikkani ryhmä Minun Paikkani ryhmän tarkoituksena on ollut mahdollistaa osallisuus ja oman paikan löytyminen vapaaehtoisena toimijana seurakunnassa. Samalla on tuotu esille seurakunnan tarpeet siitä, missä vapaaehtoisia toimijoita tarvitaan. Työryhmän suunnittelun tavoitteena oli saattaa yhteen ihmisen halu auttaa ja seurakunnan tarve löytää vapaaehtoisia toimijoita eli mahdollistaa tekijän ja tarpeen kohtaaminen. Koulutuksen tavoitteena oli vapaaehtoisten

8 6 rekrytoiminen. Kehittämistehtävässä puhutaan Minun Paikkani - ryhmän koulutusmatkasta, jolla tarkoitetaan koulutuksen kestoa eli vuoden mittaista yhdessä kuljettua matkaa koulutuksen äärellä. Työryhmän edustajat olivat omilla tahoillaan kipuilleet vapaaehtoisten rekrytoinnin haasteiden parissa. Olemassa oleva vapaaehtoisten joukko oli ja on edelleen sitoutunutta, mutta esimerkiksi ikääntymisen myötä vääjäämättä moni pitkän linjan vapaaehtoinen oli jäämässä tehtävistään pois. Minun Paikkani ryhmän kaltainen koulutustoiminta mahdollistaa yhteistyön rekrytointihaasteissa. Jokainen toimiala on kouluttanut ja kouluttaa edelleen omat vapaaehtoiset toimijansa omasta näkökulmistaan oleellisiin kysymyksiin. Silti yhteinen ryhmä mahdollistaa vapaaehtoisille yhteisöllisyyden ja osallisuuden kautta tutustumisen erilaisiin tehtäviin seurakunnassamme. Yhteistyö työntekijöiden kanssa on avannut tutustumisen mahdollisuuksia toistensa työaloihin ja niiden tarpeisiin. Minun Paikkani ryhmän toiminnan rakenteeksi valikoitui yhteisen matkan kulkeminen vuoden ajan. Koulutusmatkaan sisältyi 7 ryhmätapaamista eri aiheiden ja jakamisen äärellä sekä väliajoilla omien toiveiden mukainen osallistuminen seurakunnan toimintaan vapaaehtoisena toimijana. Ryhmäläisillä on ollut mahdollisuus oman kiinnostuksensa ja omien aikaresurssiensa puitteissa valita toimiminen joko projekti- tai kertaluonteisessa tapahtumassa tai sitoutua pidempikestoisempaan toimintaan. Ryhmän koulutusmatka alkoi lokakuussa 2012 ja päättyi marraskuussa Ryhmää ovat ohjanneet pääsääntöisesti työryhmän jäsenet. Yhdessä kokoontumisessa oli työryhmän ulkopuolelta palkattu ohjaaja. Työryhmä valitsi tietoisesti linjan, jossa jokainen työntekijä on mahdollisemman monessa tapaamisessa mukana. Näin mahdollistettiin tutuksi tuleminen ja keskusteluyhteyden syntyminen.

9 7 3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN MOTIIVIT 3.1 Toimijan motiivit Vapaaehtoistoimintaan osallistuva saa toimiessaan tyydytystä myös itselleen. Osallistuminen tapahtuu vapaaehtoisen ehdoilla ja hänen elämäntilanteensa huomioiden. Vapaaehtoisella on mahdollisuus määritellä itse, miten paljon ja mihin osallistuu. Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa mielekkään toiminnan esimerkiksi silloin, kun palkkatyötä ei ole. Se tarjoaa mielekästä toimintaa myös palkkatyön lisäksi ja voi toimia vastapainona omalle työlle. Vapaaehtoistoiminnasta tulee mielekäs tapa viettää vapaa-aikaa. Ihminen haluaa tuntea itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi kaikenlaisissa elämäntilanteissaan ja sitä kautta haetaan toimintaa, joka tuntuu tärkeältä ja mielekkäältä. Ihmisiä ajavat tai kutusuvat monenlaiset motiivit. Yksi yksinkertainen syy on tekemisen halu. Monesti elämän muutoskohdissa ihminen hakee uudenlaista sisältöä elämäänsä ja tähän voi vastata toimiminen vapaaehtoisena. Yhtälailla halu oppia ja käyttää taitojaan ja tietojaan voi olla motivoiva lähde. Omista elämän kipukohdista selviytyneelle herää halu auttaa muita ja se virittää ajatuksen lähteä mukaan vapaaehtoiseen toimintaan. Auttamisen haluun liittyy myös ihmisen arvot yhteiskunnallisesta vastuusta ja heikompien auttamisesta. Ihmisellä on tarve kuulua johonkin ja vapaaehtoisuus erilaisissa yhteisöissä vastaa tähän tarpeeseen. (Lehtinen 1997, ) Motivoivat tekijät ovat hyvin moninaiset ja ne ovat sidoksissa ihmisen omiin lähtökohtiin, tarpeisiin, omaan kasvuun ja identiteettiin liittyviin kysymyksiin. Vapaaehtoisuus sinällään, mutta sen lisäksi muuttuvat elämäntilanteet vaikuttavat vapaaehtoisen motiiveihin. Toimija on mukana, kun toiminta on hänen kannaltaan mielekästä ja jollain tapaa vastaa hänen odotuksiinsa ja tarpeisiinsa. Innostusta ja kiinnostusta riittää niin kauan, kun vapaaehtoisen kannalta mielekkyys säilyy. (Lehtinen 1997, 37.) Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori Anne Birgitta Pessi muistuttaa, että ihmiset olisivat valmiita antamaan kirkolle enemmän panostaan, jos he tuntisivat kirkon kaipaavan heitä aidosti. Hänen mukaansa seurakunnat näyttäytyvät yhteisöinä, jotka pyörivät omatoimisesti työntekijöidensä vasassa. Hän peräänkuuluttaa vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisempaa näkyvyyttä. Pessin mielestä keskeisiä motiiveja vapaaehtoistoimintaan hakeutuville ihmisille ovat merkityksellisyyden tunne, jonka kautta avautuu mahdollisuus toimia antoisassa sosiaalisessa verkostossa sekä positiivinen palaute. (Villa 2012.)

10 8 3.2 Seurakunnan työntekijä motivoijana Vapaaehtoinen on kanssakulkija, joka toimii oman elämänkokemuksensa varassa. Vapaaehtoistoiminnan vahvuus tulee esille siellä, missä henkilökohtaiset kokemukset ja tieto selviytymisen mahdollisuudesta riittävät. (Lehtinen 1997, 38.) Anne Birgitta Pessi väittää, että toisistaan välittävissä ihmisissä piilee kirkon uusi nousu. Hänen mukaansa luottaminen rakkauden voimaan on ainut mahdollisuutemme. Vapaaehtoisilla on tähän paljon annettavaa, jos tämä voimavara otetaan käyttöön yhteisen hyvän edistämiseksi. (Villa 2012.) Kyvyt käyttöön tutkimusaineiston (Oravasaari 2012, 48) perusteella ongelmat vapaaehtoisten kanssa toimimisessa nähtiin muun muassa rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä. Pessi muistuttaa, että uusia jäseniä rekrytoitaessa henkilökohtainen yhteydenotto on paras tapa ja tuttuus on tässä hyvä apu. Hän pitää luottamushenkilöitä ja jo paikkansa löytäneitä vapaaehtoisia hyvänä tietolähteenä. Heidän kokemuksiaan voitaisiin käyttää selvitettäessä, kuinka johonkin tiettyyn tehtävään rekrytointi tai houkuttelu onnistuisi. (Villa 2012.) Kyvyt käyttöön tutkimusaineisto nosti esille myös muita pulmakohtia kuten vapaaehtoisten ajanpuute ja jaksaminen, innostuksen ylläpitäminen, luotettavuus, ihmissuhdeongelmat, osaaminen ja ohjauksen tarve sekä odotukset tehtävältä. (Oravasaari 2012, 48.) Esiin nousseisiin haasteisiin voidaan vaikuttaa koulutuksella, tuella, yhteydenpidolla sekä motivoivalla ryhmätoiminnalla. Työntekijät ovat avainasemassa vapaaehtoistoiminnan ja osallisuuden mahdollistamisessa. Viljanen pohtii omassa opinnäytetyössään seurakunnan olemusta. Onko mahdollista saada seurakunnasta oppiva yhteisö, jossa seurakunnan työntekijät yhdessä seurakuntalaisten kanssa käyvät käsiksi ympäröivästä yhteiskunnasta nouseviin tarpeisiin ja haasteisiin yhdessä toimintaa kehittäen ja mahdollistaen osaamisen ja kykyjen käyttöön ottamisen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. (Viljanen 2012, 8.) Vapaaehtoistyössä on mahdollisuuksia ja voimavaroja, jotka kannattaa hyödyntää ja ottaa käyttöön. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Vapaaehtoiset tarvitsevat koulutusta ja tukea, mutta yhtälailla tarvitaan työntekijöiden intoa ja näkökykyä siitä, missä ja minkälainen osaaminen on tarpeen. Yhteinen visiointi ja vapaaehtoistoiminnan merkityksen pohtiminen tekee näkyväksi toiminnan mahdollisuudet ja uhat (Viljanen 2012, 59). Motivaation säilymisen kannalta Viljanen pitää merkittävänä sitä, että tavoitteet ovat riittävän konkreettisia ja ne voidaan saavuttaa. Tärkeää on pyrkiä avoimuuteen mahdollisista matkan varrella eteen tulevista erilaisista näkemyseroista huolimatta. Avoimessa ilmapiirissä niitä

11 9 voidaan myös ratkoa. Vapaaehtoistoiminta rakentaa yhteisöllisyyttä ja tässä rakennustyössä tärkeää on tehtävä, hyvä yhteishenki, oppiminen ja monipuolisen osaamisen hyödyntäminen. Uuden oppiminen kasvattaa motivaatiota. (Viljanen 2012, 63.) Vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle motivaatio on keskeinen voimavara. Työntekijän näkökulmasta vapaaehtoisten luotsaaminen ja toiminnan kehittäminen ei ole helppoa. Ihmisten kanssa tehtävässä työssä on haasteensa ja se vaatii työntekijältä aikaa johtamiseen, ohjaamiseen, innostamiseen sekä organisoimiseen. Työntekijältä tämä vaatii kärsivällisyyttä odottaa työn tuloksia, ihmissuhdetaitoja, kykyä sietää epävarmuutta ja halua itse kehittää vapaaehtoisuuden mahdollisuuksia. Tavoitteiden näkökulmaa olisi hyvä kääntää suuntaan, mitä saadaan aikaan yhdessä isommalla porukalla ennemminkin, kuin tuijotetaan työntekijöiden rajallisiin voimavaroihin. Empatiakyky, rakkaus, tieto ja siviilirohkeus ovat avainasemassa vapaaehtoisuuden kysymyksiä kehitettäessä. (Viljanen 2012, 64.) Sinijärvi kirjoittaa Kansalaisareenan blogissaan syväjohtamisesta, josta voidaan löytää vapaaehtoisten johtamisen kulmakivet. Syväjohtamisen kulmakiviä on neljä: 1. Luottamuksen rakentaminen. Luottamus on kaksisuuntainen kokemus. Vapaaehtoistoimintaa organisoivalla henkilöllä ja organisaatiolla on oltava luottamus vapaaehtoiseen toimijaan. Vapaaehtoisella on oltava tunne ja luottamus, että hän saa tarvitsemansa tuen ja avun. 2. Inspiroiva tapa motivoida on vapaaehtoisjohtamisessa oleellista ja keskeistä. 3. Älyllinen stimulointi mahdollistaa vapaaehtoisen omien voimavarojen, vahvuuksien ja osaamisen mielekkään käyttämisen. 4. Ihmisen yksilöllinen kohtaaminen on vapaaehtoistoiminnan peruskivi. Sen kautta toteutuvat myös muut tavoitteet. Luottamus, motivointi ja vapaaehtoisen osaamisen mielekäs käyttöön ottaminen onnistuu vain, jos hänen lähtökohtiaan ja kokemuksiaan kuullaan. (Sinijärvi 2013, Vapaaehtoisjohtamisen arkea.) 3.3 Luovuus motivoijana koulutuksessa Vapaaehtoisena toimiminen on usein ryhmätoimintaa. Ryhmässä toimimisen välineitä voidaan yhdessä oppia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Hyvänä apuna siinä voidaan käyttää itsetuntemusta ja ryhmätoiminnan ymmärtämystä lisääviä luovia työmenetelmiä. Siitä syystä myös koulutukseen olisi hyvä sisällyttää joitakin elementtejä luovista - ja toiminnallisista menetelmistä.

12 10 Ryhmän kehityskaaressa toiminnallisilla menetelmillä voidaan auttaa osallistujia ryhmäytymisprosessissa. Toiminnalliset menetelmät nojaavat luovuuden mahdollisuuksiin sekä yksilön että ryhmän kehittämisessä. Luovuus ei liity vain taiteeseen, vaan on osa ihmisen kehitystä niin henkilökohtaisella tasolla kuin ihmiskuntana. Elämän alusta lähtien luomisen kyky on ollut osa ihmisyyttä. Luovien menetelmien käyttö vie ryhmäläisiä yksilöinä ja ryhmänä kohti oleellista. Kohti sitä, minkä äärellä ryhmä kokoontuu. Luovuutta voidaan pitää arvoituksena, mutta sen kautta syntyy uutta, jopa tyhjästä. Ryhmä aloittaa aina puhtaalta pöydältä ja kirjoittaa oman käsikirjoituksensa. Siinä ryhmän ohjaajilla on oivallinen paikka antaa tilaa syntyä ja tapahtua. (Niemistö 2000, ) Kirjassa Ryhmän luovuus ja kehitysehdot viitataan Morenoon, joka piti luovuuden lähteenä spontaanisuutta. Sen kautta on mahdollista löytää tila, jossa ihmisen mieli vapautuu ja mielekäs toiminta mahdollistuu. Spontaanisuudella ei tarkoiteta ainoastaan nopeaa reagointia, vaan sen ilmeneminen on mahdollista myös läsnäolossa, jossa on tilaa kuulla itseä ja toista. Vuorovaikutus, jossa jaetaan kokemuksia ja heittäydytään luomaan ja kokemaan uusia mielikuvia lisää ryhmän spontaanisuutta. Tällöin ryhmän jäsenten erilaisuudesta tulee voimavara, joka toimii eteenpäin vievänä voimana ja uusia ideoita synnyttävänä tahtotilana. Jokaisella ryhmän jäsenellä on tilaa hengittää omana itsenään ja samanaikaisesti kuljetaan kohti yhteistä päämäärää. (Niemistö 2000, 173.)Viljasen tutkimus tukee tätä näkemystä. Ryhmän ohjaajalla tai työntekijällä, joka vapaaehtoisia luotsaa, olisi hyvä olla sen kaltaista viisautta, joka mahdollistaa ilmapiirin, jossa kaikilla on tilaa ja hyvä olla. Tällaisessa ilmapiirissä mahdollistuu yhteisöllisyys, jossa erilaiset mielipiteet ovat voimavara ja sitä voimaa käytetään eteenpäin pääsemiseksi. (Viljanen 2012, 63.) Luovien menetelmien käyttö vapaaehtoisten koulutuksessa toimii motivoijana. Näin uskallan väittää Minun Paikkani ryhmän koulutuksessa mukana olleena ryhmän ohjaajana. Luovat menetelmät synnyttävät yhteishenkeä, ymmärrystä erilaisuudesta tai toisenlaisesta ajattelusta, kehittävät kykyä kuunnella toisen tarinaa sekä mahdollistavat itsetuntemuksen syventymisen. Koulutuksessa on hyvä, jos luentotyyppinen eli tietopohjainen ja luoviin menetelmiin tukeutuva toiminnallinen tekeminen vuorottelevat keskenään sopivassa suhteessa. Ohjaajana on hyvä muistaa, että ihmisiä yleisesti ottaen ujostuttaa jakaa varsinkin omia tuotoksiaan. Sen vuoksi harjoitukset voivat olla sellaisia, joissa voi laittaa itsensä likoon toisen kanssa tai jakaminen voi tapahtua pienemmässä ryhmässä. Ohjaajan tehtävänä on ottaa vastaan tunteet ja tunnelmat ja mahdollisesti sen sanoittaminen, että minä en ole osannut ikinä piirtää tai kirjoittaa. Kun sanoittamiselle on tila ryhmässä, on mahdollista ryhtyä

13 11 toimimaan. Syntyvät tuotokset ja niistä seuraavat keskustelut ovat hedelmällistä kasvualustaa niin kohtaamisen kuin lähimmäisyyden kysymyksissä, joita vapaaehtoisena toimiminen ihmisten keskellä vaatii. Samalla tulee harjoitelleeksi vuorovaikutuksen taitoja ja itsetutkiskelua omia tunteita ja asenteita tarkastellen.

14 12 4 MINUN PAIKKANI RYHMÄN MATKA 4.1 Suunnittelu Työryhmä kokoontui pohtimaan vapaaehtoistyön kehittämistä Pohjana oli ajatus vapaaehtoisten rekrytoinnista koulutuksen kautta toimintaan mukaan. Jo tuota kokoontumista ennen olimme työryhmänä istuneet alas miettimään seurakunnan yhteisiä haasteita vapaaehtoistoiminnassa. Ryhmän toteutumisen kannalta kyseinen palaverimme toimi taitekohtana. Ryhmän toteutuminen alkoi hahmottua. Samalla syntyi ryhmän nimi Minun Paikkani sekä alustava suunnitelma koulutuksen rungoksi: Ryhmän kokoontumiskertojen teemoiksi muodostuivat seuraavat aiheet: tutustuminen, ryhmäytymisen elementtejä, vapaaehtoisuuden lähteillä, kohtaamisen kysymyksiä, bibliodraama, retki ja päätös. Kokoontumiskertojen pituudeksi valittiin 1,5 tuntia. Poikkeuksena oli ryhmäyttämisen kysymyksiä käsittelevä kerta, jonka kesto oli tarkoituksella huomattavasti pidempi, sekä retkipäivä olleessa palaverissa päätettiin, että seurakunnassa toimimisesta kiinnostuneita ihmisiä haetaan ryhmään ilmoituksen (KUVIO 1) kautta elokuussa Sitä ennen laadittaisiin esitteitä ryhmän ohjelmasta. Esitettä jaettaisiin kävelykadulla, Seppälän maalaismarkkinoilla seurakunnan vapaaehtoistyötä esittelevässä kojussa sekä muissa mahdollisissa tilaisuuksissa. KUVIO 1. Lehti ilmoitus ryhmän alkamisesta. Lisäksi sovimme, että jokainen työryhmän jäsen mainostaa omalla työalallaan toimintaansa aloittavaa Minun Paikkani - ryhmää. Työryhmän toiveena oli löytää nuoria aikuisia, työikäistä väestöä ja juuri eläkkeelle jääviä ihmisiä. Sovimme, että Minun Paikkani ryhmä tapaa ryhmänä seitsemän kertaa vuoden aikana. Päätimme, että tapaamisten välillä ryhmäläisillä on mahdollisuus tutustua ja osallistua

15 13 vapaaehtoisena toimijana toiveidensa mukaan seurakunnan vapaaehtoistoiminnan vaihtoehtoihin. Ryhmän yhteisissä tapaamisissa jaettaisiin matkalla syntyneitä ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Ryhmän kokoontumispaikaksi päätettiin paria kokoontumista lukuun ottamatta Keskusseurakuntakoti. Mahdolliset kulut menisivät aikuistyön budjetista. Kuluja tulisi lähinnä tarjoilusta ja suunnitellusta retkestä. 4.2 Toteutus Ryhmään ilmoittautui mukaan 20 henkilöä ja heistä 18 oli paikalla ensimmäisessä tapaamisessa aloittamassa yhteistä matkaa. Suurin osa oli naisia, mutta mukana oli myös neljä miestä. Ensimmäinen tapaaminen oli teemalla tutustuminen. Kokoontumisen tavoitteena oli tuoda esiin sitä, miksi olemme koolla ja mikä on Minun Paikkani - ryhmän tarkoitus sekä tutustua ryhmän jäseniin. Ilta aloitettiin ryhmäläisten ja työryhmän esittelyllä. Lattialle levitettyjen puu-aiheisten korttien joukosta jokainen osallistuja sai valita kaksi korttia. Toisen kortin ajatuksella, mikä sai lähtemään mukaan ryhmään ja toisen suunnaten katsetta kohti ryhmän matkaa eli millaisia odotuksia ja toiveita ryhmän suhteen itse kullakin oli. Karoliinan Kamarissa vapaaehtoisina toiminut pariskunta oli kertomassa omasta vapaaehtoistoiminnasta ja siihen tulemisen polustaan. Kokoontumista varten valmisteltiin yhteistyössä eri työalojen työntekijöiden kanssa PowerPoint seurakuntamme vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. PowerPointista tuli hyvin kattava ja työryhmä katsoi sen olevan käyttökelpoista materiaalia myös muiden käytettäväksi, joten se tallennettiin seurakuntamme yhteisille sivuille työntekijöiden käyttöön. PowerPoint sisälsi selvityksen eri työalojen mahdollisuudesta tarjota vapaaehtoistoimintaa sekä siitä, missä erityisesti vapaaehtoistoimijoita tarvitaan. Liiteosiosta löytyy alkuperäisestä 46 dian PowerPointista tiivistetty kooste. (LIITE 1) Illan päätteeksi oli mahdollisuus kirjoittaa ohjaajille tiedoksi yhteystietonsa ja mahdollinen kiinnostuksen kohde, johon haluaisi lähteä tutustumaan. Ohjeena oli, että mitään pakkoa ei ole ja saa rauhassa jäädä miettimään omaa osallistumistaan. Viisi ryhmäläistä jätti tietonsa. Osa heistä kiinnittyi varsin nopeasti toimintaan. Useamman ryhmäläisen palaute ole yllättyneisyys siitä, miten paljon erilaista toimintaa seurakunta tarjoaa. Monille tuli ihan uutta

16 14 tietoa. Työryhmänä yllätyimme tästä iloisesti. Olimme saaneet esiin myös ruohonjuuritason työtä, jota hyvin monenlaisten ihmisten keskellä seurakunnassa tehdään. Toinen kokoontuminen oli tarkoituksella aika nopeasti ensimmäisen jälkeen eli Kokoontumisen teemana oli ryhmäytymisen elementtejä. Ryhmäyttämisen tarkoituksena on ryhmän jäsenten vuorovaikutuksen, luottamuksen, viihtymisen ja tutustumisen tietoinen kehittäminen ja tukeminen. Sillä edistetään tuttuutta, jotta ryhmän jäsen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja vapaaksi mielipiteissään ja ilmaisussaan ja jopa antaa itselleen luvan erehtymiseen. Hyvä ryhmäytyminen edistää kannustavaa oppimisympäristön syntyä. (Ryhmäyttäminen nettisivulla koulurauha.) Kokoontuminen oli Joutenlammella ja aikaa siihen oli varattu viisi tuntia. Olimme koolla lauantaina klo Päivään kuului lounas ja kahvi. Vain yksi ryhmäläinen oli tässä vaiheessa ilmoittanut, että tämän tyyppinen toiminta ei nyt mahdukaan hänen elämäntilanteeseensa. Päivä oli diakoniatyöstä vastaavan Elina Ingmanin organisoima. Kouluttajaksi oli pyydetty psykoterapeutti Liisa Saukkonen Heino. Päivä oli iloa ja yhteisen tekemisen riemua tulvillaan. Se palveli hyvin ryhmää ja esiin nousi voimakkaasti ryhmän voima. Työryhmänä tulimme vakuuttuneeksi, että käsissämme on nyt ryhmä, jossa on mahdottoman paljon voimaa ja intoa lähteä etsimään omaa paikkaansa aktiivisena toimijana seurakunnassa. Samalla totesimme sen, että ryhmän jäsenissä on mahdollisuuksia toimia monenlaisissa tehtävissä. Kokoontumisesta jäivät elämään viisi vapaaehtoisen toimijan teesiä sekä kuvaavat lauseet siitä, mitä vapaaehtoistoiminta on. 1. Tee jotain Elähän hättäile keitetään potut. 2. Kysy ja Hyväksy 3. Hyvä lähtee itsestä 4. Omat ja toisen rajat sopimukset ja pelisäännöt 5. Oppiminen ja/tai uudet näkökulmat mahdollisuus itselle ja toiselle Patsastyöskentelystä jäi elämään neljä lausetta. Niiden syntymisen pohjana oli yhteisen keskustelun aikana esiin nousseet sanat ja ajatukset aiheemme, vapaaehtoisuus, äärellä. Koko osallistujajoukko jaettiin pienempiin, noin viiden henkilön ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsi yhteisen keskustelun ja koottujen ajatusten pohjalta sanoja, joista muodostivat lauseen.

17 15 Tämän jälkeen ryhmät kokoontuivat pohtimaan, millainen patsas kuvaa lausetta / valittuja sanoja. 1. Samassa veneessä, palvelija, tekijä, aika saa rajat. 2. Avuksi, auttajalle iloksi. 3. Lämminhenkinen lukeminen, he olivat sokeita. 4. Ajan antaminen yhteisen hyvän ja lähimmäisen rakkauden hengessä. Seuraavaa kokoontumista edeltävässä kutsukirjeessä viitataan ryhmäyttämiskerran kohtaamiseen: hymy ja nauru jäivät päällimmäisenä mieleeni viimeisestä tapaamisestamme marraskuussa. Yhteisen tekemisen merkeissä syntyi monta merkittävää ajatusta. Kolmannen kerran tapasimme ryhmänä uuden vuoden puolella Kokoontuminen oli luentotyyppinen aiheena vapaaehtoistoiminnan lähteillä. Luennon piti työryhmän jäsen, silloinen julistustoiminnasta vastaava pappi ja nykyinen kirkkoherramme, Marko Miettinen. Mukana oli myös pariskunta, joilla on monien vuosien kokemus toimimisesta vapaaehtoisena seurakunnassamme. Luento käsitteli aihetta neljän näkökulman kautta. Ensimmäisenä seurakunnan tarjoama palvelutoiminta on apua tarvitsevalle rohkaisua, rinnalla kulkemista ja lähimmäistukea. Se on pohja, jolta seurakunnan vapaaehtoistoiminta lähtee liikkeelle. Kolme muuta näkökulmaa olivat kysymyksen muodossa: mistä saan voimaa omaan kutsumukseeni, mitä vapaaehtoistoiminta minulle antaa ja mitä Raamattu puhuu meille kristityn palvelutehtävästä. Koko luento on kehittämistehtävän liitteenä. (LIITE 2) Ryhmä kokoontui neljänteen tapaamiseen Illan teemana oli, kohtaamisesta on kysymys. Tavoitteena oli kuvien ja harjoituksen kautta synnyttää keskustelua kohtaamisenkysymyksistä ja siihen liittyvistä haasteista. Toteuttamistapa oli toiminnallinen ja ohjaajana toimi Palvelevan Puhelimen toiminnanohjaaja Tuula Haataja. Lattialle levitettyjen erilaisten kuvien joukosta osallistujat saivat etsiä kuvan tai kuvia, joka kuvasi omia kokemuksia vapaaehtoisena toimijana erilaisissa kohtaamisen tilanteissa. Tämän jälkeen tehtiin pariharjoitus piirtämällä. Parit istuivat vastakkain ja piirsivät samalle paperille ohjeiden mukaan. Toiveena oli, että parit eivät kommunikoi keskenään, vaan vain kynien kautta.

18 16 Kuvio 2. Kuvio 3. Parien saamat ohjeet: 1. kynä lähtee piirtämään omalle puolelle. Kynä piirtää, mitä piirtää. Viivoja, kuvia, mitä sille mieleen tulee. Taustalla soi lempeä ja iloinen musiikki 2. nyt kynälle tulee tunne, että se haluaa lähteä tutustumaan toiselle puolelle paperia, toisen puoliskolle. Kynä jatkaa siitä, mihin toinen kynä on jälkensä jättänyt. Taustalla kuuluu rempseää iloista musiikkia. 3. tapahtuu jotain ikävää, ja kynä suuttuu. Se ärsyyntyy jostakin ja alkaa tehdä tuhojaan toisen puolella. Taustalle vaihtuu soimaan vihainen musiikki. 4. on aika sovinnon. Miten kynä sovittelee tekemisensä ja aiheuttamansa sotkun? Soimaan laitetaan sovittelevaa ja lempeää musiikkia. 5. kynä palaa omalle puolelleen ja jatkaa omaa elämäänsä iloisen musiikin tahdissa. Haluaako kynä ehkä korjata vielä jotain? Tehtävä on tarttunut ohjaajansa mukaan elämänmatkan varrelta, ei siis hänen kehittelemänsä. Harjoituksen alkujuuret ovat syntyneet tuntemattoman tekijän aivoituksena, mutta matkanvarrella siitä on kehittynyt ja muokkautunut esitetty harjoitus. Musiikkina oli levy Limusiini, jossa on erilaisia tunnelmia ja ääniefektejä, mutta mikä tahansa muu musiikki sopii käytettäväksi harjoitukseen. Oheiset kuviossa 2. ja 3. esitellyt kuvat ovat harjoituksen tiimellyksessä otettuja. Työryhmän edustajan Harri Smedbergin ajatuksena syntyi idea, että syntyneistä tuotoksista tehtäisiin ryhmäläisille päätöstilanteeseen kiitoskortit. Työryhmän keskustelun ja ideoinnin tuloksena päädyimme ajatukseen, että kuvia hyödynnetään A4 kokoiseen kansioon, jonka väliin laitetaan koulutuksesta jaettava todistus. Karoliinan Kamarin toiminnanohjaaja työsti ideasta totta. Toukokuussa tapasimme Biblodraaman merkeissä ohjaajanamme diakoniatyöntekijä, bibliodraamaohjaaja Irma Lampinen. Hän määritteli aluksi bibliodraaman. Se on ryhmän kanssa tapahtuvaa raamatuntekstiin tutustumista toiminnallisin menetelmin. Yksinkertaistaen tapahtumassa oli läsnä ryhmä, ohjaaja, raamatunteksti ja toiminta. Illan teemana oli lähimmäisen kohtaaminen. Sitä lähestyttiin raamatuntekstin

19 17 Laupias Samarialainen kautta. Ryhmäläiset lähtivät hyvin mukaan ja illan aikana syntyi hyvin monenlaisia keskusteluja ja ajatusten vaihtoa. Työryhmänä koimme, että ryhmä on turvallinen ja ryhmäytyminen on onnistunut hyvin. Ryhmäläisten oma palaute oli hyvää. Useimmille biblodraama oli uusi tuttavuus, mutta sellaisena innostava kokemus. Tästä alkoi ryhmän kokoontumisissa kesätauko, mutta suuntasimme jo katsetta kohti syksyä. Syyskauden alkuun työryhmä oli kaavaillut retkeä ja siihen ilmoittautuminen lähti käyntiin jo tuossa kevään viimeisessä kokoontumisessa. Syksyn retkeä suunnittelivat vastaava lapsityönohjaaja Leena Karjalainen ja Karoliinan Kamarin toiminnanohjaaja Marja Heikkinen. Retki toteutui lauantaina Ryhmämme matkasi Kuopioon Hiippakunnalliseen vapaaehtoistoimijoitten päivään, jonka teemana oli OLE. Ole! Ole oma itsesi. Ole toisia varten. Ole osa seurakuntaa. Ole vain (Hiippakunnallisen vapaaehtoistoimijoitten päivän mainoksesta). Koulutus- ja virkistyspäivässä oli mahdollisuus valita kaksi pajaa, joihin osallistuu. Pajat olivat: arjen retriitti, biblodraama, eloa hartauteen, gospelia laulua ja soittoa, lukeminen ja rukoileminen jumalanpalveluksessa, luovuutta ja ryhmädynamiikkaa, sielunhoidon ABC ja seurakuntalainen somessa. Vapaaehtoisia hajaantui jokaiseen pajaan hyvin. Päivän anti oli hyvää ja monipuolista. Mukana olleet vapaaehtoiset pitivät mukana oloaan arvokkaana ja tärkeänä kokemuksena. Helmiä jäi jakoon. Virkistyspäivän annin mottona voisi pitää ajatusta, että eniten maalimaa muuttava voima on kiitollisuus ja hyvän jakaminen. Ajatus on poimittu virkistyspäivänpäivän alkupuheenvuoroista. Vapaaehtoisuudessa on kysymys juuri tästä. Kiitollisuudesta siitä hyvyydestä, jota itse on saanut ja sen jakamisesta eteenpäin antamalla aikaansa erilaiseen toimintaan, joka puolestaan edistää yhteistä hyvää. Virkistyspäivässä työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua pajaan, jossa pohdittiin vapaaehtoistoimintaa koordinoivien työntekijöiden roolikarttaa. Pajaan muodostui työryhmä eri seurakunnista: Jaana Ryhänen Lapinlahti, Jenni Shakya Siilinjärvi ja Tuula Haataja Kajaani sekä pajan ohjaaja Anne Viljanen. Ryhmässä työskenteli osan aikaa hiippakuntasihteeri Kati Jansa. Yhteisen pohdinnan tuloksena syntynyt roolikartta on kuvattu kehittämistehtävään kaaviona. Roolikartta elää ja muokkautuu eri työntekijöiden tarkastelussa ja sitä voi vapaasti työstää edelleen. Roolikarttaa voi hyödyntää vapaaehtoistoimintaa ohjaavien ja kehittävien työntekijöiden yhteisessä jakamisessa pohdittaessa esimerkiksi työn kehittämisen ja yhteistyön kysymyksiä. Roolikartta avaa näkökulman siihen, miten monitahoisesta työstä vapaaehtoisten koordinoinnissa on kysymys. Roolikartta on hyödyllinen ja käyttökelpoinen väline myös vapaaehtoisten koulutuksen välineenä pohdittaessa vapaaehtoisena toimijana

20 18 olemisen rooleja ja näkökulmia, mitä siihen liittyy. Edellä mainituista syistä sen esitteleminen kehittämistehtävässä puoltaa paikkaansa. TOIMINNAN MAHDOLLISTAJA: koordinoija, organisoija, jatkuvuudesta huolehtija, rekrytoija, materiaalin hankkija, valmistelija, toteuttaja, kehittäjä, ideoija, käytännön asioiden tekijä, viestijä, asiantuntija OPASTAJA / KOULUTTAJA: toiveiden hahmottaja, tiedon päivittäjä, asiantuntijoiden etsijä, perehdyttäjä TYÖNOHJAAJA: huolenpitäjä, ohjaaja, kuuntelija, kiittäjä, huomioija, suhteiden selvittäjä, vertaistuen ja kasvun mahdollistaja OSALLISTAJA: toiveiden kuuntelija /kuulija, ihmisten todesta ottaja, viisauden vastaanottaja, riskinottaja, delegoija, uskaltaja, innovaattori, innostuja / innostaja TYÖNTEKIJÄ HENGELLINEN ELÄJÄ: rukoilija, rukoiluttaja, hengellinen ravitsija, pohja, voima, rajan vetäjä VERKOSTOITUJA: srk:n sisällä, rovastikunnassa, hiippakunnassa ulospäin suuntautuja kunta, järjestöt, yhteisöt uusien löytäjä RAAMITTAJA: rajoista, laadusta, periaatteista ja tavoitteista huolehtija, ongelmien ratkaisija, tehtävän suunnan varmistaja SIELUNHOITAJA: kuuntelija, rinnalla kulkija ilossa & surussa, kriisien ja elämänkysymysten kohtaaja, rajanvetäjä /eteenpäin ohjaaja, ajan antaja, myötäeläjä ITSESTÄ HUOLEHTIJA: vastuuttaja, jakaja, suhteellisuuden tajuttaja, oman ajan ottaja, luottaja, itsensä kehittäjä, omana itsenä olija / eläjä ei kameleontti, itsetuntemuksen rakentaja, omien heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaja KUVIO 4. Kaaviossa on kuvattuna vapaaehtoisia koordinoivan työntekijän roolikartta. Sen on kuvioksi keskustelun ja yhteisen kokoamisen pohjalta muokannut Tuula Haataja. Ryhmän koulutusmatka päättyi Joutenlammen Vakassa pidettyyn tapaamiseen Illan tavoitteena oli käydä läpi kuljettua koulutusmatkaa, sen antia ja palautetta. Yhteisen aloituksen ja ruokailun jälkeen osallistujat jaettiin ryhmiin, joissa he saivat työstettäväksi koosteen vuoden mittaan olleista yhteisistä kokoontumisista. (LIITE 3) Tehtävänä oli käydä keskustelua ja nostaa esille osallistujien löytämiä helmiä koulutusmatkan varrelta. Ryhmäläiset saivat esittää oman helmensä haluamallaan kuviolla tai muodostelmalla.

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA 22.4.2012 Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi 1 MENESTYVÄ YHDISTYS Monipuolinen toiminta Aktiivinen jäsenistö Sujuvat

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kipinää, liekkiä ja roihua

Kipinää, liekkiä ja roihua Kipinää, liekkiä ja roihua Sosiokulttuurinen innostaminen ja aito dialogisuus nuoren kohtaamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät, Nurmes 28.9.2016 Anita Mäntynen-Hakem Kohti innostusta ja innostamista

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Kokemuksia depressiokouluista. depressiokouluista

Kokemuksia depressiokouluista. depressiokouluista Kokemuksia depressiokouluista selvitys pääp ääkaupunkiseudun seurakunnissa toteutetuista depressiokouluista Eila Jantunen, TtL,, diakonissa, Diak Taustaa Depressiokoulu millainen koulu? Depressiokoulun

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot