Tuula Haataja. MINUN PAIKKANI - ryhmä Matkalla seurakunnan vapaaehtoiseksi toimijaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuula Haataja. MINUN PAIKKANI - ryhmä Matkalla seurakunnan vapaaehtoiseksi toimijaksi"

Transkriptio

1 Tuula Haataja MINUN PAIKKANI - ryhmä Matkalla seurakunnan vapaaehtoiseksi toimijaksi Kehittämistehtävä AIKOPA Ammatilliset erikoistumisopinnot Luovat työmenetelmät 2013

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan määrittelyä Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa Minun Paikkani ryhmä 5 3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN MOTIIVIT Toimijan motiivit Seurakunnan työntekijä motivoijana Luovuus motivoijana koulutuksessa 9 4 MINUN PAIKKANI RYHMÄN MATKA Suunnittelu Toteutus Arviointia palautteiden perusteella POHDINTA 24 LÄHTEET 28 LIITTEET

3 1 1 JOHDANTO Kajaanin seurakunnan toiminta-ajatuksena on rohkaista jäseniään elämään kristittynä. Seurakunta tai kirkko ei muodostu sen työntekijöistä, vaan ennen muuta jäsenistään. Vapaaehtoisena toimijana seurakunnassa on mahdollisuus toteuttaa tätä jäsenyyttään palvelemalla omilla lahjoillaan ja taidoillaan toisia ihmisiä sekä yhteisöä. Palvelu on kristityn ydintehtävää. Seurakunnassamme on kolme päätoimintamuotoa julistus-, kasvatus- ja palvelutoiminta. Julistustoiminta sisältää jumalanpalveluselämän hoitamisen ja lähetystyön. Kasvatustoiminta vastaa lapsi-, nuoriso- ja pyhäkoulutyöstä. Palvelutoiminnan alle kuuluvat Perheasian neuvottelukeskus, Palveleva Puhelin, sairaalasielunhoito, kehitysvammatyö, yhteiskunnallinen diakoniatyö, Lähimmäispalvelukeskus Karoliinan Kamari sekä diakoniatyö. Vapaaehtoisia toimijoita on jokaisella toimialalla. Uusien vapaaehtoisten rekrytointi on monen työalan haaste seurakunnassamme. Syksyllä 2011 perustimme työryhmän yhteiseksi voimavaraksi kehittääksemme vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta. Alustavia pohdintoja olimme käyneet jo pidemmän aikaa kukin tahoillamme sekä erilaisilla kokoonpanoilla epävirallisissa yhteyksissä ja yhteistyökuvioissa. Useamman pohjustavan keskustelun ja yhteisten tarpeidemme seurauksena päädyimme ajatuksissamme työryhmän tarpeellisuuteen ja päätimme lähteä viemään ajatustamme eteenpäin. Työryhmään kuului edustus lapsi-, diakonia- ja lähetystyöstä, lähimmäispalvelukeskus Karoliinan Kamarista, julistustoiminnasta ja Palvelevasta Puhelimesta. Työryhmän ideoimana ja ohjaamana alkoi vapaaehtoistoiminnan koulutus lokakuussa Koulutuksen nimeksi muodostui Minun Paikkani - ryhmä. Vapaaehtoistoiminta on nostettu paikallistasolla Kajaanin seurakunnassa, mutta myös koko kirkossa, yhdeksi painopistealueeksi. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ei ole yhdentekevää ja se vaatii työtä ja panostusta. Minun Paikkani ryhmä on yhteistyön hedelmä. Ryhmän kulkema matka koulutuksessa on merkityksellinen ja siksi sen dokumentointi kehittämistehtävään tuntui tärkeältä. Kehittämistehtävässä kuvaan Minun Paikkani ryhmän koulutusta. Ryhmän toiminnan kautta syntyi yksi vaihtoehto rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia toimijoita sekä mahdollistaa osallisuuden kautta aktiivista jäsenyyttä seurakunnassa.

4 2 2 VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoistoimintaa on muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana tutkittu ja siitä on kirjoitettu paljon. Vapaaehtoistoimintaa voidaan määritellä monella tavalla. Yhteistä kaikelle vapaaehtoistoiminnalle viitekehyksestä riippumatta on yhteisen hyvän edistäminen. Sini Tuulia Lehtinen kuvaa sitä yhteisenä prosessina elämänlaadun parantamiseksi sekä vaikeuksien voittamiseksi (Lehtinen 1997, 17). Kehittämistehtävän kannalta oleellista on määritellä vapaaehtoistoiminta yleisellä tasolla ja miten se näyttäytyy seurakunnassa sekä Minun Paikkani ryhmä. 2.1 Vapaaehtoistoiminnan määrittelyä Sanaa vapaaehtoistoiminta voidaan purkaa auki irrottamalla sanoja toisistaan, vapaa ehtoinen toiminta. Toimija toimii vapaasta tahdostaan, jossa on joidenkin tiettyjen ehtojen alainen. Ehdot muodostuvat siitä viitekehyksestä, missä toimitaan. Ne voivat olla esimerkiksi yhteisiä pelisääntöjä tai eettisiä ohjeita, joiden puitteissa toimintaa toteutetaan. Vapaaehtoistoiminnasta ja työstä puhutaan yleisesti samaa tarkoittavana käsitteenä. Vapaaehtoistyössä toiminnan kohteena on konkreettinen työpanos. Vapaaehtoistoiminnan käsite on väljempi. Se voidaan määritellä mukana olemiseksi vapaaehtoisuuteen perustuvassa kansalaistoiminnassa jossain määrin tai erilaisin intressein. Kansalaistoiminta on toimintaa yhteiseksi hyväksi, jossa korostuu osallistuminen ja yhdessä toimiminen. Olennaista molemmissa käsitteissä on se, että toiminta on palkatonta. Harju viittaa Olli Saarelan käsitteeseen vapaaehtoispalvelu. Aika ja osaaminen, jonka ihminen antaa katsotaan palvelun tekemisenä yhteisen hyvän palvelemiseen. (Harju 2003, ) Pyyteetön sitoutuminen ja halu auttaa apua tarvitsevia ihmisiä ovat innostamassa vapaaehtoistoimintaan. Osallistuminen ja yhteistyö kuuluvat vapaaehtoistoiminnan luonteeseen. (Kurki 2001, 83.) Vapaaehtoistoiminta pohjautuu vapaaehtoiseen, omasta halusta nousevaan osallistumiseen. Toimiminen on palkatonta, vaikka tehtävän suorittamiseen liittyviä kuluja voidaankin korvata. Vapaaehtoinen toimii tehtävässään tavallisen ihmisen taidoin, eikä korvaa ammatissa toimivan ihmisen työpanosta. Vapaaehtoistoiminnan tehtävänä on edistää ihmisten välistä

5 3 vuorovaikutusta sekä omaehtoista osallistumista. Se on yhdessä tekemistä, jossa korostetaan ihmisen omaa vastuuta itsestään ja toisista ihmisistä. (Lehtinen 1997, ) Vapaaehtoistoimintaa voidaan määritellä sen tavoitteen, mutta myös tekijän näkökulmasta. Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, toimijalla on mahdollisuus kokea itsessään tapahtuvaa kasvua ja toiminnalla on itsensä toteuttamisessa oma merkityksensä. (Viljanen 2012, 9.) 2.2 Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa Meidän kirkko strategiassa nostettiin kirkon yhdeksi kehittämiskohteeksi vapaaehtoistyö. Strategia visioi kirkon tehtäväksi kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävää perustaa sekä rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Strategian tavoitteena on vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen seurakunnissa. Työntekijäkeskeisyydestä luopumalla luodaan vapaaehtoisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia toimia lähimmäisenrakkauden puolesta ja kantaa vastuuta (Meidän kirkko 2007.) Vapaaehtoisena toimiminen on yksi mahdollisuus olla osallinen tai tulla osalliseksi kirkon ja seurakunnan jäsenyydestä. Ihmisillä on halua osallistua ja auttaa, tehdä hyvää ja antaa aikaansa yhteisen hyvän rakentamiseen ja toisaalla on seurakunnan tarve saada vapaaehtoisia toimijoita. Kirkkohallitus perusti Vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeen osaksi Meidän kirkko - strategian toteuttamista. Sen tavoitteena oli vahvistaa seurakuntien vapaaehtoistoimintaa. Hanke toteutettiin pilottiseurakunnissa ja siitä laadittu tutkimusaineiston raportti on saanut nimen Kyvyt käyttöön seurakuntien vapaaehtoistoiminta ja sen kehittäminen. (Oravasaari, 3.) Hankkeen tulosten perusteella seurakunnassa on vapaaehtoistoimintaa, koska seurakuntalaisen osallistuminen kuuluu seurakunnan perusolemukseen, se vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kutsuu mukaan sekä toimiminen vapaaehtoisena kasvattaa ihmistä ja antaa elämään merkitystä. (Oravasaari, 45.) Viljanen on omassa tutkimuksessaan hahmottanut kolmea näkökulmaa seurakunnanvapaaehtoistoimintaan. Esille nousevat auttaminen, kansalaistoiminta ja harrastustoiminta. Perinteisesti seurakunnan vapaaehtoistoiminta nähdään ilman palkkaa tapahtuvaksi palvelutoiminnaksi tai auttamiseksi, jota tehdään apua tarvitsevan ihmisen hyväksi. Tällainen vapaaehtoistoiminta seurakunnassa edellyttää valintaa, koulutusta ja ohjausta. Kansalaistoiminnan näkökulmasta korostuvat vertaistukitoiminta ja aktivismi. Yhteisen toiminnan lähtökohtana

6 4 on jakaminen ja mahdollisten ongelmien ratkaiseminen eli toiminta tarjoaa vertaistukea jonkun tietyn aiheen äärellä tai se on kampanjointia jonkin asian edistämiseksi. Vapaaehtoistoiminta voidaan nähdä myös harrastuksena. Silloin toimija lähtee liikkeelle omasta kiinnostuksestaan ja motivaationa on esimerkiksi oppiminen tai omien taitojen kehittäminen. Seurakunnassa kerhon ohjaajana toimiminen tai kuorossa laulaminen ovat hyviä esimerkkejä harrastamisen näkökulmasta. (Viljanen 2012, ) Turun piispa Kaarlo Kalliala oli puhumassa Palvelevan Puhelimen neuvottelupäivillä aiheenaan vapaaehtoistyön arvo ja merkitys. Hän esitti seitsemän teesiä vapaaehtoistoiminnasta seurakunnassa: 1. Vapaaehtoistoiminta on Kristuksen ruumiin elämää. Jumalan tahto on, että hyviä tekoja tehdään. Seurakunnissa opetetaan, että uskon tehtävänä on tuottaa hyviä hedelmiä. Vapaaehtoistoiminta on yhteisen pappeuden ydintä eli itse kristillisyyttä. Kalliala viittaa Lutherin opetukseen annan siis itseni Kristukseksi lähimmäiselleni, niin kuin Kristus antoi itsensä minulle. 2. Vapaaehtoistoiminta on kirkon kansalaistoimintaa. Vapaaehtoistoiminta kuuluu olennaisena osana kansalaisyhteiskuntaan ja sopii hyvin Jumalan kansalle, joka ei ole vain kaitsettavaa laumaa, vaan vaelluksestaan vastuuta kantava kansa. 3. Vapaaehtoistoiminta kanavoi hyvän tekemistä, ei hyväntekeväisyyttä. Vapaaehtoistoiminta lähtökohtana niin yhteiskunnallisesti kuin teologisestikin on yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus. 4. Vapaaehtoistoiminta on edelläkävijä ja etumaastossa. Seurakunnassa toimivat vapaaehtoiset näkevät auttamistehtävissään senkaltaista hätää, jota ei välttämättä muualla tule ajatelleeksi tai sitä ei vielä edes tiedosteta. Voidaan ajatella, että joissakin tehtävissä on nähtävissä totuus siitä, miten ja millaisissa oloissa maa ja sen kansa makaa. 5. Vapaaehtoistoimijat eivät ole ehdoista vapaita, mutta eivät myöskään pelkkiä valmiiden tehtävien toteuttajia. Vapaaehtoiset toimijat toimivat käsinä ja jalkoina, mutta ennen muuta myös aivoina ja sydäminä. Tärkeää on havaita, että tilaa on löydyttävä

7 5 hyvän mielen saamiselle tekijänä sekä pyyteettömyydelle. Ne eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita. 6. Vapaaehtoistoiminta on arvokasta ja merkittävää. Jumalan laki edellyttää rakkautta ja lähimmäisenrakkauden kriteeri on lähimmäisen tarve. Lutheriin viitaten Kalliala sanoi: Kristuksen valtakunta on laupeuden ja armon valtakunta. Se ei ole mitään muuta kuin alituista kantamista. 7. Vapaaehtoistoiminnasta kuuluu iloisia ääniä. Jäsenyyden ja kansalaisuuden kokemus tuottaa tarpeellisuuden mielihyvää. Toiselle merkitsemisen ilo tuottaa olemassaolon riemua. Seurakunnan vapaaehtoistoiminnan juuret ovat kaukana kirkon historiassa. Ne ulottuvat aina alkuseurakuntaan saakka. Seurakunnan jäsenyyteen sisällytettiin palvelemisen ajatus. Sana Diakonia tarkoittaa palvelua. Se oli köyhistä, sairaista, leskistä ja orvoista huolehtimista. (Harju 2001, 45.) Keitä he ovat tänään, on tärkeä kysymys! Vapaaehtoisuus on kuulunut ja kuuluu yhä edelleen seurakunnan toimintaan. Vuonna 1944 diakoniatyöstä tuli kirkon lakisääteinen tehtävä. Siihen on aina kuulunut työntekijöiden ja niin sanottujen maallikoiden yhteistyö. (Lehtinen 1997, 25.) Lähimmäisen auttaminen ja vapaaehtoisuus ovat oleellinen osa kristityn elämänasennetta. Jeesuksen elämää ja opetuksia pidetään esimerkkinä palvelualttiudelle. Kristillisen kirkon historiassa on aina pyritty ihmisen auttamiseen ja hädän lievittämiseen. Esimerkiksi luostareissa on kautta aikojen ollut mahdollista saada apua, olitpa sitten satunnainen kulkija tai hätää kärsivä ihminen. Vuonna 1947 alettiin viettää vapaaehtoistyön ja lähimmäispalvelun päiviä. Yhteisvastuukeräys syntyi. Samalla syntyi tarve kouluttaa ihmisiä, jotka olivat vastuuta ottaneet. (Seurakuntalaisten kirkko 1997, 7-8.) 2.3 Minun Paikkani ryhmä Minun Paikkani ryhmän tarkoituksena on ollut mahdollistaa osallisuus ja oman paikan löytyminen vapaaehtoisena toimijana seurakunnassa. Samalla on tuotu esille seurakunnan tarpeet siitä, missä vapaaehtoisia toimijoita tarvitaan. Työryhmän suunnittelun tavoitteena oli saattaa yhteen ihmisen halu auttaa ja seurakunnan tarve löytää vapaaehtoisia toimijoita eli mahdollistaa tekijän ja tarpeen kohtaaminen. Koulutuksen tavoitteena oli vapaaehtoisten

8 6 rekrytoiminen. Kehittämistehtävässä puhutaan Minun Paikkani - ryhmän koulutusmatkasta, jolla tarkoitetaan koulutuksen kestoa eli vuoden mittaista yhdessä kuljettua matkaa koulutuksen äärellä. Työryhmän edustajat olivat omilla tahoillaan kipuilleet vapaaehtoisten rekrytoinnin haasteiden parissa. Olemassa oleva vapaaehtoisten joukko oli ja on edelleen sitoutunutta, mutta esimerkiksi ikääntymisen myötä vääjäämättä moni pitkän linjan vapaaehtoinen oli jäämässä tehtävistään pois. Minun Paikkani ryhmän kaltainen koulutustoiminta mahdollistaa yhteistyön rekrytointihaasteissa. Jokainen toimiala on kouluttanut ja kouluttaa edelleen omat vapaaehtoiset toimijansa omasta näkökulmistaan oleellisiin kysymyksiin. Silti yhteinen ryhmä mahdollistaa vapaaehtoisille yhteisöllisyyden ja osallisuuden kautta tutustumisen erilaisiin tehtäviin seurakunnassamme. Yhteistyö työntekijöiden kanssa on avannut tutustumisen mahdollisuuksia toistensa työaloihin ja niiden tarpeisiin. Minun Paikkani ryhmän toiminnan rakenteeksi valikoitui yhteisen matkan kulkeminen vuoden ajan. Koulutusmatkaan sisältyi 7 ryhmätapaamista eri aiheiden ja jakamisen äärellä sekä väliajoilla omien toiveiden mukainen osallistuminen seurakunnan toimintaan vapaaehtoisena toimijana. Ryhmäläisillä on ollut mahdollisuus oman kiinnostuksensa ja omien aikaresurssiensa puitteissa valita toimiminen joko projekti- tai kertaluonteisessa tapahtumassa tai sitoutua pidempikestoisempaan toimintaan. Ryhmän koulutusmatka alkoi lokakuussa 2012 ja päättyi marraskuussa Ryhmää ovat ohjanneet pääsääntöisesti työryhmän jäsenet. Yhdessä kokoontumisessa oli työryhmän ulkopuolelta palkattu ohjaaja. Työryhmä valitsi tietoisesti linjan, jossa jokainen työntekijä on mahdollisemman monessa tapaamisessa mukana. Näin mahdollistettiin tutuksi tuleminen ja keskusteluyhteyden syntyminen.

9 7 3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN MOTIIVIT 3.1 Toimijan motiivit Vapaaehtoistoimintaan osallistuva saa toimiessaan tyydytystä myös itselleen. Osallistuminen tapahtuu vapaaehtoisen ehdoilla ja hänen elämäntilanteensa huomioiden. Vapaaehtoisella on mahdollisuus määritellä itse, miten paljon ja mihin osallistuu. Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa mielekkään toiminnan esimerkiksi silloin, kun palkkatyötä ei ole. Se tarjoaa mielekästä toimintaa myös palkkatyön lisäksi ja voi toimia vastapainona omalle työlle. Vapaaehtoistoiminnasta tulee mielekäs tapa viettää vapaa-aikaa. Ihminen haluaa tuntea itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi kaikenlaisissa elämäntilanteissaan ja sitä kautta haetaan toimintaa, joka tuntuu tärkeältä ja mielekkäältä. Ihmisiä ajavat tai kutusuvat monenlaiset motiivit. Yksi yksinkertainen syy on tekemisen halu. Monesti elämän muutoskohdissa ihminen hakee uudenlaista sisältöä elämäänsä ja tähän voi vastata toimiminen vapaaehtoisena. Yhtälailla halu oppia ja käyttää taitojaan ja tietojaan voi olla motivoiva lähde. Omista elämän kipukohdista selviytyneelle herää halu auttaa muita ja se virittää ajatuksen lähteä mukaan vapaaehtoiseen toimintaan. Auttamisen haluun liittyy myös ihmisen arvot yhteiskunnallisesta vastuusta ja heikompien auttamisesta. Ihmisellä on tarve kuulua johonkin ja vapaaehtoisuus erilaisissa yhteisöissä vastaa tähän tarpeeseen. (Lehtinen 1997, ) Motivoivat tekijät ovat hyvin moninaiset ja ne ovat sidoksissa ihmisen omiin lähtökohtiin, tarpeisiin, omaan kasvuun ja identiteettiin liittyviin kysymyksiin. Vapaaehtoisuus sinällään, mutta sen lisäksi muuttuvat elämäntilanteet vaikuttavat vapaaehtoisen motiiveihin. Toimija on mukana, kun toiminta on hänen kannaltaan mielekästä ja jollain tapaa vastaa hänen odotuksiinsa ja tarpeisiinsa. Innostusta ja kiinnostusta riittää niin kauan, kun vapaaehtoisen kannalta mielekkyys säilyy. (Lehtinen 1997, 37.) Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori Anne Birgitta Pessi muistuttaa, että ihmiset olisivat valmiita antamaan kirkolle enemmän panostaan, jos he tuntisivat kirkon kaipaavan heitä aidosti. Hänen mukaansa seurakunnat näyttäytyvät yhteisöinä, jotka pyörivät omatoimisesti työntekijöidensä vasassa. Hän peräänkuuluttaa vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisempaa näkyvyyttä. Pessin mielestä keskeisiä motiiveja vapaaehtoistoimintaan hakeutuville ihmisille ovat merkityksellisyyden tunne, jonka kautta avautuu mahdollisuus toimia antoisassa sosiaalisessa verkostossa sekä positiivinen palaute. (Villa 2012.)

10 8 3.2 Seurakunnan työntekijä motivoijana Vapaaehtoinen on kanssakulkija, joka toimii oman elämänkokemuksensa varassa. Vapaaehtoistoiminnan vahvuus tulee esille siellä, missä henkilökohtaiset kokemukset ja tieto selviytymisen mahdollisuudesta riittävät. (Lehtinen 1997, 38.) Anne Birgitta Pessi väittää, että toisistaan välittävissä ihmisissä piilee kirkon uusi nousu. Hänen mukaansa luottaminen rakkauden voimaan on ainut mahdollisuutemme. Vapaaehtoisilla on tähän paljon annettavaa, jos tämä voimavara otetaan käyttöön yhteisen hyvän edistämiseksi. (Villa 2012.) Kyvyt käyttöön tutkimusaineiston (Oravasaari 2012, 48) perusteella ongelmat vapaaehtoisten kanssa toimimisessa nähtiin muun muassa rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä. Pessi muistuttaa, että uusia jäseniä rekrytoitaessa henkilökohtainen yhteydenotto on paras tapa ja tuttuus on tässä hyvä apu. Hän pitää luottamushenkilöitä ja jo paikkansa löytäneitä vapaaehtoisia hyvänä tietolähteenä. Heidän kokemuksiaan voitaisiin käyttää selvitettäessä, kuinka johonkin tiettyyn tehtävään rekrytointi tai houkuttelu onnistuisi. (Villa 2012.) Kyvyt käyttöön tutkimusaineisto nosti esille myös muita pulmakohtia kuten vapaaehtoisten ajanpuute ja jaksaminen, innostuksen ylläpitäminen, luotettavuus, ihmissuhdeongelmat, osaaminen ja ohjauksen tarve sekä odotukset tehtävältä. (Oravasaari 2012, 48.) Esiin nousseisiin haasteisiin voidaan vaikuttaa koulutuksella, tuella, yhteydenpidolla sekä motivoivalla ryhmätoiminnalla. Työntekijät ovat avainasemassa vapaaehtoistoiminnan ja osallisuuden mahdollistamisessa. Viljanen pohtii omassa opinnäytetyössään seurakunnan olemusta. Onko mahdollista saada seurakunnasta oppiva yhteisö, jossa seurakunnan työntekijät yhdessä seurakuntalaisten kanssa käyvät käsiksi ympäröivästä yhteiskunnasta nouseviin tarpeisiin ja haasteisiin yhdessä toimintaa kehittäen ja mahdollistaen osaamisen ja kykyjen käyttöön ottamisen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. (Viljanen 2012, 8.) Vapaaehtoistyössä on mahdollisuuksia ja voimavaroja, jotka kannattaa hyödyntää ja ottaa käyttöön. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Vapaaehtoiset tarvitsevat koulutusta ja tukea, mutta yhtälailla tarvitaan työntekijöiden intoa ja näkökykyä siitä, missä ja minkälainen osaaminen on tarpeen. Yhteinen visiointi ja vapaaehtoistoiminnan merkityksen pohtiminen tekee näkyväksi toiminnan mahdollisuudet ja uhat (Viljanen 2012, 59). Motivaation säilymisen kannalta Viljanen pitää merkittävänä sitä, että tavoitteet ovat riittävän konkreettisia ja ne voidaan saavuttaa. Tärkeää on pyrkiä avoimuuteen mahdollisista matkan varrella eteen tulevista erilaisista näkemyseroista huolimatta. Avoimessa ilmapiirissä niitä

11 9 voidaan myös ratkoa. Vapaaehtoistoiminta rakentaa yhteisöllisyyttä ja tässä rakennustyössä tärkeää on tehtävä, hyvä yhteishenki, oppiminen ja monipuolisen osaamisen hyödyntäminen. Uuden oppiminen kasvattaa motivaatiota. (Viljanen 2012, 63.) Vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle motivaatio on keskeinen voimavara. Työntekijän näkökulmasta vapaaehtoisten luotsaaminen ja toiminnan kehittäminen ei ole helppoa. Ihmisten kanssa tehtävässä työssä on haasteensa ja se vaatii työntekijältä aikaa johtamiseen, ohjaamiseen, innostamiseen sekä organisoimiseen. Työntekijältä tämä vaatii kärsivällisyyttä odottaa työn tuloksia, ihmissuhdetaitoja, kykyä sietää epävarmuutta ja halua itse kehittää vapaaehtoisuuden mahdollisuuksia. Tavoitteiden näkökulmaa olisi hyvä kääntää suuntaan, mitä saadaan aikaan yhdessä isommalla porukalla ennemminkin, kuin tuijotetaan työntekijöiden rajallisiin voimavaroihin. Empatiakyky, rakkaus, tieto ja siviilirohkeus ovat avainasemassa vapaaehtoisuuden kysymyksiä kehitettäessä. (Viljanen 2012, 64.) Sinijärvi kirjoittaa Kansalaisareenan blogissaan syväjohtamisesta, josta voidaan löytää vapaaehtoisten johtamisen kulmakivet. Syväjohtamisen kulmakiviä on neljä: 1. Luottamuksen rakentaminen. Luottamus on kaksisuuntainen kokemus. Vapaaehtoistoimintaa organisoivalla henkilöllä ja organisaatiolla on oltava luottamus vapaaehtoiseen toimijaan. Vapaaehtoisella on oltava tunne ja luottamus, että hän saa tarvitsemansa tuen ja avun. 2. Inspiroiva tapa motivoida on vapaaehtoisjohtamisessa oleellista ja keskeistä. 3. Älyllinen stimulointi mahdollistaa vapaaehtoisen omien voimavarojen, vahvuuksien ja osaamisen mielekkään käyttämisen. 4. Ihmisen yksilöllinen kohtaaminen on vapaaehtoistoiminnan peruskivi. Sen kautta toteutuvat myös muut tavoitteet. Luottamus, motivointi ja vapaaehtoisen osaamisen mielekäs käyttöön ottaminen onnistuu vain, jos hänen lähtökohtiaan ja kokemuksiaan kuullaan. (Sinijärvi 2013, Vapaaehtoisjohtamisen arkea.) 3.3 Luovuus motivoijana koulutuksessa Vapaaehtoisena toimiminen on usein ryhmätoimintaa. Ryhmässä toimimisen välineitä voidaan yhdessä oppia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Hyvänä apuna siinä voidaan käyttää itsetuntemusta ja ryhmätoiminnan ymmärtämystä lisääviä luovia työmenetelmiä. Siitä syystä myös koulutukseen olisi hyvä sisällyttää joitakin elementtejä luovista - ja toiminnallisista menetelmistä.

12 10 Ryhmän kehityskaaressa toiminnallisilla menetelmillä voidaan auttaa osallistujia ryhmäytymisprosessissa. Toiminnalliset menetelmät nojaavat luovuuden mahdollisuuksiin sekä yksilön että ryhmän kehittämisessä. Luovuus ei liity vain taiteeseen, vaan on osa ihmisen kehitystä niin henkilökohtaisella tasolla kuin ihmiskuntana. Elämän alusta lähtien luomisen kyky on ollut osa ihmisyyttä. Luovien menetelmien käyttö vie ryhmäläisiä yksilöinä ja ryhmänä kohti oleellista. Kohti sitä, minkä äärellä ryhmä kokoontuu. Luovuutta voidaan pitää arvoituksena, mutta sen kautta syntyy uutta, jopa tyhjästä. Ryhmä aloittaa aina puhtaalta pöydältä ja kirjoittaa oman käsikirjoituksensa. Siinä ryhmän ohjaajilla on oivallinen paikka antaa tilaa syntyä ja tapahtua. (Niemistö 2000, ) Kirjassa Ryhmän luovuus ja kehitysehdot viitataan Morenoon, joka piti luovuuden lähteenä spontaanisuutta. Sen kautta on mahdollista löytää tila, jossa ihmisen mieli vapautuu ja mielekäs toiminta mahdollistuu. Spontaanisuudella ei tarkoiteta ainoastaan nopeaa reagointia, vaan sen ilmeneminen on mahdollista myös läsnäolossa, jossa on tilaa kuulla itseä ja toista. Vuorovaikutus, jossa jaetaan kokemuksia ja heittäydytään luomaan ja kokemaan uusia mielikuvia lisää ryhmän spontaanisuutta. Tällöin ryhmän jäsenten erilaisuudesta tulee voimavara, joka toimii eteenpäin vievänä voimana ja uusia ideoita synnyttävänä tahtotilana. Jokaisella ryhmän jäsenellä on tilaa hengittää omana itsenään ja samanaikaisesti kuljetaan kohti yhteistä päämäärää. (Niemistö 2000, 173.)Viljasen tutkimus tukee tätä näkemystä. Ryhmän ohjaajalla tai työntekijällä, joka vapaaehtoisia luotsaa, olisi hyvä olla sen kaltaista viisautta, joka mahdollistaa ilmapiirin, jossa kaikilla on tilaa ja hyvä olla. Tällaisessa ilmapiirissä mahdollistuu yhteisöllisyys, jossa erilaiset mielipiteet ovat voimavara ja sitä voimaa käytetään eteenpäin pääsemiseksi. (Viljanen 2012, 63.) Luovien menetelmien käyttö vapaaehtoisten koulutuksessa toimii motivoijana. Näin uskallan väittää Minun Paikkani ryhmän koulutuksessa mukana olleena ryhmän ohjaajana. Luovat menetelmät synnyttävät yhteishenkeä, ymmärrystä erilaisuudesta tai toisenlaisesta ajattelusta, kehittävät kykyä kuunnella toisen tarinaa sekä mahdollistavat itsetuntemuksen syventymisen. Koulutuksessa on hyvä, jos luentotyyppinen eli tietopohjainen ja luoviin menetelmiin tukeutuva toiminnallinen tekeminen vuorottelevat keskenään sopivassa suhteessa. Ohjaajana on hyvä muistaa, että ihmisiä yleisesti ottaen ujostuttaa jakaa varsinkin omia tuotoksiaan. Sen vuoksi harjoitukset voivat olla sellaisia, joissa voi laittaa itsensä likoon toisen kanssa tai jakaminen voi tapahtua pienemmässä ryhmässä. Ohjaajan tehtävänä on ottaa vastaan tunteet ja tunnelmat ja mahdollisesti sen sanoittaminen, että minä en ole osannut ikinä piirtää tai kirjoittaa. Kun sanoittamiselle on tila ryhmässä, on mahdollista ryhtyä

13 11 toimimaan. Syntyvät tuotokset ja niistä seuraavat keskustelut ovat hedelmällistä kasvualustaa niin kohtaamisen kuin lähimmäisyyden kysymyksissä, joita vapaaehtoisena toimiminen ihmisten keskellä vaatii. Samalla tulee harjoitelleeksi vuorovaikutuksen taitoja ja itsetutkiskelua omia tunteita ja asenteita tarkastellen.

14 12 4 MINUN PAIKKANI RYHMÄN MATKA 4.1 Suunnittelu Työryhmä kokoontui pohtimaan vapaaehtoistyön kehittämistä Pohjana oli ajatus vapaaehtoisten rekrytoinnista koulutuksen kautta toimintaan mukaan. Jo tuota kokoontumista ennen olimme työryhmänä istuneet alas miettimään seurakunnan yhteisiä haasteita vapaaehtoistoiminnassa. Ryhmän toteutumisen kannalta kyseinen palaverimme toimi taitekohtana. Ryhmän toteutuminen alkoi hahmottua. Samalla syntyi ryhmän nimi Minun Paikkani sekä alustava suunnitelma koulutuksen rungoksi: Ryhmän kokoontumiskertojen teemoiksi muodostuivat seuraavat aiheet: tutustuminen, ryhmäytymisen elementtejä, vapaaehtoisuuden lähteillä, kohtaamisen kysymyksiä, bibliodraama, retki ja päätös. Kokoontumiskertojen pituudeksi valittiin 1,5 tuntia. Poikkeuksena oli ryhmäyttämisen kysymyksiä käsittelevä kerta, jonka kesto oli tarkoituksella huomattavasti pidempi, sekä retkipäivä olleessa palaverissa päätettiin, että seurakunnassa toimimisesta kiinnostuneita ihmisiä haetaan ryhmään ilmoituksen (KUVIO 1) kautta elokuussa Sitä ennen laadittaisiin esitteitä ryhmän ohjelmasta. Esitettä jaettaisiin kävelykadulla, Seppälän maalaismarkkinoilla seurakunnan vapaaehtoistyötä esittelevässä kojussa sekä muissa mahdollisissa tilaisuuksissa. KUVIO 1. Lehti ilmoitus ryhmän alkamisesta. Lisäksi sovimme, että jokainen työryhmän jäsen mainostaa omalla työalallaan toimintaansa aloittavaa Minun Paikkani - ryhmää. Työryhmän toiveena oli löytää nuoria aikuisia, työikäistä väestöä ja juuri eläkkeelle jääviä ihmisiä. Sovimme, että Minun Paikkani ryhmä tapaa ryhmänä seitsemän kertaa vuoden aikana. Päätimme, että tapaamisten välillä ryhmäläisillä on mahdollisuus tutustua ja osallistua

15 13 vapaaehtoisena toimijana toiveidensa mukaan seurakunnan vapaaehtoistoiminnan vaihtoehtoihin. Ryhmän yhteisissä tapaamisissa jaettaisiin matkalla syntyneitä ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Ryhmän kokoontumispaikaksi päätettiin paria kokoontumista lukuun ottamatta Keskusseurakuntakoti. Mahdolliset kulut menisivät aikuistyön budjetista. Kuluja tulisi lähinnä tarjoilusta ja suunnitellusta retkestä. 4.2 Toteutus Ryhmään ilmoittautui mukaan 20 henkilöä ja heistä 18 oli paikalla ensimmäisessä tapaamisessa aloittamassa yhteistä matkaa. Suurin osa oli naisia, mutta mukana oli myös neljä miestä. Ensimmäinen tapaaminen oli teemalla tutustuminen. Kokoontumisen tavoitteena oli tuoda esiin sitä, miksi olemme koolla ja mikä on Minun Paikkani - ryhmän tarkoitus sekä tutustua ryhmän jäseniin. Ilta aloitettiin ryhmäläisten ja työryhmän esittelyllä. Lattialle levitettyjen puu-aiheisten korttien joukosta jokainen osallistuja sai valita kaksi korttia. Toisen kortin ajatuksella, mikä sai lähtemään mukaan ryhmään ja toisen suunnaten katsetta kohti ryhmän matkaa eli millaisia odotuksia ja toiveita ryhmän suhteen itse kullakin oli. Karoliinan Kamarissa vapaaehtoisina toiminut pariskunta oli kertomassa omasta vapaaehtoistoiminnasta ja siihen tulemisen polustaan. Kokoontumista varten valmisteltiin yhteistyössä eri työalojen työntekijöiden kanssa PowerPoint seurakuntamme vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. PowerPointista tuli hyvin kattava ja työryhmä katsoi sen olevan käyttökelpoista materiaalia myös muiden käytettäväksi, joten se tallennettiin seurakuntamme yhteisille sivuille työntekijöiden käyttöön. PowerPoint sisälsi selvityksen eri työalojen mahdollisuudesta tarjota vapaaehtoistoimintaa sekä siitä, missä erityisesti vapaaehtoistoimijoita tarvitaan. Liiteosiosta löytyy alkuperäisestä 46 dian PowerPointista tiivistetty kooste. (LIITE 1) Illan päätteeksi oli mahdollisuus kirjoittaa ohjaajille tiedoksi yhteystietonsa ja mahdollinen kiinnostuksen kohde, johon haluaisi lähteä tutustumaan. Ohjeena oli, että mitään pakkoa ei ole ja saa rauhassa jäädä miettimään omaa osallistumistaan. Viisi ryhmäläistä jätti tietonsa. Osa heistä kiinnittyi varsin nopeasti toimintaan. Useamman ryhmäläisen palaute ole yllättyneisyys siitä, miten paljon erilaista toimintaa seurakunta tarjoaa. Monille tuli ihan uutta

16 14 tietoa. Työryhmänä yllätyimme tästä iloisesti. Olimme saaneet esiin myös ruohonjuuritason työtä, jota hyvin monenlaisten ihmisten keskellä seurakunnassa tehdään. Toinen kokoontuminen oli tarkoituksella aika nopeasti ensimmäisen jälkeen eli Kokoontumisen teemana oli ryhmäytymisen elementtejä. Ryhmäyttämisen tarkoituksena on ryhmän jäsenten vuorovaikutuksen, luottamuksen, viihtymisen ja tutustumisen tietoinen kehittäminen ja tukeminen. Sillä edistetään tuttuutta, jotta ryhmän jäsen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja vapaaksi mielipiteissään ja ilmaisussaan ja jopa antaa itselleen luvan erehtymiseen. Hyvä ryhmäytyminen edistää kannustavaa oppimisympäristön syntyä. (Ryhmäyttäminen nettisivulla koulurauha.) Kokoontuminen oli Joutenlammella ja aikaa siihen oli varattu viisi tuntia. Olimme koolla lauantaina klo Päivään kuului lounas ja kahvi. Vain yksi ryhmäläinen oli tässä vaiheessa ilmoittanut, että tämän tyyppinen toiminta ei nyt mahdukaan hänen elämäntilanteeseensa. Päivä oli diakoniatyöstä vastaavan Elina Ingmanin organisoima. Kouluttajaksi oli pyydetty psykoterapeutti Liisa Saukkonen Heino. Päivä oli iloa ja yhteisen tekemisen riemua tulvillaan. Se palveli hyvin ryhmää ja esiin nousi voimakkaasti ryhmän voima. Työryhmänä tulimme vakuuttuneeksi, että käsissämme on nyt ryhmä, jossa on mahdottoman paljon voimaa ja intoa lähteä etsimään omaa paikkaansa aktiivisena toimijana seurakunnassa. Samalla totesimme sen, että ryhmän jäsenissä on mahdollisuuksia toimia monenlaisissa tehtävissä. Kokoontumisesta jäivät elämään viisi vapaaehtoisen toimijan teesiä sekä kuvaavat lauseet siitä, mitä vapaaehtoistoiminta on. 1. Tee jotain Elähän hättäile keitetään potut. 2. Kysy ja Hyväksy 3. Hyvä lähtee itsestä 4. Omat ja toisen rajat sopimukset ja pelisäännöt 5. Oppiminen ja/tai uudet näkökulmat mahdollisuus itselle ja toiselle Patsastyöskentelystä jäi elämään neljä lausetta. Niiden syntymisen pohjana oli yhteisen keskustelun aikana esiin nousseet sanat ja ajatukset aiheemme, vapaaehtoisuus, äärellä. Koko osallistujajoukko jaettiin pienempiin, noin viiden henkilön ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsi yhteisen keskustelun ja koottujen ajatusten pohjalta sanoja, joista muodostivat lauseen.

17 15 Tämän jälkeen ryhmät kokoontuivat pohtimaan, millainen patsas kuvaa lausetta / valittuja sanoja. 1. Samassa veneessä, palvelija, tekijä, aika saa rajat. 2. Avuksi, auttajalle iloksi. 3. Lämminhenkinen lukeminen, he olivat sokeita. 4. Ajan antaminen yhteisen hyvän ja lähimmäisen rakkauden hengessä. Seuraavaa kokoontumista edeltävässä kutsukirjeessä viitataan ryhmäyttämiskerran kohtaamiseen: hymy ja nauru jäivät päällimmäisenä mieleeni viimeisestä tapaamisestamme marraskuussa. Yhteisen tekemisen merkeissä syntyi monta merkittävää ajatusta. Kolmannen kerran tapasimme ryhmänä uuden vuoden puolella Kokoontuminen oli luentotyyppinen aiheena vapaaehtoistoiminnan lähteillä. Luennon piti työryhmän jäsen, silloinen julistustoiminnasta vastaava pappi ja nykyinen kirkkoherramme, Marko Miettinen. Mukana oli myös pariskunta, joilla on monien vuosien kokemus toimimisesta vapaaehtoisena seurakunnassamme. Luento käsitteli aihetta neljän näkökulman kautta. Ensimmäisenä seurakunnan tarjoama palvelutoiminta on apua tarvitsevalle rohkaisua, rinnalla kulkemista ja lähimmäistukea. Se on pohja, jolta seurakunnan vapaaehtoistoiminta lähtee liikkeelle. Kolme muuta näkökulmaa olivat kysymyksen muodossa: mistä saan voimaa omaan kutsumukseeni, mitä vapaaehtoistoiminta minulle antaa ja mitä Raamattu puhuu meille kristityn palvelutehtävästä. Koko luento on kehittämistehtävän liitteenä. (LIITE 2) Ryhmä kokoontui neljänteen tapaamiseen Illan teemana oli, kohtaamisesta on kysymys. Tavoitteena oli kuvien ja harjoituksen kautta synnyttää keskustelua kohtaamisenkysymyksistä ja siihen liittyvistä haasteista. Toteuttamistapa oli toiminnallinen ja ohjaajana toimi Palvelevan Puhelimen toiminnanohjaaja Tuula Haataja. Lattialle levitettyjen erilaisten kuvien joukosta osallistujat saivat etsiä kuvan tai kuvia, joka kuvasi omia kokemuksia vapaaehtoisena toimijana erilaisissa kohtaamisen tilanteissa. Tämän jälkeen tehtiin pariharjoitus piirtämällä. Parit istuivat vastakkain ja piirsivät samalle paperille ohjeiden mukaan. Toiveena oli, että parit eivät kommunikoi keskenään, vaan vain kynien kautta.

18 16 Kuvio 2. Kuvio 3. Parien saamat ohjeet: 1. kynä lähtee piirtämään omalle puolelle. Kynä piirtää, mitä piirtää. Viivoja, kuvia, mitä sille mieleen tulee. Taustalla soi lempeä ja iloinen musiikki 2. nyt kynälle tulee tunne, että se haluaa lähteä tutustumaan toiselle puolelle paperia, toisen puoliskolle. Kynä jatkaa siitä, mihin toinen kynä on jälkensä jättänyt. Taustalla kuuluu rempseää iloista musiikkia. 3. tapahtuu jotain ikävää, ja kynä suuttuu. Se ärsyyntyy jostakin ja alkaa tehdä tuhojaan toisen puolella. Taustalle vaihtuu soimaan vihainen musiikki. 4. on aika sovinnon. Miten kynä sovittelee tekemisensä ja aiheuttamansa sotkun? Soimaan laitetaan sovittelevaa ja lempeää musiikkia. 5. kynä palaa omalle puolelleen ja jatkaa omaa elämäänsä iloisen musiikin tahdissa. Haluaako kynä ehkä korjata vielä jotain? Tehtävä on tarttunut ohjaajansa mukaan elämänmatkan varrelta, ei siis hänen kehittelemänsä. Harjoituksen alkujuuret ovat syntyneet tuntemattoman tekijän aivoituksena, mutta matkanvarrella siitä on kehittynyt ja muokkautunut esitetty harjoitus. Musiikkina oli levy Limusiini, jossa on erilaisia tunnelmia ja ääniefektejä, mutta mikä tahansa muu musiikki sopii käytettäväksi harjoitukseen. Oheiset kuviossa 2. ja 3. esitellyt kuvat ovat harjoituksen tiimellyksessä otettuja. Työryhmän edustajan Harri Smedbergin ajatuksena syntyi idea, että syntyneistä tuotoksista tehtäisiin ryhmäläisille päätöstilanteeseen kiitoskortit. Työryhmän keskustelun ja ideoinnin tuloksena päädyimme ajatukseen, että kuvia hyödynnetään A4 kokoiseen kansioon, jonka väliin laitetaan koulutuksesta jaettava todistus. Karoliinan Kamarin toiminnanohjaaja työsti ideasta totta. Toukokuussa tapasimme Biblodraaman merkeissä ohjaajanamme diakoniatyöntekijä, bibliodraamaohjaaja Irma Lampinen. Hän määritteli aluksi bibliodraaman. Se on ryhmän kanssa tapahtuvaa raamatuntekstiin tutustumista toiminnallisin menetelmin. Yksinkertaistaen tapahtumassa oli läsnä ryhmä, ohjaaja, raamatunteksti ja toiminta. Illan teemana oli lähimmäisen kohtaaminen. Sitä lähestyttiin raamatuntekstin

19 17 Laupias Samarialainen kautta. Ryhmäläiset lähtivät hyvin mukaan ja illan aikana syntyi hyvin monenlaisia keskusteluja ja ajatusten vaihtoa. Työryhmänä koimme, että ryhmä on turvallinen ja ryhmäytyminen on onnistunut hyvin. Ryhmäläisten oma palaute oli hyvää. Useimmille biblodraama oli uusi tuttavuus, mutta sellaisena innostava kokemus. Tästä alkoi ryhmän kokoontumisissa kesätauko, mutta suuntasimme jo katsetta kohti syksyä. Syyskauden alkuun työryhmä oli kaavaillut retkeä ja siihen ilmoittautuminen lähti käyntiin jo tuossa kevään viimeisessä kokoontumisessa. Syksyn retkeä suunnittelivat vastaava lapsityönohjaaja Leena Karjalainen ja Karoliinan Kamarin toiminnanohjaaja Marja Heikkinen. Retki toteutui lauantaina Ryhmämme matkasi Kuopioon Hiippakunnalliseen vapaaehtoistoimijoitten päivään, jonka teemana oli OLE. Ole! Ole oma itsesi. Ole toisia varten. Ole osa seurakuntaa. Ole vain (Hiippakunnallisen vapaaehtoistoimijoitten päivän mainoksesta). Koulutus- ja virkistyspäivässä oli mahdollisuus valita kaksi pajaa, joihin osallistuu. Pajat olivat: arjen retriitti, biblodraama, eloa hartauteen, gospelia laulua ja soittoa, lukeminen ja rukoileminen jumalanpalveluksessa, luovuutta ja ryhmädynamiikkaa, sielunhoidon ABC ja seurakuntalainen somessa. Vapaaehtoisia hajaantui jokaiseen pajaan hyvin. Päivän anti oli hyvää ja monipuolista. Mukana olleet vapaaehtoiset pitivät mukana oloaan arvokkaana ja tärkeänä kokemuksena. Helmiä jäi jakoon. Virkistyspäivän annin mottona voisi pitää ajatusta, että eniten maalimaa muuttava voima on kiitollisuus ja hyvän jakaminen. Ajatus on poimittu virkistyspäivänpäivän alkupuheenvuoroista. Vapaaehtoisuudessa on kysymys juuri tästä. Kiitollisuudesta siitä hyvyydestä, jota itse on saanut ja sen jakamisesta eteenpäin antamalla aikaansa erilaiseen toimintaan, joka puolestaan edistää yhteistä hyvää. Virkistyspäivässä työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua pajaan, jossa pohdittiin vapaaehtoistoimintaa koordinoivien työntekijöiden roolikarttaa. Pajaan muodostui työryhmä eri seurakunnista: Jaana Ryhänen Lapinlahti, Jenni Shakya Siilinjärvi ja Tuula Haataja Kajaani sekä pajan ohjaaja Anne Viljanen. Ryhmässä työskenteli osan aikaa hiippakuntasihteeri Kati Jansa. Yhteisen pohdinnan tuloksena syntynyt roolikartta on kuvattu kehittämistehtävään kaaviona. Roolikartta elää ja muokkautuu eri työntekijöiden tarkastelussa ja sitä voi vapaasti työstää edelleen. Roolikarttaa voi hyödyntää vapaaehtoistoimintaa ohjaavien ja kehittävien työntekijöiden yhteisessä jakamisessa pohdittaessa esimerkiksi työn kehittämisen ja yhteistyön kysymyksiä. Roolikartta avaa näkökulman siihen, miten monitahoisesta työstä vapaaehtoisten koordinoinnissa on kysymys. Roolikartta on hyödyllinen ja käyttökelpoinen väline myös vapaaehtoisten koulutuksen välineenä pohdittaessa vapaaehtoisena toimijana

20 18 olemisen rooleja ja näkökulmia, mitä siihen liittyy. Edellä mainituista syistä sen esitteleminen kehittämistehtävässä puoltaa paikkaansa. TOIMINNAN MAHDOLLISTAJA: koordinoija, organisoija, jatkuvuudesta huolehtija, rekrytoija, materiaalin hankkija, valmistelija, toteuttaja, kehittäjä, ideoija, käytännön asioiden tekijä, viestijä, asiantuntija OPASTAJA / KOULUTTAJA: toiveiden hahmottaja, tiedon päivittäjä, asiantuntijoiden etsijä, perehdyttäjä TYÖNOHJAAJA: huolenpitäjä, ohjaaja, kuuntelija, kiittäjä, huomioija, suhteiden selvittäjä, vertaistuen ja kasvun mahdollistaja OSALLISTAJA: toiveiden kuuntelija /kuulija, ihmisten todesta ottaja, viisauden vastaanottaja, riskinottaja, delegoija, uskaltaja, innovaattori, innostuja / innostaja TYÖNTEKIJÄ HENGELLINEN ELÄJÄ: rukoilija, rukoiluttaja, hengellinen ravitsija, pohja, voima, rajan vetäjä VERKOSTOITUJA: srk:n sisällä, rovastikunnassa, hiippakunnassa ulospäin suuntautuja kunta, järjestöt, yhteisöt uusien löytäjä RAAMITTAJA: rajoista, laadusta, periaatteista ja tavoitteista huolehtija, ongelmien ratkaisija, tehtävän suunnan varmistaja SIELUNHOITAJA: kuuntelija, rinnalla kulkija ilossa & surussa, kriisien ja elämänkysymysten kohtaaja, rajanvetäjä /eteenpäin ohjaaja, ajan antaja, myötäeläjä ITSESTÄ HUOLEHTIJA: vastuuttaja, jakaja, suhteellisuuden tajuttaja, oman ajan ottaja, luottaja, itsensä kehittäjä, omana itsenä olija / eläjä ei kameleontti, itsetuntemuksen rakentaja, omien heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaja KUVIO 4. Kaaviossa on kuvattuna vapaaehtoisia koordinoivan työntekijän roolikartta. Sen on kuvioksi keskustelun ja yhteisen kokoamisen pohjalta muokannut Tuula Haataja. Ryhmän koulutusmatka päättyi Joutenlammen Vakassa pidettyyn tapaamiseen Illan tavoitteena oli käydä läpi kuljettua koulutusmatkaa, sen antia ja palautetta. Yhteisen aloituksen ja ruokailun jälkeen osallistujat jaettiin ryhmiin, joissa he saivat työstettäväksi koosteen vuoden mittaan olleista yhteisistä kokoontumisista. (LIITE 3) Tehtävänä oli käydä keskustelua ja nostaa esille osallistujien löytämiä helmiä koulutusmatkan varrelta. Ryhmäläiset saivat esittää oman helmensä haluamallaan kuviolla tai muodostelmalla.

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Ryhmänvetäjäkoulutus. 19.9.2015 Julia Kurki

Ryhmänvetäjäkoulutus. 19.9.2015 Julia Kurki Ryhmänvetäjäkoulutus 19.9.2015 Julia Kurki Tervetuloa! Kouluttajat: Julia Kurki, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori (045 1869 300) ja nuorisotyönkehittäjä Taneli Aunio (045 882 7080) Sähköpostit muotoa

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Startti lokakuun alussa

Startti lokakuun alussa Ryhmät RAMKin ohjaussuunnitelmaan (opetuksen tukitoimet) ja ryhmän suunnitelma Yhteydenotto sähköpostitse loppuvaiheen opiskelijoihin ja markkinointi Ilmoittautuminen sähköpostitse ohjaajalle ja ryhmään

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot