HUOLTOUPSEERI. Elinkeinoelämän kehitys ja huoltovarmuus. Huoltoupseerit Sveitsissä ja Vekaranjärvellä. Huoltoupseeriyhdistys r.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOUPSEERI. Elinkeinoelämän kehitys ja huoltovarmuus. Huoltoupseerit Sveitsissä ja Vekaranjärvellä. Huoltoupseeriyhdistys r."

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti Elinkeinoelämän kehitys ja huoltovarmuus Huoltoupseerit Sveitsissä ja Vekaranjärvellä

2 2

3 Prosessi-smi Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Kansikuva: Hans Gabrielsson: Kunniavartio Mannerheimin muistopaadella. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 3/2007 Päätoimittaja Ev Risto Gabrielsson Läntisen maanpuolustusalueen esikunta Huolto-osasto PL Hämeenlinna Toimittajat Everstiluutnantti Raimo Raivio KYMSLE PL 1077, Kouvola (03) Hans Gabrielsson Lehmihaant. 7 A 2, Tuusula (09) Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen Kielotie 47, VANTAA (09) Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Olli Happonen Vpj Harri Juhani Koponen Hallitus Pj ev Jari Anttalainen Vpj kapt Caj Lövegren Evl evp Jukka Eskola Evl Eero Pakarinen Res kapt Pasi Kohmo Evl Timo Saarinen Komkapt Juha Kilpi Maj Mauri Etelämäki Evl Unto Usvasalo Maj Vesa Autere Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Päivärinteentie 11 D KERAVA tai sähköpostilla Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri Kapteeni Juha-Petri Kervinen Hämeen Rykmentti PL LAHTI ISSN AO-PAINO 2007 Teollisuuskatu 9, Mikkeli Puhelin (015) Valtion hallinnossa on päätetty siirtyä prosessijohtamiseen. Asia ei ole saanut varauksetonta hyväksymistä. Meillä on ollut jo mm. tulosjohtamista, tilannejohtamista, syväjohtamista. Jokaisessa johtamistavassa on tunnistettu vanhan Kouluttajan Oppaan ajatukset esitettyinä vain hieman eri muodossa. Epäilijöiden mukaan prosessijohtaminen on vain yksi uusi ismi entisten joukkoon. Itse olen epäilijöiden kanssa eri mieltä. Prosessijohtamisessa on sama periaate kuin logistiikan johtamisessakin; kyseessä on kokonaisuuksien hallinta, joka ei salli osaoptimointeja. Osaoptimointi ei johda koskaan kokonaisuuden kannalta optimaaliseen tulokseen. Tulos-, tilanne- ja syväjohtaminen ovat kaikki ihan kurantteja eikä niitä pidä unohtaa, mutta ne ovat vain osia prosessijohtamisen kokonaisuudesta. Ihan puhtaita prosessiorganisaatioita ei ole missään, eikä sellainen taida olla mahdollinenkaan. Linjaorganisaatiot omine esimiehineen siis säilyvät. Linjajohtaja on tässä työssä työnjohtaja, hän on sitoutunut Tässä numerossa: organisaation rutiineihin. Hän johtaa ja suuntaa asiantuntija- ja suorittajahenkilöstöpoolinsa suoritteita prosessin läpiviemiseksi prosessin omistajan ohjauksen mukaisesti. Prosessin omistajan on oltava irti organisaation työrutiineista. Hän on visionääri ja oman toimialansa kehittäjä. Häntä kiinnostaa arjen yksityiskohtia suuremmat linjat. Omistajajohtaja pitää huolen, että linjan syötteet tähtäävät kokonaisprosessin tavoitteisiin ja koko prosessi etenee koordinoidusti. Kummatkin johtajaroolit ovat tärkeitä. Toinen on työnjohtaja, toinen kehittäjä. Prosessijohtamisen todellisella käyttöönotolla riisutaan yksittäisten toimialojen rönsyilyt ja sooloilut ja saadaan vietyä kokonaisprosessia hallitusti eteenpäin. Johtajien pitää vain kaikilla tasoilla omaksua omat roolinsa. Jos johtamistyyliä otetaan vain osin käyttöön todella sitoutumatta siihen, saadaan helposti aikaan vain eri tyylien huonot puolet. Pääkirjoitus... 3 Puolustusvoimien ja elinkeinoelämän integraatio uudessa logistiikkajärjestelmässä... 4 Logistiikan huoltovarmuus ja kaupan kehittyminen Palvelukeskus-usko koetuksella Verkostoyhteiskunnan kääntöpuoli Maavoimien huoltojärjestelmä Kadettikurssin huoltokoulutetut ja/tai huollon tehtävissä puolustusvoimissa palvelleet upseerit Unelma suomalaisesta sotilasterveydenhuollosta Lääkintähuollon menestystekijät Huoltoupseerit ja Sveitsi Perinteikkäälle yhteistyölle jatkoa Eversti Ulrich Meyerin haastattelu Varastointi- ja kunnossapitoedellytyksien parantaminen Pohjois-Suomessa Kansallinen huolto kansainvälisessä ympäristössä Huoltotapahtuma Sattumia

4 Puolustusvoimien ja elinkeinoelämän integraatio uudessa logistiikkajärjestelmässä Seppo Laalo Huoltoupseeriyhdistys ry:n kunniajäsen Ensi vuoden alussa käynnistyvä Puolustusvoimien uusi logistiikkajärjestelmä muuttaa perus-teellisesti aikaisempia huollon rakenteita ja järjestelmiä. Myös suuri osa järjestelmistä vastaavista henkilöistä vaihtuu. Muutoksen sisäänajo kestää useita vuosia. Puolustusvoimien on kyettävä huoltamaan pahimmankin kriisin aikana sotilaan joukko kaikilta osiltaan kaikissa tilanteissa. Rauhanaikana huollettavia on Huollon pitää toimia myös sisäänajon aikana, kriisivalmius on säilytettävä joka hetki. Puolustusvoimat tukeutuvat entistä enemmän elinkeinoelämään ja sen järjestelmiin. Meillä on jo hyvin toimivia kumppanuussopimuksia ja lisää suunnitellaan. Moni sopimuksista on vielä kokeilu-vaiheessa, niillä etsitään meidän oloihimme parhaiten sopivia ratkaisuita. Kumppanuussopimukset tuovat uutta osaamista ja uusia elementtejä aikaisempaan toimintaan. Niiden on nivellyttävä Puolustusvoimien toimintoihin samalla tavoin, kuin itse tehtyinäkin. Uuden kumppanin on oltava kuin osa Puolustusvoimia, tahtotilaa myöten. Määräysvalta toiminnasta on oltava yksiselitteisesti Puolustusvoimilla. Kumppanuuden on toimittava pahimmankin kriisin aikana luotettavasti. Uusi kumppani tarvitsee myyntipalkkion elääkseen, tässä on itse tehdyn ja ostetun välinen 4 hintaero samalla ammattitaitotasolla (plus verokäsittely). Kumppanuus vapauttaa sotaväen keskittymään ydintoimintoihinsa. On vain tarkasti rajattava, mitkä ovat niitä ydintoimintoja. Kumppanuustoiminta vaatii Puolustusvoimien henkilöstöltä entistä laajempaa osaamista. Ykkösasia on aina toimintavarmuus. On osattava oma bisnes, vaikkei Puolustusvoimat varsinaisesti yritys olekaan. On osattava avainkohdiltaan kumppanin bisnes, jotta kyetään tasavertaiseen neuvotteluun. On pysyttävä kyseisen alan kehityksessä herpaantumatta mukana ja on kyettävä ohjaamaan kump-panuustoimintaa osana omaa toimintaa. Se on vaativa johtamis- ja ohjaustehtävä, jossa tarvitaan osaavat ihmiset ja hyvät ohjausjärjestelmät. Kumppanuudessa pitäisi säilyttää kilpailuttamis-vaihtoehdot, tai tehdä järjestelmästä niin läpinäkyvä, että kustannusseuranta on mahdollista. Toimintavarmuuden lisäksi kumppanuussopimuksilta vaaditaan myös kustannussäästöjä. Monopolisoitunut kumppanuus voi tulla ajan oloon kalliiksi ja toimintavarmuus voi kärsiä. Vuosikymmenten ajan Puolustusvoimat on tehnyt yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen, poolien ja elinkeinoelämän eri yritysten kanssa. Erinomainen yhteistoimintamuoto on ollut maanpuolustus-alueiden logistiikkayksikköjärjestelmä. Integroituminen elinkeinoelämään vaatii nyt sotilailta entistä enemmän yritysmaailman tuntemista, sillä sen rakennemuutokset ovat vielä suurempia, kuin Puolustusvoimissa tapahtuvat. Valitettavasti joskus valmisteluvaiheissa on näkynyt, etteivät Puolustusvoimien uudet suunnitelmat ja elinkeinoelämän kehityssuunnat aina kohtaa toisiaan. Elinkeinoelämä kehittää toimintojaan tiukassa kilpailutilanteessa talouden lakien mukaan, muuten putoaa pois pelistä. Elinkeinoelämä voi parhaiten toimia kumppanina silloin, kun Puolustusvoimien osiot niveltyvät sen rakenteisiin ja järjestelmiin. Puolustusvoimien ja sen huollon koulutukseen tulisi liittää elinkeinoelämää koskevia osioita. Tämä auttaisi sotilaita laajemmin ymmärtämään Puolustusvoimien ja elinkeinoelämän integrointiin vaikuttavia kysymyksiä. Elinkeinoelämän avainhenkilöitä tulee kouluttaa nykyistä paljon enemmän sotilaallisten näkökohtien ymmärtämiseksi. Huoltovarmuuskeskus ja poolit tekevät jo tätä arvokasta työtä. Valtuuskunnan teemakeskusteluihin tässä olisi oivallinen aihekokonaisuus. Tällä tavoin päivitettäisiin molemminpuolinen osaaminen. Näin parannettaisiin Puolustusvoimien ja elinkeino-elämän integroitumista ja samalla tätä ainoalaatuista suomalaista maanpuolustusjärjestelmää.

5 Logistiikan huoltovarmuus ja kaupan kehittyminen Kilpailun avautumisen myötä kansainväliset toimijat vaikuttavat volyymi- ja konseptieduillaan alan rakennemuutoksen kiihtymiseen Puolustusvoimat ja Huoltovarmuuskeskus ovat keväät 2007 aikana kartoittaneet logistiikan huoltovarmuuteen vaikuttavia trendejä. Tutkittavana kohteena olivat myös kuljetukset ja niiden liittymät eri huoltoaloihin. Tässä artikkelissa tarkastellaan toimintaympäristön yleistä kehitystä ja arvioidaan kaupan kehityksen vaikutuksia logistiikkaan. Lopuksi tarkastellaan vähittäiskaupan kehittymisen yhteyttä palvelukeskusten sijoittumispäätöksiin. Globaalina suuntana on yritysten keskittyminen ja yksikkökokojen kasvu. Tällöin logistiikan kapasiteetin ja kuljetussuoritteiden kasvua rajoittaa työvoiman kokonaismäärä ja muiden resurssien saatavuus. Suomessa on lisäksi useita logistiikan kasvumahdollisuuksia rajoittavia erityispiirteitä. Osa niistä liittyy väestön demografiseen kehitykseen, osa globalisaatioon ja osa taloudellisuuden ja tehokkuuden tavoitteluun. Kun Suomen elinkeinoelämää saneerattiin kilpailukykyiseksi 1990-luvun laman jälkeen, järjestelmän resurssit ajettiin samalla melko alas. Normaalisti järjestelmän kehitys perustuu kapasiteetin asteittaiseen lisäykseen ja ylläpitoon, jolloin järjestelmällä säilyy kyky vastata kasvun tarpeisiin. Logistiikan huoltovarmuuden kannalta osittain epäedullista kehitystä on ollut logistiikan eriytyminen toimialakohtaisiksi järjestelmiksi, jotka eivät voi korvata toisiaan. Toimialoilla on siis osittain eri kalusto ja kukin toimiala on optimoitu siten, että ylimäärää ei ole. Vaikein ratkaistava ongelma on kuitenkin voimistuva kuljettajapula. Tietyillä toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla on jo nyt pulaa ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Tämä alan sisäinen ongelma tullee jatkossa vaikuttamaan kehittymiseen. Tosin rakennemuutoksen yleisimpiä käynnistäjiä ovat kapasiteettipula ja kilpailu, yhdessä toimialan kehittymistä ohjaavien sopimuskäytäntöjen kanssa. Yritykset on pakotettu ottamaan huomioon ulkomaisten yritysten kotimarkkinoilta poikkeavat strategiat Marjo Kauhaniemi tutkii logistiikkaa Pääesikunnan logistiikkaosastolla Vähittäiskaupan keskeisin toimiala kotitalouksien ja yhteiskunnan toimintojen turvaamisen kannalta on päivittäistavarakauppa. Kaupan alan viimeisimmän rakennemuutoksen suurin käynnistäjä oli kilpailun vapautuminen. Kauppa ja teollisuus avautuivat kansainväliselle kilpailulle. Samanaikaisesti jakelun rationalisointi jatkui ja kuljetuskustannuksia pyrittiin vähentämään. Logistiikan huoltovarmuuden kannalta oleellista on selvittää kaupan alan rakennemuutoksen jatkuminen ja arvioida vaikutuksia edelleen logistiikkaan. Suomen kaupan alaa luonnehtii korkea kannattavuus, tiheä päivittäistavarakaupan verkko, hintakilpailu ja volyymikauppa sekä hyvä infrastruktuuri ja vähäinen korruptio. Suomen korkea hintataso houkuttelee ulkomaisia ketjuja, jotka voivat hyödyntää volyymiään tehokkaasti myös pienemmillä markkinoilla. EU-jäsenyyden myötä lisääntynyt tuonti on vaikuttanut alan hintakehitykseen ja pakottanut kotimarkkinoille tuotteita valmistavan teollisuuden rakennemuutoksiin. Myös kaupan alan yritykset on pakotettu ottamaan huomioon ulkomaisten yritysten kotimarkkinoilta poikkeavat strategiat. Sekä Suomessa että muualla maailmassa on ollut edellisen 10 vuoden ajan selvä kehitystrendi, jossa perinteisistä tukku- ja vähittäiskaupparakenteista ollaan luopumassa. Erityisesti vuosina vähittäiskauppaketjut lisäsivät myyntiään kotimaisesta päivittäistavaramyynnistä. Lähtötilanne oli 48 % ja lopputilanne 96 %. Vuosina myymälöiden lukumäärä puolittui. Tämän jälkeen lasku tasaantui. Vielä vuonna 2004 arvioitiin, että päivittäistavaramarkkinoiden todellinen kilpailu on vasta tulossa. Jatkossa kotimaisten toimijoiden on hyödynnettävä markkinoille soveltuvia toimintamalleja. Muussa tapauksessa kilpailijoiden markkinoille tulo on myös jatkossa menestyksekästä. Onko tätä taustaa vastaan pääteltävissä, että tietojen luovutuksen pysäyttäminen kaupan alan rekisteriin (ACNielsen Finland Oy) on tulevaisuudessa käytettävä keino turvata toimialaa ulkomaisia kilpailijoita vastaan? Tehokkaammat yleistyvät, vähemmän tehokkaat syrjäytyvät Huoltovarmuuden sopimuskumppaneiksi tavoitellaan suurempia yksikköjä ja tilaaja-tuottajakeskuksia. On oletettavaa, että ulkomaiset ketjut lisääntyvät Suomessa. Kansainvälisesti on käytössä useitakin erityyppisiä strategioita, mutta Suomessa toimijat ovat useimmiten olemassa olevan ketjukonseptin monistajia. Toimijat ovat teollistaneet kaupan toiminnan ja ovat suuria vain yhdellä toimialalla. Osa ketjuista on keskitetysti omistettuja ja johdettuja, osa yritysvaltaisia. Lisäksi käytössä on sekamalleja, joissa on sekä keskitetysti johdettuja suuria osia että yrittäjärakenteisia keskisuuria ja pieniä osia. 5

6 Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tavoitteena on Suomen aiemmin suljetuille markkinoille yhdenmukaistuneiden yritysten käyttäytymismallien monipuolistaminen ja kilpailukyvyn säilyttäminen. Aikanaan kaikkien päivittäistavarakaupan ketjujen strategiat olivat samankaltaisia eikä toimintoja oltu eriytetty merkittävästi. Tästä syystä esimerkiksi kovien alennusten toimija Lidl onnistui tulemaan markkinoille. Jatkossa lienee todennäköistä, että markkinarakenne perustuu tehokkaimpien yritysten yleistymiseen ja vähemmän tehokkaiden yritysten syrjäytymiseen. Vain ylivoimaiset markkinajohtajat voivat selviytyä kooltaan ja ostovoimaltaan Tukku- ja vähittäiskaupat ovat tällä hetkellä ryhmittäytyneet omistus- ja sopimusperusteisiksi valtakunnallisiksi ketjuiksi. Vaikka kauppa kansainvälistyy, niin todennäköisesti myymäläverkko harventuu edelleen ja päivittäistavarakaupan myymälöiden poistuma jatkuu. Suomalaisia kuluttajia on luonnehdittu vaihtelunhaluisiksi elämysten hankkijoiksi. Kun kaupan neuvotteluasema vahvistuu ja teollisuuden neuvotteluasema edelleen heikkenee, kauppa parantaa kannattavuuttaan lisäämällä tuontivalikoimiaan. Tämä johtanee suomalaisten tuotteiden osuuden vähenemiseen ja samalla teollisuuden suorien toimitusten vähenemiseen kauppoihin. Vahvat keskitetysti ohjatut yksiköt panostavat ostovoimaisille markkina-alueille. Taajamien pienmyymälät ja perinteiset supermarketit ovat joutuneet vaikeuksiin. Myös erilaiset aukiolorajoitukset ovat synnyttäneet uusia liiketyyppejä, joita ovat huoltoasemamyymälät, pitkän aukiolon pienmyymälät ja elintarvikekioskit. On jopa osittain ironista, että viranomaisten säädökset kuten 2000 m 2 suuryksikköraja suosi Lidl uusien myymälöiden perustamista myös pienemmille paikkakunnille. Vain ylivoimaiset markkinajohtajat voivat selviytyä kooltaan ja ostovoimaltaan ketjukonseptille liian pienellä markkina-alueella. Kunnat ja liitot käyttävät kaupan palvelurakenteen kehittymisen ohjaamiseen välineitä, joita ovat kaavajärjestelmä, maankäyttö- ja rakennuslaki ja säännökset vähittäiskaupan suuryksiköistä. Lisäksi palveluverkkoselvityksillä nivotaan kaupan palvelut osaksi tutkitun seudun alakeskusten verkkoa. Yhteiskuntavastuu edellyttääkin, että liiketontteja luovutetaan toimijoille, jotka ylläpitävät kaupan ryhmän lähipalveluverkkoa. Tämä turvaa myös jatkossa huoltovarmuutta ja alueellisten palvelujen, myös kuljetuspalvelujen, saatavuutta ja riittävyyttä. Alueet eivät ole pelkästään kaupan suuryksiköiden ja pääkaupunkiseudulta ohjattavien ketjutoimitusten varassa. Pitkällä aikavälillä arvellaan elintarvikkeista % ja erikoistavaroista yli 30 % myytävän sähköisesti. Lisäksi Suomen väkiluvun arvioidaan kasvavan asti ja tämän jälkeen hiljalleen vähenevän. Tällöin ostovoima ei enää kasva väestölisäyksestä vaan kulutusrakenteen muutoksesta. Väestön keskittyminen kaupunkeihin ja Lounais-Suomeen on meneillään ja tämä kehitys keskittää myös volyymejä. Mikä merkitys on volyymin alueellisella kaventumisella kuljetusten huoltovarmuudelle? Tukku- ja vähittäiskauppamallissa on erillisiä operatiivisia prosesseja, ketjuliiketoimintam allissa operatiiviset prosessit on integroitu Ikäryhmän vuotta merkitys vähittäiskaupalle on suuri, koska kauppaan kohdistuu suhteellisesti eniten hankintoja. Päivittäistavaroiden eli perushyödykkeiden kysyntä säilyy kaupan toimintaympäristössä vahvana niillä alueilla, joihin tämä ikäryhmä keskittyy. Tämän ikäryhmän osuudet ovat suuria kaupungeissa, Pohjanmaan kunnissa ja kasvukeskusten ympäristökunnissa. Viimeisen 10 vuoden aikana väestön kokonaismäärä on vähentynyt yli 70 %:ssa kunnista. Väestön ostovoiman kasvu on ollut määräävänä tekijänä näiden kuntien vähittäiskaupan palvelujen kehittämisessä. Vähenevä väestömäärä ei riitä yhteiskunnan palvelujen ja kauppojen ylläpitämiseen. Vajaa 30 % Suomen kunnista on ollut sellaisia, joissa väestö on ollut kasvussa viimeisen 10 vuoden aikana. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kehitys näyttää jatkuvan samankaltaisena vuoteen 2020 asti. Kaupan yleistynyt ketjuliiketoiminta tuottaa suurtuotantoetuja ensisijaisesti tehokkailla operatiivisilla prosesseilla ja tiedonhallinnalla. Logistiikan edut liittyvät tehokkaisiin tavaravirtoihin, kuljetuksiin ja keskitettyyn varastointiin. Lisäksi erikokoisilla markkina-alueilla saattaa korostua tarve suunnitella operatiivisia prosesseja eri tarkkuustasolla. Kun tukku- ja vähittäiskauppamallissa oli erillisiä operatiivisia prosesseja, niin ketjuliiketoimintamallissa operatiiviset prosessit on integroitu. Lisäksi jälkimmäiset saavat ohjausimpulssinsa aina ketjun asiakasrajapinnasta. Ketjuohjausmallin operatiiviset prosessit jakautuvat asiakkuusprosesseihin ja logistisiin prosesseihin. Jälkimmäiset jakautuvat edelleen osto- ja tilaus-toimitusprosesseihin. Kaikki muut ketjuliiketoiminnan operatiiviset prosessit ovat ydinliiketoimintaa paitsi varastointi ja kuljetukset: ne soveltuvat ulkoistettaviksi. Eli: väestön ja ostovoiman keskittyminen korreloi erilaisten konseptien kanssa, mutta kuljettaminen on kilpailutettavaa bulkkitavaraa. Kaupan toiminta tehostuu, mikäli 90 % kaupan tavaravirroista ja kuljetuksista tulee kauppoihin muutamilla autoilla, oman logistiikan toimittamina. Suurilla markkina-alueilla kuluttajien käyttäytyminen ohjaa laajoihin valikoimiin, tiheisiin kuljetuksiin, keskitettyyn toimintaan ja varastoinnin vähyyteen. Lienee arvattavissa, että harventuvilla markkina-alueilla kehitys on päinvastainen. Palvelukeskustenkin on sopeuduttava nopeasti alan rakenteellisiin muutostekijöihin Suuri osa huoltovarmuuden tuottamista palveluista on tarkoitettu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän sekä väestön perustoimintojen turvaamiseen. Kirjoittajan johtopäätös on, että palvelukeskusten sijoittumiseen vaikuttavat samat tekijät, jotka ohjaavat kaupan alan kehittymistä. Edes terveydenhuoltoala ei ole suojattu kansainväliseltä kilpailulta: terveyspalvelujen kysynnän lisääntyessä alan yrittäjien ja kansainvälistenkin konseptien määrä lisääntyy. Kaupan ala käyttää mitoitusperusteena useita eri tekijöitä. Perusteellinen luettelo tietolähteineen löytyy Päivittäistavarakauppa ry:n julkaisemasta kirjasta Kauppa 2010 (2006, sivu 88). Palvelukeskustenkin on sopeuduttava nopeasti alan rakenteellisiin muutostekijöihin. Vaihtoehtoisena kehityksenä on tietenkin valtionhallinnon rakennemuutos ja palvelujen ulkoistaminen. Lienee todennäköistä, että kannattavia sijoituspaikkoja ovat edelleen Suomen suurimmat kaupungit ja kasvukeskukset. Koko maan laajuisen peruspalvelutason ylläpitäminen Suomesta keskitetysti johdetuilla ja ohjatuilla resursseilla saattaa olla nykytilanteessa haasteellista. Kilpailun avautumisen myötä kansainväliset toimijat vaikuttavat volyymi- ja konseptieduillaan alan rakennemuutoksen kiihtymiseen. Vain osa toimialojen kokonaisvolyymistä pysynee suomalaisissa käsissä. Näkemykset ja tutkimukset Suomen kaupunkirakenteen kehittymisestä voivat ohjata peruspalvelutason edelleen kehittämistä. Tuloksista voi olla hyötyä myös hahmotettaessa eri häiriötilanteissa tarvittavien palvelukeskusten ja palvelujen perille toimittamisen haasteita. Lähteet: Kauppa 2010, Päivittäistavarakauppa ry, Edita 2006 ja KETJU Kaupan ketjuliiketoiminta, Matti Kautto & Arto Lindblom, Otava 2005.

7 7

8 Palvelukeskususko koetuksella Valtiolla ja kunnissa on ladattu suuria odotuksia tilaajan ja tuottajan roolien eriyttämiseen organisaation sisällä niin, että tuottajan tehtäviä ei kuitenkaan ulkoisteta yrityksille. Organisaation (valtion viraston, hallinnonalan tai kunnan) sisälle luodaan omat erilliset yksiköt jotka tuottavat palveluita ja asiakkaina ovat esimerkiksi kaupunkien virastot tai puolustusvoimissa joukkoosastot. Tyypillisesti sisäisellä tilaaja-tuottajamallilla järjestettyjä palveluita on taloushallinnossa, ruokahuollossa, kiinteistöjen ylläpidossa ja kunnossapidossa. Palveluiden tuottaminen on useissa tapauksissa järjestetty palvelukeskuksiin. Lainsäädännöstä johtuen tyypillistä näille palveluille on myös se, että kyseiset tuottajayksiköt voivat tuottaa palveluitaan vain omalle emo-organisaatiolleen (ns. in-house toiminta). Vaikka kyseisellä tuottajayksiköllä olisi resursseja myydä palveluitaan markkinoilla, useissa tapauksissa se ei ole mahdollista. Jo vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että tilaajan ja tuottajan roolien erottaminen toisistaan ei ole helppo tehtävä kunnan tai valtiohallinnon sisällä. Täytyy myöntää, että minäkin uskoin vahvasti vielä pari vuotta sitten, että tilaaja-tuottajamalli olisi helposti toteutettavissa hallinnon sisällä. On kuitenkin osoittautunut eri organisaatioissa, että useissa tapauksissa tilaajan ja tuottajien tehtävien erottaminen toisistaan ei ole onnistunut suunnitellulla tavalla ja suunnitteluvaiheessa ajatellut hyödyt eivät ole toteutuneet. Voiko tilaaja tuottajamalli toimia tehokkaasti asiakasorganisaation sisällä? Kysymykseen liittyy tietysti lukuisia eri näkökulmia. Puolustusvoimien Ruokahuollon palvelukeskuksen (PURU) johtaja, elintarviketieteiden maisteri, MBA Ritva Paavonsalo on tutkinut palvelukeskusmallin toimivuutta omassa MBA-lopputyössään Palvelukeskusmallin toimivuus valtionhallinnossa Case Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus. Tutkimuksessaan Paavonsalo toteaa, että palvelukeskus ei toimi aidosti tilaaja-tuottajamallilla, jos palvelukeskus on viraston osa, vaan sen on oltava erillään asiakasorganisaatiosta. Kun palvelukeskus on osa asiakasorganisaatiota, niin sitä pyritään ohjamaan samalla tavalla kuin esimerkiksi yhtä viraston osastoa. Tällöin emo-organisaatio puuttuu hyvinkin yksityiskohtaisilla ohjeillaan esimerkiksi henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon asioissa. Palvelukeskukselta puuttuu itsenäisyys ja sitä kautta joustavuus reagoida nopeasti muutoksiin. Tosiasiassa virastojen sisäiset palvelukeskukset eivät ole mitään oikeita palvelukeskuksia. On jo osoittautunut, että haettuja taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä ei kaikissa tapauksissa ole saavutettu. Kun tilaaja-tuottajamalli jää toteuttamatta, tarkoittaa se myös sitä, että emo-organisaatioon jää paljon turhaa hallinnon työtä joka olisi vapautettavissa muuhun käyttöön silloin, jos tilaajan ja tuottajan roolit olisivat eriytetty. Yhden näkökulman voi ottaa toimialasta. Toimintamalli mikä sopii esimerkiksi ruokapalveluihin, ei välttämättä ole kopioitavissa taloushallinnon palveluihin. Nykyisestä Puolustushallinnon Palkka- ja Taloushallinnon palvelukeskuksesta tulee oma, puolustusministeriön alainen virasto, Puolustushallinnon Palvelukeskus alkaen. Näin se voi tarjota palveluitaan myös muille valtiohallinnon organisaatioille. Omaan ydinosaamiseensa erikoistuneena yksikkönä se pystyy tuottamaan palvelut laadukkaasti sekä taloudellisti. En kuitenkaan menisi lyömään vetoa siitä, että tämä itsenäinen virasto olisi tälläkään puolella aivan lopullinen toimintamalli. Toisaalta on turha alkaa ennustajaksi ennen kuin virasto on aloittanut toimintansa. Yksityistämistä ei toteutettu, koska arvioitiin jo joitakin vuosia sitten, että markkinat eivät toimi. Toisaalta yritysmaailman edunvalvojat toteavat, että toimivia markkinoita ei synny, jos julkinen hallinto ei ulkoista palveluitaan yksityiselle sektorille. Kustannusrakenteen selvittäminen itselle on tärkeää Sen sijaan ruokapalvelu on erilainen toimiala kuin palkka- ja taloushallinto. Ruokapalvelu eroaa siinä, että alalla on lukuisia yrityksiä monet tosin varsin pieniä. Palkka- ja taloushallinnossa selkeästi suurin kustannus on henkilöstömenoissa. Ruokapalveluissa kustannusrakenne jakaantuu kolmeen suureen kokonaisuuteen: henkilöstömenot, Risto Rautava toimi vuosina puolustusvoimien ruokahuollon kehittämishankkeessa projektija hankepäällikkönä. Lisäksi hän oli mukana vaatetushuollon kehittämishankkeessa projektipäällikkönä ja asiantuntijana monissa muissa kumppanuusohjelman hankkeissa. Tällä hetkellä Rautava on mm. Helsingin Kaupungin rakentamisen tuotanto-organisaation muodostamista selvittävän ohjausryhmän puheenjohtaja. elintarvikehankinnat sekä kiinteistö- ja laitekustannukset. Olen itsekin ollut puolustusvoimissa palveluksessa, kun seurasimme pelkästään elintarvikekustannuksia, mikä edusti noin kolmasosaa kokonaiskustannuksista. Tämä halpa ruuan hinta juurtui niin syvälle, että PURU: n aikana eräät upseeriveljetkin väittävät palvelun kallistuneen. Ja näin varmaan jossain yksittäistapauksessa onkin, jos kustannuksia tarkastellaan vain jonkun yksittäisen joukko-osaston näkökulmasta. Oleellista on kuitenkin se, että nykyinen PURU tulee merkittävästi edullisemmaksi koko puolustusvoimille kuin vanha toimintamalli. Kun aikaa on kulunut, niin moni on unohtanut, että valmistautuminen uuteen toimintamalliin siirtymiseen alkoi jo vuoden 2003 syksyllä mm. ruokahuollon henkilöstön virkojen täyttökiellolla. Tarvitseeko puolustusvoimat oman ruokahuollon organisaation? Ongelmana eikä vain haasteena on se, että toimintaa on vaikeaa saada läpinäkyväksi esimerkiksi hinnoittelun osalta kun tilaajan ja tuottajan roolit eivät ole selvät. PURUlla olisi myös mahdollista tuottaa huomattavasti enemmän ruokapalveluita jo nykyisillä resursseillaan. Puolustusvoimien sisäinen yksikkö ei voi tarjota palveluitaan vaikka Rajavartiolaitokselle tai Vankeinhoitolaitokselle. Valtion näkökulmasta tilanne ei varmaankaan ole tyydyttävä. On usein todettu, että kriisiajan toiminnan takia PURUn pitäisi olla osa puolustusvoimia. Väite kuulostaa varsin uskomattomalta, kun tiedämme millaisia toimintoja on ulkoistettu jo aikoja sitten esimerkiksi ilmavoimissa. Vaikka kaikkiin ratkaisuihin sisältyy riskejä, on ne hallittavissa hyvällä tilaaja-osaamisella. Mikä sitten olisi hyvä toimintamalli tai etenemispolku ruokapalveluiden osalta? 8

9 Asia vaatii luonnollisesti perusteellisen selvityksen ja suunnittelun. Paavonsalo toteaa omassa tutkimuksessaan eräänlaisena tulevaisuuden kuvana: Lopuksi voidaan todeta, että puolustusvoimien ruokahuollon palveluita ei todennäköisesti tulevaisuudessa tuoteta omana toimintana vaan ulkopuolisen tahon tuottamana. Tärkeintä on kuitenkin, että puolustusvoimille turvataan asiakaslähtöiset ja kilpailukykyiset ruokahuollon palvelut niin kriisin kuin rauhankin aikana. Puolustusvoimien ruokahuollon palvelut voidaan toteuttaa strategisena kumppanuutena, jolloin yritys toimisi rauhan aikana palveluntuottajana ja valmistautuisi tuottamaan palvelut myös kriisiaikana. Puolustusvoimat ei välttämättä tarvitse omaa palvelukeskusta. Kun tilaaja-tuottajamalli otetaan käyttöön, niin jo tämän hetken kokemusten perusteella vaikuttaa siltä, että tuottajatoiminnan erottaminen emo-organisaatiosta on yksi keskeisistä tekijöistä tilaaja-tuottajamallin toimivuuteen. Purun avajaiset Oikealla Kuopion hiippakunnan piispa Wille Riekkinen. Siunausseremoniaa suorittaa Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo. Toimitusta seuraavat Kuopion Sotilasläänin entinen komentaja eversti Leo Puustinen (oik.), palvelukeskuksen johtaja Ritva Paavonsalo, kirjoittaja komentaja Risto Rautava ja tilasuunnittelija, työsuojelupäällikkö Merja Kekäläinen. Risto Rautava Komentaja (evp) Senior Advisor puh fax

10 Verkostoyhteiskunnan kääntöpuoli Pari vuotta sitten kirjoittaja tuotti pienimuotoisen sisäiseen käyttöön tarkoitetun raportin jossa käsiteltiin yhteiskunnan teknistymisen vaikutuksia puolustusvoimien kaluston kunnossapitoon. Sen perusteella laadin Huoltopäällikkö kirjaan erityisesti yhteiskunnan huoltovarmuutta ja haavoittuvuutta käsitelleen artikkelin. Aiheesta ehdotettiin myös lehtiartikkelia laajempaa lukijakuntaa varten. Alkuperäisen selvitystyön tavoitteena oli saada ulkopuolinen, tekniikan puolelta tulleen ihmisen näkökulma lisääntyvän tekniikan vaikutuksista moniteknologisten järjestelmien huoltoon. Selvitys laajentui nopeasti käsittelemään koko yhteiskuntaa monimutkaisena mekanismina. Aihe on pulpahtanut vuosien varrella esiin tutkijoiden kahvipöytäkeskusteluissa. Erilaisten tietoteknisten järjestelmien yhteydessä puhutaan paljon stabiilisuudesta ja robustisuudesta, ne kuvaavat sitä miten helposti pieni muutos saa koko järjestelmän vakiintuneesta tilasta totaaliseen kaaokseen. Tietotekniikan kanssa työskentelevät ihmiset ovat huomanneet tieteen ja teknologian kehittymisen ja verkostoituneemman toimintatavan luovan myös väärinkäytöksille uusia mahdollisuuksia. Yhä pienempi joukko ihmisiä pystyy vaikuttamaan teknisen infrastruktuurin toimivuuteen. Tämä kirjoitelma pyrkii toimimaan lyhyenä johdantona tähän melko laajaan ja kompleksiseen aihealueeseen. Se käsittää niin teknisiä kuin filosofisiakin pohdintoja tahattomien ja tahallisten häiriöiden vaikutuksista äärimmilleen viilattuun teknistaloudelliseen järjestelmään. Ehkäpä se auttaa näkemään yhteiskunnan monimutkaisia riippuvuussuhteita hieman uudelta kantilta. Artikkelin ensimmäisessä osassa käsitellään verkostoyhteiskunnan varjopuolia. Toisessa tullaan kertomaan havainnollisemmin tietoyhteiskunnan haavoittuvuudesta. Mika Helsingius työskentelee Hämeen Rykmentissä Huoltokoulun Tutkimus- ja kehittämisosaston tutkimusjohtajana. Hän on siviilikoulutukseltaan tietotekniikan tohtori. Kirjoittaja on tavoitettavissa sähköpostilla Osa kyvykkäistä ongelmanuorista on siirtynyt ikkunoiden kivittämisestä virustehtailuun ja tietomurtoihin. Mitä tapahtuisi jos joku paremmilla resursseilla varustettu taho haluaisi pistää kapuloita yhteiskunnan rattaisiin? Monissa maissa on osaavaa nuorta työvoimaa, mutta työpaikat ja toivo paremmasta huomisesta puuttuu. Hairahtuneet nerotkaan eivät ole pelkkää fiktiota, mainittakoon vaikka hermokaasuiskusta tunnettu Aum Shinri Kyoo tai teknologiaa vastustanut professori Theodore Unabomber Kaczynski. Suomessa vähemmälle huomiolle jääneet Aum-lahkon poliisitutkimukset paljastivat kudelman jonka rinnalla keskiverto Bond-elokuva tuntuu tylsältä; vieraantuneita huippulahjakkuuksia, romahtanut suurvalta, satojen yritysten ja parinkymmenen tuhannen ihmisen verkosto takanaan miljardien kassavaranto suunnittelemassa maailmanvalloitusta. Valtioiden monopoli suuren kaaoksen aikaansaamiseen on loppu ja kentälle saapuu uusia toimijoita. Valtioilla on yleensä jonkinlainen järkevä päämäärä, mutta pienryhmien päämäärät tuntuvat usein järkeviltä vain heille itselleen. Tieteen ja teknologian demokratisoituminen takaa kuitenkin sen, 10 että jatkossa jälkimmäisilläkin on entistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa ideoitaan. Nyt ei enää vaadita vuosikausia kestävää opetuslasten haalimista, vaan kaksi baaritiskillä toisensa kohdannutta ihmistä pääsee toteuttamaan ideoitaan lähes välittömästi. Puolustusvoimat ja yhteiskunta ovat yhä riippuvaisempia teknologiasta. Sotilaallista huoltovarmuutta ei voida enää tarkastella erillisenä kokonaisuutena irrallaan muun yhteiskunnan kehityksestä, vaan nämä kaksi kietoutuvat yhä lähemmin yhteen. Elektroniikkaan, tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan perustuva sotilasteknologia on riippuvainen ympäröivän yhteiskunnan ja teollisuuden toimintakyvystä. Erilaiset tietoverkkoihin ja elektroniikkaan liittyvät epäsuorat riskit ovat kasvava ongelma. Vaikutukset voivat kohdistua suoraan asejärjestelmien toimintakuntoon tai epäsuorasti koko yhteiskunnan infrastruktuuriin. Viimeaikaisten konfliktien perusteella sodankäynnin luonne on muuttumassa. Tulevaisuudessa sotilaalliset kohteet eivät ole vastustajan toimenpidelistan kärkipäässä. Haluttu lopputulos on helpommin saavutettavissa kohdistamalla iskut yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kriittisiin, mutta huonosti suojattuihin kohteisiin. Nopeasti ajateltuna tämä voitaisiin tulkita akateemiseksi ajatusleikiksi. Sotilaspoliittinen lähiympäristö on rauhallinen eikä tämä pohjoinen maankolkka ole muutenkaan asettanut itseään erityisesti maalitauluksi. Tsunamin kaltaisia luonnonkatastrofejakaan ei näillä alueilla esiinny. Miksi siis kantaa liikaa huolta hypoteettisista uhkista? Vaikka olisimme täysin sivustakatsojia, niin aina on kuitenkin mahdollista että jokin kaukainen mutta vakava häiriö ulkomailla heijastuu myös tänne. Mitä tehokkaammaksi maailmantalotta optimoidaan, sitä enemmän syntyy riskejä. On parempi kartoittaa epätodennäköisiäkin riskejä kuin jättää riskikartoitukset kokonaan tekemättä. Teknistyminen muuttaa jatkuvasti sodan kuvaa Suuri osa uusista asejärjestelmistä hankitaan nykyisin ulkomailta, ja vain suurilla kansainvälisillä yrityksillä ja yhteenliittymillä on varaa tarvittavaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Järjestelmien kehittäminen vaatii paljon eri yritysten välistä yhteistyötä. Monien osakomponenttien ja laitteiden valmistus vaatii pitkälle kehittyneitä tuotantolaitoksia, yksittäinen yritys ei pysty hankkimaan kaikkea tarvittavaa osaamista ja tuotantokapasiteettia itselleen ja usein osaaminen on hajaantunut useiden valtioiden alueelle. Vauraimmat maat ovat jälkiteollistuneita yhteiskuntia, mikä vaikuttaa myös sodankäynnin kuvaan. Persianlahden alueella käydyt sodat ovat hyviä esimerkkejä muutoksesta. Massaylivoiman sijaan teknologiaan ja informaatioon

11 liittyvä ylivoima on tullut yhä tärkeämmäksi. Irak oli tasavertainen samalla kehitystasolla olevaa Irania vastaan, mutta sen toiminta lamaantui nopeasti USA:n ja sen liittolaisten edessä. USA:n tekninen suorituskyky oli Irakiin verrattuna ylivoimainen. Taloussaarto vaikeutti Irakin armeijan infrastruktuurin ja materiaalin kunnossapitoa sekä kehittämistä huomattavasti. Irak taisteli omalla lähialueellaan. USA toimi taas kaukana kotoa, mutta sen selusta oli turvattu. Viime aikojen konfliktien perusteella nähdään miten teknistyminen muuttaa sodan kuvaa. Teknologinen sodankäynti vaatii huomattavasti enemmän kunnossapitoresursseja perinteisempään sodankäyntiin verrattuna. Kokonaisuuden kannalta huoltoyhteyksien toiminta on aivan ratkaisevaa, eristyksiin jäätyään taistelukentän modernit järjestelmät eivät pysy pitkään toimintakykyisinä. Pitkät huoltoyhteydet tekevät kunnossapidosta erittäin kallista, toisaalta pitkät etäisyydet logistiikkaketjun toiseen päähän ovat välttämättömiä. Huollon toiminnan kannalta on oleellista, että taustalla oleva teollisuus ja muut palvelut pysyvät toimintakykyisinä; niiden edellytyksenä on taas toimiva siviiliyhteiskunta ja kansainvälinen kauppa. Maailma on nykyisin erittäin pitkälti verkostoitunutta, ja täydellistä omavaraisuutta kaikkien varaosien ja tarvikkeiden suhteen on mahdotonta saavuttaa. Viime aikojen konfliktien perusteella nähdään miten teknistyminen muuttaa sodan kuvaa. Teknologinen sodankäynti vaatii huomattavasti enemmän kunnossapitoresursseja perinteisempään sodankäyntiin verrattuna. Pitkälle teknistynyt sodankäynti perustuu omien ydinalueiden pitämiseen varsinaisten sotatoimien ulkopuolella; ainakin mikäli sotatoimia halutaan jatkaa pitkään. Tällä ei ole merkitystä joukkotuhoasein käytävässä globaalissa sodassa joissa kaikilla on yhtä huonot kortit käsissään. Pienet ja etäiset alueelliset konfliktit eivät taas vaikuta yhteiskunnan normaaliin elämään, niihin törmää lähinnä uutisissa tai autoa tankatessa. Klassinen pitkä sodankäynti lähialueilla on ongelmallista, sillä huipputeknologian käytettävyys rapistuu nopeasti eikä mikään yksittäinen valtio pysty ylläpitämään kaikkea sen kunnossapitoon tarvittavaa infrastruktuuria. Mikäli aikoo perustaa toimintansa huipputeknologiaan, sodat kannattaa käydä muutaman tuhannen kilometrin päässä omien rajojen ulkopuolella. Korkean teknologian laaja käyttö parantaa asejärjestelmien tehoa, mutta samalla se lisää koko puolustusjärjestelmän haavoittuvuutta. Runsaasti huipputeknologiaa sisältävän kaluston huolto on vaativaa ja kallista. Teknologisen ylivoiman hankkiminen ja ylläpito vaatii syvää kukkaroa. Kaikkien varojen sijoittaminen tehokkaaseen, mutta määrältään vaatimattomaan varustukseen on huono strategia. On hyvinkin mahdollista ettei vaurioitunutta kalustoa saada enää käyttöön saman sodan aikana. Pieni ja yksinään taisteleva teknisesti ylivertainen puolustaja on suurissa vaikeuksissa, jos vastustajana on keskinkertainen mutta kookas vastustaja. Matalampi tekniikka kestää yleensä pidempään kuin korkea tekniikka, vastustajalta vaaditaan vain kärsivällisyyttä. Jos pelin säännöt ovat epäedulliset, heikompi osapuoli voi parantaa asemiaan muuttamalla sääntöjä. Irakin nykypäivä ja Tsetsenian historia ovat hyviä esimerkkejä asymmetrisestä sodankäynnistä, pienetkin sissiryhmät pystyvät vastustamaan tehokkaasti teknologisesti parempia joukkoja. Korkeaan teknologiaan perustuva sodankäynti soveltuu parhaiten suurille maille ja liittoutumille, kyse on eräänlaisesta taloudellis-teknisestä kilpavarustelusta. Korkean teknologian hyödyntäjän pitää olla niin vahva että se pystyy pitämään huoltoreittinsä auki. Sillä pitää myös olla riittävä poliittinen painoarvo jotta sen kanssa halutaan käydä kauppaa. Bisnes on kuitenkin bisnestä, kauppapoliittisesti liian hankalista kumppaneista hankkiudutaan helposti eroon, vaikka periaatteessa oltaisiinkin myötätuntoisia. Toisaalta, merkittävien markkinoiden vuoksi moraali myös venyy tarvittaessa. Ainakin jotkut pitävät Coca Colan Fanta-brändin luontia Saksan markkinoille 1940 ja IBM:n saksalaisen tytäryhtiön Dehomag:in reikäkorttiliiketoimintaa esimerkkeinä siitä miten monikansallisuus jyrää kansalliset näkökulmat. Laaja sodankäynti ei ole taloudellisesti kannattavaa Sodankäynnin tavoitteetkin muuttuvat, eikä maa-alueiden valtaaminen ole enää itsetarkoitus joitain kriittisiä luonnonvaroja lukuun ottamatta. Taloudelliset päämäärät ja vallan kasvattaminen voidaan saavuttaa kauppasodan keinoin, ne aiheuttavat vähemmän vakavia häiriöitä kokonaisuuden toiminnalle. Kauppasodat ovat hyväksyttävämpiä ja kustannuksiltaan edullisempia kuin todelliset sodat. Jos varsinaiseen sotaan joudutaan, se pyritään käymään nopeasti ja mahdollisimman siististi. Globalisaatiolla on tähän oma vaikutuksensa. Laaja sodankäynti ei ole taloudellisesti kannattavaa, koska suurten yritysten haarat ulottuvat kaikkialle ja useimmiten yritysten etu on myös valtioiden etu. Nykysodissa klassinen aseteollisuuden ja jällenrakentamisen tuoma hyöty menetetään infrastruktuurin vaurioitumisen ja markkinoiden häiriintymisen myötä. Elinkeinoelämä pyrkii rajoittamaan sodankäyntiä jos siitä on merkittävää haittaa liiketoiminnalle. Boeingin puolustusjärjestelmien toimitusjohtajan Jim Albaughin mukaan sota on sotateollisuudenkin kannalta huono asia, aktiivisten sotatoimien aikana tuotekehityshankkeet jäävät taka-alalle. Kriisit ja uhkakuvat hyödyttävät varusteluteollisuutta, mutta itse sodan puhkeamista halutaan välttää. Boeing myi vuonna 2004 puolustusjärjestelmiä 30 miljardilla dollarilla, pelkästään projektinohjauspalveluiden myynnistä saatiin 6 miljardin dollarin tulot. Samana aikana Irakin operaatioon toimitettu kalusto tuotti sille ainoastaan 300 miljoonaa dollaria. Klassinen pitkä sodankäynti lähialueilla on ongelmallista, sillä huipputeknologian käytettävyys rapistuu nopeasti eikä mikään yksittäinen valtio pysty ylläpitämään kaikkea sen kunnossapitoon tarvittavaa infrastruktuuria. Vaurauden lisääntyessä riskinottohalu vähenee, menetysten pelko painaa enemmän kuin mahdolliset hyödyt. Nopean tiedonvälityksen aiheuttama CNN-efekti ja huonojen uutisten vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen ohjaa useimmat maat sellaisiin vaihtoehtoihin joissa omat tappiot minimoituvat. Tämä muuttaa käytettäviä asejärjestelmiä ja valittuja sodankäynnin oppeja. Vastustajat pyritään tekemään nopeasti toimintakyvyttömäksi ilman resursseja kuluttavaa maasotaa. Vauraat vastustajat nähdään potentiaalisina tulevaisuuden markkinoina, sen vuoksi kohdemaat pyritään vapauttamaan murskaamisen sijaan. Tulevaisuudessa sodankäynti, politiikka ja talous tulevat kytkeytymään toisiinsa vieläkin tiiviimmin. Sotien ympärille yritetään luoda mahdollisimman positiivinen imago, tosin viime vuosina se ei ole aivan onnistunut. Tiedonvälitys pystytään pitämään paremmin aisoissa jos sodat loppuvat nopeasti ja uhrien määrä pysyy pienenä. Tämä voi johtaa siihen että siviilikohteista tulee pääkohteita. Ihmisten sijasta tuho pyritään kohdistamaan infrastruktuuriin. Tämä tendenssi on voitu havaita entisen Jugoslavian alueella ja Irakissa, iskuja kohdistettiin siltoihin, tv-asemiin ja sähkölaitoksiin. Median kielenkäytössä puhuttiin vihollinen pommittamisesta takaisin keskiajalle; ts. murskaamaan modernin yhteiskunnan teknologinen infrastruktuuri. Tämä tavoite onnistuu sitä paremmin mitä kehittyneempi kohdemaa on; köyhillä mailla ei ole tuhottavaa infrastruktuuria. Suojaamattomat siviilikohteet ovat helpompia maaleja kuin suojatut sotilaskohteet, niillä saavutetaan suuremmat vaikutukset pienemmin panoksin. Maailmansodan aikaiset marssioppaat sisälsivät tarkkaa tietoa teistä, siltarummuista sekä sähkö- ja puhelinjohtimien määristä. Nykyisinkin voitaneen olettaa, että kaikki tärkeä tieto yhteiskunnan kriittisistä järjestelmistä löytyy myös maamme ulkopuolelta. Olisi loogista olettaa vastustajan keskittävän kriisitilanteessa voimansa ensisijaisesti yhteiskunnan kriittisiin kohteisiin. Suojaamattomat siviilikohteet ovat helpompia maaleja kuin suojatut sotilaskohteet, niillä saavutetaan suuremmat vaikutukset pienemmin panoksin. Miten nykyiset kaupungit säilyvät toimintakykyisinä talviaikana ilman sähköä, vettä ja kaukolämpöä? Kesällä ongelmana on elintarvikehuolto, nykyinen elintarviketeollisuus ja elintarvikehuolto perustuvat siihen, että kotitalouksilla on omat kylmäsäi- 11

12 lytystilat. Jos tiedonvälitys lamaantuu, on yhteiskunnan ohjaaminen hankalaa luvun selviytymistapoja ei voida enää kopioida sellaisenaan tähän päivään sillä yhteiskunnan infrastruktuuri on muuttunut. Siviiliyhteiskunnan toimintakyky on kriisivalmiuden heikoin lenkki. Teknologiaan perustuva sodankäynti vaatii niin massiivisen huoltokoneiston, ettei se voi selvitä pitkiä aikoja yksinään muun yhteiskunnan toiminnan häiriintyessä. Puolustusjärjestelmien riskianalyysissä on usein vaarana liian kapea näkökulma, riskejä arvioidaan helposti ainoastaan oman aselajin tai sektorin kautta miettimättä kokonaisuuksia sen tarkempaan. Viime vuosina näkökulma on hieman laajentunut ja yhteiskuntaa on alettu tarkastelemaan hieman laajemmalta kantilta. Tietojärjestelmien toimivuuden takaamiseen on alettu panostaa. Eräänä jäljelle jääneenä ongelmana on se, että hyvin suojatut järjestelmät ovat koko maan mittakaavassa poikkeustapauksia ja suurin osa tärkeistä järjestelmistä jää yhä heikolle huomiolle. Jo vuoden 2004 selonteon yhteydessä kansanedusta ja tunnettu tietotekniikan asiantuntija Jyrki J. Kasvi arvosteli tietoverkkojen aiheuttamien riskien vähäistä huomiointia senaikaisen selonteon tekstissä. Tekniikan sudenkuoppia Elektroniikan osuus teknisissä järjestelmissä lisääntyy jatkuvasti. Uudet älykkäämmät laitteet sisältävät runsaasti mikroelektroniikkaa, tietotekniikkaa ja ohjelmistoja. Laitteiden nopeuksien ja suorituskyvyn kasvaessa niistä tulee aiempaa herkempiä ja vaikeammin korjattavia. Monet laitteet sisältävät erilaisia sensoreita ja sulautettua elektroniikkaa, niitä käytetään käyttöaikaisen toiminnan monitorointiin ja säätötoimenpiteisiin. Mekaaniset ja yksinkertaiset sähköiset komponentit korvautuvat älykkäillä elektronisilla antureilla. Osa antureista ja säätimistä on verkotettu, autoelektroniikassa auton kaapelointi korvautuu sisäisellä tietoverkolla ja uudet autot voivat sisältää toista sataa mikrokontrolleria. 12 Tekniikan kasvaessa monimutkaisemmaksi puolustusvoimilla on yhä vähemmän mahdollisuuksia tehdä asioita itse, sen on pakko turvautua teollisuuden osaamiseen. Tietotekniikan ja muun tekniikan yhdistelmät synnyttävät vaikeasti havaittavia riskejä, pahimmillaan ne voivat pysäyttää koko järjestelmän toiminnan. Ongelmaa pahentaa vikojen arvaamattomuus, sillä ne saattavat tulla esiin vasta vuosien kuluttua, mistä voin ottaa esimerkin erään tuttavani kokemuksista. Muutamia vuosia sitten kymmenisen vuotta vanhaan japanilaiseen autoon tehtiin pieniä korjaustoimenpiteitä. Auton akku piti irrottaa korjausten ajaksi. Korjaus onnistui, mutta moottorissa alkoi esiintyä käyntihäiriöitä. Auto jouduttiin viemään korjaamolle. Pitkällisten ja hankalien selvittelyjen jälkeen vika saatiin tunnistettua. Autossa oli ajotietokone, elektroninen sytytysjärjestelmä ja useita antureita. Uuden auton sytytys toimii alkuvaiheessa oletusasetusten mukaan. Ajotietokone mittaa jatkuvasti moottorin toimintaa, niiden perusteella se tekee sytytykselle pientä hienosäätöä vähentääkseen polttoaineenkulutusta ja päästöjä. Säätöarvot tallennetaan muistiin. Koska autoala on kovasti kilpailtua, ajotietokoneen kustannuksia on karsittu jättämällä siitä paristovarmennus pois. Jos käyttöjännite on pidempään poissa, muisti tyhjentyy ja sytytyksen säädöt palaavat alkuasetuksiin. Tätä ei ole nähty ongelmaksi; parametrit asettuvat kohdalleen muutaman sadan kilometrin ajon jälkeen. Edelleen on oletettu että muutaman vuoden käytön jälkeen kuluttaja ostaa uuden auton ja vanha paalataan metalliromuksi, näin ainakin Japanissa. Autojen keskimääräinen käyttöikä Suomessa on kuitenkin pidempi kuin autonvalmistajat ovat laskeneet. Kulumisen vuoksi anturit saavat moottorista valmistajan arvioimien maksimivaihteluvälien ulkopuolelle osuvia mittausarvoja, ajotietokone ei enää pysty säätämään sytytystä kohdalleen. Ajotietokoneen prosessori on tehty massatuotantona, ohjelmia ei voi päivittää eikä jo poistuviin automalleihin kannata valmistaa ja vaihtaa uusia prosessoreita. Parametrit voidaan syöttää ajotietokoneen muistiin erityisellä analysaattorilaitteistolla. Tämä toimenpide voidaan tehdä vain muutamassa merkkikorjaamossa, ja se on suhteellisen hinnakas. Itse perusongelmaa tämä ei korjaa, uusi jännitekatkos nollaa muistin ja johtaa taas uuteen korjaamokäyntiin. Monet nykyaikaiset järjestelmät ovat kertakäyttöisiä, ja niiden korjaus rajoittuu usein modulien vaihtoon. Sulautettu elektroniikka on yleensä massaräätälöityä, korvaavia tuotteita ei ole saatavilla. Vikojen analysointi ja paikallistaminen tiettyyn moduliin vaatii usein laitekohtaisia erityislaitteita. Analysaattorit ovat kalliita, tiettyjen vuosimallien ajoneuvojen korjauksessa tarvittavia laitteita saattaa olla koko maassa vain muutamia kappaleita. Jos korjaustarve esim. kriisitilanteessa ylittäisi selvästi normaalikysynnän, korjaustyöt voivat jäädä tekemättä. Puolustusvoimien omavaraisuus ei ole mahdollista Erilaisten tietojärjestelmien ja muun elektroniikan käyttöä ollaan jatkuvasti lisäämässä. Toimiessaan ne parantavat joukkojen tilannetietoisuutta ja suorituskykyä, mutta samanaikaisesti tietoliikenteeseen ja sen turvaamiseen pitäisi panostaa aiempaa enemmän. Kaupallisten järjestelmien (COTS, Commercial off the self) käyttö tietoliikennejärjestelmien toteutuksessa yleistyy myös sotilaspuolella niiden edullisuuden vuoksi. Normaaliolosuhteissa ne toimivat hyvin, mutta todellisessa kriisitilanteessa niihinkin liittyy mm. elektroniseen sodankäyntiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Jos pelin säännöt ovat epäedulliset, heikompi osapuoli voi parantaa asemiaan muuttamalla sääntöjä. Irakin nykypäivä ja Tsetsenian historia ovat hyviä esimerkkejä asymmetrisestä sodankäynnistä, pienetkin sissiryhmät pystyvät vastustamaan tehokkaasti teknologisesti parempia joukkoja. Korkean teknologian lisääntyminen ajaa puolustusvoimia yhä läheisempään yhteistyöhön ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tekniikan kasvaessa monimutkaisemmaksi puolustusvoimilla on yhä vähemmän mahdollisuuksia tehdä asioita itse, sen on pakko turvautua teollisuuden osaamiseen. Korkea teknologia on lähes aina kansainvälistä, ja sen hankinta ja kunnossapito vaatii runsaasti yhteyksiä eri puolille maailmaa. Yrityksillä on niiden taloudellisen volyymin vuoksi huomattavasti puolustusvoimia paremmat mahdollisuudet tiiviiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Puolustusvoimat ei ole yksinään merkittävä tekijä kansainvälisillä markkinoilla ja sen on vaikea asioida yksinään suurten kansainvälisten yritysten kanssa. Korkea teknologia on lähes aina kansainvälistä, ja sen hankinta ja kunnossapito vaatii runsaasti yhteyksiä eri puolille maailmaa. Hankittaessa uusia teknisiä järjestelmiä ja suunniteltaessa niiden huoltoa on tukeutuminen teollisuuteen varteenotettava vaihtoehto. Viime kädessä varaosat ja osa kunnossapidon erikoisosaamisesta tulee joka tapauksessa ulkomaisilta yrityksiltä. Jos sopimukset on tehty ammattitaidolla, tämä järjestely voi olla normaaliaikoina hyvinkin joustava ja taloudellinen. Kriisitilanteet ovat suuri haaste. Teollisuuden toimintakyky on sidoksissa muun yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikka teollisuudella olisikin läheinen suhde puolustusvoimiin, kyse on kuitenkin perimmiltään siviiliyrityksistä. Joitain strategisia kumppaneita lukuun ottamatta niiden toimintatapa ja rakenne eivät mahdollista riittävän nopeaa ja varmaa toimintaa kriisiolosuhteissa. Julkisten tietoliikenne- ja huoltoyhteyksien häiriöt voivat aiheuttaa vakavia ongelmia siviiliyritysten toiminnalle. Vaikka kriisiajan toimintaa olisi suunniteltu etukäteen ja varajärjestelmät olisivat olemassa, pitää muistaa, että jokaisen siviiliyrityksen takana on lukemattomia niiden toiminnan kannalta välttämättömiä alihankkijoita ja palveluyrityksiä. Kaikkea ei voida edes ottaa huomioon; seuraavan aamun lehdessä saattaa taas olla uutinen merkittävästä yrityskaupasta, jolla osaaminen tai omistus siirtyy maan rajojen ulkopuolelle.

13 13

14 Maavoimien huoltojärjestelmä 2008 Nyt reppu jupiset, riimisi rupiset, lauloi tanssiyhtye Eppu Normaalin laulusolisti Martti Syrjä aikoinaan. Jalkaväki taas on oppinut kantapään kautta, ettei reppua pidä missään tilanteessa jättää tai huonosti käy. Tarvitaan siis reppu ja mielellään myös repun täytettä. Mutta miten sotaväki aikoo reppunsa täyttää vuoden vaihteen jälkeen? Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004 asetti useita reunaehtoja Puolustusvoimien kehittämiselle. Keskeinen vaatimus oli sodan ajan vahvuuden supistaminen sotilaaseen. Maavoimille perustetaan erillinen Maavoimien esikunta. Logistiikkajärjestelmä on kevennettävä vastaamaan uutta kokonaisvahvuutta. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen rationalisointia käskettiin jatkaa varikkotoimintoja supistamalla sekä materiaalivarastoja vähentämällä. Logistiikkajärjestelmän edellytettiin verkottuvan vahvemmin ympäröivän yhteiskunnan ja kumppanien kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen johtaja oli asettanut jo ennen selontekoa projektin, jonka tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet varikoiden hallinnolliseksi yhdistämiseksi. Projekti oli helppo laajentaa kattamaan koko Maavoimien huoltojärjestelmä. Yhteistyötä teollisuuden kanssa, tavoitteena laajempi kumppanuus, on harjoitettu lukuisissa, pääosin kunnossapitoon keskittyvissä, kumppanuushankkeissa. Näistä konkreettisimpina tuloksina ovat olleet Sodankylän vaatetuskorjaamon luovutus Comforta Oy:lle ja Oriveden Asevarikon osien yhtiöittäminen Oricopa Oy:ksi. Sinikka Helenius Talousvarikolta esittelee kersantin hälytysvarustusta M62 (sipulisäkki). Kuva ja kokemukset kirjoittajan. Maavoimien huoltojärjestelmä aloittaa Maavoimat toimintansa puolustushaarana. Samalla käynnistetään myös maavoimien huoltojärjestelmä. Rakenne ja vastuut ovat selkeät. Pääesikunta sovittaa yhteen kolmen puolustushaaran huoltojärjestelmät osaksi kansallista logistiikkajärjestelmää ja yleiseurooppalaista huoltovarmuutta. Maavoimissa huollon operatiivinen johtaminen ja huollon järjestelyn johtaminen jaetaan tehtäviinsä erikoistuneiden johtoportaiden kesken. Maavoimien komentaja johtaa maavoimakokonaisuutta ja määrittää vaatimukset huollolle. Maavoimien Materiaalilaitoksen johtaja johtaa saamiensa vaatimusten mukaisesti maavoimien huollon järjestelyjä. Sama rakenne toistuu operatiivisten sotilasläänien tasalla. Sotilasläänin komentaja määrittää vaatimukset huollolle. Huoltorykmentin komentaja johtaa huollon järjestelyt sotilasläänin vastuualueella. Alueella toimiva joukko, 14 puolustushaarasta riippumatta, pääsee kytkeytymään maavoimien huoltojärjestelmään huoltorykmentin kautta. Palveluverkostoon käsiksi tukeutumisohjeen avulla Maavoimien huoltojärjestelmä on valtakunnallinen kokonaisuus, joka koostuu Maavoimien Materiaalilaitoksen johtamista joukoista, joukko-osastojen huoltolaitoksista, puolustusvoimien sisäisistä palvelutoimittajista (esimerkiksi Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus ja Sotilaslääketieteen Keskus) sekä elinkeinoelämän toimijoista. Huoltorykmenttien esikuntien keskeisenä tehtävänä on palveluverkoston hallinta ja ohjaaminen materiaalilaitoksen määrittämän työnjaon mukaisesti. Palveluntarjoajat hallitaan käskyjen, suunnitelmien, kapasiteettivarausten ja ennen kaikkea sopimusten avulla. Sopimuksissa pyritään koko valtakunnan laajuiseen kattavuuteen. Ohjeet palveluverkoston käyttämiseksi annetaan joukoille huoltorykmentin tukeutumisohjeessa. Ohjeet annetaan erikseen normaalioloja ja poikkeusoloja varten. Tarvittaessa joukko ja huoltorykmentti voivat laatia tukeutumisohjetta täydentävän palvelusopimuksen. Näiden asiakirjojen avulla joukon komentaja pystyy järjestämään joukkonsa huollon. Joukolla on edelleenkin oltava kyky huoltaa itsensä ja komentajalla on oltava huollon suunnitteluun kykenevät apulaiset. Haasteellinen palvelumalli Järjestelmän tavoitteena on alusta lähtien ollut paremman kustannustietoisuuden aikaansaaminen. Teoriassa tämä olisi järjestettävissä mallilla, jossa joukko-osasto tilaisi kaikki tarvitsemansa palvelut huoltorykmentiltä. Huoltorykmentti laskuttaisi palveluista joukkoa toteutuman mukaan. Käytäntö olisi kuitenkin teoriaa sumeampi. Rykmentti tuottaisi itse vain murto-osan joukolle

15 menevistä palveluista ja toimisi siis läpilaskuttajana kumppaneihin ja muihin palveluntarjoajiin nähden. Lisäksi joukko ja rykmentti olisivat ajautuneet eri puolille pöytää toinen ostajana ja toinen myyjänä. Koska mallin tuottamat ongelmat katsottiin tässä vaiheessa saavutettavia hyötyjä suuremmiksi, ei sitä otettu sellaisenaan käyttöön. Käyttöön otettavassa palvelumallissa joukko-osasto ja huoltorykmentti ovat tiiviisti samalla puolella. Huoltorykmentti kehittää palveluverkostoa ja luo järjestelyt, joiden avulla joukot pystyvät toteuttamaan huoltonsa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kun kyseessä on puolustusvoimien sisäinen palveluntuottaja, esimerkiksi varikko tai varuskuntakorjaamo, budjetoidaan työsuunnitelman mukaiset varat varikolla tai korjaamolla. Ulkopuoliselle palveluntuottajalle maksettavat varat budjetoi joukko-osasto. Valtaosassa maavoimien joukkoja toiminta on jo nyt tämän periaatteen mukaista. Miksi moinen vaiva, jos mikään ei muutu? Maavoimien Materiaalilaitoksen organisaatio On totta, että joukko-osaston näkövinkkelistä katsottaessa juuri mikään ei ensi näkemältä muutu. Uuden järjestelmän hyöty tulee varikko- ja varastorakenteen rationalisoinnista. Varikkojen hallintokustannukset vähenevät. Keskittämällä varastointia voidaan varastojen lukumäärää supistaa. Rationalisoinnin avulla resursseja voidaan suunnata hallintorakenteen ja infrastruktuurin ylläpidosta materiaalisen suorituskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan johdossa, voidaan huoltojärjestelmää kehittää valtakunnallisena kokonaisuutena joukkojen tarpeet huomioon ottaen. Kun resurssit ovat samassa korissa, on odotettavaa, että Maavoimien komentajalla on tosiasiallinen mahdollisuus huollon painopisteyttämiseen tilanteen mukaisesti. Joukot saavat tarvittaessa huoltorykmentin kautta koko maavoimien huoltojärjestelmän tuen. Järjestelmä toimii samoilla periaatteilla eri puolilla valtakuntaa siirto Säkylästä Haminaan ei edellytä uuden huoltojärjestelmän opiskelua. Huoltorykmentti on käyttökelpoinen työkalu kumppanuuteen siirryttäessä. Rykmenttiä voidaan käyttää sopimusten valmisteluun ja laadintaan, toimintaprosessien suunnitteluun, kapasiteettivarausten keräämiseen jne. Joukko-osasto voidaan vapauttaa aikaa ja resursseja vievästä sopimusprosessista. Toimittaja kehittää rykmentin ohjauksessa, joukkojen tarpeita kuunnellen, palvelun, joka on kotiinkutsuperiaatteella otettavissa puolustushaarasta riippumatta aina tarvittaessa käyttöön. Kun rykmentti saa saman palautteen palvelusta kuin toimittajakin, voi tilaaja olla varma, että tuotetta kehitetään oikeaan suuntaan. Alusta lähtien uutta huoltojärjestelmää kehitettäessä on taustalla ollut ajatus mahdollisuudesta vapauttaa joukko-osasto huoltokeskuksen tai varuskuntakorjaamon ylläpidosta ja johtamisesta. Tämä voitaisiin toteuttaa ottamalla huoltokeskukset tai niiden osat huoltorykmentin tai kumppanin johtoon. Joukko-osaston huoltokeskuksen toiminta osana huoltorykmenttiä testataan Etelä-Suomen Huoltorykmentissä liittämällä siihen Kaartin Jääkärirykmentin huoltokeskus alkaen. Tässä pilotoinnissa haetaan kokemuksia palvelumallin toiminnallisuudesta ulotettaessa huoltojärjestelmän muutos konkreettisesti joukko-osaston tasalle. Maavoimien Materiaalilaitos materiaalista huoltoa ja suorituskykyä joukoille Maavoimien Materiaalilaitoksen kokoonpanoon kuuluu lähtien esikunta, neljä huoltorykmenttiä ja kolme laitosta. Varikot eivät enää ole itsenäisiä hallintoyksiköitä, vaan huoltorykmentin alaisia yksiköitä. Sotilasläänien johdossa olleet aluevarastot ja varastot kootaan huoltorykmenttien varasto-osastoiksi. Varasto-osastoilla ja varikoilla ei enää ole mainittavia hallinnollisia resursseja. Hallinnolliset palvelut tuotetaan huoltorykmenttien ja laitosten esikunnissa jälkeen nähdään huollossa monenlaisia suorituksia osa hyviä, osa huonoja, osa erinomaisia ja osa ala-arvoisia. Varmaa kuitenkin on se, että Materiaalilaitoksessa suhtaudutaan vakavasti ja nöyrästi edessä oleviin haasteisiin. Maavoimien Materiaalilaitos tekee kaikkensa sen eteen, että huoltojärjestelmästä tulee toimiva ja, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut ja materiaalin myös repun ja sen sisällön jatkossakin. Huoltorykmenttien ja laitosten alayksiköt Reppu M2005. Kuva kirjoittajan. 15

16 54.Kadettikurssin huoltokoulutetut ja/tai huollon tehtävissä puolustusvoimissa palvelleet upseerit 54. Kadettikurssin opiskelijat yhteiskuvassa. Hannu Luotola on edessä keskellä istuvan eversti Magnus Haaksalon takana kolmannessa rivissä. Huoltoupseereita on itsenäisen Suomen puolustusvoimissa koulutettu vuodesta 1926 alkaen järjestelmällisesti kohta 81 vuoden aikana. Koulutus on aina viime vuosiin saakka ollut täydennyskoulutusta tai vaativimmillaan jatkokoulutusta. Vasta vuodesta 2002 alkaen upseerit ovat voineet valita peruskoulutukseensa kuuluvan huoltoupseerin koulutuksen. Puolustusvoimien huollossa on aina ollut runsaasti huollon tehtäviä. Mitä enemmän puolustusvoimat on vastannut itse huollostaan, sitä enemmän luonnollisesti henkilöstöä on tarvittu. Pääesikunnassa vuosina laaditun selvityksen perusteella puolustusvoimien huollossa oli lähes puolet puolustusvoimien noin tehtävästä. Nämä jakautuivat eri henkilöstöryhmille seuraavasti: 320 upseeria (13 % upseerien tehtävistä) 624 erikoisupseeria (67% erikoisupseerien tehtävistä) opistoupseeria (30% opistoupseerien tehtävistä) 389 sotilasammattihenkilöä (26% sotilasammattihenkilöiden tehtävistä) siviiliä (70% siviilien tehtävistä). Huolimatta viime vuosien lukuisten tehtävien siirroista yhteistyökumppaneille puolustusvoimien huollon tehtävissä palvelee noin puolet henkilöstöstä ja upseereistakin 13 15%. Kadettikurssimme viimeinen aktiivipalveluksensa päättänyt upseeri sammutti valot kurssimme osalta Pääesikunnassa ja jäi reserviin lukien. Näin onkin hyvä tarkastella kurssiamme huollon näkökulmasta Kadettikurssin ja 39.Merikadettikurssin upseerit valmistuivat keväällä 1970 maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien sekä rajavartiolaitoksen upseeritehtäviin. Maavoimien upseerit palvelivat aselajitehtävissä kuten jalkaväessä, kenttätykistössä, ilmatorjunnassa, pioneereissa, viestissä ja rannikkotykistössä. Meri- ja ilmavoimien upseerit valitsivat myös omat aselajinsa puolustushaaroissaan. Huollosta ei tuolloin puhuttu aselajina, vaan puolustushaaraan verrattavana toimialana. Kattaahan huolto kaikki kolme puolustushaaraa. Virkauriamme tarkasteltaessa suurin osa kurssilaisistamme on kuitenkin palvellut huollon tehtävissä. Tämä saattaa yllättää monet ja onkin lyhyen kirjoituksen arvoinen. Kurssillamme ei ollut mahdollisuutta valmistua suoraan huollon tehtäviin, kuten helmikuussa 2002 käynnistyneeltä 88.Kadettikurssilta alkaen on ollut mahdollista. Valmistumisemme aikaan kouluttautuminen huollon tehtäviin tapahtui huoltoalan kurssien kuten huoltoupseeri-, kuljetusupseeri-, taisteluvälineupseeri- ja huoltoesiupseerikurssien kautta erikoistumalla sekä palvelemalla huollon tehtävissä virkauran eri vaiheissa. Tuolloin katsottiin, että on eduksi ensin perehtyä puolustushaaransa tai aselajinsa perustehtäviin ennen erikoistumista. Nyttemmin useistakin eri syistä pidetään perusteltuna erikoistua heti alusta alkaen huoltoon. Kurssimme huollon tehtävissä palveli peräti 27 upseeria eli 29% 54.Kadk:n kokonaisvahvuudesta (92). Jos mukaan lasketaan 39. Mekadk (10), jolla huoltokoulutettuja tai huollon tehtävissä palvelleita ei Prikaatikenraali Hannu Luotola tarkastelee tässä oman kadettikurssinsa suurta panosta puolustusvoimien huollolle ja heittää haasteen huollon tutkijoille. ole, tulos on silti 27%. Kurssilaisistamme huollon koulutuksen saaneita ja/tai huollon tehtävissä palvelleita on siis yli kaksi kertaa nykyistä keskiarvoa enemmän. Luvuissa ei ole otettu huomioon rauhanturvatehtävissä huoltoalan koulutuksen saaneita tai huollon tehtävissä toimineita, joita kumpiakin on runsaasti. Siviiliin siirtyneistä moni lukeutuu huollon alaan ja saattaa olla kertausharjoituksissa koulutettu huollon tehtäviin. Huoltoupseerien historian ja miksei puolustusvoimien huollonkin kannalta olisi mielenkiintoista tutkia eri kadettikurssien huollon koulutusta saaneiden ja huollon tehtävissä palvelleiden määriä laajemminkin. Tästä saattaisi löytyä jopa pienehkön tutkielman aihekin. Hannu Luotola prikaatikenraali

17 % % % % % % % % % % % % % % % % % % % 17

18 Unelma suomalaisesta sotilasterveydenhuollosta Sotilasterveydenhuollon ydintehtävä on mission mukaisesti osallistua joukkotuotantoon sekä ylläpitää ja kehittää joukon toimintakykyä ja taistelukelpoisuutta kaikissa turvallisuustiloissa. Onnistuminen ydintehtävässä edellyttää painopisteen siirtämistä joukko-osastojen terveysasemilla tehtävästä sairaanhoitotyöstä operatiivisessa toimintaympäristössä toteutettavaan koulutukseen ja kenttäterveydenhuollon palvelujen tuottamiseen. Näin toteutetaan etupainotteista terveydenhuoltoa lähellä asiakasta. Joukkotuotannon ensimmäinen vaihe on asevelvollisen palveluskelpoisuusluokan määrittäminen. Luokan määrittämisessä tarvitaan sotilasterveydenhuollon asiantuntijoiden näkemystä ja kokemusta. Vuoden 2008 alusta perustettavien aluetoimistojen sijoittuminen joukkoosastoihin helpottaa joukko-osaston oman terveydenhuoltohenkilökunnan osaamisen hyödyntämistä sekä lähentää asevelvollisuusalan ja sotilasterveydenhuollon toimijoita. Normaalioloissa sotilasterveydenhuollon avainasiakasryhmä ovat asevelvollisten kouluttajat ja esimiehet. Kouluttajilla ja esimiehillä on vastuu alaistensa hyvinvoinnista ja terveydenhuoltohenkilöstö auttaa ja tukee heitä kantamaan tätä vastuuta. Auttaminen ja tukeminen onnistuvat vain jalkautumalla kentälle sotaharjoituksiin, leireille, yksiköihin, mikä merkitsee luopumista valkoisesta takista ja sen korvaamista maastopuvulla. Ylihoitaja Erja Alarotu ja lääkintäeversti Seppo Rehunen, Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunta, huolto-osasto tayhtymä, jonka kanssa kahdensuuntaista yhteistyötä voidaan syventää hallitusti paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Liittyminen osaksi suurempaa sairaanhoidon kokonaisuutta voi olla ratkaisu selvitä varuskunnallisen sairaanhoidon suurista kuormitusvaihteluista. Yhteistyön syventämisen hallittua kehittämistä kartoittamaan tarvitaan puolustusvoimien ulkopuolista puolueetonta osaamista. Ostopalvelujen osuus on lisääntynyt paikallistasolla nopeasti. Kuvassa 4 on arvioitu ostopalvelujen osuutta vuosina 2004 ja Kuvan luvut ovat vain suuntaa-antavia, eivätkä perustu mihinkään selvitykseen. Joukko-osastot ostavat erikoissairaanhoidon palvelujen lisäksi laajan kirjon perusterveydenhuollon palveluja paikallisilta ja alueellisilta palvelutuottajilta: röntgenpalveluja, laboratoriopalveluja, palkatun henkilökunnan sairaanhoitoa, lakisääteistä työterveyshuoltoa, päivystyspalveluja, optikkopalveluja, tukipohjallisia, hammaslääkäripalveluja. Integroituminen ympäröivään yhteiskuntaan - sairaanhoidon kumppanuuksien saattaminen loppuun Sotilasterveydenhuollon henkilöstö voi panostaa ydintehtäviinsä vain luopumalla toiminnoista, mitkä eivät ole ydintehtäviä. Sairaanhoito eri muodoissaan ei ole ydintoiminto eikä vaadi sotilasterveydenhuollon erikoisosaamista. Joukko-osastojen voimaan astuneet erikoissairaanhoidon tutkimuksia ja hoitoa sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden ostamista ja toimittamista koskevat kumppanuudet sairaanhoitopiirien kanssa ovat onnistuneet erinomaisesti. Hyvät kokemukset rohkaisevat harkitsemaan kumppanuuksien laajentamista koskemaan myös yleislääkäritasoista sairaanhoitoa eli perusterveydenhuoltoa. Luonteva yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kumppani on joukko-osaston sijaintipaikan kansanterveystyön kun- Suomalaisen sotilasterveydenhuollon unelmassa sotilasterveydenhuolto on kiinteä osa sekä puolustusvoimia että kansallista terveydenhuoltojärjestelmää. Unelma on kiteytetty visioksi ja missioksi. Molemmat ovat olleet vuosia käytössä, kun Läntisen maanpuolustusalueen joukko-osastojen henkilöstö on kehittänyt sotilasterveydenhuollon rakenteita ja toimintaa. 18

19 Työnjako uusiksi Joukko-osastojen aiemmin lääkäripainotteinen toiminta on muuttunut hoitajapainotteiseksi sekä vastaanottotoiminnassa että huomattavilta osin myös suunnittelussa, kehittämisessä ja johtamisessa. Läntisen maanpuolustusalueen joukko-osastoissa on hoitajien osuus varusmiesten aamuvastaanotosta lisääntynyt vuoden 1999 reilusta kolmanneksesta (38 %) lähelle 70 %:ia. Muutos noudattelee valtakunnallista siviilisuositusta, jonka mukaan hoitajien ja lääkäreiden vastaanottotyön tavoitejakauma on 70/ 30. Hoitajien osuuden lisääntyessä ovat aamuvastaanotot nopeutuneet merkittävästi ja varusmiehet ehtivät täten entistä useammin iltapäivän palvelukseen. Hoitajien vastuun lisääntyminen ei ole vapauttanut lääkäreiden kapasiteettia johtamiseen, suunnitteluun tai koulutukseen. Jos lääkäri on ainoa ammattinsa edustaja joukko-osastossa, on hän käytännössä sidottu yleislääkärin sairaanhoidollisiin tehtäviin eikä häneltä liikene aikaa sotilasterveydenhuollon ydintehtäviin. Sotilasterveydenhuollon edustajat mukaan suunnittelemaan ja kehittämään Sotilasterveydenhuollon toimialan hyväksyminen JOHA2008 mukaisiin Kolme keskeisintä kehittämiskohdetta ovat: 1. Sotilasterveydenhuollon toiminnan painopiste viedään operatiiviseen toimintaympäristöön = etupainotteinen sotilasterveydenhuolto eli kenttäterveydenhuolto 2. Toiminnan rakenteiden ja toimintatapojen tulee normaalioloissa noudattaa poikkeusolojen rakenteita ja toimintamalleja niin suuresti kuin suinkin mahdollista eli NO = PO 3. Sotilasterveydenhuollon koulutuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja suunnittelun tulee tapahtua kiinteässä yhteistyössä muun huollon kanssa. Integroiminen muuhun huoltoon luo edellytykset purkaa tarpeettomiksi jäävät lääkintähuollon päällekkäiset rakenteet ja toiminnot. hallintorakenteisiin (kuva 3) merkitsee valmius-/suunnitteluhoitajan ja sotilaslääkärin sisällyttämistä esikuntien henkilöstökokoonpanoihin. Vuoden 2008 alusta huollon järjestelyjen valtakunnallisten ja alueellisten koulutus-, suunnittelu-, kehittämis- ja johtoesikuntien kokoonpanoissa ei ole ainoatakaan sotilasterveydenhuollon asiantuntijaa. Muun muassa poikkeusolosuunnittelu on kuitenkin näiden esikuntien vastuulla myös terveydenhuollon järjestelyjen osalta. Jos sotilasterveydenhuollon asiantuntijat hyväksytään mukaan huoltorykmenteissä ja Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnassa tapahtuvaan huollon järjestelyjen suunnitteluun ja kehittämiseen, poistuvat v 2008 alusta tulossa olevat valmiuden kohottamisvaiheen johtosuhdemuutoksista aiheutuvat ongelmat. Samalla voidaan purkaa puolustusvoimien huollon muusta koulutuksesta, suunnittelusta ja kehittämisestä irrallaan olevat lääkintähuollon keinotekoiset hallintorakenteet. Unelma suomalaisesta sotilasterveydenhuollosta on helppo toteuttaa: riittää, että puolustusvoimien terveydenhuoltoon sovelletaan samoja, laajasti hyväksyttyjä periaatteita ja vaatimuksia kuin huollon muihinkin toimialoihin. Kun visio integroitumisesta sotilaalliseen toimintaympäristöön kuvataan organisaatiolaatikoilla, syntyy malli, jossa sotilasterveydenhuollon toimintoja suunnitellaan ja kehitetään samoissa organisaatioissa ja esikunnissa yhdessä huollon muiden toimialojen kanssa. Mallissa johtosuhteet eivät muutu valmiutta kohotettaessa. Keltainen on operatiivinen toimija ja sinivihreä järjestelyistä vastaava. 19

20 Lääkintähuollon menestystekijät Artikkelin on muokannut Suunnittelija / osastonhoitaja Kari Stenius, SOTLK komppanian hyökkäyksessä Vuosina lääkintä huollon toimivuutta komppanian hyökkäyksissä selvitettiin Maasota koulun johtaman Komppanian hyökkäyksen menestystekijät -tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata nykyisellä joukkotuotannon- periaatteella koulutettua komppanian lääkintähuoltoa tutkimusasetelman mukaisissa hyökkäyksissä, arvioida sen toimivuutta ja löytää siihen liittyviä menestystekijöitä sekä kehittämistarpeita. Joukkueiden lääkintämiesten fyysistä rasitusta tutkittiin FRWD-tallentimella, joka mahdollisti tutkittavan henkilön suorituksen aikaisen paikkatiedon ja sykeprofiilin taltioinnin. Kenttälääkinnän toimintaa havainnoitiin kahden lääkintähuollon tutkijan sekä Maasotakoulun tutkimusorganisaation mittaajien toimesta. Kaikista laadullisista raporteista kerättiin lääkintähuoltoa koskevat havainnot yhteenvedoksi. Lääkintähuollon menestystekijöitä on kehitettävä Lääkintähenkilöstön lääkintäkoulutus, fyysinen kunto ja harjoitusmotivaatio olivat ennakkokyselyn perusteella riittävät tutkimuksen toteuttamiseen. Kenttälääkintäjärjestelmän tuntemus oli keskitasoa ja vastaajista yli puolet oli saanut omasta mielestään lääkintäkoulutusta sopivasti, paljon tai erittäin paljon. Tutkimusmenetelminä käytettiin mittauksia, havainnointi ja lomakekyselyjä. Hyökkäyksistä kerättiin taistelusimulaattoritiedot ja haavoittuneiden evakuointeja ja ensihoitoa seurattiin tappiokorteilla. Lääkintähenkilöille suoritettiin ennen tutkimusharjoitusta ennakkokysely (alkuhaastattelu) ja samalla heidät perehdytettiin tutkimuksen toteutukseen. Loppuhaastattelut suoritettiin maastossa välittömästi jokaisen hyökkäyksen päätyttyä. Tutkimusharjoituksen aikana lääkintähenkilöt toimivat saamansa koulutuksen mukaisesti osana komppanian taisteluorganisaatiota. Lääkintäryhmän liikkumista seurattiin gps-paikannuslaitteilla hyökäyksen eri vaiheissa ja saatiin siten tietoa lääkintäryhmän taktisesta toiminnasta hyökkäävän joukon osana. Ylemmän hoitopaikan sijainnin tietäminen (%). (n=237) Ylemmän hoitopaikan sijainnin tiesi 42,5 % vastaajista (kuvio ). Ylemmän hoitopaikan sijaintia ei tiennyt 57,3 %. Huonoiten ylemmän hoitopaikan sijainnin tiesivät joukkueiden lääkintämiehet. 20

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä.

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä. HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA Helsinki.10.2009 HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS 12.10.2009 AIKA: 12.10.2009 klo 17.30 PAIKKA: LÄSNÄ: Valio OY Yhdistyksen kunniajäsenistä: - teollisuusneuvos

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Rautakirja. Matti Salmi hallintojohtaja, Rautakirja. Capital Markets Day 14.3.2002. Rautakirja

Rautakirja. Matti Salmi hallintojohtaja, Rautakirja. Capital Markets Day 14.3.2002. Rautakirja Matti Salmi hallintojohtaja, Capital Markets Day 2 Päämäärä/visio -yhtymä on osa Pohjois-Euroopan dynaamisinta viestintäkonsernia hallitsemalla ja kehittämällä viestintäalan parhaita jakeluteitä valituilla

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut IBM Global Business Services (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) ITviikko Seminaari torstaina 10.5.2007 Pekka Leppänen (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) Myytinmurtajat 1. Globalisaatio ei vaikuta korkean osaamisen

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

- suunnittelussa - normeissa - rakentamisessa

- suunnittelussa - normeissa - rakentamisessa 1. Uudet normit, joista ei käyttökokemusta, tietokoneohjelmat testaamatta 2. Kokeneet osaajat (suuret ikäluokat) eläköityvät, mistä seuraajat? 3. Suunnitelmien tarkastamiseen käytettävät (viranomais)resurssit

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

loistavaa puhtautta TAMMERMATIC -PALVELUT

loistavaa puhtautta TAMMERMATIC -PALVELUT TAMMERMATIC -PALVELUT loistavaa puhtautta Käytössäsi ovat pohjoismaisiin olosuhteisiin kehitetyt tuotteet, jotka soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön kaikissa autonpesukoneissa ja vedenkierrätysjärjestelmissä.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

www.kaeser.com SIGMA AIR UTILITY Paineilman toimitussopimus

www.kaeser.com SIGMA AIR UTILITY Paineilman toimitussopimus SIGMA AIR UTILITY Paineilman toimitussopimus SIGMA AIR UTILITY Osta vain paineilmaa Kuvitelkaa tilanne, jossa uusi paineilmajärjestelmä ei edellytä minkäänlaisia investointeja: hankinta ei vaadi sen paremmin

Lisätiedot

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILLE KIVINEN OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA 14.3.2012 SEUROJENTALO SEURALA, HÄMEENKOSKI 1 Osuuskauppa Hämeenmaa 2 Hämeenmaan toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot