YRITTÄMISEN LUOVA TAITO. Kulttuuriosuuskunta Uulun kokemuksia taide- ja kulttuuriyrittämisestä

Transkriptio

1 YRITTÄMISEN LUOVA TAITO Kulttuuriosuuskunta Uulun kokemuksia taide- ja kulttuuriyrittämisestä Lari Aaltonen Joonas Keskinen Kulttuuriosuuskunta Uulu

2 1 JOHDANTO Tässä kirjoituksessa pohdimme luovaa toimialaa ja tarkemmin taide- ja kulttuuriyrittämistä tamperelaisen Kulttuuriosuuskunta Uulun kautta. Olemme molemmat osuuskunnan jäseniä, siis yrittäjiä. Olemme myös esiintyviä taiteilijoita ja akateemisen koulutuksen saaneita. Tavoitteenamme ei ole antaa mitään yleispäteviä ohjeita yrittämisen alalle, vaan tuoda esiin omia kokemuksiamme yrittäjinä tieteen ja taiteen maailmassa. Kulttuuriosuuskunta Uulu on vuonna 2003 perustettu kuuden etnomusikologin eli musiikintutkijan ja yhden perinnesoitinten rakentajan muodostama yritys. Erityisalaamme ovat suomalainen kansanmusiikki sekä maailman eri musiikkikulttuurit. Uulun työntekijät ovat musiikin ja tanssin ammattilaisia, jotka opettavat, kouluttavat, esiintyvät, säveltävät ja luennoivat. Uulu on olemassa tuodakseen esille erilaisia musiikkikulttuureita alkuperäisten soitinten, laulujen, tanssien ja leikkien kautta. Tarjoamme välineitä ymmärtää musiikin ja kulttuurin suhdetta ja puollamme jokaisen ihmisen oikeutta omanlaiseensa musikaalisuuteen. Kukaan osuuskunnan perustajista ei ollut haaveillut yrittäjyydestä, vaan osuuskunta syntyi tarpeeseen tehdä oman alan töitä ammattimaisesti ja läheisessä yhteistyössä muiden samanmielisten kanssa. Äärihumanistien perustamalle musiikkialan yritykselle on vuosien kuluessa välillä hymähdelty huvittuneesti, mutta se on myös palkittu valtakunnallisilla palkinnoilla niin lastenkulttuurin (Taikalamppu 2009) kuin aikuiskoulutuksen (Vuoden Wäinö 2006) innovatiivisesta kehittämisestä. Tällä hetkellä yrityksemme työllistää päätoimisesti neljä osuuskunnan seitsemästä jäsenestä. Lisäksi kauttamme työskentelee vuosittain reilu kaksikymmentä freelanceria. 1

3 2 LUOVA TOIMIALA JA LUOVUUDEN TRAGEDIA Perinteisesti luovaan alaan kuuluviksi on katsottu muun muassa sellaiset toimialat kuin musiikki, kuvataide, kaunokirjallisuus, teatteri ja tanssi. Näitä aloja voitaisiin kutsua myös taide- ja kulttuurialaksi, sillä niissä tuotetaan jotain sellaista, jolla voidaan katsoa olevan taiteellinen ja kulttuurinen itseisarvo. Viime vuosituhannen lopusta luovuuden käsite alkoi muuttua. Joskus taiteilijaa, oli hän sitten tanssija, näyttelijä tai muu sellainen, pidettiin luovuuden ruumiillistumana, jolla oli yksinoikeus taiteen tekemiseen. Nykyään luovuutta nähdään kaikkialla palvelumuotoilu, ohjelmistosuunnittelu, 3D-mallinnus, mainosala jne. ovat nousseet perinteisten taide- ja kulttuurialojen rinnalle keskusteltaessa luovasta alasta ja luovuudesta. Viime aikoina on myös alettu keskustella luovasta johtamisesta yritysmaailmassa, luovista markkinointistrategioista ja niin edelleen. On totta, että luovuutta on monenlaista esimerkiksi ihmemies Angus MacGyverin ongelmanratkaisukyky on eräänlainen luovuuden huipentuma, vaikka kyseessä onkin kuvitteellinen hahmo. Luova oli myös Nikolaus Kopernikus kehitellessään teoriaa aurinkokeskeisestä tähtikunnastamme loihan hän uuden teorian, joka vasta vuosikymmeniä myöhemmin pystyttiin luonnontieteellisesti todistamaan. Taide- ja kulttuurialalla ei siis ole minkäänlaista oikeutta omia luovuuden käsitettä itselleen. Tällä alalla on kuitenkin hyvä mahdollisuus rohkaista kokeilemaan uusia asioita ja ajattelemaan uusilla tavoilla innostaa itsenäiseen ja luovaan ajatteluun. Taiteen ja kulttuurin tekeminen on lähtökohtaisestikin asioiden katsomista toiselta kantilta, kokeilua ja yrityksen ja erehdyksen kautta oppimista. 2

4 Taiteen vaikuttavuutta tai merkittävyyttä on silti hyvin vaikeaa mitata. Luovuuden käsitettä voidaan soveltaa kaikkeen tekemiseen, kokemiseen ja ajatteluun, jolloin sen varsinainen rooli minkä tahansa työn valmiiksi saattamisessa on hyvin vaikea erottaa muista siihen liittyvistä prosesseista. Sanapari luova talous sekä luovuus terminä on kuitenkin kokenut kohtalokkaan inflaation taide- ja kulttuurialalla. Nykypäivänä luovuus tuntuu tarkoittavan enemmänkin uusia hyviä keinoja tienata rahaa tai maksimoida voittoa kuin sisällöntuotannon uusia ratkaisuja tai laadun parantamista. Uulun toiminta kumpuaa yleisinhimillisen luovuuden ihanteesta. Mielestämme kaikilla on oikeus omanlaiseensa musikaalisuuteen ja luovuuteen. Toimintamme kohdalla on silti luonnollisempaa puhua taide- ja kulttuurialasta kuin luovasta alasta, vaikka taide ja kulttuuri ovat nekin yhtälailla monimuotoisia ja vaikeasti määriteltäviä käsitteitä. Tällä alalla tulee toimia sisällön ehdoilla. Kulttuurin tai taiteen tuotteistamisessa ei voida kehittää sellaisia muotoja, joissa varsinainen sisältö vääristyy. On mietittävä, mitä taiteelle tai kulttuurille tapahtuu jos tuotteistaminen on ainoastaan ajatusten valmiiksi pureskelua siis juuri sitä, mitä taide itseisarvona pyrkii vähentämään. Kulttuuriyrittäjyydessä on myös nähtävissä sellainen riski, että valtio ja kunnat vähentävät kulttuuriin ja taiteeseen suuntaamaansa rahoitusta sen vuoksi, että yritysten tulisi tulla toimeen omillaan. Tällaisessa tilanteessa perusteltua olisi tuottaa vain sellaisia kulttuuripalveluita ja taideteoksia, jotka tuottavat mahdollisimman paljon voittoa. Yrittäjiksi ryhtyneille taiteen ja kulttuurin tekijöille tämä pakon sanelema houkutus ja siihen liittyvä riski on todellinen. 3

5 3 YRITTÄMISEN TAIDE Yrittämisessä on yleensä kyse taloudellista hyötyä tavoittelevasta toiminnasta. Perinteisen ajattelumallin mukaan esimerkiksi osakeyhtiön ensisijainen tehtävä on tuottaa voittoa ja jakaa tästä voitosta pääomaa osakkeiden omistajille. Viime kädessä osakkeiden omistajat siis määräävät yrityksen suunnasta ja toiminnasta, eivät sen työntekijät. Tilanne on toinen monissa pienyrityksissä, joissa työskentelevät ainoastaan yrityksen omistajat. Uulu on yritysmuodoltaan osuuskunta erityisesti kahdesta syystä: yrityksellä on ideologinen päämäärä, joka ylittää sen taloudelliset tavoitteet sekä tasa-arvoisen ja demokraattisen päätöksenteon ihanne. Osuuskuntamuoto palvelee erityisesti tavoitettamme työllistää taide- ja kulttuurialan ammattilaisia heidän omilla ehdoillaan ja omien aikataulujensa puitteissa. Tämä on edellytys uusien ja alkuperäisten, sekä toisaalta laadukkaiden (taide)teosten syntymiseen. Uulun keskeisin ideologinen tavoite on lisätä suvaitsevaisuutta sekä rikastuttaa ja edesauttaa kulttuurin monimuotoisuutta. Yrityksemme ulkoisessa viestinnässä painottuu lause puollamme jokaisen oikeutta omanlaiseensa musikaalisuuteen. Koko yritystoimintamme kumpuaa nimenomaan tästä lähtökohdasta, ei maksimaalisen voiton tavoittelusta. Joskus arvot saattavat yrityksen sisälläkin joutua törmäyskurssille jokaiselle lienee tuttu lause orkesteri hajosi musiikillisiin erimielisyyksiin. Arvokeskustelua toiminnastamme ja yrityksemme nimissä tuotetusta sisällöstä käydään jatkuvasti. Ideaalitilanteessa jokainen osuuskuntalainen pääsee toteuttamaan itseään täysin omilla ehdoillaan koko osuuskunnan organisaation tukemana. 4

6 Valitettavasti tämä tavoite ei aina toteudu, sillä joudumme hanke- ja jopa tuotekohtaisesti kartoittamaan taloudelliset riskit ja osuuskuntana päättämään, mitkä hankkeet toteutetaan ja mitkä puolestaan eivät ole toteuttamisen arvoisia. Joskus näissä tilanteissa tosimaailman realiteetit iskevät vasten kasvoja kaikkeen ei ole varaa. Yrittäjinä meillä on myös vastuu siitä, että yritys pysyy pystyssä ja toimintamme on mahdollista myös tulevaisuudessa. Lienemme kuitenkin yksi harvoista yrityksistä, jotka toteuttavat varmasti tappiollisia hankkeita vain siksi, että koemme tai tiedämme niiden olevan kulttuurisesti arvokkaita. Ajattelemme osuuskuntaamme eräänlaisena suunnannäyttäjänä mallille, jossa kulttuuripalvelut tuotetaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteisvoimin. Emme suinkaan ole ainoa tällä mallilla toimiva kulttuuriyritys Suomessa. Malli on kehittynyt tällaiseksi osittain siksi, että suuri osa asiakkaistamme tulee julkiselta sektorilta. Yrityksessämme liiketoiminta sekä hanke- ja apurahat limittyvät isoiksi kokonaisuuksiksi, jossa julkinen rahoitus joissakin tapauksissa kattaa yritystoiminnan tappiot mutta mahdollistaa samalla tärkeiden kulttuurituotteiden tai -kokemusten syntymisen ja olemassaolon. Suurin osa työntekijöidemme, siis pääasiassa osuuskunnan jäsenten palkasta koostuu kuitenkin liiketoiminnan tuotoista. Tämä vaatii sen, että meidän on jatkuvasti saatava palveluitamme myytyä, jotta meillä on varaa maksaa palkkoja. 5

7 4 YRITTÄMISEN VAPAUS JA VASTUU Uulussa oman liikeidean kehittäminen lähti halusta hyödyntää omaa ammattitaitoa myös tiedemaailman ulkopuolella. Perustajilla oli halu popularisoida akateemista tietouttaan ja muokata siitä sellaisia sovelluksia, joiden avulla oman erityisalan sisällä hankittu tieto ja oivallukset saataisiin laajempaan tietoisuuteen. Samalla oli halu päästä toteuttamaan omia taiteellisia näkemyksiään. Perustamisvaiheessa Uulussa oli 17 nuorta tulevaa etnomusikologia eli musiikintutkijaa muutama valmistunut ja paljon opiskelijoita. Perustajien suuri määrä oli alkuvaiheessa etu, sillä ideointi oli vilkasta ja eri näkemykset saivat vapaasti tilaa. Osuuskunnan koko oli maksimissaan jopa 25 henkeä. Alkuvaiheen innostuneisuuden tilassa kehitetyistä tuotteista ei lopulta kovin moni lähtenyt vetämään tai myymään, ja puoliksi yllättäen suurin kiinnostus osaamisellemme löytyikin lastenkulttuurin puolelta. Osuuskunta perustettiin alun alkaen freelancer-organisaatioksi kukin jäsen teki omia töitään osuuskunnan kautta, ja yhteiset kulut, kuten tilitoimiston palvelut, jaettiin tasaisesti. Alkuvaiheen luovasta anarkiasta syntyi lukuisia myöhemminkin käytössä olevista konsepteista. Yrityksen profiili oli heti monialainen, sillä kaikki tekivät mitä lystäsivät ilman varsinaista keskusjohtoa tai kovinkaan yhtenäistä linjaa. Jaoimme tietynlaisen ideologisen perustan ja suuntaviivat, mutta pyrimme olemaan rajoittamatta jäsenten näkemyksiä tai toimintaideoita. Akateemisen koulutuksen saaneena siirsimme siis akateemisen vastuun ja vapauden ajattelumallin sellaisenaan yritysmaailmaan. Tästä seurasi sekä hyvää että huonoa. Huomasimme jossain vaiheessa, että yrityksen toiminnan pyörittäminen demokraattisesti 25 jäsenellä on ongelmallista esimerkiksi päätösvaltaista osuuskunnan kokousta oli vaikea saada koolle. Osuuskunnan 6

8 jäsenmäärää oli pienennettävä, jotta päätöksenteko nopeutuisi tai olisi ylipäätään mahdollista. Vastuu yhteisten asioiden hoitamisesta, kuten yrityksen markkinoinnista, taloushallinnosta ja niin edelleen alkoi kasaantua tiettyjen ihmisten harteille. Käytännössä mitä isommaksi yrityksemme toiminta on kasvanut, sitä enemmän olemme joutuneet keskittämään yrittämiseen liittyviä vastuutehtäviä tietyille henkilöille. Vastuualueita on pakko nimetä, jotta asiat tulevat hoidetuiksi. Kulttuuriyrittäminen on monipuolista työtä. Siihen liittyy sisällöntuotannon lisäksi paljon muitakin tehtäviä asioita. Ylimääräisen tekemisen määrä yllättääkin usein aloittelevan yrittäjän, joka tahtoisi vain helposti tuoda omaa osaamistaan muiden ulottuville. Esimerkiksi laskureskontra, palkkojen maksu, kirjanpitoaineiston valmistelu ja yrityksen taloudellisen tilanteen seuraaminen vaatii leijonanosan työajasta. Myös brändääminen ja verkostojen luominen on hidasta ja vaatii runsaasti (usein palkatonta) työtä. Uulussa osaamisen laaja-alaisuus ja osuuskunnan jäsenten muut työt ja luottamustoimet ovatkin olleet avainasemassa yrityksen tunnettuuden lisäämisessä sekä yrittäjän taitojen kehittymisessä. Yrittämiseen tottumattomat ihmiset eivät välttämättä helposti luota itseensä yrittäjinä ja pelkäävät vastuualueiden jakamista. Kuinka esimerkiksi etnomusikologin koulutuksen saanut humanisti uskaltaa ottaa harteilleen kymmenien ihmisten palkanlaskun ja -maksun? Tuskin kovin moni taiteen ja kulttuurin parissa opintonsa aloittava tai alalle suuntaava suunnitteleekaan ryhtyvänsä yrittäjäksi ja löytävänsä itsensä jatkuvasti keskustelemassa sellaisista asioista kuin arvonlisävero ja työntekijöiden vakuutukset. Näissä asioissa on kuitenkin vain opittava luottamaan itseensä. Myös sellaiset instanssit kuten uusyrityskeskukset ja osuustoimintakeskukset voivat olla suureksi avuksi 7

9 yrityksen alkutaipaleella. Uulun perustamisvaiheessa nimenomaan Tampereen Seudun Osuustoimintakeskuksen palveluita hyödynnettiin ahkerasti. Kulttuuriosuuskunta Uulun vahvuutena on edelleenkin sen monipuolisuus. Jäsenten osaamisen kartoitus on tuonut yrityksellemme vahvan ja monialaisen pohjan, joka mahdollistaa hyvin erilaisten töiden, hankkeiden ja tilaisuuksien järjestämisen. Osaamisemme ja tekemistemme kärki on koulutuksessa. Tuotamme myös tapahtumia, rakennamme ja myymme soittimia, julkaisemme ja jälleenmyymme alamme levyjä sekä kirjallisuutta oman nettikauppamme kautta ja välitämme esiintyjiä erilaisiin tilaisuuksiin. Vuosien varrella kehitetyt konseptit, kuten kymmenet erilaiset musiikkityöpajat, jäävät yhteisenä omaisuutena odottamaan niiden mahdollista uutta tulemista ja näin kasvattavat jatkuvasti yrityksen tuotevalikoimaa, henkistä pääomaa ja sisältörikkautta. Uulun toiminta laajenee jatkuvasti sen mukaan, minkälaisia hankkeita osuuskuntana sekä toisaalta yksilöinä keksimme ja lähdemme toteuttamaan. Monien erehdysten ja suoranaisten virheiden kautta olemme oppineet toimimaan menestyksekkäinä yrittäjinä. 5 LUOVA TUOTTEISTAMINEN Taide- ja kulttuurialalla tuotteita voi olla kaikenlaisia: koulutusta, sisällöntuotantoa (tekstiä, kuvia), performansseja, esiintymisiä, koreografioita, käsitöitä, taidemaalausta, animaatioita, radio-ohjelmia, näyttelyitä, näytelmiä, kirjoja ja tapahtumia mitä tahansa luova mieli keksiikin. Uulun tuotteet liittyvät kaikki tavalla tai toisella musiikkiin, lukuun ottamatta osuustoimintaan ja yrittämiseen liittyviä koulutuksia, joita olemme pitäneet eri puolilla Suomea. 8

10 Tuotteistamisessa on pohjimmiltaan kyse siitä, kuinka hyvin oman osaamisensa sisällön pystyy kirjoittamaan auki ymmärrettävästi ja kiinnostavasti potentiaalisille tilaajille eli asiakkaille. Hyvän muusikon, tutkijan, tanssijan, kuvataiteilijan, kirjoittajan tai näyttelijän voi olla silti vaikeaa tuotteistaa taitojaan. Taide- ja kulttuurituotteiden myynnissä on omat haasteensa, joista voi päästä yli vain kokeilemalla mikä myy. On myös muistettava, että taide- ja kulttuurialalla sisällön tulisi olla tärkeintä eikä alkuperäisen ajatuksen saisi antaa kadota tuotteistamisen myötä. Kulttuuriosuuskunta Uulussa olemme välttäneet markkinavoimien puuttumisen tuotteiden sisältöihin. Näin oma erityisosaamisemme näyttäytyy itsellemme edelleenkin tinkimättömänä laatutyönä, vaikka tuotteet ovatkin vuosien varrella virtaviivaistuneet. Aivan kaikkea ei tarvitse tuotteistaa tai jokaiseen tilaajan toiveeseen suostua. Yrityksen ideologia ja arvopohja nouseekin joskus esille tapauksissa, joissa joudumme punnitsemaan yrityksen julkikuvaa suhteessa tarjottuun työhön. Lopulta toiminnan sisältö ja sen tausta-ajatusten takana seisominen on kuitenkin tärkeämpää kuin varsinaisesta työstä saatu palkkio. Uulun perustamisen innoittajana oli ajatus etnomusikologiasta niin hienona alana, että kaikkien pitäisi saada tietää asiat, joista olimme saaneet vihiä opiskelujemme myötä. Toinen voimakas motivaattori yrityksen perustamiseen oli halu luoda alalle työpaikkoja. Näiden perusajatusten pohjalta mietittiin, mitä meidän pitää tehdä, mitä myydä ja kenelle. Kulttuuriosuuskunta Uulun liiketoimintaa ohjailevat osittain vakioasiakkaiden painotukset sekä julkisen sektorin päätavoitteet ja linjaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaviivat ja ohjeistukset näyttävät meille myös suuntaa toimintamme kehittämisessä. Vastaavasti esimerkiksi Tampereen alueen museoiden näyttelykokonaisuudet vaikuttavat työpajojemme sisältöön konkreettisemmin. 9

11 Kulttuuriyrittäjinä meidän pitää olla perillä siitä, mitä taiteen ja kulttuurin alalla Suomessa ja maailmalla on meneillään. Tämä meidän tulee tehdä myös julkisen rahoituksen vuoksi. Samalla Uulu kuitenkin luo yksityisen sektorin tarpeisiin uudenlaisia omia tuotteita, kuten yrityslahjoja ja tapahtumatuotantoa. Tuotteemme eivät ole syntyneet vahingossa vaan pitkäjänteisen suunnittelun ja kehitystyön tuloksena. Alun kokeiluvaiheen jälkeen ryhdyimme tekemään vuositavoitteita ja tarkempia toimintasuunnitelmia. Laajat suuntatavoitteemme kumpuavat kuitenkin yrityksemme arvopohjasta. Määrällisesti eniten myyty tuotteemme, erilaiset pääasiassa lapsille toteutetut musiikkityöpajat, perustuvat hyvin yksinkertaiseen peruskonseptiin, josta olemme kehittäneet useampia eri variaatioita. Käytännössä kyse on käsikirjoituksesta, jota muunnellaan työpajan ohjaajan tai ohjaajien erityisosaamisen mukaan. Työpajoja on toteutettu Uulun toiminnan aikana tuhansia. Olemme pyrkineet suunnittelemaan työpajojen erilaiset käsikirjoitukset niin, että ne ovat kenen tahansa ohjaajistamme toteutettavissa, vaativat vain helposti liikuteltavan määrän soittimia ja niiden sisältö on napakasti selitettävissä sellaisillekin henkilöille, jotka eivät Uulun musiikkityöpajassa ole aikaisemmin olleet. Työpajoista, kuten muistakin tuotteistamme, olemme laatineet sellaiset tuote-esittelyt, jotka kertovat mitä myymme. Selkeys on tärkeää, jotta asiakkaamme ja samoin me itse tiedämme mitä olemme lupautuneet tekemään. Esimerkkinä alun perin Tampereen museokeskus Vapriikin Kiina-näyttelyihin laaditun musiikkityöpajan kuvaus: 10

12 KEISARIN XUN JA MAALATUT KASVOT Tokaluokkalaisille ja siitä ylöspäin eläkeläisille asti suunnattu Kiina-kokonaisuus. Runkoa sovelletaan ikäryhmän mukaan. Kesto 60 min. Yksi ohjaaja, hinta 75 + alv 23 %. Mukaan mahtuu max. 30 osanottajaa. Kiehtova Kiina näyttäytyy keisarien, keisarinnojen ja hautalöytöjen ajoista nykyisen peking-oopperan värikylläiseen maailmaan asti! Tunnissa ehditään katsoa kuvia, kuunnella näytteitä, tanssia ja laulaa, ja mikä parasta, myös kokeilla millainen ääni lähtee esimerkiksi sellaisista soittimista kuin xun tai tanggu. Kiina-ilmiö ei ainakaan musiikillisesti ole laisinkaan turha juttu, vaan siihen saattaa jopa jäädä koukkuun... Vastaavanlainen kuvaus Afrikan musiikkikulttuureihin perehdyttävästä työpajasta: AFRIKAN KULTTUURIALUEEN PAJA Yli 5-vuotiaille. Max. 25 osallistujaa, kesto 60 min. Yksi ohjaaja, hinta 75 +alv 23 %. Afrikka -wau!! Ei se olekaan maa, vaan siinä on monta maata... eikä joka paikassa soiteta vain djembe-rumpua vaan on myös monenlaista muuta. Itärannikolta opetellaan ngoman soittoa, sormipianojen kilkuttelua ja hauska laulu Ally-tädistä. Lännessä tulevat vastaan muun muassa yksikieliset viulut ja sarvelliset sabar-rummut. Ja keskellä Afrikkaa, sademetsän sydämessä, pygmiheimo soittaa viestejä rakorummulla. Paja avaa laajan Afrikan eri osaalueita esittelemällä yleisimmät soittimet sekä perusasiat laulusta ja tanssista. Twende!! 11

13 Edelliset esimerkit osoittavat, että tuotteen markkinointi on aika virtaviivaista eikä sisällön tietopohja nouse kovin yksityiskohtaisesti esiin. Markkinointikielessä yksinkertaistus on valttia. Tuote-esittelyistä tulisi heti käydä ilmi aihe, merkittävyys yhteisöllisten kokemusten tuottamisessa sekä soveltuvuus kaikenlaisille yleisöille. Lyhyesti sanottuna haasteena on aina se, että onnistumme kertomaan ihmisille yksiselitteisesti, mitä me myymme. Liikojen lupausten antaminen ei ole kannattavaa, sillä se nakertaa yrityksen imagoa. Tuotteiden pitää kuitenkin olla myyviä ja herättää niin tilaajan (esimerkiksi päiväkodin johtaja) kuin varsinaisen kohderyhmänkin (esimerkiksi päiväkodin lapset) mielenkiinto. Kaikista töistä on syytä tehdä kirjalliset sopimukset, joissa määritellään mitä tehdään, missä aikataulussa ja mihin hintaan. Myytyjen tuotteiden tulee olla yksiselitteisiä ja selkeitä. Sopimuksiin tulee kirjata myös hyväksyttävät syyt sopimuksen noudattamatta jättämiseen sekä sanktiot mahdollisesta sopimusrikkomuksesta. Tarkemmin sopimustekniikasta, muotoseikoista ja sopimussakoista kannattaa lukea esimerkiksi aiheeseen liittyvistä oppikirjoista (yritysjuridiikan peruskirjallisuutta). Näihin kysymyksiin saa apua myös esimerkiksi osuustoimintakeskuksista tai uusyrityskeskuksista. Tuotteistamisen suhteen olemme hyvin kriittisiä. Minkä tahansa asian, kuten Kiinan hyvin monipuolisen ja monituhatvuotisen musiikkikulttuurin popularisointi voi olla ongelmallista, jos sisällöstä joutuu tinkimään. Olemme silti hyvin tarkkoja siitä, että tiedämme mistä puhumme. Ammattitaitoamme on myös myöntää se, jos emme jostain asiasta jotain tiedä. Ohuella jäällä kävely johtaa ennemmin tai myöhemmin epäonnistumiseen, joka saattaa vahingoittaa yrityksen imagoa ikiajoiksi. 12

14 6 ASIAKKAAT JA YRITYKSEN TUNNETTUUS Uulussa olemme päässeet onneksi tilanteeseen, jossa suuri osa myynnistämme toteutetaan asiakkaiden tilauksesta. Tähän tilanteeseen pääseminen on vaatinut suunnitelmallista ja johdonmukaista työtä useamman vuoden ajan. Silti joudumme käyttämään huomattavan määrän työaikaamme ja resurssejamme erilaiseen myynti- ja markkinointityöhön. Erilaisten esitteiden suunnittelu, nettisivujen ylläpito, tiedotteiden kirjoittaminen, joulukorttien lähettäminen asiakkaille, ilmaisesiintymiset ja suorat yhteydenotot vanhoihin ja uusiin asiakkaisiin ovat merkittävä osa uululaisten työnkuvaa. Yritykselle on hyvin tärkeää hallita asiakkuuksiaan. Yrityksen toiminnan ja kasvun turvaamiseksi on välttämätöntä hankkia jatkuvasti uusia asiakkaita. Vielä tärkeämpää on pitää yhteyttä vanhoihin asiakkaisiin ja ylläpitää heihin hyviä asiakassuhteita. Vanhalle ja tyytyväiselle asiakkaalle on huomattavasti helpompi myydä palveluita kuin uudelle asiakkaalle, jolle toimintamme ei ole tuttua. Tärkeää myynti- ja markkinointityön kannalta onkin yrityksen tunnettuus sekä imago. Olemme johdonmukaisesti pyrkineet rakentamaan Uululle visioimaamme imagoa ja nostamaan yrityksemme statusta. Tätä on tehty muun muassa osallistumalla useisiin erilaisiin työryhmiin, tapahtumiin, seminaareihin ja paneeleihin. Tässä työssä on avuksi myös osuuskunnan jäsenten toiminta muissa musiikkialan vastuu- ja luottamustehtävissä. Seuraamme aktiivisesti medianäkyvyyttämme esimerkiksi lehdissä ja internetissä. Viimeaikoina olemme myös keskustelleet osuuskunnan kesken esimerkiksi siitä, että emme lähetä ristiriitaisia signaaleja yrityksen ulkopuolelle, vaikka keskenämme emme olisikaan aina samaa mieltä asioista. 13

15 Liiketoimintaa aloittaessa kannattaa myös miettiä sellaisia asioita kuin yrityksen nimeäminen sekä yrityksen visuaalinen ilme, esimerkiksi teemavärit sekä logo ynnä muut graafiset seikat. Nimen kannattaa olla lyhyt ja ytimekäs, helposti muistettava, ja kertoa jotain yrityksen toiminnasta. 7 OMAN TYÖN HINNOITTELU Oman työn hinnoittelu on aina vaikeaa. Lakisääteiset maksut ynnä muut on otettava huomioon. On vältettävä palveluiden liian korkeaa hintaa, mutta toisaalta myös varottava myymästä itseään alihintaan. Lisäksi tulee huomioida niin sanottu tuottamaton työ, kuten aiemmin tekstissä esitetyt yrityksen taloushallintoon, asiakassuhteiden ylläpitoon tai yrityksen tunnettuuden lisäämiseen liittyvät tehtävät. Yrityksen pyörittämiseen liittyy myös monia kiinteitä kuluja, kuten toimitilan pitämiseen liittyvät maksut (esimerkiksi vuokra, vesi, vakuutukset ja internet), puhelinkulut, matkakulut, yrityksen irtaimiston kuluminen ja niin edelleen. Yrityksellä on hyvä olla säästössä rahaa yllättäviä kuluja sekä tulevaisuuden investointeja varten. Taide- ja kulttuurialan tuotteiden, pääasiassa erilaisten palveluiden tai taideteosten hinnoittelu on vaikeaa myös siksi, että niiden arvo koetaan monesti subjektiivisesti. Kyse on pääasiassa kysynnän ja tarjonnan laista. Hinta pitää usein neuvotella tapauskohtaisesti. Voi käydä niin, että paljon suunnittelutyötä vaatinut tuote ei myykään hyvin tai lähestulkoon sattumalta syntynyt yksinkertainen ja helposti toteutettavissa oleva idea puolestaan tuottaa muutaman kuukauden palkan. On kuitenkin vältettävä hinnoittelemasta omaa työtään niin, että se on toisille asiakkaille huomattavasti edullisempaa kuin toisille. Kokemuksemme mukaan kaikkia asiakkaita on kohdeltava tasavertaisesti. 14

16 Yrittäjän näkökulmasta ei ole olemassa ilmaista työtä joku toimii aina työsuorituksen maksajana. Mikäli muusikkoyrittäjä tekee kuukaudessa 20 keikkaa ja näistä 15:sta hän voi laskuttaa palkkion, tulee ajatella näiden 15 asiakkaan maksavan myös muusikkoyrittäjän viisi promootiokeikkaa sekä yrittämiseen liittyvät kulut ja suoraan tuottamattomat työt. Ideaalitilanteessa rahaa jää myös yritystoiminnan kasvattamiseen. Jokaisella taide- ja kulttuurialan työntekijällä/yrittäjällä tulisi olla jonkinlainen käsitys siitä, kuinka paljon palkkaa hän tarvitsee. Voi olla, että hän myy yhden taideteoksen tai esiintymisen sellaisella hinnalla, että se kattaa koko kuukauden palkkatoiveen ja yrityksen kulut. Vastaavasti joskus rahaliikenteessä on kuukausia, jolloin tuloja tulee vähän. Tärkeää on suunnitella ja ennakoida rahaliikennettä pidemmissä ajanjaksoissa. Koulutusalalla kesäkuukaudet ovat selkeästi lukukausia hiljaisempia, jolloin toiminnan turvaamiseksi on oltava muitakin myytäviä tuotteita. Uulun tapauksessa asia on ratkaistu erilaisiin tapahtumiin myytävillä esiintymisillä, soitinradoilla, soitin- ja levymyynnillä ja omalla tapahtumatuotannolla. 8 LOPUKSI Taide- ja kulttuuriyrittäminen on työllistymismahdollisuus muiden joukossa. Se takaa usein suuremman vapauden tehdä sellaista työtä, jota haluaa, mutta tuo mukanaan suurempia velvoitteita kuin palkollisena toimiminen. On itsestä kiinni, pitääkö yrittäjyyteen liittyvien asioiden opiskelua ja oppimista lopulta taakkana vai uutena aluevaltauksena. Kulttuuriosuuskunta Uulun Tampereen Pispalan toimipisteessä on kuultu paitsi byrokratiaan liittyviä turhautuneisuuden urahduksia, monta kertaa myös lause Tää on kyllä paras työpaikka ikinä! 15