TAIDEYHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖT 2015 TAIDEYHDISTYS PÄHKINÄNKUORESSA

Transkriptio

1

2 TAIDEYHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖT 2015 Johtokunta Riitta Pellinen puheenjohtaja, tiedottaja Markku Nurmi varapuheenjohtaja Tarja Mölsä sihteeri Riitta Ojalainen rahastonhoitaja Paula Juuti jäsenkirjuri Päivi Lipponen leikekirjanhoitaja Airi Havia Pauliina Rouhiainen Pirkko Tuomainen Leena Tahvanainen Muut Helena Kosonen Helka Viitakangas Taitotalo toiminnantarkastaja toiminnantarkastaja TAIDEYHDISTYS PÄHKINÄNKUORESSA Perustamisvuosi: 1982, rek. vuosi 1984, rek. nro , LY-tunnus Jäseniä: , joista kunniajäseniä on 5 Jäsenistö: taiteen tuottajia ja kuluttajia sekä kannattajajäseniä Logo: suunnittelija Lauri Sarasmaa Toimipaikka: Taitotalo, kirkonkylän vanha koulutalo Vennonmäellä, näyttelytilat, omat toimitilat, kokoontumistilat, savi- ja kivenhiontapajat Osoite: Metsäkouluntie 3, Ruokolahti Kalusto: lista- ja paspisleikkurit, kivenhiontakoneita, grafiikan prässi, lasihiontakone, dreija, vannepuristin, keramiikka- ja rakupolttouuni, öljyvärimaalauksen kehysnaulain, valokuvastudiovarusteet, tietokone, dataheitin, pesukone, kahviperkolaattori ja astiasto Taideteokset: taidekokoelmassa n.150 taideteosta, koulujen opetustaulukokoelmassa yli 300 kuvataulua Tilit: Etelä-Karjalan Osuuspankki FI , stipendirahasto E-KOP FI Jäsenmaksu: 10 euroa, alle 18-v. 5 euroa Yhdistyksen kotisivut: (päivitys paulajuuti63@gmail.com) Taitotalon kotisivut: (päivitys paavo.molsa@pp.inet.fi ) Sähköpostiosoite: posti@taitotalo-ruokolahti.fi JÄSENLEHTI 2015 Työryhmä Riitta Pellinen, Paula Juuti, Pirkko Tuomainen ja Tarja Mölsä Kuvittaja Maija-Liisa Virtanen, Valokuvat Markku Nurmi vko 12/2015

3 POSTIA PEEJIILTA Kädessäsi on vuoden 2015 ainoa Taidetiedote. Kun pidät sen tallessa, siitä on helppo tarkistaa tapahtumien kulku! Toki toiminta elää ja sen vuoksi voit päivittää tietojasi Ruokolahden taideyhdistyksen uusilta kotisivuilta. Kotisivuista on juttu toisaalla tässä lehdessä. Vuosi uutena puheenjohtajana uuden johtokunnan kanssa on takana. Talvi 2014 oli vähäluminen, kesä helteinen ja marjasadoltaan ihan hyvä. Taide-elämä oli aktiivista ja Taitotalo toimintaa tulvillaan. Olen tyytyväinen. Ideoimme tuoreita tapahtumia ja vanhat hyviksi havaitut toteutettiin. Muistat kai rakukurssin, lasten kesäkurssin, Taitavat kädet myyntinäyttelyn kirpputoreineen, Suvi-illan sävelet, Ruokolahti-markkinat valokuvineen, vuosinäyttelyn, ravintolapäivän, Taitotalon joulun, itsenäisyyspäivän juhlavalaistuksen ja retken Edvard Munchin näyttelyyn? Olithan mukana? Itse olen iloinnut kaikista näistä, mutta vielä on mainitsematta yhdistyksemme hieno, uusi toimintasektori - syksyllä toimintansa aloittanut kamerakerho. Sen myötä yhdistykseemme on liittynyt valokuvauksen harrastajia ja Taitotalo on saanut uusia käyttäjiä alakertaan perustettuun valokuvastudioon. Talo on ottanut suojiinsa myös musiikkikoululaiset tämän vuoden alusta. Kun surullisen kohtalon kokenut koulukeskus elää viimeistä kauttaan, avaamme Taitotalon ovet mahdollisesti muillekin tilaa tarvitseville kulttuuriharrastajille, jotka etsivät väistötiloja. Peruskoululaiset eivät taloa tarvitse, mutta kansalaisopisto kääntyy ehkä puoleemme tilatarpeineen. Sopu antaa sijaa. Aika ajoin mietin, mitä yhdistys antaa rivijäsenilleen, kaikille niille yli kahdelle sadalle. Lohduttaudun sillä, että kaikki eivät kaipaa aktiivista taideharrastusta, vaan heille riittää valmiista taideteoksista nauttiminen ja toiminnan tukeminen. Hyvä näin. Pyrimme pitämään kuvataiteen puolia lasten ja aikuisten arjessa. On onni käsitellä savea, sekoittaa värejä, piirtää, nähdä maailma kameran objektiivin läpi tai katsoa taideteosta, joka koskettaa sielua! Olemme johdattamassa ihmisiä kuvataiteen äärelle ja uskomme elinikäiseen oppimiseen. Suomen kulttuurirahasto teetti poikkeuksellisen laajan kyselytutkimuksen vuonna 2013 ja kartoitti suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin. Kulttuuri kiinnostaa suomalaisia ikään, asuinpaikkaan ja tuloluokkaan katsomatta. Suosituimpia kulttuuritapahtumia ovat elokuvat, museot ja teatteri. Niiden perässä tulee taidenäyttelyssä käynti. Noin neljäsosa kansasta ilmoittaa käyneensä taidenäyttelyssä viimeisen kuukauden aikana ja viimeisen kahden vuoden aikana näyttelyvierailun on tehnyt kutakuinkin joka toinen. Näyttelyssä ei ole koskaan käynyt 13 % aikuisista. Taiteen tehtävä on tuoda viihdytystä ja lohtua arkeen. Näin ajattelee 83 prosenttia suomalaisista. Enemmistö kaipaa taiteelta esteettisiä kokemuksia, ihmisten yhdistämistä ja hyvinvoinnin edistämistä. Yhdistyksemme järjestää säännöllisesti näyttelyreissuja (elokuussa kulttuuriretken Hämeenlinnaan!), mutta taide-elämykset löytyvät läheltäkin. Omassa kirjastossamme, Imatran kulttuurikeskuksessa ja taidemuseolla on jatkuvasti näyttelyitä eikä Lappeenrantakaan ole kaukana. Taitotalon näyttelyissä vieraileminen on varmasti jäsenistölle itsestäänselvyys. Kesän uutuutena yhdistyksemme jäsenillä on mahdollisuus osallistua Taideyhdistys Raakku ry:n kanssa järjestettävään yhteisnäyttelyyn Simpeleen vihreällä koululla. Toivotan yhteistyöllemme nuoren rautjärveläisen yhdistyksen kanssa suurta menestystä! Menestys riippuu myös meistä. Riitta Pellinen, pj

4 JA SENET TEKEVA T YHDISTYKSEN JÄSENMAKSUT Yhdistyksen jäsenmaksu vuodelle 2015 on 10 euroa yli 18-vuotiailta ja 5 euroa sen alle olevilta. Tämän lehden mukana on jäsenmaksukuitti. Toivomme saavamme maksusuorituksen mennessä tilillemme: E-KOP FI Jos maksaja on eri kuin jäsen, ilmoita viestikentässä jäsennimi. JÄSENOIKEUDET Jäsenyys oikeuttaa saamaan jäsenedut matkoista, kursseista ja koulutuksesta sekä Taitotalon käytöstä. Kannattaa myös kysyä jäsenyyden kautta saatavia alennuksia alan liikkeistä. OSOITTEEN MUUTOS Lisäksi jäsenet saavat vuosittain jäsenlehden ja mahdollisuuden olla mukana toimivassa yhdistyksessä. Jos osoitteesi muuttuu, ilmoitathan siitä jäsenkirjurille: paula.juuti63@gmail.com. Uuden jäsenen tulisi ehdottomasti ilmoittaa maksun yhteydessä myös osoitteensa. JÄSENMÄÄRÄ TAITOTALO Viime vuoden aikana Taideyhdistykseen liittyi 29 uutta jäsentä. Toivotamme kaikki uudet jäsenet tervetulleiksi yhdistykseen. Yhdistyksestä poistettiin maksamattomien jäsenmaksujen (kahdelta vuodelta) takia 11. Muutosten jälkeen yhdistyksen jäsenmäärä on vuoden 2015 alussa 249. Yhdistyksellä on Taitotalon käyttösopimus saakka. Yhdistyksen jäsenenä sinulla on mahdollisuus käyttää Taitotaloa jäsenhintaan erilaisia tapahtumia varten esim. oma taidenäyttely. Taitotalolla on hyvät toimitilat myös muihin tilaisuuksiin kuten ristiäiset, syntymäpäivät, kokoukset ja kurssit. Tilaisuuksista yhdistys perii maksun talon ylläpito- ja tapahtumien järjestelykulujen takia. Taitotalon hinnaston näet yhdistyksen nettisivuilta Tilanvaraus sivulta: Tilavarausten yhteyshenkilöt: yksityistilaisuudet, Pirkko Tuomainen p näyttelyt, Airi Havia p muut tilaisuudet, Riitta Pellinen p tai Tarja Mölsä p INTERNET FACEBOOK Yhdistyksen uusi nettiosoite on Yhdistys on liittynyt facebookiin.

5 TAPAHTUMAKALENTERI 2015 vko 12 Taidetiedote Vuosikokous Lasten kesätaidekurssi Yhteisnäyttely Rautjärven opistotalolla Raakku ry:n kanssa avajaiset Kesänmyyntinäyttely Suvi-illan sävelet Retki Hämeenlinnaan (Sibeliuksen juhlavuosi) Raimo Lunilan taidenäyttely Ideointipäivä: suunnitellaan ravintolapäivää syksy Näyttelymatka (seuraa yhdistyksen nettisivuja) Ravintolapäivä Taitotalon joulu ja jouluikkuna avautuu Juhlavalaistus RUOKOLAHDEN TAIDEYHDISTYS RY uusien sääntöjen määräämä VUOSIKOKOUS TAITOTALOLLA MA KLO 18 Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta

6 Kotisivut uudistuneet Usean vuoden haaveilu Ruokolahden taideyhdistyksen nettisivujen päivityksestä on vihdoinkin toteutunut. Kiitos tästä kuuluu Nurmen Markun aktiiviselle ryhmän vetäjän otteelle ja Viitakankaan Jarkon ammattitaidolle. Yhdistyksellä on ollut kotisivut vuosia osoitteessa Paavo Mölsän ansiokkaasti ylläpitämänä, mutta hän oli ilmoittanut haluavansa luopua tehtävästä. Siksipä päädyttiin uusimaan vähän sivujen teknistä pohjaa ja ulkoasua niin, että sivuja on mahdollisimman helppo selata millä laitteella tahansa älypuhelimesta tietokoneeseen. Muitakin perusteluja päivitykselle todettiin tarpeelliseksi. Kun johtokunta päätyi viime vuonna toimittamaan Taidetiedotteen vain kerran vuodessa, havaittiin ongelmaksi vuoden mittaan tiedottaminen tapahtumista, joista ei vielä tiedotetta laadittaessa ollut tarkempaa tietoa esim. syksyn retkikohde, tai tiedotteessa ilmoitetun retkikohteen muuttumisesta tai tapahtuman peruuntumisesta. Lisäksi havaittiin, että ajan myötä lehdestä luetut tiedot unohdettiin ja tietoja kyseltiin milloin mistäkin. Lehdet olivat menneet lehtikeräykseen tai piilottelemaan juuri silloin kuin niitä tietojen tarkistamiseksi olisi tarvinnut. Nyt sivuilta voi varmistaa muistikuviaan vaivattomasti mistä ja milloin vain. Uusien sivujen tulo ei tarkoita monelle jäsenelle tärkeän paperisen Taidetiedotteen pois jäämistä. Nettisivuilla täydennetään, nopeutetaan ja tehostetaan tiedon välittämistä. Epäilijöitä kannustan kokeilemaan uusia välineitä pelotta. Sivuston yhdistyksen toimintaa koskevaa sisältöä vähän laajennettiin. Yhteystietojen lisäksi sivuilla on nyt tietoa Jäsenille sisältäen voimassa olevan mm. toimintasuunnitelmamme. Tapahtumista löytyvät tarkemmat tiedot sovituista tapahtumista ajankohtineen ja lisätietoineen. Nettinäyttelyssä voivat yhdistyksen jäsenet esittää töitään ja kertoa taustoista. Galleriassa kerrotaan kuvin vuoden mittaa toteutuneista tapahtumista. Ajankohtaista sivu on varattu yhdistyksen jäsenten väliseen keskusteluun, voit esimerkiksi välittää tiedon mielenkiintoisesta näyttelystä tai muusta tapahtumasta. Jäseneksi liittyminen on tehty mahdolliseksi myös sivujen kautta Liity jäseneksi sivulla. Halutessasi varata Taitotalon tiloja käyttöösi voit hoitaa sen Tilan varaus sivulta. Taidelainaamosta löydät lisätietoa omalta sivultaan ja Linkeistä löytyvät yhteystiedot yhdistyksen Facebook iin, Taitotalon ja tärkeimpien yhteistyökumppaneiden sivuille. KLIKKAA siis rohkeasti sieltä löydät ajantasaista tietoa yhdistyksen toiminnasta.

7 Tulevaisuutta ja taidetta Viime kesän taideleiri 2000-luvun lapset sujui aurinkoisissa merkeissä Minä, kahdeksantoista lasta sekä apuopettajat saimme nauttia aurinkoisista keleistä Taitotalolla. Kuten nimestä saattaa päätellä, teemana oli tulevaisuus, olihan kurssin ikähaarukka syntynyt eri vuosituhannella kuin minä tai suurin osa Taidetiedotteen lukijoista! Kurssi alkoi kirjaveistosten tekemisellä, käytimme vanhoja kierrätyskeskukseen hylättyjä kirjoja taiteen tekemiseen. Erikokoiset ja ikäiset kirjat saivat sitä kautta uuden elämän. Oli hienoa huomata miten erilaisia variaatioita aiheesta lapset saivat aikaan; linnunpesistä ja kissoista abstrakteihin muotoihin. Nimestä huolimatta käytimme melko perinteisiä välineitä, mustetta, akvarellia sekä painoimme grafiikkaa kevyitä vaahtomuovilevyjä käyttäen. Spekuloimme maalaten ja piirtäen miltä tulevaisuuden maailma mahtaa näyttää. Sekoitimme tekniikoita ja teimme töitä monessa eri vaiheessa. Sään ollessa kaunis ja aurinkoinen käytimme tilaisuutta hyväksi maalaten paljon ulkoilmassa. Taitotalon kaunis ympäristö tarjosikin siihen virikkeellisen ympäristön. Se tarjosi myös lapsille loistavan taukopaikan. Taideyhdistyksen kaapista löytyneet vanhat kouluajan musteet pääsivät myös hyötykäyttöön kauniissa sinisen ja vihreän sävyissään. Käytimme melko paljon aikaa töiden suunnitteluun, ja tämä näkyi loistavina tuloksina esimerkiksi grafiikan vedoksissa. Hyvin suunniteltu on aina puoliksi tehty. Lasten pelkistetyt ja kauniit vedokset olivat mielestäni kurssin parasta antia, ja suuri kiitos niiden onnistumisesta kuuluu Irmalle että Airille, jotka kokemustaan hyödyntäen auttoivat lapsia vedostuspisteellä. Oli haastavaa mutta hienoa suunnitella ja toteuttaa tällainen kokemus sekä itselleni että kurssille osallistujille Kiitos luottamuksesta ja suurin kiitos kaikille apuna olleille apuopettajille, joiden ansiosta kurssi sujui paremmin kuin hyvin. Kurssi kokemuksena antoi eväitä tulevaan elämään ja oli upeaa nähdä lasten saavan aikaan upeita taideteoksia. Katsotaan mitä uusi kesä tuo tullessaan. Kiittäen, Santeri Hammarén

8

9 Taideyhdistyksen valokuvakerho aloitti syksylla Taideyhdistyksen johtokunta on ollut innokkaasti mukana toiminnan käynnistämisessä ja tukemisessa. Kevätkaudella kokoonnutaan kahden viikon välein, keskiviikkoisin klo Taideyhdistyksen valokuvakerho aloitti toimintansa viime syksynä Taitotalolla Markku Nurmen vetämänä. Kuvaamiseen keskittyvälle kerhotoiminnalle oli alan harrastajien piirissä selkeä tilaus. Useimmat kerhoon osallistujat ovat harrastaneet kuvausta ja kuvankäsittelyä useiden vuosien ajan mm. Ruokolahden kansalaisopistossa. Siellä toiminta painottui pääasiassa kuvankäsittelyohjelmien Photoshopin ja Lightroomin käyttöön, kuvien säätöön ja videokuvaukseen sekä videon leikkaamiseen. Taideyhdistyksen valokuvakerhon missio on enemmänkin kuvallisen ilmaisun oppimisen ja kehittymisen alueella, ei niinkään kuvan manipuloinnissa. Kerho on kokoontunut syyspuolella parin viikon välein. Illoissa on käsitelty mm. estetiikkaa, sommittelua, salamakuvausta sekä katseltu ja arvioitu osallistujien ottamia kuvia. Tammikuussa kerho sai käyttöönsä studiokalustoa ja yksi Taitotalon huoneista muuttui kerhotilaksi ja valokuvausstudioksi, jossa päästään nyt perehtymään valokuvauksen perimmäisiin kysymyksiin, valoon ja sen ilmenemismuotoihin. Laitteiden käyttökoulutusta ja studiokuvasta oli opettamassa Tommi Joutjärvi, monia palkintoja saanut Tommari Foton omistaja Lappeenrannasta. Sunnuntai - iltapäivän pituiseen koulutukseen osallistui kaikkiaan 12 kerholaista ja 2 mallia. Laitekoulutus on edellytys välineiden käytölle. Linssin reiästä näkee enemmän. Jokainen meistä näkee maailman omalla tavallaan ja kiinnittää huomionsa erilaisiin asioihin. Linssin läpi katsottaessa kuvaajan on tehtävä valintoja mikä on olennaista ja mitä hän haluaa sanoa. Sanataiteen periaate on; näytä, älä kerro, ja sama periaate pätee myös valokuvaan. Kuvalle on annettava mahdollisuus puhua itse puolestaan, eikä sen sanomaa tai tunnekokemusta pidä selittää pois. Jokainen saa nähdä, kokea ja antaa kuvan vaikuttaa omalla tavallaan. Kun aloittaa maalaamisen, piirtämisen, kuvaamisen tai minkä tahansa taidelajin, ihmisen havaintokyky alkaa kehittyä ja laajentua. Silmä alkaa hakea kaikkialla rajauksia, sommitelmia, värejä, valoa ja niiden sävyjä. Koko ajattelutapa ja katsominen muuttuvat. Niinpä karkeuskin on kauneuden alkuaine ja kauneus on kypsynyttä karkeutta. Valokuvaaminen on myös tarinan kerrontaa. Esimerkiksi uurteiset kuluneet karkeat kasvot voivat kertoa kokonaisen elämäntarinan, tai joskus valokuvaan on pysäytetty ohi kiitävän hetken hipaisu siihen liimattuine tunteineen. Joskus kuva on todellisuuden täydellinen kopio, vaikkapa pysäytetty virtaava vesi. Kaaos ja harmonia ovat kaksi saman asian ääripäätä, joiden välistä jännitettä kannattaa ainakin yrittää näyttää. Elämähän vie meidät useasti katsomaan asioita aivan toisesta näkökulmasta, joihin olemme luottaneet ja tottuneet. Samoin valokuvaaja voi rikkoa mielen linnoituksia siinä, missä maalaustaide tai musiikkikin, haastamalla katsojan tarkistamaan omia mielipiteitään. Valokuvaajalla on valta pysäyttää aika tai antaa sille vauhtia, keinoksi riittää muutaman nappulan säätäminen. Valokuva voi olla kuin kuva-

10 arvoitus, tai aforismi, vaihtoehtoja on loputtomasti, kunhan vain löytää oman tapansa ilmaista sen. Valokuvauksesta on tullut jokamiehenoikeus digitalisoitumisen myötä. Jokainen voi harrastaa sitä ja saada uusia ahaa-elämyksiä ja onnistumisenkokemuksia. Ei ole oikein tai väärin otettuja valokuvia, mutta on kuitenkin hyvä tietää perussäännöt ja periaatteet, että niistä voi tarvittaessa reippaastikin poiketa oman sanoman perille saattamiseksi. Jos haluat toiminnasta lisää tietoa, ota yhteyttä Markkuun. Rauno Tuomainen RUOKOLAHDEN TAIDEYHDISTYS RY JULISTAA HAETTAVAKSI Harri Tonderin Stipendirahaston STIPENDIT Ruokolahden taideyhdistys ry myöntää hakemusten perusteella ja harkintansa mukaan rahastosta stipendin / stipendejä ruokolahtelaisille tai Ruokolahdella asuneille alle 25-vuotiaille nuorille kuvataiteilijoille, kuvataiteen opiskelijoille tai harrastajille. Hakuaika on Vapaamuotoiset hakemukset perusteluineen toimitetaan määräpäivään mennessä Ruokolahden taideyhdistys ry:lle osoitteeseen: Ruokolahden taideyhdistys ry Metsäkouluntie RUOKOLAHTI Kuoreen merkintä: Stipendi Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan tiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, syntymäaika, side Ruokolahteen, kuvataiteen koulutus tai siihen liittyvät harrastukset). Hakemuksessa tulee mainita lisäksi haettavan stipendin suuruus, sen käyttötarkoitus, tarpeellisuus ja mahdolliset muut samaan tarkoitukseen muualta saadut avustukset, apurahat tai stipendit. Stipendeistä ja niiden suuruudesta päättää Ruokolahden taideyhdistys ry:n johtokunta. Päätökset ilmoitetaan stipendin saajalle / saajille. Saajat julkistetaan seuraavassa Taidetiedotteessa. Lisätietoja: Riitta Pellinen riitta.pellinen@hotmail.com p (puheenjohtaja) Ruokolahdella Ruokolahden taideyhdistys ry

11 SYKSYN TAIDERETKI JOULUKUUSSA Lauantaiaamuna aikaisin suuntasi linja-auto jälleen kuljettajan kommentin mukaan tavanomaisessa talvisäässä kohti Helsinkiä kyydissään lähes 40 Ruokolahden taideyhdistyksen pirteää retkeläistä tavoitteenaan kokea elämyksiä norjalaisen kuulun taiteilijan Edvard Munchin taideteoksista. Matkaemäntänä toimi Riitta Pellinen ja -isäntänä paluumatkalla Markku Nurmi. Matka etelään sujui pyryn keskellä perinteisiä etappeja noudattaen. Juuri ennen Helsinkiä lumiräntä-/vesisade loppui, itse kaupungissa vallitsi pouta, jopa tyyni sää ja auringon valo pilkahteli pilvien välistä. Jouluisia markkinakojuja oli ilmestynyt kaduille ja Senaatintorilla Tuomaan markkinoilla niitä oli enemmänkin tivolin kera. Stockmannin leluosaston perinteinen näyteikkuna keräsi innokkaita katsojia niin suuremmista kuin pienemmistäkin ohikulkijoista. Helsinki näytti parempaa puoltaan ja aika kului leppoisasti kaupunkielämää katsellessa ja näyttelyyn pääsyä odotellessa. Museon toiveesta vierailumme sinne oli ajoitettu iltapäivään ruuhkien välttämiseksi. Edvard Munch Elämän tanssi Didrichsenin taidemuseossa Ennen matkaa Edvard Munchista tuli mieleeni ensimmäiseksi vain kalpea, melkein pääkalloa muistuttavat kasvot suu ammollaan käsien välissä värikkään kirjavalla taustalla ja työn mukanaan tuoma ahdistuksen epämiellyttävä tunne. Lisäksi jokunen epämääräinen muistikuva häivähti muutamasta keskeneräisen tuntuisesta työstä. Ahdistuksen tunteen takia suhtauduin hieman epäilevästi näyttelyyn, mutta uteliaisuus kuulla töiden taustoista toimi kannustimena. Myös Didrichsenin Taidemuseo Espoon Kuusisaaressa oli kiinnostava kohde lukuisten Ateneum retkien jälkeen.

12 Näyttelyyn oli tuotu töitä useista taidemuseosta niin Norjan Munch-museosta ja kansallismuseosta, Ruotsin Munch kokoelmista kuin Suomen Ateneumin ja Turun taidemuseosta. Värikkäät öljyvärimaalaukset oli pääosin asetettu esille museon yläkerran saliin ja Munchin grafiikan työt alakerran saliin. Retkeläiset jaettiin kahteen opasryhmään ja kuulimme toivomaani taustatietoa kuvien tekijän elämästä ( ). Munch koki lapsuudessaan ja nuoruudessaan traagisia menetyksiä, kun hänen äitinsä ja vanhempi sisarensa kuolivat tuberkuloosiin. Hänen sanojensa mukaan sairaus, hulluus ja kuolema olivat enkelit, jotka ympäröivät hänen kehtoaan, ja olivat seuranneet häntä läpi elämän. Edvard aloitti insinööriopinnot, mutta siirtyi opiskelemaan kuvataidetta Tuon ajan tapaan myös Munch vietti aikaa paljon Pariisissa skandinaavisten taiteilijoiden suosimissa piireissä. Munch oli aikanaan tuottoisa taiteilija. Yksi merkittävimmistä teossarjoista oli Elämänfriisi, jossa oli neljä teemaa: rakkauden siemen; rakkaus, joka kukoistaa ja kuolee; elämän ahdistus ja kuolema. Alkuperäisessä sarjassa vuonna 1893 oli kuusi teosta, mutta loppujen lopuksi sarjasta tuli 22- osainen. Munch päivitti sarjaa jatkuvasti, jos joku teos myytiin, hän maalasi tilalle uuden. Siksi Huuto teoksestakin on useita eri versioita, kuten myös Madonnasta, Vampyyristä, Elämäntanssista ja Sairaasta lapsesta joista kaikista oli yksi versio näytillä näyttelyssä. Öljyvärimaalausten lisäksi hän työsti samoja aiheita grafiikan keinoin, vesivärimaalauksin tai piirroksin. Huudosta oli värikkään öljyvärityön sijasta näytteillä grafiikan vedos. Esillä olleissa grafiikan töissä useissa aiheena oli nainen, ei välttämättä kauniina vaan jopa pelottavina hahmoina tai taidokkaasti piilotettuna vampyyrinä, kuten eräässä mieleen jääneessä nuorukaista esittäneessä työssä. Munch maalasi myös paljon muotokuvia, joista muutamia hänen tärkeimpien mesenaattien muotokuvia oli esillä. Muotokuvat miellyttivät itseäni hillitymmän värimaailman, työn jäljen ja impressionistisen tyylinsä takia kuin rankat psykologiset aiheet symbolistisine ja ekspressionistisine otteineen. Hyvän oppaan ja kertomusten ansiosta tunsin saaneeni näyttelystä huomattavasti enemmän kuin olin uskaltanut odottaa. Näyttelyn jälkeen Muchin nimi tuo mieleeni varmasti paljon enemmän monipuolisempia ja positiivisempia mielen väreitä kuin ennen sitä. Tyytyväisin ja virkistynein mielin oli hyvä palata kotiin joulua valmistelemaan. Retkeläinen Paula Juuti

13 Taideyhdistys Raakku ry Rautjärveltä kutsuu Ruokolahden taideyhdistyksen jäsenet osallistumaan yhteiseen TAIDENÄYTTELYYN Rautjärven kansalaisopiston Opistotalolle Simpeleentie AVAJAISET ripustus ja purku Jokainen osallistuja voi tarjota näyttelyyn 1-3 työtä, joiden tekotapa on vapaa. Ole yhteydessä Riitta Pelliseen näyttelyn tiimoilta! Taitotalon pihalla lauletaan taas yhdessä (sateen sattuessa sisällä) Ruokolahden Pelimannien säestämänä SUVI-ILLAN SÄVELET torstaina alkaen kello Pääsylipun hinta 5 euroa sisältää kahvitarjoilun. Tervetuloa joukolla mukaan laulamaan! Jos haluat olla mukana järjestelyissä, ota yhteys Riitta Pelliseen

14 Vuoden mittaan monta tapahtumaa: Taitavat kädet kesämyyntinäyttely, Ruokolahti markkinoiden näyttely ja Ravintola-päivä

15 Taideyhdistyksen vuosinäyttely ja joulumyyjäiset mm. katso lisää kuvia

16 RUOKOLAHDEN KANSALAISOPISTON KÄSITYÖRYHMIEN KEVÄTNÄYTTELY TAITOTALOLLA Näyttely avoinna la su klo ma ti klo 12 18

17 KULTTUURIRETKI HÄMEENLINNAAN Taideyhdistys järjestää retken Jean Sibeliuksen syntymäkaupunkiin, sillä tänä vuonna on kulunut 150 vuotta Sibeliuksen syntymästä. Lähdemme liikkeelle Rasilasta Kyytibussien linja-autolla perjantaiaamuna. Matkalla vierailemme Lahden Sibeliustalossa. Hämeenlinnassa majoitumme keskustahotelliin. Vierailukohteemme Hämeenlinnassa ovat: Hämeen Linna Aulanko, kansallinen kaupunkipuisto Taidemuseo, Martta Wendelinin näyttely Sibeliuksen syntymäkoti Palanderin talo, entinen porvariskoti Hämeenlinnan kirkko Elomessut Verkatehtaalla Käymme myös Sääksmäellä kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilijakoti Visavuoressa, Lepaan viini- ja puutarhatilalla sekä Hauhon keskiaikaisessa kirkossa. Matkan järjestelyitä hoitaa matkaopas Päivi Hienonen yhdessä taideyhdistyksen kanssa. Retken hinta riippuu lähtijämäärästä, mutta asettuu luokkaan EUR. Retki toteutuu, jos lähtijöitä on vähintään 25. Hintaan sisältyvät matkat, majoitus (2hh) aamiaisineen, asiakassauna illalla, pääsymaksut ja yksi ateria/ päivä, matkanjohtajan ja oppaiden palvelut. Voidaksemme jatkaa retken yksityiskohtaista suunnittelua ja tehdä varauksia, pyydämme lähtijöitä ilmoittautumaan Riitta Pelliselle mennessä p tai

18 JEAN SIBELIUS 150 v Joulukuun kahdeksantena 2015 tulee kuluneeksi 150 vuotta suomalaisen kansallissäveltäjän Jean Sibeliuksen syntymästä. Johan Julius Christian, jota kaikki ennen pitkää rupesivat kutsumaan Janneksi, syntyi Hämeenlinnan pataljoonan- ja kaupunginlääkäri Christian ja Maria Sibeliuksen perheen ensimmäisenä poikana. Jean -nimi juontaa juurensa Jannen vanhimman sedän, Johan Sibeliuksen käyttämään nimeen. Merikapteeni käytti käyntikorteissaan nimeä Jean Sibelius. Siihen aikaan suomalaiset säätyläiset ulkomailla liikkuessaan ranskansivat etunimensä. Jannen löydettyä sedän jäämistöstä käyntikortit, hän ihastui nimeen ja päätti ottaa sen taiteilijanimekseen. Kuvataiteen ja Sibeliuksen kohtaaminen Ateneumin taidemuseossa on juhlanäyttely , joka esittelee säveltäjän elämäntyön yhteyksiä ajan kuvataiteeseen. Näyttelijävieraita tervehtii portaikossa John Munsterhjelmin tekemä pronssinen rintakuva Sibeliuksesta. Näyttelyssä on esillä147 teosta ja keskeisinä taiteilijoina Sibeliuksen taitelijaystävät, kuten lanko Eero Järnefelt, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen ja Oscar Parviainen. Näyttelyn noin kuusikymmentä taideteosta ovat Sibeliuksen kodista, Ainolasta. Näyttely on järjestetty teemoittain, joissa esillä ovat Sibeliuksen nuoruus, kansainvälinen läpimurto, fantasiat ja myytit, sinfoniset maisemat sekä luontoaiheet. Näyttelyn 147 teoksesta moni työ oli jo minulle tuttu aikaisemmista Ateneumin näyttelyistä tai Ainolasta, mutta nyt musiikki yhdistettynä maalauksiin toi syvemmin esille taiteilijoiden sielunmaisemaa. Fantasia ja myytit -teema oli hyvin puhutteleva luvun modernit virtaukset, taitelijoiden henkiset kokemukset, mielikuvitusten rajattomuus ja myyttisyys nousevat voimakkaasti esiin heidän töissään. Kalevala-fantasiat Sibelius ja Gallen-Kallela kokivat luonnon hyvin voimakkaasti ja halusivat tuntea sulautuvansa siihen maagisesti. Kaleva-fantasioissa tarjoutui siihen oiva tilaisuus. Kalevalan lumoissa syntyi Kullervo, viisiosainen sävelrunoelma, joka oli ensimmäinen Sibeliuksen suurteos. Teos henkii Suomen luontoa, erämaan yksinäisyyttä, kesäyön kuulautta ja ryskyvän syysmyrskyn rajuutta. Kalevalan jylhä kohtalontuntua omaava Kullervon tarina sai rinnalleen vastakkaisen Kalevala-hahmon Lemminkäisen, joka oli Sibeliukselle läheisempi. Lemminkäissarjan menestys oli ehkä Kullervoakin suurempi. Kalevala teema on näyttelyssä esillä mm. Akseli Gallen-Kallelan suurehkossa teoksessa "Väinä-

19 möisen venematka", Gallen-Kallelan puhuttelevassa teoksessa "Lemminkäisen äiti" tai ruotsalaisen Louis Sparren Kullervo -teoksissa. Sibeliuksen orkesterirunoelma Satu op.9 -teos on säveltäjänsä mukaan hänen syvällisimpiä teoksiaan." Missään teoksessa en ole paljastanut itseäni niin täysin kuin Sadussa", Sibelius on kertonut teoksensa taustasta. Akseli Gallen-Kallelan maalama taulu, Satu, puhuttelee vasemman alakulman tyhjällä alueella. Taiteilija oli ajatellut sijoittaa teoksensa alanurkkaan osan Sibeliuksen Sadun partituurista, mutta säveltäjä ei siihen suostunut. Symposion Ehkä aikanaan kohua herättänyt teos lienee Akseli Gallen-Kallelan maalama Symposion -taulu. Siinä taiteilija vangitsi symposionveljien Kajanuksen, Sibeliuksen ja itsensä mystiset elämäntunnot tuohon kuuluisaan tauluun. Maalauksessa herrat tuijottavat samein, viinanhuuruisin silmin johonkin mielikuvitusmaailmaan. Taulua korostaa väkevä keltainen valaistus sekä taustan syvä punainen, väkevä sininen ja omituinen mielenmaisema. Kun pihlaja kukkii Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin maisemataulut ja maalaukset yksittäisistä puista virittävät näyttelyn "olohuoneeseen" valittuun Sibeliuksen musiikkiin. Haavan lehtien värinä, hongan jylhyys, koivun valoisuus ja kuusen tummuus välittyvät viidestä puuaiheisesta pianosävellyssarjasta. Sibeliuksen synesteettiset kyvyt Sibeliuksella oli synesteettisiä kykyjä, hänelle C- duuri oli punainen, F-duuri vihreä ja D-duuri keltainen. Sibelius, jolla oli absoluuttinen sävelkorva, ei havainnut säveliä ja sävellajeja vain musiikissa, vaan kaikkialla. Vasaran kalske, punatulkun tai isokuovin ääni kaikui hänen korvissaan sävelinä, siihen Ainolaa ympäröivä niitty ja järvi antoivat oivan mahdollisuuden. Sibeliuksen sävellystyötä inspiroivat enemmän muut taiteenlajit kuin musiikki. Omat mietteeni näyttelystä Itselleni näyttely avasi uudet ulottuvuudet värien ja musiikin merkityksestä. Ymmärrän kuinka Tuusulanjärven taitelijayhteisö on inspiroinut toinen toisiaan luovuuteen. Luovuuden syntymiseen tarvitaan samanhenkisiä ja samoin kokevia ihmisiä, jotka sytyttävät toinen toisiaan. Siten syntyy uusi henkinen matematiikka. Yksi plus yksi ei olekaan kaksi, vaan paljon enemmän. Pirkko Tuomainen

20 VAIHDA LEVYÄ! VAIMON OHJE MUUTTI ELÄMÄNLAADUN Jokainen meistä tuntee kanssaihmisiä, jotka vasta myöhemmällä iällä tekevät elämässään uusia valintoja. Ehkä itsekin kuulut heihin. Palo on kytenyt pinnan alla pitkään ja sitten sopivan tilaisuuden tullen se leimahtaa täyteen liekkiin. Juuri näin kävi Raimo Lunilalle. Nyt jo edesmenneen Kirsti-vaimon kehotus vaihda levyä puri. Urheilun järjestötoiminta vaihtui taideharrastukseen. Raimo Lunila (Lund) syntyi Ruokolahdella tammikuun 3. päivänä Hän kuuluu pappissukuun. Raimon isoisä oli lääninrovasti August Wilhelm Lund ( ). Pappa Lund oli Ruokolahden kirkkoherrana useita vuosikymmeniä ja asui kirkonmäen vanhassa pappilassa. Raimon isä oli Runar August Lund ( ). Poika Lund toimi Ruokolahdella papin tehtävissä kaikkiaan 43 vuotta ja asui Salosaaren komeassa pappilassa. Molemmat pappilat ja niiden ympäristöt tulivat Raimo Lunilalle tutuiksi lapsuus- ja nuoruusvuosinaan. Isä Runar suosi ja tuki lasten urheiluharrastusta. Niinpä Raimonkin harrastushaarukassa olivat monet lajit mäkihypystä keihäänheittoon. Keihäs vei lopulta voiton, ja Raimo Lunilasta kypsyi yksi maamme parhaista keihäänheittäjistä Tapio Rautavaaran, Toivo Hyytiäisen ja Soini Nikkisen joukkoon. Sen ajan koivukeihäällä heitetty liki 80 metrin ennätys oli huima saavutus. Vuoden 1952 Helsingin olympiakisat olivat suuri tavoite. Sen toteutumisen esti kuitenkin vaikea polvivamma. Se merkitsi myös urheilu-uran päättymistä 25-vuotiaana. Sotavuodet vaikuttivat nuorukaisen elämään monella tavalla. Jo 16-vuotiaana hänessä syttyi palava halu päästä vapaaehtoisena tositoimiin Se toki silloin evättiin, mutta myöhemmin se toteutui. Veli Bertil kaatui juhannusaattona Äyräpään taistelussa 1944 päivää ennen juhannushäitään. Raimon elämä jatkui. Sodan jälkeen hän sai suorittaa kesken jääneet lukioluokat valtion järjestämällä erityiskurssilla Niini-salossa. Vahva kiintymys urheiluun vaikutti myös Raimo Lunilan ammatinvalintaan. Hän valmistui voimistelunopettajaksi vuonna Samana vuonna hän aloitti opettajana Vuoksenniskan yhteiskoulussa ja jäi eläkkeelle Imatran lukioiden liikunnan ja terveystiedon vanhemman lehtorin virasta vuonna Nyt oli aikaa aktiiviselle urheilujärjestötoiminnalle, mutta koitti aika myös vaihtaa levyä. Hän aloitti maalausharrastuksensa vesiväreillä, mutta siirtyi vähitellen maalaamaan myös öljyväreillä. Nyt hän maalaa pääasiasiassa akryylimaaleilla. Kun vireys on hyvä, hän työskentelee parina kolmena päivänä viikossa 2-3 tuntia kerrallaan. Raimo on ollut mukana yhteisnäyttelyissä pääkaupunkiseudulla, mutta omaa isoa näyttelyä hänellä ei ole ollut. Ensi kesänä siihen tulee korjaus. Hän palaa juurilleen ja esittelee rakkaan harrastuksensa tuotteita entisellä kotiseudullaan. Eräänlainen ympyrä sulkeutuu. Isoisä August ajoi voimakkaasti kansakoulun rakentamista Kirkonkylään 1920-luvulla. Hän luopui itselleen kuuluvasta pappilan peltojen nurkkauksesta. Koulun rakentamisessa hän oli johtokunnan puheenjohtajana avainhenkilö, voimakas ja peräänantamaton. Nyt hänen pojanpoikansa tuo näyttelynsä pappa Lundin kouluun. Harri Tonder

21 Syksyn taidematkan kohde on vielä päättämättä. Kohteen valintaan voi jokainen vaikuttaa! Teemme matkan, joka voidaan toteuttaa yhden päivän aikana - siis illaksi kotiin. Viime vuonna retki tehtiin vasta joulukuussa. Sekään ei ollut hassumpi ajankohta, vai kuinka? Kouvola, Lahti, pääkaupunkiseutu, Jyväskylä, Joensuu, Kuopio? Mietitään yhdessä. Ole ideoinesi yhteydessä johtokuntaan! Matkasta ilmoitamme yhdistyksemme nettisivuilla ja facebook syyskuun puoliväliin mennessä.

22 Riitta Pellinen vieraili näyttelyssä: MARIKA MÄKELÄN RETROSPEKTIIVI SARA HILDÈNIN TAIDEMUSEOSSA TAMPEREELLA kuvan teos: Tiibetiläinen morsiussatula Koko syksyn tein lähtöä Tampereelle katsomaan Marika Mäkelän teoksia Sara Hildénin taidemuseolle. Sain sen toteutetuksi viikkoa ennen näyttelyn sulkeutumista. Mikä onni! Vierailu jää muistoihin suurena esteettisenä kokemuksena. Niin hieno, että silmiä särki. Marika Mäkelä kuuluu eturivin taiteilijoihin. Hän on saanut Pro Finlandia -mitalin ja kuvataiteen valtionpalkinnon, ja myös kansainvälisesti hän on tunnettu ja palkittu. Hänen uransa alkoi 70- luvulla ja jatkuu yhä. Hän syntyi Oulussa 1947 ja vietti lapsuutensa kasarmialueella, aivan kuten mestari Hannu Väisänenkin. Näyttelyssä oli 70 teosta useista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Huh, mikä onkaan se yksityinen paikka, minne mahtuvat monimetriset valtavat maalaukset, joiden katselu vaatii esteetöntä suurta etäisyyttä? Tuotannon alkuvuosilta olevat työt oli sijoitettu museon alakerrokseen sen rosoisille betoniseinille. Vastakohtana ikkunasta avautuvalle Näsijärven lumiselle näkymälle oli maalausten paksut, vahvat, tummasävyiset värikerrokset, joita oli tutkittava läheltä ja kaukaa. Kävi jopa mielessä Reidar Särestöniemen karheat väripinnat. Aiheet olivat sivuseikkoja, värit puhuivat. Seuraavan aikakauden työt olivat utuisia, hieman mystisiä öljyvärimaalauksia, suurikokoisia nekin Mieleen jäi erityisesti kullankeltaiset Äiti ja lapsi -tutkielmat ja kuva Leenan pää, joka viittasi Leena Luostariseen, Marika Mäkelän taiteilijaystävään. Päätä piti kuvasta kyllä etsiä, mutta meripihkan sävyt viestittävät Leenan rakastaneen meripihkahelmiä. Värien hehku ja syvyys tuli ilmeisesti tuoreen maalin päälle ripotellusta väripigmenttijauheesta. Jäipä mieleeni työ Punainen on punainen on punainen arvatenkin voimakkaan punainen. Tämän vuosituhannen töihin oli tullut mukaan puulevy, joka oli kaiverrettu kolmiulotteiseksi ja sitten maalattu. Teokset olivat reliefimäisiä ja puhdas puupinta oli osa kuvaa. Maalatut kohdat hehkuivat värijauheen ja kimallehileen ansiosta. Monissa viimeisimmissä töissä oli viitteitä lapsuudesta, esim. upseerin arvomerkissä esiintyvä heraldinen ruusu oli tyyliteltynä asetettu useaan työhön. Muutenkin tuoreimpiin töihin hän oli poiminut aiheita aikaisemmasta tuotannostaan. Teoksissa vilisi paljon symboliikkaa esim. alkukantaisista uskonnoista ja kulttuureista. Marika Mäkelä on kiertänyt paljon maailmaa. Joku kriitikko syksyllä kirjoitti, että näyttely osuu hyvään aikaan. Maailmassa on nyt niin paljon synkkiä ja vakavia asioita, mutta Mäkelän näyttely kantaa mukanaan valoa, jakaa iloa ja hyvää mieltä. Siitä olen samaa mieltä!

23 TERVETULOA IDEOINTIPIVÄÄN MA KLO 18 TAITOTALOLLE SUUNNITTELEMAAN RAVINTOLAPÄIVÄÄ Tietoa kansainvälisestä tapahtumasta näet osoitteessa: R-päiviä järjestetään neljä kertaa vuodessa (helmikuussa, toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa) ennalta määrättyinä päivinä. Yhdistyksemme on päättänyt osallistua marraskuun R-päivään. Tapahtumaan liittyvät asiat ovat vielä sopimatta, joten kaikki ideat otetaan vastaan. Päivä tarvitsee talkoolaisia. Järjestetään mukava, iloinen tapahtuma. Viime vuoden kokemus antaa meille hyvän pohjan. Tule mukaan! RAVINTOLAPÄIVÄ TAITOTALOLLA LA KLO TERVETULOA NAUTTIMAAN HYVÄSTÄ RUUASTA JA TAITEESTA!