VIRTUAALISUUS. muuttaa maailman sivu. Anssi Vanjoki: vauhtia telebisnekseen. Nyt opiskellaan vuorovaikutusta. potkii Turkissa

Transkriptio

1 MIKÄ HÄVIÄÄ VUONNA 2030? sivu 24 PARHAAT RAPORTOIJAT PALKITTIIN sivu 4 PwC:n asiakaslehti 2/2011 Tero Kivisaari potkii Turkissa vauhtia telebisnekseen sivu 18 Nyt opiskellaan vuorovaikutusta sivu 22 energia kallistuu, Tulikivi porskuttaa sivu 14 Anssi Vanjoki: VIRTUAALISUUS muuttaa maailman sivu 6 1

2 sisältö 18 pääkirjoitus Kuluttaja päättää 14 Suomessa ollaan vasta alkutekijöissä yritysvastuun mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Tämä selviää PwC:n tuoreesta yritysvastuubarometrista. Yrityksistä vain 37 prosenttia on tunnistanut kestävän kehityksen haasteita, ja vain muutama yritys on kuvannut niiden vaikutuksia liiketoimintaan. Harvinaista on myös yritysvastuun integroiminen ydinliiketoimintaan ja nostaminen strategiselle tasolle. Kuten hallitusammattilainen Sari Baldaufkin totesi keväällä Kauppalehdessä, yritysvastuu ei ole mitään pehmopuhetta, vaan kovaa ydintä, johon kehittyvä liiketoiminta nojaa. Kuluttaja vaatii yhä enemmän tietoa ennen ostopäätöstä. Kuluttajat tarkistavat esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleja sekä hiilijalanjälkiä. Amerikkalaisella Walmart-ketjulla on nykyään lähes kaikissa pakkauksissa merkinnät hiilijalanjäljestä. Elintarvikepakkauksissa ensikuitukartonki on osin korvaamassa kierrätyskuitukartongin. Kuluttajat kiinnittävät myös huomiota vesijalanjälkeen. Maailmassa käytetyistä tekstiileistä 45 prosenttia on puuvillaa. Puuvillan viljely kuluttaa paljon vettä, ja koska sitä viljellään varsin kuivilla alueilla, maata joudutaan kastelemaan paljon. Myös farkut ovat puuvillasta. Yksien farkkujen valmistaminen vie litraa vettä ja puoli kiloa erilaisia kemikaaleja. Jos farkkuja valmistettaisiin erikoisselluloosasta, saataisiin yhden puun selluloosakuidusta noin 200 farkut Lyhyesti 17 Paikalla Yhteistyö Sibelius-Akatemian kanssa alkoi. Parhaat raportoijat on valittu. Metsäteollisuus järjestelee entistä ahkerammin. Teema Virtuaalisuus tulee Verkkoa käytetään mobiilisti, mutta onko sillä väliä, millaisella laitteella? No ei, vastaavat ex-nokialainen Anssi Vanjoki ja Tiedon mobiilikonkari Arto Ryymin. Kiisa Hulkko: Lisää palkkaa, mutta millä perusteella? 22 Johtaminen Vesa Nissinen korostaa syväjohtamisessa vuorovaikutustaitoja. 13 Ahaa 24 Trendi Yritysbarometri paljastaa yritysvastuun tilan Suomessa. puolet menee ulkomaille. Mikä häviää maailmasta 2030? Ainakin web 2.0 ja sanomalehdet. 26 Tullaan tutuiksi Sari Takalo vetää siirtohintatiimiä ja laulaa Abbaa. Kannen kuva: Marjo Tynkkynen 2 21 Kolumni 14 Globaali-lokaali Tulikiven tuotannosta jo Aviisori on PwC:n asiakaslehti. Tero Kivisaari on Telia Soneran uratiikeri, joka nuorena haaveili lentäjän urasta. 10 Kasvutarina Carus PBS myi ja osti takaisin eikä se laske epäonnistumista vaihtoehdokseen. Mobiilin konkarit Anssi Vanjoki ja Arto Ryymin toteavat lehdessämme, että ei ole oleellista, millaisella laitteella tulevaisuudessa verkossa toimitaan. Heidän mielestään olennaista on, mitä verkossa tapahtuu ja miten liiketoiminta on yhdistetty virtuaalimaailmaan. Ryymin toteaa, että sosiaali- ja terveysala ei ole ollut odotetun ripeä ottaessaan uusia sähköisiä palveluja käyttöönsä. Tämän toteaa myös PwC:n terveydenhoitotoimialaa globaalisti johtava Christopher Wasden. Hänen mukaansa esimerkiksi Yhdysvalloissa mobiili terveydenhoito tuo prosentin säästöt kustannuksiin verrattuna perinteiseen terveydenhoitoon. Vanjoen ja Ryyminin ajatuksia voit lukea lisää lehtemme sivuilta Henkilö 6 Hallitusammattilaiset tapasivat Wanhassa Satamassa Helsingissä. Aurinkoista kesää mobiilin parissa! johan kronberg Päätoimittaja Julkaisija PricewaterhouseCoopers Oy, PL 1015 (Itämerentori 2), Helsinki, puh. (09) , Osoitteenmuutokset aviisori@dmd.fi Päätoimittaja Johan Kronberg Toimituspäällikkö Hanna Kauko Toimitus neuvosto Kim Karhu, Nina Kinnunen, Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen Toimitus Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 ad, Helsinki Paino Finepress ISSN Lehdessä käytetyllä paperilla on kestävän kehityksen PEFC-tunnus. 3DLQRWXRWH 3

3 Suomalaisten listayhtiöiden parhaat Corporate Governance -raportoinnit on asetettu paremmuusjärjestykseen toista kertaa. Tänä vuonna kisan voittoisimmat yhtiöt olivat Pohjola Pankki, Alma Media ja Exel Composites. Listayhtiöiden raportointikilpailun järjestivät Boardman, Hallitusammattilaiset, PwC ja Roschier. Kilpailussa selvitettiin listayhtiöiden hallinnointiraportoinnin nykytilaa ja etsittiin elinkeinoelämän suunnannäyttäjien hallinnointiraportoinnin parhaita käytäntöjä, joita hyödyntämällä hyvän hallinnointitavan kehitystä voitaisiin edistää Suomessa. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota läpinäkyvän hallinnointiraportoinnin teknisen oikeellisuuden lisäksi myös laadullisiin tekijöihin, jotka parantavat tiedottamista omistaja-arvon kasvattamisen ja riskienhallinnan näkökulmasta. Kilpailun arviointiraadissa toimivat Tom v. Weymarn (pj), Juhani Erma, Maija-Liisa Friman, Satu Huber, Timo Löyttyniemi, Christoffer Taxell ja Pekka Timonen. Onko yhdistyksesi tai säätiösi raportointi avointa ja läpinäkyvää? Entä onko toiminnan tavoitteet kerrottu selkeästi ja eri sidosryhmien intressit huomioitu raportoinnissa? Selvitä asia ilmoittautumalla mukaan PwC:n järjestämään Avoin raportti -kilpailuun. PwC kannustaa kolmannen sektorin toimijoita raportoimaan läpinäkyvästi ja laadukkaasti. Kilpailuun voivat osallistua kaikki aatteelliset yhdistykset ja säätiöt. Arvioinnin kohteena ovat vuodelta 2010 laaditut raportit, joiden avulla yhdistys tai säätiö raportoi toiminnastaan ja taloudestaan sidosryhmilleen. Raportti voi olla nimeltään esimerkiksi vuosikertomus tai vuosikatsaus. Se voi olla myös virallinen tilinpäätös ja toimintakertomus. Arvioinnissa kiinnitetään lisäksi huomiota kilpailun tavoitteiden kannal- ta keskeiseen sisältöön yhdistyksen tai säätiön Ilmoitt internetsivuilla. aud Kilpailun palkintona mukaa u n on positiivinen julkisuus Avoin r aportti ja euroa. -kilpail uun. Palkintosumma jaetaan kilpailusarjojen voittajien kesken. Raadin jäsenet ovat Johannes Koroma (raadin puheenjohtaja), Matti Honkala, Heikki Lehmusto, Leena Niemistö ja Hanna Nurminen. Kilpailun tulokset julkistetaan 10. marraskuuta 2011 järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Ilmoittautumislomake mukaan liitettävine raportteineen tulee palauttaa 30. kesäkuuta mennessä postitse. Ilmoittautumislomake ja tarkemmat ohjeet Talouskaupunkien top 5 yllätti Tulevaisuuden talouspääkaupungit eivät näyttäisi tuoreen tutkimuksen mukaan olevankaan ne perinteiset. Ykkönen on edelleen New York, mutta se on saanut seurakseen Toronton, San Franciscon, Tukholman ja Sydneyn. Sen sijaan Lontoo, Pariisi ja Tokio putosivat tärkeimpien finanssi- ja liikemaailman keskusten viiden parhaan joukosta. Tiedot perustuvat PwC:n ja The Partnership for New York Cityn toteuttamaan tutkimukseen Cities of Opportunity, joka on lajissaan neljäs. Sen mukaan suosiota kasvattavat keskukset, joissa yhdistyvät sekä vakaa talous että hyvä elämänlaatu. Lisää tutkimuksesta > tiedotteet 4 Listautumisannissa ratkaisun hetket Kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes oli pettymys Euroopan pörssien listautumisanneille. Viime vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna kaupankäynnin arvo romahti 71 prosenttia, ja antien määrä laski 27 prosenttia. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana Euroopassa toteutettiin 94 antia, joiden tuotto oli hieman alle 3 miljardia euroa. Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen 129 listautumisantia tuottivat kuitenkin yli 10 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi PwC:n IPO Watch Europe -selvityksestä, joka kartoittaa listautumisantien määrää ja arvoa. Valtaosa listautumisanneista toteutettiin Lontoossa, mutta toiminta on jatkossa epävarmaa koko alueella. Toivon pilkahdukset tulivat lähinnä venäläisiltä liikkeellelaskijoilta. Epävarmat yritykset harkitsevat kuitenkin yhä, olisiko viisaampaa luopua koko listautumisannista vai jatkaa eteenpäin myrskyisillä markkinoilla. Kysy asiakaspalautetta kirjallisesti Henkilökohtaiset suhteet asiakkaaseen auttavat menestymään. On tärkeää, että asiakastyytyväisyyttä mitataan, painottaa Don Almeida (kuvassa), PwCketjun pääjohtajan Dennis Nallyn kakkosmies. Hän vieraili vapun tienoilla Suomessa. Asiakkailta saa todennäköisesti erilaisen vastauksen, jos palautetta kysytään kirjallisesti kuin jos sitä kysyttäisiin kasvokkain. Kasvotusten asiakas saattaa helpommin sanoa kaiken olevan hyvin. Yli 35 vuotta PwC:llä työskennelleen Almeidan vastuulla on globaalissa johtoryhmässä markkinat ja asiakkuudet. Metsäteollisuuden yritysjärjestelyt kasvussa PwC ennakoi pitkään odotetun konsolidoitumistrendin jatkuvan metsä-, paperi- ja pakkausteollisuudessa. Yritysjärjestelyiden määrä metsä-, paperi- ja pakkausteollisuudessa on selvässä nousussa. PwC on pitänyt tilastoa yritysjärjestelyiden määrästä vuodesta 2003 lähtien. Vuosi 2010 on ajanjakson tapahtumarikkain. UPM:n yritysjärjestelyjä pidetään konsolidoitumistrendin innoittajina Euroopassa. PwC:n tuoreen Branching Out 2010 Deals Review -raportin mukaan yritysjärjestelyjä oli metsä-, paperi- ja pakkausteollisuudessa viime vuonna 385. Tämä on 4,5 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kauppojen kokonaisarvo sen sijaan laski vuoden ,7 miljardista Yhdysvaltain dollarista 12,7 miljardiin dollariin vuonna Kim Karhu aloitti PwC Suomen toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Toimitusjohtajan vaihdos perustuu sovittuun toimitusjohtajan nelivuotiskauteen. Karhun edeltäjä Jan Holmberg jatkaa yhtiössä partnerina. Näen toimintamme kannalta kaksi keskeistä asiaa: asiakaslähtöisyyden ja henkilöstötyytyväisyyden. Meidän täytyy kehittyä yhä asiakaslähtöisemmäksi palveluorganisaatioksi ja olla entistä parempi työpaikka niin nykyisille kuin uusille työntekijöille, Karhu kommentoi kautensa alussa. 8 KUVAT: Ismo Henttonen, PwC ja istockphoto Yhdistykset ja säätiöt kisaavat raportoinnissa Kim Karhu on uusi toimitusjohtaja lyhyesti Parhaat raportoijat palkittiin Hels inki oli sijalla kahdeksan, ku ULIn tutkimuk n PwC:n ja kaupunkeja sessa listattiin se miten sen ki n mukaan, inteistöt vetä vät sijoittajia pu ol sas sija tuli sa eensa. Kahdeksa olevat kiin rjassa olemasteistöt. PwC tukee Sibelius-Akatemiaa Suomen PwC ja Sibelius-Akatemia ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka on tarkoitus tukea PwC:n tavoitetta olla lähellä asiakasta ja tarjota sekä asiakkaille että henkilöstölle elämyksellisiä kohtaamisia. Sibelius-Akatemia on uuden Musiikkitalon suurin käyttäjä, ja yhteistyö avaa PwC:lle useita erilaisia mahdollisuuksia olla mukana Musiikkitalon toiminnassa sekä kohdata asiakkaita ja tavata kollegoita musiikin merkeissä. Etsimme arvoihimme sopivaa sponsorointikohdetta, jossa olisi aitoa sisältöä. Sibelius-Akatemian kanssa olemme jo nyt ideoineet monta hyvää keinoa henkilöstömme iloksi ja asiakassuhteidemme tueksi. Olemme sopineet myös muun muassa opiskelijoiden kummi- ohjelmasta, jossa me voimme tukea opiskelijoiden menestymistä urallaan, PwC:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Kaisa Heikkinen toteaa. Sibiksen toimintaa kuvaavat hyvin arvomme: laatu, johtajuus ja tiimityöskentely. 5

4 teksti Tiina Ruulio kuvat Marjo Tynkkynen ja Kari Hautala VIRTUAALIA kohti kuvan taideteos: Annikki Luukela, Verkosto (1995), Kaisaniemen metroasema, helsinki Millaisella laitteella toimimme tulevaisuuden verkossa? Ei sillä ole väliä, sanovat mobiilin konkarit, Anssi Vanjoki ja Arto Ryymin. Olennaista on, mitä verkossa tapahtuu ja miten liiketoiminta on yhdistetty virtuaalimaailmaan. M istä sähköposti ja tuoreimmat uutiset nykyään tarkistetaan? No taskuun mahtuvasta pienestä laitteesta tietysti. Tätä mieltä ovat nykyään muutkin kuin kovan luokan mobiilin ammattilaiset, sellaiset kuin bisnesenkelinä toimiva Anssi Vanjoki ja Tiedon johtaja Arto Ryymin. Kansa on siis siirtynyt mobiiliin. Vanjoki mainitsee yhdeksi mittariksi tästä sen, että enemmistö kehittyneiden yhteiskuntien väestöstä käyttää mobiilia melko monipuolisesti siis muuhunkin kuin tekstiviestin lähettämiseen ja puhelujen soittamiseen. Vanjoki, entinen Nokian Mobile Solutions -yksilön johtaja, ei tekisi kuitenkaan numeroa siitä, mistä laitteesta uutiset ja sähköposti tarkistetaan, sillä se ei ole hänen mielestään olennaista. Paljon tähdellisempää on, miten verkkoa käytetään ja miten siellä käyttäydytään. 66 Vanjoki huomauttaa, että laitteet ovat joka tapauksessa tietokoneita, joilla haetaan yhteyttä internetiin milloin langattomasti, milloin piuhan päästä. Sama se, oli kyseessä sitten älypuhelin, tabletti tai jokin muu. Sama maailma myös bittiavaruudessa Vanjoen mielestä laite nimeltä langaton puhelin, mobile phone, on nimenä pelkkä historiallinen jäänne. Se vain muistuttaa siitä, miksi kyseistä kapinetta ryhdyttiin kantamaan mukana kaikkialle kolmisenkymmentä vuotta sitten. Kyse oli tarpeesta tavoittaa ja olla tavoitettavissa. Nyt maailma on toinen, ja tämän toisenlaisen maailman ääriviivat alkoivat hahmottua Vanjoelle 1990-luvun puolivälissä. Internetistä kasvaa reaalimaailman peilikuva. Kaikki mitä tapahtuu reaalimaailmassa, tapahtuu myös bittiavaruudessa. Tähän yhteydenpitoon tarvitaan erilaisia laitteita ja erilaisia ympäristöjä. Anssi Vanjoki sanoo, että esimerkiksi palvelutuotannolla olisi paljon oppimista sosiaalisesta mediasta. 77

5 VIRTUAALIA kohti Vanjoki uskoo vahvasti avoimeen lähdekoodiin. Sen ansiosta ohjelmaa voidaan muokata mieleiseksi ja tarvittaessa vaikka levittää sitä eteenpäin ja samalla muuttaa käytössä olevia ohjelmia. Mitään muuta pysyvää ratkaisua ei tällä alalla ole kuin itse muutos. Vanjoen mielestä laite nimeltä langaton puhelin on historiallinen jäänne. Laitteen sijaan keskeistä tulevaisuudessa on ihmisen identiteetti. Sen halutaan olevan läsnä virtuaalimaailmassa samoin kuin todellisessa maailmassa. Näiden kahden maailman raja hämärtyy Vanjoen mukaan lopulta kokonaan. Juuri tähän sosiaalinen kasvaa reaali media tähtää. maailman peilikuva. Laitteet, jotka hallitsevat yksityisen identiteetin ja virtuaalimaail man, menestyvät. Jo nyt Facebook tai mikä tahansa muu sosiaalisen median ympäristö merkitsee läsnäoloa ja toisten ihmisten tapaamista. Fyysisiä tapaamisia, kuten tämän haastattelun tekemistä, tarvitaan yhä vähemmän. Virtuaalinen maailma on pelikenttä, jota ei voi hallita muutama iso yritys kuten Nokia tai Google. Nopeus, laatu ja innovatiivisuus kukoistavat yritysmaailmassa, Vanjoki hahmottaa tulevaisuuden langatonta maailmaa. Internetistä Virtuaalisuus läpäisee bisneksen Virtuaalisuuden jatkuvaa menestystä siivittää Vanjoen mukaan suuntaus, jossa materiaaliset asiat muuttuvat yhä selvemmin palveluiksi. Useimmista asioista halutaan vain hyötyä, ei mitään konkreettista asiaa. Itse asiassa kaikessa liiketoiminnassa pitää jo pohtia sitä, miten virtuaalisuus voidaan yhdistää siihen. Esimerkiksi palvelutuotannolla olisi paljon oppimista sosiaalisesta mediasta. Erilaisten laitteiden tekniset ominaisuudet kiinnostavat tavallista ihmistä hyvin vähän. Toiminnallisuus on oikeastaan ainoa olennainen asia laitteessa, ja se miten oma identiteetti saadaan liitettyä siihen. Sinänsä mikään teknologia ei lopulta aseta ylitsepääsemättömiä rajoitteita uudelle, ei edes sen kapasiteetti. Lopulta Adam Smithin kapitalismin näkymätön käsi tulee apuun: jos jollekin on kysyntää, sille ilmestyy tarjontaa hyvin nopeasti. Erilaisia laitteita tulee ja menee, ja osa niistä jää muokkaamaan maailmaa uudenlaiseksi. Vanjoki toimii nykyään useassa pienessä teknologiayrityksessä bisnesenkelinä. Myös kiireet ovat entiset. 8 Tiedon johtaja Arto Ryymin huomauttaa, että uuden teknologian käyttöönotto vaatii uuden lainsäädännön lisäksi uudenlaisia työtapoja. Ovi auki kännykällä Arto Ryymin on ollut mukana kehittämässä sosiaali- ja terveyssektorin käytännön mobiilipalveluita yli kymmenen vuotta. Hän toimii liiketoiminta-alueen johtajana Tieto-konsernin Healthcare & Welfare -yksikössä Oulussa. Hän on Vanjoen kanssa samaa mieltä siitä, että itse päätelaitteet, mobiilit tai ei-mobiilit, merkitsevät yhä vähemmän. Olennaista on verkko, internet, ja kaikki se, mitä siellä tapahtuu. Näppäriä uusia mobiilipalveluja on sinänsä hyvin helppo ideoida. Juju on siinä, miten käyttökelpoiset arjen ratkaisut liitetään johonkin kokonaisuuteen. Sosiaali- ja terveysala ei ole ollut odotetun ripeä ottaessaan uusia sähköisiä palveluja käyttöönsä. Aika olisi otollinen: kaksi miljoonaa suomalaista on jonkin mobiilihälytyksen ulottuvilla. Tiedon sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikkaan perustuvia palveluja hyödynnetään jo kymmenessä maassa. Esimerkiksi Ruotsissa on kerätty hyviä kokemuksia kännykkämuistutuksista hammashuollossa. Uusi palvelu vähensi vuodessa peruuttamattomia poisjääntejä 16 prosentilla. Palveluun tehty investointi maksoi itsensä takaisin kahdessa vuodessa. Toimivia nettisovelluksia on käytössä muitakin. Espoon terveyskeskukset avasivat vuonna 2000 internetissä kroonikoille suunnatun omahoitopalvelun, johon on kytketty myös kännykkä. Kun lääkäri on ehtinyt vastata potilaan netissä esittämään kysymykseen, tekstiviesti ilmoittaa vastauksen saapumisesta. Myös potilastietojärjestelmiä on viety mobiiliin, samoin kotihoitoratkaisuja. Mobiili kotihoito optimoi kodinhoitajien kulkureittejä, kertoo mitä missäkin pitää tehdä ja auttaa kuittaamaan tehdyt työt. Ruotsissa kodinhoitajat käyttävät kännyköitä myös ulkoovien avaamiseen. Paljon on kuitenkin vielä tekemättä. Ryymin huomauttaa, että vielä tarvitaan esimerkiksi Kolme kymmenestä yhdysvaltalaisesta käyttäisi mielellään uutta lainsäädänmatkapuhelinta terveydentilansa seuraamiseen. Yhteensä töä, samoin uusia 40 prosenttia maksaisi palvelusta, joka mahdollistaisi terveyteen liittyvän tiedon lähettämisen suoraan sähköisesti työtapoja. omalle lääkärille. PwC:n Healthcare unwired -tutkimuksessa Paine tähän suunselvitettiin yhdysvaltalaisten kiinnostusta käyttää matkataan on selvä, kun tai älypuhelinta terveydentilansa seurantaan. vastassa on sosiaalija terveyspuolen Lisää tietoa: resurssipula. Tehokkaampaa terveydenhoitoa Päätelaitteet merkitsevät yhä vähemmän. Olennaista on internet. Tekstiviesteillä jättisäästöt Merja Auero on ollut tavattoman tyytyväinen neljä vuotta käytössä olleeseen vastaanottoajan tekstiviestimuistutukseen. Hän toimii Helsingin suun terveydenhuollon keskitettyjen palvelujen johtavana ylihammaslääkärinä. Asiakas saa kännykkäänsä tekstiviestillä muistutuksen hammaslääkäriajasta. Kaupunki pystyy ottamaan vastaan vuodessa potilasta enemmän kuin aikaisemmin, kun peruuttamattomat poisjäännit ovat vähentyneet. Olemme saaneet paljon hyvää palautetta. Kyse on varmasti siitä, että tekstiviesti on jotain ekstraa, mitä varsinkaan uudet asiakkaat eivät ole osanneet odottaa. Helsingin hammashoitoloissa käy vuodessa noin asiakasta, käyntejä on noin puoli miljoonaa. Tekstiviestimuistutus on osa potilasjärjestelmää, kuten muutkin hammashoitoloiden sähköiset palvelut. Kaikki kännykkänumeronsa meille antaneet saavat automaattisen muistutuksen, vaikka palvelu muistuttaakin tehokkaimmin alle 18-vuotiaita tulevasta vastaanottoajasta. Se, mitä tekstiviestimuistutuksilla on lopulta säästetty euroina, on hyvin vaikeasti mitattavissa. Sitä on hankala arvioida. Kun vastaanottoaika siirtyy, vaivat usein pahenevat ja toimenpiteet tulevat yhä monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi. Lue aiheesta lisää PwC:n tutkimuksesta Healthcare unwired: Mobiilipalveluilla parempaa, halvempaa ja tehokkaampaa terveydenhoitoa. 9

6 teksti Risto Pakarinen kuvat Daniel Eriksson ja istockphoto Maailmalle Failure is not an option. Carus PBS:n toimitusjohtaja Anders Rundberg siteeraa avaruusohjelmasta tutuksi tullutta lausetta. Yhtiön kasvu on täynnä mutkia, mutta ilman niitä se ei olisi kasvanut varausjärjestelmien maailman ykköseksi. mutkien kautta A kasvutarina nders Rundberg odotteli Maarianhaminassa Tukholman lautan lähtöä, kun hän tapasi entisiä kollegoitaan. He kertoivat, että Estline, jossa he olivat töissä, etsi uutta varausjärjestelmää. Rundberg oli tuolloin Telialla projektipäällikkönä. Hän kiinnostui tiedosta, sillä hän oli ollut Viking Linella tietojärjestelmätöissä. Otin heihin yhteyttä ja hain töitä projektinvetäjänä, Rundberg kertoo. Tuosta on nyt viitisentoista vuotta. Carus PBS on levittäy tynyt eri maailmankolkkiin, mutta seuraavaksi se aikoo Anders Rundbergin mukaan napata Suomesta suomen ruotsalaisia yhtiöitä asiakkaikseen Yhtiö myyntiin saman tien Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja aikaa kului. Rundberg kasasi oman tiimin rakentamaan omaa varausjärjestelmää juuri lauttaliikenteeseen. He aloittivat työnsä toukokuussa 1998 ja pääsivät esittelemään tuotettaan saman vuoden lopulla. Joulukuussa syntyi sopimus. Carusissa oli tuolloin kahden omistajan lisäksi neljä muuta työntekijää. Meillä oli tuote, joka toimi, ja olimme valmiita ottamaan todellisen askeleen markkinoille. Kehitystyöhön tarvittiin kuitenkin lisärahoitusta, Rundberg kertoo. Lisärahoitusta olisi pitänyt tulla joko omistajien omasta pussista tai ulkopuolisilta riskisijoittajilta. Aluksi Carus päätti kuitenkin solmia yhteistyösopimuksen Aniten, maailman johtavan varausjärjestelmätoimittajan kanssa. Yhteistyö oli kestänyt vain puoli vuotta, kun Anite päätti ostaa Carusin. 11

7 Jos emme olisi Helpdesk ruotsiksi Uusi Carus PBS näkee markkinoilla vielä yhden uuden aukon, joka on kuin tehty ahvenanmaalaisyhtiölle. Suomessa on koko joukko suomenruotsalaisia yhtiöitä, joiden on vaikeaa saada palvelua omalla äidinkielellään. Me pystymme tarjoamaan ruotsinkielisen tuen, helpdeskin. Lauttaliikenteen varausjärjestelmät ovat se kivijalka, jonka varassa Carus PBS jatkossakin seisoo. Yhtiö on kansainvälisen InterFerry-järjestön kultasponsori ja siten läsnä maailman suurimpien varustamoiden vuotuisissa tapaamisissa. Viime vuonna se pidettiin New Yorkissa, sitä ennen Istanbulissa, Hongkongissa ja Tukholmassa. Kun toinen merkittävä alan järjestö, Shippax Ferry Shipping Conference, piti tämän vuoden konferenssia risteilemällä Barcelonasta Roomaan, Carus oli tapahtuman pääsponsori. Failure is not an option Taitava verkostoituminen on ollut pienen yhtiön ase. Ja toisaalta, hyvä tuote auttaa. PwC puolestaan auttaa Carus PCB:tä kehittämään prosesseja ja toimimaan entistä luotettavampana ulkoistuskumppanina. Carus tarjoaa kaikille joustavasti räätälöitävää pakettia. Palvelusopimus tarjoaa asiakkaille myös mahdollisuuden saada omaan järjestelmäänsä Caruksen kehittämät uudet ominaisuudet. Varausjärjestelmä on liikenteen sydän ja keuhkot ja verisuonet. Jos matkan varaaminen tai lähtöselvitys ei toimi, lautta ei pääse matkaan. Sen on pakko toimia. Esimerkiksi tanskalaisella asiakkaallamme, Danske Færger A/S:llä, on yli lähtöä vuodessa. Toisin sanoen heidän lauttansa lähtee jostakin joka seitsemäs minuutti. Caruksen CarRes-järjetelmä on jo varustamoiden määrällä laskettuna maailman ykkönen, samaten jos lasketaan asiakkaiden maantieteellinen jakauma. Rundberg haluaa kuitenkin lisää kasvua. Ensin Suomen ruotsinkielisillä markkinoilla, sitten muualla. Hän siteeraa Kennedy Space Centeristä ostamansa kahvimukin kyljestä lausetta, jolla mainostettiin Apollo 13 -elokuvaa: Failure is not an option. Ei ollut sitä toiminnan alussa, ei Anitelle myynnin aikaan, ei takaisin oston aikaan, eikä se ole sitä nykyäänkään. Varausjärjestelmä ennustaa suhdanteet Kasvuun tarvittiin kuitenkin edelleen lisää voimia, ja Carus lyöttäytyi yhteen toisen ahvenanmaalaisen yhtiön, PBS:n kanssa 2009 lopussa. PBS oli talousjärjestelmiin keskittynyt yhtiö, jonka tuotteet täydensivät Carusin varausjärjestelmää. Nyt noin neljän miljoonan euron liikevaihdon yhtiöllä on neljä erikoisaluetta. Lauttaliikenteen varausjärjestelmät on niistä suurin. Sen lisäksi tarjoamme PBS:n ydintuotetta, talousjärjestelmiä, konsulttipalveluja ja yritystietoa. Esimerkiksi varustamolle tarjotaan pakettiratkaisua, johon kuuluvat varaus- ja talousjärjestelmä, verkkoratkaisuja ja henkilöstön vuokrausta. Erilaiset tuotteet antavat Carus PBS:lle yrityksen myynnillä tai ostolla paitsi paremmat kasvumahdollisuudet, myös mahdollisuuden jakaa työtaakkaa tasaisemmin koko vuoden ympäri. PwC:n kokeneet asiantuntijat neuvovat kaikissa yritysjärjestelyissä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. PwC:llä on yritysjärjestelyn toteutuksessa yli Samalla tuli suojaa suhdanteita vastaan. tuhat Corporate Finance -asiantuntijaa noin 60 maassa. He voivat auttaa missä Talousjärjestelmissä suuri paine ja ja milloin vain. kiire iskevät syksyisin, kun yhtiöt alkamyös eri toimialojen tuntemus on vankkaa. PwC:n asiakkaita ovat yritysten vat valmistautua tilinpäätöksiinsä, lautlisäksi pääomasijoittajat, julkinen sektori sekä institutionaaliset sijoittajat. taliikenteessä puolestaan keväisin, kun varustamot alkavat suunnitella kesäsepwc:n Corporate Finance -palveluihin kuuluvat sonkiaan. Kun talouden suhdanteet kääntyvät, Yritysjärjestelyt: myynti- ja ostotoimeksiannot sekä muut omistusjärjestelyt lauttaliikenne reagoi siihen ensimmäi Pääomasijoittajien toteuttamat ostot, sijoitukset ja salkkuyhtiöiden myynnit Elinkaarihankkeet ja projektirahoitusneuvonta senä. Varausjärjestelmästä näkee yleisen Yksityistämiset talouden muutokset puoli vuotta ennen Rahoitusneuvonta (rahoituksen hankkiminen ja rahoituksen uudelleenjärjestelyt) kuin lehdet kirjoittavat asiasta. Toisaalta, Uusia julkaisuja European Outlook for Non-Performing Loans Raportissa arvioidaan, että eurooppalaisilla pankeilla on valtava määrä rahaa kiinni sellaisissa lainavaroissa, jotka eivät ole pankkien ydinliiketoimintaa. Luvut on kerätty raporttiin nyt ensimmäistä kertaa. Growth reimagined: The talent race is back on Kilpailu osaajista kiristyy entisestään, kun rekrytointi alkaa taas vilkastua taantuman jälkeen. Yritysten on entistä haasteellisempaa löytää oikeita osaajia oikeisiin tehtäviin. Harva raportoi yritysvastuusta Transfer pricing perspectives winds of change Julkaisu on kokoelma artikkeleista, jotka käsittelevät muun muassa siirtohinnoittelua koskevaa suunnittelua ja strategiaa. kasvutarina Uuteen nousuun 12 Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx Palstalla kerrotaan tuoreiden tutkimusten tuloksista. Teksti: Marjo Hentunen kuvitus: annu autio Ja sitten takaisin itselle Carus kasvoi tasaisesti vuodesta toiseen, laajensi toimintaansa Itämereltä maailmalle niin, että sillä on nyt lauttaliikenteen asiakkaita ympäri maailmaa Yhdysvalloista Australiaan, Afrikasta Eurooppaan. Muutama vuosi sitten ostaneet yhtiötä takaisin, Anite kuitenkin päätti olisin joutunut etsimään keskittyä yhä enemmän matkanjärjestäjiin, kun töitä muualta. taas Carusin asiantuntijuus oli nimenomaan lauttaliikenteessä. Oli jälleen muutoksen aika, ja yhtiön toimiva johto osti Carusin takaisin Anitelta. Kaikki tapahtui nopeasti. Meitä oli siinä vaiheessa yhtiö s sä noin 18 ihmistä, ja käytännössä melkein kaikki olivat mukana yrityskaupassa, management buyoutissa. Pörssiyhtiön osana olemisessa on puolensa ja se toinen puoli. Kun työntekijät pääsivät myös omistajiksi, ilmapiiri parani. Englannissa toimiva myynti-ihmisemme totesi ensimmäisellä vierailullaan kaupan jälkeen, että ilmassa oli aivan erilainen tunne. Kaikki olivat sitoutuneita, ja päätöksenteko oli nopeampaa kuin ennen. Anite oli joka tapauksessa kauppaamassa Carusta, joten jos me emme olisi ostaneet yhtiötä takaisin, luultavasti joku kilpailijamme olisi sen tehnyt, ja minä olisin saanut etsiä uutta työpaikkaa, hän jatkaa nauraen. esimerkiksi kodinkonekauppa laahaa saman verran talouden käännösten perässä. ahaa! Päätös ei ollut meille vaikea. Me olimme tehneet kolme vuotta töitä oman järjestelmämme kanssa, ja kasvuun tarvittiin lisämuskeleita. Päätimme mennä tätä reittiä. WBCSD Guide to Ecosystem Valuation The World Business Council for Sustainable Developmentin ja PwC:n yhdessä laatiman oppaan mukaan yritykset voivat laskea suoraan ekosysteemin vaikutusten arvon. PwC:n yritysvastuubarometri 2011 paljastaa, että yritysvastuun johtamisen suurin haaste on selkeiden tavoitteiden puuttuminen. Yritysvastuubarometri tarkastelee yritysten vastuullisuutta yritysvastuun raportoinnin, johtamisen ja strategisen yritysvastuun näkökulmasta. Siinä on ollut mukana 580 suomalaisyritystä, joiden raporteista ja nettisivuilta on etsitty tietoa niiden yritysvastuusta. Yritysvastuun tietoisessa johtamisessa on vielä matkaa kurottavana. Aktiivisimpia raportoijia ovat suuryritykset, kertoo yritysvastuupalveluiden johtaja Sirpa Juutinen PwC:ltä. Pk-yritysten raportointia vähentää resurssien puute. Vajaa puolet yrityksistä ei ole määrittänyt sidosryhmiään. Emme löytäneet läheskään kaikista yrityksistä tietoa siitä, millaista vuorovaikutusta heillä on sidosryhmien kanssa. Jos markkinat pitävät tärkeänä esimerkiksi ympäristöasioita, asiansa hoitavat ja siitä viestivät kirivät muiden edelle. Vähäinen raportointi ei välttämättä ole aina merkki siitä, etteikö yritysvastuuta johdettaisi tai hyödynnettäisi strategisella tasolla. Yritysvastuun riskien kuvaaminen sekä kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen on vielä vähäistä. Kun ne otetaan huomioon liiketoiminnassa, pystytään kehittämään uusia tuotteita ja palveluja. Vastuullisuuden johtaminen voi jäädä yrityksissä yhden ihmisen tai yksikön harteille. Hallituksen ja ylemmän johdon agendalla oleva yritysvastuu luo kehykset kestävälle liiketoiminnalle. 13

8 Tulinen Globaali & lokaali vientibisnes Tulikivi on suunnannut ennakkoluulottomasti vientiin. Koska energian hinta vain nousee, takkoja on entistäkin helpompi myydä edullisena ja ekologisena vaihtoehtona. teksti Timo Sormunen kuvat Kari Hautala ja Tulikivi 14 T akkatuli loimottaa kotoisasti uuni- ja takkavalmistaja Tulikiven Helsingin konttorissa Bulevardilla. Toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen ottaa vieraat vastaan rennon ja helpottuneen oloisena. Juukalainen pörssiyhtiö tituleeraa itseään maailman suurimmaksi varaavien tulisijojen valmistajaksi. Yrityksellä on takanaan tiukkoja vuosia, mutta monien muiden toimialojen tavoin suhdanteet ovat kirkastuneet selvästi, etenkin kotimaan rakennus- ja sisustusbisneksessä. Keski-Euroopassakin ollaan parin vaisumman vuoden jälkeen uuden kasvun kynnyksellä. Tulikiven käänne parempaan alkoi näkyä jo viime kesänä, ja siitä lähtien pörssitiedotteet ovat sisältäneet osakkeenomistajille hyviä uutisia. Edellisen nousukauden rönsyjä on purettu, omaa toimintaa tehostettu ja bisnestä fokusoitu entistä tiukemmin alkuperäisen osaamisen ympärille. Keskinen Eurooppa on meille jatkossakin erittäin tärkeä markkina. Fakta kuitenkin on, että puulämmityksen suurin kasvupotentiaali löytyy havumetsävyöhykkeeltä ja tässä tapauksessa Venäjältä. Tämä selviää ihan karttaa katsomalla, Vauhkonen toteaa. Energialasku tuo uusia asiakkaita Toimitusjohtajan tulevaisuudenuskoa vankistaa myös energian hinnan jatkuva nousu. Se on saanut etenkin sähkö- ja öljylämmittäjät vilkuilemaan vuolukiviuuneja ja -takkoja vaihtoehtoisena lämmön- Tulikivellä viennin osuus on nykyään lähes puolet liikevaihdosta. Keskisellä Euroopalla on yritykselle suuri merkitys, mutta suurimmat mahdollisuudet ovat Venäjällä. 15

9 Heikki Vauhkonen haluaa Tulikiven profiloituvan lämmitysteknologian osaajaksi ja yhä vahvemmin sisustusmarkkinoille. ei voi rakentaa kotimarkkinoiden varaan. Globaali & lokaali lähteenä. Sen rinnalle voidaan liittää myös muita vihreitä ratkaisuja, kuten aurinkopaneeleita. Puu- ja pellettilämmitys on ympäristöystävällinen vaihtoehto, mutta meidän tapauksessamme myös itse tuote on erittäin ekologinen. Vuolukiviuuni maksaa oman hiilijalanjälkensä takaisin jo alle vuoden käytön jälkeen, roimasti muita nopeammin. Tätä viestiä pitäisi vain saada rummutetuksi maailmalle entistä näkyvämmin, Vauhkonen kehaisee. Uuttakin on tuotu markkinoille. Odotukset kohdistuvat ekotehokkuutta korostaviin Green-tuotteisiin sekä lupaavasti liikkeelle lähteneeseen kiuaskauppaan. Jalkaa työnnetään jatkuvasti sisustusmarkkinoillekin. Tulisija voi olla asunnossa lämmönlähde mutta myös sisustuksellisesti tärkeä elementti ja katseenvangitsija, selvittää Vauhkonen ja availee äkkivilkaisuilla enemmänkin taulutelkkaria muistuttavaa takkaluukkua. Metsien keskeltä maailmalle Tulikivi on kasvanut 30 vuodessa pienestä perheyhtiöstä kansainväliseksi konserniksi, ja tämä näkyy myös yhtiön sisällä. Käytännössä palkkalistoilla on väkeä kaikista tärkeimmistä kohdemaista Belgiaa, Ranskaa, Saksaa, Venäjää ja Yhdysvaltoja myöten. Vientikaupan ensi askeleet otettiin jo 1980-luvulla, jolloin kotimaan hurja rakennusbuumi rohkaisi kokeilemaan kepillä jäätä myös Suomenlahden länsi- ja eteläpuolelta. Saksan ja Ruotsin lisäksi Tulikivi kurotti ennakkoluulottomasti myös suurille ja mahtaville Amerikan markkinoille. Silloisella toimitusjohtajalla Reijo Vauhkosella kasvu oli verissä ja sama into tarttui pian muihinkin. 16 Asiakaslähtöisyyttä ja kulttuurituntemusta Muutamaa vuotta myöhemmin kartan nuppineuloja löytyi Saksan, Sveitsin ja Pohjoismaiden lisäksi entistä tiheämmin muun muassa Ranskasta, Belgiasta, Alankomaista, Italiasta, Itävallasta sekä suurten mahdollisuuksien Venäjältä. Laivarahtina tulisijoja matkaa Yhdysvaltoihin asti. Saavutus on kaukaa maakunnasta tulevalle pienelle perheyhtiölle kiistatta kova, mutta menestysresepti on 2007 yhtiön toimitusjohtajaksi siirtyneen Vauhkosen mukaan yksinkertainen. Kaikki on lopulta kiinni omasta uskosta, asiakaslähtöisyydestä ja siitä, että toimitusketjussa voittavat niin asiakas, myyjä kuin valmistaja. Partneriverkostoa kannusti eteenpäin se, että tuotteidemme kasaaminen ja pystytys sujui kilpailijoita nopeammin. Näin he pystyivät myymään enemmän ja tekemään myös parempaa tulosta. Meillä oli aito win-win-kuvio. Ehdoton valtti kuuluu olleen myös vuolukiven muokattavuus asiak kaan vaatimuksiin ja sikäläiseen kulttuuriin sopivaksi. Kun venäläinen ja amerikkalainen haluaa mahtipontista ja jykevää lopputulosta, ranskalainen miettii enemmän sisustuksen kokonaisuutta. Saksassa arvostetaan pitkästä kaakeliperinteestä johtuen koristeellisuutta, lisäksi siellä painottuu tekninen toimintavarmuus. Näin jälkikäteen ajatellen olikin hyvä, että suuntasimme sinne ensiksi. Laatu tuli varmasti testatuksi. Entä missä Tulikivi on valoisasti alkaneen vuosikymmenen lopulla? Toimitusjohtajan vastaus tulee enempiä empimättä. Kasvua tulee etenkin Venäjältä, mutta myös Euroopasta ja Yhdysvalloista, jossa niin ikään aletaan herätä ympäristöasioille. Ja kyllä me haluam me profiloitua entistä enemmän lämmitysteknologian osaajaksi kuin pelkäksi takkatehtailijaksi. Tulikivi Oyj 1893 Finska Täljstens Ab (Suomen Vuolukivi Oy) perustetaan. Reijo Vauhkonen ostaa toimintansa jo vuosia aiemmin lopettaneen yhtiön osakekannan Liikevaihto noin 56 miljoonaa euroa. Viennin osuus lähes puolet liikevaihdosta. Tärkeimmät vientimaat Ranska, Ruotsi ja Saksa. Henkilöstöä noin 500. Renée Adams muistutti, että hallitusten täytyy varautua kriiseihin. Alf Rehn toivoisi, ettei hallitustyöskentelyssä unohdettaisi mielikuvituksen mahdollisuuksia. Teksti: Marjo Hentunen Kuvat: Kari Hautala Tulevaisuutta Ostimme 1986 vuolukivikaivoksen Virginiasta, vaikka englannin taitoa taisi olla vain yhdellä työntekijällä, naurahtaa Vauhkonen. Hullunrohkeutta tai ei, ennakkoluuloton kansainvälistyminen ja kohtuullinen jalansija Keski-Euroopassa takasivat sen, että Tulikivi selvisi hengissä Suomen totaalisesta taloussukelluksesta 1990-luvun alussa. Se kirkasti jokaiselle, ettei tulevaisuutta voi rakentaa pelkästään suhdanneherkkien kotimarkkinoiden varaan. Päätimme suunnata entistä aktiivisemmin vientiin. Linjapäätös tiesi pitkiä päiviä myös Heikki Vauhkoselle, joka sai vuosituhannen vaihduttua vastuulleen vientikaupan vetämisen. Jo aiemmin pohjoiskarjalainen perheyhtiö oli hakenut kansainvälistymiseen rahoitusselkänojaa OTC-listauksella ja osakeannilla. paikalla Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria Carita Wallgren-Lindholm ja Inga Maarit Aarni-Sirviö, Tomas Lindholm ja pohti 3. puheessaan hallitusammatti- 4.Korpinen huomauttivat, että luutu- 5. Kimmo Rasila saivat keskustelun aihetta laisten roolia pörssiyrityksissä. neita käsityksiä pitää ravistella. seminaarista. Hallitusammattilaiset pohtivat luovuutta Hallitusammattilaiset pohtivat toukokuun seminaarissa luovuutta ja mielikuvituksen hyödyntämistä bisneksessä. Hallitusammattilaiset ry piti vuosikokoustaan ja seminaariaan Helsingin Wanhassa Satamassa toukokuun alussa. Luentojen aiheet vaihtelivat pörssiyhtiöiden tulevaisuuden haasteista luovuuden ja mielikuvituksen hyödyntämiseen liike maailmassa. Tilaisuuden avasi PwC:n toimitusjohtaja Kim Karhu. Seminaarissa puhuivat Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria, professori Alf Rehn Åbo Akademista sekä finanssialan professori Renée Adams Stanfordin ja Chicagon yliopistosta. Renée Adamsin tunnelmat olivat vapautuneet. Todella mukavaa, kun sain tulla puhumaan tänne. Varautuminen taloudellisiin kriiseihin on hallitusten yksi tärkeä tehtävä. Kriisien aikana hallitusten täytyy työskennellä lujemmin. Asianajajat Carita Wallgren-Lindholm ja Inga Korpinen pitivät seminaarin kiinnostavimpana osuutena Alf Rehnin luentoa luovuudesta. Ehdottomasti! he totesivat yhdestä suusta. Tuli heti tunne, että nyt päästään asiaan. Upeaa, että puhutaan siitä, mikä ei ole mitattavissa. Vastaus hallitusongelmiin on varmasti asioissa, joita on vaikea mitata. Luutuneita käsityksiä pitää ravistella. Alf Rehn yllyttää hallitusammattilaisia hulvattomaan mielikuvituksen käyttämiseen. Sillä voi olla yllättäviä seurauksia. Tälle poppoolle on hauska puhua, täällä on rohkeutta ajatella asioita uusista näkökulmista. Hallitustasolla ihmiset ovat nähneet konservatiiviset pulmatilanteet. Suomalaisissa yrityksissä luovuutta voitaisiin hyödyntää enemmän. 17

10 henkilö Tero Kivisaari, Telia Soneran Euraasian johtaja, on onnistunut bisneksissä niin hyvin, että talo on tarjonnut hänelle jatkuvasti isompia haasteita. Ne ovat tienneet lukuisia matkapäiviä ja jopa öitä putkassa. Tero Kivisaari puhuu varovaisin sanankääntein suomalaisen median suhtautumisesta Telia Soneraan. Hänen mielestään yhtiön kokoluokkaa ja merkittävyyttä ei oikein ymmärretä. 18 A rmenia, Uzbekistan, Gruusia, siellä vanhat äijät heittää rhythm n bluesia, riimitteli Juice aikanaan. Rytmikäs on ollut myös Tero Kivisaaren työmaa Euraasiassa. Tero Kivisaari, Telia Soneran johtoryhmän ainoa suomalaisjäsen, haaveili koulupoikana lentäjän urasta. Haave ei sellaisenaan toteutunut, mutta lentokoneet ovat silti tulleet yhtiön Euraasian liiketoiminnoista vastaavalle johtajalle tutuiksi. Olen varmaan saanut istua lentokoneessa ihan yhtä paljon kuin lentäjänäkin, hän virnistää. Vaikka kaikkein kiireisin matkarumba on hieman helpottanut, hänen työviikkoonsa sisältyy edelleen pari kolme matkapäivää. Lentotunteja tuo mittariin sekin, että virallinen asemapaikka on vaihtunut Istanbulista Tukholmaan. Kyllä omalla toimialueella on edelleen oltava läsnä. Kun vastuulla on kymmenen maata ja maantieteellisesti teksti Timo Sormunen kuvat Jukka Rapo Eurooppaa isompi alue, sitä ei pelkästään työpöydän takaa hoideta, Kivisaari tähdentää. Mukana murroksessa Diplomi-insinööri ja kauppatieteen maisteri on viihtynyt muihin uratiikereihin verrattuna harvinaisen pitkään saman talon leivissä. Siinä missä yleisohjeena on vaihtaa postia ja maisemaa viimeistään viiden vuoden välein, Kivisaari on pysynyt samalla työnantajalla 1990luvun puolivälistä lähtien. Käytännössä hän ui silloiseen Telecom Finlandiin jo opiskeluaikoinaan. Yhtenä sinettinä jatkolle oli yhtiölle tehty lopputyö. Tarjolla on ollut koko ajan niin mielenkiintoisia ja haasteellisia hommia, ettei muuta ole osannut edes kaivata, Kivisaari muotoilee. Imua lisäsi 1990-luvun lopulla toimialan silloinen murrosvaihe, jossa perinteinen teleliikenne siirtyi langattomiin verkkoihin ja kännykän kautta alkoi kulkea muutakin dataa kuin vain puhetta ja tekstiviestejä. Moni silloisista kehitysvisioista jäi IT-kuplan jalkoi- 19

11 Tero Kivisaari Ikä: 38 v. Syntynyt: Liedossa Työpaikka: Toimitusjohtaja Telia Sonera Euraasian toimialue 2007 Työura: Telecom Finland, SmartTrust talous johtaja, Telia Sonera Euraasia talousjohtaja Perhe: Vaimo ja kolme alle kouluikäistä lasta Harrastukset: Mökkeily, lukeminen, kuntosali hin, mutta viime vuosina kehitysvauhti on ollut jälleen hurjaa. Samalla toimialan kehityssuuntien ennustaminen on käynyt entistä vaikeammaksi. Yksi asia on Kivisaaren mielestä kuitenkin selvää. Edessä on uusi selkeä kasvu steppi entistä nopeampien tiedonsiirtoyhteyksien an siosta. Matkapuhelin on jo nyt lähes korvaamaton kommunikaatioväline. Esimerkiksi kukkaron voi unohtaa varsin huoletta kotiin, mutta jos unohtaakin kännykän, on käännyttävä takaisin. Hän huomauttaa, uusi LTE/4G-teknologia lisää käyttömahdollisuuksia ja sovelluksia. LTE/4G (Long Term Evolution) tarkoittaa teknologiaa, jolla muun muassa kasvatetaan datan siirtonopeuksia ja pyritään vähentämään kuluja. Yhtiön nykyisestä myötätuulesta voi kiittää nöyryyttä ja sitkeyttä. Ensimmäiset pari kolme vuotta ovat uudessa, monessa kohtaa hyvin erilaisessa bisneskulttuurissa usein äärimmäisen työläitä. Kun kaikkia asioita ei voi muuttaa, on viisaampaa sopeutua. Kannattaa muistaa, että kyseisillä maailmankolkilla on tehty kauppaa jo silloin, kun Suomessa vielä asuttiin metsissä. Opettajamainen ja arrogantti asenne vain ärsyttää. Toki on myönnettävä, että bisnestavat ovat lähentyneet viime vuosina toisiaan. Asioita on opiskeltu puolin ja toisin. Passi vei putkaan Työkomennuksen alkutaival oli joka tapauksessa Kivisaarellekin melkoinen kulttuurishokki. Koti-ikävän ohella mieltä painoi myös huoli omasta turvallisuudesta, joka kulminoitui kolmeen putkayöhön Kazakstanissa. Huomasin vasta lentokentällä, että passistani oli irronnut etusivu. Putkassa ja kuulusteluissa tuli kieltämättä mieleen, että näinköhän tästä selviää edes hengissä. Silloin todella pelotti. Telia Soneran Suomessa saamaa mediakohtelua mies kuvaa varovaisin sanakääntein. Rivien välistä kuultaa harmi siitä, ettei yhtiön kokoluokkaa ja merkittävyyttä omalla toimialalla ole oikein oivallettu. Vähän on jämähdetty sinne Telecom-Finlandin, Soneran ja Suomi Ruotsi-maaottelun tasolle. Olemme sentään Euroopan neljänneksi suurin teleoperaattori, jolla on toimintaa 20 maassa ja joka pörssiarvoltaan on tällä hetkellä lähes Nokian kokoinen yritys, Kivisaari huokaa ja alkaa tehdä lähtöä yllätys yllätys lentokentälle. Viikonloput pyhitetään tiukasti perheelle. Ja todellinen loma alkaa kesämökillä Puumalassa. henkilö Vauraaksi työnteolla 20 Mietitkö joskus miksi oma palkkasi on juuri tämä? Tai miksi kollegan palkka on omaa palkkaasi korkeampi? Et ole yksin. Suomalaisten mielestä oikeudenmukainen palkka perustuu työn vaativuuteen, tekijänsä pätevyyteen ja työn tuloksiin. Ihmiset ansaitsevat saman palkan samasta työstä silloin, kun heidän pätevyytensä ja suorituksensa ovat yhtenevät. Yritys hyötyy toimivasta palkkausjärjestelmästä, sillä se tukee tuloksellisen työn tekemistä. Kun järjestelmä toimii, yrityksen on muita helpompi houkutella markkinoiden parhaat työntekijät ja sitouttaa heidät. Hyvä palkkausjärjestelmä kannustaa yrityksen tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Työntekijälle palkka on välttämätön toimeentulon lähde ja vahva viesti siitä, mitä töitä ja millaisia suorituksia yrityksessä arvostetaan. Usein kysymys on vielä painavammasta asiasta kuin kannustaminen: ihmiset kokevat olevansa jäseniä työyhteisössä, jossa heistä välitetään. ä seen t t i y e k Alun perin hyvätkin palkkauksen perusteet saattavat em s t heikentyä ajan myötä. Tästä kielii kritiikki henkilöstökyselyissä ki l ja käytävillä. Yhä useampi pyytää oikaisua epäoikeudenmupa kaiseksi kokemaansa palkkaan. Tilannetta voidaan hoitaa aina vain uusilla palkanlisillä tai tilanteen lykkäämisellä. Paikataan suurimmat montut ja kierretään ne, jotka voidaan. Pulmaksi jää, että palkan perusteet hämärtyvät, eivätkä enää toimi tarkoituksenmukaisesti. Tulospalkkioiden lisääminen ei korjaa tilannetta, sillä tulospalkkiot ovat tyypillisesti sidoksissa kunkin omaan peruspalkkaan. Pahimmillaan perustelemattomat palkkaerot vain kasvavat. Palkkausjärjestelmä kannattaa rakentaa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Palkkauksen perusteet ovat läpinäkyviä, jos esimiehet on valmennettu taitaviksi palkkausjärjestelmän käyttäjiksi. Tämä edistää työpaikan oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevinta on järjestelmällisyys ja sinnikkyys. Huolehditaan, että kaikki tietävät palkkauksen perusteet ja esimiehet käyttävät palkkausjärjestelmää tarkoitetulla tavalla. Isoja monttuja ei tule, kun palkkauskysymykset hoidetaan ennakoivasti. l Se Mistä asioista yritys haluaa palkita? Jos palkkausjärjestelmän perusteet ovat jo routineet, kannattaa yrityksessä ryhtyä huolelliseen perusparannustyöhön. Pelkällä paikkaamisella ei pitkään pärjätä. Ensimmäiseksi työkaluksi kannattaa valita huolellinen palkkaanalyysi, jonka avulla selviää, mistä palkanosista löytyvät pahimmat palkkausvauriot. Myös palkkapolitiikka on viritettävä viisaasti: mistä asioista yrityksessä halutaan palkita. Tämän jälkeen hyvin suunniteltu rakennustyö voi alkaa. Rakennetaan tarpeen mukaan uusia palkkausjärjestelmän osia ja korjataan vanhoja. Paras tilanne oman palkan pohtimiseen on silloin, kun tietää, miten omaan palkkaan voi vaikuttaa esimerkiksi työssä kehittymällä. Jos kollegan palkka on silloin korkeampi, tietää, mistä se johtuu. kiisa hulkko-nyman Kirjoittaja työskentelee palkkausjärjestelmien konsulttina Oy GLM Consulting Ab:ssä ja viimeistelee väitöskirjaansa tulospalkkiojärjestelmien vaikuttavuudesta. Hän on osallistunut monen palkkakeskusteluoppaan kirjoittamiseen, tuorein julkaistiin huhtikuussa ( Kuva: Tommi Tuomi Hankalien paikkojen luottomies Kivisaaren uran selkein käänne osuu vuoteen 2001, jolloin silloisen Soneran kuohunta oli kovimmillaan. Hänet nostettiin operaattoreille myytäviin ohjelmistoalustoihin erikoistuneen SmartTrustin talousjohtajaksi, ja toimeksianto oli lopulta yksinkertainen: ongelmayhtiöksi muuttunut yksikkö oli saneerattava myyntikuntoon. Urakka onnistui, ja yhtiön enemmistöosuus myytiin kesällä 2002 pääomasijoittajille. Uusi haaste kuitenkin odotti jo seuraavana vuonna silloisen talousjohtaja Kim Ignatiuksen pöydällä. Se oli talous- ja varatoimitusjohtajan tehtävä Istanbulissa. Tuolloin Kivisaari ei osannut kuvitellakaan, että sama urakka jatkuisi vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Kun aloitin työt, meillä oli Euraasiassa noin miljoona tilaajaa. Nyt heitä on 31 miljoonaa, Kivisaari ynnäilee. Suomessa uutisointi on keskittynyt pitkälti Telia Soneran loputtomalta näyttävään oikeuskiistaan turkkilaisen Türkcellin kanssa. Kivisaari on kuitenkin samaan aikaan potkinut sikäläitero Kivisaari muistuu monien mieleen 1999 ilmestyneestä set telebisnekset oivaan nousukiitoon. vaurastumisoppaasta, jonka hän teki yhdessä professori Samalla Venäjästä ja muista entisistä Vesa Puttosen kanssa. Siinä rikastumisesta haaveileville annettiin neuvostotasavalloista sekä Turkista ja neljä vinkkiä eli rikas puoliso, lotto, yrittäjyys tai sijoittaminen. Nepalista on tullut yhtiön tärkeimpiä Kivisaaren kohdalla tuo unelma on toteutunut pitkälti työnteolla, joten oppaan jatko-osalle ei taida löytyä enää katu-uskottavuutta. kasvualueita. Lisää palkkaa, mutta millä perusteella? tätä mieltä Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx 21

12 JOHTAMISEN trendit Syvä vuorovaikuttaja Hyvä esimies on ennen kaikkea hyvä vuorovaikuttaja. Syväjohtamisen päävalmentaja Vesa Nissinen sanoo, että pomolle välttämättömiä vuorovaikutustaitoja voi kehittää. H teksti Kirsi Riipinen yvä ilmapiiri ja tuloksellinen toiminta. Näi Vuorovaikutus ei koske vain esimiehiä vaan ihan jokaista tiiden taustalla on lopulta hyvin yksinkertaimiin jäsentä. sia asioita, joihin pääsemiseksi nykyiset Tärkeä osa vuorovaikutusta on, että esimies ottaa opikseen saavalmennus- ja johtamisopit tarjoavat toisimastaan palautteesta. aan muistuttavia ratkaisuja: ole läsnä, tue, arvosta, kuuntele, delegoi, lisää vuorovaikaikki eivät opi vuorovaikuttajiksi. Onko kaikista esikutusta. miehistä vuorovaikuttajiksi? Toisin sanoen voiko kuka tahansa Työelämän valmentajat vakuuttavat kehittyä esimerkiksi saamansa palautteen perusteella? myös, että johtajuus ei ole synnynnäistä, Kaikki eivät tässä onnistu. Ikävä kyllä huonoja vuorovaikutussiinä voi kehittyä. Samaa sanoo myös Vesa Nissinen, syväjohtataitoja ei aina pidetä riittävänä perusteena vaihtaa ihmistä toimisen valmentaja. seen työtehtävään. Väärässä tehtävässä oleva ihminen voi kerran Mikä syväjohtamisen sitten erottaa muista johtamisen opeista? valituksi tultuaan tuhota kymmenien vuosien työtuloksia. On hirnissinen sanoo, että vaikka johtamisen valmentamisessa pääveää, että silti väärästä valinnasta pidetään kiinni. periaatteet ovat monesti samat, keinot niihin pääsemiseksi vaihnissinen toisaalta ymmärtää sen, ettei ihmisen siirtäminen toitelevat. seen tehtävään tai rankimmassa tapauksyväjohtamisessa on omat portaansa, sessa irtisanominen ole helppoa. Miten osoimutta ilman yhtä keskeistä näilläkään portetaan, että ihminen ei osaa vuorovaikuttaa ei voi tailla ei selvitä: johtaminen tarkoittaa suualkaa muuttaa mutta ja on väärässä paikassa? reksi osaksi tavoitteellista vuorovaikutusta. Nissinen suosittelee kaikille organisaakaikkia pitää kuulla Esimies toisin sanoen parantaa valmiuksitioille kattavaa analysointityökalua, jonka aan nimenomaan vuorovaikutustaitoja ja avulla tällainenkin tapaus voidaan osoittoiminnan tavoitteellisuutta kehittämällä. taa. Jos tuloksissa näkyy, että jonkun yksihyvien vuorovaikutustaitojen ansiosta johtaja voi auttaa ihmikön kaikki ihmiset arvostelevat esimiestään rankasti, jotakin on siä pysymään selvillä firman suunnasta ja tavoitteista. Vuorovaitehtävä ja pian. Mikä olisi tätä parempi todiste tilanteesta? kutustaidot ratkaisevat myös sen, ovatko ihmiset motivoituneita Nissinen muistuttaa, että vääriä henkilövalintoja ei tulisi, jos ja onnistuvatko työssään. valintaprosesseihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Nissinen pitää suomenkielisestä sanasta vuorovaikutus jota Johtajuudella on niin kova statusarvo, että sitä halua vat nekin, on hankala kääntää muille kielille. Se kertoo kaksisuuntaisuujoiden ominaisuudet eivät riitä esimiesasemaan. Meidän pitäisi desta: minä vaikutan sinuun ja sinä vaikutat minuun. oppia näkemään, että kaikki tehtävät ovat tärkeitä ja että asian- Ihmisiä. 22 tuntija tekee firmassa vähintään yhtä tärkeitä asioita kuin esimies. Moni onnistuu asiantuntijana parhaiten. Kohta pomo palaa normaaliksi. Nissinen alkoi pohtia vuorovaikutusta ja itsensä kehittämistä palautteen perustella jo nuorena miehenä armeijan leivissä rukissa. Syväjohtamisen ideat saivat tuolloin alkunsa, ja nykyään Nissinen vie ajatuksiaan SaudiArabiaan. Nissinen tietää vallan hyvin yleisen työyhteisöjen kliseisen käsityksen valmennuksista: pomo käy muutaman päivän kurssin, sen jälkeen hän pyörii jaloissa kyselemässä kaikenlaista kunnes palaa taas normaaliksi. Organisaatioiden kehittäminen ei voi Nissisen mielestä jäädä vain johtajatasolle koska onnistumisen ratkaisee niin pitkälle vuorovaikutus. Nissinen ei tarkoita sitä, että esimiehen pitäisi revetä kehityskeskustelujen lisäksi syvällisiin vuorovaikutuskeskusteluihin jatkuvasti ja koko organisaationsa kanssa. Ei todellakaan, vaan työyhteisöä on kehitettävä siten, että se tukee esimiestä. Moni yritys turvautuu hyvinvointikartoituksissa ja muutostilanteissa ulkopuolisiin valmentajiin. Nissisen ja hänen kollegoidensa yksi työsarka on kouluttaa Deap Lead -yrityksessä työyhteisöihin niiden omia sisäisiä valmentajia, jotka keräävät palautetta, keskustelevat tiimiläisten kanssa, käyvät läpi pelisääntöjä ja auttavat vuorovaikutuksessa. Työnantajan kanssa sovitaan, minkä verran työajasta he voivat käyttää valmennustehtäväänsä. Vastarannan kiiski innostui oppijaksi. Johtamisen oppeja seuraava ei ole voinut välttyä kuulemasta muutoksen johtamisesta, lähes kyllästymiseen asti. Mitä syväjohtaminen sanoo tästä? Nykyisessä johtamisessa on kyse lopulta nimenomaan muutosjohtamisesta. Ihmiset osaavat oman hommansa, johtamisesta 90 prosenttia on nimenomaan muutoksen johtamista. Nissisen mielestä unohdamme, mistä onnistuneessa muutosjohtamisessa lopulta on kyse: oppimismyönteisestä kulttuurista. Jos kulttuuri on paikalleen jämähtänyt, ihmiset kokevat olevansa mukavuusalueensa ulkopuolella pienessäkin muutoksessa. Nyt tarvitaan kannustavaa oppimiskulttuuria ja innostuvaa asennetta, sillä muutoksessa jokainen joutuu venymään ja panemaan itsensä likoon. Jos joukossa on vapaamatkustajia, he syövät muiden moraalia. Entä mikä auttaisi muutosjohtamista ja vapaamatkustuksen vähentämistä? Kyllä, hyvät vuorovaikutustaidot. Ja taas olisi käyttöä omilla sisäisillä valmentajilla, jotka kykenevät käymään tilannetta läpi ihmisten kanssa. Jokaiselle pitää antaa tilaisuus kehittyä ja onnistua uudessa teh- tävässään myös niille, jotka ovat yleensä kaikkea uutta vastaan. Ihmisiä ei voida alkaa muuttaa, mutta kaikkia pitää kuulla ja selvittää, mistä kielteinen asenne asioihin kumpuaa. Nissinen huomauttaa, että kun ihminen on kaikkea uutta vastaan, hän ei yleensä ole itsekään tyytyväinen tilanteeseensa. Mutta kun häntä kuullaan ja hänen asenteitaan puretaan, tajutaan, millaisia kokemuksia on taustalla. Kielteisten kokemusten purkaminen ja ymmärtäminen auttavat ihmistä. Helpotus voi olla niin suuri, että hän haluaa siirtyä porukkaan, joka lähtee innostuneena uuteen mukaan. Vesa Nissinen toimii päävalmentajana Deep Lead Oy:ssä. Hyvän pomon aikaansaannokset Mistä tunnistaa työpaikan, jossa vuorovaikutetaan? Päävalmentaja Vesa Nissinen vastaa. Ihmiset onnistuvat mutta voivat tehdä myös virheitä. He haluavat oppia uutta. He luottavat toisiinsa. Jokainen tuntee olevansa arvostettu. Tekijä on me eikä minä. Myös esimiehillä on työsuojelua, heitä ei polteta loppuun. 23

13 imagon Sähköposti ja kauppalappu Sähköposti Sähköposti käy yhä kömpelömmäksi, kun pikaviestit yleistyvät. Moniko nuori käyttää enää sähköpostia? Jo sen analogia on vanhanaikainen: pitää olla tietty postilaatikko, johon viesti tulee. Tulevaisuudessa sähköposti sulautuu osaksi muuta viestintää. Sähköpostin olisi voinut korvata esimer kiksi Googlen Wave -sovelluksella, mutta yhtiö kehitti sen etuajassa ja ehti jo lopettaa kin sen. Idea oli oikeansuuntainen, mutta tähän aikaan turhankin edistyksellinen. Käteinen Jos raha keksittäisiin nyt, kukaan ei ehdottaisi kaupankäyntiin paperipalasia. Kauppiaalle on ilmiselvää, että maksaminen siirtyy verkkoon. Ostoskärry alkaa tunnistaa hintalaput ja laskuttaa automaattisesti shoppailijaa. Paperinen ostoslista Arkipäivän elementit siirtyvät mobiiliin laitteeseen, josta niitä on helppo jakaa tai ohjata eteenpäin. Ostoslistan voi ohjata valmiiksi Hyvästi! Massamarkkinointi häviää eikä kielitaitoa enää tarvita. Mitä muuta maailmassa tapahtuu vuoteen 2030 mennessä? Kysytään näitä työkseen selvittäviltä Risto Lähdesmäeltä ja Kalle Snellmannilta. teksti Kirsi Riipinen kuvitus Annu Autio C trendi -kasetti on historiaa, paitsi retroilijoiden pienessä piirissä, samoin on käynyt kirjoituskoneelle ja LP-levyille. Viimeisiään vetelevät faksit, printatut hakemistot ja kiinteät puhelimet. Risto Lähdesmäki ja Kalle Snellman haistelevat ja tutkivat työkseen Ideanissa, miltä maailma tulevaisuudessa näyttää ja mikä kaikki häviää. Paraikaa katoamassa olevien listalle he nostavat myös tekniset laitteet, joiden ikä on yli viisi vuotta. Tai oikeastaan voisi puhua kolmesta vuodesta. Kyse on teknologian nopeasta kehityksestä. On vaikea kuvitella, että nykyiset älypuhelimet sinnittelisivät viiden vuo- 24 den jälkeen. On arvioitu, että teknologia kehittyy nykyään tunnissa sen verran kuin 90 viime vuoden aikana yhteensä, Lähdesmäki sanoo. Snellman huomauttaa, että myös esimerkiksi televisioiden tekninen kehitys on huimaa. Netti muuttaa televisiota nopeasti. Jo lähitulevaisuudessa on melkoinen haaste olla omistamatta nettitelkkaria. Uutta teknologiaa siirtyy myös kodinkoneisiin ja kun näin käy, jo arkikokemuksen perusteella voi sanoa, että käyttöikä lyhenee. Plussaa sen sijaan on, että tiskikone kertoo pian meille, missä siinä on vika tai mistä kohtaa se vuotaa. Lisäksi kodinkoneet kuluttavat yhä vähemmän energiaa kauppaan, jossa ostoskori kootaan valmiiksi ellei sitä sitten toimiteta suoraan kotiovelle. Markkinoille tulee yrityksiä, jotka kilpailuttavat ostoslistan tavarat ja hakevat ne sieltä, mistä ne saa halvimmalla. Toteutuakseen tämä tosin vaatii mukaan isoja kuluttajaryhmiä. CD, DVD, Blu-ray Musiikki ja elokuvat haetaan verkosta. Levykaupat ovat jo hävinneet katukuvasta, ja amerikkalainen Blockbusterkin joutui jättämään konkurssianomuksen. Peliboksitkin katoavat, kun pelit ostetaan verkosta. Kirjoja ei enää osteta hyllyjä täyttämään, kun ne luetaan sähköisesti. Kirja vaihtuu uuteen muotoon siinä vaiheessa, kun keskiikäiset naiset löytävät sähköisen version. Mutta mikähän on seuraava kirjahylly? Tarvitaanko sivistyksen statussymbolin tilalle jotakin? Amerikassa perinteisen kustannuskanavan ulkopuolelle on syntynyt omakustannepalveluita, joissa voi julkaista kirjansa sähköisessä muodossa, painattaa itselleen muutaman ja panna kirjoituksensa myyntiin vaikka App Storeen. Liitu- ja fläppitaulu sekä hiiri Lasten vaatimuksesta koulut siirtyvät älynäyttöihin. Hiiret häviävät, ja näyttöjä ohjataan sormin. Kouluille myydään uusia innovaatioita opiskelun tueksi. Kun tykin taululle siirtämään materiaaliin piirtää tai kirjoittaa päälle, lisäys siirtyy tietokoneelle. Facebook ja Wiki helpottavat ajan tasalla olevan oppimateriaalin tuottamista. Elokuvateatteri, jossa ei ole 3D-grafiikkaa 3D on yleistynyt jopa nopeammin kuin uskottiin. Kolmiulotteinen grafiikka siirtyy myös koteihin, kunhan teknologiaa toteutetaan laajasti ilman erillisiä silmälaseja. 3D on kuluttajan vempaimista ensimmäisenä mobiililaitteissa. Jo nyt on myynnissä kameroita, joilla saa hyvin näyttävää 3Dkuvaa. Massamarkkinointi ja kielitaito Tekstailu Tekstiviesti nykyisellään kaatuu maksullisuuteensa: miksi siitä pitäisi maksaa, kun viestejä voi lähettää ilmaiseksi? Pikaviestittely kehittyy muutenkin. Joissakin laitteissa ja ohjelmissa on esimerkiksi mahdollista jo nyt tallentaa puheena sellaisia tietoja, jotka normaalisti pitäisi kirjoittaa puhelimeen. Vaikkapa Facebookin tilapäivitykset ja Twitter-viestit hoituvat kirjoittamatta niitä. Eksyminen Täytyy olla todellinen sankari, jos 2020-luvulla eksyy tai sitten perille ohjaavan laitteen akku simahtaa. Paikantamislaite voi olla yhtä hyvin puhelimessa kuin vaikkapa rannekellossa. Se ohjaa tiettyyn osoitteeseen, mutta myös sokkeloisen toimistotalon neuvotteluhuoneeseen. Kielitaito Vieraita kieliä ei tarvitse osata, sillä simultaanitulkkaus on tehokasta ja sovellukset yleisiä. Nappi korvaan, ja tulkkauksen saa ehkä jopa Jope Ruonansuun kertomana. Ulkomailla tulkkaus hoituu toisinpäin: ohjelma kääntää tarjoilijalle päivällistoiveesi. Miten kauan kouluissa opiskellaan enää kieliä? Nähtäväksi jää. Massamarkkinointi Saattaa hävitä jopa ennen vuotta Markkinointi muuttuu yhä paikallisemmaksi ja personoidummaksi. Esimerkki uudentyyppisestä markkinoinnista on vaikkapa CityDeal, joka aloitti toimintansa Suomessa keväällä Sillä on joka päivä yksi kampanja Suomen suurimmissa kaupungeissa. Kampanjatuote voi olla yhtä lailla ripsienpidennys tai lento, mutta tarjous tulee voimaan vain, jos tarpeeksi suuri määrä ihmisiä haluaa sen. Liikematkailu Ihmiset tulevat yhä tietoisemmiksi ekologisista haasteista. Työntekijöiden lennättäminen pilaisi yrityksen imagon. Uudentyyppisissä videokonferensseissa sen sijaan läsnäolon tunne on hyvin kehittynyttä. Ensimmäiset sovellukset ovat jo markkinoilla. Mikä muu häviää? Yritysten matkat loppuvat, sillä matkustus pilaa 2030 ot i Nykäs -otsik att Web 2.0 ja M iversioina det printt distä tulee joka Sanomaleh tä. Sanomaleh tä n ne en jo jotta a historia oltava rahaa, Saattavat olla n tuotteita. On iiti el htensä an le ka e rik in en kansa luke tapauk sessa va i tilata. Tavallin ta a ta os i vo paperiversioita. Ne hakevat jo sähköisesti. vaakalaudalla on e nn koon tila n ie leht siirtyisivät verk Myös aikakaus tistä. Miten ne ne ttä yy yv äk ttäisn nykyään päivi kemällä? utta tulosta te m i st va ta us jo simme sopinä keväänä et tä n Ku Web 2.0. at sa im hu tulevaisuudes llisuudet ovat vaalikoneista, n Verkon mahdo ia ed m n ää ta ai yk tajaehdokk eivät ehkä liit via kansanedus kiinnostuneet ka etsii ikuttamisesta va en id io on as lik eessa, jo yhteisten t uudessa vaa vä ty äy itt es vaan puolueeseen ät. pivat äänestäj so lle aa kk ehdo helut kaa altaiset pu n uutta tekniik Nykyisenk tai jonkin muu tin ne kisan sa ä, es et yt ud vaisu oja ei enää kä Ääni siirtyy tule ellä. 3G-verkk tekijä. ks vä lity tä vä yn öd on rk hy ve teknologiaa ko hyödyntävän rk ve a nt lvi äköisesti ha voittaa todenn rä on huikea. FM-radio kanavien mää ja ta ut ka tin ne Radio kuuluu issa nen otsiko Matti Nykä ti? at M si uu Mutta kuka on 25

14 Tullaan tutuiksi: Sari Takalo vetää siirtohintatiimiä, keskustelee ahkerasti verottajan kanssa sekä laulaa vapaa-aikanaan bändissä Abbaa ja Nightwishiä. siirtohintatiimin vetäjänä. Ala on kiinnostanut minua kauan, tein siirtohinnoittelusta lopputyönkin Turun yliopistossa Silloin aihepiiri ei kiinnostanut lähes tulkoonkaan niin laajasti kuin nykyään. Yleinen mielenkiinto heräsi oikeastaan vasta 2007, kun dokumentointilainsäädäntö tuli voimaan. Ennen nykyistä työtäni tein vastaavaa kilpailijalla kymmenisen vuotta. Sitä ennen olin verottajalla muutaman vuoden sekä tilitoimistossa. Työhistoriasta on minulle jokapäiväisessä työssä paljon hyötyä. Minulta kysytään usein, mitä siirtohinnoittelu tarkoittaa. Kun tarvitaan lyhyttä määritelmää, kerron, että se on konserniyhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelua. Liiketoimiin kuuluu hyvin kattavasti kaikkea mahdollista bisnekseen liittyvää, kuten vaikkapa tavarakauppa, palvelut, käyttöoikeudet, korot ja vuokratulot. kuka? Juuri nyt alan haasteet kasvavat entisestään. 26 Sari Takalo Mitä tekee? Vetää siirtohintatiimiä. Mitä teki tätä ennen? Oli vastaavanlaisessa työssä kilpailijalla. Työkokemusta myös esimerkiksi verohallinnosta ja tilitoimistosta. Teiniikäisenä teki töitä rakennustyömaalla. Koulutus? Juristi, lisäksi ulkomaankaupanlinjan merkonomi. Perheessä? Aviomies sekä 8- ja 10-vuotiaat tyttäret. Meillä on Suomessa toistaiseksi vain vähän siirtohinnoittelun oikeustapauksia, isoja periaatteellisia linjauksia ei ole juuri tehty. Joudumme odottamaan niitä vielä monta vuotta. Käytännön esimerkki haastavasta tilanteesta voisi olla vaikkapa sellainen, jossa suomalainen emoyhtiö tekee hyvää tulosta, samoin sen ulkomailla oleva tytäryhtiö. Verottaja haluaa selvittää, tekeekö tytär liiankin hyvää tulosta toimintaansa nähden. Verottaja selvittää, onko tavarat myyty liian halvalla tai onko rojaltimaksut hoidettu emoyhtiölle. Jos tyttären tulos on sen toimintaan nähden liian hyvä, verottaja voi oikaista emoyhtiön verotettavaa tulosta. Kansainväliset veroriitatilanteet lisääntyvät. Useissa maissa on mahdollisuus solmia ennakoivia niin sanottuja APA-sopimuksia, joilla voidaan sopia siirtohinnoitteluun liittyvistä asioista etukäteen useiden maiden veroviranomaisten kesken. Jotta säästyisimme vuosikausia kestäviltä veroriidoilta, käymme mielellämme verottajan kanssa keskusteluja hyvissä ajoin. Yhteiset keskustelut auttavat viemään asioita eteenpäin, samalla verottajakin saa paremman käsityksen asiakkaan bisneksestä ja hinnoittelumalleista. Vapaa-aikani pyrin viettämään perheeni kanssa. Perheessäni on mieheni lisäksi kaksi tytärtä. Etenkin viikonloput pyrin sopimaan niin, ettei minulla olisi muuta ohjelmaa. Kunnosta on pakko pitää huolta. Käyn lenkillä ja jumpassa, muun muassa zumbatunneilla. Laulan mielelläni, opiskelin nuorena klassista laulua. Sille on käyttöä edelleen erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Työni on hyvin mielenkiintoista, sillä pääsen tutustu- kuvat Arto Wiikari SARI Olen ollut PwC:llä puoli vuotta maan kunkin asiakkaan bisnekseen läheisesti. Jokainen asiakas on uniikkitapauksensa. On todella mielenkiintoista nähdä, mitkä ovat tietyn liiketoiminnan erityispiirteet ja miten juuri sen yrityksen bisnekseen voidaan soveltaa erilaisia siirtohinnoittelumalleja ja toisaalta miten verosuunnittelua voidaan hyödyntää ja veroriskit välttää. Kaikkein mielenkiintoisin tilanne tulee eteen silloin, kun mennään valtiorajojen yli. Jokaista verottajaa kiinnostaa tietää, onko hinnoittelu oikeudenmukaista liiketoimien kaikissa valtioissa. Asiakkaamme ovat hyvin erilaisia, lukuisilta eri toi- mialoilta. Yrityksellä ei tarvitse olla edes kansainvälisiä bisneksiä, sillä siirtohinnoittelun markkinaperiaate koskee myös kotimaisten yhtiöiden välistä liiketoimintaa. Helposti mielletään myös, että siirtohinnoittelu koskee vain suuria konserneja, mutta jo pieni start up -yritys joutuu miettimään siirtohintakysymyksiä, kun se alkaa laajentaa bisnestään ulkomaille. Samoin suurten kansainvälisten konsernien pienet tytäryhtiöt Suomessa ovat yleensä dokumentointisäännösten alaisia. Monelle tämä tulee yllätyksenä. Työkaverini ovat erinomaisia asiantuntijoita. Meitä on tässä tiimissä kaikkiaan 12, noin puolet pitkän linjan asiantuntijoita, toinen puoli nuoria nousevia kykyjä. Tämä on mielestäni poikkeuksellinen tiimi, koska näin pienessä porukassa on niin paljon pitkän linjan siirtohinta-asiantuntemusta. En tiedä mitään vastaavanlaista koko Suomesta. Hyvä tiimihenkemme syntyy siitä, että olemme avoimia, keskustelemme ja tuemme toisiamme. Konsulttibisneksen suola on siinä, että aina on kaveri, jolta voi kysäistä, mitä mieltä hän on kulloisestakin tilanteesta. Siirtohintakysymyksiin voi olla monia ratkaisuvaihtoehtoja. Kaikki lähtee siitä, että tänne on aamulla kiva tulla. +Plus Olen myös bändin laulaja, esitämme popin ja rockin cover-kappaleita. Mieheni soittaa samassa yhtyeessä rumpuja. Ohjelmistossamme on muun muassa Abbaa, Nightwishiä, Maija Vilkkumaata ja tuoreimpana Jenni Vartiaista. 27

15 Koska emme voi aikailla. 5 hyvää syytä. Katso lisää: Kasvavan yrityksen on kyettävä reagoimaan asioihin nopeasti. Varsinkin IFRS-maailmassa on kuitenkin paljon asioita, joista ei voi olla etukäteen varma. Asiantuntevan kumppanin avulla voimme luottaa siihen, että sovellamme säännöksiä oikein. Pekka Perä Toimitusjohtaja Talvivaara